Jättiläinen jääkenttien keskellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jättiläinen jääkenttien keskellä"

Transkriptio

1 Jättiläinen jääkenttien keskellä Jäänmurtaja Sampo Suomen valtion palveluksessa

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Kuuluisat Karhu-luokan murtajat 4 Työjakso kesti marraskuusta toukokuuhun 5 Laaja toiminta-alue Röyttästä Kattegatiin 6 Kovien miesten kovia töitä 7 Törmäyksiltäkään ei vältytty 8 Raskaat työt, raskaat huvit 9 Niilo Wälläri ja legendaariset lakot 10 Teksti: Kuvat: Taitto: Mika Kulju Olli Aarreharju ja Kustaa Hyvärinen Mainostoimisto Plusmark Uuden murtajaluokan aika Työt jatkuivat matkailun parissa 10 11

3 Jäänmurtajat työssään 1960-luvun puolivälissä. Kuva otettu Sampolta. Jäänmurtaja Sampo ehti toimia vuodet ammattikäytössä ennen kuin se päätyi nykyiseen tehtäväänsä Kemiin Ajoksen satamaan. Reiluun neljännesvuosisataan sisältyy värikkäitä vaiheita, joista ei puutu dramatiikkaakaan. Kaikkiaan Sampon vuosikymmenet ovat osa suomalaisen talvimerenkulun historiaa. Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät talvella. Normaalina talvina elohopea voi laskea kylmimpinä jaksoina jopa alle -30 C asteen. Suomen pakkasennätys -51,5 C mitattiin tammikuussa 1999 Kittilän Pokassa. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Suomen tuonti- ja vientiteollisuus on pitkälti riippuvainen merikuljetuksista, joten talvisatamien aukipitäminen on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaisessa asemassa. Arktisissa olosuhteissa meriliikenteen toimivuudesta vastaavat jäänmurtajat, joiden tehtävänä on avustaa pääasiassa kauppa-aluksia ja pitää teollisuuden kannalta elintärkeät väylät auki. Sampon työvuosien lopussa noin 35 prosenttia Suomen merikuljetuksista tehtiin talvisaikaan. Esimerkiksi talvikautena Suomen satamissa tilastoitiin ulkomaan liikenteen alusten lähtöä ja saapumista, joiden mukana kuljetettiin lastia yhteensä 18 miljoonaa tonnia. Suomen omien satamien välisessä rannikkoliikenteessä lähtöjä ja saapumisia kirjattiin 2184 kappaletta. Näissä aluksissa oli lastia 2,2 miljoonaa tonnia. Tunnusluvut antavat hyvän kuvan jäänmurtajien merkityksestä. Vuodesta 1970 lähtien kaikki Suomen 22 talvisatamaa Perämeren Ajosta ja Röyttää myöten on pidetty auki ympäri vuoden. Ainoa poikkeus Sampon historiasta löytyy vuoden 1972 maaliskuulta, jolloin Kemi, Oulu ja Raahe jouduttiin sulkemaan neljän vuorokauden ajaksi poikkeuksellisten voimakkaiden jääahtautumien vuoksi. Varsinaisten talvisatamien lisäksi Sampo avusti liikennettä lukuisiin pienempiin satamiin.

4 Sampon sisaralukset Murtaja ja Karhu Saukon hiilisatamassa odottelemassa talven alkua. Kuuluisat Karhu-luokan murtajat Sampo rakennettiin vuonna 1960 Wärtsilän telakalla Helsingissä. Alus sai nimensä samannimiseltä, vuonna 1898 valmistuneelta edeltäjältään, joka ehti palvella valtiota yli puoli vuosisataa. Uusi Sampo oli olennainen osa suomalaisen jäänmurtajalaivaston jälleenrakentamista, joka ajoittui toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin. Ensimmäinen uuden sukupolven jäänmurtaja oli nimeltään Voima, joka laskettiin vesille vuonna 1952 ja luovutettiin merenkulkuhallituksen käyttöön pari vuotta myöhemmin. Voimassa oli uutena teknisenä piirteenä kaksi keulapotkuria, jotka takasivat keulaan entistä voimakkaamman virtauksen, mikä vähensi vastusta jäänmur- tamisessa. Samaa tekniikkaa hyödynnettiin myöhemmin Sampon rakentamisessa. Vuonna 1958 valmistui ensimmäinen ns. saaristomurtaja, joka sai nimekseen Karhu. Sen sisaraluksia olivat vuonna 1959 valmistunut Murtaja ja vuonna 1960 rakennettu Sampo. Lisäksi merenkulkuhallituksen käytössä oli joulukuusta 1966 lähtien edellä mainittujen alusten sisarpuoli, Saksan Liittotasavallalle Suomessa rakennettu Hanse. Näitä aluksia kutsuttiin Karhu-luokan murtajaksi. Sampolla oli kenties tärkeäkin roolinsa kehityksessä, jonka myötä saksalaiset innostuivat tilaamaan Hansen. Keväällä 1965 Sampo oli viikon Hampurissa messuilla tekemässä vaikutusta saksalaisiin.

5 Työjakso kesti marraskuusta toukokuuhun Hyvän esimerkin Sampon arjesta saa tarkastelemalla ankaran talven tapahtumia. Talvi oli jäämäärältään erittäin vaikea, ja kaikki Pohjanlahden satamat jouduttiin sulkemaan jäävaikeuksien vuoksi. Liikenne oli poikki Kaskisiin , Raumalle ja Poriin Talven ankaruudesta kertoo, että jopa eteläinen Haminan satama jouduttiin sulkemaan vähäksi aikaa. Kyseisenä talvena Sampon varustelu aloitettiin 10. marraskuuta, ja toimintaviiri nostettiin kuusi päivää myöhemmin. Sampo lähti ensimmäiseksi Perämerelle avustamaan Oulun ja tarpeen vaatiessa myös Rautaruukin liikennettä. Tässä tehtävässä Sampo oli aina tammikuun alkupäiviin saakka. Seuraavaksi Sampo siirtyi avustamaan Vaasan ja Kaskisten liikennettä aina tammikuun puoliväliin saakka, minkä jälkeen jäänmurtaja siirrettiin Suomenlahdelle. Tammikuun lopun Sampo toimi avustamassa pääasiassa Porkkalan ja Hangon liikennettä. Helmikuun alussa Sampo urakoi runsaan viikon Utön edustalla. Utön jälkeen Sampo avusti Itä-Suomen satamien liikennettä aina 7. huhtikuuta saakka. Pisimmät avustukset ulottuivat aina pohjoiselle Itämerelle saakka. Seuraavaksi Sampo siirtyi takaisin Porkkalan suuntaan ja huhtikuun loppupuolella alus operoi jälleen Utön vesillä. Talven päätteeksi Sampo siirrettiin jälleen Pohjanlahdelle, jossa se avusti ensin Selkämerellä pääasiassa Kaskisten liikennettä ja toukokuun puolella Perämeren eteläosan merenkulkua. Kevään viimeisenä työnään Sampo avusti toukokuuta Kemin, Oulun ja Rautaruukin liikennettä. Sampo palasi Helsinkiin 28. toukokuuta, jolloin toimintaviiri laskettiin. Sampon miehistöön kuuluneet Pekka Hyvärinen ja Olli Aarreharju poseeraamassa potkurin alla.

6 6 Messipoika Raimo Niiranen ja laivakoira Otto. Laaja toiminta-alue Röyttästä Kattegatiin Esimerkin keskimääräistä vaikeammasta toimintaympäristöstä saa myös hyiseltä talvelta Meren jäätyminen alkoi normaalina ajankohtana marraskuun puolivälissä, mutta jääpeite muodostui kylmän talven myötä tavallista laajemmaksi. Suurimmillaan jääpeite oli 2. maaliskuuta, jolloin sekä Pohjanlahti, pohjoinen Itämeri että Suomenlahti olivat lähes kauttaaltaan jään peitossa. Itämerellä ainoastaan Gotlannin itäpuoli sekä Bornholmin ja Gotlannin välinen keskinen ulappa pysyivät avoimena. Laajimmillaan jäänmurtajien operointialueen jääpeitteen pinta-ala oli neliökilometriä. Talvella kiintojään paksuus oli Perämerellä senttiä, Selkämerellä senttiä, Saaristomerellä senttiä, Suomenlahdella senttiä ja Perämeren ulapalla senttiä. Etenkin rannikon edustalla oli runsaasti ahtautunutta jäätä. Pohjois-Itämeri ja Ahvenanmeri vapautuivat jäistä huhtikuun alussa, Suomenlahti toukokuun alussa, Selkämeri toukokuun lopulla ja Perämeri vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Tällaisissa oloissa Sampo miehistöinen teki hyistä työtään. Sampo toimi koko historiansa ajan muiden jäänmurtajien tapaan tarvittaessa myös meripelastustehtävissä. Esimerkiksi maaliskuussa 1963 Sampo oli Kattegatissa, jossa puolalaisesta aluksesta haettiin umpisuolipotilas, joka toimitettiin hoidettavaksi tanskalaiseen jäänmurtajaan. Sampo osallistui myös merellä kadonneiden etsintäoperaatioihin. Sampo oli Suomen valtion aktiivipalveluksessa 26 vuotta.

