Elintarvike. Kehittyvä. Valmistus- ja lisäaineet. 2/09 Puhdaskauratuotteilla. Raakaaineketjun hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Valmistus- ja lisäaineet. 2/09 www.ets.fi. Puhdaskauratuotteilla. Raakaaineketjun hallinta"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 2/09 Elintarvike Puhdaskauratuotteilla kysyntää koko EU-alueella Raakaaineketjun hallinta nyt avainasemassa Suolan vähentäminen EU:n yhteinen tavoite Valmistus- ja lisäaineet

2

3 n PÄÄKIRJOITUS 2/2009 Lisää aineita paljon paineita Lisäaineiksi luokitelluilla ainesosilla on keskeinen osa ruokaketjussamme, etenkin sen turvallisuudessa. Ne estävät pilaantumista, säilyttävät rakenteen pitkillä kuljetuksilla, tuottavat miellyttävän suutuntuman tai värin ja aikaansaavat keskustelua. Ani harvaa lisäainetta kuitenkaan käytetään turhaan, monessa luomutuotteessakin ne ovat välttämättömiä. Ihmisen nauttima ruoka ja juoma ovat aikansa kuvia. Kotikonstit riittivät harvoin, kun ruuanvalmistus siirtyi kotoa teollisuuteen. Suolaa on käytetty lihan säilöntään ajan alusta alkaen, mutta harmaasuolattuna kelpaa vain joulukinkku. Lisätyllä aineella ja lisäaineella on ero. Kotona marjasoppaan lisätty perunajauho tuntuu itsestään selvältä valmistusaineelta, mutta kun kaupan tölkin kyljessä lukee sakeuttamisaine (perunatärkkelys), se tuntuu epäilyttävältä ellei peräti epäterveelliseltä. Aikojen kuluessa ruuan ominaisuuksien rakentamisessa on käytetty myös kyseenalaisia keinoja. Jo muinaiset roomalaiset tunsivat viinin parantamisen erilaisilla kemikaaleilla ja englantilaiset alunalla ja bromidilla ryyditetyn leivonnan viime vuosisadalla. Tutkimus tuo jatkuvasti ruuastamme uutta tietoa, esimerkiksi difenyyliä ei enää käytetä hedelmien pintakäsittelyaineena. Ruuassamme on varmasti paljon aineita, jotka tulevaisuuden tiede kyseenalaistaa tai jopa poistaa ruokavaliosta. Lisäainelainsäädäntöä uudistetaan paraikaa. Viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vuodenvaihteen jälkeen. Uusia direktiivejä lukiessa voi vain ihmetellä, kuka moisesta sanasopasta mitään selvää saa; niin kimuranttia ja monipolvista on lainsäätäjäbyrokraattien kieli. Kaiholla muistelen vanhoja lakejamme; ne ymmärsi tavallisella sisälukutaidolla. Mielenkiinnolla odotan uusia aromi- ja entsyymidirektiivejä. Kun lain ymmärtämiseen vaaditaan juristin ja kemistin tutkinto, ei ole ihme, jos tavallinen kuluttaja vierastaa tai pelkää lisäaineita. Teollisuuskin taitaa tätä menoa kohta tarvita oman lainsäädännön selitysasiahenkilön! Lisäaineteollisuudella on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EF- SAn jonossa hakemuksia uusien tai muutettujen lisäaineiden hyväksymiseksi. Suuntaus esimerkiksi sakeuttamisaineissa näyttää olevan se, että vanhoihin aineisiin liitetään kemiallisilla tai entsymaattisilla prosesseilla erilaisia toiminnallisia molekyylejä. Asiakkaiden ja tuotteiden kannalta tämä voi olla myönteistä, mutta sulattaako kuluttaja yhä kemiallisemmiksi ja monimutkaisemmiksi muuttuvia lisäaineita. Pakkausmerkintäsäädökset vielä edesauttavat kuluttajan epäluuloa. Lisäaineet keskusteluttavat jo yksin historiansa vuoksi. Kuluttajan tietämyksen taso ei ainakaan sitä vähennä. Asiallisen tiedon levityksessä me elintarviketieteilijät olemme paljon vartijoita. KUVA: ELINA MATIKAINEN Heikki Manner puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry PS Kehittyvä Elintarvike -lehden 20-vuotisjuhlaseminaari pidetään keskiviikkona iltapäivätilaisuutena Tieteiden Talolla Helsingissä. Varaattehan ajan jo nyt kalentereihinne! I Kehittyvä Elintarvike 2/09 3

4 Sisältö 2/ s.18 Perun keittiö hovikelpoinen Perun fuusiokeittiö tuottaa loputtoman määrän herkullisia yhdistelmiä. s.34 KUVA: ARI VIRTANEN KUVA: MARJO KESKITALO Uusvanhat viljelykasvit kiinnostavat Erityisesti tattari (kuvassa tattarin pähkylä) ja kinua ovat kiinnostavia terveellisyytensä ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi. Pääkirjoitus: Lisää aineita paljon paineita, Heikki Manner... 3 Kolumni: Hyvä vai paha hiilihydraatti? Mikael Fogelholm... 6 Puheenvuoro: Kuluttaja lisäaineviidakossa, Anneli Koskenkorva... 8 Puheenvuoro: Ammattikorkeakoulututkinnoissa on eroja, Helena Kautola...10 Maailma mausteilla: Monimuotoinen Peru, Ari Virtanen...18 n Ajankohtaista Energiatehokkuusjärjestelmään kaivataan lisää elintarvikeyrityksiä, Anna Vainikainen...12 Kansainvälistymisen taitoja voi harjoitella, Katja Mahal...14 Herkullisuus korostuu Vuoden Tähtituote -finalisteissa...16 Hankintaohjeistuksella tehoa julkisiin elintarvikeostoihin...16 n Teema: Valmistus- ja lisäaineet Kehityksen vuosikymmen elintarvikebiotekniikka kohtaa ravitsemuksen, Atte von Wright Puhdaskauratuotteilla hyvät mahdollisuudet menestyä koko EU-alueella, Marika Kilpivuori Raaka-aineketjun hallinta nyt avainasemassa, Tuija Järvenpää Kumppanuus korostuu raaka-ainehankinnassa, Ulla Valkama Pienmeijereille valmistellaan kehittämisohjelmaa, Erkki Vasara Elintarvikkeiden omavaraisuus on monitahoinen asia, Hannu Pelttari Suolan vähentäminen EU:n yhteinen tavoite, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva & Marjaana Lahti-Koski Uusvanhat viljelykasvit tekevät hyvää ihmiselle ja ympäristölle, Marjo Keskitalo & Pirjo Rantamäki Supermarjoja onnistuneella markkinastrategialla, Patricia Wiklund Antioksidanttien terveyshyödyistä tarvitaan lisänäyttöä, Marina Heinonen Elintarvikeala hyödyntää entsyymejä monella tavalla, Susanna Eerola & Terhi Puranen n Kirja-arvostelu: Pettymys kirjahyllyssä, Heikki Manner n Ravitsemussivut Nutritech -ohjelma tuotti ravitsemuksen ja syömisen road mapin Suoliston bakteereissa yksi syy lihavuuteen? koonnut Kaisu Meronen n Lainsäädäntö Elintarvikeparanteita koskevat asetukset uudistuivat, Liisa Rajakangas & Leena Mannonen Kömpelö uuselintarvikeasetus uudistuu, Liisa Rajakangas & Leena Mannonen n Tiede & Tutkimus Pohjoismainen terveysväiteyhteistyö on hyödyllistä, Mari Niva & Liisa Lähteenmäki s.36 Arktiset marjat supermarjoja KUVA: PIRJO HUHTAKANgAS Mustikka on saavuttanut supermarjan aseman, mutta monilla muillakin pohjoisilla marjoilla olisi mahdollisuuksia samaan. n Palstat Nimityksiä Tapahtumia Hankintaopas Tunnustuksia Haarukassa n ETS-sivut Silmänliikekamera avuksi viestinnän tehostamiseen, Irma Ryynänen Kunniapuheejohtaja Fritz P. Niinivaara 90 vuotta, Heikki Manner...61 TETSin hallitus uudistui, Teemu Halttunen...61 Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto on perustettu, Jarmo Heinonen ETS-palsta, Irma Ryynänen... 63

5 s.20 KUVA: RAIJA TöRRöNEN Elintarvikebiotekniikka kehittyy Nutrigenomiikka avaa uusia näkymiä elintarvikebiotekniikalle. Ehkäpä voimme eräänä päivänä määritellä ravitse muksen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta optimaalisen yksilöllisen ruokavalion, kirjoittaa professori Atte von Wright Kuopion yliopiston Soveltavan biotekniikan instituutista. Ilmestymispäivät ja teemat 2009 Nro Ilmestyy Teema 1/ Laboratorio, jäljitettävyys ja tuotekehitys 2/ Valmistus- ja lisäaineet 3/ Hygienia ja turvallisuus 4/ Pakkaukset ja logistiikka 5/ Ammattikeittiöt & lehden 20-vuotisjuhlanumero 6/ Koneet, prosessilaitteet & vesi ja energia n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 2/09 5

6 kolumni Hyvä vai paha hiilihydraatti? Olemme oppineet, että rasvat ovat pahoja ja niitä tulisi välttää. Vastaavasti hiilihydraatit ovat hyviä, ja niitä suomalaisten pitäisi syödä lisää. Mutta viimeiset vuodet pieni ja äänekäs joukko on vaatinut näitä suosituksia vadille. Heidän mukaansa juuri hiilihydraatit ovat kansansairauksien syynä, ja siksi niiden saantia tulisi rajoittaa tai kieltää kokonaan. Keskustelu vähähiilihydraattisten ruokavalioiden ( vähemmistöopposition ) ja perinteisen ruokavaliosuositusten ( enemmistöhallituksen ) kannattajien välillä on ollut vaikeaa. Kumpikin osapuoli on kaivautunut poteroihinsa. Lisäksi osa oppositiosta on käyttäytynyt sen verran kärkevästi ja jopa aggressiivisesti, että hallituksen keskusteluinto on tyrehtynyt. Vähähiilihydraattiruokavalioita vastaan löytyy vähintään kaksi painavaa tieteellistä faktaa. Ensiksikin ainakin niiden äärimuotoja on tutkittu vain laihduttajilla ja korkeintaan vuoden ajan. Emme siis tiedä niiden pitkäaikaisvaikutuksista, jolloin perusteet vähähiilihydraattiruokavalion suosittelemiseksi koko kansalle puuttuvat. Toiseksi tutkimustieto täysjyväviljan myönteisestä merkityksestä terveydelle on kiistaton itse en siksi uskaltaisi suositella kenellekään ruokavaliota, jossa kuitupitoinen vilja kielletään. Onko eri näkemyksiä mahdotonta saada lähemmäksi toisiaan? Eiväthän nykyisetkään ruokavaliosuositukset kannata minkä tahansa hiilihydraatin saantia kuinka paljon tahansa. KUVA: SUOMEN AKATEMIA Suositus kuidun vähimmäissaannista ja sokerin enimmäissaannista ovat jo kannanottoja valkoisen viljan ja sokeripitoisten ruokien käytön rajoittamiseksi. Rasvapelkoakaan ruokavaliosuositusten ei pitäisi liiemmälti lietsoa, sillä niissä puhutaan kasvirasvojen käytöstä hyvinkin lämpimästi. Ainakaan innokkaimmat vähähiilihydraattiruokavalioiden kannattajat, joista vain harvoilla on lääketieteen tai ravitsemustieteen koulutustausta, eivät ole löytäneet näitä laatunäkökohtia nykysuosituksista. Viime vuosina on osoitettu suuren määrän nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja olevan muun muassa sydämen ja sokeriaineenvaihdunnan kannalta ongelmallista. Samalla on ymmärretty yhä paremmin kasvirasvojen merkitys terveydelle. Ehkäpä nämä tulokset antaisivat mahdollisuuden tehdä ruokavaliosuosituksiin pieniä muutoksia, jotka terävöittäisivät viestiä tavallisille ihmisille ja ehkä rauhoittaisivat ainakin vähiten kärjekkäät hiilihydraattien vastustajat. Itse vähentäisin hiilihydraattien saantisuositusta viisi prosenttiyksikköä prosenttiin energiasta. Kuidun saantisuosituksen pitäisin ennallaan, mutta sokerin suurinta osuutta energiasta vähentäisin nykyisestä 10 prosentista kahdeksaan. Rasvan saantisuositusta suurentaisin myös viisi prosenttiyksikköä, ja tämä tapahtuisi tyydyttymättömien rasvojen saantisuosituksia suurentamalla. Ruokapyramidissa ja -ympyrässä erottaisin täysjyväviljan (iso lohko) vaaleasta viljasta (hyvin pieni lohko), samoin kuin kasvirasvat (keskikokoinen lohko) voista ja muista eläinrasvoista. Lopuksi on hyvä muistaa, että runsaasti eläinkunnan tuotteita sisältävä vähähiilihydraattinen ruokavalio on ekologisesti kestämätön ja näin epäeettinen valinta. Siksi meidän tuleekin painottaa nykyistä enemmän kasvikunnan tuotteita, lähiruokaa ja vuodenaikojen huomioimista ruoan valinnassa. Onneksi tällaiset valinnat ovat mahdollisia niin, että myös terveysnäkökohdat voidaan huomioita paitsi ehkä vähähiilihydraattiruokavalioiden kannattajien mielestä. π Mikael Fogelholm dosentti, ETT yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 6 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

7 Kehittyvä Elintarvike 20. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA TOIMITUS Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki puhelin/faksi (09) PääTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala puhelin TOIMITUSPääLLIKKö Pirjo Huhtakangas puhelin AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Anneli Koskenkorva Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo/USA Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 2/2009 Anne Haikonen Viljo Holopainen Tuija Järvenpää Hannu Pelttari Riitta Puupponen-Pimiä Marleena Tanhuanpää Eila Törmä Jarmo Heinonen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Heikki Manner Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi ILMOITUSMyyNTI Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki puhelin (09) faksi (09) ULKOASU Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy puhelin Mekaanikonkatu Helsinki PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA Kestotilaus määräaikaistilaus 59 ja oppilaitokset 45 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 9 /kpl + postituskulut KANSIKUVA LEHdEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKä ETS R.y:N JäSENASIAT plugi.fi Elintarviketieteiden Seura ry. Irma Ryynänen sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI puhelin faksi (09) I Kehittyvä Elintarvike 2/09 7

8 n PUHEENVUORO Kuluttaja lisäaineviidakossa KUVA: STUdIO WEISSI Lisäaineviestinnässä on pahasti epäonnistuttu, koska kuluttaja näyttää päättelevän, että luonnolliset ainekset eivät tarvitse E- koodia ja että E-koodi määrätään tutkimuksia vaatineille epäilyttäville ja terveydelle vaarallisille aineille. E-koodiviidakosta voi pelastua asettamalla säännöksi esimerkiksi, että meidän perheeseen ei osteta elintarviketta, jossa on yli 3 E-koodia. Toisaalta kuluttaja ei tiedosta, että yleisesti allergisoivista aineista suuri osa on E-koodittomia. Ey:n uusi lisäainedirektiivi (Ey 1333/2008) ei miellä suolaa lisäaineeksi, vaikka se onkin kansanterveyden kannalta liiaksi käytettynä vahingollinen. Suolan kohdalla Ey katsoo seuraavaa: lisäaineena ei voida pitää aromin ja maun parantamiseen tai teknistä tarkoitusta varten lisättyjä aineita (perustelut, kohta 5). Suolaa käytetään elintarvikkeissa monipuolisesti: parantamaan rakennetta ja säilyvyyttä sekä korostamaan makuja. Se on maasta saatu mineraali, puhdistettuna natriumkloridin ja natriumin lähde, jota ilman ei tulla toimeen. Entä jos suolalla olisi E-koodi, auttaisiko se kuluttajaa käyttämään suolaa kohtuudella? Lisäainedirektiivin mukaan lisäaineena ei pidetä sokereita, pektiinejä, gelatiinia, dekstriinejä, salmiakkia, kaseiinia, inuliinia ja tärkkelystä johdannaisineen, vaikka ne ovat kemiallis-fysikaalisen käsittelyn avulla valmistettuja. Sen sijaan kasviksista ja merilevästä peräisin olevat hyytelöinti-, paksunnos- ja stabilointiaineet ovat lisäaineita ja E-koodeilla varustettuja. Tästä esimerkkeinä ovat alginaatit, agar, guar, karrageeni ja johanneksen leipäpuujauhe, joita käytetään jäätelössä ja jälkiruuissa, useampaa yhtä aikaa synergiavaikutustensa vuoksi. Näiden aineiden luokittamista lisäaineeksi perustellaan termillä teknologinen käyttötarkoitus. Kuluttajaa hämmentävät myös värin tai maun antajina käytettävien kasvisuutteiden luonnollisuudesta kertovat termit: luontainen ja luontaisenkaltainen. Sen sijaan keinotekoinen on selkeä ilmaisu. Hämmentäviä ovat myös umami-makua tuottavien natriumglutamaatin korvikkeiden nimet kuten esimerkiksi soijahydrolysaatti ja hiivaautolysaatti. Miten yksinkertaistaa tietoa kuluttajalle? Miten kuluttajalle voisi yksinkertaisesti selvittää kunkin lisäaineen turvallisuusasteen? Voisiko E-koodin korvata AdI-koodilla, joka kertoisi sallittuun käyttömäärään suhteutetun luokituksen? E-koodien logiikka on niin epäjohdonmukaista, että mieleen tulee, ovatko joidenkin ainesten Ey-lobbarit onnistuneet E-koodeista vapauttamisessaan paremmin kuin toiset vai kokevatko Ey-komission edustajat jotkut ainekset tuttuina ja turvallisina? Joka tapauksessa Ey on päättänyt tutkia kaikkien lisäaineiden turvallisuuden uudelleen ja valvoa jatkuvasti niiden valmistuksessa tapahtuvien muutosten vaikutuksia turvallisuuteen (Ey 1333/2008, perustelut, arviointiohjelma, 27). Kokkiohjelmien joukkoon sopisi dokumentti siitä, kuinka jonkun elintarvikkeen resepti, säilyvyysaika ja maku kehitetään ryhmätyönä ja millä perusteilla lisäaineiden käyttö ja rajat määritetään. Kuluttajan olisi hyvä tietää, kuinka elintarviketeollisuudessa asiantuntijat ja elintarviketyöntekijät ponnistelevat tuoreuden ja pitkän säilyvyyden saavuttamiseksi, tyyliin meidän äidit ja isät varmistavat, että lisäaineita käytetään oikein ja kohtuullisesti. Pakkauksissa on tällä hetkellä paljon tietoa ja pienillä kirjaimilla. Allergeenien ilmoittaminen on olennaista, mutta mitä voitaisiin karsia? Kuluttajaneuvonnan ja kotitalousopetuksen seuraava haaste olisikin selvittää, mistä lisäaineiden käytössä on todella kysymys. Ey:n tavoitteena on yhdenmukaistaa lisäainelainsäädäntö ja käytännöt, mutta epäloogisuus aiheutuu periaatteista, joista lisäaineiden lainsäädännössä on sitouduttu noudattamaan: Elintarvikelisäaineiden hyväksymisessä olisi otettava huomioon myös muut tekijät, jotka ovat tarkastettavan asian kannalta merkityksellisiä, mukaan lukien yhteiskuntaan, talouteen, perinteisiin, etiikkaan ja ympäristöön liittyvät tekijät, varovaisuusperiaatteet sekä tarkastusten toteutettavuus (Ey 1333/2008, perustelut, kohta 7). π Anneli Koskenkorva elintarvikeasiantuntija Ruoka & Laatu Ilmastonmuutos tuo uusia viljelykasveja Ilmaston lämpeneminen avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle viljelylle, kun kasvukausi pitenee ja edellytykset syysmuotojen viljelyyn paranevat talvien leudontuessa. MTT:n vetämässä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa -hankkeessa (ILMASOPU) on tutkittu, kuinka nopeasti nykyisten viljelykasvien viljelyalueet voivat laajentua ja miten aivan uudet tai meillä vähän viljellyt kasvit yleistyvät. Professori Pirjo Peltonen-Sainio MTT:stä visioi, että ilmaston lämpenemisen myötä nykyisiä päätuotantokasveja voidaan viljellä yhä pohjoisemmassa ja sadot kasvavat merkittävästi. Lisäksi vähän viljeltyjen lajien, kuten rapsin, herneen ja härkäpavun, tuotanto voi kasvaa laajaksi, sillä niiden sadontuottokyky paranee. Palkokasvit ovat myös typpiomavaraisina haluttuja. Teollisuudella on valmiudet käyttää näitä lajeja raaka-aineina prosesseissaan, ja niillä tulee olemaan merkittävä rooli kotimaisen rehuvalkuaisen omavaraisuuden parantamisessa. Talvien leudontuessa syysvehnä ja ruisvehnä yleistyvät ensimmäisinä lähivuosikymmenien aikana. Syysrapsi, -ohra ja -kaura rantautunevat Suomeen vuosisadan puolivälin jälkeen. Myös muiden nykyviljelyssä alihyödynnettyjen lajien, kuten tattarin, pellavan, hampun, auringonkukan ja lupiinin, viljelyedellytykset paranevat. π Lisätietoja: 8 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

9 Jungheinrich uusin vaihtovirtatekniikka säästää energiaa! Vaihtovirtatekniikan edelläkävijän Jungheinrichin uudet EFGsähkö vastapainotrukit tarjoavat huippuluokan suorituskykyä jopa 20 % pienemmällä kulutuksella. Kun trukin elinkaarikuluista energiankulutus voi olla yli 60 % hankintahinnasta, niin säästösi lasketaan tuhansissa euroissa! Säästöä tuo myös toimintavarmuus, sillä IP54-suojatut sähkömoottorit kestävät erinomaisesti kosteutta ja kylmää. Räätälöimme trukkisi yksilöllisten tarpeittesi mukaan. Koko maan kattava ammattitaitoinen huoltomme varmistaa, että trukkisi on toimintakunnossa aina kun tarvitaan. Katso virtuaaliesitys ja kysy lisää! Jungheinrich on maailman suurimpiin kuu luva saksalainen trukkien valmistaja. Saksan tehtailta toimite taan trukkia vuodessa kaikki alle maailmaan. Konsernissa työsken telee yli henkilöä 31 maassa. Katso virtuaaliesittely ja tilaa koeajo! Pienen virrankulutuksen ansiosta voi kahdella akulla tehdä töitä kolmessa vuorossa. Sivuluukusta akunvaihto käy nopeasti, helposti ja turvallisesti. myynti vuokraus huolto varaosat tekninen tuki soita Jungheinrich Lift Truck Oy Ahjonkulma 1, KERAVA Puh: Fax: I Kehittyvä Elintarvike 2/09 9

10 n PUHEENVUORO Ammattikorkeakoulututkinnoissa on eroja Opetusministeriö yhtenäisti vuonna 2001 ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien nimikkeitä helpottaakseen uusien hakijoiden koulutuspaikan etsimistä. Samaan aikaan alettiin muuttaa myös koulutukseen hakemista suuntautumisvaihtoehtojen sijaan suoraan koulutusohjelmiin, joiden sisällöissä ja toteutuksissa on suuria eroja. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia työnantajille esimerkiksi harjoittelija- ja työntekijärekrytoinneissa. Työnantajille onkin entistä tärkeämpää vertailla tutkintotodistusten sisältöjä, sillä pelkät tutkintonimikkeet eivät kerro koko totuutta. Elintarvikealalla on bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmia neljällä paikkakunnalla: Espoossa, Hämeenlinnassa, Seinäjoella sekä Turussa. Taulukkoon on kerätty pääpiirteittäin kunkin elintarvikealaa kouluttavan ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman tutkinnon sisältöjen pääpainotukset. Elintarvikealan insinöörit (AMK) suorittavat ohjattuna harjoittelua 30 opintopistettä, minä aikana he tutustuvat yritysten eri osastojen toimintaan ja tuotteisiin, sekä viimeisenä opinnäytetyö 15 opintopistettä, jossa punnitaan opiskelijan kehittyminen ammattilaiseksi. Opiskeluaikanaan alan insinöörit suorittavat käytännön töinä noin 60 opintopistettä, sillä pää- ja sivuaineiden teknologiaopinnot suoritetaan tuotantopainotteisina Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koemeijerissä, Lepaan viinitilalla tai Kuninkaankartanon panimossa Mustialassa sekä Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa. Esimerkiksi meijeriteknologiassa opiskelut painottuvat mm. nestemäisiin maitotuotteisiin (mm. syötäviin ja juotaviin jogurtteihin, viileihin ja hapatteiden valmistukseen), ravintorasvoihin (mm. voihin ja rasvalevitteisiin), juustoihin (mm. pehmeisiin, kittityyppisiin ja sulatejuustoihin), maitojauheisiin, jäätelöihin ja vanukkaisiin sekä muihin maitotuotteisiin. Lihateknologiassa aloitetaan tuoretuotteista, sitten siirrytään lihavalmisteisiin sekä viimeisenä valmisruokiin. Opiskelijaryhmät valmistavat käytännössä kyseiset tuotteet oppien tuotteiden valmistekniikat. Ammattikorkeakoulu Metropolia Turun Seinäjoen Hämeen amk Sisältö\ amk (Espoo) amk amk (Hämeenlinna) Yleinen elintarviketekniikka (sisältäen myös lyhyet perusteet *merkityistä aineista) Laatu ja hygienia Tuotekehitys x x x x Prosessitekniikka Teollinen mikrobiologia x x x x Molekyylibiologia, geeniteknologia >3 op >7 op 2 op *Meijeriteknologia 3 op 30 op *Liha- ja valmisruokateknologia 5 op 30 op *Viljateknologia 7 op *Viinituotanto 10 op *Panimotekniikka 8 op Biolääketeknologia x x Sivuvirtojen hyödyntäminen >15 op Tiedot saatu ammattikorkeakoulujen nettisivuilta Taulukossa esiintyvä opinto piste (op) tarkoittaa käytännössä 26 tuntia opiskelijan tehollista työpanosta. Harjoittelun aikana heille tulevat tutuiksi tuotannonohjaus ja toimiminen suuressa työyhteisössä erilaisissa tehtävissä. Virtuaaliammattikorkeakoulussa ja HAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus opiskella hygieniataidot osaamistodistustakin varten. Koulutuksen aikana opitaan mm. prosessisuunnittelua (5 op) aitoja esisuunnitelmia laatien, myös yritysten toimeksiantoina. Tässä laajassa harjoitustyössä opiskelijat joutuvat kokeilemaan siipiään neljäntenä opiskeluvuotena siihen asti oppimispolulla opittujen tietojensa hyödyntämisessä. Sivuvirtojen hyödyntämisen opiskelun suosio on kasvussa. Tähän vaikuttaa yleinen valistus ja mielenkiinto biojalostamoita kohtaan. Elintarviketeollisuuden panos harjoittelun ja opinnäytetöiden ohjauksessa on merkittävä tulevien AMK-insinöörien kehittymisessä vahvoiksi ammattilaisiksi omalla alallaan. Tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiin opiskelumahdollisuuksiin. Erilaisilla opetusteknologisilla ratkaisuilla opiskelu on mahdollista työn ohella ja myös kansainvälisissä ympäristöissä. Lisäoppia ja kokemuksia opiskelijat saavat vaihto-oppilaina ulkomaisissa yhteistyöoppilaitoksissa mm. projektityöryhmissä työskennellen. EU:ssa tapahtuvan Erasmusopiskelijavaihdon lisäksi suosittuja ovat Kanada, yhdysvallat, Brasilia, Chile ja Australia. Myös harjoittelu tuli Erasmus-ohjelman piiriin noin kolme vuotta sitten. Ulkomailla opiskelu ja harjoittelu ovat ehdoton valtti, ellei suorastaan edellytys monikansallisissa yhtiöissä työskentelemiseen valmistumisen jälkeen. EU panostaa yhteistyöhön henkilövaihdoissa ja opinto-ohjelmien suunnittelussa erilaisten ohjelmiensa kautta myös EU:n ulkopuolelle (esim. ALFA, Atlantis, EU-Canada). π Helena Kautola Elinympäristön koulutusja tutkimuskeskuksen johtaja, TkT Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) KUVA PAULA PITKÄNEN 10 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

11 P E R U N O I D E N A A T E L I A Jepuan valmisperuna Studio PAP Jepuan valmisperunat ovat mullistaneet suurkeittiöiden arkipäivää jo parinkymmenen vuoden ajan. Esikypsennetyt ja -käsitellyt perunat ovat tuttua raakaainetta kypsässä, kätevässä muodossa. Tervetuloa alan markkinajohtajan, perunanviljelijöiden itsensä omistaman Jepuan Perunan lisäaineettomien valmisperunoiden aikakauteen siinä on itua. Ympäristöasioiden vastuullinen ja ennakoiva hoitaminen on tärkeä osa liiketoimintaamme. Kehitämme toimintaamme ja tuotteitamme siten, että voimme välttää ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on olla ympäristöasioissa perunanjalostus tehtaiden esikuvana. Kun loppu käyttäjät valitsevat tuotteemme, meidän tulee voida vakuuttaa heidät siitä, että kannamme pitkän aikavälin vastuun ympäristöstä jäteasioissa. Ainutlaatuinen omistusrakenteemme vaatii ja tukee paikallista ympäristötietoista toimintaa. Näiltä messuilta löydät meidät Fastfood & Café Helsinki Teollisuusmessut Jyväskylä Teollisuusmessut Kuopio Teollisuusmessut Tampere Teollisuusmessut Lahti Teollisuusmessut Koria Teollisuusmessut Vantaa Teollisuusmessut Savonlinna Metro kesäfestivaalit Valtti Areena, Vantaa 7.5. Metro kesäfestivaalit Lappi Areena, Rovaniemi Metro kesäfestivaalit Kuopio-halli Kespron messut Oulu Kespron messut Rovaniemi Terveys- ja talouspäivät Pori 1.9. Kespron messut Kuopio 3.9. Kespron messut Turku 8.9. Kespron messut Lahti Kespron messut Helsinki Kespron messut Tampere Heinon messut Helsinki Ateria-messut Helsinki Pensalantie Jepua +358 (0)

12 n AJANKOHTAISTA Energiatehokkuusjärjestelmään kaivataan lisää elintarvikeyrityksiä Elintarviketeollisuuden energiatehokkuusjärjestelmän toimenpideohjelmaan on liittynyt jo 20 Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritystä ja 58 toimipaikkaa. Ne kattavat yhteensä lähes puolet alan energiankulutuksesta. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmä käynnistyi vuonna Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on mukana järjestelmässä omalla toimenpideohjelmallaan, jonka tavoitteena on kattaa vähintään 60 prosenttia alan energiankäytöstä vuoteen 2010 mennessä. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusjärjestelmä on keskeinen osa EU:n energiapalveludi- Energiatehokkuussopimusjärjestelmään mennessä liittyneet yritykset Altia Oyj Fazer Leipomot Oy Oy Halva Ab Honkajoki Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Ilmajoen Osuusmeijeri Kotivara Oy Oy Lantmännen Unibake Ab Finland Leaf Suomi Oy Lännen Tehtaat Oyj rektiivin toimeenpanoa. Sopimuskausi kattaa vuodet , ja se on jatkoa vuonna 2007 päättyneelle teollisuuden energiansäästösopimukselle. Oy Marli Ab Nurmi & Sulonen Oy Polttimo Yhtiöt Oy Profood Oy Saarioinen Oy Oy Sinebrychoff Ab Snellmanin Kokkikartano Oy Valio Oy V&S Finland Oy Wursti Oy J&J Energiatehokkuussopimus tarjoaa työkaluja energiatehokkuuden järjestelmälliseen parantamiseen. Liittymällä elintarviketeollisuuden sopimusjärjes- telmään yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä säästötoimenpiteiden ja energiansäästöjen vuosittaiseen raportointiin. Lisäksi EB WM Improves and standardizes the texture of meat, fish and other foods containing protein By improving the texture, foods such as sausage, salami and cooked meats can have a better mouthfeel and reduced slicing loss YG New Improves and standardizes the texture of dairy products with little or no heat treatment (like HTST milk) By increasing viscosity, lowers production cost by reducing need of additional milk proteins Contact info AJINOMOTO FOODS EUROPE SAS - Hamburg Branch Stubbenhuk Hamburg Tel.: Fax: / AJINOMOTO ACTIVA 4c Half Page FI.indd 1 12 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I Binding preparation for meat, fish, and other foods Can create new value-added foods ACTIVA TG preparations & AJINOMOTO s PB New P R O D U C T I N N O VAT I O N Allergen-Free binding preparation, suitable for pork products e. g. creation of cured ham bars for reduced slicing loss New Allergen-free binding preparation for fish & seafood Yhteistyökumppanimme Suomessa: Barentz ApS - Nordics Marjut Pirilä / :31

13 yritys asettaa vähintään yhdeksän prosentin tehostamistavoitteen energiankäytölleen. Yritys voi saada tukea energiainvestointeihin Sopimukseen liittyneiden yritysten on mahdollista saada energiakatselmuksiin ja -investointeihin työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää tukea. Sopimusjärjestelmään liittyminen täyttää myös ympäristöluvan energiatehokkuusvaatimukset ja on osoitus yrityksen ympäristövastuullisuudesta. yritys voi viestiä toimenpiteistään energiatehokkuuslogolla, jonka käyttöön sopimus oikeuttaa. Toimenpideohjelma on vapaaehtoinen ja avoin kaikille ETL:n jäsenyrityksille. Maaliskuuhun 2009 mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt 20 liiton jäsenyritystä ja 58 toimipaikkaa. Ne kattavat yhteensä 46 prosenttia alan energiankulutuksesta. Sopimusjärjestelmän toimeenpanon etenemistä seuraa toimenpideohjelmalle nimetty ohjausryhmä. Liiton yhteyshenkilönä toimii ympäristö- ja energiaasioista vastaava asiamies Anna Vainikainen. π Anna Vainikainen asiamies Elintarviketeollisuusliitto Energiatehokkuus on osa Valion ympäristövastuuta Valion tekninen päällikkö Esa Mäkipelto Valio lähti ensimmäisten yritysten joukossa mukaan elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan. Energiatehokkuussopimuksen solmiminen oli luonteva jatko Valion energiatehokkuustyölle, kertoo Valion energiayhteyshenkilönä toimiva tekninen päällikkö Esa Mäkipelto. Valio oli mukana jo vuosina voimassa olleessa teollisuuden energiansäästösopimusjärjestelmässä, joten aihepiiri on yrityksessä tuttu. Valio on sitoutunut osana ympäristövastuutaan energiakäytön tehostamiseen sekä hankkimaan ympäristöä vähemmän kuormittavaa tekniikkaa. Valion tuotantolaitoksilla energiatehokkuutta on parannettu pitkään systemaattisilla kehityshankkeilla. yritykseen onkin kertynyt runsaasti tietoa ja osaamista erilaisista tehostamistoimenpiteistä ja hyvistä käytännöistä. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyminen on koettu Mäkipellon mukaan osana kansallista vastuunkantoa Valiolla. Sopimus asettaa määrätavoitteen energiatehokkuuden parantamiselle ja tarjoaa järjestelmälliset puitteet ja työkaluja sen saavuttamiseen. Tulos näkyy kustannussäästöinä ja tehokkaampina toimintatapoina. Energiatehokkuuden parantaminen on myös imagotekijä ja osoitus yrityksen sitoutumisesta ilmastotalkoisiin. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Mäkipelto kannustaakin uusia yrityksiä liittymään mukaan sopimusjärjestelmään. Menestys on järjestelmäkysymys ERP-ratkaisu koko yritystä varten Käytä tilaisuus hyväksesi ja tule tutustumaan elintarviketeollisuuden IT-ratkaisuumme! CSB-System Suomi Mannerheimintie 12B, 5. krs., Helsinki Puh. (09) , Faksi (09) Tervetuloa osastollemme: EUROPEAN SEAFOOD Halli 4, Osasto huhtikuuta 2009 Brysseli, Belgia CSB_kehittyva_elintarvike_02_ :28:51 Juuresten ja muiden kasvisten pesu, kuorinta, muotoilu, lajittelu, leikkaus, punnitus, annostelu ja pakkaaminen tapahtuvat Forsfoodin koneilla ja laitteilla hygieenisesti ja tehokkaasti. Fresh Produce Wash Apuaine salaateille, hedelmille ja vihanneksille Poistaa tuotteen pinnalta pilaajabakteereita sekä lannoite- ja torjunta-ainejäämiä Lisää tuotteen säilyvyysaikaa Ehkäisee tuotteiden värimuutoksia Hajuton ja mauton, ei tarvitse huuhtoa pois Edullinen käyttää Ei sisällä sulfiittia eikä klooria * Tilaa ilmainen näyte! Kysy meiltä myös muita valmistuksen apuaineita. Forsfood Oy, Ajokkikuja 5, FI KAUHAJOKI Puh , Fax , I Kehittyvä Elintarvike 2/09 13

14 n AJANKOHTAISTA Vain sanakirjassa menestys on ennen työtä: Kansainvälistymisen taitoja voi harjoitella Moni elintarvikeyrittäjä on kokeillut siipiään Suomen rajojen ulkopuolella. Vaikka suurin osa myynninedistämisponnistuksista ei ole toistaiseksi johtanut jatkuviin ja riittäviin ulkomaantoimituksiin, ne ovat hyvä alku. Idea saasteettomista, maukkaista elintarvikkeista, jotka kasvavat puhtaassa Pohjolassa ikuisen päivän valossa, versoo maailmalla. Suomalaisissa vientipyrkimyksissä unohtuu usein, että kansainvälistyminen on oppimisprosessi, joka vaatii oman aikansa ja myös epäonnistumisensa. Kansainvälistyvä yritys tarvitsee uusia taitoja ja toimintatapoja, joita ei oppi kädenkäänteessä. Analyysin avulla vastaiskut voitoksi Kun tuote ei näytä sijoittuvan kohdemaan markkinoille, on aika pysähtyä miettimään toiminnan laatua ja kohdetta. Onko tehty asioita vai vain yritetty tehdä? Neuvoa kannattaa hakea muiltakin tahoilta, kuin mihin tähän asti on luottanut. Oman toiminnan lisäksi tulee analysoida, mitä ympäristössä on tapahtunut. Onko markkinoille tullut vastaavanlainen tuote markkinaselvityksen jälkeen? Muuttiko suhdanteen lasku tai nousu ostajien tarpeita? Säädettiinkö uusi laki, vai vaikuttiko kenties ympäristö- tai elintarvikeskandaali kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kansainvälisen kaupan menestysmittari Mitä olette tehneet tuotteen lanseeraamiseksi Saksassa -testi? Pakkaus c sovellettu kohdemaan asiakkaille c sovellettu kohderyhmälle c aito kieli, jossa kulttuuriset seikat huomioitu Tuote c mietitty kohderyhmä c suunnattu sopivalle myyntikanavalle c tarpeellisuus kohdemaassa selvitetty Viestintä c kontaktit myyntialueen lehtiin c pr-kirjoitukset c vastaamme yhteydenottoihin heti, ystävällisesti ja oikealla kielellä c saksankieliset nettisivut, joiden teksti kiinnostaa kohde ryhmää kohde maassa Markkinointi c messut c maistatukset c pr-tilaisuudet c henkilökohtaiset kontaktit sisäänostajiin c lehti-ilmoitukset Messut c saksankieliset esitteet ja pakkaukset alusta lähtien c elävä, ystävällinen ja tietoa jakava henkilökunta c mielenkiintoinen yleisilme c lehdistömappi c mainonta/esillä messuoheiskanavilla, nettisivut c jälkihoito c etukäteiskontaktit c kaikki materiaali teetetty tai ainakin tarkistutettu ihmisillä, jotka puhuvat kohdemaan kieltä äidinkielenään ja tuntevat elintarvikealaa Jokainen rasti tuo yhden pisteen, paitsi viimeinen, josta saa 3 pistettä. Laske pisteet yhteen. Testin tulokset ovat ohessa. copyright: FinDe Service 14 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

15 Kanelisokerin merkitys yllätti suomalaisyrittäjän. Suomessa maistatan puuroa mieluummin ilman lisukkeita, jotta asiakas voi verrata Riihipuodin puuroa muihin puuroihin. Ilman maustetta suurin osa saksalaisista olisi jättänyt puuron maistamatta. Kielen voima on jäänyt piiloon Kielen voima on jäänyt monelta huomaamatta. yksistään viestin muokkaaminen kohdemaan kielen ja kulttuurin mukaiseksi voi nostaa myyntiä neljänneksen. Murtaen suomea puhuva välittäjä voi tässä olla kullan arvoinen. Esimerkiksi Saksassa kaikki tekstimateriaalit, esitteet, pakkaukset ja tiedotteet kannattaa teettää tai ainakin tarkistuttaa kohdemaan kieltä äidinkielenä puhuvilla tekijöillä, koska muutama väärä sana olennaisessa paikassa ja pienet kielivirheet alentavat tekstin luotettavuutta merkittävästi. Onnistuminen pienestä kiinni Rahan puute ei rajoita mahdollisuuksia, vaan kyky eläytyä kohdemaan asiakkaiden mieleen. Hyvä esimerkki ovat Hannu Saaren kokemukset Grüne Woche -messuilla. Riihipuodin yrittäjä maistatti äidin unelma -ohrapuuroa messuvieraille kulttuurissa, jossa ohraa ei tunnetta ja puuroa syövät vain alle kouluikäiset ja hampaattomat vanhukset. Ohrapuuroannoksia odottava jono ei kuitenkaan katkennut messujen aikana. Kun Saari ripotteli puuron päälle kanelisokeria, leijaili osaston ympärillä tuoksu, joka veti hätäisimmätkin paikalle. π Teksti ja kuva: Katja Mahal Tulokset kansainvälisen kaupan menestymismittariin 0 5 pistettä: Jos tuote on sijoittunut jo Saksan markkinoille, voitte onnitella itseänne erinomaisesta vaistosta. Tuote on mitä ilmeisimmin erittäin haluttu Saksassa, ja hinta ostajan mielessä sopiva. Olette vaistomaisesti löytäneet erinomaiset kanavat juuri tälle tuotteelle juuri tässä maassa. Se, että myynti ei ole toivotulla tasolla, on luonnollista pistettä: Jos tuote on jo sijoittunut Saksan markkinoille, olette valinneet viisaasti tuotteen kannalta olennaisimmat toimenpiteet. Sen lisäksi teillä on ollut reilu annos onnea matkassa. Te tai tuotteenne olette olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan pistettä: Olette tehneet hyvän pohjatyön tuotteen sijoittumista varten, mutta jättäneet myös sijaa sattumalle. Mikäli tuote on markkinoilla, tuotteen sijoittuminen on saavutettu edullisella panostus-tulossuhteella. Jos tuote ei ole vielä sijoittunut, ei kannatta jättää ponnistuksia puolitiehen. Hyvin todennäköisesti tuotteen sijoittamistyöstä yli puolet on jo tehty. Asiantuntijan apu ja analyysi auttavat tehostamaan toimintaa ja välttämään turhia kuluja pistettä: Tuotteen sijoittuminen markkinoille on pitkälti määrätietoisen toimintanne ansiota. Nyt on tärkeää varmistaa, että tuote vakiinnuttaa asemansa ja pysyy markkinoilla. Tässä vaiheessa vuorovaikutuksen rooli kohdemaan asiakkaiden kanssa ylikorostuu. Merkillepantavaa on, että asiakkaiden kokemus tuotteen laadusta on suorassa yhteydessä heidän saamansa palveluun. Käytännössä tämä kokemus ratkaisee usein asiakassuhteen jatkumisen. Tukkukauppiaalle tuotteen maku ja hinta-laatusuhde ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää tuotteen tilauk sen jatkumisen kannalta on toimituksien sujuvuus ja luotettavuus sekä tilausten yhteydessä saatu palvelu. Vaikka asia voi tuntua yllättävältä, se on hyvin looginen: kansainvälistä kauppaa käyvä tukku voi valita koko maailman tarjonnasta. Totta kai kauppaa käydään mieluummin niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joiden kanssa asioimiseen liittyy hyvä mieli. Mikäli toimenpiteet eivät ole johtaneet tuotteen sijoittumiseen, kannattaa tarkistaa, millaista toiminta oli maistatus- ja pr-tilaisuuksissa. Ponnistuksia ei kannata jättää, ennen kun on varmistanut, ettei onnistuminen ole jäänyt vain pienestä kiinni. Tässä ulkopuolinen analyysi auttaa. Kannattaa muistaa, että paras kohderyhmä on todennäköisesti jokin muu, kuin se segmentti, joka käyttää tuotteitasi Suomessa. EU Matkat on osaava ja luotettava messumatkajärjestäjä. Valmiiden messumatkapakettien lisäksi teemme räätälöidyn matkatarjouksen asiakkaan toiveiden mukaan. Kysy meiltä - palvelevalta asiantuntijalta saat nopean vastauksen. ANUGA Köln Elintarvikeala FIE Frankfurt Azimut / Köln, 2 vrk 786, 3 vrk 1038, 4 vrk 1289 (AB Düsseldorf) Elintarvikkeiden sallitut lisäaineet Azimut / Köln, 2 vrk 845, 3 vrk 1095, 4 vrk 1346 (AY Düsseldorf) Excelsior / Frankfurt 1 vrk 420, 2 vrk 480, H1-lisä 60 Azimut / Köln, 2 vrk 933, 3 vrk 1185, 4 vrk 1608 (LH Köln) Ibis Zentrum / Düsseldorf 2 vrk 498, 3 vrk 610, 4 vrk 720 (AB Düsseldorf) Hintaan sisältyy: reittilennot valitulla yhtiöllä, matkustaja- Ibis Zentrum / Düsseldorf 2 vrk 555, 3 vrk 664, 4 vrk 770 (AY Düsseldorf) maksut, majoitus ja buffet-aamiainen. ALV ei sisälly Molempien messujen lentoaikataulut saatte toimistostamme. hintaan, se on noin 4 % matkan kokonaishinnasta. Oheiset messut edustavat tärkeimpiä syksyn elintarvikemessuja. Muista alan messuista saatte tietoa internetissä olevasta esitteestämme osoitteessa EU MATKAT OY, Abrahaminkatu 6, Helsinki, puh. (09) , I Kehittyvä Elintarvike 2/09 15

16 n AJANKOHTAISTA Herkullisuus korostuu Vuoden Tähtituote -finalisteissa Elintarvikeuutuuksien kilpailu Vuoden Tähtituote 2009 on edennyt finaaliin. Kymmenjäseninen raati valitsi yhteensä 44 tuotteesta tai tuotesarjasta jatkoon 14 finalistia. Finalistit ovat Suomessa kehitettyjen ja valmistettujen innovatiivisten uutuuksien kärkeä. Herkullisuus on kaikissa finalisteissa pääasiana. Sen ohella ne puhuttelevat helppokäyttöisyydellä, terveellisyydellä, luonnonmukaisuudella ja vastuullisuudella. Vähittäiskauppasarjan finalisteissa on useita suosittuja välipalatuotteita. Suurkeittiöfinalisteissa korostuu kustannustehokas gourmettaso. Suomen elintarviketeollisuus satsasi viime vuonna tuotekehitykseen 63 miljoonaa euroa eli noin 2,7 prosenttia alan liikevaihdosta. Tämä on Euroopan kärkeä. Myös kilpailutuotteiden runsas määrä ja korkea taso kertovat, että elintarviketeollisuus on osaava edelläkävijä ja innovatiivinen kehittäjä. Uutuudet syntyvät yrityksissä asiakkaiden ja kuluttajien moninaisia tarpeita kuunnellen ja ennakoiden. Usein uutuuksien taustalla on myös pitkäaikaista huipputason tutkimusta. Voittajat julki Elintarvikepäivän yhteydessä Kilpailun voittajat julkistetaan Suomen suurimman elintarvikealan koulutustapahtuman, Elintarvikepäivä 2009:n, yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Palkinnot voittajille tulee luovuttamaan ministeri Paula Lehtomäki. Tähtituotteet valitsevaan raatiin kuuluvat puheenjohtajana toimivan pääsihteeri Marja Innasen (Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma) lisäksi tutkija Patrik Borg (UKK-instituutti), liiketoimintajohtaja Päivi Harmaakorpi (Fazer Amica Oy), ostopäällikkö Pirjo Hellman (Stockmann Oyj Abp), toimitusjohtaja Osmo Laine (Päivittäistavarakauppa ry), toimitusjohtaja, Senior Adviser R & d Annika Mäyrä (Verso Finland Oy), kehityspäällikkö Kim Palhus (Hanasaaren kulttuurikeskus), puheenjohtaja Tiina-Leena Rantanen (Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry), ruokatoimittaja, tuottaja Kiia Renko (Kodin Kuvalehti) ja toimialapäällikkö Heli Tammivuori (Elintarviketeollisuusliitto ry). π Tähtituotefinalistit 2009 Vähittäistuotesarja: Elovena Välipalajuoma Metsämarja, juotava välipala kaurasta ja marjasta, 2,5 dl, Ravintoraisio Oy, Raisio Kariniemen Kananpojan paistivarras, BBQ, 790 g, HK Ruokatalo Oy, Vantaa Linkosuon Ruisnappi Chili-lemon ja Onion-garlic, kuivatut maustetut ruisleivät, 200 g, Linkosuon Leipomo Oy, Tampere Napapiiri Organics Karpalohillo, Lakkahillo, Mustikkahillo, Puolukkahillo, Tarjahillo ja Tyrnihillo, luomu, 260 g, Maustaja Oy, Pyhäntä True Love Minttusuklaa ja Tummasuklaa, Reilun kaupan suklaalevyt, 100 g, Suklaatehdas Dammenberg / Gredon Invest Oy, Tampere Täyteläinen Kana-kookoskeitto, Lohikeitto, Metsä sienikeitto, Parsakeitto, Tomaatti-vuohenjuustokeitto, 300 g, Snellmanin Kokkikartano Oy, Kerava Täytetty Italianleipä Kinkku-salami ja Tomaatti-mozzarella, paahdettava, 240 g, Saarioinen Oy, Tampere Wiipurin Kaalipiirakka, Lihapiirakka ja Lohipiirakka, pakaste, 400 g, Lagerblad Foods Oy, Helsinki Yosa Mango-vanilja-smoothie ja Vadelma-punaherukka-smoothie, kasviperäiset kaurasmoothiet, luomu, 200 g, Bioferme Oy, Piispanristi Valio Gefilus MAX tehojuoma Mansikka-mustikka, Persikkapassion, Vadelma-metsämansikka, sokeroimaton Vanilja, rasvattomat laktoosittomat tehojuomat, 4x100 ml, Valio Oy, Seinäjoki suurkeittiötuotesarja: Kasvis Gallerian Punajuurilasagne, pakaste, 2 kg, Kasvis Galleria Oy, Kuopio Pieni häränjauhelihapihvi ja Häränmurekepihvi, kypsä pakaste, 4,3 kg, Ruoka-Saarioinen Oy, Sahalahti Porsaan sisäfilee, kypsä, noin 1,5 kg, Liha-Saarioinen Oy, Valkeakoski Valio vaahtoutuva jälkiruokapohja Mansikka-lime ja Punaherukka, 2x2,5 kg, Valio Oy, Suonenjoki Hankintaohjeistuksella tehoa julkisiin elintarvikeostoihin Elintarvikkeiden hankintaohjeistus julkiselle sektorille on julkaistu osoitteessa Se sisältää hankintaprosessiin liittyviä ongelmakohtia ja toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa hankintojen tehokkuutta ja ratkaista epäselviä käytännön hankintatilanteita. Elintarvikkeiden hankinnassa ongelmia ja tehottomuutta ovat aiheuttaneet mm. tiedon puute hankinnan kustannusrakenteista, hankinnan asiakirjoihin liittyä tiedon tai tarkkuuden puute sekä ajan ja sopivien voimavarojen puute. Markkinaoikeustapausten vyöryltä on elintarvikkeiden kohdalla onneksi pystytty välttymään, mutta pinnan alla toisinaan kuohuu, hankintaohjeistuksen tekoa johtanut tutkija, konsultti Petteri Pohto Scanplan Oy:stä kertoo. Hänen mukaansa hankintaohjeistuksen tavoitteena on helppokäyttöisyys, joten ohjeistus noudattelee tyypillistä elintarvikkeiden hankintaprosessia. Ohjeistusta päivitetään jatkuvasti mm. lainsäädännön osalta. Hankintaohjeistuksen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju. Sen valmistelussa on ollut mukana koko julkisen sektorin elintarvikeketju ja toteuttajana Helsingin kauppakorkeakoulun HSE Executive Education Oy. π Lisätietoja: Petteri Pohto, Scanplan Oy, 16 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

17 Cargill Texturizing Solutions. THOUGHTS FOR FOOD Cargill Europe bvba Cargill Texturizing Solutions tarjoaa erityisratkaisuja elintarvikkeiden sakeuttamiseen ja rakenteen parantamiseen. Laajasta tuotevalikoimasta löytyy hydrokolloideja, lesitiinejä, hapatteita, tärkkelyksiä, soijajauhoja ja sakeutusaineseoksia. collaborate > create > succeed Europe - Middle East - Africa Tel: +32 (0) Americas Tel: Asia Pacific Tel: Contact: Cargill Nordic Oy Puh: I Kehittyvä Elintarvike 2/09 17

18 Maailma mausteilla Elämä ylhäällä yli 4000 metrissä on haasteellista. Puolet vuodesta vettä sataa liikaa ja puolet vuodesta ei ollenkaan. Vuorten kylät elävät paljolti omavaraistaloudessa. Inkojen terassiviljely hyödynsi korkeuseroja tehokkaasti sekä samalla lämmön ja valon määrää. Espanjalaisten hevoset eivät pystyneet laamojen tavoin kapuamaan vuoria, ja terassiviljelmistä siirryttiin pian tasamaalle. Monimuotonen Peru Millaista ruokaa syödään maassa, jossa voi bongata 1800 erilaista lintua, jonka vesistöistä löytyy jopa 2000 erilaista kalalajia, jossa on kehitetty satoja erivärisiä ja makuisia perunalajeja ja josta löytyy 500 erilaista villiä hedelmää puhumattakaan vihannesten, yrttien, puiden ja eläinten lajirikkaudesta. Tämä maa on maailman suurimpia kullan, hopean ja kuparin tuottajia, ja siellä rakennettiin pyramideja ennen, kuin egyptiläiset sen keksivät. Luonnonrikkauksia ovat viljavan maan ja mineraalien lisäksi maakaasu ja öljy. Perinteet ja luonnonvarat eivät kuitenkaan ole riittäneet luomaan maasta kulinarismin kantapaikkaa, vaikka The Economist -lehti nosti vuonna 2004 sen yhdeksi maailman noin kymmenestä suuresta keittiöstä. Erinomaista fuusioruokaa Peru on erinomaisen fuusioruuan syntypaikka sinne muuttaneiden ihmisten ansiosta luvulla maahan muutti inkojen ja espanjalaisten seuraksi ensin afrikkalaisia, kiinalaisia ja japanilaisia sekä lisää espanjalaisia ja baskeja. Vuosisadan loppuun mennessä populaatio täydentyi italialaisilla, ranskalaisilla ja briteillä. Samalla alkanut ruokien fuusioituminen tuotti maahan mm. kiinalais-perulaisia Chifaravintoloita, joita on nykyään Limassa yli Kantonilaisen ruuan rantauduttua Limaan ja sen 150 vuoden fuusio criollo-ruokaan on tehnyt siitä erittäin suositun. Chifoja on yhtä tiheään kuin pizzapaikkoja Helsingissä, mutta aterioiden monimuotoisuus ei Perussa rajoitu kiinalaistyylisiin ruokiin. Pelkästään Perun rannikkokaupungeissa on arvioitu syötävän yli 300 erilaista keittoa ja 400 erilaista chevizeä. Perussa syödään muutakin kuin marsua Amazonian viidakko peittää suurimman osan noin kolme kertaa Suomea suuremman Perun pinta-alasta. Viidakossa sijaitsevan, lähes Helsingin kokoisen Iquitoksen kaupungin synnylle ja kulinarismille tärkein ajanjakso ajoittuu vuosiin , jolloin Mr Goodyearin keksimä kumipyörä tarvitsi raaka-ainetta Amazonian villeinä kasvaneista kumipuista. äkkirikastuneet kumiparonit rakensivat kaupunkiin oopperatalon ja tuottivat rakennusmateriaalit ja herkkuruokansa Euroopasta saakka. Paikalliset herkut ovat olleet Arapaima (paiche), jopa yli 4 metriä pitkä Amazonin kala ja kilpikonnat, joiden pyynti on sittemmin kielletty. Amazoniassa kasvaa erilaisia hedelmiä, joista kuuluisin on joen varrella kasvava camu-camu. Sen C-vitamiinipitoisuus on 60 kertaa appelsiinia korkeampi! Perunoita kasvaa Andien rinteillä Kolmannes maasta on vuoristoa, jossa edelleen syödään samaa ruokaa kuin ennen Pizarron rantautumista. Inkat ovat maailman ainoa kansa, joka perusti kaupunkinsa vuorille mieluummin kuin rannikolle. Inkojen pääkaupunki Cuzco, Bolivian pääkaupunki La Paz ja Ecuadorin pääkaupunki Quito sijaitsevat ohuessa ilmassa Andeilla. Intiaanit kehittivät pitkälle viedyn terassiviljelyjärjestelmän, jossa vaihteleva maasto tarjoaa erilaisen lämpötilan ja sademäärän eri kasveille metrin korkeudella merenpinnasta. Tärkeimpiä viljelykasveja Andien vuoristossa on peruna, joita kasvaa villeinäkin muutamia satoja eri lajeja. Kaikkiaan risteytettyjä perunalajikkeita on useampi tuhat, mutta vain neljää kasvatetaan yleisesti ruoaksi. Suuri osa erimakuisista ja -värisistä perunoista on tuttuja vain Andien intiaanien keskuudessa. Merivirta nostaa kalansaaliit esiin Perun rannikko on maailman kuivimpia paikkoja: vuotuinen sademäärä on vain joitain senttejä. Perun edustalla vaikuttaa kylmä Humboldtin merivirta, joka nostaa syvyyksistä valtavat kalansaaliit (lähinnä anjovista), mutta samalla jäähdyttää ilman niin, että Limassa lämpötila on läpi vuoden 20 asteen tienoilla. Säännölliset El Niño -virtaukset sekoittavat tämän systeemin noin 15 vuoden välein, mutta muutoin Lima on paikka, jossa on aina sopivan lämmin, eikä siellä koskaan sada. Kun sateet matkaavat vuorille, rannikko on pääosin pilvinen tai sumuinen. Liman edustalla liikennöivät säännöllisesti valaat, ja sen edustan muutamaa saarta asustavat pingvii- 18 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

19 nit. Moderni maatalous hyödyntää rannikon tasalämpöisyyttä, ja vuorilta tulevien jokien ja kanavien vettä käytetään kastelussa. Esimerkiksi Pohjois-Perussa saadaan sitrushedelmistä läpi vuoden hyvää satoa, kun esimerkiksi Floridassa satokausi on 2 4 kuukautta. Ruokaa rannikolta vuorille ja takaisin Poikittaisliikenne rannikolta vuorten yli viidakkoon on jo tuhansia vuosia tuonut Andien ihmisille kalaa merestä ja hedelmiä Amazoniasta sekä toimittanut vastavuoroisesti perunaa, maissia ja perinteisiä viljoja, quinoaa ja kiwichaa, kosteaan viidakkoon ja rutikuiviin rannikkokaupunkeihin. Jotain hyvääkin eurooppalaiset toivat mukanaan. Espanjalaiset alkoivat viljellä oliiveja, limeä, korianteria, sipulia ja valkosipulia sekä kehittivät piscon valmistusmenetelmän. Espanjalaisten mukana kaikkialle latinalaiseen Amerikkaan tuotiin myös possuja, lehmiä ja kanoja. Lihaa intiaanit ovat aina syöneet vähän. Ainoa merkittävä liharuoka andeilla on inkojen ajoista lähtien ollut marsu. Marsuja on helppo kasvattaa maatiloilla, ja ne grillataan litistettyinä juhlahetkiin. Vuorilla ja viidakossakin kasvatettiin jo inkojen aikoina myös kokapensaan lehtiä, joita mutustelemalla jaksoi paremmin kavuta vuoren rinteitä. Ravintoloiden perusruokaa on Chevize Perulaista perusruokaa on chevize, josta juontuu perulaisen kalaravintolan nimikin chebicheria. Niitä on Perussa yli Chevize on kalaa, katkarapuja tai mustekalaa, joka kypsytetään limemehussa. Noin 20 minuutissa hapan limemehu tappaa bakteerit ja muuttaa kalan rakennetta. Mausteena kalassa on useimmiten chiliä, suolaa ja sipulia sekä usein myös silputtuja korianterin lehtiä ja valkosipulia. Chevize ilman sipulia on tiradito, jollaisia niitäkin on yleensä ruokalistalla useampia. Chevize on erikoisesta valmistusmenetelmästään huolimatta erinomaisen makuista ja levinnyt kaikkialle latinalaiseen Amerikkaan. Muita todella suosittuja perusruokia ovat tacu tacu (riisi-papusekoitus), causa (perunamuusi), lomo saltado (wokattu lihasipuli-ranskanperuna sekoitus) ja aji gallina (kanapata). Uusi perulainen keittiö Liman kuuluisin kokki on kiistatta Gaston Acurio, joka jätti lakiopinnot kesken opiskellakseen Gordon Bleu -akatemiassa Pariisissa. Hän tapasi koulussa saksalaisen vaimonsa Astrid Gutchen, jonka kanssa hän perusti kotikaupunkiinsa Limaan ensin (1994) pienen Astrid & Gaston -ravintolan. Tätä Etelä-Amerikan parhaaksi ravintolaksi referoitua ravintolaa eivät korista valomainokset, eikä sinne ole helppo löytää. Ex-pääministerin poika Gaston on kertonut, että tarkoituksena oli valmistaa ranskalaista ruokaa, mutta perulainen luonne ja paikalliset raaka-aineet veivät mennessään. Sittemmin Gaston on uudistanut Liman ravintolamaailmaa perustamalla rentoja, moderneja ravintoloita, joissa fuusioituvat perinteiset perulaiset ruuat muun maailman parhaisiin keittiöihin: mm. japanilaiseen, ranskalaiseen ja espanjalaiseen. Viime vuonna chileläiset äänestivät Santiagon parhaaksi ravintolaksi Astrid & Gastonin sikäläisen ravintolan. Pariskunta on vienyt ravintolansa ja perulaisen fuusiokeittiön myös Bogotaan, Caracasiin, Quitoon, Panamaan ja Madridiin. Gastonin huippusuosittu lounasravintola La Mar löytyy Liman lisäksi San Fransiscosta. Tanta (intiaanien kieltä ja tarkoittaa leipää) on Gastonin edullisempi paikka, josta saa tapasten lisäksi Liman parhaat jälkiruoat. Acurio on ollut mukana perustamassa Pasquale hnos (Pasqualen veljekset) -pikaruokaketjua, joka haastaa hampurilaiset perinteisillä sangucheilla (rapeita sämpylöitä kalkkuna- tai kinkkuviipaleilla). Niiden salaisuus on perulaisessa maussa: sipulissa, anticuchokastikkeessa ja chilipaprikassa. Gaston Acurio on kirjoittanut tusinan verran reseptikirjoja ja saavuttanut katu-uskottavuutta omalla tv-ohjelmallaan Aventura Culinaria. Perun keittiö hovikelpoinen vientituote Causa on tyypillinen kylmä alkuruoka Perussa. Perulaisia ruokia Chevize: kalasta, katkaravuista tai muste kalasta limemehulla kypsytetty ruoka, jossa mausteena on sipulia, valko sipulia, korianteria, chiliä ja suolaa. Nikkei: uuden sukupolven sushi, jossa kalaan ja riisiin on yhdistetty avocadoa, mangoa, limeä ja muita perulaisia mausteita. Causa: kylmä alkupala, keltaisesta perunasta valmistettu muusi, jonka päälle tai kerroksittain väliin on laitettu kalaa tai rapua ja maustettu korianterilla, sipulilla ja chilillä. Anticucho: useimmiten katukeittiöistä aamuyön tunteina myytävä kebabtikku anticucho-kastikkeella. Lihana on yleensä naudan sydän, mutta myös kana, kala tai nauta. Pisco sour: paikallinen grappatyylinen viina-pisco, joka jäiden, limemehun, sokerin ja kananmunavalkuaisen kanssa vaahdotetaan ja päälle lisätään pisara kanelia. Cuy: marsu, jota on kasvatettu jopa 5000 ekr lähtien ruuaksi. Sen liha on vähärasvaista, maku jäniksen ja kanan väliltä. Tyypillinen ruoka Andien vuoristossa, mutta harvinainen pääkaupungissa Limassa. Lomo Saltado: Kiinalaisvaikutteinen pika ruoka, jossa wokataan öljyssä lihaja sipulisuikaleita, tomaattia ja ranskanperunoita. Mausteena on chiliä, suolaa ja persiljaa. Aji Gallina: kanapata chili-juustokastikkeessa. Perun keittiöllä on paljon annettavaa maailmalle. Se on loistoesimerkki siitä, kuinka taitava ruokien fuusioiminen tuottaa loputtoman määrän herkullisia yhdistelmiä. Kuuluisa Le Cordon Bleu -yliopisto avasi vuonna 2000 ensimmäisen Etelä-Amerikan koulunsa Peruun. Perun valtion tukeman strategian ansiosta maasta on viime vuosina muotoutunut gourmet-ruoan suurvalta. Asiaansa uskovat yrittäjät ovat pystyneet siihen, mihin 1500-luvulla alkanut fuusioituminen ei ole kyennyt: tekemään perulaisesta ruoasta hovikelpoisen, uuden vientituotteen. π Teksti ja kuvat: Ari Virtanen I Kehittyvä Elintarvike 2/09 19

20 n TEEMA Kehityksen vuosikymmen elintarvikebiotekniikka Elintarvikebiotekniikka etenee omaa tasaista tahtiaan. Prosesseja kehitetään edelleen. Lisääntyvällä molekyylibiologisella tietämyksellä on tässä oma arvokas panoksensa. Myös muuntogeeniset organismit varmasti löytävät oman, hyväksytyn roolinsa. Erityisesti nutrigenomiikka on avain uuden sukupolven elintarvikebiotekniikan esiintulossa. Viime vuosikymmenen loppu oli elintarvikebiotekniikassa suurten odotusten aikaa. Lupaavia sovellutuksia nähtiin koko elintarvikeketjussa aina alkutuotannosta jalostukseen. Muuntogeeniset viljelykasvit ottivat ensimmäisiä askeleitaan ja herättivät samalla kiivasta kansalaiskeskustelua. Siirtogeeniset eläimet alkoivatkin yhtäkkiä tuntua varsin arkipäiväisiltä ja tavanomaisilta, kun kloonattu dolly-lammas ilmestyi otsikoihin. Perinteisissä elintarvikeprosesseissa heräteviljelminä käytettyjen mikrobien perinnöllisyysilmiöt olivat jo tarkoin kartoitettuja, ja ensimmäisiä koko perimän yksityiskohtaisia selvitystöitä aloitettiin. Sovellutusmahdollisuuksina nähtiin sekä perinteisten käymisprosessien parempi hallinta että kokonaan uudet, metaboliamuokkaukseen perustuvat tuotteet. Muuttamalla käymisreittejä voitaisiin turvalliset ja teknologisilta ominaisuuksiltaan hyvin tunnetut mikrobit saada tuottamaan vaikkapa uusia makeutusaineita tai teollisuuskemikaaleja. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet koettiin myös elintarvikealan uutena, suurena aluevaltauksena. Terveysvaikutteisten mikrobien, probioottien, edullisista vaikutuksista suoliston häiriötiloissa oli saatu kiistattomia todisteita. Myös kasvisteroleja sisältävien rasvalevitteiden havaittiin vähentävän seerumin korkeaa kolesterolitasoa, sydän- ja verisuonitautien tunnettua riskitekijää. Uutta vuosikymmentä odoteltiin siis ristiriitaisin tuntein. Miten sitten oikeastaan toiveiden ja pelkojen kävi? Muuntogeeniset viljelyskasvit kiistelty menestystarina Muuntogeeniset, lähinnä hyönteiskestävät ja rikkakasvihävitteitä sietävät viljelyskasvit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden viljelysala maailmassa lienee nykyisin noin sata miljoonaa hehtaaria ja enenee yhä. Pääviljelyalueet ovat yhdysvallat, Kanada, Argentiina ja Brasilia, mutta Kaukoidän osuus kasvaa myös tasaisesti. Eurooppa on merkittävä poikkeus. Eurooppalainen kansalaismielipide on sitkeästi geenimuuntelua vastaan, ja tämä seikka on luonut tietyn kauppapoliittisen jännitteen EU:n ja yhdysvaltojen välille. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on joutunut hieman kiusalliseen välikäteen, koska sen asiantuntijat ovat toistuvasti todenneet, ettei muuntogeenisten lajikkeiden kiellolle ole päteviä turvallisuussyitä. Kukaan ei pysty tällä hetkellä sanomaan, kauanko Eurooppa kykenee säilyttämään erityisasemansa, ja tulisiko se säilyttää. Joka tapauksessa useimmat maailmalla liikkuvat suomalaisetkin altistuvat muuntogeenisille elintarvikkeille, joten täydellistä rituaalista puhtautta geenisaasteen suhteen tuskin voimme taata. Kloonikarjoja elintarviketuotantoon? Varsinaisten muuntogeenisten eläinten tutkimus on tähdännyt lähinnä lääketieteellisiin sovellutuksiin, eikä siirtogeenisten tuotantoeläinten kehittäminen liene mikään lähitulevaisuudenkaan tavoite. Olisiko sen sijaan Professori Atte von Wright luotsaa Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan insti - tuuttia. KUVA: RAIJA TöRRöNEN eläinten kloonauksella sovellutusmahdollisuuksia elintarviketuotannossa? dolly-lammas herättikin aikoinaan toiveita huimista jalostuksellisista edistysaskeleista. Hyviä tuotantoeläimiä voitaisiin yksinkertaisesti monistaa vaikean ja sattumanvaraisen perinteisen risteytysjalostuksen asemasta. Vaikka lampaan lisäksi nautojakin on kloonattu, on tekniikka kuitenkin vielä työläs ja tehoton. Lisäksi kloonatuilla eläimillä esiintyy usein monia sairauksia ja elintoimintojen häiriöitä. Aivan välittömästi ei kloonilehmien asuttamia suurnavettoja siis liene odotettavissa. Sekä FdA että EFSA ovat todenneet kloonattujen eläinten lihan ja maidon sinänsä turvallisiksi. Geenitutkimus uudistaa bioteknisiä prosesseja Juustojen, hapanmaitovalmisteiden, kestomakkaroiden ja hapanvihannesten valmistuksessa käytettyjen mikrobien geneettinen 20 Kehittyvä Elintarvike 2/09 I

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan. Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan!

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Asiakastaan arvostava ELINTARVIKETUKKU Elintarviketukku Rikainen Oy on tamperelainen täyden palvelun tukkuliike. Tarjoamme alueen asiakkaille, kuten lounaspaikoille,

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

LEIPURIN KONDIS KAMPANJA KEVÄT 2010

LEIPURIN KONDIS KAMPANJA KEVÄT 2010 LEIPURIN KONDIS KAMPANJA KEVÄT 2010 Kampanja-aika 1.2.-30.4.2010 www.leipurin.com Leipurin Oy PL 40 (Kutojantie 4), 02631 Espoo Puh. (09) 52170 Fax. (09) 521 2121 KONDISKEVÄT 920248 Leipurin Appelsiini-omenatäyte,

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA YRITYS Olemme toimineet vuodesta 1990 lähtien Suomessa Pramia Oy Ruotsissa Pramia AB Norjassa Pramia As Olemme perheomisteinen yritys PRAMIAN TARINA

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA VASTAUKSEMME HAASTEISIIN ON PALVELEVA LOGISTIIKKA WWW.HAKONEN.FI WWW.PALVELEVALOGISTIIKKA.FI YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex ratkaisuja toimivaan p akkaamiseen Elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkauksilta vaaditaan ennen kaikkea hygieenisyyttä, säilyvyyden edistämistä ja ympäristöystävällisyyttä.

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot