POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 6/2012 Investoinneissa vedetään henkeä Päivärinne perustettiin keuhkotautiparantolaksi Johtaminen ei ole käskyttämistä

2 Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su kastellin.apteekki@apteekit.net Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2013! Oulun Keskuspesula Oy Kiviharjuntie 7, Oulu, asiakaspalvelu p Pohjanpiiri 6/2012

3 Pääkirjoitus Vuosi 2012 on haastanut monin tavoin julkista taloutta ja hallintoa, myös meitä Hannu Leskinen Euroalueen talouskriisi on ollut ja tulee olemaan edelleen kestopuheenaiheena. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouskasvun jäävän 1 prosenttiin ensi vuonna. Sopeutumistoimet ja verotulojen hidastuminen merkitsevät samalla kuntatalouden kiristymistä. Oulun kaupunki on perinteisesti ollut vahva taloudeltaan. Nyt on nähtävissä myös Oulun taloudessa tummia pilviä. Monella muulla kunnalla menee vielä huonommin. Rahoituspohjan heikkeneminen ja kaventuminen merkitsee paineita myös terveydenhuollolle. Ensi vuoden talousarviomme, joka on valtuustokäsittelyssä joulukuun 17. päivänä, rakentuukin maltilliselle pohjalle. Emme voi sulkea ikävää totuutta pois ja meidän on varauduttava tiukkenevaan taloustilanteeseen. Kovin arkisen myrskyvaroituksen jo saimme ensihoidon palvelutasopäätöksen avaamiseen johtaneella prosessilla. Ratkaisu syntyi, mutta tyylipisteet jäivät saamatta. Mutta on muitakin paineita, osin varsin ristiriitaisia, pyrkimyksille rajoittaa kustannusten kasvua. Palvelutarpeet kasvavat ikärakenteen muutoksen ja sairastavuuden seurauksena. Kuluvana vuonna lähetteiden määrä on edellisvuoden vastaavaan verrattuna hieman pienentynyt, mutta samalla konsultaatiovastausten määrä kasvanut merkittävästi. Hoidettuja henkilöitä edelliseen vuoteen verrattuna on ollut 2,2 prosenttia enemmän ja avohoitokäyntejä yli 5 prosenttia aiempaa enemmän. Kuluneen syksyn aikana on jatkettu Tulevaisuuden sairaala -nimellä kulkevaa kehittämistyötä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa tulevaisuudessa meille entistä paremmat ja tehokkaammat XXX toimintamuodot niitä tukevissa uusissa ja saneeratuissa tiloissa. Hallitus esitti valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi nyt laaditun selvitystyön jatkotyöskentelyn pohjaksi ja samalla päättäisi Antaa hallituksen tehtäväksi arvioida eri vaihtoehtoja taloudellisuus-, tehokkuus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusnäkökulmista yhdessä alueen perusterveydenhuollon kanssa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon koko Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue. Antaa hallituksen tehtäväksi laatia aikataulutettu uudistamisohjelma ja täsmennetty esitys vuosille sekä alustava rahoitussuunnitelma. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnittelun tulee käynnistyä elokuussa Antaa hallituksen tehtäväksi määrittää projektiorganisaatio. KUVA ANTTI SUISTOLA Käydyissä keskusteluissa omistajien kanssa on ollut varsin ymmärtävä henki uudistamistarpeelle talouden tiukkuudesta huolimatta. Meitäkin välillisesti koskettava keskustelu maamme kuntarakenteesta käy varsin kuumana. Valmista ei ole myöskään tullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen linjauksista. Palvelurakennetyöryhmän työtä jatkaa selvitysmiestyöryhmä. Esitysten tulee olla valmiina helmikuun 2013 loppuun mennessä. Selvitysmiesten esitysten tarkoituksena on tukea kuntien päätöksentekoa rakenneuudistuksessa. Levottomasta toimintaympäristön tilanteesta huolimatta uskon ensi vuoden rakentuvan kohtuullisen levolliseksi. Mutta ennen uuden vuoden myrskyjä ja puhureita on aika hiljentyä joulun aikaan ja sen rauhoittavaan sanomaan. Hyvää joulua ja antoisaa uutta vuotta. n 6/2012 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö Pääkirjoitus: Vuosi 2012 on haastanut monin tavoin julkista taloutta ja hallintoa, myös meitä...3 Toiminta- ja taloussuunnitelma : Investoinneissa vedetään henkeä...5 Järjestämissuunnitelma kehittää työnjakoa...8 Erva-alueen kuulumisia: Elämme mielenkiintoisia aikoja...9 Sairaanhoitopiirille uusi viestintäsuunnitelma...10 Digisanelu tekee tietä puheentunnistukselle...12 Palvelurakenteen uudistukselle selvitystyöryhmä...14 Ensihoidon järjestämistä tarkennettiin...14 Johtaminen ei ole käskyttämistä...16 Parantolat rakennettiin basillin kantaman päähän...20 Muistot elävät...22 Ramppa kalakattaa...24 Ihotautiklinikka toiminut 40 vuotta...24 Kuvan seimiasetelma on Teho 1:n henkilöstön rakentama Vuoden laatupalkinto kotiuttamiseen liittyvän hoitoprosessin kehittämisestä...25 Näyttö käyttöön henkilökunnan käsihygienian toteutuksen seurannassa...26 Kiitos henkilökunnalle...27 Hopeasija savuttomuudessa jättää varaa tuulettamiselle...31 Piispan joulutervehdys Pohjanpiiri 37. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi (08) Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi (08) Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi Antti Suistola, PPSHP antti.suistola@ppshp.fi Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi Graafikot Paula Mäntyniemi, Erweko Sinikka Nurmi, Erweko Marika Määttä, Erweko Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi (08) Ilmoitukset Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Nro Nro Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina mäki

5 Toiminta- ja taloussuunnitelma Investoinneissa vedetään henkeä Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Juha Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri varautuu seuraavien kolmen vuoden aikana siihen, että nykyisen tasoinen toiminta pystytään hoitamaan ilman että työpanosta ja ostopalveluita lisätään. Uusia toimintoja käynnistetään ja niitä varten resursointia on lisättävä. Investoinneissa vedetään henkeä ennen kuin lähivuosikymmenten suurin hanke, Tulevaisuuden sairaala, käynnistyy. 6/2012 Pohjanpiiri 5

6 Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että tulevaisuuden haasteista on mahdollista selvitä jos ja kun pystytään kehittämään tehokkaampia tapoja tuottaa palveluita. Tähän pakottaa pula rahoituksesta mutta ennen kaikkea pula työvoimasta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on asettanut tavoitteeksi lisätä tuottavuutta joka vuosi 1 prosentin verran. Viime vuosina olemme tähän tavoitteeseen yltäneet ja tarkoitus on jatkaa samalla uralla, hän sanoo. Terveyspalveluiden kysyntä sairaanhoitopiirin alueella kasvaa, koska väestön määrä kasvaa ja ikärakenne muuttuu sellaiseksi, että palveluita tarvitaan aikaisempaa enemmän. Myös lääketieteen kehitys lisää hoidon kysyntää. Yhä paremmille hoidoille on kysyntää, sillä väestön sairastavuus Pohjois- Pohjanmaalla on valtakunnallisesti verrattuna korkeaa, kun sitä mitataan pitkäaikaissairauksien määrällä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä työnjakoa kehitetään terveydenhuoltolain säädösten mukaisesti. Tähän liittyen Erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirit valmistelevat ensi vuoden aikana erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Samoin ensi vuoden aikana valmistuu terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, Hannu Leskinen kertoo. Ennakkoarviointi tehostuu kirurgiassa Vuodeosastojen yhteiskäyttöä tehostetaan myös tulevina vuosina. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan tuottavuutta on parannettu toimintaprosesseja hiomalla jo usean vuoden ajan ja työ jatkuu tulevalla suunnitelmakaudella. Esimerkiksi leikkaustoiminnassa lisäämme leiko-toimintaa. Kyseessä on toimintamalli, jossa leikkaukseen tullaan suoraan kotoa eikä sairaalaan tarvitse tulla edellisenä iltana odottamaan. Käyttöön on otettu myös fast track -toiminto, jonka kehittämistä jatketaan. Sen avulla voidaan tehostaa muun muassa päivystyskirurgisten potilaiden hoitoonpääsyä ja kotiutusta, Oukka kertoo. Leikkauksia arvioidaan ennakolta entistä tarkemmin. Toimenpiteet luokitellaan vaativuusasteisiin ja leikkaussalin varustus ja henkilökunta määritellään vaikeusasteen mukaisesti. Enää potilasta ei viedä automaattisesti saliin, jossa on vakiona koko ajan sama henkilökunta ja sama varustelutaso siitä riippumatta, minkä tason toimenpide tehdään. Vuodepaikkojen määrä vähentyy edelleen Vuodeosastopaikkojen määrä on vähentynyt parin viime vuoden aikana ja vähentyminen jatkuu, kun osastojen yhteiskäyttöä tulosalueilla tehostetaan. Aino-Liisa Oukan mukaan OYS:ssa ei ole enää juurikaan erikoisalakohtaisia vuodeosastoja, vaan paikat täytetään joustavasti eri erikoisalojen kesken. Päiväsairaalatoiminta on käynnistetty pienimuotoisesti ja sitä laajennetaan. Toistaiseksi toiminnan laajentamista hidastavat seinät. Nykyisissä tiloissa toimintaa ei voida laajentaa merkittävästi. Kun sairaanhoitopiirin kiinteistöjen uudistaminen käynnistyy, siihen sisältyy yhtenä osana päiväsairaalan tilojen kehittäminen, Oukka kertoo. Syövän hoitoa on tarkoitus kehittää perustamalla OYS:iin palliatiivisen hoidon yksikkö. Kyse on yksiköstä, joka tukee perusterveydenhuoltoa konsultaatioiden avulla. Yksikölle kaavaillaan 24/7 eli jatkuvaa konsultaatiovalmiutta. Yksikkö perustetaan ensi vuoden aikana sillä edellytyksellä, että muualta vapautuu resursseja, koska emme voi kasvattaa kokonaistyöpanosta, Oukka kertoo. Lähetevirtojen hallintaan panostetaan edelleen paljon. Kyseessä on hoidon porrastuksen optimointi. Käymme näitä keskusteluja Oulun pohjoisen ja Oulun eteläisen alueen kanssa ja mietimme potilaan oikeaa hoitopaikkaa. Ensihoidon kustannukset kasvavat Uusille toiminnoille sairaanhoitopiiri joutuu järjestämään lisäresursseja. Yksi merkittävä, lisäresursointia vaativa toiminto on 6 Pohjanpiiri 6/2012

7 ensihoito, joka siirtyy ensi vuoden alussa kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle. Lisäresursoinnin tarve tulee siitä, että terveydenhuoltolaki velvoittaa järjestämään ensihoidon nykytasoa paremmin. Kun palvelun saatavuutta ja laatua nostetaan, kustannukset nousevat vääjäämättä. Sairaanhoitopiirin talousjohtaja Jarkko Raatikainen arvioi, että ensihoidon tason nostosta aiheutuva lisäkustannus aikaisempaan toimintaan verrattuna on ensi vuonna noin 7 miljoonaa euroa. Työtuomioistuimen ensihoitohenkilöstön työaikaa koskeva päätös tullee nostamaan kustannuksia vielä tästäkin. Selkäydinvammaisten potilaiden valtakunnallinen tutkimus, elinikäinen, monialainen hoito, kuntoutus ja seuranta on keskitetty asetuksella valtakunnallisesti kolmeen yliopistolliseen sairaalaan, joista OYS on yksi. Yksikön toimintaa on valmisteltu tämä vuosi ja se käynnistyy ensi vuonna siten, että selkäydinvammaisille varataan vuodeosastopaikkoja ja heidän tarvitsemaansa polikliinista hoitoa laajennetaan. Pohjois-Suomen laboratoriokeskus, NordLab aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. NordLabin omistavat OYS:n ERVA-alueen sairaanhoitopiirit. Laboratoriokeskuksen perustaminen on järjestely, joka ei aiheuta lisäkustannuksia talousarvioon. Yhteistyö Oulun kanssa syvenee Oulu tekee muita alueen kuntia enemmän yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa. Kun Oulun väestömäärä uuden Oulun perustamisen myötä kasvaa, samalla kasvaa se väestömäärä, jolle sairaanhoitopiirin on tuotettava Oulun kansa sovittuja palveluita. Yhteistyötä syvennetään. Oulun kaupungin apteekkipalvelut siirtyvät sairaanhoitopiirille. Järjestelyn myötä muutama henkilö siirtyy sairaanhoitopiirin palvelukseen. Oulun kaupungin silmälääkärit ovat toimineet jo monen vuoden ajan OYS:n silmäklinikan tiloissa. Ensi vuoden alussa Oulun silmälääkäritoiminta siirtyy kokonaan sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Oulun silmälääkäri siirtyy sairaanhoitopiirin palvelukseen. Kuvantamis- ja laboratoriopalveluita laajennetaan. Kaikkein suurin muutos koskee psykiatriaa. Oulu on sairaanhoitopiirin jäsenkunnista ainoa, jolla on ollut psykiatrian erikoissairaanhoidon vuodepaikkoja. Ensi vuoden alussa Oulu siirtää psykiatrian vuodeosastotoiminnan sairaanhoitopiirille. Tavoitteena on paitsi tehostaa vuodeosastohoitoa, myös siirtää toiminnan tehostumisen myötä enemmän resursseja avohoitoon. Avohoidon Oulu tuottaa itse. Psykiatrian vuodeosastojen henkilökunta siirtyy osin avohoitoon, osin sairaanhoitopiirin palvelukseen. Talous kehittyy strategian mukaisesti Sairaanhoitopiiri on budjetoinut vuoden 2013 toimintatuotoiksi 541,1 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna on 4 prosenttia. Toimintamenoiksi on budjetoitu 518,4 miljoonaa euroa, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Vertailukelpoinen jäsenkuntalaskutus kasvaa vuoden 2011 tilinpäätöksestä 4,9 prosenttia. Kahden vuoden kasvuna se tarkoittaa talousjohtaja Jarkko Raatikaisen mukaan sitä, että strategian mukaisissa tavoitteissa on pysytty. Taloussuunnitelman tuloihin on vuosille tehty 3 prosentin ja menoihin 2,8 prosentin tarkistukset. Mahdolliset toiminnalliset lisäykset valmistellaan toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä ja sisällytetään osaksi omistajaohjausta sekä rahoitus- ja kehittämissuunnitelman valmistelua, Jarkko Raatikainen sanoo. Poistojen ja rahoituskulujen jälkeen vuoden 2013 tulokseksi ennustetaan tappiota euroa. Tavoite pitemmällä aikavälillä on tietenkin tehdä vähintään nollatulosta, mutta mieluummin jonkin verran plussaa, jotta meidän ei tarvitsisi rahoittaa tulevien vuosien investointeja kokonaan velkarahalla, Raatikainen painottaa. Ensi vuonna sairaanhoitopiiri hankkii koneita ja laitteita 12,5 miljoonalla eurolla ja ohjelmistoja 2,5 miljoonalla eurolla. Rakennuksiin investoidaan 9 miljoonaa. Raatikainen ei ole varma, milloin rakennusinvestoinneissa on käyty yhtä matalalla, mutta kauan siitä on. Avohoitotalo valmistui, eikä mitään suuria hankkeita ole aloitettu. Nyt on pieni tauko ennen kuin Tulevaisuuden sairaala OYS ohjelma käynnistyy. Sille on varattu ensi vuodelle suunnittelumäärärahaa 1,1 miljoonaa euroa. Jos kaikki menee kaavailujen mukaan, kaivinkoneen kauha pistetään maahan vuonna Siitä alkaen sairaanhoitopiirin Toimintamenot kiinteistöt uusitaan noin 500 miljoonalla eurolla seuraavien 30 vuoden sisällä, hän kertoo. Aino-Liisa Oukka korostaa, että tulevaisuuden sairaala on ennen kaikkea toiminnallinen hanke. Suunnittelu on ollut käynnissä jo pari vuotta ja sinä aikana on nimenomaan suunniteltu tulevien vuosikymmenien toimintaa. Vasta sen jälkeen päästään piirtämään seiniä ja pohtimaan teknisiä ratkaisuja. Terveydenhuollon uusien menetelmien käyttöönotto tehostuu, kun Suomen kaikille ERVAalueille nimetään arviointiylilääkäri. Arviointiylilääkärin tehtävänä on huolehtia, että uudet menetelmät käyvät läpi arviointiprosessin. Lisäksi ylilääkärit huolehtivat, että ERVA-alueiden arviointiprosessit ovat yhteneväisiä, jotta potilaat eivät joudu eriarvoiseen asemaan. n Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintamenojen kasvu on ollut yliopistollisista sairaanhoitopiireistä kaikkein pienin. Vertailussa kaikkien sairaanhoitopiirien kesken PPSHP:n toimintamenojen kasvu jää alle valtakunnallisen keskiarvon. Suomen yliopistollisten sairaanhoitopiirien toimintamenojen kasvun vertailu (tammi-elokuu) Luvut: Kuntaliitto 6/2012 Pohjanpiiri 7

8 Järjestämissuunnitelma kehittää työnjakoa Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman tavoitteet laajenevat ja laatimistapa muuttuu. Teksti ja kuva: Martti Ahlstén Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman teki aikaisemmin sairaanhoitopiiri ja sen ensisijainen tarkoitus oli tukea erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukaista järjestämistä. Nyt terveydenhuoltolaki määrää, että järjestämissuunnitelman laativat sairaanhoitopiirin kunnat. Tavoitteitakin laki tarkisti. Nyt tavoitellaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon kehittämistä sekä kuntien perusterveydenhuollon vahvistamista. Suunnitelmassa on sovittava kuntien välisestä yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johtaja Päivi Hirsso sanoo, että suunnitelman valmistelusta vastaa sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä ja perusterveydenhuollon yksikkö yhdessä yhtymähallinnon kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö on tavallaan suunnitelman laatimisen projektiorganisaatio. Me koordinoimme työtä ja hoidamme suunnitteluun liittyviä käytännön toimia. Mutta korostan, että kyseessä on kuntien tekemä suunnitelma, jonka sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy. Sisällön määrittelevät kunnat. PPSHP:n omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmässä on sovittu, että jokainen toimija sitoutuu toiminnassaan edistämään järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Valmis ensi syksynä Järjestämissuunnitelmaa uudelta pohjalta ollaan nyt tekemässä ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on tehtävä valtuustokausittain, joten uudet valtuutetut saavat sen eteensä kautensa alussa. Suunnitelman toteutumista on arvioitava vuosittain. Päivi Hirsson mukaan kunnat ovat ottaneet uuden mallin vastaan hyvin ja valmistelu on ollut aktiivista. Sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan on jo otettu mukaan tässä suunnitteluprosessissa sovittuja asioita. Lopullisen järjestämissuunni- Järjestämissuunnitelmassa tullaan korostamaan terveyden edistämiseen liittyvää kuntouttavaa toimintaa. Se olisi saatava nykyistä paremmin hoitoketjuihin. telman valmistelu jatkuu. Ensi keväänä esittelemme suunnitelmaa kuntakierroksilla saadaksemme palautetta ja kehittämisehdotuksia. Tavoite on, että suunnitelma hyväksytään ensi syksynä. Silloin valmistuvat myös ERVAalueen muiden sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmat. Suunnitelmassa sovitaan peruserikoissairaanhoidon työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä rakennetaan ohjausmalli sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kattavan palveluketjun hallintaan. Suunnitelmaa tukee kolmivuoti- nen rahoitus- ja kehityssopimus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen linjaukset otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talousja toimintasuunnitelmissa. Suunnitelmaa täydennetään erillisellä toimenpideohjelmalla, jossa toimenpiteet esitetään alueittain, aikataulutetaan ja vastuutetaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon linjaukset sovitaan siten, että sairaanhoitopiirin alue jaetaan kahteen osaan, Oulun pohjoiseen ja Oulun eteläiseen. Sähköinen hyvinvointikertomus tukee Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ydintavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen. Siksi taustalla täytyy olla mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyvää tietoa väestön hyvinvoinnista. Suomessa on käynnissä sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämishanke, jota Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri koordinoi. Tavoitteena on levittää kertomus kaikkien kuntien käyttöön. Sähköinen hyvinvointikertomus on hyvä väline järjestämissuunnitelman tekemisessä, sillä siihen on koottu runsaasti hyvinvointitietoa erilaisten indikaattoreiden avulla. Valtakunnallisesti yhtenäinen sähköinen hyvinvointikertomus tekee myös mahdolliseksi vertailun siten, että kunta voi itse päättää ne kunnat ja alueet, joihin se itseään vertaa, Päivi Hirsso sanoo. n 8 Pohjanpiiri 6/2012

9 Elämme mielenkiintoisia aikoja Erva-alueen kuulumisia Pohjois-Suomen ERVAalueella eletään parhaillaan hyvin mielenkiintoisia aikoja. Syy on tietenkin maan hallituksen suuressa kunnallishallinnon uudistamisprosessissa, jonka kulminaatiokohtia parhaillaan eletään. Kuntarakennelakiluonnos on lähetetty marraskuussa kuntiin lausunnolle, sote-järjestämislain laatiminen aloitetaan maaliskuun alussa Hallituksen kunnianhimoisessa kokonaispaketissa on tarkoitus uusia myös kuntalaki ja valtionosuuslaki, tärkeimmät mainitakseni. Kokonaisuudessaan lakipaketin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Kunnanjohtajana sekä sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana voin todeta, että hallituksen yritys on kunnianhimoisuudessaan merkittävä, mutta toteuttamisprosessina heikko. Selvästi ovat kunnallisalan tutkijat, terveydenhuollon ammattilaiset sekä suurin osa kunnista todenneet tämän. Perusheikkoutena on, että ensiksi hallituksen tahdon mukaisesti yritetään määritellä kuntarakenteet, vasta sitten sosiaaliterveydenhuollon järjestämisen rakenteet. Kuntien on kuitenkin mahdotonta ottaa järkevällä tavalla kantaa siihen, pärjääkö oma kunta itsenäisenä, tarvitaanko kuntien keskinäistä yhteistyötä, vai peräti kuntaliitoksia, kun ei tiedetä, mitkä kuntien tehtävät, ennen kaikkea sote-sektori, tulevassa kuntakentässä ovat. Kuten edellä mainitsin, kuntarakennelakiluonnokseen kuntien tulee antaa lausunnot mennessä. Sote-järjestämislain Erva-alue KUVA ANTTI SUISTOLA laatimisen tueksi sote-poliittinen ministeriryhmä on asettanut selvityshenkilötyöryhmän, jonka toimeksianto kestää helmikuun loppuun 2013 asti. Kullekin ER- VA-alueelle on nimetty kolmen hengen asiantuntijajoukko, joka selvittää alueellisesti parhaita sote-ratkaisuja, yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Pohjoisen ERVA-alueella ryhmän muodostavat Hannu Leskinen PPSHP:stä, Maire Ahopelto Kainuun maakunnasta sekä Matti Ansala Rovaniemen kaupungista. OYS-ERVA aluekokeiluhankkeessa on selvitelty Pohjois- Suomen ERVA-alueen tulevaa sote-ratkaisumallia. Kaksi lääkintöneuvosta, Lauri Nuutinen ja Tuomo Pääkkönen ovat tehneet ansiokasta ja asiantuntevaa työtä. Raportti lähtee joulukuun alussa kuntiin lausunnolle, eli ajoitus on ihan sattumalta edellä selostettuun laajaan uudistamisprosessiin nähden mitä mainioin. Hankkeen päämääränä oli löytää keinoja sote-palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi koko laajalla alueella. Tässä mielessä tarkoitus on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, turvata osaava työvoima, tietojärjestelmien toimivuus, ottaa käyttöön terveyshyötymalli, rakentaa sote-palveluketjuun kattava integraatio, siirtyä yksikanavaiseen rahoitusmalliin yksi järjestäjä/yksi rahoittajaperiaatteella. Hankkeessa on kehitelty ajatusta maakunnittaisten sotealueiden muodostamisesta kuntayhtymä ja/tai vastuukuntaperiaatteella. Hankkeen jatkoprosessissa suunnitellaan sote-alueet siten, että ne ovat valmiina käyttöön otettaviksi viimeistään vuoden 2016 alusta. Edellä selostetun pohjalta pohjoisilla kunnilla on mielestäni hyvät valmiudet esittää oma punnittu kannanottonsa valtion kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Toivon, että kunnat löytävät keskinäistä luottamusta pohjoisen ERVA-tähden rakentamiseksi. n Kyösti Juujärvi Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli Ervaalueeseen kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja perus palvelukuntayhtymä. OYS:n Erva-alueella asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. 6/2012 Pohjanpiiri 9

10 Sairaanhoitopiirille uusi viestintäsuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viestintää aletaan kehittää määrätietoisesti Teksti: Martti Ahlstén Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi marraskuussa uuden viestintäsuunnitelman. Sen on laatinut sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä työryhmä, jossa on ollut edustajia eri puolilta organisaatiota. Asiantuntijana on toiminut Viestintätoimisto Verbi. Sairaanhoitopiirin viestinnän Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viestinnän arvot: Avoimuus Viestintä on avointa ja aktiivista. Meitä koskeva tieto on kaikkien saatavissa. Kuuntelemme ja kuulemme. Oikeellisuus ja oikeudenmukaisuus Viestinnän lähtökohta on, että tiedot ovat oikein ja niitä käytetään oikeudenmukaisesti. Kunnioittaminen Viestinnässä kunnioitetaan yksilöitä ja muita organisaatioita. Kerromme itsestämme, emme arvostele muita. Tasapuolisuus Viestintä on tasapuolista ja yhdenvertaista. Vastuullisuus Jokaisella on vastuu omaan työhönsä ja omaan lähiyhteisöönsä liittyvästä viestinnästä. toteutuksesta vastaava kehitysjohtaja Pasi Parkkila sanoo, että edellinen viestintäsuunnitelma tehtiin yli kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin ei tehty yhtä perusteellista työtä kuin nyt ja myös henkilökunnan sitouttaminen suunnitelman toteutukseen jäi puutteelliseksi. Nyt tehty viestintäsuunnitelma pohjautuu pari vuotta aikaisemmin valmistuneeseen sairaanhoitopiirin strategiaan, sen arvoihin ja tavoitteisiin, joihin nähden viestintämme on ollut suhteellisen vaatimatonta ja järjestäytymätöntä, Parkkila kertoo. Toimintayksiköt näkyvämmin esiin Yksi viestintäsuunnitelman keskeisiä linjauksia on toimintayksiköiden profiilin korottaminen. Tähän asti viestinnässä on korostettu sairaanhoitopiiriä, joka on hallinnollinen yksikkö. Jatkossa korostetaan toimintayksiköitä. Tällöin erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan nimi nousee aikaisempaa vahvemmin esiin. Kansainvälisissä yhteyksissä olemme noudattaneet tätä periaatetta jo pitkään. Sairaanhoitopiiri on suomalainen hallintomalli eikä sitä tahdota muualla oikein ymmärtää. Yliopistollinen sairaala sen sijaan on käsite, joka ymmärretään kansainvälisesti, Pasi Parkkila sanoo. Taloudellisesti tiukkoina aikoina emme voi juurikaan lisätä viestinnän resursseja. Siksi lähdemme toteuttamaan uutta suunnitelmaa tehostamalla nykyisten resurssien suunnitelmal- 10 Pohjanpiiri 6/2012

11 Viestintä muuttuu yhä enemmän visuaaliseksi. Pohjanpiirissä on viime vuosina hyödynnetty aiempaa enemmän OYS:n omien valokuvaajien ammattitaitoa. Valokuvaajien ja sairaalan tv-studion käyttöä sairaanhoitopiirin viestinnässä tehostetaan. Toivotamme hyvää Joulua ja terveyttä sekä onnea Uudelle Vuodelle! Kiviharjunlenkki Oulu p lista käyttöä. Esimerkiksi Pohjanpiirin aineistoja on tarkoitus hyödyntää nykyistä monipuolisemmin. Myös OYS:n valokuvaajia ja tv-studiota hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin. Viestinnän kehittäminen on yhteinen haaste Viestintäsuunnitelman yhteydessä hyväksyttiin sairaanhoitopiirin uusi visuaalinen ilme, jonka on suunnitellut mainostoimisto Design Valkea. Visuaalisuus perustuu viestintäsuunnitelman linjaukseen, että viestinnässä nostetaan jatkossa entistä voimakkaammin esiin toimintayksiköitä. Ohessa otteita uudesta visuaalisesta ilmeestä. Sairaanhoitopiirille nimetään viestinnän yhdyshenkilöiden verkosto, jota hyödynnetään sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. Intranet-järjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa. Sosiaalisen median välineitäkin otetaan käyttöön jonkin verran. Sairaanhoitopiirin julkinen kuva on hieman samea. Yksi rasite ovat olleet muutaman viime vuoden aikana esiin nousseet hallinnolliset epäselvyydet, jotka ovat olleet mediassa esillä. Henkilökunnalle suoraan tuleva palaute on kuitenkin pääosin myönteistä, jopa kiittävää. Viestintäsuunnitelmaa valmisteltaessa käytiin keskusteluja henkilökunnan kanssa ja yhteenvedoksi muodostui, että viestinnän kehittäminen koettiin tärkeäksi yhteiseksi haasteeksi. n 6/2012 Pohjanpiiri 11

12 Digisanelu tekee tietä puheentunnistukselle Potilastietojen ja epikriisin sanelussa on tultu välivaiheeseen. Fyysisistä nauhoista on siirrytty monen mutkan kautta digitaaliseen saneluun, mutta tavoitteena on ottaa puheentunnistus käyttöön Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuoden 2013 aikana. Teksti: Jaakko Ahlstén Sanelu kehittyy nykyteknologian myötä, olipa lääkäreiden huono käsiala sen syy tai seuraus.. Ennen sanelut puhuttiin nauhoille, joilta sitten tekstinkäsittelijät kirjoittivat paperille. Tästä edettiin pikkuhiljaa käsisanelunauhureiden ja taskusanelimien kautta nykyiseen digisaneluun, joka on yhdistetty tietojärjestelmään. Lääkärit tallentavat sanelunsa tietokoneen äärellä ja tekstinkäsittelijät kirjoittavat ne puhtaaksi tietojärjestelmästä. Kehitys ei kuitenkaan pysähdy digisaneluun, vaan sanelun on tarkoitus jäädä pois puheentunnistuksen myötä, joka on jo testikäytössä radiologian osastolla. Puheentunnistuksessa sanelut tallentuvat suoraan tekstinä potilastietoihin, kun lääkäri nauhoittaa sanelunsa. Teksti on luettavissa järjestelmästä heti. Haasteita ovat esimerkiksi ääntenpainot ja sanaston yhdenmukaisuus. Kehitys kiertää ympyrää Avohoitotalon kirurgisen toiminnan käyttöpäällikkö Susanna Yli- Luukko muistaa vielä 80-luvun lopulta lääkäriksi valmistuttuaan, miten eri tavalla asiat olivat. Silloin vielä sanelu oli sidottu tiettyyn pisteeseen pöytäkoneille, joilla sanelut tehtiin. Edistystä oli se, kun tuli käsi- ja taskusanelulaitteet, jotka kulkivat aina mukana. Lääkäri saattoi tällöin tehdä saneluja kierron aikana vaikka heti potilaan huoneesta poistuttuaan. Kiertokärryissä on toki kannettavat tietokoneet, joihin voi kierron aikana sanella, mutta nykyään kuitenkin ollaan taas sidotumpia, kun digisanelimet ovat USB:llä kiinni tietokoneessa, Yli- Luukko kertoo. Osan tietojen lisäyksestä lääkärit tekevät itse suoraan koneelta. Tietojärjestelmän etuja on 12 Pohjanpiiri 6/2012 KUVAT ANTTI SUISTOLA

13 KUVAT martti ahlstén välittömyys ja korjattavuus. Lääkäri voi itse korjata mahdolliset virheet, ja tiedot ovat heti nähtävillä järjestelmässä. Päivystyksessä esimerkiksi mahdollinen leikkauspäätös on kirjattava heti tietoihin, koska sen pitää olla välittömästi nähtävillä. Lyhyet hoitopäätökset lääkäri kirjaa itse, mutta kaikki pidemmät tekstit sanellaan. Yhdessä vaiheessa oli trendi, että pyrittiin siirtämään töitä tekstinkäsittelijöiltä lääkäreille säästöjen takia. Mutta onko järkeä, että huippukirurgi käyttää aikaansa kirjoittamalla, mitä on tehnyt sen sijaan, että tekisi sitä, mitä parhaiten osaa, Yli-Luukko pohtii. Nauhoista luopuminen toi helpotuksia ja vaikeuksia Yliluukon mukaan siirtyminen nauhoista digiaikaan toi sekä hyviä että huonoja puolia saneluun. Etenkin tekstinkäsittelijöiden kannalta digisanelu on tuonut helpotuksia työhön. Samaa mieltä on myös tekstinkäsittelypalveluiden palvelupäällikkö Erja Teppola. Nauha-aikana sanelun päätyminen meille asti saattoi kestää, kun se kulki lääkäriltä osastosihteerille ja sitä kautta tekstinkäsittelyyn. Välillä myös kiireelliseksi merkityt saattoivat viipyä matkalla, ja jotkut nauhat saattoivat jopa mennä hukkaan. Nyt sanelu tulee meille suoraan tietojärjestelmään näkyviin. Kiireellisyysluokka ilmaistaan väreillä, ja sillä perusteella me sitten kirjoitamme puhtaaksi, Teppola kertoo. Tilankäytöllisesti digisanelu on parantanut asioita, Yli-Luukon mukaan parhaimmillaan kasetteja saattoi kulkea jopa muovikassillinen kerralla. Nauhojen huono puoli oli myös niiden kuluminen, välillä saattoi mennä tyhjiä nauhoja tekstinkäsittelyyn, kun sanelija ei ollut tarkastanut nauhaa etukäteen. Digisanelu ei kuitenkaan ole ollut täysin ongelmatonta, ja sen käyttö on tuonut esiin parannustarpeita. Kokouksissa, joissa käsitellään useampien potilaiden asioita, ei voida sanella, koska aina pitäisi olla avaamassa ja sulkemassa yksittäisten potilaiden tietoja. Nauha-aikana pystyi hyvin tekemään kokouksen aikanakin ja postinluvussa saneluita pötköön, kun taas nyt pitää tehdä ylimääräistä työtä, Yli-Luukko kertoo. Tietoteknisiä yhteensopivuusongelmia esiintyy edelleen. Esimerkiksi teho-osastolla on oma tietojärjestelmä, ja psykiatrialla taas tekstit ovat erityissuojattavia. Sen takia joillakin osastoilla on vielä käytössä vanhojakin nauhureita siihen asti, kunnes nämä ongelmat saadaan ratkaistua, Teppola kertoo. Puheentunnistus näköpiirissä Teppola kuitenkin pitää hyvänä asiana sitä, että digisaneluaikana tekstinkäsittelyä on hallinnollisesti keskitetty. Ennen tekstinkäsittelijöitä oli ympäri taloa, mutta nykyään he työskentelevät samassa yksikössä. Nyt meidän on mahdollista yhtenäistää käytäntöjä, kun työskennellään samassa yksikössä. Myös kirjoitettavien erikoisalojen määrää on laajennettu. Ennen kirjoitettiin vain omaa alaa, mutta nykyään tekstinkäsittelijät purkavat eri alojen saneluita. Sitä kautta laajennetaan osaamista ja pitkäaikaisilla työntekijöillä säilyy työn mielekkyys, Teppola kertoo. Digisanelun on sanottu olevan kuitenkin vain siirtymävaihe nauha-ajasta puheentunnistukseen. Toisen toimittajan puheentunnistusjärjestelmä on ollut käytössä röntgenissä jo syksystä 2010 asti ja tutkimuskoordinaattori Esa Liukkosen mukaan sillä tehdään jo 98 prosenttia saneluista. Hänen mukaansa koko OYS:n puheentunnistusprojekti on jatkoa digisaneluprojektille. Puheentunnistusprojekti on aloitettu tänä syksynä luomalla kielimallit syöpätautien järjestelmään. Järjestelmän toimintamalleja kehitetään vielä ennen ensimmäisiä käytännön testejä. Käyttäjät eivät tiedä, milloin puheentunnistusta testataan, sillä se tapahtuu taustatunnistuksella. Tekstinkäsittelijät purkavat taustatunnistuksella tuotetut puheentunnistustekstit, jolloin voidaan arvioida puheentunnistusjärjestelmän tarkkuutta ja toimivuutta, Liukkonen kertoo. Varsinaisia puheentunnistusjärjestelmän pilottiosastoja ei ole vielä päätetty, mutta keväällä 2013 on tarkoitus ottaa järjestelmä käyttöön ensimmäisillä osastoilla. Koko OYS:n sekä Oulaskankaan ja Visalan laajuudella puheentunnistuksen odotetaan olevan käytössä aikaisintaan joulukuussa n 6/2012 Pohjanpiiri 13

14 Palvelurakenteen uudistukselle selvitystyöryhmä Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on asettanut selvityshenkilötyöryhmän palvelurakenneuudistuksen tueksi. Selvityshenkilötyöryhmän tehtävänä on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Työryhmän toimikausi on ja se työskentelee STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen johdolla. Työryhmän toimeksiannosta päätti hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä. Selvitystyö on tarkoitettu kuntien päätöksenteon tueksi, kun ne tekevät omat kuntarakenneselvityksensä ensi vuonna. Työryhmä jakautuu viiteen alueelliseen selvityshenkilöryhmään. Kukin ryhmä vastaa sille sovitun alueen selvityksestä. Koko selvityshenkilötyöryhmä arvioi kokonaisuutta ja raportoi siitä sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministeriryhmälle. Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen alueellisen työryhmän jäsenet ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, Kainuun maakunta-kuntayhty- män sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto ja Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala. Kolme erityiskysymystä Selvityshenkilöiden tulee selvittää erityisesti kolmea kysymystä. Ensimmäinen niistä on se, miten voidaan saavuttaa riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky, jotta sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän linjaama palvelurakenne ja -kokonaisuus voidaan toteuttaa. Toinen erityisesti pohdittava kysymys on, mitä erityispiirteitä alueella tulee tulevassa lainsäädäntötyössä ottaa huomioon? Kolmas erityispohdittava kysymys on, millaiset valmiudet kunnilla arvioidaan olevan muodostaa selvityksen mukainen palvelu. Selvityshenkilöiden tulee työnsä aikana ja aikataulun mahdollistamissa rajoissa kuulla paikallisia päättäjiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. n STM Ensihoidon järjestämistä tarkennettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri muutti ensihoidon järjestämistä koskevia päätöksiään sairaanhoitopiirin valtuuston ylimääräisessä kokouksessa marraskuussa. Päätös koskee vuotta Uuden päätöksen mukaan ensihoidon palvelutasoa sairaanhoitopiirin alueella lasketaan jonkin verran aikaisempaan palvelutasopäätökseen verrattuna. Taso Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tulee kuitenkin nousemaan verrattuna nykyiseen palvelutasoon. Ensihoidon järjestämisen kustannusten kuntakohtaista jakoa valmistellaan edelleen. Valmistelun pohjana ovat vuosien kustannukset siten, että kunnan tai kuntayhtymän maksuosuus muuttuu palvelutason kasvun tai alenemisen myötä. Ensihoidon yhteiset kustannukset lasketaan asukasluvun mukaisesti. Asian ottaminen uudelleen päätettäväksi johtui sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta tulleesta palautteesta, jonka mukaan kustannustaso nousee liian korkeaksi, jos ensihoito järjestetään alkuperäisen päätöksen tasoisena. Valtuuston aiemman päätöksen perusteella ensihoito järjestetään palveluna, joka hankitaan osin yksityisiltä palveluntuottajilta, osin pelastuslaitoksilta. Tämä hankintaprosessi vuosille ehdittiin käynnistää, mutta se keskeytettiin. Sen jälkeen on neuvoteltu ja tehty sopimukset palveluiden tuottamisesta uuden palvelutasopäätöksen mukaisesti vuodelle 2013 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen sekä 9Lives Oy:n (ent. HES Sairaankuljetus Oy) kanssa. Työtuomioistuimen päätöksestä johtuen sopimusneuvottelut ovat kesken Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n ja Siikalatvan Sairaankuljetus Oy:n kanssa. Palvelutasopäätös ja kustannusten jako vuosille valmistellaan ja esitetään valtuuston päätettäväksi myöhemmin. Tulevaan palvelutasoon vaikuttavat merkittävästi toiminnasta saadut kokemukset ensi vuodelta. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille terveydenhuoltolain määräysten perusteella ensi vuoden alusta. n 14 Pohjanpiiri 6/2012

15 Mitäpä jos......joulupukin lahjatoiveet hoidettaisiin terveydenhuollon toimivalla tietotekniikalla? 6/2012 Pohjanpiiri 15

16 Tulosalue-esittely Johtaminen ei ole käskyttämistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallinto ei käskytä eikä hallinnoi. Se valmistelee asioita ja huolehtii päätösten toimeenpanosta sekä luo edellytyksiä toiminnalle. Teksti: Liisa Ahlstén ja Martti Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki Yhtymähallinto toimii hallituksen alaisuudessa. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskisen mukaan yhtymähallinto ei hallinnoi sanan byrokraattisessa, negatiivisessa merkityksessä, vaan se valmistelee sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa päätöksiä ja huolehtii, että tehdyt päätökset pannaan toimeen. Käytännön tasolla päätöksiä vievät käytäntöön tulosalueiden johtajat. Yhtymähallinto myös luo toimintaedellytyksiä tulosaluejohtamiselle sekä varmistaa tulosalueiden välisen yhteistyön toimivuuden ja vastaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä, Leskinen kuvaa. Yhtymähallinnossa on kaksi johtoryhmää. Yhtymähallinnon johtoryhmä koostuu nimensä mukaisesti hallinnon johtavista viranhaltijoista. Kuntayhtymän johtoryhmä on laajempi kokoonpano, jossa ovat mukana hallinnon johtavat viranhaltijat, tulosalueiden johtajat, lääketieteellisen tiedekunnan edustaja ja henkilöstön edustaja. Juridisessa mielessä kumpikaan johtoryhmä ei ole päätöksiä tekevä toimielin. Yhteiset pelisäännöt tarpeen Kuntayhtymän johtoryhmän kokous marraskuussa. Asialistalla katsaus ajankohtaisiin asioihin, toimintaja taloussuunnitelma sekä Tulevaisuuden sairaala -hanke. Sairaanhoitopiirin strategiassa johtamisen arvoiksi on valittu avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioittaminen. Vuoden alkupuoliskolla toteutetun johtoryhmävalmennuksen tavoitteena oli yhteisöllisyyden korostaminen ja yhteisten pelisääntöjen hakeminen. Tulosalueet ovat isoja, jokainen on vähintään yhtä suuri kuin jokin ERVA-alueen muiden sairaanhoitopiirien sairaala. Siksi yhteinen pelisääntöjen määrittely on tarpeen. Henkilöstöasiat on tyyppiesimerkki siitä, että oikeudenmukaisuuden näkökulmasta katsoen on välttämätöntä noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Jos yhteiset pelisäännöt puuttuvat, oikeudenmukaisuuden toteutumista voidaan joutua pahimmillaan arvioimaan jopa oikeudessa, Hannu Leskinen toteaa. Toinen henkilöstöön liittyvä näkökulma on työvoiman saatavuus, johon terveydenhuollossa kuuluvat kiinteästi myös ammatilliseen työnjakoon liittyvät kysymykset. Väitän, että työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat jopa merkittävämpiä kuin talouden kysymykset. Jos ammatillisesti pätevää henkilöstöä ei ole saatavilla, siinä ei rahakaan auta. Tuottavuutta on pakko pystyä parantamaan, koska tekeviä käsipareja ei pystytä lisäämään siinä suhteessa, kun tähän mennessä on pystytty, Leskinen pohtii. Meidän pitää hänen mukaansa oppia käyttämään teknologiaa entistä paremmin, ja jo ihan lähitulevaisuudessa meidän pitää pystyä kehittämään työnjakoa hoitavan ja ei-hoitavan henkilöstön kesken. Meidän pitää pystyä 16 Pohjanpiiri 6/2012

17 erottamaan, milloin tarvitaan sairaanhoitajaa, milloin käy lähihoitaja tai vaikkapa farmaseutti tai huollon palvelujen henkilöstö. Delegointi on tätä päivää Päätösten valmistelun ja toimeenpanon lisäksi yhtymähallinnon vastuisiin kuuluu sairaanhoitopiirin kehittäminen. Hannu Leskisen mukaan se konkretisoituu hyvin Tulevaisuuden sairaala -hankkeessa. Kyseessä on toiminnallinen hanke, vaikka näkyvämmin julkisuudessa tullaankin puhumaan kiinteistöistä. Ja koska kyse on ennen kaikkea toiminnan suunnittelusta, rakennuttaminen ja urakointi pidetään yhtymähallinnossa. Se on linjaus, johon on tietoisesti yhdessä päädytty. Asiantuntijaorganisaation johtamisella on omat haasteensa. Johtamisen funktiota organisaation tyyppi ei muuta miksikään, mutta asiantuntijaorganisaatiossa pitää ottaa huomioon, että johdettavat ovat oman alansa huippuja, tietoisia omasta taidostaan ja intomielisiä kehittäjiä, hän pohtii. Leskinen painottaa, että johtaminen ei ole käskytystä, ja että delegointi on tätä päivää. Jälleen voidaan ottaa esimerkki henkilöstöhallinnosta. Valtuusto päättää vain kolmen henkilön valinnasta: sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan valinnoista. Hallitus päättää yhtymähallinnon päällikköviroista ja tulosalueiden johdosta. Muut henkilövalinnat on delegoitu viranhaltioille yksi yli yhden -periaatteella. Virkakoneiston arjen vastuut ovat selvästi muutenkin lisääntyneet. Tulevaisuudessa ei Hannu Leskisen mukaan enää puhuta erikseen perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta vaan terveydenhuollosta, jota pyritään samalla integroimaan tarkoituksenmukaisesti sosiaalipalveluihin. Nämä ovat haasteita, joihin tällä hetkellä haetaan ratkaisua. Sijoittamalla perusterveydenhuollon yksikkö yhtymähallintoon sille haluttiin varmistaa asema, jossa se voi käydä ja prosessoida keskustelua sekä viedä eteenpäin työnjakoa perustason ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämä kehittämistoiminta on yksi tärkeä perusterveydenhuollon yksikön tehtävistä. Ja kun se on täällä yhtymähallinnossa, sillä on tarvittavaa arvo- ja toimivaltaa, Hannu Leskinen toteaa. n Yhtymähallintoa johtaa sairaanhoitopiirin johtaja muilta osin paitsi sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Niistä vastaa johtajaylilääkäri. Yhtymähallinnon tehtäviä ovat Valtuuston ja hallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano Toiminnan yleinen suunnittelu Sairaanhoidollisen toiminnan suunnittelu Henkilöstöhallinto Taloushallinto Tietohallinto Viestinnän kehittäminen Lakiasiat Osa yhtymähallinnon käytännön tehtävistä ja henkilökunnasta siirtyi tämän vuoden aikana talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Monetraan, jonka perustivat Oulun kaupunki ja sairaanhoitopiiri. 6/2012 Pohjanpiiri 17

18 T T Hyvää Joulua ja mene Alavieskan kunta Iin kunta Kuusamon kaupunki Limingan kunta Lumijoen kunta merijärven kunta Nivalan kaupunki Oulaisten kaupunki Pyhäjoen kunta Sievin kunta Siikajoen kunta Utajärven kunta T 18 Pohjanpiiri 6/2012 T TT T T T

19 T TT TT stystä vuodelle 2013 T Vihannin kunta Ylivieskan kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Pyhännän kunta Siistin jäljen jättäjät jo yli 30 vuoden kokemuksella. Haukiputaan Verhoiluliike Kellonlammentie 18, Takkuranta, Kello , Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua sekä Menestystä ja Terveyttä vuodelle 2013! T TT 6/2012 Pohjanpiiri 19

20 Keuhkotauti oli pelätty sairaus Parantolat rakennettiin basillin kantaman päähän Maija-Liisa Bäckström kertoo Päivärinteen historiikissaan, että vasta 1880-luvulla löydettiin tuberkkeli basilli, ja tiedettiin mitä vastaan pitää taistella. Aiemmin keuhkotautia oli pidetty Jumalalta saatuna tai runoilijoiden tautina. 30-luvulla Suomessa alettiin rakentaa parantoloita taudin nujertamiseksi. Lääkärit kierrolla. Reumaortopedi Jaakko Puranen (vas.), reumatologi Risto Hämeenkorpi ja reumatologi Olli Koivisto, josta oikealla seisovan Martti Saloheimon jälkeen tuli sairaalan ylilääkäri. Kuva on 70-luvulta, mutta silloinkaan ylilääkäri ei kuitenkaan yleensä ollut kierroilla mukana. 20 Pohjanpiiri 6/2012 Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Päivärinteen arkistosta Vuonna 1932 valmistunut Päivärinteen parantola, jota myöhemmin kutsuttiin sairaalaksi, oli sekä sijainniltaan että arkkitehtuuriltaan tyypillinen 30-luvun parantola. Parantolat rakennettiin basillin kantaman päähän muusta asutuksesta, usein mäntykankaille, joissa oli otsonipitoinen ilma. Parantoloiden alkuaikoina potilaiden hoito oli potilaiden yleiskuntoa tukevaa, puhuttiin ns. puuropotilaista. Menetelminä oli hyvä ravitseva ruoka, lepo ja raitis ilma. Raitisilmahoitoon kuului ns. päivähallihoito eli potilaat peiteltiin päiväunille vällyihin ulkohalleihin, koska raitis ilma ja lepo olivat sen aikaisen käsityksen mukaan hyviä tuberkuloosin hoitokeinoja, vuodesta 1962 ensin keuhko-osaston osaston hoitajana ja myöhemmin pitkään ylihoitaja toiminut Helena Tuominen kertoo. Kun yskä ja verensyöksyt saatiin hallintaan, potilaat eivät enää tunteneet itseään sairaiksi ja tarvitsivat aktiviteettejä. Potilaat perustivat ns. huvitoimikunnan, Reumatologi Eeva Alasaarela Päivärinteellä tekemässä reumapotilaan lonkkanivelen ultraäänitutkimusta. jonka tehtävänä oli järjestää illanviettoja ja erilaisia kilpailuja. Myös askarteluosasto oli kovassa käytössä, siellä tehtiin tavaroita kotiin viemisiksi. Sota-aikana Päivärinne toimi sotasairaalana. 60-luvulla ylilääkäriksi tuli Ukko Niittylä, joka pisti tuulemaan ja meillä aloitettiin rintakehän muovausleikkaukset. Näitä leikkauksia varten tuli Helsingistä kirurgi, anestesialääkäri ja avustava hoitaja Helena Tuominen muistelee. Parantolasta sairaalaksi Vielä 70-luvulla, jolloin aluksi keuhkolääkärinä ja myöhemmin apulaisylilääkärinä työskennellyt Eeva-Maija Ruotsalainen tuli Päivärinteelle, tuberkuloosia oli aika lailla. Hoitoajat olivat kuitenkin jo lyhentyneet uusien lääkkeiden ansiosta. Päivärinteellä tehtiin edelleen keuhkoleikkauksia, mm. professori Larmi kävi leikkaamassa säännöllisesti. 80-luvulla alkoi sairaalaan pikkuhiljaa tulla yhä enenevässä määrin muita keuhkosairauksia potevia potilaita, kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää tai orgaanisten aineiden aiheuttamia keuhkomuutoksia eli farmarin keuhkoa sairastavia potilaita. 90-luku toi mukanaan Tauno ja Antti Palvan tekemät bronkoskopiat, joita itsekin jouduin alussa tekemään melko lailla kylmiltään. Tähystysten tekniikka on kehittynyt koko ajan. Aluksi katsottiin näkymää tähystimen kautta, ny-

21 kyään se nähdään monitorista. Jäykkä bronkoskooppi on myös vaihtunut taipuisaan, Eeva-Maija Ruotsalainen kertoo. Päivärinteellä koko henkilökunta tunsi toisensa lääkäreistä konemiehiin ja vahtimestareihin asti ja pienessä yksikössä henki oli kodikas ja hyvä. Toiminta ei ollut niin muodollisista kuin isoissa yksiköissä. Ruokapöydässä saattoi esimerkiksi röntgenlääkäriltä kysäistä, mitä jonkun potilaan kuvissa näkyi, hän jatkaa. Eeva-Maija Ruotsalaisen mukaan talon ilmapiiriä ja lämminhenkisyyttä kuvaa esimerkiksi se, että ylilääkäri Martti Saloheimo kutsui aina Martin päivänä koko lääkärikunnan puolisoineen vierailulle kotiinsa. Reumapotilaat entisiin tuberkuloosiparantoloihin Uusien tuberkuloositapausten vähetessä, Päivärinteellä niin kuin muissakin keuhkotautiparantoloissa, alkoi vapautua sairaansijoja, mutta valtakunnan tasolla ei ollut mitään suunnitelmaa niiden jatkokäytöstä. Oulussa oli sisätautipuolella jopa ylikapasiteettia uusi OYKS oli valmistunut ja siellä oli tietenkin oma sisätautiosasto ja lisäksi diakonissalaitoksella oli ympäristökuntien sisätautisairaala. Päivärinteellä 70-luvulla ylilääkärinä aloittanut Olli Koivisto rupesi viemään eteenpäin ideaansa Pohjois-Suomen reumahoitoon keskittyvästä sairaalasta. Pohjois-Suomessa kun ei ollut yhtään reumapaikkoja, vaan kaikki reumapotilaat hoidettiin Heinolassa. Siihen aikaan reumahoidot kestivät useita viikkoja. Reuma oli hänen mukaansa tuolloin, niin kuin nytkin, yleisenpää naisilla kuin miehillä ja monet isojen perheiden äidit ja maatalojen emännät joutuivat jättämään kodin, lapset ja kotieläimet miesten hoidettavaksi. Päivärinteellä hoito olisi lähempänä ja helpommin saavutettavissa. Monien Helsingin matkojen ja kokousten seurauksena saatiin reumaosasto lopulta lääkintöhallituksen luvalla perustaa Päivärinteelle. Mutta sitä ei saanut kutsua reumaosastoksi, vaan sisätautiosastoksi, jolla hoidetaan reumapotilaita. Sain jopa lääkärinurani ainoan huomautuksen lääkintöhallitukselta siitä, että osastoa oli asiakirjoissa nimitetty reumaosastoksi, Olli Koivisto huvittuneena muistelee. Aika aikaansa kutakin 80-luvulle asti reumalääkkeiden käyttöä pelättiin sivuvaikutusten vuoksi. Lääkkeiden haittoja pidettiin suurempina kuin nivelreuman haittoja, reumatologin uransa Päivärinteellä aloittanut Eeva Alasaarela kertoo. Olli Koivisto oli Australiassa reumatologien kongressissa saanut uutta tietoa reumaan hyvin tehoavasta metotreksaatti-valmisteesta ja se otettiin käyttöön 1980-luvun puolivälissä. Kun 1990-luvulla metotreksaatti kombinoitiin sulfasalatsiinin ja klorokiinin kanssa, päästiin vielä parempiin hoitotuloksiin ja kultahoidosta jokseenkin luovuttiin tehottomuuden ja sivuvaikutusten takia. Yhdistelmähoitojen ja biologisten täsmälääkkeiden ansiosta reumanhoito on nykyään pääasiassa polikliinista. Potilas ei myöskään ole enää passiivinen sivustakatsoja, vaan oman sairautensa hoidon tärkein toteuttaja, Eeva Alasaarela sanoo. Hyvät lääkehoidot ja hoitomuotojen kehittyminen yhä avohoitopainotteisemmaksi olisivat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin johtaneet keuhkoja reumasairaalana tunnetun yksikön lakkauttamiseen. Näin jälkikäteen ajateltuna Päivärinteen lopettamispäätös oli oikea, mutta mielestäni se tuli vähän liian aikaisin. Päivärinteen aikana leikkausjonot saatiin purettua, mutta lakkauttamisen jälkeen ortopedisten leikkausten jonot taas kasvoivat. Kehitys oli kuitenkin vääjäämätön, vaikka loppuun asti teimme hyvää tulosta, ja vielä viimeisestäkin tilinpäätöksestä jäi osakaskunnille palautettavaa, Olli Koivisto toteaa. n Keuhkolääkäri Eeva-Maija Ruotsalainen työskenteli Päivärinteellä myöhemmin myös apulaisylilääkärinä. Ylihoitaja Helena Tuominen, ent. Jukka, työhuoneessaan Päivärinteellä. 70-luvun loppupuolella rakennetun altaan pienessä sivualtaassa oli osastonhoitaja Kaarina Palomäen mukaan nostopohja niin, että pyörätuolipotilaskin pääsi altaaseen. Allashoito kuului oleellisena osana reumapotilaiden kuntoutukseen. Päivärinne oli edelläkävijänä myös reumapotilaiden toimintaterapiassa ja jalkojen hoidossa. 6/2012 Pohjanpiiri 21

22 Muistot elävät Teksti: Aila Väisänen Olipa kerran keuhkoparantola Pohjois-Pohjanmaalla. Parantola oli sen ajan sanatoria makuuhalleineen, pysty- ja puuropotilaineen. Kuolema oli jokapäiväinen vieras, potilaat olivat keski-iältään nuoria ja heikkokuntoisia. Päivän ohjelman muodostivat kuntoiluja karaisutoiminnat ja ruokailu. Aamupesujen yhteydessä kylmät pyyhkeet, aamuhalli, kävelylenkki ulkona, jos oli pystypotilas. Hiljainen halli, jonka jälkeen uusi kävelylenkki ja iltahalli. Neljästi päivässä ruoka, muut erikoishoidot, esim. valohoito ja lääkkeet, jotka 40-luvulta toivat dramaattisen muutoksen tuberkuloosin hoitoon. Lääkkeinä Streptomysiini, PAS ja INH uusi toivo parantumisesta. Keuhkonpoistoleikkaukset 50-luvulla, totaaliset poistot, ei keuhkonsiirrot, kuten nyt. Tuberkuloosin hoitona ei ollut harvinaista 2 3 vuotta parantolaa, se saattoi olla joissakin tapauksissa 5 10 vuottakin. Parantolaan pyrkivien jonot olivat pitkät ja vuosittainen kotipoistuma pieni. Isäni sai verensyöksyn luvun vaihteessa, olin silloin 8-vuotias. Tauti todettiin tuberkuloosiksi ja jonotus parantolaan pantiin vireille. Isä makasi kotona kalpeana ja heikkona, äiti oli surullinen, ja joutui tekemään maalaistalon töitä isänkin edestä. Aika oli rankkaa ja puutteellista alakuloista. Jouduimme koko perhekunta käymään läheisessä kaupungissa tuberkuloositoimistossa tutkimuksissa ja pienoisröntgenkuvissa. Tauti ei ollut kuitenkaan meihin tarttunut. Isä sai pa ikan pa rantolasta viikon kuluessa ja yleinen käsitys oli, ettei hän sieltä palaa. Se tuntui ikävältä ja pahalta. Yhteydenpito parantolaan tapahtui kirjeitse, puhelin oli kylän kaupalla, omaa autoa ei ollut, vain työhevonen. Parantolavierailulle mentiin seurakunnan järjestämällä linja-autokyydillä. Seurakunnat pitivät hartaustilaisuuksia parantolassa. Sisareni oli 3-vuotias ja vain minä sain lähteä äidin mukana vierailulle isää katsomaan. Basillikauhu oli kotiympäristössä kuin parantolaympäristössäkin valtava ja itse parantolaan joutuminen oli nöyryyttävää. Parantola tuntui pelottavalta paikalta pitkine käytävineen, yskivine potilaineen ja ammattipukuineen. Isä löytyi miesten osastolta, vaikka meitä lähtiessä peloteltiinkin, että hän on jo voinut kuolla. Isä oli edelleen huonossa kunnossa odottaen keuhkonpoistoleikkausta, joita kirurgi tuli Helsingistä parantolaan tekemään kerran viikossa. Isä lohdutti meitä, että hän vielä paranee ja tulee kotiin. Käyntimme jälkeen äiti jaksoi taas toivossa tehdä töitä ja minä käydä koulua, silloin lauantaikin oli koulupäivä. Me äidin kanssa itkimme ikävää, iltaisin, salaa toisiltamme, ettemme pahoittaisi toistemme mieltä. Vierailimme siellä parantolassa useamminkin, paikka tuli tutuksi, samoin isän potilaskaverit. Isä pa rani ja pääsi kotiin ja elämä siltä osin helpotti, mutta eihän se muutoin helppoa ollut, kun pelko basillikauhusta oli iskostunut ihmisten mieleen. Kun kävin parantolassa ja kuuntelin isän kertomia muisteloita potilastoiminnasta, ajattelin, että minäkin voisin joskus aikuisena olla parantolassa töissä. Potilaista ja hoitajista oli tullut hyviä ystäviä, ilot ja surut 22 Pohjanpiiri 6/2012

23 jaettiin yhdessä, kuten perheyhteisössä. Rankka sairaus laittoi taistelemaan yhdessä. Niin sitten kävikin, että opiston jälkeen hain ensimmäistä työpaikkaani ja haastattelujen jälkeen minut valittiin silloisen parantolaylilääkärin toimistoon. Hakijoita oli paljon ja parantolan nimikin oli muuttunut sairaalaksi. Mutta kuin kohtalon sanelemana, pääsin avaamaan oven sairaalaan, jonne olin jo pikkutyttönä aran toiveen toivonut. Minut valittiin potilasyhdistyksen toimintaan mukaan, jossa toimin ammattini mukaisesti sihteerinä, mutta myöhemmin yhdistyksen moniosaajana. Järjestimme monia ohjelmallisia tilaisuuksia potilaille viikoittain, hoitoajat olivat silloinkin vielä useita kuukausia, vaikeilla tapauksilla vuosiakin. Potilaat tulivat tutuiksi ja työpaikka alkoi tuntua kotoisalta. Ylilääkäri oli ystävällinen ja aina mukana potilasyhdistyksen toiminnassa. En saanut ylimääräistä bonusta siitä, että järjestin potilaille tilaisuuksia, mutta sain itselleni hyvän mielen siitä, että sairauksien kanssa kamppailevien potilaiden mieli virkistyi hetkeksi ja he saivat itselleen tietoa ja valistusta sekä mukavaa ajankulua pitkien iltojen iloksi. Myös äitienpäivät, joulujuhlat, kevätjuhlat, vappujuhlat toivat lämmintä tunnelmaa niille, jotka joutuivat olemaan sairaalassa ja tällaisia juhlia ei monellakaan kotipuolessa ollut. Tub e rkuloosilain voim assa olle ssa, sairaalaan oli pakko tulla, jos basilleja todettiin. Isä oli kertonut, miten mukavat olivat parantolailtamat, sitten kun alkoi voimat kantaa sekä elokuvat, toivelevykonsertit, niissä unohti hetkeksi surunsa ja sairautensa. Parantolaopisto järjesti myöskin näytelmäkerhoja ja ylläpiti laulukuoroa. Parhaat palat esitettiin sitten koko sairaalan juhlailloissa, sekin oli potilaiden ja henkilökunnan yhteistyötä. Minäkin paloin halusta antaa jotakin samaa potilaille, siitä, mistä edesmennyt isäni niin innostuneesti tarinoi, parantolaelämän iloisimmista puolista ja tutustua siellä erilaisiin ihmiskohtaloihin ja ennen kaikkea ystävyyteen. Iloa ja ystävän tukea vaikean sairauden keskelle, sitä tarvittiin, se edisti paranemista. Monien tuberkuloosiin sairastuneiden elämä jäi lyhyeksi, mutta muistot jäävät elämään potilastovereille monenmoisista persoonista. Isän ja monen muun potilaan tarinat jäivät soimaan mieleeni ja sydämeeni, en saanut niitä pois, niin voimakas tämä tunne oli ja halusin antaa omasta ajastani ja innostuksestani sairastuneille ihmisille potilasjärjestön kautta. Uskon siihen, että elämä voittaa, kun mieli on iloinen ja että yhdessä toimien saavutamme jotain enemmän kuin yksin. Myöhemmin elämässäni olen itsekin saanut kroonisia sairauksia kannettavaksi ja olen oppinut tuntemaan, että vertaistuki on tärkeä. Olen tehnyt potilasyhdistystyötä 70-luvulta asti ja saanut paljon samanlaisia ystäviä ympäri Suomen ja uskon siihen, että tällaisen järjestön olomassaolo toimintojen tukijana on monelle pelastus ja henkinen turva. Yhdistys kanttiinituloineen oli myös merkittävä taloudellisen tuen antaja. Aila Väisänen sai Hengityslehden kirjoituskilpailu 1. palkinnon kirjoituksellaan Muistot elävät. Valinnat teki kirjailija Virpi Hämeen-Anttila Aila Väisänen työskenteli Päivärinteen sairaalan, entisen keuhkoparantolan, toimistossa vuoteen 1994 asti, jolloin sairaala yhdistyi Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Nykyään hän on OYS:n pääluottamusmiehenä. Kun sairasvakuutusturva astui jokaiselle suomalaiselle voimaan, sen merkitys väheni ja jäljelle jäi ystävyys, valistus ja viihde. Se joukko, joka on tämän 70-vuotiaan järjestön ympärille kietoutunut vapaaehtoistyötä tekemään, on tuntenut suurta yhteisvastuuta kanssaihmisistä. Heillä on ollut luja vakaumus elämän voittamiseen. Tämä järjestö, sen monine ihmiskohtaloineen, on taistellut oikeuksistaan ja vaikuttanut lainsäädännön kehittymiseen meille kaikille sairastuneille paremmaksi. Vaikka elämä oli vaikeaa, sen oli jatkuttava sairaudesta huolimatta, ja jos uhkasi käydä toisin, se porukalla loitonnettiin. Lämmin yhteishenki on auttanut kestämään vaikeat sairaudet yhdessä ja on syntynyt eräänlainen perheyhteisön tunne, joka tässä järjestössä elää edelleenkin. Toivottavasti se jossain muodossa siirtyy isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Kansantaudit muuttuvat hoitoineen, mutta ihminen tarvitsee aina toista ihmistä. Ystävyys maksaa vähän, mutta antaa paljon. Järjestö on huolehtinut sairaistaan ja toimijoistaan hyvin. Parantolaelämä on taakse jäänyttä. Työni jatkuu edelleen potilasjärjestön parissa, toki muuttuneena, mutta ihmisläheisenä. Parantola muistuttaa edelleen olemassaolostaan jäljelle jääneillä rakennuksilla samalla mäellä. Rakensimme nimittäin kotimme samalle sairaalan mäelle. Sen tutuilla metsäpoluilla voi aistia menneiden aikojen tuskaa helpotustakin ja sen vanhojen honkien humina kertoo vieläkin menneiden aikojen historiasta itse kellekin omalla tavallaan. Muistot elävät. n 6/2012 Pohjanpiiri 23

24 Pohjanpiirin ristikko 24 Pohjanpiiri 6/2012

25 kelan kuntoutuskurssit TauKoKanKaaLLa oulaisissa 2013 Hyvää Joulua ja Menetyksekästä Uuta Vuoa 2013! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , OmaishOitajien kurssit Kohderyhmänä ovat omaishoitajina päivittäin toimivat henkilöt, joilla on jokin sairaus ja/tai mahdollisia uupumusoireita. Omaishoitajia ovat kaikki omaishoitajat, eivät vain yhdistyksen jäsenet tai kunnissa omaishoidontukea saavat. uutena omaishoitajien parikurssi (omaishoitajille ja hoidettaville). Kurssit toteutetaan kolmessa jaksossa noin vuoden aikana Kurssi nro jakso Kurssi nro jakso pelkästään omaishoitajille suunnattu kurssi Kurssi nro jakso monisairaiden kurssit Kohderyhmänä ovat ikääntyneet monisairaat, kotona tai palvelutalossa asuvat henkilöt, jotka ovat poissa työelämästä. Kohderyhmän kuntoutujilla on sairauksista johtuen heille merkittäviä kotona selviytymisen tai muuta toimintakyvyn vaikeutta, syrjäytymisriskiä tai osallisuuden rajoittumista. Kurssi toteutetaan kolmessa jaksossa noin vuoden aikana. Kurssi nro jakso Kurssi nro jakso Kurssi nro jakso Yksilölliset kuntoutusjaksot Ryhmäytämme yksilöpäätöksillä tulevien kuntoutusjaksoja. Seuraavat alkavat yksilöjaksot työikäisille ja ikääntyneille Kuntoutukseen hakeutuminen Kuntoutukseen hakeutumiseen tarvitaan lääkärin kirjoittama B lausunto, josta ilmenee kuntoutuksen tarve ja kuntoutujan itsensä Kelan paikallistoimistoon täyttämä hakemus. Omaishoitajien parikurssilla vain omaishoitaja tarvitsee B lausunnon ja kuntoutushakemuksen. Lisätietoja antaa kuntoutuspäällikkö Elisa Hartikka puh tai sähköpostitse elisa.hartikka@taukokangas.fi Pohjanpiiri-lehden 5/2012 ristikon ratkaisu: Puh , koulutus@ppopisto.fi 6/2012 Pohjanpiiri 25

26 Tikulla silimään vanhoja muistellen Ramppa kalakattaa Mielesä vikkaa. Halloo täällä puhhuu Hökösen Ville, onko se Mielenkorijaamolla? No kyllähän me semmostaki työtä teemme, kuinka voimme auttaa? Noku mää tuota töpseliä räpläsin nii sillon tuli mieleen vikkaa. No kertokaapa nyt tarkemmin. Joo, ku siinä kontillaan olin niin rupes tuota nii kipinöitä näkkyy ja savua ja pauketta kuulumaan ja välillä surras ja välillä ei. Vai niin että surraamaan rupesi? Joo ja pätkimään oikeen kovasti. Jassoo, nyt on viisainta kun tulette heti paikalla tänne meidän toimistoomme. Ovisummeri surahtaa ja Ville astuu sisään valkotakkisen Mielenkorjaajan luokse. Päivää, Ville on hyvä ja istuu tuohon oikein mukavasti niin saamme rauhassa purkaa tätä tilannetta, kertokaahan nyt vielä lisää kun tuntuu olevan vakava paikka ja pitäisihän meidän löytää nopeasti oikeat lääkkeet tähän mielenvikaan. Joo joo sitähän se minäkin oon mieltä että äkkiä pitäis saaha nämä mielenvauriot kuntoon ku ei oo ennää tuo takkuukaan voimasa. No eipä sitä mielentakkuuta taida olla voimassa itse kellään. Mutta Ville on hyvä ja kertoo nyt ihan aluksi mikä kumma laatikko teillä on mukana? Jaa että tämäkö?.no pitihän mun ottaa tää pölyimuri mukkaan, tää Miele!!! Terv. Ramppa, ex varastonhoitaja M1430, K6R20 Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysio terapeutti, joka ollut työssä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. Jos haluat tarjota muistelmiasi Pohjan piiriin, ota yhteyttä toimitukseen sähköpostilla tai puhelimella Ihotautiklinikka toiminut 40 vuotta Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien klinikan nelikymmenvuotista taivalta juhlittiin professori Aarne Oikarisen kunniaksi järjestetyn symposiumin yhteydessä marraskuun alussa. Oikarinen jäi eläkkeelle alkaen. Kuva juhlasymposiumista. n 26 Pohjanpiiri 6/2012

27 Vuoden laatupalkinto kotiuttamiseen liittyvän hoitoprosessin kehittämisestä Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, järjestyksessään kahdestoista, laatupalkintokilpailu innoitti mukaan peräti 12 kehittämishankeryhmää. Laatupalkintoja jaettiin kolme, kunniamainintoja yksi. Laatupalkintokilpailuhankkeiden arviointiryhmässä oli PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön johtaja Päivi Hirsso, tutkimuskoordinaattori Reetta Saarnio ja professori Arja Isola Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta. Toinen palkinto, 2000 euroa luovutettiin yhtymähallinnon laskentapalvelujen ja tietohallinnon vastuualueen työryhmälle LASSI- PPSHP:n sisäisen kustannuslaskutuksen uudistamishankkeelle. Työryhmään kuului Heli Haapaniemi, Hannu Haaranen, Liisa Halotie-Flink, Anne Martinkauppi, Paula Vahtola, Sari Anttila, Leena Inkala, Pirkko-Leena Lahdelma. Yhtymähallinnon laskentapalvelujen ja tietohallinnon vastuualueen työryhmästä toista palkintoa vastaanottamassa suunnittelija Liisa Halotie-Flink, laskentasihteeri Leena Inkala ja pääsuunnittelija Hannu Haaranen. Ensimmäisen palkinnon, 4000 euroa sai Medisiininen tulosalueen kardiologian vastuualueen kardiologian osasto Invasiivisiin kardiologisiin toimenpiteisiin tulevien polikliinisten potilaiden kotiutumiseen liittyvän hoitoprosessin kehittämisestä. Työryhmään kuului Kari Kervinen, Marja Kilpeläinen, Sirpa Hulkko, Kristiina Kumpuniemi, Briitta Mäkelä, Tuula Määttä, Hannele Immonen, Outi Keskitalo ja Timo Mäkelä. Palkintoa vastaanottamassa osastonhoitaja Marja Kilpeläinen, osastonylilääkäri Timo Mäkikallio ja apulaisosastonhoitaja Tuula Määttä. Kolmas palkinto, 1000 euroa luovutettiin Polikliiniset käsitoimenpiteet -hankkeelle Operatiivisen tulosalueen tukielin- ja neurokirurgian vastuualueen tukielin- ja neurokirurgian poliklinikalle. Työryhmään kuului Marko Sunnari, Tuula Kangas- Saarela, Merja Fordell, Riitta Suomalainen, Hilkka Tihinen, Maritta Karjalainen, Päivi Rauatmaa, Sinikka Seppänen, Mirja-Liisa Tervo, Maaria Vähäkangas ja Anitta Tanhua Sairaanhoitaja Riitta Suomalainen ja osastonhoitaja Anitta Tanhua vastaanottivat kolmannen palkinnon. Kunniamaininnan sai Operatiivinen tulosalueen pehmytkudoskirurgian ja tukielin ja neurokirurgian vastuualueen Leiko -yksikkö Leiko-toiminnan kehittämisestä. Työryhmän vetäjänä toimi Tarja Lipponen. Palkitsemistilaisuudessa ylihoitaja Mirjam Inget, erikoislääkäri Liisa Holma ja osastonhoitaja Tarja Lipponen. 6/2012 Pohjanpiiri 27

28 Käsihygienia toimii vai toimiiko? Näyttö käyttöön henkilökunnan käsihygienian toteutuksen seurannassa Hyvä käsihygienia on vaikuttava keino ehkäistä hoitoon liittyvien infektioiden leviämistä sairaalassa. PPSHP:n käsihygienian kehittämishankkeessa havainnoitiin WHO:n suositusten perusteella (five moments) hoitotilanteita, joissa käsien desinfektion tulee toteutua. Käsihuuhdetta tulee hieroa käsiin ennen potilaaseen koskemista, potilaskosketuksen jälkeen, ennen aseptista toimenpidettä, eritteiden käsittelyn jälkeen ja myös potilaan lähiympäristöön koskemisen jälkeen. Havainnoinnit tehtiin marraskuussa 2011 ja havainnointiin kertyi kaiken kaikkiaan 830 eri tilannetta. Havainnoinnit toteutettiin siten, että vapaaehtoiset Hoitoon liittyvien infektioiden arvioidaan aiheuttavan useiden miljoonien eurojen kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain. Viidennes näistä kustannuksista voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. havainnoijat saivat ensin koulutusta käsihygieniasta ja sen jälkeen havainnoivat havaintolomakkeen ja sekuntikellon avulla potilashoitoon osallistuvien (eri hoitajat ja lääkärit) käsihygienian toteutumista. Havainnot kerättiin viitenä päivänä erilaisista hoitotilanteista esim. potilashuoneissa ja näytekierroilla. Kehittämishankkeen lähtökohtana on PPSHP:n liittyminen Suomen Joanna Briggs Instituutti (JBI) -yhteistyöhön ja Connect+ -ohjelman käyttöönottoon. Hankkeen tarkoituksena on kuvata käsihygienian toteutumista sairaalassa ja pilotoida JBI- PACES Näyttö käyttöön ohjelmaa. Ohjelma on terveydenhuollon verkkopohjainen tukirakenne ja se ohjaa jatkuvaan laadunhallintaan. Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) potilashoitoon osallistuvan henkilökunnan (eri hoitajat ja lääkärit) käsien desinfektio toteutui 80 prosenttisesti niissä hoitotilanteissa, joissa sen WHO:n mukaan pitäisi, mutta vain noin 10 prosentilla käsien desinfektio kesti vaaditut 30 sekuntia. Hoitajat desinfioivat käsiään keskimäärin 15 sekunnin ajan ja lääkärit alle 10 sekunnin. Tilanteita, joissa potilashoitoon osallistuvalla henkilöllä oli sormuksia tai pitkät/rakennekynnet havainnoitiin 80 kappaletta eli vajaa 10 prosenttia kaikista hoitotilanteista. Desinfiointi aktiivista mutta liian lyhytaikaista Tulosten mukaan henkilökunta vaikuttaisi desinfioivan käsiään aktiivisesti, mutta aivan liian lyhytaikaisesti. Riittävän pitkä käsihuuhdehieronta on oleellista, jotta mm. erityyppiset MRSA-kannat hävitetään käsistä ennen potilaaseen koskemista. Huuhdetta tulee ottaa riittävästi (3 ml) käsiin ja hieroa huuhdetta joka puolelle käsiä niin kauan, että kädet ovat kuivat. Tutkimukset osoittavat, että erilaisilla käsihygieniakampanjoilla on saatu aikaan vain tilapäinen hyöty. Käsihygienian toteutumisen parantamiseksi tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. JBI näyttö käyttöön ohjelma antaa yksiköille mahdollisuuden seurata omana laadunseurantajärjestelmänään esimerkiksi kuukausittain/neljännesvuosittain henkilökunnan käsihygienian toteutumista ja saada suoraa palautetta käsihygienian toteutumisen kehityssuunnasta. OYS:n kattava infektioyhdyshenkilöverkosto tarjoaa infektioiden torjuntaan perehtyneen henkilöstön, joka voisi toteuttaa havainnointeja omissa yksiköissään. Infektioyhdyshenkilöstön hyödyntäminen tulee nähdä tärkeänä sairaalan kaikissa yksiköissä ja järjestää heille resursseja kyseisen JBI-työkalun hyödyntämiseen käsihygienian toteutuksen seurannassa. n KUVAT Tiina Mäki Työryhmään kuuluivat OYS:n infektioiden torjuntayksiköstä: osastonhoitaja Helena Ojanperä, hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektiolääkäri Teija Puhto. Sairaanhoitopiiriä edusti hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen ja Hoitotyön tutkimussäätiötä (Helsinki) tutkimusjohtaja Arja Holopainen ja tutkija Anne Korhonen. 28 Pohjanpiiri 6/2012

29 KUVA JAAKKO ahlstén Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla. Arvo Turtiainen N yt on se aika vuodesta, kun talven pimeys alkaa pikku hiljaa muuttua valoksi. Kodeissa valmistaudutaan koristelemaan joulukuusi ja kyntteliköt tuikkivat ikkunoilla. Myös sairaalaan tulee joulu. Osa meistä viettää joulua työssä potilaiden ja heidän läheistensä kanssa; useimmat saavat kuitenkin viettää joulua omien läheistensä kanssa hiljentyen. Joulun odotukseen liittyy mukavaa jännitystä, mutta usein myös turhaa kiirettä. Nyt on hetki pysähtyä, hengähtää ja nauttia joulun tunnelmasta. Vuosi 2012 on sujunut hyvin. Henkilökuntaa on riittänyt kohtuullisen hyvin ja olemme onnistuneet kehittämään potilaiden hoitoa ja hoitomenetelmiä jopa niin, että meitä on palkittu valtakunnan tasolla. Aivan kaikkia tavoitteita emme kuitenkaan ole saavuttaneet. Hoitotakuussa pysyminen vaatii meiltä vielä työtä. Joulu on ainutlaatuinen hetki meille kaikille. Potilaiden ja koko henkilökunnan vuoksi on tärkeää, että joulu näkyy myös sairaalassa luoden toivon ja rauhan ilmapiiriä. Liekki lämmin kynttilästä syttyy ihmissydämeen, matkaa arjen hämärästä teen jo juhlaan jouluiseen Kiitämme koko sairaanhoitopiirin henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille tämän lehden lukijoille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Pirjo Kejonen hallintoylihoitaja 6/2012 Pohjanpiiri 29

30 Kiitokset Kiitokset sähköpostiin: Sydämelliset kiitokset kaikille työtovereilleni ja yhteistyökumppaneilleni, joiden kanssa minulla oli ilo työskennellä yli kolmenkymmenen vuoden aikana OYS:ssa. Teitte läksiäisjuhlapäivästäni ikimuistoisen. Onnea, viisautta, jaksamista ja menestystä tärkeässä työssänne, jota teette Pohjois- Suomen ihmisten hyväksi. Samalla haluan toivottaa kaikille Rauhaisaa Joulun aikaa ja Antoisaa Uutta Vuotta Martti Lepojärvi Medisiinisen tulosalueen sisätautien ja keuhkosairauksien pkl:n henkilökunnalle lämpöiset kiitokset ja halaukset eläkejuhlatilaisuudestani Kiitos kaikille teille, jotka muistitte minua läksiäispäivänäni, sekä kaikille työkavereille työelämäni varrella. On ruusujen tuoksu haihtunut, on juhla arjeksi vaihtunut. Ystävät rakkaat Teitä kauniisti kiitän, juhlapäiväni muistojen ketjuun liitän. Tunnelmallista joulunaikaa kaikille! Leena Portaankorva Lämmin kiitos teille kaikille yhdessä vietetyistä työvuosista ja muistamisesta niiden päättyessä. Teitte viimeisestä työpäivästäni ikimuistoisen juhlapäivän kahvitellen minut vapaalle hellien halausten,runojen,laulujen,puheiden,kukkien ja lahjojen kera. Sydämellinen kiitos erikseen loistaville osasto 35:n työkavereille kukkurallisesta muistojen ämpäristä,joka piristää joutilaita päiviäni tyhjenemättä täysin koskaan. Eeva-Liisa Taivaloja Kiitos kirjastolle.oys:n sairaalakirjasto on pitkäaikaispotilaalle kullan arvoinen! Kaunein kiitos kirjastonhoitajalle maittavan kirjavalikoiman ylläpidosta ja lämpimästä palvelusta osastoilla ja kirjastossa sekä kaikkien avunpyytäjien opastuksesta eteläisessä röntgenissä. Oulun ihanin kirjasto! Elias ja Eliaksen äiti Sydämelliset kiitokset LeTe:n väelle hienosta juhlasta ja kaikesta muistamisesta viimeisenä työpäivänäni Vilho Vainionpää Kiitän kaikkia työtovereitani ja yhteistyökumppaneita muistamisesta jäädessäni eläkkeelle PPSHP:n sisätautien osaston ylilääkärin virasta. Seppo Niemelä Lastenhematologian vuodeosasto 51 kiittää lämpimästi B.Braun Medical Oy:tä joulumuistamisesta. Braun lahjoitti osastolle Infusomat infuusiopumpun. Laite turvaa osaltaan lasten suonensisäisen lääke- ja nestehoidon toteuttamista. Hyvää joulua ja onnea tulevaan vuoteen toivottaa, Oys lastenhematologian vuodeosaston henkilökunta Tiesithän, että sinäkin olet Vaparilainen! Vaparin jäseniä ovat kaikki PPSHP:n työntekijät, eläköityneetkin. Lisää tietoa toiminnasta ja eduista löytyy intranetistä: henkilöstöasiat/vapari kansio. Oys Vaparin seniorit TYÖRYHMÄ: Väinö Juntunen Ritva Kärkkäinen pj. Lea Leinonen Laila Rantsi Seija Haikola siht. Maija Kuivalainen Marja-leena Huoviala Terttu Pitkänen Pohjanpiiri 6/2012