7 7 Moottorimies Olli Aarreharju konehuoneessa ja tauluhuoneessa. Kovien miesten kovia töitä Sampon miehistö teki töitä ammatinkuvasta riippuen hyvin erilaisissa olosuhteissa. Kannella viuhui pureva viima, joka puhalsi miesten posket punaisiksi. Konehuoneessa oli puolestaan niin lämmin, että moottorimiehet kävivät vilvoittelemassa kannella t-paitasillaan. Pisimmillään miehistö oli merellä pari viikkoa yhtä soittoa. Töitä tehtiin neljän tunnin vahtivuoroissa, joiden jälkeen oli vapaata neljä tuntia. Unet jäivät vähille, mikä teki töistä ajoittain raskaita. Lisäksi unensaantia haittasi se tosiseikka, että pahimmissa paikoissa laivan sisällä meteli oli päätä huumaava, kun jäät murtuivat rautaa vasten. Osa jäänmurtajan miehistöstä teki jatkuvasti töitään olosuhteissa, joissa oli suuri työturvallisuusriski. Esimerkiksi vuonna 1968 keskustelunaiheeksi nostettiin vaaratilanteet, jotka johtuivat pollarin katkeamisista ja tekokuituköysien käytöstä. Lisäksi huomiota kiinnitettiin tankkialusten tulenaran lastin paloturvallisuuteen. Sampon merimiehet olivat ammattilaisia, mutta talviolosuhteet tarjosivat omat yllätyksensä, joihin oli käytännössä mahdoton varautua. Merenkulkuhallituksen liikennepäällikkö A.O. Aalto totesi seuraavaa muistiossaan, joka on allekirjoitettu elokuussa 1968: aluksien hinauksia on suoritettu vuosisatojen aikana mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Kokemusta ja tietoja on kerääntynyt runsaasti. Kaikissa merimiestaidon oppikirjoissa annetaan ohjeita hinauksen varalta, toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Kaikkia tapauksia ei kuitenkaan voi eritellä ja antaa seikkaperäisiä ohjeita. Kokemus ja merimiestaito ratkaisevat miten hinaustyö johdetaan ja suoritetaan. Ja vaikka hinaus suoritettaisiin miten taitavasti ja varovasti tahansa sattuu vahinkoja, koska kysymyksessä ovat suuret, ja erittäinkin jäähinauksessa äkilliset rasitukset. Mitään virallista ohjesääntöä jäänmurtajien hinaustyötä varten Suomessa ei ole annettu, enkä pidä sellaisen antamista ajankohtaisena nytkään Aalto tiesi mitä kirjoitti, sillä hän oli toiminut Sampon ensimmäisenä päällikkönä vuosina

8 8 Jäänmurtajat varmistavat kauppamerenkulun toimivuuden. Sampo työssään 1960-luvun puolivälissä. Törmäyksiltäkään ei vältytty Sampo palveli Suomea ankarissa ja arktisissa olosuhteissa, joissa ei voinut välttyä vaaratilanteiltakaan. Vuosien varrella Sampo kärsi muutaman pohjakosketuksen ja yhteentörmäyksen, joista kenties pisimpään selviteltiin keväällä 1971 sattunutta törmäystä hollantilaisaluksen kanssa. Tapahtumahetkellä Sampo oli tavanomaisella avustusmatkalla tuomassa mereltä sisään kahta alusta m/a Condulia ja m/s Baltic Arrowia. Sumuisessa säässä näkyvyys oli ainoastaan metriä. Seuraava Helsingin raastuvanoikeuden pöytäkirjan ote kertoo jäänmurtajan arjesta karuimmillaan ja dramaattisimmillaan: Ma Eerbeek oli matkalla Kotkasta Teneriffalle. Alus saapui matkallaan Sommarön edustalle aamulla. Alukselta ei saatu yhteyttä jm Sampoon, joka silloin avusti liikennettä Porkkalan väylällä. Ma Eerbeek jatkoi matkaansa Sommarön kohdalla, joka sivuutettiin meriselityksen mukaan 0.6 mpk:n etäisyydeltä. Suunnaksi määrättiin 205, joka kuitenkin pian korjattiin 195. Sommarö suunnittiin klo 0615 tutkalla suunnassa 110 etäisyys 0.6 mpk. Paikka on jonkun verran Oxenholmin linjan länsipuolella. Tästä paikasta olisi ma Eerbeekin suuntaa pitänyt muuttaa länteen päin, eli Oxenholmin linjan suuntaiseksi. Alus jatkoi kuitenkin matkaansa suunnassa 195. Suunnan muutos olisi pitänyt suorittaa senkin takia, koska ma Eerbeek oli tutkassaan havainnut lähestyvän aluksen. Täten alusten suunnat olisivat tulleet yhdensuuntaisiksi, sekä yhteentörmäysvaara olisi tullut eliminoiduksi. Miehistön vapaa-ajan harrastukset olivat monipuoliset.

9 9 Kesäkausi päättyi perinteisesti rapujuhliin, joihin kutsuttiin myös puolisot. Raskaat työt, raskaat huvit Perinteiseen suomalaiseen tapaan raskas työ tarjosi vastapainokseen raskaat huvitukset. Sampon toiminnan ensimmäisinä vuosina elettiin perinteisen merimiesromantiikan viimeisiä aikoja. Vanhemmat merimiehet olivat maailmaa nähneitä kavereita, jotka osasivat olla melkoisia velmuja. Kovilla merikarhuilla oli karskit tavat vapaa-ajan vietossa, eikä kaikki mennyt aina protokollan mukaan. Alkoholia ja tupakkaa ostettiin merellä asevelihintaan kauppalaivoista, joita avustettiin. Ei siis ihme, että myös tullimiehet olivat ajoittain kiinnostuneita retkien vaiheista. Satamakaupunkien ravintoloissa meno oli ajoittain riehakasta, vaikka laivalla piti olla takaisin tunnin varoitusajalla, jos merelle tuli äkkilähtö. Silloin tällöin jäänmurtajalle kutsuttiin jatkoille epämääräisiäkin vieraita. Esimerkiksi marraskuun 1962 kuulustelupöytäkirja kertoo kahdesta konemestarista, joista toinen oli lämmitellyt humalaiselle vierasseurueelle saunan ilman lupaa. Toinen konemestareista oli puolestaan joutunut riitelyyn naisen vuoksi. Nousuhumalaisessa voimantunnossa hän oli uhkaillut tappelukaveriaan linkkuveitsellä ja ampumisella, minkä lisäksi konemestari oli ilmoittanut olevansa sotasankari ja Mannerheim-ristin ritari. Kuulusteluissa konemestari joutui myöntämään, ettei hänellä ole ampuma-asetta, eikä hän ole Mannerheimin-ristin ritari. Sampon miehistön värikkäät vaiheet viinin, laulun ja naisten parissa kuuluvat siihen aikaan, joka ei enää koskaan palaa. Rauhallisempia vapaa-ajanviettomuotoja edustivat mm. luistelu, jääkiekko ja lentopallo, jota pelattiin jäälle viritetyllä kentällä. Lisäansioita hankittiin hylkeenpyynnistä, joka oli vielä 1960-luvulla sallittua. Kaiken kaikkiaan arjesta selvittiin hurtilla huumorilla. Kerran Sampon merimies voitti satamassa järjestetyn pilkkikilpailun ja päätyi voittokalan kanssa paikallisen lehden kuvaankin. Voitokas saalis oli peräisin Sampon jääkaapista.

10 10 Niilo Wälläri ja legendaariset lakot Olennaisena osana Sampon värikkäisiin 1960-luvun vuosiin kuuluivat myös merenkulkulakot, jotka pysäyttivät jäänmurtajatoiminnan jopa useiksi viikoiksi. Suomen Merimies-Unionin kovaotteinen puheenjohtaja Niilo Wälläri tiedosti jäänmurtajien merkityksen Suomen teollisuudelle. Sen vuoksi jäänmurtajalakoista tuli ammattiliiton voimakas lakkoase, jota käytettiin reippaasti. Vielä 1950-luvulla irvailtiin, että jäänmurtajalakon alkamisen saattoi ennustaa katsomalla lämpömittaria. Kun lämpötila laski tarpeeksi alas, ja meri jäätyi, oli lakkoraja saavutettu. Lakot olivat pahimmillaan yhtä arkinen ja säännöllinen luonnonilmiö kuin talven tulo. Vuosina Merimies-Unionia johtaneen Wällärin toiminnalla oli kaksi puolta. Toisaalta merimiesten työolosuhteet ja sosiaaliturva paranivat erittäin paljon, ja Suomi kulki tässä suhteessa kansainvälisen kehityksen kärkikaartissa. Toisaalta taas työvoimakustannukset nousivat uudistusten myötä ripeään tahtiin, ja Suomi nousi myös merenkulun kustannusten suhteen kohti kansainvälistä huippua. Sampo messuilla Hampurissa keväällä Uuden murtajaluokan aika Aika alkoi ajaa Karhu-luokan jäänmurtajien ohi lukujen vaihteessa. Merenkulkulaitoksen vuosikatsauksessa 1981 todettiin, että Karhu, Murtaja ja Sampo ovat lähivuosina loppuunajetut. Alusten huolto- ja korjauskustannukset olivat nousseet ja varaosien saanti vaikeutui vuosi vuodelta. Karhu-luokan murtajien suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin tosiasia, että avustettavien laivojen koko oli kasvanut huomattavasti lukujen vaihteen jälkeen. Karhu-luokan murtajien vesiviivaleveys oli vain 17,4 metriä, mikä oli monesti kapeampi kuin avustettavilla moderneilla kauppalaivoilla. Lisäksi Sampon potkuriteho (7500 hk) oli avustettaviin aluksiin nähden riittämätön. Loppuvuosina Karhu-luokan ongelmana olikin, että avustustöissä murtajat saattoivat itse juuttua jäihin. Ympärivuotinen merenkulku vaati entistä nopeampia ja tehokkaampia jäänmurtajia.

11 11 Työt jatkuivat matkailun parissa Vuoden 1985 toisessa lisämenoarviossa Merenkulkulaitos oikeutettiin tilaamaan toinen Karhu-luokkaa korvaava jäänmurtaja, mikä merkitsi Sampon aktiivipalveluksen loppumista keväällä Uuden murtajasukupolven myötä vanhoista Karhu-luokan murtajista Murtaja romutettiin, kun taas Karhu ja Sampo myytiin. Karhu päätyi vuonna 1986 Neuvostoliittoon, kun taas Sampo kotiutui solmitulla kaupalla Kemiin miljoonan markan kauppahintaan. Sampo päätyi matkailukäyttöön, mikä tehtävä ei ollut alukselle täysin uusi, sillä vuosien varrella sitä oli hyödynnetty erilaisissa tilaisuuksissa. Esimerkiksi elokuussa 1963 Sampo oli sisäasianministeriön käytössä Interpolin kokouksen yhteydessä, ja vuonna 1969 alus toimi Senegalin presidentin Senghorin vierailun yhtenä isäntänä. Sampon toiminta matkailukohteena on kokonaan oma tarinansa. Edesmennyt Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leino oli idearikas mies, joka keksi hankkia kaupungin omistukseen valtiolta vapaaksi jääneen jäänmurtajan. Leinon idea herätti aikoinaan kummastusta ja rajuakin vastustusta, mutta vuodesta 1988 lähtien Sampo on toiminut yhtenä kaupungin matkailuvalttina. Jäänmurtajan sesonkiaika alkaa hieman ennen joulua ja kestää noin neljä kuukautta. Risteilyillä käy vuosittain matkailijaa, ja vuosien varrella vieraita on saapunut yli 50 maasta. Sampo siirtyi Kemin kaupungin omistukseen lokakuussa Päälähteet Merenkulkulaitoksen asiakirjat Olli Aarreharjun haastattelu (moottorimies, Sampolla ) Kustaa Hyvärisen haastattelu (sähkömoottorimies, Sampolla ) Jorma Pohjanpalo: 100 vuotta Suomen talvimerenkulkua (Merenkulkuhallitus 1978) Yrjö Kaukiainen Pirkko Leino-Kaukiainen: Navigare necesse Merenkulkulaitos (Merenkulkuhallitus 1992)

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä?

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä? Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä? DI Maria Hänninen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Meritekniikka SAFGOF - Research for the Baltic -seminar

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS 1 (49) Antopäivä: xx.x.2016 Voimaantulopäivä: 1.10.2016 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Kumoaa määräyksen: Luotsattavat

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen.

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen. Liikenne ja viestintäministeriön päätös 1 alusliikennepalvelun perustamista koskevan liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30. päivänä syyskuuta 2015 Tällä päätöksellä

Lisätiedot

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat Määräys 1 (38) Antopäivä: 15.6.2011 Voimaantulopäivä: 1.7.2011 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: Toistaiseksi Kumoaa määräyksen: Merenkulkulaitoksen määräykset luotsattavista

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Venäläisten matkailu Suomeen toukokuu Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui toukokuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan rekkakuskit

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan P 2011 Lokakuu LCCE Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syyskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Marras Huh Lcce lyhyesti MediaModo Oikeita projekteja, Tilan suunnittelu oikeiden ja yritysten toteutus. kanssa. Projektit

Lisätiedot

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Näyttely avoinna 15.-20.7.2013 klo 10-17 Käynti alueelle Telakkakadun ja Hernesaarenkadun kulmasta. Esillä on historiallisia valokuvia, havainnekuvia alueen tulevaisuuden

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue Tammikuu PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA LA Ampumahiihtopaviljonki, rak 359 Riimu, rak. 358 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Lisätiedot

West Coast VTS Master s Guide

West Coast VTS Master s Guide West Coast VTS Master s Guide 23.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Pori VTS sektori... 3 2.2 Rauma VTS sektori... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 4 3.1

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Venäläisten matkailu Suomeen huhtikuu 6.5. Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui huhtikuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992. Merimiestilasto Aikasarjoja vuosilta Merenkulkulaitos

Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992. Merimiestilasto Aikasarjoja vuosilta Merenkulkulaitos Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992 Merimiestilasto 1991 Aikasarjoja vuosilta 1983-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Maaliskuu 1992 Tilastotoimisto MERIMIESTILASTO 1991 Aikasarjoja vuosilta 1983-1991

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelma 6. luokan espanja (2012-2013) Jakso Teema Tavoite Kirjan kpl Muu materiaali Arviointi

Lukuvuosisuunnitelma 6. luokan espanja (2012-2013) Jakso Teema Tavoite Kirjan kpl Muu materiaali Arviointi Lukuvuosisuunnitelma 6. luokan espanja (2012-2013) Jakso Teema Tavoite Kirjan kpl Muu materiaali Arviointi Elokuu Espanjankielinen maailma Saada tietoa espanjankielestä, numerot 1-10, aakkoset Kpl 1 Laulu:

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

ITÄMEREN MERITURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

ITÄMEREN MERITURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ ITÄMEREN MERITURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Kaj Riska, Prof. ILS Oy ASIANTUNTIJARAADIN MÄÄRITTELEMÄT SUURIMMAT RISKITEKIJÄT ITÄMEREN LAIVALIIKENTEESSÄ 1 Voimakkaasti kasvava tankkeriliikenne 2 Kasvavat

Lisätiedot

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Maakunnat ja kunnat 2016, Tapahtumakuukausi ja Väestönmuutos Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto

Lisätiedot

THT n:o 223/2005. Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista

THT n:o 223/2005. Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista THT n:o 223/2005 Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista Tullihallitus Määräys Dnro Antopäivä 214/010/05 22.12.2005 Säädösperusta Tullikoodeksi 38 ja 161 artikla sekä tullilaki

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ove Hagerlund 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Trafin toiminnan perusta 21.1.2016

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Matti Latvalahti 1.4.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Trafin toiminnan perusta 1.4.2016

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl

Lisätiedot

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

SISÄLLYS. N:o 236. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10297/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ECON 556 UEM 274 STATIS 53 NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998

Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt

Lisätiedot

Merenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 2/ MERENKULKULAITOKSEN MAKSULLISET SUORITTEET

Merenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 2/ MERENKULKULAITOKSEN MAKSULLISET SUORITTEET Merenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 2/1.1.1993 MERENKULKULAITOKSEN MAKSULLISET SUORITTEET Liikenneministeriö on 23.12.1992 antanut merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista päätöksen (1512/92), joka

Lisätiedot

TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA

TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA Maat, joissa ei ole talvirekaita koskevia vaatimuksia Maat, joissa o talvirekaide/ketjuje käyttöä koskevia paikallisia vaatimuksia Maat, joissa

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan liikenteessä

Lisätiedot

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot