TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA- PRODUKTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA- PRODUKTIO"

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA- PRODUKTIO Sanna Hursti ja Justiina Koskelainen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT...4 JOHDANTO TOIMINNALLISEN OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Toiminnallinen opinnäytetyö Sairaanhoitaja terveyden edistäjänä TEEMAPÄIVÄN SUUNNITTELU AIHEIDEN VALINTA OPINNÄYTETYHÖN Metabolinen oireyhtymä Kohonnut kolesteroli Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Tyypin 2 diabetes TEEMAPÄIVÄ PALAUTELOMAKE POHDINTA...26 LÄHTEET...31 LIITTEET LIITE 1 Yhteydenottokirje LIITE 2 Yhteistyökumppanit LIITE 3 Palautelomake LIITE 4 Kutsu LIITE 5 Työskentelypäiväkirja LIITE 6 CD-ROM

3 TIIVISTELMÄ Hursti, Sanna & Koskinen, Justiina. Terveyden edistäminen sairaanhoitajan näkökulmasta- produktio Pori, kevät 2008, 42 s., 6 liitettä Diak länsi, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyön aiheena oli terveyden edistäminen sairaanhoitajan näkökulmasta ja teemapäivä Sairaanhoitaja terveyden edistäjänä. Tarkoitus oli antaa terveysneuvontaa valitulle kohderyhmälle. Opinnäytetyöntekijöiden tavoitteena oli toimia sairaanhoitajana terveyden edistämisen näkökulmasta ja herättää osallistujia huolehtimaan omasta terveydestään. Teemapäivä järjestettiin , Martintalossa. Teemapäivään kutsuttiin keski-ikäisiä naisia ja miehiä. Aiheiksi nousivat metabolinen oireyhtymä, korkea kolesteroli, sepelvaltimotauti, korkea verenpaine sekä tyypin 2 diabetes. Teemapäivä toteutettiin informaatiota jakaen niin luento tyyppisesti, kuin cdromin muodossa. Cd-romin osallistujat saivat omakseen, sillä se sisälsi päivän aiheista kootut muistiinpanot. Osallistujilla oli teemapäivän aikana mahdollisuus osallistua pienkokeisiin ja mittauttaa mm. verensokerinsa, verenpaineensa, vyötärön ympäryksensä. Teemapäivä onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Palautelomakkeen vastausten mukaan osallistujat kokivat teemapäivän hyödyllisenä, uutta tietoa antavana ja erittäin ajankohtaisena. Teemapäivän toteuttaminen opinnäytetyönä koettiin mielenkiintoisena ja opettavana. Parityöskentely oli haastavaa ja yhteistyötaitoja kehittävää sekä tulevaa ammattia tukevaa. Avainsanat: Produktio, Terveyden edistäminen, Sairaanhoitaja, Ennaltaehkäisy

4 4 ABSTRACT Hursti, Sanna and Koskinen, Justiina. Health contribution from the nurse s point of view - Production Pori, Spring 2008, 42 p., 6 appendices. Language: Finnish. Diaconia Univercity of Applied Siences, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. The subject of thesis was health contribution from the nurse s point of view and Nurse as an health contributor - theme day. Its aim was to give health advice to a selected target group. The aim was to contribute health and to awake the participants to take care of their health. The theme day was held in Martintalo. Middle-aged men and women were invited to theme day. Metabolic syndrome, high cholesterol, coronary heart disease, high blood pressure, typ 2 diabetes and rose to be the main topics during the day. The theme implemented the day was by sharing information in forms of lectures and CD-roms, notes from the day's subjects. The participants had an opportunity to take part in monitors tests an to had measures for example their blood sugar levels, blood pressure and waist girth. The theme day as a whole was a success. According to the feedback forms, the participants experienced the theme day as a beneficial, informative and very actual. The theme day as thesis was considered interesting and educative. Working with a pair was challenging and it developed cooperation skills and also supported the upcoming profession. Keywords: Production, Health contribution, Nurse, Precaution

5 5 JOHDANTO Terveyden edistämisen kehittämistyötä on tehty pitkään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Eri aikakausina terveyden edistämisellä on ollut erilaisia tavoitteita, sisältöjä ja toimintamuotoja, jolloin terveyden edistämisen ydinkysymykset ja ydintehtävät ovat jääneet jäsentymättömiksi. Terveyden edistämisen käsitteitä ei ole pyritty yhdenmukaistamaan, minkä vuoksi samoille sisällöille, menetelmille ja toiminnoille on annettu erilaisia merkityksiä. Terveyden edistämisen määrittely on riippuvainen siitä, minkä alan edustaja käsitettä tarkastelee. Tämän vuoksi terveyden edistäminen käsitteenä ja toimintamuotona on saanut erilaisia ulottuvuuksia. ( Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005, 6 24.) Opinnäytetyöntekijät halusivat tehdä erilaisen opinnäytetyön perinteisen tutkimuksen sijasta. Opinnäytetyöksi valittiin toiminnallinen opinnäytetyö, produktio ja teemapäivä aiheella terveyden edistäminen sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyön teemapäivän tarkoituksena oli järjestää päivä, jossa opinnäytetyöntekijät toimivat terveysneuvontaa antavina sairaanhoitajina. Teemapäivän aiheiksi valittiin kansanterveydellisesti merkittävät sairaudet; metabolinen oireyhtymä ja siihen läheisesti liittyvät kohonnut kolesteroli, sepelvaltimotauti, verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes. Aiheet valikoituivat kansanterveydellisen näkökulman lisäksi ajatuksella, että jokainen ihminen pystyy omilla valinnoillaan vaikuttamaan sairastumiseen tai hidastamaan sairauden syntymistä tai ehkäisemään sairauden etenemistä. Teemapäivä suunnattiin keski-ikäisille naisille ja miehille, jotka toimivat aktiivisesti lastensa harrastusten parissa ja joilla olisi vielä paljon mahdollisuuksia ja mahdollisesti halua vaikuttaa oman terveytensä ylläpitämiseen. Terveysneuvonnan kautta osallistujat saivat tietoa ja välineitä omasta terveydestä huolehtimiseen.

6 6 Sairaanhoitajan tehtävänä on sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaan mm. väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien ehkäiseminen. (Sairaanhoitajaliitto 1996). Koska kaikilla sairaanhoitajilla on ohjausvelvollisuus, tukee teemapäivä opinnäytetyöntekijöitä tulevaisuudessa hallitsemaan ohjaus- ja neuvonta tilanteita. Terveyden edistämisen ajatellaan olevan terveyden ja toimintakyvyn lisäämistä, sairauksien ja terveysongelmien vähentämistä sekä terveyserojen kaventamista. Terveyden edistäminen tuli suomalaiseen terveyspoliittiseen keskusteluun 1980-luvulla kansainvälisen kirjallisuuden ja Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyspoliittisen keskustelun myötä. WHO painottaa terveyden edistämistä prosessina, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. (Perttilä 2006.) Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportissa 2008 todetaan, on Suomessa arvioitu olevan noin diabetesta sairastavaa henkilöä, joista valtaosa sairastaa tyypin 2 diabetesta. Noin 90 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista ja 75 prosentilla heikentyneen sokerinsiedon omaavista on metabolinen oireyhtymä. Raportissa kerrotaan myös, että Suomalaiset tutkijat osoittivat vuonna 2001 ensimmäisinä maailmassa, että elintapoja muuttamalla tyypin 2 diabetes voitiin ehkäistä tai siirtää sen puhkeamista myöhemmäksi 58 prosentilla tutkimuksessa mukana olleista korkean sairastumisriskin omaavista henkilöistä. Suomalaisessa tutkimuksessa elintapojen muutoksiin pyrittiin viidellä alueella: painonpudotus, rasvan kokonaismäärän vähentäminen, käytetyn rasvan laadun muuttaminen, kuitujen lisääminen ruokavalioon ja päivittäisen liikunnan lisääminen. Hyviin tuloksiin pääsi pienilläkin muutoksilla. Niille, jotka onnistuivat tekemään muutoksia viiden tai neljän muuttujan osalta, ei tullut diabetesta seurantavuosien aikana. Kun sen sijaan niistä, jotka eivät onnistuneet muuttamaan elintapojaan yhdessäkään tai vain parissa kohdassa, joka kolmas sairastui seuranta-aikana tyypin 2 diabetekseen.

7 7 Raportti osoittaa selkeästi sen, että jo pienilläkin elämäntapamuutoksilla on merkittävä vaikutus esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen ja samalla metabolisen oireyhtymän syntyyn. Opinnäytetyöntekijät halusivatkin teemapäivässä faktatiedon kautta motivoida osallistujia huolehtimaan omasta terveydestään.

8 8 2. TOIMINNALLISEN OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Opinnäytetyötä lähdettiin kokoamaan terveyttä edistävän produktion kautta. Koko työssä viitekehyksenä kulkee terveyden edistäminen sairaanhoitajan näkökulmasta Toiminnallinen opinnäytetyö Produktio on yleensä lyhytkestoinen ja sen tarkoituksena on tehdä jokin tuotos, produkti, ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan (Kuokkanen, Kiviranta, Määttänen & Ockenström 2007, 32). Kun produktiota suunnitellaan, hahmotetaan aluksi työn tavoite ja se, miten työ niveltyy ammatilliseen käytäntöön. Tämä on keskeinen kriteeri opinnäytetyölle. (Kuokkanen ym. 2007, 32.) Lisäksi opinnäytetyön tulisi olla työelämälähtöinen, käytännön läheinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava kokonaisuus. ( Vilkka & Airaksinen 2004, 9-10.) Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tulee edistää ammatillista kasvua. Produktion suunnittelun ja toteuttamisen pohjalla tulee olla produktion kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskeva tutkittu tieto. Produktion tekemisessä tarvitaan yhteissuunnittelun lisäksi aikaa myös esimerkiksi teemapäivän suunnitteluun. Opinnäytetyö muodostuu produktiosta sekä siihen kaikissa tapauksissa liittyvästä kirjallisesta raportista. (Kuokkanen ym. 2007, 32.) Toiminnallisen opinnäytetyön tekijältä edellytetään tutkivaa ja kehittävää otetta, vaikka tutkimus monesti onkin toiminnallisessa opinnäytetyössä lähinnä selvityksen tekemistä ja selvitys on tiedonhankinnan apuväline. Tutkiva ote näkyy toiminnallisessa opinnäytetyössä teoreettisen lähestymistavan perusteltuna valintana, opinnäytetyöprosessissa tehtyjen valintojen ja ratkaisujen perusteluina sekä pohtivana, kriittisenä suhtautumisena omaan tekemiseen ja kirjoittamiseen. Teoreettinen lähestymistapa ohjaa työn

9 9 tietoperustan ja siitä tarkentuvan viitekehyksen rakentumista. ( Virtuaali-AMK ) 2.2. Sairaanhoitaja terveyden edistäjänä Sairaanhoitajalla on lakiin perustuva oikeus harjoittaa ammattiaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä säädetyn lain ja sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaan, sairaanhoitajan velvollisuutena on edistää ja ylläpitää terveyttä, ehkäistä sairauksia, parantaa sairaita, lievittää kärsimyksiä, ylläpitää ja parantaa omaa ammattitaitoa, perehtyen ammatillista toimintaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. (Mustajoki ym. 2005, ; Wikipedia vapaa tietosanakirja 2007; Roper, Logan & Tierney 1992, 9.) Terveyden ajatellaan olevan elimistön tai sen osan normaalitoimintaa ja sairauden puuttumista. Se on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Terveyden ajatellaan olevan yksilön tasapainoinen suhde toisaalta omaan psykofyysiseen järjestelmäänsä ja toisaalta sosiaaliseen ympäristöönsä. (Nienstedt, & Rautiainen 2002, 668.) Fyysinen terveys on kaikkein tärkein terveyden osatekijä, joka liittyy elimistön toimintakykyyn. Psyykkisellä terveydellä tarkoitetaan kykyä ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti. Emotionaalinen terveys on kykyä tunnistaa tunnetiloja ja ilmaista niitä tilanteeseen sopivalla tavalla. Emotionaalisella terveydellä tarkoitetaan myös ihmisen kykyä selviytyä stressistä, jännityksestä, masennuksesta ja ahdistuksesta. Sosiaalisella terveydellä tarkoitetaan kykyä solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Kuitenkin on muistettava näiden neljän osaalueen liittyvän läheisesti toisiinsa ja ne muodostavat yhdessä koetun terveyden kokonaisuuden. ( Ewles & Simnett, 1995, 6.) Terveyden edistäminen voidaan määritellä toiminnaksi, jonka tarkoituksena on parantaa terveysoloja ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen. Terveyden edistäminen ymmärretään terveyteen sijoittamisena sekä tietoisena voimavarojen kohdentamisena ja terveyden

10 10 taustatekijöihin vaikuttamisena. Sillä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn lisääminen. ( Wikipedia vapaa tietosanakirja 2007; Nienstedt, ym. 2002, 668; Iivanainen, Jauhiainen, Pikkarainen 2001, 75). Sairaanhoitajalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveyden taustatekijöihin omassa työssään asiakkaiden kanssa. Vuorovaikutustilanteissa terveyden edistämistä voidaan tuoda monella eri tavalla esille, kuten esimerkiksi terveellisen ravinnon merkitystä terveyteen. Terveyden edistämisen onnistumisen kannalta olennaisia asioita ovat terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisöjen toiminnan tehostaminen, henkilökohtaisten taitojen kehittäminen ja terveyspalvelujen uudistaminen. Terveyden oppiminen lisää toimintaa terveyden hyväksi. Koulutus ja tiedon saatavuus ovat tehokkaan toiminnan osatekijöitä. ( Koskenvuo 2003, 16.) Terveyden edistämistä tulisi käyttää terveyskasvatuksen sijaan, koska terveyskasvatus saatetaan kokea holhoavaksi tapahtumaksi, jossa terveyskasvatuksen kohde pyritään muuttamaan ohjauksen antajan arvoihin sitoutuvaksi. Terveysneuvonta pyrkii jakamaan tietoa ja siten muuttamaan ihmisen terveyskäyttäytymisen oikeaksi, kuitenkin ihmisen omilla ehdoilla. Tämä edellyttää hoitohenkilökunnalta tietoa ja vuorovaikutustaitoja. Terveyden edistäminen käsittää ne toiminnat, joilla lisätään väestön ja yksilön terveellistä toimintaa ja vähennetään vastaavasti epäterveellistä toimintaa. ( Koskenvuo 2003, 20.) Terveyden edistäminen voidaan ajatella arvoihin perustuvana tavoitteellisena ja välineellisenä toimintana ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Arvoihin perustuvassa terveyden edistämisessä keskipisteenä on avustaa yksilöitä ja yhteisöjä saamaan omat voimavarat käyttöön. Lisäksi terveyden edistämisen määritelmissä tulevat esille oikeudenmukaisuus, positiivinen terveys sekä ihmisen elämän tarkasteleminen kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Terveyden edistämisessä arvot ja

11 11 näyttöön perustuva tieto ovat aineksia, joihin hyvien käytäntöjen rakentuminen perustuu. (Tuominen, Koskinen-Ollonqvist & Rouvinen-Wilenius 2003.) Sairaanhoitajalla on vastuu siitä, että asiakas ymmärtää neuvonnan jota hänelle annetaan. Siksi onkin tärkeää, ettei esimerkiksi ammattikieltä käytetä neuvonta tilanteissa. Terveyden edistämistilanteet ovat erilaisia ja tulisikin muistaa, että asiakkaalle tilanne on aina uusi ja ainutkertainen. (Ohtonen. 2006; Kääriäinen & Kyngäs. 2006, 6-7). Sairaanhoitajan tuleekin jatkuvasti pohtia oman työnsä eettisyyttä voidakseen toimia asiakkaan parhaaksi.

12 12 3. TEEMAPÄIVÄN SUUNNITTELU Opinnäytetyön suunnittelu aloitettiin keväällä 2007 ja se päätettiin tehdä parityönä toteutettavana produktiona. Produktion järjestäminen teemapäivän muodossa kiehtoi opinnäytetyöntekijöitä sen haasteellisuuden ja erilaisuuden takia. Teemapäivän suunnittelu alkoi aiheen valinnalla. Opinnäytetyöntekijöiden ajatukset olivat samansuuntaisia työn aiheen valinnassa heti alusta alkaen. Terveyden edistäminen sairaanhoitajan näkökulmasta nousi käytännön harjoittelujen pohjalta kiinnostusta herättäväksi ajatukseksi ja sen ympärille lähdettiin miettimään sopivaa aihealuetta. Teemapäivän tarkoitukseksi nousi järjestää päivä, jossa opinnäytetyöntekijät toimisivat terveysneuvontaa antavina sairaanhoitajina. Tavoitteena oli, että terveyden edistämisen kautta osallistujat saisivat tietoa ja välineitä omasta terveydestä huolehtimiseen. Teemapäivän kautta opinnäytetyöntekijöiden tarkoitus oli saada tukea ammatilliseen kasvuun ja saada kokemuksia sairaanhoitajan ammatin moninaisuudesta. Teemapäivän ajateltiin auttavan kohtaamaan tulevaisuudessa neuvontatilanteita ja antamaan itsevarmuutta harjoittaa omaa tulevaa ammattia monipuolisesti sekä oman teoreettisen tietotaidon tuomista rohkeasti esille. Opinnäytetyössä tavoitteena oli teoriatiedon hyvä hallitseminen ja sen oikealla tavalla esittäminen. Tavoitteena oli materiaalin helppo ymmärrettävyys, eli ammattisanastoa ei tultaisi käyttämään. Opinnäytetyöntekijöiden mielestä terveyden edistämisen lähtökohtana tulisi olla tiedon lisääminen ja käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden vähentäminen. Teemapäivä ajateltiin suunnata lastensa harrastuksissa aktiivisesti mukana toimiville keski-ikäisille naisille ja miehille, joilla olisi vielä mahdollisuuksia ja ehkä halua vaikuttaa oman terveytensä ylläpitämiseen. Näiden vanhempien ajateltiin huolehtivan lastensa harrastuksista niin, että oma harrastaminen ja omasta terveydestä huolehtiminen jäisi ehkä vähemmälle. Opinnäytetyöntekijät

13 13 miettivät myös varasuunnitelmaa, jos ajateltu kohderyhmä ei jostakin syystä pääsisikään teemapäivään. Varasuunnitelmaksi suunniteltiin työelämässä olevien ihmisten kutsuminen teemapäivään, joita teemapäivän aiheet kiinnostaisivat. Teemapäivään haluttiin saada aiheisiin liittyvää materiaalia osallistujille jaettavaksi sekä mahdollisia mittausvälineitä mittauspisteisiin. Opinnäytetyöntekijät suunnittelivat ottavansa yhteyttä sponsorointi mielessä yrityksiin vapaamuotoisella yhteydenottokirjeellä (liite 1) mikä lähetetäisiin sähköpostin välityksellä. Mahdollisesta saadusta materiaalista opinnäytetyöntekijät ajattelivat koota osallistujille materiaalipaketin. Ajatuksena oli, että jos sponsoreilta ei mittausvälineistöä saada, mittausvälineistö lainattaisiin opinnäytetyöntekijöiden työpaikoilta. Teemapäivään suunniteltiin tiivis luentopaketti. Luento-osuuksiin haettaisiin uusinta tietoa tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Opinnäytetyöntekijät suunnittelivat osallistujille jaettavaksi cd-romin, johon kerättäisiin päivän luentojen aiheista kokoava tietopaketti. Ajatus cd-romin (liite6) tekoon lähti siitä, että osallistujat saisivat mahdollisimman ytimekkään ja oikeata tietoa sisältävän kokonaisuuden. Osallistujien haluttiin myös kuuntelevan luento-osuudet ilman keskittymistä häiritseviä tekijöitä, kuten muistiinpanojen kirjaamista. Cd-romin ajateltiin oleva parempi vaihtoehto perinteisille paperimuistiinpanoille. Cd-rom suunniteltiin olevan osa materiaalipakettia. Luento-osuuden lisäksi opinnäytetyöntekijät haluaisivat antaa osallistujille mahdollisuuden osallistua muutamiin pienkokeisiin, jotka liittyisivät päivän aiheisiin. Näin osallistujat saisivat viitteitä sen hetkisestä terveydentilastaan ja pienkokeet auttaisivat osallistujia ajattelemaan päivän aiheita oman itsensä kautta. Mittauspisteet suunniteltiin niin, että päivän aluksi mitattaisiin paastoverensokeri kahdessa eri mittauspisteessä. Osallistujien olisi määrä saapua aamulla ravinnotta. Muut mittaukset suunniteltiin olevaksi luentoosuuksien jälkeen. Muita mittauspisteitä olisivat verenpaineen mittaus, vyötärönympärystän mittaus ja punnitus. Mittauspisteisiin ajateltiin pyytää avustajat hoitamaan mittaukset, jotta opinnäytetyöntekijät saisivat

14 14 mahdollisuuden keskusteluun osallistujien kanssa. Cd-romin sisäkanteen suunniteltaisiin pienkoetuloksille paikka, johon osallistujat saisivat merkitä omat arvonsa pienkoemittausten jälkeen. Näin tulokset jäisivät osallistujille myöhempää mahdollista käyttöä ja vertailua varten. Teemapäivän toimintaympäristöksi ajateltiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipaikan Martintaloa. Martintalo olisi teemapäivän pitopaikaksi tarpeeksi tilava ja paikkana se olisi opinnäytetyötekijöille ennestään tuttu. Sen tilavuus antaisi mahdollisuuden suunnitella ja rakentaa näyttävän sekä selkeän toimintaympäristön. Martintalon keittiö mahdollistaisi myös aamupala- ja kahvitarjoilun. Opinnäytetyöntekijät ajattelivat Martintalon tuovan myös Diakonia-ammattikorkeakoulun kristillistä arvomaailmaa hyvin esille. Aamupalan sanotaan olevan päivän tärkein ateria. Teemapäivään suunniteltiin tarjottavaksi terveellinen aamupala. Aamupalalla haluttaisiin tarjota kahvia/teetä, tuoremehua, hedelmiä, leipää, vihanneksia, kuten kurkkua, paprikaa ja tomaattia. Juusto ja leikkeleet valittaisiin vähärasvaisina vaihtoehtoina. Teemapäivän päätteeksi ajateltiin myös kahvitarjoilua. Kahvin kanssa haluttiin tarjota pullaviipale, koska se olisi terveellisempi vaihtoehto esimerkiksi viinerin sijasta. Tilojen järjestely suunniteltiin suoritettavaksi jo teemapäivää edeltävänä päivänä. Martintalon salin tuolit ja pöydät järjestettäisiin tilan etuosaan osallistujille valmiiksi. Pöydille jaettaisiin jokaiselle osallistujalle kansiot, jotka sisältäisivät mahdollisia sponsoreiden lahjoittamia esitteitä. Salin takaosaan tehtäisiin esitepöytä, jonka päälle laitettaisiin mahdollisesti saatuja esitteitä sekä kirjallisuutta teemapäivän aiheista. Verensokerin mittauspiste sijoitettaisiin salin takaosaan. Verenpaineen, painon ja vyötärönympärystän mittauspisteet tulisivat olemaan salin rauhallisissa syvennyksissä. Painon ja vyötärönympärystän mittauspisteeseen tulisi näköeste ja näin mittauspisteestä saataisiin yksityinen tila. Mittauspisteisiin suunniteltiin askarreltavaksi erilaisia ohjeistuksia. Vyötärönympärystän ja painon mittauspisteeseen tehtäisiin tarkka ohje vyötärönympäryksen mittauksesta ja mukaan liitettäisiin painoindeksitaulukko.

15 15 Saliin tehtäisiin myös nurkkaus, jossa olisi esillä erilaisia liikuntaan liittyviä julisteita, jumppaohjeita sekä välineitä. Teemapäivään tarvittavat oheismateriaalit, tarjoiluastiat sekä tarjottavat ruoat ja juomat suunniteltiin ostettavaksi (liite2) teemapäivää edeltävänä päivänä. Kaikki mahdollinen valmistelu tehtäisiin valmiiksi Martintalossa edellisenä iltana ennen varsinaista teemapäivää.

16 16 4. AIHEIDEN VALINTA OPINNÄYTETYHÖN Tutkimusten mukaan, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportissa (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. 2005) todetaan sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa tapahtunutta viimeaikaista kehitystä ja annetaan suosituksia niiden tehostamiseksi. Julkaisussa todettiin että, sairauksien ehkäisy perustuu edelleen keskeisten riskitekijöiden vähentämiseen. Raportin mukaan keskeisin uusin uhka on väestön lihominen, jonka seurauksena tyypin 2 diabetes on yleistymässä. Ylipaino on myös tärkein syy metaboliselle oireyhtymälle, johon liittyvät epäedulliset veren rasva-arvot ja kohonnut verenpaine sekä kohonnut riski sairastua diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn perusrakenteita tulisi raportin mukaan kuitenkin oleellisesti vahvistaa. Terveyden- ja sairaanhoitajien roolia tulisi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa oleellisesti lisätä, tämä kuitenkin edellyttäisi koulutuksen kehittymistä. Myös Kansanterveyslaitoksen julkaisussa, tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS) suurimpia tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä on liikapaino, erityisesti kun se on kertynyt keskivartalolle, vähäinen liikunta, vähäkuituinen ravinto sekä kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio ovat myös riskitekijöitä. Kuusi vuotta kestänyt DPS -tutkimus aloitettiin vuonna Diabeteksen ehkäisytutkimuksessa pyrittiin elämäntapaohjauksella vaikuttamaan juuri näihin asioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä, ja että diabetesriskinsä tiedostavat ovat halukkaita muuttamaan pysyvästi elämäntapojaan, kun vain saavat siihen ohjausta. Tutkimus osoittaa selvästi, että hyvällä ohjauksella ja neuvonnalla saadaan hyviä terveydenedistyksellisiä tuloksia aikaan. (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2007.) Shape of the Nations -tutkimuksessa tavoitteena oli arvioida tietämystä siitä, miten vyötärölihavuus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tutkimukseen

17 17 osallistui henkilöä yhteensä 27 maasta. Tutkimus kohdistettiin niin kutsuttuun normaaliväestöön, sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluviin henkilöihin sekä lääkäreihin. Tutkimus tehtiin osana sanofi-aventisin ja World Heart Federationin kolmivuotista yhteistyötä, jonka tavoitteena on lisätä tietämystä erityisesti vyötärölihavuudesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Tutkimuksen mukaan ylipainon ja sydän- ja verisuonitautiriskin yhteys tunnetaan Suomessa sekä muualla maailmassa normaaliväestön ja riskiryhmien parissa hyvin. Vyötärölihavuuden tunteminen riskitekijänä tiedostetaan tutkimuksen mukaan huonommin. Lähes puolet riskiryhmään kuuluvista ei ole saanut lääkäriltään tietoa vyötärölihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä. Tutkimuksen mukaan suuri osa väestöstä on enemmän huolissaan ylipainostaan kuin siitä, missä ylimääräinen rasvaa heillä sijaitsee. Eurooppalaisista 54 ja suomalaisista vain 39 prosenttia seuraa painoaan. Kuusi prosenttia suomalaista laskee painoindeksinsä eli BMIarvonsa, mutta vain yksi prosentti vastanneista mittaa vyötärönympärystäänsä. (Rinkinen, M 2005.) Kyseiset tutkimukset tukivat opinnäytetyöntekijöitä teemapäivän aiheiden valinnassa. Tutkimukset osoittivat tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä kohonneen kolesterolin ja vyötärölihavuuden olevan ajankohtaisia ja merkittäviä sairauksia nykypäivänä. Näissä tutkimuksissa käsiteltävät sairaudet ovat myös kiinteästi yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Näihin sairauksiin liittyy vahvasti elämäntapamuutokset. Elämäntavoilla on ratkaiseva merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Tärkeimpiä hyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat muun muassa terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta, tupakoimattomuus ja alkoholin kohtuullinen käyttäminen. Nämä elämäntavat vaikuttavat riskitekijöihin eli kohonneeseen kolesteroliin, kohonneeseen verenpaineeseen, sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin sekä ylipainoon. ( AstraZeneca )

18 Metabolinen oireyhtymä Metabolinen oireyhtymä on elämäntapaan liittyvä sairaus. Ihmisten lihoessa ja liikunnan vähentyessä myös metabolinen oireyhtymä yleistyy ja sen aiheuttamien sairauksien ilmaantuvuus lisääntyy. Tämä on suuri haaste terveydenhuoltojärjestelmälle. Terveellinen ruokavalio, laihdutus ja säännöllinen liikunta muodostavat metabolisen oireyhtymän ehkäisyn ja hoidon perustan. (Meriläinen & Trötschkes, 2002.) Metabolinen oireyhtymä, josta käytetään myös nimitystä MBO, on useiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden rypäs, jossa niiden aiheuttama riski terveydelle on suurempi kuin yksittäisten sairauksien yhteissumma. Näitä sairauksia ovat muun muassa aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, verenpainetauti sekä kohonnut kolesteroli. Metaboliseen oireyhtymään liittyy liikapaino, erityisesti keskivartalolihavuus. Itse metaboliselle oireyhtymälle tyypillistä oireilua ei ole. Metabolinen oireyhtymä on osittain periytyvä sairaus. (Piira 2006, Acidum Oy 2006, 9.) 4.2. Kohonnut kolesteroli Kolesteroli on kellertävää ja vahamaista ainetta, eli rasvaa. Se on erilaista rasvaa, kuin syömämme rasva. Kolesteroli on kuitenkin elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin ja hormonien muodostumiseen. (Korkeila 2006, 43; Mustajoki, Leino, Pietinen, Huttunen & Kovanen 1991, 7-9.) Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta. Kolesteroli ei liukene veteen vaan kulkee verenkierrossa tiettyjen kantoaineiden avulla. Kantoaineista tärkeimmät ovat HDL- ja LDL-kolesteroli. HDL-kolesteroli on niin kutusuttua hyvää kolesterolia, koska veren korkea HDLkolesterolipitoisuus laskee ja matala pitoisuus taas nostaa sydäntautiriskiä. LDL-kolesteroli on vastaavasti niin kutsuttua pahaa kolesterolia, koska se kertyy

19 19 valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa verisuonten ahtautumista eli ateroskleroosia. (AstraZeneca 2006, ) Suuri osa ihmisistä ei kiinnitä kolesteroliarvoihinsa huomiota, sillä kohonnut kolesteroli ei yleensä anna oireita. Kolesteroliarvon selvittämisen ja tarkkailun pitäisi kuulua jokaisen ihmisen perusterveydenhuoltoon. Jos kolesteroli on kohonnut, pitää huomio kiinnittää aluksi elämäntapoihin, ravintotottumuksiin ja liikunnan lisäämiseen. Ruokailutottumusten muuttaminen saattaa aluksi riittää, jos kolesteroliarvot ovat vain hieman koholla. (AstraZeneca 2006, ) 4.3. Sepelvaltimotauti Sydänlihaksen omasta verenkierrosta huolehtivat sepelvaltimot, jotka tuovat happea ja ravinteita sydänlihaksen tarpeisiin. Koska suonten läpimitta on pieni, sepelvaltimot ovat alttiita ahtautumiselle. (Korkeila 2006, 41.) Sepelvaltimotaudin pääsyy on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Ateroskleroosia voi olla kaikissa valtimoissa. Ahtautuneet sepelvaltimot estävät veren ja ravinnon pääsyn sydämeen. Ahtautuminen on pitkä, vuosia kestävä prosessi jonka nopeus riippuu sairauden vaaratekijöistä ja ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista, kuten perinnöllisyydestä ja elämäntavoista. (Korkeila 2006, 41.) Sepelvaltimotaudin klassinen oire on rasituksessa ilmaantuva puristava rintakipu, joka voi säteillä vasempaan tai oikeaan käteen, kaulalle ja leukaperiin. Rintakipu yleensä rauhoittuu levossa. Pidemmälle edenneissä tapauksissa oireet ilmaantuvat vähäisemmässäkin rasituksessa ja lopulta niitä on levossakin. Lisäksi voi esiintyä hengenahdistusta. Valitettavaa on, että etenkin miehillä sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire on äkkikuolema. (Korkeila 2006, )

20 20 Ihminen itse voi vaikuttaa jossakin määrin sepelvaltimotaudin syntyyn muun muassa lisäämällä liikuntaa, muuttamalla ravintotottumuksia ja laihduttamalla. Sepelvaltimotautiin vaikuttavista tekijöistä ikään, sukupuoleen ja perimään ei ihminen itse voi vaikuttaa. ( Suomen sydänliitto ry 2000, 13.) 4.4. Verenpainetauti Verenpaineella tarkoitetaan ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Verenpaine pitää veren liikkeessä ja verenpainetta ylläpitää sydän. Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin, tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää ja tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi verenpaineeksi. Verenpaine ilmoitetaan muodossa yläpaine/alapaine mmhg. (Nienstedt & Kallio 1997, 89; Vanhanen, Koivisto, Olkinuora, Alapappila & Penttilä 2002, 2.) Verenpaine on kohonnut, jos lukemat ylittävät yleisesti asetetun raja-arvon 140/90mmHg. Matalalla verenpaineella ei vastaavia normaalin rajoja ole määritetty, sillä verenpaine on riittävä silloin, kun ihminen voi olla pystyasennossa ilman tajunnan menetystä. Verenpainetautia voi olla vaikea mieltää sairaudeksi, sillä tautia sairastavalla ei monesti ole oireita. Oireina kuitenkin voi olla huimaus tai päänsärky. Usein korkea verenpaine todetaan ensimmäisellä kerralla sattumalta. Jos verenpaine todetaan korkeaksi, on tärkeää seurata verenpainetta riittävän usein. (Korkeila 2006, ) Verenpaineen ollessa pysyvästi koholla kuormittuvat sydän ja koko verenkiertoelimistö. Sydän joutuu tekemään kohonnut painetta vastaan kovemmin työtä. Kohonnut verenpaine kiihdyttää ateroskleroosia ja tämä puolestaan lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin. Harvalla ihmisellä verenpaineen nousuun löytyy selkeätä syytä. Perintötekijöillä on osuutta verenpainetaudin syntyyn, mutta elämäntavat esimerkiksi suolan käytön

21 21 vähentäminen, liikunta ja laihdutus vähentävät riskiä sairastumiseen. (Vanhanen Ym. 2002, 2-3.) 4.5. Tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on kasauma valtimotaudin vaaratekijöitä ja kohonnut verensokeri on yksi oire muiden joukossa. Diabeteksen aineenvaihduntahäiriöt aiheutuvat joko haiman insuliinia tuottavien solujen vaurioitumisesta ja siitä aiheutuvasta insuliinin puutoksesta tai insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä ja samanaikaisesta häiriintyneestä ja riittämättömästä insuliinierityksestä. Tyypin 2 diabetes on usein pitkään oireeton tai vähäoireinen ja siksi se todetaan usein vasta jonkin muun sairauden ohessa. (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio, & Rönnemaa, 2006, 7.) Tyypin 2 diabetes on tyypillisesti keski-ikäisten ja vanhemman väestön sairaus, joskin korkean elintason maissa yhä useammin myös nuoremmilla todetaan tyypin 2 diabetes. Perintötekijöillä on merkitystä myös 2-tyypin diabeteksen synnylle, mutta suurin merkitys on elintavoilla. Tärkeimmät elintapojen muutokset ovat laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja rasvan vähentäminen ruokavaliosta. (Acidum Oy 2006, 8.; Korkeila 2006, )

22 22 5 TEEMAPÄIVÄ Kutsuja teemapäivään lähetettiin 30. Lauantaina klo 9.30 paikalle saapui 17 osallistujaa. Teemapäivä aloitettiin ottamalla osallistujat vastaan henkilökohtaisesti ja heidät ohjattiin verensokerimittaukseen, jonka suorittivat kaksi ulkopuolista avustajaa. Verensokerimittauspaikalta osallistujat siirtyivät aamupalalle, jossa tarjolla oli vaaleaa ja tummaa leipää, leikkeleitä, juustoa, margariinia, kasviksia, hedelmiä sekä kahvia, teetä ja tuoremehua. Aamupalan jälkeen osallistujat ohjattiin salin puolelle istumaan valitsemilleen paikoille. Luento-osuus aloitettiin toivottamalla vielä kerran kaikki osallistujat tervetulleiksi ja kertomalla teemapäivän tarkoituksesta ja sen kulusta. Alustuksen jälkeen aloitettiin luento-osuus. Esityksen tueksi opinnäytetyöntekijät olivat tehneet aiheista kootun diaesityksen, joka oli höystetty humoristisilla kuvilla. Diaesitys oli sama, jonka osallistujat saivat cd-romin muodossa itselleen. Ensimmäisenä aiheena oli kolesteroli. Kolesterolin jälkeen opinnäytetyöntekijät kävivät läpi lyhyesti verenkierron ja sydämen toiminnan, jotta osallistujat ymmärtäisivät verenkierron ja sydämen normaalitoiminnan. Näiden osuuksien jälkeen siirryttiin sepelvaltimotautiin. Sepelvaltimotaudin jälkeen kolme ulkopuolista avustajaa tulivat mittaamaan osallistujilta verenpaineet. Mittaukset suoritettiin osallistujien omilla paikoilla, koska ennen verenpaineenmittausta suositellaan istumaan rauhassa, jotta saadaan mahdollisimman luotettava mittaustulos. Verenpaineen mittauksien jälkeen siirryttiin luento-osuuksissa verenpainetautiin, jonka jälkeen pidettiin opinnäytetyöntekijöiden vetämänä taukojumppa. Taukojumpan tarkoituksen oli saada istumisen jälkeen verenkiertoa liikkeelle ja virkistettyä mieltä, jotta jaksettaisiin jatkaa päivää. Taukojumppa sisälsi käsien ja hartioiden pyörittelyä ja niskan venyttelyä sekä jalkojen nostelua. Taukojumpan jälkeen jatkettiin vielä tyypin 2 diabeteksella ja loppuyhteenvetona käsiteltiin metabolinen oireyhtymä. Koko luento-osuuksien ajan painotettiin omien elämäntapojen merkitystä, joilla pystytään vaikuttamaan sairauksien syntyyn, tai jo syntyneiden sairauksien etenemiseen.

23 23 Luento-osuuden jälkeen osallistujille kerrottiin mahdollisuudesta osallistua pienkokeisiin. Heitä kuitenkin muistutettiin siitä, että mittaukset olisivat yksittäismittauksia. Tulokset ovat vain suuntaa antavia ja huolestua ei kannattaisi, jos arvot eivät olisi viiterajojen sisäpuolella. Arvoja tulisi aina seurata pidemmänaikaa, jos ne eivät ole viiterajojen sisäpuolella. Osallistujille annettiin mahdollisuus mittauttaa myös verensokeri uudestaan, näin he saisivat tuloksen ruokailun jälkeisestä verensokeriarvosta. Lopuksi osallistujille kerrottiin, että esillä on kirjallista materiaalia, johon voi tutustua. Heitä muistutettiin palautelomakkeen täyttämisestä, jonka täyttäminen sujuisi mukavasti kahvin lomassa. Lopuksi osallistujia rohkaistiin tulemaan keskustelemaan opinnäytetyöntekijöiden kanssa mahdollisista mieltä askarruttavista asioita. Opinnäytetyöntekijät kiertelivät mittauspisteiden välillä ja olivat koko ajan osallistujien saatavilla. Opinnäytetyöntekijät havaitsivat ilokseen, että osallistujat keskustelivat keskenään päivän aiheista. Osallistujat tulivat myös henkilökohtaisesti antamaan palautetta ja keskustelemaan opinnäytetyöntekijöiden kanssa eri aihealueista ja opinnäytetyöntekijät pääsivät näin ollen antamaan ohjausta ja neuvontaa henkilökohtaisesti sekä kannustamaan elämäntapamuutoksissa tavoitteidensa mukaisesti. Kokonaisuudessa teemapäivä kesti 3,5 tuntia osallistujille. Osallistujien poistuttua teemapäivästä opinnäytetyöntekijät jäivät kolmen ulkopuolisen avustajan kanssa siivoamaan ja järjestämään Martintaloa. Avustajien poistuttua opinnäytetyöntekijät kävivät keskustelemalla päivää läpi ja aloittivat palautelomakkeiden purkamisen, sillä päivän onnistumisesta haluttiin saada palaute heti.

24 24 6 PALAUTELOMAKE Opinnäytetyöntekijät halusivat saada teemapäivän onnistumisesta palautetta. Palautelomakkeen kysymykset koskisivat teemapäivän luento-osuuksia sekä miten osallistujat kokivat itse teemapäivään kuuluvat aiheet. Palautelomakkeella haluttiin saada myös palautetta omasta suoriutumisesta sekä päivän kulusta kokonaisuudessaan. Palautelomakkeeseen suunniteltiin strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Kysymysten vastaukset käsiteltäisiin luottamuksellisesti ja palautelomakkeet saisi palauttaa nimettömänä. Nimettömänä palautelomakkeeseen vastaamisesta opinnäytetyötekijät ajattelivat saavansa rehellisempää palautetta. Palautelomakkeen palautti kaikki 17 osallistujaa. Vastaajista 13 oli naisia ja neljä miehiä. Iältään vastaajat olivat vuotiaita. Vastaaja olivat eri ammattiryhmistä: lastentarhanopettaja, myyntineuvottelija, kolme sairaanhoitajaa, terveyskeskusavustaja, kaksi sihteeriä, myyjä, sosiaalityöntekijä, autonkuljettaja ja elintarviketyöntekijä. Kaksi vastanneista oli opiskelijoita ja kolme vastaajista ei ilmoittanut palautelomakkeessaan ammattiaan. Kaikkien palautelomakkeeseen vastanneiden mielestä teemapäivän sisältö vatsasi odotuksia ja aiheet olivat ajankohtaisia. Kaikki teemapäivän aikana käsitellyt aiheet koettiin mielenkiintoisiksi. Useassa palautelomakkeessa vastaajat olivat valinneet useamman kuin yhden mielenkiintoisen aiheen. Eniten mielenkiintoa herätti kuitenkin tyypin 2 diabetes, joka oli valittu yhdeksässä palautelomakkeessa mielenkiintoisimmaksi aiheeksi. Aiheesta mielenkiintoisen teki vastaajien mielestä tyypin 2 diabeteksen ajankohtaisuus sekä sen vaikutus omaan itseensä, esimerkiksi perinnöllisyyden takia. Yksi yhdeksästä vastaajasta oli valinnut tyypin 2 diabeteksen mielenkiintoisemmaksi aiheeksi, koska ei ollut koskaan ennen kuullut siitä. Kohonnut kolesteroli oli viiden

25 25 palautelomakkeen mukaan mielenkiintoisin aihe, koska vastaajilla oli itsellään kohonnut kolesteroli. Metabolinen oireyhtymän oli neljässä palautelomakkeessa valittu mielenkiintoisemmaksi aiheeksi. Mielenkiinnon syynä oli aiheesta saatu uusi tieto. Sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine olivat molemmat kahdessa palautelomakkeessa valittu mielenkiintoisimmiksi aiheiksi. Aiheista mielenkiintoisen teki se, että vastaajilla itsellään oli riski sairastua perinnöllisten tekijöiden takia. Palautelomakkeiden mukaan teemapäivän aiheista oltiin kerrottu ydinasiat selkeästi ja riittävästi. Yhdessä palautelomakkeessa olisi kuitenkin kaivattu lisätietoa tyypin 2 diabeteksesta. Kaikki osallistujat olivat palautelomakkeen mukaan osallistuneet kaikkiin teemapäivässä olleisiin pienkokeisiin. Kaikki pienkokeet koettiin tärkeiksi ja niistä saadut tulokset koettiin itselle hyödyllisiksi. Yhdessä palautelomakkeessa oltaisiin kaivattu kolesterolin mittaus mahdollisuutta. 16 palautelomakkeen mukaan teemapäivä oli kestoltaan sopivan mittainen, yhdessä palautelomakkeessa kuitenkin todettiin teemapäivän pituus liian lyhyeksi. Kaikkien palautelomakkeisiin vastanneiden mielestä tämän tyyliset teemapäivät ovat tarpeellisia. Palautelomakkeiden mukaan teemapäivän vetäjät suoriutuivat päivästä hyvin. Alkujännitys näkyi, mutta puhe oli selvää ja kuuluvaa. Palautelomakkeista kävi ilmi, että osallistujat pitivät opinnäytetyöntekijöitä asiantuntevina ammattilaisina. Luento-osuus koettiin ymmärrettävänä ja osallistujat kokivat, että opinnäytetyöntekijät tiesivät mistä puhuivat. Osallistujat olivat tyytyväisiä siihen, ettei luento-osuuksissa käytetty ammattikieltä. Palautelomakkeista kävi myös ilmi, että luento-osuudet etenivät johdonmukaisesti.

26 26 7 POHDINTA Opinnäytetyö eteni suunnitellussa aikataulussa, muutamista mutkista huolimatta aikataulu kirittiin aina kiinni. Opinnäytetyöntekijät tekivät työtään melko itsenäisesti koko opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyön ohjausta kaivattiin lisää ja uudet opinnäytetyöverstaat eivät vastanneet täysin asetettuja toiveita. Esimerkiksi tärkeitä kysymyksiä heräsi koko opinnäytetyöprosessin ajan ja opinnäytetyöverstaskertoja oli liian vähän ja niiden välit olivat liian pitkiä. Usein akuutteihin kysymyksiin ei saatu vastauksia ja näin ollen kysymykset jouduttiin ratkaisemaan itse. Opinnäytetyöverstaista sai kuitenkin aina rakentavaa kritiikkiä, joka auttoi työn eteenpäin viemisessä. Opinnäytetyöntekijät eivät palauttaneet raporttiosuuden keskeneräistä versiota missään vaiheessa ohjaajien luettavaksi ja tämä virhe olisi opinnäytetyöntekijöiden pitänyt huomioida aiemmin, sillä palautetta olisi saatu varmasti enemmän työn teko vaiheessa, eikä vasta opinnäytetyön esitarkastuksen jälkeen. Opinnäytetyöntekijät jäivät kuitenkin kaipaamaan enemmän henkilökohtaisia keskusteluja ohjaajien kanssa työn etenemisestä, koska opinnäytetyöverstaissa aika oli rajallista ja kuitenkin huomioon oli otettava myös muut verstaassa olevat opinnäytetyöt. Opinnäytetyöntekijöiden ajatukset työn tekemisestä ja aiheista olivat samansuuntaiset, eikä ristiriitoja tullut ja työtä tehtiin jokaisella tapaamiskerralla intensiivisesti. Tapaamiskertoja (liite 5) oli paljon koko opinnäytetyöprosessin ajan ja ne sovitettiin molempien aikataulujen mukaan. Eri paikkakunnilla asuminen koettiin aluksi haasteellisena, mutta nopeasti saatiin sovittua tapaamispaikat vuoronperään molempien kotipaikkakunnilla. Näin tuli molemmille opinnäytetyöntekijöille matkustamista yhtä paljon. Opinnäytetyöntekijät ratkaisivat pitkän välimatkan ongelman myös käyttämällä tietokonevälitteistä kommunikointia yhteydenpitovälineenä.

27 27 Parityöskentely koettiin hyvänä, koska näin saatiin laajempi näkökulma opinnäytetyöhön. Kahden tekemänä saatiin ajatukset purettua aina yhdessä ja yhteisen työn tekeminen antoi mahdollisuuden purkaa tuntojaan toiselle ja toisen tuki nousi erittäin tärkeäksi voimavaraksi. Kutsuja teemapäivään lähetettiin alun perin 30. Teemapäivän lähestyessä alkoi kuitenkin tulla peruutuksia. Opinnäytetyöntekijät olivat varautuneet tämän kaltaiseen tilanteeseen varasuunnitelmalla. Varasuunnitelma otettiinkin käyttöön, koska alkuperäisestä kutsuttujen joukosta oli teemapäivään tulossa vain kuusi henkilöä. Opinnäytetyöntekijöille tuttuja ihmisiä informoitiin peruutuksista ja näin paikalle saatiin 17 henkilöä, jotka olivat opinnäytetyöntekijöille ennestään tuntemattomia ja kiinnostuneet päivän aiheista. Opinnäytetyöntekijät olivat jo etukäteen tiedostaneet, että tämän kaltaisia teemapäiviä järjestettäessä tulisi ottaa huomioon mahdolliset peruutukset, koska ihmisillä on nykyään paljon aktiviteettejä, joita ei ehkä etukäteen osata ottaa huomioon. Kuitenkaan ei koettu, että peruutukset johtuivat itse teemapäivästä, sillä 17 palautekyselyn mukaan teemapäivän kaltaisia tempauksia kaivataan lisää ja niitä pidettiin tärkeinä. Seuraavan kerran vastaavanlaista teemapäivää järjestettäessä lähetettävien kutsujen määrän lisäystä onkin syytä pohtia tarkkaan. Monilla omilla valinnoilla pystytään vaikuttamaan omaan terveyteen ja terveyden ylläpitämiseen. Riittävän tiedon saaminen motivoivalla tavalla edesauttaa omia valintoja ja näin pitämään huolta omasta terveydestään. Nykyajan kiireinen elämäntapa luo oman kuvansa ihmisten valintoihin, kiireessä on helpompi valita ei niin terveellinen elämäntapa. Saattaa olla vaikeaa mahduttaa aikatauluun terveellisten elämäntapojen vaatimaa elämäntyyliä. Monet kansanterveydellisesti merkittävät sairaudet kehittyvät hitaasti vuosien saatossa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että ymmärretään terveellisten elämäntapojen tärkeys jo varhaisessa vaiheessa, eikä vasta sitten, kun sairaus on jo mahdollisesti puhjennut.

28 28 Teemapäivä antoi osallistujille aiheista tarvittavat perustiedot. Koko luentoosuuden ajan havainnointiin osallistujien kuuntelemista. Oli helppo huomata, että aiheet kiinnostivat ja ne saivat aikaan erilaisia reaktioita hymyilystä kauhistukseen. Opinnäytetyöntekijöiden mielestä cd-rom mahdollisti sen, että osallistujat saisivat halutessaan kerrata teemapäivän aikana käytyjä aiheita kotonakin. Perustietojen antaminen koettiin tärkeäksi ja tarkoituksena oli herättää mielenkiintoa aiheita kohtaa ja tätä kautta myös motivoida osallistujia hakemaan mahdollista lisätietoa heitä kiinnostavista aiheista. Cd-romista tuli opinnäytetyöntekijöille hyvää palautetta teemapäivän jälkeen. Palautetta annettiin siitä, että cd-rom on hyvä muistiinpanomuoto, sillä se ei joutuisi paperinkeräykseen. Cd-romin monipuolisuutta pohdittiin myös kriittisesti. Opinnäytetyöntekijät miettivät, että osaavatko kaikki käyttää tietokonetta ja onko kaikilla tietokone. Cd-rom valittiin kuitenkin sen perusteella, että sen ajateltiin olevan nykypäivää. Oma esiintyminen jännitti ja jännityksen pelättiin näkyvän esimerkiksi puheen selkeydessä. Mielessä oli myös ajatus, että osallistujat eivät olisikaan kiinnostuneita teemapäivän aiheista ja, että teemapäivä koettaisiin tylsänä tai aiheet liian itsestään selvinä. On vaikea arvioida ihmisten tietoisuutta, sillä nykyaikana on mahdollista saada ajantasaista tietoa helposti monesta lähteestä. Oli myös haastavaa luoda mielenkiintoinen ja jopa humoristinen luentokokonaisuus kuitenkin erittäin vakavista aiheista. Opinnäytetyöntekijät kokevat, että nykyaikana luodaan ihmisille kauhukuvia mahdollisesta sairastumisesta, onko shokkihoito nykyajan väline terveyden edistämiseen. Opinnäytetyöntekijät pohtivatkin oliko heidän humoristisesti koottu luentopaketti parempi vaihtoehto lähestyä vakavia aiheita vai herättäisivätkö kauhukuvat enemmän ihmisiä kiinnostumaan ja huolehtimaan omasta terveydestään. Opinnäytetyöntekijät antoivat osallistujille mahdollisuuden kysymyksiin luentojen aikana. Suunnitelmana oli, että jos kysymyksiin ei osattaisi vastata olisi asiasta

29 29 otettu selvää myöhemmin ja vastattu henkilökohtaisesti esitettyyn kysymykseen sähköpostin kautta. Opinnäytetyöntekijät osasivat vastata kysymyksiin heti ja näin luotiin ammattitaitoinen kuva opinnäytetyöntekijöistä. Luento-osuuden jälkeen opinnäytetyöntekijät olivat käytettävissä henkilökohtaiseen keskusteluun. Varsinkin miehet olivat kiinnostuneita keskustelemaan päivän aiheista ja omasta terveydestään. Henkilökohtaista tukea, ohjausta ja neuvontaa annettiin enemmän miespuolisille osallistujille. Miehet olivat kiinnostuneita vyötärönympäryksen vaikutuksesta terveyteen sekä siitä, miten sydäntautiriskiä voisi pienentää omilla elämäntapamuutoksilla ja saada muutoksista pysyviä. Keskusteluja käytiin myös hemoglobiinin vaikutuksesta terveyteen sekä siitä miten vähäisenkin liikunnan lisääminen vaikuttaa kohonneeseen verenpaineeseen. Naisia kiinnostivat enemmän pienkokeet ja niiden viitearvot, joista he tulivat keskustelemaan. Keskusteluja käytiin myös kohonneen kolesterolin lääkityksestä sekä kohonneen verenpaineen mittausseurannan pituudesta. Naiset olivat sitä mieltä, että heidän puolisoidensa olisi pitänyt tulla myös paikalle saamaan tietoa aiheista. He olivat kuitenkin tyytyväisiä siitä, että cdromin avulla he saisivat vietyä tietoa myös puolisoillensa. Henkilökohtaiset keskustelut osallistujien kanssa koettiin erittäin positiivisena asiana. Keskustelut loivat tunteen, että osallistujat luottivat opinnäytetyöntekijöiden ammattitaitoon ja siihen, että heidän luokse oli helppo tulla puhumaan, jopa henkilökohtaisista aiheista ja tulevaisuuden suunnitelmista muuttaa omia elämäntapojaan. Opinnäytetyöntekijät kokivat teemapäivän suunnittelun ja pidon haastavana. Ensimmäistä kertaa teemapäivän kaltaista tapahtumaa järjestettäessä ei etukäteen osattu ottaa huomioon kuinka paljon valmisteluja tämänkaltainen tapahtuma vaatii. Valmistelujen edetessä eteen tuli monia asioita joita ei oltu etukäteen suunniteltu, mutta joista selvittiin. Opinnäytetyöntekijöille oli uutta kerätä yhteistyökumppaneita ja pyytää heitä tukemaan opinnäytetyötä. Kuitenkin oppinäytetyöntekijät yllättyivät positiivisesti, sillä materiaalia ja mittauslaitteistoa saatiin enemmän kuin oli uskallettu edes

30 30 toivoa. Yhteistyökumppanit antoivat rohkaisua ja osoittivat suurta mielenkiintoa opinnäytetyötä kohtaan. Teemapäivä herätti paljon mielenkiintoa ja uusia ajatuksia tämän tyylisiä tempauksia kohtaan. Jopa uuden opinnäytetyön idea lähti kehitteille sairaanhoitajaopiskelijan toimesta. Opiskelija esitti kysymyksen, miksi teemapäiviä ei voisi järjestää jopa vuosittain opinnäytetyönä. Opinnäytetyöntekijät miettivätkin olisivatko tämän tyyliset päivät tarpeellisia muun muassa eri ammattiryhmille, esimerkiksi TYKY-päivinä pidettäviksi. Oli suuri ilo huomata, että ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita omasta terveydestään. Opinnäytetyöntekijät kokivat, että ihmiset tarvitsevat faktatietoa ammatti-ihmisiltä ja tiedon tuominen oikealla, rennolla ja humoristisella tavalla saattaa saada ihmisissä muutoksen aikaan. Pohdintaa herätti myös miesten ja naisten väliset erot terveyden edistämisessä. Olisiko teemapäivä erilainen pelkästään miehille tai naisille suunnattuna. Opinnäytetyöntekijät ovat sitä mieltä, että päivä antoi varmasti hyvät eväät osallistujille tulevaisuutta ajatellen. Se onkin sitten itsestä kiinni miten nämä annetut eväät käyttää.

31 31 LÄHTEET Acidum Oy Tyypin 2 diabetes, itsehoito-opas. Oy Seveprint Ltd. Rovaniemi. AstraZeneca Kolesteroli- ja verenpainepotilaan opas. Helsinki. AstraZeneca Elämäntapamuutokset sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. id=10. Viitattu Ewles & Simnett Terveyden edistämisen opas. Otava. Keuruu Iivanainen, Jauhiainen. & Pikkarainen Sisätauti- kirurginen hoito ja hoitotyö. Karisto Oy. Hämeenlinna. Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa Diabetes. Karisto.Oy. Hämeenlinna. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti Viitattu Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti Viitattu Korkeila Lääketiedettä läheltä. Edita Prima Oy. Helsinki. Koskenvuo Sairauksien ehkäisy. Gummerrus Oy. Jyväskylä.

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

EU-rahoitteinen hanke

EU-rahoitteinen hanke EU-rahoitteinen hanke Potilasohjaus metabolista oireyhtymää sairastaville skitsofreniapotilaille Niuvanniemen sairaalassa Tuomas Henell, Jouni Hirvonen, Sami Holopainen, Teemu Leivo & Juha Porali 3.5.2013

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM Hyvinvointianalyysin toteutus Onnistunut hyvinvoinnin edistäminen Nykytilanteen kartoitus/ MOTIVAATION

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Sydämesi hyvinvointi

Sydämesi hyvinvointi Sydämesi hyvinvointi Sydämesi hyvinvointi -esitteen avulla voit perehtyä tekijöihin, jotka vaikuttavat omaan sydänterveyteesi. Uskomme, että sinun kannattaa tutustua näihin eri tekijöihin ja samalla miettiä,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

TERVEYTTÄ RAKENTAMAAN

TERVEYTTÄ RAKENTAMAAN TERVEYTTÄ RAKENTAMAAN Terveyskasvatuspäivä Porin työttömille Tero Polvi Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot