Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt"

Transkriptio

1 10 Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt Severi Anttila, Vesa Lauhikari ja Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvän kromioksidikerroksen paksuus, rakenne ja koostumus muuttuvat hitsauslämmön ja hapen vaikutuksesta, minkä lisäksi muutoksia voi tapahtua myös oksidikerroksen alla olevassa metallissa. Näiden tekijöiden vuoksi korroosionkestävyys ei ole päästövärjäytyneellä hitsillä enää samaa luokkaa kuin perusaineella, vaikka hitsaus olisi tehtykin mallikkaasti. Asianmukaisilla jälkikäsittelyillä voidaan kuitenkin hitsialueen korroosionkestävyyttä parantaa merkittävästi ja tarvittaessa jopa palauttaa se perusaineen tasolle. Hitsaustapahtuman puhtaudella on selkeä vaikutus hitsausliitoksen mekaanisiin ja korroosio-ominaisuuksiin. Puhtauden merkitys korostuu ferriittisillä ruostumattomilla teräksillä, koska nämä teräkset omaavat matalan hiili- ja typpipitoisuuden eivätkä siedä suuria epäpuhtauspitoisuuksia. Johdanto Ferriittiset ruostumattomat teräslajit ovat löytäneet paikkansa ohutlevyteollisuudessa. Syitä tähän on monia: austeniittisia ruostumattomia teräksiä vakaampi hinta, helpompi työstettävyys, vähäisemmät vetelyt, erinomainen muovattavuus ja immuunius jännityskorroosiolle kloridiympäristöissä lienevät tärkeimpiä näistä. Kääntöpuolena on haastavampi hitsaus ja riski murtumisesta hauraasti ainepaksuuden kasvaessa. Monet varhaisia ferriittisiä ruostumattomia teräksiä vaivanneet hitsattavuusongelmat on saatu ratkaistua madaltamalla epäpuhtauspitoisuuksia (hiili- ja typpipitoisuus) ja käyttämällä tarvittaessa stabilointiaineita (titaani ja niobi). Kaikkinensa tavallisimmat ferriittiset teräslajit (12 21Cr) ovat kuitenkin hyvin erilaisia, ja näiden mekaaniset ja korroosio-ominaisuudet poikkeavat toisistaan merkittävästi niin perusaineissa kuin hitseissäkin. Tässä artikkelissa käsitellään näiden terästen hitsien korroosionkestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ja kerrataan yleisohjeita onnistuneen kaasukaarihitsaustapahtuman kannalta. Esitetyt tulokset ovat kahden tutkimusprojektin tuotoksia (X-WELD 1 ja NGF 2 ), nämä molemmat kuuluvat Fimecc Oy:n Demapp-ohjelman Corrosion-projektiin. DE- MAPP (Demanding Applications) -ohjelmassa kehitetään mm. kulutusta, korroosiota ja korkeita lämpötiloja kestäviä uusia teräksiä teollisuuden vaativiin käyttökohteisiin. Vaikka tässä artikkelissa keskitytään vain ferriittisiin teräksiin, niin monet esitetyt asiat ja ilmiöt ovat yhteneviä muillekin ruostumattomille teräksille. Vastaavanlainen selvitys Hitsaustekniikka-lehdessä on esitetty viimeksi 22 vuotta sitten (6/1990), tuolloin austeniittisille teräksille. Aiheeseen liittyvät artikkelit ovat viime vuosina keskittyneet pääosin juurensuojaukseen (4/1997, 3/2003, 4/2011, 1/2012), joten nyt nähtiin sopivaksi keskittyä hitsin pinnan puolelle. Korroosionkestävyyteen vaikuttavia tekijöitä Ruostumattomien terästen korroosionkestävyys perustuu pääosin ohueen, muutaman nanometrin paksuiseen kromirikkaaseen oksidikerrokseen, joka voidaan myös nähdä myöhemmin esiteltävästä syvyysprofiilista. Tällä teräksen pintaa suojaavalla passiivikalvolla on monta hyvää ominaisuutta, se on läpinäkyvä, erittäin tiivis ja riittävän hapekkaassa ympäristössä, kuten ilmassa tai vedessä, se myös rikkoutumisensa jälkeen uudistuu eli teräs uudelleenpassivoituu. Ruostumattomuuden edellytyksenä on kuitenkin pinnan pysyminen puhtaana liasta ja muista saostumista, joten rosteriteräspintoja tulisikin aika-ajoin pestä. EuroInox [1] suosittelee esimerkkinä 1 2 pesukertaa vuodessa, mutta tämä on tietysti hyvin tapauskohtaista. Kromioksidikerroksen suojaavasta vaikutuksesta johtuen yleinen aktiivinen korroosio on ruostumattomilla teräksillä vähäistä, ja pääosa materiaalin kulumisesta tulee paikallisista korroosioilmiöistä kuten piste- tai rakokorroosiosta. Rakenteet tulisikin suunnitella siten, että ahtailta liitoksilta ja raoilta vältyttäisiin, jotta happea on aina riittävästi saatavilla oksidikerroksen tarpeisiin ja jotta rakoihin kertyvän liuoksen väkevöityminen estettäisiin. Aggressiivisimmissa, vähemmän hapekkaissa tai enemmän esim. klorideja sisältävissä ympäristöissä käyttöön tulevien ruostumattomien terästen korroosionkestävyyttä parannetaan typpi- ja molybdeeniseostuksella. Näillä seosaineilla oksidikerroksen pysyvyys paranee ja vaaditaan entistä voimakkaammat hapot liuottamaan passiivikalvoa. Nikkeli- ja kupariseostuksella voidaan hieman hidastaa pistekorroosion etenemistä, mutta varsinaiseen korroosionkestävyyteen ei näillä ole suurempaa vaikutusta. Ferriittisiin ruostumattomiin teräksiin seostetaan toisinaan edellä mainituista aineista teräslajikohtaisesti molybdeeniä tai kuparia. 1 X-WELD = New methods to optimise the performance of welds in corrosive industrial environments 2 NGF = New generation ferritic stainless steels with enhanced corrosion resistance

2 11 Pinnanlaadulla on suuri vaikutus korroosionkestävyyteen, ja sileillä pinnoilla on lähtökohtaisesti parempi korroosionkestävyys. Karhealle pinnalle lika tarttuu helpommin, siinä voi olla jäysteitä ja likaa kerääviä taskuja, jotka molemmat edesauttavat paikallisten korroosiovärjäymien muodostumista. Peittauksella voidaan tasoittaa näitä teräviä huippuja. Kaikilla pinnanlaatuun vaikuttavilla työvaiheilla vaikutetaan siis korroosionkestävyyteen. Kuvassa 1A on erinomaisesti öljyllä märkähiottu pinta (pintakoodi 4N). Kuvassa B on pinta 400 gritin kuivahionnan ja harjauksen jälkeen, jolloin pinnalla nähdään jäystettä ja taskuja. Kuvassa C on vastaava pinta peittauksen jälkeen, ja huomataan, että peittauksella on selvästi edullinen pintaa tasoittava vaikutus. teräslajin hitsaukseen, ja ferriittisillä ruostumattomilla teräksillä tämä tarkoittaa usein puhdasta argonia. On hyvä myös tarkistaa letkujen ja polttimien kunto määräajoin mahdollisten vuotojen varalta. Hitsauspolttimien laadusta ei ole syytä tinkiä [2]. Varsinaisessa kaasukaarihitsauksessa on monia puhtauteen vaikuttavia tekijöitä. Suojaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota hitsattaessa ferriittisiä ruostumattomia teräksiä. TIG-polttimessa on järkevää käyttää verkkomaista kaasulinssiä normaalin elektrodisuuttimen sijaan. Kaasulinssi tasoittaa kaasun virtausta ja parantaa näin suojausta, kuva 3, mahdollistaen myös tarvittaessa pidemmän elektrodin ulkoneman. Verkkomaisen kaasulinssin periaate on sama kuin vesihanan poresuuttimella. Tyypillinen virtausmäärä TIG-hitsauksessa ruostumattomilla teräksillä on noin 5-10 l/min, mutta ferriittisillä kaasukuvun tulisi olla mahdollisimman suuri, jolloin myös tarvittavan suojakaasun virtausmäärä kasvaa. Korkeakromisten ferriittisten ruostumattomien terästen kohdalla suositellaan jopa 28 l/min kevytmekanisoidussa TIG-hitsauksessa, kun kaasukuvun sisämitta on 19 mm [3]. Karkeasti voidaan todeta, että teräksen kromipitoisuuden kasvaessa myös suojausvaatimus kasvaa. Erittäin nopeilla hitsausmenetelmillä suositellaan käytettävän varsinaista hitsauspoltinta seuraavaa lisäkaasusuojausta. Ruostumattomien terästen varastointi ja muu mekaaninen käsittely on tehtävä huolella, jotta tarpeettomilta kontaminaatioilta ja naarmuilta vältyttäisiin. Korroosionkestävyyden varmistamiseksi ruostumattomien terästen säilytys, käsittely ja työvaiheet tulisi aina suorittaa omassa rajatussa tilassaan, jotta vältyttäisiin vierasruosteelta, kuva 2. Vaikka tämä ei ole aina mahdollista toteuttaa, yleisohjeena se on paikkansapitävä. Ruostumattomille teräksille tulisi aina käyttää omia kiinnittimiä, ketjuja, nostimia ja työvälineitä. Kontaktit muihin teräspintoihin, kuten muotteihin ja työkaluihin, tulee minimoida käyttämällä suojakelmuja ja teippauksia. Mahdollisia muita kontaminaatiolähteitä ovat maalit, merkkaustussit, leikkausnesteet, öljyt ja rasvat. Nämä voivat sisältää esimerkiksi klorideja, hiilivetyjä, rikkiä ja lyijyä, joilla on selkeä korroosionkestävyyttä heikentävä vaikutus. A) B) C) Kuva 1. Pinnanlaatujen eroavaisuuksia: öljyllä märkähiottu (A), 400 grit kuivahiottu (B) sekä pinta B peitattuna (C). Hitsien korroosionkestävyys Hitsattavat pinnat tulee aina puhdistaa ennen hitsausta rasvoista, öljyistä ja muista kontaminaatioista sienellä tai liinalla, joka ei jätä pinnoille nukkaa. Hyviä pesuaineita ovat mm. tensidit, etanoli ja asetoni (yleispesu), natriumhydroksidi ja sooda (rasvat ja öljyt), fosforihappo ja sitruunahappo (kalkki ja ruoste) ja vetyperoksidi (mikrobit). Huonoissa pesuaineissa on korkeat kloridi- tai klooripitoisuudet, eikä niitä tule käyttää. Pinnat tulee huuhtelun jälkeen kuivata hyvin ennen hitsausta, koska märkä pinta lisää hitsin happipitoisuutta. Mikäli railopinnat on leikattu laserilla, plasmalla, tai muulla vastaavalla tavalla, pitää mahdollinen reunan päästöväri poistaa ennen hitsausta kevyesti hiomalla. Hitsausvälineet ja -tarvikkeet, kuten lisäaineet, puikot, suuttimet, käsineet ja vaatteet tulee puhdistaa ja/tai vaihtaa säännöllisesti. Hitsauslisäaineet tulee aina säilyttää pakkauksissaan pölyttymisen estämiseksi. Suojakaasun tulee olla soveltuva kulloisenkin Kuva 2. Esimerkki vierasruosteesta. A) B) Kuva 3. Suojakaasun virtaus ilman kaasulinssiä (A) ja kaasulinssin läpi (B) [4,5].

3 12 Hitsaustilasta pitää eliminoida mahdollinen veto esim. suojaverhoilla. Kaasuletkuihin mahdollisesti muodostuneen kosteuden vuoksi kaasua kannattaa juoksuttaa muutamia minuutteja ennen hitsauksen alkua. Kirkkaat silloitushitsit antavat hyvän yleiskuvan siitä, että suojaus on oikealla tasolla. Kaasun esi- ja jälkivirtausajat tulee olla sellaiset, ettei elektrodin kärki hapetu, tavallisesti luokkaa s. Vajaa tunkeuma, reunahaavat, huokoset, kuonat, roiskeet sekä hitsien aloitus- ja lopetuskohdat ovat hyvin tyypillisiä hitsausvirheitä, jotka heikentävät hitsin mekaanisia ja korroosio-ominaisuuksia. Nämä virheet tulee tarvittaessa korjata hiomalla ja/tai korjaushitsaamalla. Ferriittisiä ruostumattomia teräksiä on hitsattava huolellisemmin kuin vastaavia austeniittisia, koska ferriittinen kiderakenne ei siedä korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Vaikka kaikki esivalmistelut on tehty huolella ja hitsaus on suoritettu ilman hitsausvirheitä, niin hitsauslämmön vaikutuksesta pintaa suojaavan kromioksidikerroksen rakenne on muuttunut oleellisesti. Niin kutsuttujen päästövärien muodostuminen hitsin pinnalle on näkyvä muutos tästä ilmiöstä. Värien muodostuminen alkaa normaalissa ilmanalassa yli 300 C:een lämpötilassa ja tämä johtuu oksidikerroksen paksuuden ja rakenteen muuttumisesta. Happipitoisuudella on suora vaikutus hitsioksidien määrään ja voimakkuuteen, kuten nähdään kuvan 4 tunnetusta AWS D18.2 referenssikartasta, jossa hitsin juuren puolen putken sisäpinnan argon suojakaasuun on sekoitettu eri määrät happea. Jos hitsaukseen tarkoitetun argonkaasun puhtausaste on esimerkiksi %, tällöin 50 ppm:ää on jotain muuta kaasua. Joillakin ruostumattomilla teräksillä on mahdollista käyttää happea sitovia, pelkistäviä komponentteja suojakaasussa, kuten vetyä. Ferriittiset ruostumattomat teräkset ovat kuitenkin alttiita vetyhauraudelle, eikä vetyä tule koskaan lisätä suojakaasuun. Usein puhutaan, että tietyn värinen hitsioksidi kertoisi jotain sen korroosionkestävyydestä, mutta asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksioikoinen. Värit hitsin pinnassa ovat interferenssivärejä, jotka kertovat ensisijaisesti oksidikerroksen paksuudesta. Tästä esimerkkinä voidaan mainita elektrolyyttisesti värjätyt ruostumattomat teräspinnat, joiden värjääminen perustuu juuri oksidikerroksen paksuuden kasvattamiseen ilman suurempaa muutosta korroosionkestävyydessä [1]. Luokittelua hitsien päästövärien mukaan kuitenkin tehdään erityisesti juuren puolella ja siitä on standardeja tietyille teräslajeille. Päästöväreiltä on hyvin vaikea välttyä hitsin pinnan puolella, koska pienetkin määrät happea aiheuttavat niitä ja lisäksi lämmöntuonnin kasvattaminen, eli hitaampi jäähtyminen, voimistavat päästövärien muodostumista. Yleisohjeina voidaan todeta, että kiiltävä tai hieman kellertävä päästöväri on eduksi. Mikäli hitsi on tumma, palanut ja hilseinen, niin tällöin korroosionkestävyys on todella heikko ja jälkikäsittelyt ovat todella tarpeen. Heikosti suojattu hitsi voi johtaa myös suuriin metallurgisiin muutoksiin hitsiaineessa ja näin keskeiset mekaaniset ominaisuudet, kuten hitsin lujuus tai sitkeys, ovat voineet huomaamatta vahingoittua. Kuva 4. Hitsin juurenpuolen päästövärien voimakkuus eri happipitoisuuksilla (O 2, ppm). Muokattu lähteestä [6]. Kuten jo aiemmin mainittiin, perusaineen kromirikkaan oksidikerroksen paksuus on vain muutamia nanometrejä, kuten nähdään kuvan 5A GD-OES syvyysprofiilista. Hitsauksen jälkeen kerros on muuttunut merkittävästi ja enää ei puhuta muutamista nanometreistä vaan useista kymmenistä tai sadoista nanometreistä, riippuen hitsausolosuhteista, happipitoisuudesta ja lämmöntuonnista. Hitsioksideissa ei ole ainoastaan kromia, vaan mukana voi olla useita alkuaineita, joiden keskinäiset sidostyypit voivat olla hyvin monimutkaisia. Tärkeimpiä pinnalla vaikuttavia aineita ferriittisissä ruostumattomissa hitseissä ovat happi, kromi ja rauta. Matalissa lämpötiloissa ( C) hitsin muutosvyöhykkeellä kasvaa raudan määrä oksidikerroksessa kromin suhteen, ja tämä ilmiö voidaan nähdä selvästi kuvista 5B ja C. Korkeammissa lämpötiloissa (>700 C) kromin diffuusio voimistuu ja sen määrä oksidikerrok- Kuva 5. Hitsin oksidikerroksen koostumus perusaineesta hitsiin, GD-OES syvyysprofiili 21Cr ferriittisellä ruostumattomalla teräksellä. Yllä periaatekuva analysoiduista alueista; kunkin alueen halkaisija on noin 2,5 mm.

4 13 A) B) Kuva 6. Hehkutuslämpötilan vaikutus pistepotentiaaliin 16Cr- ja 21Cr-ferriittisillä ruostumattomilla teräksillä laboratoriohehkutuksissa (A). Vastaavanlainen kuvaaja kirjallisuudesta muille ruostumattomille teräksille (B) [8]. sessa kasvaa merkittävästi, kuva 5D. Tämä kromirikas oksidivyöhyke on periaatteessa korroosionkestävyydeltään parempi, mutta koska oksidikerroksen paksuus on kasvanut lähestyttäessä sularajaa, ei kerros ole enää yhtä tiivis kuin mitä se oli perusaineessa. Oksidit ovat usein kovia ja hauraita yhdisteitä, joilla on erilainen lämpölaajeneminen suhteessa alla olevaan teräkseen ja hitsauksen aiheuttamat muodonmuutokset aiheuttavat väistämättä halkeilua oksidikerroksessa. Sulana käyneen hitsiaineen oksidikerros voi erota huomattavasti muutosvyöhykkeestä. Sulavirtaukset helpottavat voimakkaasti hapettuvien aineiden siirtymistä pinnalle. Valokaaren plasmassa tapahtuu myös alkuaineiden haihtumista ja siirtymistä, mahdollisesti osittain myös muutosvyöhykkeen puolelle [7]. Hitsattaessa lisäaineettomasti on oksidikerros pääosin samanlainen kuin muutosvyöhykkeellä, mutta kuitenkin hieman paksumpi ja se sisältää näitä helposti hapettuvia aineita, kuten kuvassa 5E titaania ja alumiinia. Lisäaineellinen hitsaus on metallurgisesti ja myös oksidikerroksen osalta monimutkaisempi, varsinkin mikäli koostumusero perusaineeseen on merkittävä tai kyseessä on eripariliitos. Kuvan 5 esimerkin lisäaineettomassa TIG-hitsauksessa voidaan havaita neljä vyöhykettä: - 1) perusaineen ohut kromioksidikerros, - 2) matalan lämpötilan muutosvyöhykkeen rautapitoinen kerros, - 3) korkean lämpötilan muutosvyöhykkeen paksu kromirikas oksidikerros ja - 4) sulamisvyöhykkeen oksidikerros. Joidenkin tutkimusten mukaan altein alue korroosiolle on matalan lämpötilan rautapitoinen vyöhyke [8-10]. Paksujen oksidikerrosten halkeilu, valokaaren aiheuttama haihtuminen, yms heikentävät myös muiden alueiden korroosionkestävyyttä merkittävästi. Kuvassa 6A on esitetty korroosionkestävyyttä kuvaavan pistepotentiaalin muuttuminen hehkutuslämpötilan funktiona. Tässä ferriittisille teräksille tehtiin kokeelliset hehkutukset laboratoriouunilla (<400 C) ja Gleeble termomekaanisella simulaattorilla ( 400 C) argonsuojakaasussa, kontrolloidussa atmosfäärissä. Vaikka kyseessä oli vain kokeellinen testaus, alhaisin pistepotentiaali havaittiin juuri rautarikkaalla C:n alueella. Nämä kokeelliset tulokset vastasivat hyvin kirjallisuudessa esitettyjä havaintoja, joita on esitetty kuvassa 6B. Kuitenkin on huomattava, että pistepotentiaalien lukuarvoja ei voi verrata keskenään, koska kirjallisuudessa käytetyt testimenetelmät ja atmosfääri poikkesivat nyt käytetyistä C:n alueella havaittu pistepotentiaalin nousu perustunee kromioksidikerroksen paksuuden hienoiseen kasvuun, mutta tämä kerros ei ole välttämättä niin tiivis kuin huoneenlämmössä muodostunut. Kirjallisuuden esimerkissä hehkutuksia ei ollut tehty näin alhaisissa lämpötiloissa. Hitsien korroosiota käsittelevissä kirjoituksissa puhutaan usein hitsioksidien alla olevasta kromiköyhästä vyöhykkeestä, joka olisi kaikkein altein kohta korroosiolle. Tämä pitänee paikkansa austeniittisilla ruostumattomilla teräksillä, mutta ferriittisillä kromiköyhää vyöhykettä ei normaalisti hitsattaessa esiinny, koska kromin diffuusionopeus ferriitissä on suurempi tai samaa luokkaa kuin sen hapettumisnopeus ja lisäksi hitsauksen lämpösykli on lyhyt. Näin ollen mahdollinen pintaan karkaavan kromin pitoisuus tasoittuu sitä mukaa oksidikerroksen alla [11]. Kuvan 5 syvyysprofiileistakin voidaan osittain nähdä, ettei mitään suurempaa kromipitoisuuden laskua tapahdu välittömästi oksidikerroksen alla, ei edes, kun oksidikerroksessa on hyvin runsaasti kromia. Syvyysprofiileissa havaittiin vain alle 1 % muutoksia kromipitoisuudessa, kun tarkasteltiin kuvien 5A-E ulkopuolisia alueita. Hitsien jälkikäsittelyt Jälkikäsittelyn perimmäisenä tarkoituksena on poistaa ongelmallinen oksidikerros hitsin pinnalta, mahdollinen perusaineen kromiköyhävyöhyke sekä mahdollisia hitsausvirheitä, ja näin ollen yleisesti parantaa hitsialueen korroosionkestävyyttä. Tämä tehdään tavallisesti mekaanisella tai kemiallisella käsittelyllä tai näiden yhdistelmällä. Mekaanisia käsittelyjä ovat hionta, harjaus, kiillotus ja raepuhallus. Kemiallisia menetelmiä ovat upotus-, suihkutus- ja pastapeittaus, passivointikäsittelyt sekä sähkökemiallinen elektrolyyttinen kiillotus. Kemialliset menetelmät ovat yleensä suotavampia, koska tällöin pinnankarheus ei juuri muutu. Näiden haittapuolena on kuitenkin käytettävien aineiden vaarallisuus, peräti myrkyllisyys. Peittausaineiden käsittely vaatiikin eritystä huolellisuutta, jotta roiskeilta iholle ja silmiin vältytään sekä suojaudutaan reaktiossa syntyviltä typpioksidihuuruilta (NOx) riittävällä ilmanvaihdolla. Muodostuvat jätteet, huuhteluvedet, yms. tulee myös käsitellä oikeaoppisesti. Peittaustöihin tulee suhtautua kuten tulitöihin, eli näitä töitä saavat tehdä vain asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt. Mekaaniset jälkikäsittelyt Harjauksella poistetaan näkyvät päästövärit, mahdollista kuonaa ja hitsausvirheitä. Se tulisi tehdä välittömästi hitsauksen jälkeen hieman lämpimälle hitsille, koska hitsioksidit irtoavat tällöin helpommin. Pinta pitää tämän jälkeen vielä puhdistaa irtopartikkeleista ja muusta hitsauksen aikana syntyneestä liasta liuottimilla, vedellä, painepesurilla, tms. Ruostumattomille teräksille tulee aina käyttää vähintään yhtä jaloja teräsharjoja tai vaihtoehtoisesti muovisia harjoja. Harjaus on hyvin pinnallinen käsittely, eikä käsin tehty harjaus välttämättä poista kaikkia hitsioksideja, vaikka silmämääräisesti siltä näyttäisi. Myöskään mahdollista kromiköyhää vyöhykettä ei käsin tehtävällä harjauksella kyetä poistamaan. Pinta jää harjauksesta karkeaksi ja näin ollen korroosionkestävyys ei yllä perusaineen tasolle. Koneellisessa käsittelyssä ongelmaksi voi muodostua voimakkaan työstön aiheuttamat syvänteet sekä epätasainen pinnanlaatu. Pinnan mekaaninen hionta voidaan tehdä kahdella tapaa, väliaineen kanssa tai kuivahiontana, kuten jo aiemmin esiteltiin kuvassa 1. Mitä hienorakeisempi hionta on tehty,

5 14 Kuva 7. Hionnan karheuden vaikutus pistekorroosionkestävyyteen teräksellä. Muokattu lähteestä [12]. Kuva 8. Vierasruosteen ja karhean pinnan aiheuttama ruostuminen nauhahiotulla pinnalla sääkaappitestissä. Lähtötilanne (vasen), 1 vrk (keskellä) ja 4 vrk (oikea). sitä parempi korroosionkestävyys voidaan saavuttaa, kuten nähdään kuvan 7 pistepotentiaalin noususta hionnan grit-asteiden mukaan. Koska pinnankarheudella on suuri merkitys tähän, on usein tarpeen tehdä hionta käyttäen useita karheusasteita. Mikäli pinnanlaatuvaatimus on korkea, tulee hionta päättää kiillotukseen. Kuivahionnassa kappale ei saa kuumentua hionnan aikana niin paljoa, että päästövärejä alkaisi muodostua hiottavalle alueelle. Ruostumattomille teräksille tulee olla omat kiillotus- ja hiontalaikat sekä -nauhat vierasruosteen estämiseksi. Karhean pinnan ja likaisen nauhahionnan aiheuttamasta vierasruosteesta on esimerkki kuvassa 8. Raepuhalluksella voidaan puhdistaa nopeasti isoja pintoja. Puhallusrakeen koko ja koostumus vaikuttavat merkittävästi käsittelyn laatuun. Ruostumattomien terästen puhallukseen pitää käyttää vain niille soveltuvia rakeita, kuten lasi-, keraami-, tai alumiinioksidirakeita, jotta vierasruosteelta vältytään. Puhallettava aines tulee olla puhdasta ennen käyttöä niin, että jossain tapauksissa aines on syytä pestä ennen käyttöä ohjeiden mukaan. Käsitellyn pinnan ongelmana voi olla karhea ja epätasainen pinta sekä mahdolliset ainejäämät. Taulukko 1 Perusaineiden tyypilliset kemialliset koostumukset, paino-%. Taulukko 2 Yksi mainittava mielenkiintoinen jälkikäsittelyuutuus on laserpuhdistus (Hitsaustekniikka, 5/2010), jonka avulla mm. hitsioksidikerros voidaan höyrystää teräksen pinnalta erittäin tehokkaasti. Tätä ei ehkä luokitella mekaaniseksi käsittelyksi, mutta kerrottakoon se tässä kohtaa. Kemialliset jälkikäsittelyt Peittaus on edelleenkin paras tapa palauttaa hitsialueen korroosionkestävyys vastaamaan perusainetta. Peittaukseen käytetään tavallisesti typpi- ja fluorivetyhappojen seoksia, jotka liuottavat hitsioksidit, poistavat mahdollisen kromiköyhän vyöhykkeen ja poistavat myös pinnalla mahdollisesti olevia epämetallisia sulkeumia. Ennen peittausta hitsattu pinta tulee puhdistaa hilseestä ja muusta irtoliasta. Peittauksen lopputulokseen vaikuttavat peittausaineen väkevyys, aika ja lämpötila. Optimaaliset olosuhteet vaihtelevat teräslajeittain, mutta usein peittaus kestää 30 minuutista muutamiin tunteihin. Ferriittiset ruostumattomat teräkset peittautuvat hieman lyhyemmillä ajoilla kuin tavallisimmat austeniittiset, johtuen niiden vähäisemmästä seostuksesta. Alipeittautuminen jättää osan hitsioksidista jäljelle, joten se ei ole suotavaa. Ylipeittautumisessa teräksen raerajat alkavat syöpyä ja tällöin kiiltävä lähtöpinta muuttuu mattamaisen harmaaksi, mutta tämä on lähinnä esteettinen haitta. Peittausaineet tulee aina poistaa huolellisesti huuhtelemalla ja kevyellä harjauksella tai painepesurilla. Perusteellinen huuhtelu on tärkeää, koska mahdolliset happojäämät voivat hyvin nopeasti aiheuttaa vakavaa paikallista pistekorroosiota. Viimeiseen huuhteluun on hyvä käyttää deionisoitua vettä, koska tämä ei sisällä haitallisia klorideja. Jäämien poistoon on olemassa myös neutralointiaineita. Passivoinnilla tarkoitetaan pintakäsittelyä, jolla voidaan yleisesti edesauttaa passiivikalvon muodostumista sekä poistaa teräksen pinnalla olevaa rauta- ja hiiliteräsjäännettä ja lievää värjäymää. Se voidaan tehdä monella eri liuoksella; tavallisimmat ovat typpihappo, vetyperoksidi ja sitruunahappo. Passivointia ei tarvitse tehdä peitatulle pinnalle, koska tällöin kromioksidikerroksen pitäisi muodostua itsekseen ilmassa tai vedessä olevan hapen avulla. Elektrolyyttinen kiillotus ja siihen liittyvät kannettavat puhdistuslaitteet ovat yleistyneet vauhdilla. Menetelmä on tarkoitettu pintojen viimeistelyyn, ja sillä voidaan poistaa myös hitsioksideja, kromiköyhävyöhyke ja mahdollisia pinnan sulkeumia. Menetelmä on erittäin helppo ja nopea, mutta tarkoitettu etupäässä pienille kappaleille. Suurien kappaleiden osalta peittauspastat ja -kylvyt lienevät nopeampia. Käsitelty pinta on peilimäisen kiiltävä, mutta se on silti puhdistettava huolella kiillotuksen jälkeen mm. mahdollisista fosforijäämistä. EuroInox on julkaissut tästä menetelmästä erinomaisen esitteen [13]. Yhdistetty käsittely Peittausaineiden koostumukset, paino-%. Usein paras korroosionkestävyys ja ulkonäkö hitsialueella saadaan yhdistelemällä mekaanisia ja kemiallisia jälkikäsittelyitä. Peittaus kevyen harjauksen tai kiillotuksen jälkeen

6 15 on hyvin onnistunut jälkikäsittelytapa, koska se tasoittaa mekaanisen käsittelyn tuomia pinnan karheushuippuja, jäysteitä ja taskuja sekä poistaa mahdollisia sulkeumia ja likapartikkeleita. Peitattu pinta kuitenkin erottuu helposti muusta pinnasta ja ulkonäkösyistä kiillotus tehdään usein vasta peittauksen jälkeen. Tällöin täytyy muistaa, että pinta ennen kiillotusta tulee olla puhdas hitsioksideista eikä kiillotus itsessään saa jättää jäämiä pinnalle. Jälkikäsittelyjen käytännön vaikutus testipäivän jälkeen ruostuminen oli edennyt myös hitsin alueelle. Käsin kiillotettu hitsi on selkeästi parempi korroosionkestävyydeltään, joskin paikallista pistekorroosiota esiintyy johtuen pinnan hitsioksidijäämistä. Kiillotuksen jälkeen tehty peittaus voimakkaalla peittauspastalla on tuottanut parhaimman lopputuloksen eikä ruostumista ole merkittävästi havaittavissa. Kuvaan 10 on koottu tuloksia eri jälkikäsittelyjen vaikutuksista 4 vrk kestäneessä sääkaappitestissä. Teräslajit ja ovat molemmat 18Cr-stabiloituja teräksiä, joista jälkimmäinen on lisäksi molybdeeniseostettu. Tämän teräksen korroosionkestävyys on samaa luokkaa kuin tavallisen austeniittisen haponkestävän :n. Kuvasarjoista nähdään, että molempien terästen TIG-hitsit käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti sääkaappitestissä. Mekaanisilla käsittelyillä hitsioksidien poisto on ollut vain pinnallista (harjattu, kiillotettu, raepuhallettu) tai sitten pinnankarheuden ja vierasruosteen sävyttämä nauhahiottu (hiottu). Kemialliset käsittelyt ovat selvästi parantaneet korroosi- Kolmen teräslajin ferriittisille ruostumattomille teräshitseille tehtiin tavanomaisia korroosiotestejä. Perusaineiden tyypilliset kemialliset koostumukset on kerätty taulukkoon 1. Hitsaus tehtiin mekanisoidulla TIG-hitsauksella ilman lisäainetta sekä MAGhitsauksella austeniittisilla lisäaineilla. Ainepaksuus oli ohutlevyille tavallinen 1,5 mm, joten hitsien lämmöntuonnit olivat kohtalaisen alhaisia vaihdellen välillä 0,1-0,3 kj/mm. Toimitustila perusaineilla oli kylmävalssattu, hehkutettu ja peitattu 2B. TIG-hitsauksessa käytettiin suojakaasuna argonia (99,998 %) virtausmäärän ollessa noin 15 l/min sekä numeron 7 (eli 11,2 mm) kaasukupua kaasulinssin ohella. MAG-hitsauksissa suojakaasu oli argon + 2 % happea virtausmäärän ollessa noin 20 l/min. Juurikaasuna kaikissa tapauksissa oli argon (99,998 %), noin 10 l/min, joskin juuren puolen tarkastelua ei tehty. Hitsien pinnan puolen jälkikäsittelyihin käytettiin kaikkia tavallisimpia menetelmiä. Peittausaineiden koostumukset on annettu taulukossa 2. Kuva 9. Jälkikäsittelyjen vaikutus sääkaappitestissä teräksellä TIG-hitsauksessa ilman lisäainetta. Käsittelemätön 1 vrk (vasen), käsin kiillotettu 4 vrk (keskellä) ja lisäksi peitattu näyte 4 vrk (oikea). Sääkaappitesti Sääkaappitesti on yleinen testimenetelmä arvioimaan terästen käyttäytymistä ilmastollista korroosiota vastaan. Tavallisesti testisykliin kuuluu suolapitoisen liuoksen sumuttamista ja kuivausta tietyssä lämpötilassa. Muutaman koepäivän perusteella voidaan vertailla terästen korroosionkestävyyttä ja arvioida käyttäytymistä todellisissa käyttöympäristöissä. Näin ollen sääkaappitestit soveltuvat myös hitsien jälkikäsittelyjen keskinäiseen vertailuun. Huomioitavaa kuitenkin on, että sääkaappitestien toistettavuus on melko heikko ja koekappaleiden vertailu tulee tehdä vain saman testisarjan sisällä. Oheisissa kuvasarjoissa esitetään jälkikäsittelyjen vaikutus tutkituilla teräksillä muutaman päivän jälkeen. Testisykli on erittäin rankka: 5 % suolaliuosta sumutetaan 5 minuutin ajan kaappiin, jonka jälkeen seuraa 55 minuutin kuivaus 35 C:ssa 70 % ilmankosteudessa. Kuvassa 9 nähdään kuinka päästövärinen hitsi on voimakkaasti ruostunut muutosvyöhykkeeltä jo yhdessä testipäivässä. Neljän Kuva 10. Hitsien jälkikäsittelyjen vaikutus 4 vrk sääkaappitestissä, TIG-hitsaus ilman lisäainetta.

7 16 onkestävyyttä, joskin tarvittavissa peittausajoissa on keskinäistä vaihtelua. Kuva 11. Hitsien jälkikäsittelyjen vaikutus suolasumutestissä, MAG-hitsaus teräslajille 308LSi-lisäaineella. Nauhahiottu (vasen), raepuhallettu (keskellä), harjaus ja peittaus (oikealla). Yllä lähtötilanne, alla 36 h jälkeen. Kuvassa 11 on MAG-hitsattuja näytteitä ennen sääkaappitestiä sekä sen jälkeen. Näissä testeissä havaittiin hyvin samankaltaisia piirteitä kuin TIG-hitsatuissa, likainen nauhahionta jättää vierasruostetta, raepuhallus on hyvin pinnallinen käsittely, ja yhdistetty harjaus- ja peittauskäsittely tuottaa erinomaisen korroosionkestävyyden. Austeniittinen 308LSi-lisäaine on hieman korkeammin seostettu kuin perusaine, ja näin sulana käyneen hitsialueen korroosionkestävyys on kautta linjan hyvä. Oksidi- ja hilsejäämät aiheuttavat kuitenkin paikallista korroosiota hitsipalon alueella. Kuvassa 12 on matalakromisen teräslajin MAG-hitsejä. Harjaus yhdistettynä peittaushappo 2:een, 30 min vaikutusajalla, tuottaa parhaimman lopputuloksen. Tämän jälkeen tehty kiillotus on oleellisesti heikentänyt korroosionkestävyyttä, mahdollisesti vieraspartikkeleiden vuoksi. Pistekorroosiopotentiaali Kuva 12. Hitsien jälkikäsittelyjen vaikutus suolasumutestissä, MAG-hitsaus teräslajille 308LSi-lisäaineella. Käsittelemätön (vasen), kiillotettu (keskellä), harjaus ja peittaus sekä harjaus, peittaus ja kiillotus (oikealla). Yllä lähtötilanne, alla 24h jälkeen Sähkökemiallinen pistekorroosiopotentiaalin mittaus on yksi tavallisimmista tavoista arvioida ruostumattomien terästen kestävyyttä paikallista pistesyöpymistä vastaan. Kokeesta saadaan monta eri parametria, mutta tavallisesti selvitetään ns. pistepotentiaali, eli tilanne, jonka jälkeen korroosiopisteitä muodostuu testialueelle. Kuvan 13 kuvaajassa on esitetty jälkikäsittelyjen vaikutus teräslajin ilman liäsainetta hitsattujen TIGhitsien pistepotentiaaliin. Koealueen säde on 5 mm hitsin keskellä, joten vain osa päästöväreistä mahtuu tälle alueelle. Tulosten perusteella nähdään, että päästövärinen hitsi omaa alimman pistepotentiaalin, eli heikoimman korroosionkestävyyden. Mekaanisilla jälkikäsittelyillä voidaan tätä hieman parantaa ja kemialliset käsittelyt palauttavat korroosionkestävyyden perusaineen tasolle. Rautakloriditesti Kuva 13. Jälkikäsittelyjen vaikutus hitsialueen pistepotentiaaliin teräslajilla A) B) C) D) Kuva 14. Ilman lisäainetta hitsatut TIG-hitsit teräksellä rautakloriditestissä. Rautakloriditestissä tutkittavat näytteet upotetaan 6 % FeCl 3 -korroosioliuokseen tavallisesti 1-3 päiväksi. Näytteiden pinta-ala ja paino mitataan ennen testiä ja sen jälkeen. Tulokset ilmoitetaan pinta-alaan suhteutettuna painohäviönä, eli korroosionopeutena. Tämän lisäksi korroosiopisteiden lukumäärää, kokoa ja sijaintia voidaan tutkia. Kuvassa 14 esitetään kuinka päästövärjäytyneelle alueelle (A) on muodostunut 1 vrk testin jälkeen lukuisia korroosiopisteitä (B). Vastaavaa pistesyöpymistä ei tapahdu kiillotetulle ja peitatulle hitsille (C) tai 600 grit vesihiotulle hitsille (D). Nämä esimerkit kuvaavat hyvin kuinka suuri merkitys hitsioksideilla on pistesyöpymisalttiuteen.

8 17 Hitsien jälkikäsittelyjen yleisohjeet Ferriittisten ja austeniittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt eivät poikkea suuresti toisistaan. Ainoastaan kemiallisissa jälkikäsittelyissä käytettävät kemikaalit toimivat teräslajeilla eri tavoin. Tavallisesti ferriittiset ruostumattomat teräslajit peittautuvat helpommin kuin vastaavat austeniittiset. Mikäli hitseissä tavoitellaan perusainetta vastaavaa korroosionkestävyyttä, tulisi hitsien jälkikäsittelyissä käyttää kemiallisia tai sähkökemiallisia menetelmiä. Korroosiokokeista havaittiin, että mekaaniset jälkikäsittelymenetelmät eivät poista täydellisesti hitseistä oksidikerrosta tai sen alapuolella mahdollisesti olevaa kromiköyhää vyöhykettä. Lisäksi karkea mekaaninen jälkikäsittely heikentää pinnanlaatua. Näin ollen mekaanisilla jälkikäsittelyillä on vaikea saavuttaa perusainetta vastaavaa korroosionkestävyyttä. Mekaanisesti jälkikäsitelty pinta voikin vaatia erillisen passivointikäsittelyn, mikäli epäillään, että oksidikerros ei muodostuisi luonnollisesti riittävän nopeasti. Mekaanisissa jälkikäsittelymenetelmissä tulee ottaa huomioon myös menetelmien puhtaus ja menetelmissä käytettävät työkalut ja materiaalit, jotteivät nämä heikennä käsiteltävän hitsin ja teräksen korroosionkestävyyttä. TIG-hitsien jälkikäsittelyissä elektrolyyttinen puhdistus on hyvä vaihtoehto. Tällä menetelmällä saadaan korroosionkestävyyden kannalta vastaavia tuloksia kuin muilla kemiallisilla menetelmillä. Menetelmä on etenkin pienten hitsaustuotteiden jälkikäsittelyissä huomattavasti nopeampi kuin muut kemialliset menetelmät. Paljon hitsejä sisältävä tuote voi olla kuitenkin työläs puhdistaa, sillä puhdistuslaitetta on hitaampi kuljettaa kuin levittää peittauspastaa tai upottaa tuote peittaushappoon. Peittaamalla sopivilla aineilla ja olosuhteissa saadaan hitseille lähes aina hyvä korroosionkestävyys. Voimakkaammat peittausaineet soveltuvat paremmin hitseille, sillä ne puhdistavat päästövärit huomattavasti tehokkaammin kuin laimeammat aineet. Ongelmaksi voi muodostua perusaineen ylipeittautumisesta johtuva mattamainen pinta. Lievä ylipeittautuminen ei ole kuitenkaan niin vaarallista kuin hitsien päästövärijäämät. Sekahappopeittauksissa on tärkeää, että sekahapon koostumus ja peittauslämpötila ovat sopivat tietylle teräslajille. Sekahappojen kuten peittauspastojenkin vaikutusajat voivat olla useita tunteja. Ennen sekahappopeittausta hitsit voidaan käsitellä mekaanisesti esimerkiksi harjaamalla. Harjatut pinnat peittautuvat huomattavasti lyhyemmillä peittausajoilla kuin käsittelemättömät hitsit, koska harjaus poistaa suurimman osan hitsioksideista. Yhdistettyjen jälkikäsittelyjen on myös havaittu toisinaan tuottavan jopa parempia tuloksia korroosionkestävyyden kannalta kuin pelkkä happopeittaus, vaikka pinnanlaatu jää mekaanisilla jälkikäsittelyillä usein karheaksi. Sopivien peittausparametrien löytäminen eri teräslajien hitseille vaatii kokeilua, sillä kemiallisille jälkikäsittelyille on vaikea osoittaa parhaita mahdollisia parametreja kuten peittausaineen koostumuksia, vaikutusaikoja ja lämpötiloja. Silmämääräisesti voidaan seurata päästövärien peittautumista eri olosuhteissa. Suolasumutestien tuloksia sekä hitsaus- ja jälkikäsittelytietoja vertailemalla saadaan hyvin suuntaa antavia ohjeita eri peittausparametrien toimivuudesta eri teräslajien hitseille. Peittaus- ja elektrolyyttipuhdistuskäsittelyissä hitsien pintaan jää usein peittausaineen jäämiä tai puhdistusaineen tahroja, jotka voivat vaikuttaa hitsien korroosionkestävyyteen. Etenkin matalakromisten ferriittisten ruostumattomien terästen oksidikerros ja perusmetalli voivat liueta helposti peittausaineeseen, joka käsittelyn jälkeisessä vesihuuhtelussa tarttuu helposti teräksen pintaan. Jäämät, hapettumat, tahrat ja ylipeittautuminen teräksen pinnassa ovat epäsiistin näköisiä. Epäsiisteydet voidaan ja suositellaan poistettavaksi hitseistä kiillottamalla peitatut tai Taulukko 3 Esimerkkejä hyvistä jälkikäsittelymenetelmistä lisäaineettomille TIG-hitseille. Taulukko 4 Esimerkkejä hyvistä jälkikäsittelymenetelmistä MAG-hitseille. elektrolyyttipuhdistetut pinnat. Peittauksen jälkeinen kiillotus voi kuitenkin myös heikentää korroosionkestävyyttä suhteessa peitattuun pintaan, mikäli työstöstä jää jäämiä tai pinnan passivoitumiseen ei ole annettu riittävästi aikaa. Hitsin jälkikäsittelyn merkitys tai jälkikäsittelytuloksen riittävyys riippuu myös lopputuotteen käyttökohteesta. Joissakin tapauksissa heikkokin jälkikäsittelymenetelmä voi olla riittävä, vaikka sillä ei saavutetakaan perusaineen veroista korroosionkestävyyttä. Jälkikäsittelyn sopivuutta tietyn olosuhteen tuotteille kannattaa kuitenkin ensin testata, jos sen sopivuudesta ei ole varmuutta. Lopuksi taulukkoihin 3 ja 4 on kerätty muutamia esimerkkejä TIG- ja MAG-hitseille hyvin soveltuvista jälkikäsittelymenetelmistä. Yhteenveto Hitsien korroosionkestävyys on päästövärjäytymisen johdosta perusainetta heikompi. Päästövärjäytyneellä alueella ruostumatonta terästä suojaavan kromioksidikerroksen rakenne ja koostumus eivät vastaa perusaineen pinnassa olevaa oksidikerrosta. Korroosionkestävyyden varmistamiseksi ruostumattomien terästen hitsauksessa on syytä muistaa huolehtia puhtaudesta. Oikeilla työskentelytavoilla voidaan hitsaustapahtuman puhtausastetta parantaa huomattavasti,

9 18 millä on myönteinen vaikutus hitsisauman mekaanisiin ja korroosio-ominaisuuksiin. Ferriittisillä ruostumattomilla teräksillä puhtauden merkitys korostuu, koska näillä teräksillä ominaisuudet heikkenevät voimakkaasti, kun epäpuhtauspitoisuusaste kasvaa. Hitsialueen korroosionkestävyyteen vaikutetaan mekaanisilla ja kemiallisilla jälkikäsittelyillä, ja näiden yhdistelmä tuottaa usein parhaimman lopputuloksen. Lähteet [1] Ruostumattoman teräksen pinnanlaadut, 3. painos. Euroinox (2004), s. 19 ja s. 15. [2] R. Haberman. Basic for GTa Welding. Welding Journal (1986), ss [3] K.F. Krysiak, J.F. Grubb, B. pollard, R.D. Campbell. Selection of Wrought Ferritic Stainless Steels. asm Handbook Vol. 6 (2003), s [4] Miller Electric Mfg. Co. Tips to improve TiG arc Starts and promote arc performance in aerospace and other Low amp applications. haettu [5] profabricationtechniques.com. TiG Welding. haettu [6] Specification for welding of austenitic stainless steel tube and pipe systems in sanitary (hygienic) applications. aws D18.2 (1999). [7] E.M. Westin. Väitöskirja. Kungliga Tekniska Högskolan (2010), s. 45. [8] J. Ruge, L. Radebold. Einfluss von durch Schweissen erzeugten Oxidfilmen auf die Lochfrassbeständigkeit nichtrostender austenitischer Chrom-Nickel-Stähle in annähernd neutralen Chloridlösungen. BMFT-abschlussbericht FE-KKs, Vol. 5 (1990), s.101. Viitattu lähteessä: T. amman. purging while welding. Linde Gas (2010), s.5. [9] S. azuma, H. Miyuki, J. Murayama, T. Kudo. Corr. Eng. Vol. 39 (1990), s [10] T. Von Moltke, p.c. pistorius, R.F. Sandenbergh. The influence of Heat-tinted Surface Layers on the Corrosion Resistance of Stainless Steels. infacon 6 Vol. 2 (1992) [11] C. Oswald, H.J. Grabke. initial oxidation and chromium diffusion. i. Effects of surface working on 9 20% Cr steels. Corrosion Science Vol. 46 (2004) [12] R. Erikson, L. Schön, B. Wallén. Effects of some oxide removal treatments on the corrosion resistance of 316 stainless steel. 8th Scandinavian Congress, Helsinki (1978), s [13] Ruostumattomien terästen elektrolyyttinen kiillotus, 1. painos. Euroinox (2010) Severi Anttila ja Vesa Lauhikari Terästutkimuskeskus, Oulun yliopisto Hannu-Pekka Heikkinen Tornion tutkimuskeskus, Outokumpu Stainless Oy

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen.

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. 2 Sisällys. 3 Ruostumaton teräs 4 Ruostumattomien terästen lujuus ja korroosionkestävyys 4 Ruostumattomien terästen hitsaus - käytännön ohjeita

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen

Lisätiedot

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan.

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää

Lisätiedot

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012

Lisätiedot

Pienoisopas. Alumiinihitsaus.

Pienoisopas. Alumiinihitsaus. Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut

Lisätiedot

Peittausopas ruostumattomien terästen hitseille

Peittausopas ruostumattomien terästen hitseille Peittausopas ruostumattomien terästen hitseille TA-Flux - Stainclean - Stainclean Green - Stainwash - TACAB - TACAB Optima - No x -vapaa Sisältö Johdanto. 3 1 Teoria... 4 1.1 Korroosion ominaisuudet...4

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

Teräksen kemialliset ja mekaaniset esikäsittelyt. Juha Kilpinen

Teräksen kemialliset ja mekaaniset esikäsittelyt. Juha Kilpinen Teräksen kemialliset ja mekaaniset esikäsittelyt Juha Kilpinen Sisältö Fosfatointi esikäsittelynä Rautafosfatointi Sinkkifosfatointi Korvaavat esikäsittelyt Terästyön viimeistely Suihkupuhdistus Fosfatointi

Lisätiedot

METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN. Opas täydelliseen metallinsuojaukseen!

METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN. Opas täydelliseen metallinsuojaukseen! METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN ULOS&SISÄLLE ULOS&SISÄLLE Opas täydelliseen metallinsuojaukseen! Aina oikea maali metallille! Hammerite Hammerite metallimaaleilla voidaan käsitellä kaiken tyyppisiä metallipintoja

Lisätiedot

18 Hakemisto. Hakemisto

18 Hakemisto. Hakemisto 18 230 A Alumiini ja ympäristö... 29 Alumiini, kulutus ja käyttö... 13 Alumiini, käyttökohteet - aurinkopaneelit... 19 - folio... 25 - ilmailu ja avaruusteknologia... 28, 29 - juomatölkit... 26 - konepajateollisuus...

Lisätiedot

Betonilattioiden hoito-ohjeet

Betonilattioiden hoito-ohjeet Betonilattioiden hoito-ohjeet 2. syyskuuta 2013 Betonilattioiden hoito-ohjeet Yleistä Vanhoissa betonilattioissa yleisiä ongelmia ovat niiden likaantuminen, vaikea puhdistettavuus ja pölyäminen. Näiden

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Materiaalikansio Hio-Mex 10.9.2012 1

Materiaalikansio Hio-Mex 10.9.2012 1 Materiaalikansio Hio-Mex 10.9.2012 1 Materiaalikansio Hio-Mex 10.9.2012 2 Sisältö 1. HIO-MEX... 3 1.1 Yritys... 3 1.2 Yhteystiedot... 3 1.2.1 Tilaukset... 3 1.2.2 Markkinointi ja jälkimarkkinointi... 3

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus LISÄMODULI PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus PSS 1: Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS

Lisätiedot

METALLIPINNAN EPÄPUHTAUKSIA

METALLIPINNAN EPÄPUHTAUKSIA METALLIPINNAN EPÄPUHTAUKSIA Tavallisimpia metallipinnan epäpuhtauksia ovat: - suojaöljy ja -rasva - suolat - hiilipöly ja noki - työstönesteet - vetorasvat ja -saippuat - metallilastut - ruoste ja lentoruoste.

Lisätiedot

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta 1 (9) 18.6.2013 Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta Rakenteiden muotoilussa kuumasinkitystä varten pätevät suurelta osin samat säännöt, jotka koskevat hyvää rakenne-, pintakäsittely- ja hitsauskäytäntöä

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS

SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS ZINGA-GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS - Suojauksen kesto vastaa kuumasinkityksen kestoa. - Kuivakalvosta 96 % puhdasta

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

Kuva 1. Kiillotuksen periaate. 1=alkuperäinen profiili, 2= virtaus, 3=ideaalinen profiili, 4=rekristallisoitunut kohta [Bladergroen 1974]

Kuva 1. Kiillotuksen periaate. 1=alkuperäinen profiili, 2= virtaus, 3=ideaalinen profiili, 4=rekristallisoitunut kohta [Bladergroen 1974] Muotin kiillotus Heikki Tikka Tampereen teknillinen yliopisto Periaate Varsin usein kiillotus sekoitetaan hiontaan, jolla pyritään ainetta poistamalla parantamaan työkappaleen mittatarkkuutta ja pinnanlaatua.

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Materiaalikansio Hio-Mex 15.6.2012 1

Materiaalikansio Hio-Mex 15.6.2012 1 Materiaalikansio Hio-Mex 15.6.2012 1 Materiaalikansio Hio-Mex 15.6.2012 2 Sisältö 1. HIO-MEX... 3 1.1 Yritys... 3 1.2 Yhteystiedot... 3 1.2.1 Tilaukset... 3 1.2.2 Markkinointi ja jälkimarkkinointi... 3

Lisätiedot

NDT-STANDARDIT NDT-tutkinnot

NDT-STANDARDIT NDT-tutkinnot NDT-pätevyystutkinnoissa käytettävät standardit 1(5) Kaikkiin menetelmiin yhteiset standardit SFS-EN 473 2008 Non-destructive testing. Qualification and certification of NDT personnel. General principles

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 Yksikkö Tekniikka ja liiketalous, Kokkola Koulutusohjelma

Lisätiedot

90 mm HALK. G-42002-O 93,00 100 mm LEV. 90 mm HALK. G-42001-O 58,00 50 mm LEV. 90 mm HALK. 100 mm LEV.

90 mm HALK. G-42002-O 93,00 100 mm LEV. 90 mm HALK. G-42001-O 58,00 50 mm LEV. 90 mm HALK. 100 mm LEV. POLY-PTX HIOMA-, KIILLOTUS- JA HARJAUSKONE TASOILLE JA PUTKILLE TUOTE nro /kpl 240 V, 50-60 Hz, 1750 W NOPEUDEN SÄÄDÖLLÄ 1000-3500 RPM PAINO: 3,3 kg PYÖRÖJEN HALKAISIJA 90-115mm VALMISTUSMAA: SAKSA HIOMA-

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaamalla Hitsaus on yleisin liittämismuoto valmistettaessa teräsrakenteita ja se soveltuu hyvin kuumasinkittävien rakenteiden

Lisätiedot

Quality Coated Abrasives. Joustavat hiomatuotteet metallien hiontaan

Quality Coated Abrasives. Joustavat hiomatuotteet metallien hiontaan Quality Coated Abrasives Joustavat hiomatuotteet metallien hiontaan Quality Coated Abrasives Varmin tapa täydelliseen pinnanlaatuun Ammattimaisesti hiotut työkappaleet erottuvat hyvän pinnanlaatunsa johdosta,

Lisätiedot

Aleksi Ahola. Painesäiliön hitsausmenetelmät. Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikanyksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma

Aleksi Ahola. Painesäiliön hitsausmenetelmät. Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikanyksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma Aleksi Ahola Painesäiliön hitsausmenetelmät Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikanyksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU 2 Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Seinäjoen

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti

Lisätiedot

COMPABLOCia käytetään kun kumitiivisteellistä levylämmönsiirrintä ei voida käyttää korkean paineen, lämpötilan tai tiivistevaikeuksien takia.

COMPABLOCia käytetään kun kumitiivisteellistä levylämmönsiirrintä ei voida käyttää korkean paineen, lämpötilan tai tiivistevaikeuksien takia. VICARB COMPABLOC Mekaanisesti puhdistettava, hitsattu levylämmönsiirrin. Käyttörajat: 300 C 30 bar. Pinta-alat 0,69 m2 319,5 m2 Kiintoaineettomat nesteet, höyryt tai kaasut. COMPABLOCia käytetään kun kumitiivisteellistä

Lisätiedot

Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes

Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes Ainestandardi: EN 10088-2/EN 10028-7 Ainestodistus: EN 10204/3.1 Mittatoleranssit: Pr EN 10219-2 Pituus 6 m RST-LEVYT RST-PUTKET

Lisätiedot

C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs

C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs 1 C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs C.2.1 Seosteräkset ja ruostumattomat teräkset Seosteräkset Valitaan esimerkkinä seosteräs analyysillä 0,2% C, 1,5% Mn ja 0,5% Mo. Sulamisvyöhykkeessä syntyy

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Quality from start to finish 21.7.2014 1

Quality from start to finish 21.7.2014 1 21.7.2014 1 Kiillotuksen perussäännöt: Sääntö #1: Aloita vähiten aggressiivisella työkalulla tai kiillotusaineella, jolla työ saadaan tehtyä. Kiillotus käsin on vähiten aggressiivista. Seuraavaksi tulee

Lisätiedot

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet Lujat ruostumattomat teräkset, ominaisuudet ja käyttösovelluksia October 25, 2012 (Nordic Welding Expo 2012 - Tampere) Hannu-Pekka Heikkinen, tutkimusinsinööri, IWE Outokumpu Stainless Oy www.outokumpu.com

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona PESUAINEET Piha-aidalla kukkii home, terassi näyttää kulahtaneelta ja peltikatollekin pitäisi tehdä jotain. Armas aurinko paljastaa puhdistamista, pesua ja huoltoa kaipaavat pinnat. Huolellisella pesulla

Lisätiedot

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10 Luokittelu Suojakaasullinen täytelanka käsihitsaukseen tai mekanisoituun hitsaukseen jalkoasennossa Vähän roiskeita, hyvä kuonan irtoaminen, juoheva ulkonäkö, erinomainen hitsattavuus Hyvä tuotto ja syvä

Lisätiedot

LITOCHROM STARLIKE. Käyttökohteet:

LITOCHROM STARLIKE. Käyttökohteet: LITOCHROM STARLIKE Kaksikomponenttinen epoksikiinnitys- ja saumausaine keraamisille seinä- ja lattialaatoille sekä keraamisille että lasimosaiikeille.. Kiinnitysaineena käytettäessä, alustan tulee olla

Lisätiedot

Maalaus korroosionestomenetelmänä

Maalaus korroosionestomenetelmänä Sivu 1 / 5 Maalaus korroosionestomenetelmänä K orroosionestomaalauksella pyritään suojaamaan metallipinta korroosiolta ja samalla saamaan kohteelle haluttu ulkonäkö. Maalikalvon kyky estää korroosiota

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

Ohjaamon jälkimaalaus. Ohjaamon peltiosat. Esikäsittely PGRT TÄRKEÄÄ!

Ohjaamon jälkimaalaus. Ohjaamon peltiosat. Esikäsittely PGRT TÄRKEÄÄ! Esikäsittely TÄRKEÄÄ! Korin metalli on suojattu korroosiolta mm. sinkkikerroksella. Täydellisen korroosiosuojauksen varmistamiseksi tämä sinkkikerros on korjattava päällemaalaamalla, jos se on vahingoittunut

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE

selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE Somotec Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh 0207 969 240 fax 0207 969 249 email: somotec@somotecfi internet: wwwsomotecfi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Nopeuden huippua Uusi harjaohjelma

Nopeuden huippua Uusi harjaohjelma Nopeuden huippua Uusi harjaohjelma UUTUUS! Ratkaisut kaikkiin käyttösovelluksiin kaikille porakoneille ja kulmahiomakoneille 2 Teräslankaharjat Yleiskatsaus Metalli Inox Tuote Tyyppi Harja Teräslankaharjat

Lisätiedot

A.7 Hitsauksen suoritus (2)

A.7 Hitsauksen suoritus (2) Hitsauksen teoriaopetus A7 Hitsauksen suorittaminen 1 A.7 Hitsauksen suoritus (2) A.7.1 Hitsausparametrien tarkistus Tärkeätä on, että hitsauslaitteisto antaa oikeat arvot (kelpuutus), kun hitsataan WPS:n

Lisätiedot

ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING

ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen peittaus ja passivointi

Ruostumattoman teräksen peittaus ja passivointi Ruostumattoman teräksen peittaus ja passivointi Materiaalit ja niiden käyttösovellukset - sarja, Julkaisu 4 Euro Inox Julkaisu Euro Inox on eurooppalainen ruostumattoman teräksen markkinointia edistävä

Lisätiedot

G. Teräsvalukappaleen korjaus

G. Teräsvalukappaleen korjaus G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

FAVORIT. FAVORIT_GUARANT_FY13_FI.indd 1 8.8.2012 9:13:13

FAVORIT. FAVORIT_GUARANT_FY13_FI.indd 1 8.8.2012 9:13:13 FAVORIT FAVORIT_GUARANT_FY13_FI.indd 1 8.8.2012 9:13:13 Päivittäinen käyttö vaatii ruoanlaittoastioilta paljon. FAVORIT on korkealaatuinen ruoanlaittoastiasarja. Sarjan tuotteet testataan huolellisesti,

Lisätiedot

Robottihitsaus ja lujat

Robottihitsaus ja lujat 1 Author / Subject Robottihitsaus ja lujat teräkset metsäkoneissa Heikki Selkälä Tuotannonkehityspäällikkö Ponsse Oyj 2 Sisältö Ponsse Hitsaustuotanto Hitsattavat lujat teräkset Hitsauslisäaineet ja laitteet

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS ESIKÄSITTELYN VALINTA Copyright Isto Jokinen 1 ESIKÄSITTELYN TARKOITUS Esikäsittelyn tulee poistaa kaikki sellainen pinnalla oleva epäpuhtaus joka haittaa haluttua maalaustulosta.

Lisätiedot

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun P3-ansep ALU Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun KUVAUS soveltuu erityisesti alumiinipinnoille erinomaiset pesevät ominaisuudet

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) Keinutie 7 B 47 00940 Helsinki 24.10.2008. Kappaleesta johtuvia virheitä ovat:

Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) Keinutie 7 B 47 00940 Helsinki 24.10.2008. Kappaleesta johtuvia virheitä ovat: Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) TTS Koulutus Ari Monto Nuolikuja 6 01740 Vantaa KOKEEN KYSYMYKSET 1. Mikä on tekninen perusmittayksikkö? Oletan tässä puhuttavan pituuden mittaamiseen käytettävästä

Lisätiedot

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 A.5 Hitsausaineet A.5.1 Puikkohitsaus Hitsauspuikon periaate Hitsauspuikko muodostuu sydänlangasta, jonka ympärille on puristettu päällyste. Valokaaren lämmön

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset Refrigeration and Air Conditioning Controls Vihjeitä asentajille Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset R E F R I G E R A T I O N A N D A I R C O N D I T I O N I N G Sisällys Sivu Asennustyön vaatimukset...

Lisätiedot

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää Tuotetietoesite Painos 24/04/2008 Tunnus no: 02 07 03 02 003 0 000002 Sikadur-Combiflex CF liima Construction Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima

Lisätiedot

TEOLLISUUSPINNOITTEET

TEOLLISUUSPINNOITTEET TEOLLISUUSPINNOITTEET VRS-POLYDRIVE 95 65 ShA 10 25 mm, Tummansininen 90 kaikki kuivat vetotelapositiot VRS-POLYDRIVE on kulutusta erittäin hyvin kestävä polyuretaanipinnoite kaikkiin kuiviin vetotelapositioihin.

Lisätiedot

ALUMIININ MONIPALKOHITSAUS MULTI-RUN WELDING OF ALUMINIUM

ALUMIININ MONIPALKOHITSAUS MULTI-RUN WELDING OF ALUMINIUM 0 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ALUMIININ MONIPALKOHITSAUS MULTI-RUN WELDING OF ALUMINIUM Lappeenrannassa 12.8.2013 Ilkka Kaipainen

Lisätiedot

LEAN DUPLEX -TERÄSTEN HITSAUS

LEAN DUPLEX -TERÄSTEN HITSAUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Jussi Asikainen LEAN DUPLEX -TERÄSTEN HITSAUS Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Prof. Jukka Martikainen DI Osmo Pylkkö

Lisätiedot

FastMig X Intelligent

FastMig X Intelligent FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 24.06.2016 1(10) FastMig X Intelligent, Älykästä hitsausta erilaisia materiaaleja

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

SiMP Seal 55. 1-Komponenttinen SiMP polymeeriteknologiaan perustuva liima- ja tiivistysmassa. Tuotekuvaus. Käyttöalueet. Edut

SiMP Seal 55. 1-Komponenttinen SiMP polymeeriteknologiaan perustuva liima- ja tiivistysmassa. Tuotekuvaus. Käyttöalueet. Edut SiMP Seal 55 1-Komponenttinen SiMP polymeeriteknologiaan perustuva liima- ja tiivistysmassa 1 Tuotekuvaus SiMP Seal 55 on 1-komponenttinen, korkealuokkainen, pysyvästi elastinen, kosteuskuivuva SiMP polymeeriteknologiaan

Lisätiedot

Betonilattioiden pinnoitusohjeet

Betonilattioiden pinnoitusohjeet Betonilattioiden pinnoitusohjeet BLY 12 / by54 Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2010 BLY 7 / by45 Betonilattiat 2002 PSK 2703 standardi: Betonilattioiden pintakäsittely. Käyttösuositus prosessiteollisuudelle

Lisätiedot

Miksi hyvää pinnanlaatua tavoitellaan? Kiillotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Pinnanlaadun arviointi. Työkaluteräksen laatu 2007-12-01E 1 (7)

Miksi hyvää pinnanlaatua tavoitellaan? Kiillotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Pinnanlaadun arviointi. Työkaluteräksen laatu 2007-12-01E 1 (7) 1 (7) Sisältö Miksi hyvää pinnanlaatua tavoitellaan?... 1 Pinnanlaadun arviointi... 1 Kiillotettavuuteen vaikuttavat tekijät... 1 Työkaluteräksen laatu... 1 Lämpökäsittely... 2 Kiillotustekniikka... 2

Lisätiedot

Profex Lasinpuhdistaja

Profex Lasinpuhdistaja Profex Lasinpuhdistaja Lasinpuhdistusaine, sopii kaikille lasipinnoille, kiiltäville muoveille yms. Haihtuva aine, ei jätä jäämiä puhdistetuille pinnoille. Pyyhi pinta nukkaamattomalla liinalla tai kuivaa

Lisätiedot

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti:

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti: HITSAUKSEN KEVYTMEKANISOINNILLA TEHOA TUOTANTOON! Hitsauksen mekanisointi yleistyy voimakkaasti teollisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Hitsaavassa teollisuudessa hitsauksen mekanisoinnilla,

Lisätiedot

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Araldite 2022 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Helppo hioa Liimaa monia kestomuoveja Kestää hyvin öljyä ja bensiiniä Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 79881 V001.3 Tarkistuspäivämäärä: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen tai valmisteen

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Construction. Sika MultiKit. Kaksikomponenttinen monikäyttöinen muovaus- ja. korjausmassa. Tuotekuvaus

Construction. Sika MultiKit. Kaksikomponenttinen monikäyttöinen muovaus- ja. korjausmassa. Tuotekuvaus Tuotetietoesite Painos 24/04/2008 Tunnus no: 02 04 02 03 001 0 000024 Sika Multikit Sika MultiKit Kaksikomponenttinen monikäyttöinen muovaus- ja korjausmassa Construction Tuotekuvaus Käyttökohteet Ominaisuudet

Lisätiedot

Kaksi komponenttinen haponkestävä epoksilaasti jolla kirkkaat kiiltävät värit. Ihanteellinen laatoituksille joilta vaaditaan hyvää puhdistettavuutta.

Kaksi komponenttinen haponkestävä epoksilaasti jolla kirkkaat kiiltävät värit. Ihanteellinen laatoituksille joilta vaaditaan hyvää puhdistettavuutta. Kaksi komponenttinen haponkestävä epoksilaasti jolla kirkkaat kiiltävät värit. Ihanteellinen laatoituksille joilta vaaditaan hyvää puhdistettavuutta. Saumaleveys 2 20 mm. 2/7 Ominaisuudet o Erittäin kestävä

Lisätiedot

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 7/2013 Austeniittiset lisäaineet

Lisätiedot