sivu 6 sivu 8 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2011 Henkilö- ja sukuvaakunat esillä näyttelyssä Keskusarkiston suunnittelu käyntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 8 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2011 Henkilö- ja sukuvaakunat esillä näyttelyssä Keskusarkiston suunnittelu käyntiin"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2011 sivu 6 Henkilö- ja sukuvaakunat esillä näyttelyssä sivu 8 Keskusarkiston suunnittelu käyntiin sivu 12 Sata laatikollista tähtitieteen historiaa

2 2 akti 2/2011 akti 2/2011 Sisältö Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu Tilaukset ja palaute 3 4 Lyhyet Pääkirjoituksessa valotetaan lukijakyselyn tuloksia. Kansallisarkistossa on kohistu vaakunoista näyttelyn, kirjan ja tietokannan myötä. Keskusarkisto on arkistolaitoksen suurhanke, jonka valmistelu on jo päässyt vauhtiin. Kirkonkirjojen tutkimisen lupakäytännöt tarkentuvat arkistolaitoksessa. Arkistolaitos arvioi yhdessä opiskelijoiden kanssa verkkopalveluitaan. Helsingin observatoriosta tulee tähtitiedettä esittelevä yleisökeskus arkistojen siirryttyä Helsingin yliopiston keskusarkistoon. ISSN Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Yksityisten keskusarkistojen digitointiprojekti eteni onnistuneesti maaliinsa. Arkistolaitos valmistelee SÄHKE3-normia, jonka tavoitteena on turvata tietokantojen ja rekisterien pysyvä säilytys. Sähköisen säilyttämisen hyödyt eivät ole riittävän hyvin organisaatioiden tiedossa. Black Cultural Archives on Ison-Britannian afrikkalaistaustaisen väestön ääni. Arkistouralla: tietohallintoasiantuntija Anneli Pekkanen, ELY-keskusten tietohallintoyksikkö 21 Oulun maakunta-arkisto sai arkistojen kunnostamisella ja tiivistämisellä aikaan merkittäviä tilansäästöjä. Kannen kuva Maria Arponen, Kansallisarkisto Heraldiikasta kiinnostuneet kutsuvieraat tutustuivat Kansallisarkiston toukokuussa avattuun näyttelyyn. 22 Pohjois-Amerikan suomalaisista tietoa janoavien kannattaa kääntyä Venäjän arkistojen puoleen. Pääkirjoituksen kuva Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto

3 akti 2/ Pääkirjoitus Lukija on kuningas Aktin toimituskunta kartoitti lukijoiden mielipiteitä lehdestä viime numeron yhteydessä. Lukijakyselyn tulos oli ilahduttava: lehteen ollaan tyytyväisiä ja saimme runsaasti kehitysideoita. Akti on ensi sijassa arkistoammattilaisten lehti. Alan asiantuntijoiden ohella tärkeä lukijaryhmä ovat arkistojen loppukäyttäjät tutkijoista historian harrastajiin. Tavoitteena on tarjota kiinnostavaa, ajankohtaista ja ajatuksia herättävää luettavaa eri lukijaryhmille. Tämä tarkoittaa kertomuksia työstä arkistoalalla, taustoittavia artikkeleita arkistolaitoksen toiminnasta ja kiehtovia tarinoita erilaisista arkistoista. Selkeys ja luettavuus ovat lehden a ja o, ja kyselyssä näitä ominaisuuksia kiiteltiin. Samalla toivottiin syvällisempiä ja konkreettisempia artikkeleita arkistokentältä. Erityisesti kunnissa työskentelevät lukijat kaipasivat juttuja arkistoarjen haasteista, kuten sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman (eams) laatimisesta ja tietojärjestelmistä. Sähköinen säilyttäminen toistui toive aiheena monien muidenkin vastauksissa. Myös perinteisemmille teemoille oli tilausta. Monet lukijat toivoivat juttuja mielenkiintoisista arkistolöydöistä ja aineistoista sekä erityisarkistojen esittelyjä. Lukijakysely toikin selkeästi esiin, miten arkistomaailmassa eletään rinnakkaiseloa paperisten ja sähköisten aineistojen parissa. Aktin lukeminen liittyi monelle vastaajalle oman ammattitaidon kehittämiseen. Lehti nähtiin myös arkistokentän linkkinä. Saapuessaan Akti on päivän kohokohta. Se on yhdysside arkistoalalla työskenteleville, kommentoi eräs lukija. Aktin toimitus kiittää kyselyyn vastanneita ja ottaa toiveet tarkasti huomioon tulevien lehtien suunnittelussa. Aktia tehdään ennen kaikkea lukijoille, jotka päättävät tekstien lukemisesta ja siitä, koetaanko lehti tärkeäksi. Ruusuja, risuja ja juttutoiveita voi jatkossa lähettää osoitteeseen Miellyttäviä lukuhetkiä toivottaen Heidi Mustajoki, päätoimittaja

4 4 akti 2/2011 FIDA tallettaa suomalaisen teollisen muotoilun historiaa Lyhyet Asiakkaat kokeilivat asiakirjojen sähköistä tilausta Suomalainen arkistokenttä laajeni viime vuonna, kun Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston yhteyteen perustettiin Suomalaisen Teollisen Muotoilun Arkisto FIDA. Sen tavoitteena on arkistoida ja edistää teollisen ja käyttäjälähtöisen muotoilun tutkimusta. FIDAn perustamisen taustalla oli ajatus kerätä järjestelmällisesti muotoilijoiden luovan työn tuloksia kertomaan, miten suomalaisen, korkeatasoisen teollisen muotoilun tarina on syntynyt. Arkisto vastaanottaa teolliseen muotoiluun liittyviä aineistoja muotoilijoilta, suunnittelutoimistoilta ja yrityksiltä esimerkiksi piirustuksien, esitteiden ja prototyyppien muodossa. Arkistolaitoksessa testattiin kesäkuun aikana uutta verkkopalvelua Astiaa. Pilotointiin saivat osallistua kaikki Kansallisarkiston Rauhankadulla ja Oulun maakunta-arkistossa asioineet asiakkaat. FIDAa johtaa arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho. Lisätietoja FIDAn palveluista voit lukea osoitteesta Arkiston netti sivuilta löytyy lisäksi tietokantoja sekä aineistoja esitteleviä verkkonäyttelyitä. Astia on uusi sähköinen tilauksentekotapa, joka tarjoaa mahdollisuuden tilata aineistoa käytettäväksi tutkijasaleissa sekä tehdä selvitys- ja käyttölupatilauksia ajasta ja paikasta riippumatta. Arkistolaitoksen työryhmä esittää arkistolain kokonaisuudistusta Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalin päivystäjä Pertti Vuorinen toteaa pilotoinnin sujuneen varsin hyvin pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta. Asiakkaiden antama palautekin on ollut positiivista. Tämä on tutkijoille helpompi kuin manuaalinen tilaustapa, vaikka hakupohjassa on tiettyjä rajoituksia, Vuorinen selventää. Arkistolaitoksen työryhmä esitti kesäkuussa jättämässään loppuraportissa arkistolain kokonaisvaltaista uudistamista. Kansallisarkiston asettama työryhmä pohti arkistolain muutostarpeiden lisäksi arkistolaitoksen toimitilojen rakentamista vuoteen 2018 saakka. Väitöskirjaansa kasaava Keijo Karvonen kokeili tilauspalvelua useampaan otteeseen. Karvonen mainitsee uuden palvelun jättäneen jälkeensä hyvinkin positiivisia kokemuksia. Onhan tämä kätevämpi ja nopeampi tapa kuin lomakkeiden täyttäminen, hän kertoo. Asiakkailta kerätyn palautteen perusteella suurin osa pilotointiin osallistuneista piti tilausjärjestelmää helppona ja vaivattomana. Ainoastaan hakutoimintoihin toivottiin enemmän rajaus mahdollisuuksia. Uutta tilaustapaa voi testata syksyn aikana myös arkistolaitoksen muissa toimipisteissä. Saadun palautteen pohjalta palvelua kehitetään loppuvuonna tapahtuvaa käyttöö nottoa varten. Työryhmän mielestä arkistolaki kaipaa selvästi päivittämistä. Lain päivittämisessä olisi syytä huomioida arkistoalan muuttunut terminologia, joka on saanut rinnalleen digitaalisen maailman käsitteitä. Työryhmän mukaan työssä tulisi myös tarkkailla uuden lain suhdetta tulevaan julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta ja tieto järjestelmien yhteentoimivuutta koskevaan lakiin. Toimitila- ja arkistolakikysymysten valmistelu jatkuu arkistolaitoksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee asettamaan arkistolain uudistamistyöryhmän loppusyksystä Ylemmän arkistotutkinnon suorittaminen päättyy arkistolaitoksessa 2014 Arkistolaitos luopuu ylemmän arkistotutkinnon järjestämisestä vuoteen 2014 mennessä. Uusia tutkintolupia ei enää myönnetä, ja nykyiset tutkinnot tulee suorittaa viimeistään mennessä. Keijo Karvonen tilasi asiakirjoja uudella tilaustavalla kesäkuussa Kansallisarkistossa. Tomi Mustikka Arkistolaitoksen päätös perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä tulossopimuksissa tehtyihin linjauksiin, joiden mukaan yliopistotasoinen arkistokoulutus siirretään yliopistojen hoidettavaksi. Sitä tarjoavat Tampereen, Turun ja Joensuun yliopistot.

5 akti 2/ Ennätysmäärä uusia yksityisarkistoja Kaikki merkit viittaavat siihen, että kuluvana vuonna Kansallisarkistoon vastaanotetaan enemmän yksityisarkistoja kuin koskaan ennen. Jo kesäkuun loppuun mennessä uusia yksityisarkistoja on vastaanotettu 280 hyllymetriä 58 eri luovutuksena. Esimerkkeinä uuden sadon henkilöarkistoista ovat lähetystöneuvos Kari Holopaisen ja ministeri Pertti Salolaisen mittavat arkistot sekä huomattavat lisäykset presidentti Kyösti Kallion, äskettäin kuolleen Georg C. Ehrnroothin, akateemikko A. I. Virtasen sekä professoreiden Kalle Väisälä ja Väinö Auer arkistoihin. Pieni harvinaisuus luovutusten joukossa on kauan tutkijoiden ulottumattomissa ollut nippu Lotta-johtaja Fanni Luukkosen saamia kirjeitä. Uusista järjestö arkistoista laajin on Suomen luonnonsuojeluliiton arkisto. Uudet yksityisarkistot saadaan tutkijoiden käyttöön kuitenkin vasta useamman vuoden viiveellä, sillä arkistot ovat yleensä vastaanotettaessa järjestämättä ja luetteloimatta. Tämä työ tehdään Kansallisarkiston yksityisarkistoyksikössä oman henkilökunnan voimin. Aluehallintovirastojen arkistokokoelmia seulotaan Kansallisarkisto, valtionvarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja aluehallintovirastot ovat käynnistäneet aluehallinto viranomaisten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten arkistokokoelmien seulonta- ja järjestämishankkeen touko-kesäkuun vaihteessa Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla. Hankkeen taustalla on vuonna 2009 tehty periaatepäätös, jonka mukaan Kansallisarkisto vastaanottaa säilytyskustannuksitta edellä mainittujen virastojen edeltäjäorganisaatioiden pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineiston ilman 40 vuoden aikarajaa. Siirrot toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Työn ohjauksesta vastaavat Kansallisarkisto sekä Turun ja Hämeen linnan maakunta-arkistot. Arkistolaitos vastaa tänä vuonna enintään 400 hyllymetrin laajuisen aineiston saattamisesta siirto kuntoon ja aluehallintoviranomaiset järjestävät omilla resursseillaan samansuuruisen aineiston. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta tänä vuonna eurolla. Libanonin sisällissodan aineistot turvasäilytykseen Suomeen Kansallisarkisto vastaanotti kesäkuussa digitaaliset kopiot merkittävästä Libanonin sisällissotaa koskevasta aineistosta. Kansallisarkisto kopioi aineistot kovalevyille huhtikuussa Beirutissa ja asiakirjojen alkuperäiskappaleet jäivät UMAM Documentation & Research -keskukseen. Kopioidut aineistot eivät ole Suomessa tutkimuskäytössä eikä niitä liitetä turvallisuussyistä tietojärjestelmiin. Jussi Nuorteva Siirron taustalla oli Kansainvälisen arkistojärjestön ICA:n ihmisoikeustyöryhmän näkemys, jonka mukaan kansainvälisesti ainutlaatuisten dokumenttien digitaaliset kopiot tulisi säilyttää Libanonin lisäksi myös ulkomailla. Kansallisarkisto sai pyynnön aineistojen turvakopioinnista ja säilyttämisestä kevättalvella UMAM on koonnut Libanonin sisällissotaan liittyvää aineistoa ja saattanut sitä avoimesti tutkimuksen ja kansalaisten käyttöön vuodesta 2004 lähtien. Suomeen kopioidut aineistot sisältävät muun muassa sisällissodassa surmansa saaneita ja kadonneita koskevia henkilöasiakirjoja sekä korvaamatonta kuvaaineistoa. Libanonin sisällissodan jäljet näkyvät yhä Beirutissa. Arkistolaitos mukana Turun kirjamessuilla ja Suku- ja kotiseutumessuilla Arkistolaitos esittelee aineistojaan ja palveluitaan Turun Messukeskuksessa osastolla B42. Lisäksi arkistolaitos on monipuolisesti mukana messujen ohjelmassa. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta

6 6 akti 2/2011 Kansallisarkiston näyttely esittelee henkilö- ja sukuvaakunoita Kansallisarkiston tiloissa toukokuussa avattu Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa -näyttely kertoo, miten vaakunoita on käytetty ilmaisemaan henkilön tai suvun identiteettiä kautta historian. Näyttely esittelee vaakunoiden moninaista käyttöä ja kehitystä aina 1200-luvun sineteistä moderneihin porvarisvaakunoihin. Maan heraldisena virastona Kansallisarkisto ottaa kantaa ennen kaikkea julkisiin heraldisiin tunnuksiin. Yksityisiä henkilö- ja sukuvaakunoita esittelevän näyttelyn järjestäminen on kuitenkin monesta syystä luonnollista. Arkistossa säilytetään usean merkittävän suomalaisen heraldisen taiteilijan arkistoja, joita näyttelyssä on hyödynnetty. Näyttelyn kokoajat ovat myös käyttäneet hyväksi valtioarkiston alkuaikoina harjoitetun heraldisen tutkimuksen yhteydessä syntyneitä kokonaisuuksia, ennen kaikkia valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin keräämiä ja julkaisemia sinetti- ja vaakunakuvia. Lisäksi näyttelyyn on lainattu suuri määrä vaakunakuvia ja esineitä. Artikkelikokoelma näyttelyn pohjana Näyttely luotiin yhteistyössä Pohjoismaisen heraldisen seuran suomalaisten hallituksen jäsenten FM Wilhelm Brummerin ja Ph.D. Antti Matikkalan kanssa. Avajaistilaisuus Kansallisarkistossa toimi myös 6. Pohjoismaisen heraldisen konferenssin avajaisina. Tilaisuudessa julkaistiin Brummerin ja Matikkalan toimittama artikkelikokoelma Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa, jota voidaan pitää ensimmäisenä kattavana tieteellisenä teoksena tällä alalla. Kirjan ovat kustantaneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja arkistolaitos, ja se sisältää yhteensä 19 artikkelia ja yli 300 kuvaa. Kirjoittajat esittelevät sekä uuteen perustutkimukseen liittyviä tuloksia että nojautuvat jo aikaisemmin julkaistuihin tutkimustuloksiin. Myös sinettejä ja vaakunakirjeitä Suomen herttua Bengt Birgerinpojan ratsastajasinetti 1200-luvun lopusta on valittu tunnuskuvaksi koko näyttelylle. Reinhold Hausen julkaisi siitä aikoinaan kuvan kirjassaan Finlands medeltidssigill (1900). Kun taiteilija Akseli Gallen-Kallela vuonna 1918 luonnosteli Mannerheim-mitalin kääntöpuolta, hän käytti ratsastajasinettiä esikuvana. Gallen-Kallelan piirrosta säilytetään Sotamuseossa ja on lainattu sieltä Kansallisarkistoon. Vaakunoiden käyttö yhdistettiin voimakkaasti aateliin vielä 1900 luvun alussa. Näyttelyssä on esillä sekä Ruotsin kuninkaan antamia vaakunakirjeitä että Venäjän keisarin allekirjoittamia aatelis korotuspäätöksiä. Monarkin päätöksellä annettujen aatelisvaakunoiden aikakausi ulottuu Suomessa 1400-luvun alusta varsinaisesti vuoteen Vanhin Suomessa alkuperäisenä säilynyt vaakunakirje on näyttelyssä esillä oleva Tawast-suvun vuonna 1582 saama kirje. Viimeinen aatelointi sijoittuu vuoteen 1912, jolloin ministerivaltiosihteeri August Langhoff korotettiin keisarin aloitteesta suoraan vapaaherran arvoon. Kansallisarkisto on näyttelyn yhteydessä vastaanottanut Langhoffin alkuperäisen, Nikolai II:n vahvistaman vaakunamaalauksen lahjana. Tawast-suvun vaakunaa säilytetään Suomen ritarihuoneen arkistossa. Vaakunat ovat suosittu harrastus Henkilö-, suku- ja yhteisövaakunat ovat viime vuosikymmenien aikana saavuttaneet melkoisen suosion Suomessa. Suomen Heraldinen Seura aloitti yksityisten vaakunoiden rekisteröinnin Vuoden 2010 lopussa vaakunarekisterissä oli yli vaakunaa. Kiinnostus porvarisvaakunoita kohtaan heräsi jo 1950-luvulla kunnanvaakunoiden suunnitteluprosessin ja ruotsalaisten esikuvien vaikutuksesta. Henkilö- ja sukuseuravaakunoiden lukumäärän räjähdysmäinen kasvu alkoi kuitenkin vasta 1980-luvun lopulla paljolti sukututkimusharrastuksen ja sukuseuratoiminnan aktivoitumisen seurauksena.

7 akti 2/ Europeana Heraldica avautui netissä Kansallisarkiston verkkosivuilla julkaistiin toukokuussa Europeana Heraldica -tietokanta, joka sisältää Suomen kunnallisvaakunat ja hallinnon sinettejä. Tietokanta toimii osoitteessa heraldica. Se sisältää nyt 615 vaakunaa ja 1011 sinettiä, joista suurin osa kuuluu Kansallisarkiston Heraldicakokoelmaan. Heraldinen tietokantahanke käynnistyi tammikuussa 2011 ja taloudellista tukea siihen saatiin Hjalmari Finnen säätiöltä. Kansallisarkiston antama evästys oli, että tietokannan on toimittava monilla kielillä, ja että siinä on samantapaisia haku- ja hyperlinkkitoimintoja kuin Helsingin yliopiston historiallisessa opiskelijamatrikkelissa Täydentyvä elektroninen hakuteos Vaakunanäyttely on avoinna Kansallisarkistossa lokakuun 28. päivään saakka. Uusien porvarisvaakunoiden suunnittelemisen tiennäyttäjinä voidaan pitää ennen kaikkea kolmea heraldista taiteilijaa: Gustaf von Numers ( ), Olof Eriksson ( ) ja Ahti Hammar ( ). He suunnittelivat myös ja 1960-luvuilla merkittävän osan Suomen kunnallisvaakunoista. Muita tuotteliaita suunnittelijoita ovat olleet Robert de Caluwé ( ) ja Kari K. Laurla ( ). Näiden taiteilijoiden vaakunoiden ohella näyttelyssä esitellään runsaasti viime vuosikymmenen aikana luotuja vaakunoita. Kuvien lukumäärää ei ole rajattu, vaan esimerkiksi Ahvenanmaan maakunnan vaakunan kohdalla on eri taiteilijoiden piirtämistä saksanhirvistä neljä kuvaa, joista kahden lähdetietoina ovat linkit Vakkaan ja Digitaaliarkistoon, ja kahden painokuvan kohdalla linkki kyseiseen kirjaan. Lisäksi tekstissä olevan hakusana-hyperlinkin kautta näkee luettelon sineteistä, joiden osana on käytetty Ahvenanmaan vaakunaa. Lopputulos on eräänlainen heraldografia eli elektroninen hakuteos, jolla on tutkimuksen piirteitä. teksti: John Strömberg, erikoistutkija, Kansallisarkisto Kuvat: Sotamuseo ja Kansallisarkisto Sivusto ei ole valmis, vaan se on luonteeltaan ylläpidettävä ja laajennettava. Siihen on tarkoitus lisätä muita koti- ja ulkomaisia heraldisia aineistoja, täydentää hakujärjestelmää sekä korjata havaittuja virheitä ja puutteita. Sivuston karttatoimintoa, joka näyttää pistesijainnin, on määrä kehittää siten, että kartalla näytetään alueiden rajat ja lähistön heraldiset kohteet. Myös kieliversioiden lukumäärää on tarkoitus lisätä, koska tietokannasta tulee Kansallisen digitaalisen kirjaston kautta osa Europeanaa, Euroopan digitaalisen kulttuurin ja taiteen keskusta. teksti: Yrjö Kotivuori, tutkija, Kansallisarkisto Suurlähettiläs P. K. Tarjanteen vaakuna, jonka on suunnitellut Gustav von Numers. Vaakunan aaltoelementit viittaavat Tarjanne-veteen.

8 8 akti 2/2011 Arkistolaitoksen rakentaminen keskitetään uuteen keskusarkistoon Opetus- ja kulttuuriministeriön viime joulukuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan arkistolaitoksen keskusarkisto nousee Mikkeliin vuoteen 2018 mennessä. Arkistolaitos asetti viime toukokuussa kaksi työryhmää valmistelemaan suurhankkeen käytännön töitä. Arkistolaitoksen aineistomäärä vuoden 2010 lopulla oli noin 190 hyllykilometriä. Selvitysten perusteella tiedetään, että viranomaisilla on lähes saman verran pysyvästi säilytettäväksi määrättyä aineistoa, joka aikanaan siirtyy arkistolaitokselle. Sähköisen asiakirjahallinnan kehittyessä yhä useampi haluaa luovuttaa aineistot jo ennen nykyisin noudatettua 40 vuoden siirtosykliä. Säilytystilan tarve siis kasvaa voimakkaasti arkistolaitoksessa tulevina vuosina. Miten toimia, jotta tieteellisesti ja kulttuurisesti merkittävät aineistot voitaisiin säilyttää turvallisella ja kustannustehokkaalla tavalla ja niihin kohdistuvat tietopalvelutarpeet voitaisiin hoitaa mahdollisimman hyvin? Ajatus nousi esille syksyllä 2008 Ajatus kaiken rakennustoiminnan keskittämisestä yhteen kohteeseen arkistolaitoksen keskusarkistoon muotoiltiin ensimmäisen kerran kirjalliseksi esitykseksi muistiossa Alueellistaminen ja arkistolaitos lokakuussa Siinä esitettiin maakunta arkistojen rakennustoiminnan keskittämistä yhteen paikkaan: Vaasaan perustettavaan keskusarkistoon. Ensimmäisen suunnitelman mukaan sinne olisi kohdistettu kaikki maakunta-arkistojen uudet arkistosiirrot. Kansallisarkiston tulevat arkistosiirrot puolestaan suunniteltiin keskitettäväksi Hämeenlinnaan. Mikkeliin olisi alueellistamistoimena sijoitettu arkistolaitoksen konservointitoimintaa. Keskusarkistoajatus oli näin lähtenyt liikkeelle ja sen täsmällisempi suunnittelu alkoi. Keskusarkisto sai vuonna 2009 yhä vahvemman aseman strategisessa suunnittelussa. Ministeriössäkin ajatukseen ja alueellistamistavoitteisiin suhtauduttiin myönteisesti. Suurimpana syynä siihen oli varmasti se, että ministeriön hallinnonalalta oli tullut vain vähän ehdotuksia hallituksen alueellistamispakettiin. Arkistolaitoksen oma-aloitteisuus oli siis tervetullutta. Mikkeli sai laajaa kannatusta Vuoden 2009 alkupuolella Mikkeli alkoi nousta Vaasan ohi keskusarkiston sijoituspaikkana. Mikkelissä toimivat jo maakunta-arkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA). Siellä oli myös Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus, jonka arvioitiin tarjoavan synergiaetuja toiminnalle. ELKA oli jo saanut toteuttaakseen Sotaarkiston järjestämättömien aineistojen mittasuhteiltaan poikkeuksellisen suuren järjestämishankkeen. Lisätukea antoi Mikkelin kaupunki, joka oli päättänyt ottaa arkistotoiminnan osaksi kehittämisstrategiaansa. Kaupunki teki valtioneuvostolle tammikuun 2009 lopulla esityksen, jossa nämä näkökulmat olivat vahvasti esillä. Paikalliset mediat esittelivät näkyvästi suunnitelmia, joiden toivottiin tuovan kaupunkiin valtiosektorin työpaikkoja.

9 akti 2/ Helmikuussa 2009 keskusarkistokaavailuun nousi esiin vielä yksi uusi ehdokas, Jyväskylä. Arkistolaitos teki opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen, jossa esitettiin alustavia vertailuja eri sijoituspaikkojen välillä. Vahvimmiksi vaihtoehdoiksi nähtiin Mikkeli ja Jyväskylä. Valtioneuvoston alueellistamishankkeiden arviointikehikon perusteella tekemässään arvioinnissa arkistolaitos päätyi esittämään ehdottamansa keskusarkiston sijoituspaikaksi Mikkeliä. Ministeriö halusi kuitenkin vielä arvioida tarkemmin tehtyä esitystä. Se asetti rakennusneuvos Erkki Ahon selvitysmieheksi. Hänen tehtävänään oli arvioida arkistolaitoksen tilantarpeen kehitystä vuoteen 2025 ja tehdä esitys toiminnallisesti ja taloudellisesti perustellusta arkistorakentamisesta. Uutena argumenttina nopeammalle aikataululle oli Sörnäisten kiinteistön entisen Sota-arkiston vuokrasopimuksen umpeutuminen toukokuussa Arkistolaitos esitti sen vuoksi lausunnossaan, että rakentaminen aikataulutettaisiin siten, että Sörnäisten tiloista voidaan luopua vuokra sopimuksen umpeutuessa. Jos keskusarkisto olisi käytettävissä, voitaisiin kaikki passiiviaineistot ja digitoidut aineistot siirtää sinne sekä maakunta-arkistoista että Kansallisarkistosta. Ministeriö otti kantaa asiaan pitkän sisäisen harkinnan jälkeen vasta joulukuussa Opetusministeri Henna Virkkunen alle kirjoitti periaatepäätöksen arkistolaitoksen keskus arkiston perustamisesta. Päätös noudatti arkisto laitoksen toivomuksia. Sijoituspaikaksi vahvistettiin Mikkeli ja rakennushankkeen tuli edetä siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa. Selvitysmiehen perusteellinen muistio Arkistolaitoksen keskusarkiston perustamistarpeen selvittäminen (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:2) ilmestyi tammikuussa Siinä Aho yhtyi pitkälti arkistolaitoksen jo aiemmin tekemään esitykseen. Hänkin kannatti rakentamisen keskittämistä perustettavaan keskusarkistoon ja piti Mikkeliä parhaana vaihtoehtona sen sijoituspaikaksi. Keskusarkiston valmistumisen hän kuitenkin sijoitti vuoteen Tilanpuute kirittää aikataulua Arkistolaitos yhtyi muuten selvitysmiehen näkemyksiin, mutta piti rakennusaikataulua liian hitaana. Arkistotilat olivat vaarassa täyttyä vuoteen 2020 mennessä. Sen taas pelättiin johtavan epätarkoituksenmukaisiin siirtoihin eri yksiköiden välillä. Hankkeelta puuttuu enää rahoitus Keskusarkistosuunnitelman toteuttaminen edellyttää periaate päätöksestä huolimatta vielä paljon töitä. Arkistolaitos asetti kaksi työryhmää tekemään jatkovalmisteluja. Vastuualuejohtaja Jaana Kilkin tehtävänä on suunnitella tilanhallinnan käytäntöjä, määritellä siirrettävät passiiviaineistot ja tehdä esitys siirtojen logistisesta toteutuksesta. Suunnittelujohtaja Jorma Vappulan vastuulla on työryhmä, joka vastaa rakennuksen hankesuunnitelman valmistelusta. Kaikki siis näyttää keskusarkistoratkaisun kannalta varsin hyvältä syksyllä. Enää yksi tärkeä asia puuttuu rahoitus. teksti ja kuvat: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

10 10 akti 2/2011 Nuorimpien väestörekisteriasiakirjojen käyttö onnistuu yhä Syyskuusta 2011 lähtien arkistolaitos antaa alle sata vuotta vanhoja väestörekisteriasiakirjoja sukututkijoiden käyttöön aiempaa valvotummin. Uuden käytännön taustalla ovat tietosuojavaatimukset. Korkein hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2010 päätöksen, jonka mukaan yksittäisellä sukututkijalla ei ollut oikeutta saada kirkonkirjoja omatoimisesti tutkittavaksi, koska käyttörajoituksen alaisia henkilötietoja ei voitu erottaa muista tiedoista. Kirkkohallitus suositteli maaliskuussa 2011, että seurakunnat antaisivat oma toimisesti tutkittavaksi vain sata vuotta vanhempia kirkonkirjoja. Suuri osa seurakunnista on päättänyt toimia suosituksen mukaisesti. Seurakuntien päätökset sitovat arkistolaitosta, jolla on hallussaan kyseisten seurakuntien kirkonkirjoja. Suomen Sukututkimusseuran, arkistolaitoksen ja kirkko hallituksen edustajat keskustelivat helmikuussa 2011 tietosuoja valtuutetun johdolla KHO:n päätöksestä. Sen todettiin edellyttävän väestörekisteriasiakirjojen eli kirkonkirjojen ja siviilirekisterien tietoturvallista ja valvottua käyttöön antamista, mutta ei niiden omatoimisen tutkimisen kategorista kieltämistä. Tältä pohjalta arkistolaitos on linjannut, että sen omistuksessa olevia, luovutetun alueen seurakuntien sata vuotta nuorempia väestö rekisteriasiakirjoja annetaan edelleen omatoimisesti tutkittavaksi kehittämällä niiden käyttöön antamisen menettelytapoja. Tutkimushanke selvitettävä tarkemmin Väestörekisteriasiakirjojen lupakäytäntöä kehitetään niin, että se lisää asiakirjoja käyttöönsä pyytävien tietoisuutta henkilötietojen tietoturvallisen keräämisen ja käsittelyn vaatimuksista. Jatkossa sata vuotta nuorempien väestörekisteriasiakirjojen käyttöön saanti edellyttää oman tutkimushankkeen tarkempaa selvittämistä. Selvitys annetaan valmiilla lomakkeella tai vapaamuotoisena tutkimussuunnitelmana. Mikäli tutkimus on tarkoitus julkaista, edellytetään myös henkilötietolain mukaisen rekisteriselosteen liittämistä käyttölupahakemukseen. Luovutetun alueen väestörekisteriasiakirjoja annetaan käyttöön yksinomaan digitaalisina. Tämä mahdollistaa niiden tutkimisen tarvittaessa vaikka kuva kerrallaan. Näin arkistolaitos saa yksityiskohtaisen lokitiedon siitä, mitä asiakirjoja asiakas on milläkin hetkellä käyttänyt. Tutkimuslupa on hankekohtainen Käyttölupa myönnetään kerralla kaikkiin sata vuotta nuorempiin väestörekisteriasiakirjoihin, mutta asiakirjat tilataan ja avataan asiakkaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä tutkimushankkeessa tarvitaan. Tutkimuslupa on hankekohtainen ja voimassa kaikissa arkistolaitoksen yksiköissä korkeintaan kolme vuotta. Tutkimushankkeen muuttuessa on lupa haettava uudelleen. Uusi toimintatapa otetaan käyttöön syyskuun 2011 alusta. Tällöin arkistolaitoksen kaikissa tutkijasaleissa on riittävästi asiakaspäätteitä luovutetun alueen väestörekisteriasiakirjojen käyttämiseen digitaalisina kopioina. Nykyajan yksityisyyden suojan vaatimusten toteuttaminen sellaisten asiakirjojen käytössä ja käyttöön antamisessa, joita laadittaessa asiaa ei ole voitu ottaa huomioon, merkitsee lisävaivaa niin asiakkaille kuin arkistolaitoksellekin. Sitä tuskailtaessa on hyvä muistaa, että ainoa vaihtoehto on vielä huonompi. teksti: Jaana Kilkki, kehitysjohtaja, Kansallisarkisto kuva: Yksityisarkisto, Kansallisarkisto Suvun tutkiminen sata vuotta nuoremmista kirkonkirjoista on mahdollista arkistolaitoksessa jatkossakin.

11 akti 2/ Opiskelijat arvioivat arkistolaitoksen verkkopalvelut Arkistolaitos kaipasi virkistäviä ehdotuksia ja rakentavaa palautetta verkkopalveluistaan. Tehtävään valjastettiin Tampereen yliopiston informaatio tutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen opiskelijat, jotka työstivät aihetta viiden työryhmän voimin. Yhteistyön synnyttämiä ideoita oli helppo lähteä toteuttamaan käytännössä. Opiskelijoiden korkea ammattitaito ja motivaatio aikaansaivat sen, että kyselyn tulosten analyysi tuotti valmiita suosituksia ja kehittämismalleja, joita voitiin hyödyntää sellaisenaan, kertoo tutkija Tomi Ahoranta. Ideat ja kehitysehdotukset näkyviksi Arkistolaitoksen Näkökulmia arkistosta -blogi on kokenut tähän mennessä näkyvimmät yhteistyön pohjalta tehdyt muutokset. Blogikirjoituksia on ryhdytty asiasanoittamaan ja niiden levittämistä sosiaalisessa mediassa on parannettu. Myös arkistolaitoksen kotisivujen tietokantoja sisältävä sivu on kokenut suuren muutoksen. Opiskelijoiden ideat ovat apuna myös pitkäjänteisessä suunnittelussa. Projektipäällikkö Maija-Liisa Tuomen vetämän ryhmän loppuraporttia on hyödynnetty sähköisen tilauspalvelun kehittämisessä. Palvelun ulkopuolinen testaus tuki mainiosti jo talon sisältä tulleita ehdotuksia, arvioi Tuomi. Viime talvena alkanut yhteistyö pureutui arkistolaitoksen nykyisiin ja kehitteillä oleviin verkkopalveluihin, kuten kotisivuihin ja asia kirjojen sähköiseen tilauspalveluun Astiaan. Opiskelijat jaettiin pohtimaan viittä eri osahanketta, jonka jokaisen valvojana ja auttavana osapuolena toimi arkistolaitoksen asiantuntija. Opiskelijoiden työt painottuivat verkkopalveluiden käytettävyyteen ja tunnettuuteen. Ongelmakohtia pohdittiin palveluiden nykyisten käyttäjien sekä tulevaisuuden asiakkaiden näkö kulmasta. Työryhmät esimerkiksi kutsuivat koehenkilöitä testaamaan arkistolaitoksen verkkopalveluita ja vertailivat palveluita muihin muistiorganisaatioihin Suomessa ja maailmalla. Yhteistyö hedelmällistä Kansallisarkiston tietopalveluyksikön johtaja Markku Mäenpää kertoo yhteistyön tuottaneen molemmille osapuolille myönteisiä kokemuksia. Opiskelijat ovat kokeneet saavansa projektien avulla jotain konkreettista aikaan ja me olemme saaneet palautetta ja ideoita purtavaksi, hän toteaa. Myös täysin uusia ideoita tuotiin esille ja ne otetaan huomioon palveluiden suunnittelu- ja kehitystyössä, kertoo suunnittelija Kare Salonvaara. Esimerkiksi Portti-palvelun löydettävyyttä voidaan vielä parantaa ja siihen panostetaankin. Yhteistyö tuotti myös uusia näkökulmia verkkopalveluiden käyttäjäryhmien tarkasteluun: Portin käyttäjistä vain suhteellisen pieni osa seuraa arkistolaitoksen blogia ja blogin lukijoista vastaavasti vain osa tuntee arkistolaitoksen muita verkkopalveluita, Ahoranta selventää. Yhteistyö saa jatkoa Toinen yhteistyöprojekti on saatu jo päätökseen ja sen tuloksia käydään parhaillaan läpi. Markku Mäenpään mielestä tulevissa projekteissa olisi tärkeää katsella myös taaksepäin ja arvioida, miten kehitysehdotuksia on käytännössä toteutettu ja millaista palautetta niistä on syntynyt. Yhteistyö jatkuu joka tapauksessa tulevaisuudessa. Teksti ja kuva: Tomi Mustikka, tiedotusharjoittelija, Kansallisarkisto

12 12 akti 2/2011 Jouni Nikula Tähtitieteellinen arkistourakka Astronomista kirjeenvaihtoa 1800-luvulta. Helsingin observatorio on kätkenyt suomalaisen tähtitieteen historiaa yli 200 vuoden ajalta. Nyt aineisto on seulottu ja järjestetty Helsingin yliopiston keskusarkistoon, ja observatorioon tulee tähtitiedettä esittelevä yleisökeskus. Tähtitorninmäellä ylväänä seisova Helsingin yliopiston observatorio valmistui vuonna 1834, kun yliopisto siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin. Carl Ludvig Engelin ja tähtitieteen professori Friedrich Argelanderin yhdessä suunnittelema tähtitorni oli valmistuttuaan aikakautensa parhaiten varustettuja. Sen erikoisuutena olivat kääntyvät tähtitornit elimellisenä osana rakennusta. Sata laatikkoa asiakirjoja Kevääseen 2012 kestävän remontin jälkeen observatoriossa avataan elämyksellinen yleisökeskus, joka esittelee tähtitieteen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Yleisökeskus on osa Helsingin yliopistomuseota. Rakennukseen tulee myös kahvila sekä Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan toimitiloja. Tähtitieteilijöiden siirryttyä Kumpulaan observatoriolle jäi almanakkatoimisto, kirjasto, historialliset havaintovälineet sekä arkistoaineisto. Alkavan remontin tieltä rakennus oli tyhjennettävä kokonaisuudessaan. Näin sai alkunsa arkiston järjestämisprojekti, johon allekirjoittanut palkattiin kesäkuun 2010 alusta alkaen. Helsingin observatoriossa tehtiin havaintoja toiseen maailmansotaan saakka. Sen jälkeen kaupungissa lisääntyneet savu ja valot pakottivat tähtitieteilijät siirtämään havaintotoiminnan Helsingin ulko puolelle, pääosin Kirkkonummelle Metsähovin observatorioon. Tähtitorninmäelle jäivät edelleen yliopiston tähtitieteen laitoksen työ- ja opetustilat sekä kirjasto. Vuoden 2010 yliopistouudistuksen myötä tähtitieteen laitos lakkautettiin ja yhdistettiin fysiikan laitokseen, ja tähtitieteilijät siirtyivät Kumpulan kampukselle. Observatorio määrättiin peruskorjattavaksi. Eva Isaksson Observatorion asiakirja-aineisto oli tarkoitus seuloa, inventoida karkeasti ja siirtää tämän jälkeen Helsingin yliopiston keskusarkistoon, jossa se järjestettäisiin lopullisesti. Keväällä 2010 yliopiston keskusarkiston arkistopäällikkö Juha Hannikainen ja tietopalvelusihteeri Jouni Nikula kävivät observatorion läpi huone huoneelta ullakoita ja kellareita myöten, ja kokosivat asiakirjaaineiston muuttolaatikoihin. Aineistoa kertyi yli 100 laatikkoa. Aineisto säilynyt varsin hyvin Inventointi tehtiin kesän 2010 aikana. Observatorio on säilyttänyt kätköissään asiakirjoja ja muuta aineistoa reilun 200 vuoden ajalta, sillä tätä ennen talosta ei ole tehty arkistosiirtoja. Vanhimmat asiakirjat ulottuvat 1700-luvulle, Turun Akatemian aikaan, sillä yliopiston siirryttyä Helsinkiin Turun Vartiovuoren tähtitornin asia kirjat, havaintokojeet ja kirjasto muutettiin uuteen observatorioon. Akatemian aikaisista kokoelmista mainitsemisen arvoisia ovat muun muassa Jacob Gadolinin havaintomuistiinpanot 1750-luvulta sekä professori Friedrich Argelanderin Turussa tekemät havainnot, joiden perusteella hän julkaisi vuonna 1835 tähtiluettelon Catalogus Aboenis. Tähtitorninmäen observatorio valmistui vuonna Osa vanhimmista asiakirjoista toimitettiin Mikkelin konservointikeskukseen pintapuhdistettavaksi, mutta muuten aineisto oli varsin hyvin säilynyt. Syyskuun lopulla seulottu ja inventoitu aineisto siirrettiin yliopiston keskusarkistoon.

13 akti 2/ Helsingin observatoriossa havainnoitiin tähtitaivasta toiseen maailmansotaan asti. Kansainvälistä tähtikartoitusta Observatorion arkisto on tieteenhistoriallisesti arvokas ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Suomalaiset tähtitieteilijät ovat osallistuneet laajoihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin jo 1700-luvulta lähtien. Vuosina 1761 ja 1769 sattuneet Venuksen ohikulut tarjosivat mahdollisuuden auringon etäisyyden mittaamiseen, ja ohikulkuja mitattiin eri puolilla maailmaa. Suomessa havaintoja teki Anders Planman muun muassa Kajaanissa. Nämä alkuperäiset mittaukset ja muistiinpanot ovat observatorion arkistossa. Sata vuotta myöhemmin professori Adalbert Krueger otti osaa Astronomische Gesellschaftin eli tähtitieteilijöiden järjestön suureen tähtiluettelotyöhön. Hän havaitsi ohikulkukoneella tähteä, ja havainnot lepäävät nyt yliopiston keskusarkiston makasiinissa. Observatorion historian kenties laajin kansainvälinen yhteistyöprojekti lienee vuosina toteutettu tähtivalokuvausohjelma, jossa valokuvattiin koko taivas 17 observatorion yhteistyönä. Professori Anders Donnerin johdolla Helsingin tähtitornissa kuvattiin Helsingin taivaanvyöhyke ja mitattiin tähtien paikat valokuvalevyiltä. Tuloksista koottiin Carte du Ciel -tähtiluettelo. Lähes 50 vuotta kestänyt projekti tuotti valokuvalevyä sekä runsaasti muuta aineistoa, kuten kuvauspäiväkirjoja, mittaus- ja laskupöytäkirjoja sekä levykortiston. Luettelossa viisi pääsarjaa Observatorion arkiston painopiste on tutkimusaineistoissa, varsinaista laitoshallinnollista materiaalia on selvästi vähemmän. Suuren osan arkistosta muodostavat professoreiden ja observaattoreiden kokoelmat. Kahdeksan eri henkilön aineistokokonaisuudet haluttiin sisällyttää osaksi observatorion arkistoa, eikä tehdä niistä itsenäisiä henkilöarkistoja. Osittain tämän vuoksi luettelointityössä katsottiin parhaaksi hylätä perinteinen ABC-kaava ja etsiä toisenlainen ratkaisu. Toiminnalliseen arkistokaavaan perustuvaan luetteloon muodostui lopulta viisi pääsarjaa: Laitoshallinto, Opetus ja opiskelu, Tutkimustoiminta, Henkilöiden aineistot sekä Valokuvat, piirustukset ja painotuotteet. Arkiston lopullinen laajuus on 27 hyllymetriä. Koko järjestämisprosessin aikana allekirjoittaneella oli onni saada tarvittaessa asiantuntija-apua tähtitieteen professori Tapio Markkaselta, joka auttoi asiakirjojen tunnistamisessa ja tarkisti lopullisen luettelon terminologian. Tähtitieteellisiä laskelmia ja matemaattisia kaavoja vilisevän arkiston läpikäyminen ja siitä järkevän kokonaisuuden muodostaminen ilman asiantuntija-apua olisi ollut humanistille todennäköisesti lähes mahdoton tehtävä. teksti: Marianne Hirvonen, arkistonhoitaja, Helsingin yliopiston keskusarkisto Kuva: Helsingin observatorion arkisto

14 14 akti 2/2011 Yksityiset Keskusarkistot ry:n digitointiprojektissa digitoitiin muun muassa vanhoja julisteita. YKA selvitti haastavan digitointiprojektin kunnialla Yksityiset Keskusarkistot ry (YKA) aloitti keväällä 2009 aineistojen digitointiprojektin. Se osoittautui haastavaksi, mutta alkuvaikeuksien jälkeen lopputulos oli onnistunut. Säilytettävää digitaalista aineistoa syntyi kaiken kaikkiaan 30 teratavua. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Yksityiset Keskusarkistot ry:lle euron hankemäärärahan arkistomateriaalin digitointiin, metadatojen ja käyttökopioiden luontiin sekä syntyneiden digitaalisten aineistojen säilytykseen maaliskuussa Tavoitteena oli arkistomateriaalin sähköisen saatavuuden parantaminen osana Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hanketta. Määrärahasta noin euroa osoitettiin ostopalveluihin ja loput arkistojen omana työnä tehtävään digitointiin, esivalmisteluihin, tieto kantojen päivittämiseen ja metadatatietojen tallentamiseen. YKA:n hallituksen valtuuttamana Porvarillisen Työn Arkisto johti projektin hallinnointia ja valmisteluja. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeintä oli saada yhdeksän arkistoa toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Vaikeusastetta lisäsivät arkistojen erilaiset henkilöstö resurssit ja tietotekniset valmiudet. Projektirahoitukseen liittyvänä mielenkiintoisena vivahteena mainittakoon normaalista kaavasta poikennut rahanjakoperiaate. Kaikille arkistoille, koosta riippumatta, tarjottiin samansuuruinen osuus. Työryhmä määritteli laatuvaatimukset Hallinnon kannalta merkittävimmät asiat liittyivät teknisten määritysten valmistelemiseen ja hankintojen kilpailutukseen. Kilpailutuksessa päädyttiin kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, joka mahdollisti sekä markkinatilanteen kartoittamisen että teknisiin yksityiskohtiin liittyvän vuoropuhelun palveluntarjoajien kanssa. Teknisten laatuvaatimusten määrittelemiseksi perustettiin erillinen tekninen työryhmä. Kirjoittajan lisäksi siihen kuuluivat tutkijat Pia Pursiainen (Kansan Arkisto), Liisa Vuori-Mattila (Toimihenkilöarkisto) ja Veikko Rytkönen (Työväen Arkisto) sekä arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho (ELKA).

15 akti 2/ Laatukriteerien lähtökohtana olivat Kansallisarkiston digitoinnin laatukriteerit, joiden ohella pyrimme huomioimaan eri arkistojen tekniset lähtökohdat ja digitaalisten aineistojen käyttötarpeet. Esimerkiksi käyttökopioissa päädyttiin kaksiosaiseen malliin: tekstiasiakirjoista vaadittiin sekä jpg-käyttökopio että maksimissaan 50-sivuinen tekstitunnistettu pdf/a-käyttökopio. Arkistojen arjessa edettiin vauhdilla Hallinnollisella puolella hanke eteni verkkaisesti hankintalain pykälien mukaisesti, mutta arkistojen arjessa toiminta oli hektistä. Digitoitavaksi otettiin pääasiassa arkistojen keskeinen asiakirja-aineisto, esimerkiksi pöytäkirjoja. Aineisto kartoitettiin pika vauhdilla, laadittiin digitointiohjeistuksia sekä tehtiin aineistojen esivalmisteluita. Yhdeksän arkiston erittäin lyhyessä ajassa tekemien esivalmistelujen tuloksena digitoitavaksi kelpaavaa aineistoa kertyi noin mikrofilmiotosta, yli paperiasiakirjaa, yli julistetta ja karttaa sekä yli tuntia AV-materiaalia. Heti kilpailutuksen alussa kävi selväksi, ettei projekti etenisi digitointivaiheeseen nopeasti. Tekniset laatuvaatimukset lyötiin lukkoon kesäkuussa 2009, ja hankintailmoitus saatiin HILMAilmoituskanavaan vasta Tarjouspyyntövaihe venyi siten vuodenvaihteeseen Määräaikaan mennessä saatiin neljä tarjousta, jotka pisteytettiin siten, että hinnan painoarvo oli 40 prosenttia ja laadun 60 prosenttia. Sopimusneuvotteluihin valittiin kolme palveluntarjoajaa: mikrofilmeistä vastannut Itella Information Oy, paperiasiakirjoista ja julisteista vastannut Multiprint Oy sekä AV-materiaaleja ja säilytystä hoitanut Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Tiukka aikataulu sitoi resursseja Koe-erien digitoinnit osoittautuivat muutamien aineistotyyppien osalta arvioitua haasteellisemmiksi, minkä seurauksena tuotantovaiheeseen päästiin kunnolla vasta elokuussa. Kaiken kaikkiaan Yksityiset Keskusarkistot ry:hyn kuuluu yhdeksän arkistoa: Kansan Arkisto Keskustan ja maaseudun arkisto Porvarillisen Työn Arkisto Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Suomen Urheiluarkisto Svenska centralarkivet Toimihenkilöarkisto Työväen Arkisto Urho Kekkosen Arkisto palveluntarjoajat digitoivat syksyllä 2010 yli miljoona paperiasiakirjaa tai mikrofilmiotosta, tuntia AV-materiaalia, karttaa ja 554 julistetta. Neljän arkiston omana työnä digitoitiin yli asiakirjaa ja valokuvaa. Myös palveluntarjoajien digitoimat yli miljoona asiakirjaa merkitsivät suurta työtaakkaa yksittäisille arkistoille, sillä aineistojen tarkastaminen tiukassa aikataulussa oli haasteellista. Esimerkiksi Keskustan ja maaseudun arkistolta kului työaikaa tähän yli sata tuntia. Pahimmillaan arkistossa saattoi samanaikaisesti olla kaksikin tarkastettavaa aineistoerää yhtä aikaa. Aikataulupaineiden vaikutus näkyi myös projektin jälkeen tehdyssä kyselytutkimuksessa: jopa 70 prosenttia arkistoista oli sitä mieltä, että projekti sitoi liikaa henkilöresursseja. Toisaalta 70 prosentin arkistoista piti projektia koulutuksellisesti hyödyllisenä. Projektin lopputulos oli onnistunut 90 prosentin mielestä. Merkittävin havainto liittyi kuitenkin digitoinnin suoritustapaan: ostopalvelut eivät kaikissa tapauksissa tarjonneet arkistojen kannalta helpointa ja kustannustehokkainta ratkaisua. Tätä mieltä olivat ainakin ne arkistot, jotka digitoivat sekä omana työnään että ostopalveluina. Sitoutuminen toi hyvän lopputuloksen Yhteenvetona todettakoon, että projekti oli tulosten valossa onnistunut. Myös rahoituksen myöntänyt taho saattoi olla tyytyväinen, sillä palautettavaa jäi noin euroa. Jälkiviisaasti voisi todeta, että parempiin tuotantolukuihin olisi voitu yltää. Projektin kahden viimeisen kuukauden tuotantolukujen perusteella koe-erävaiheen venyminen kahdella kuukaudella merkitsi yli asiakirjan jäämistä digitoimatta. Tuotannollisista ja teknisistä haasteista huolimatta projektin jälkimaku on hyvä. Erityisen positiivinen asia oli arkistojen sitoutuminen projektiin sen kaikissa vaiheissa. Raskaasta työrupeamasta huolimatta arkistot ovat myös ilmaisseet olevansa valmiita osallistumaan vastaavanlaiseen projektiin tulevaisuudessakin. teksti: Riku Keski-Rauska, tutkija, Porvarillisen Työn Arkisto kuvat: Kansan Arkiston ja Porvarillisen Työn Arkiston kokoelmat

16 16 akti 2/2011 SÄHKE3 luo edellytykset tietokantojen ja rekisterien pysyvälle säilytykselle Arkistolaitos valmistelee SÄHKE3-normia, jonka tavoitteena on turvata tietokantojen ja rekisterien pysyvä säilytys. Tarkoituksena on, että normi astuu voimaan vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana. Uuden normin tavoitteena ei ole siis päivittää olemassa olevia SÄHKE-normeja, vaan pureutua ennen muuta niihin aineistoihin, joiden pysyvään säilyttämiseen nykyiset normit eivät tarjoa helposti sovellettavia ratkaisuja. Uusi normi ei edellytä muutoksia nykyisten SÄHKE-normien mukaan toteutettuihin tieto järjestelmiin. Arkistolaitoksen SÄHKE-normit ovat arkipäivää monen julkis hallinnon organisaation tietohallinnossa. Ne määräävät vaatimuksista, jotka ovat edellytyksenä tietojen pysyvälle säilyttämiselle yksinomaan sähköisessä muodossa. Normien tavoitteena on ennen muuta turvata syntysähköisen tiedon todistusvoimaisuus, eheys ja käytettävyys tulevaisuuden tutkimustarpeita varten. Tietokanta-aineistolle omat menetelmät Tietokanta-aineistoissa korostuu sähköisen säilyttämisen haasteellisuus. Tietokannan säilyttäminen ei edellytä ainoastaan sopivaa säilytysformaattia, joka tallentaa tietokannan rakenteen ja sisällön, vaan myös tietokannan käyttötarkoituksen ja koko kontekstin tarkkaa dokumentointia. Viranomaiset käyttävät jo runsaasti SÄHKE1- ja SÄHKE2-normien vaatimukset täyttäviä tietojärjestelmiä. Nykyisin yhä useampi organisaatio huomioi SÄHKE-vaatimukset jo uutta tietojärjestelmää suunniteltaessa. Voimassaolevia normeja sovelletaan lähinnä tietojärjestelmiin, joissa tietoa käsitellään ja muokataan asiakirjoina. Tieto on siis selkeinä kokonaisuuksina ja juuri asiakirjat käsittelyvaihetietoineen ja metatietoineen ovat säilyttämisen kohteena. Myös monimutkaisempi data talteen SÄHKE-normien ulkopuolelle jää kuitenkin paljon sellaista pysyvästi säilytettävää aineistoa, joka on rakenteeltaan asiakirjoja monimutkaisempaa: relaatiotietokantoja, rekistereitä ja tutkimusdataa. Suunnitteilla olevan SÄHKE3:n tavoitteena on luoda menetelmät erityisesti tietokantojen ja rekisterien talteen ottamiseksi, säilyttämiseksi ja käyttöön tarjoamiseksi. Tietokanta tarvitsee ympärilleen teknisen ja sisällöllisen kuvailun eli käyttöohjeen, jotta tulevaisuuden tutkija pystyy ymmärtämään ja tulkitsemaan tietokannan sisältämää informaatiota. Tieto kantojen sähköisen säilyttämisen välttämättömyys on ilmeinen: tuskin kenenkään mielestä tulostaminen on varteenotettava säilytysstrategia relaatiotietokannoille. Sähköinen säilytys mahdollistaa jo nyt tiedon paremman etsittävyyden ja käytettävyyden ja tukee siten tulevaisuuden tutkimustarpeita. Keskeisenä haasteena on luoda menetelmät tiedon monipuolisille hakumahdollisuuksille ja tiedon yhdisteltävyydelle. Tutkijoiden ei siten tarvitse koota tietoa useista eri sirpaleista, vaan tavoitteena on esimerkiksi eri rekisterien sisältämien tietojen yhdisteleminen. teksti: Mikko Eräkaski, suunnittelija, Kansallisarkisto

17 akti 2/ Miten organisaatiot VAPA-palveluun? Arkistolaitoksen tulisi antaa selkeät aikataulut viranomaisille siitä, mitä VAPAn hyödyntäminen edellyttää ja tiedotettava tästä useilla eri kanavilla. VAPA on toistaiseksi ylivoimainen verrattuna erillisiin säilytysjärjestelmiin. Säilytyspalvelun tuoma kustannussäästö täytyy konkretisoida. Mitä palvelun käyttöönotto edellyttää ja miten paljon paperiarkistoinnista luopuminen säästää toimitila- ja työkuluissa? Rodeo/Michael Travers Kokemusten jakaminen muiden VAPA-käyttäjien kanssa olisi oivallinen tapa kehittää organisaatioiden valmiuksia. Koulutusta ja foorumeita tarvitaan. Lisäksi viranomaiset on vakuutettava siitä, että heillä on yhä VAPA-siirtojen jälkeenkin mahdollisuus toteuttaa itse aineistoihin kohdistuvaa tietopalvelua. Valtion viranomainen VAPAja VALDAviidakossa Rivivirkamiehet ja johtajat tuntevat yhä valitettavan vähän asiakirjahallintoa, varsinkin sen sähköistä puolta. Organisaatiot on saatava ymmärtämään, että uusilla sähköisillä menettely tavoilla turvataan viranomaisen historian säilyvyys ja saavutetaan huomattavat säästöt verrattuna manuaalisiin prosesseihin ja paperiarkistointiin. Valtion viranomaiset ovat yleensä haluttomia tekemään itsenäisiä päätöksiä sähköisen asiakirjahallinnon kehittämisestä. Tästä kertoo muun muassa se, että arkistolaitokselta on haettu harvakseltaan sähköisen säilyttämisen lupia, joita asiakirjallisen tiedon säilyttäminen pysyvästi ainoastaan sähköisessä muodossa edellyttää. Väistämätön VALDA VALDA on valtionhallinnon virastoille suunnattu asiakirjojen ja asianhallinnan yhteiskäyttöinen kokonaisratkaisu. Siten VAPAa olisi hyvä esitellä myös VALDA-hankkeen foorumeilla. Kokonaisratkaisu saa toivottavasti taakseen tietohallintolain pakottavuuden, sillä yhteisissä järjestelmissä käy usein niin, että moni organisaatio katsoo niiden asettamien kehysten olevan itselleen sopimattomia. Sähköisessä asiakirjahallinnossa keskitetty asianhallinnan ratkaisu on enemmän kuin tervetullut. SÄHKEttä kansalle Arkistolaitoksen SÄHKE2-normi on ollut voimassa vuoden 2009 alusta. Se on koettu varsin tekniseksi, ja siitä on toivottu kansantajuista versiota. Yksityiskohtaisen metatietomäärittelyn huomioiminen on vienyt järjestelmäprojekteissa aikaa, eivätkä järjestelmätoimittajatkaan tunne normia parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavaa on, että arkistolaitoksen normit kattaisivat aikanaan monipuolisesti viranomaisten tuottamat aineistot, kuten julkaisujärjestelmät, jotta tiedon saaminen talteen tuleville polville ei olisi kiinni sen teknisestä rakenteesta. Arkistolaitoksen normeja kunnioitetaan ja laitosta pidetään luotettavana, joten pohja norminannolle on kunnossa. teksti: Nina Eerikäinen, harjoittelija, Kansallisarkisto Organisaatioissa ei olla tarpeeksi tietoisia luvan mukanaan tuomista hyödyistä, eikä sähköisen säilyttämisen mahdollisuuksista ylipäätään. Luvan myötä valtionhallinnon organisaatio voi maksutta hyödyntää arkistolaitoksen sähköisten asiakirjojen säilytyspalvelua, VAPAa. Osoitteessa on hyöty- ja kustannuslaskuri, jolla voi verrata paperiarkistoinnin ja oman pysyvän sähköisen säilyttämisen kuluja VAPAn kuluihin. Samalta sivul ta löytyy tarkistuslista sähköiseen säilyttämiseen siirtyville organisaatioille.

18 18 akti 2/2011 Lontoossa sijaitseva Black Cultural Archives (BCA) on 30 vuoden ajan dokumentoinut, säilyttänyt ja esitellyt Brittein saarten afrikkalais- ja karibialaistaustaisten asukkaiden historiaa. Siinä missä virallisissa yhteyksissä on käytetty termiä Brixton riot (Brixtonin mellakka), kulttuurikeskus pyrkii neutraloimaan tapahtuma ketjun käyttämällä siitä termiä Brixton uprising (Brixtonin kansannousu). Keskustelu muistuttaa kovasti kotoista vääntöämme siitä, mikä on oikea termi vuoden 1918 tapahtumille. Tällä hetkellä BCA sijaitsee Lontoossa Thamesin eteläpuolella, Lambethin kaupunginosassa. Ulkoisesti arkisto on hyvin vaatimaton. Paikan löytäminen oli hankalaa, eivätkä paikalliset asukkaatkaan osanneet neuvoa tietä sinne. BCA yhtäältä haluaa tuoda esiin mustien kulttuuria ja vaikutusta brittiläisessä yhteiskunnassa, mutta toisaalta säilyttää neutraalin asenteen arkoihinkin tapahtumiin. Pitbullterrierit omistajineen tuijottivat Kansallisarkiston virkamiestä epäluuloisesti tämän suunnistaessa jättimäisten kerrostalojen pihoilla ja koettaessa löytää perille. Lopulta paikallisen sosiaali keskuksen yläkerrasta löytyi kulttuurikeskus ja arkisto. Syy BCA:n matalaan profiiliin oli selvä. Tila on väliaikainen ja uusi rakennus on valmisteilla Brixtonin kaupunginosaan. BCA saa arvoisensa tilat vuonna 2012 samoihin aikoihin, kun Suomessa avataan Saamelaisarkisto. Afrikkalaistaustaisille oma ääni BCA:n tavoitteena on tallentaa afrikkalaistaustaisen väestön kulttuuri ja historia. Juopa virallisen arkistonmuodostuksen ja sitä täydentävän alakulttuuriksi luokiteltavan perinteen välillä on olemassa. Arkiston kokoelmapäällikkö Victoria Lane kertoo, että epäluulo virallisia arkistoja kohtaan saattaa olla ratkaiseva tekijä, jonka takia asiakirjoja on helpompi luovuttaa BCA:han. Me haluamme tehdä mustille sen, minkä naistutkimus on tehnyt naishistorialle. Haluamme tuoda asiaamme esiin muustakin kuin marginaalisesta näkökulmasta, valtaväestön näkökulman läpi tulkittuna. Tavoitteena on luoda uusi, neutraali sanasto, joka sisältäisi arvovapaita käsitteitä. Se kasvattaa luottamusta arkistoihin. Näin saamme luovuttajia, jotka ovat ennen olleet aliedustettuja ja marginaalissa. Tavoitteena on, että kynnys luovuttaa aineistoa on matala. Sanavalinnat luovat ilmapiirin Jo pelkästään kieli ja sanavalinnat saattavat siis luoda ilmapiirin, joka ei rohkaise asiakirjojen tai tiedon luovuttamiseen. Esimerkkinä kokoelmapäällikkö Lane mainitsi Brixtonin vuoden 1981 tapahtumat. Köyhässä Etelä-Lontoon kaupunginosassa oli huono asuntotilanne, korkea rikollisuus, työttömyyttä ja köyhyyttä. Tämä aiheutti levottomuutta, joka kulminoitui väkivaltaisuuksiin, tulipaloihin, henkilövahinkoihin ja poliisin väliintuloon. Vuonna 1984 kulttuurikeskuksesta haluttiin savimajan mallinen ja näitä rintamerkkejä kaupattiin asian edistämiseksi. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin. Kokoelmat yksityisiä, asiakirjat tuoreita BCA:n kokoelmat ovat yksityisiä. Arkistossa on tietopalvelu ja pieni kirjasto. The Heritage Lottery Fund (HLF) rahoittaa keskusta: sen ansiosta uusi talo on rakenteilla ja asiakirjoja on saatu kerättyä talteen. Asiakirjat ovat tyypiltään tuttuja yksityisarkistojen kanssa työskenteleville: henkilökohtaisia kirjeitä, järjestöjen materiaalia, pöytäkirjoja, julistuksia. HLF on lisäksi rahoittanut kokoelmien luettelointia ja uusien tietovarantojen hankkimista. Kaikista ilmiöistä ja kansanliikkeistä ei ole syntynyt arkistonormien mukaista asiakirjakokonaisuutta. BCA on halunnut aktiivisesti täydentää kokoelmiaan. Black Women s Movementin arkistoja täydennettiin kouluttamalla 20 vapaaehtoista teemahaastattelijaa, jotka keräsivät tietoa mustien naisten aktivismista 1900-luvun Britanniassa.

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Tilastoarkisto. Arkistoaineistoille uusi elämä. Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012

Tilastoarkisto. Arkistoaineistoille uusi elämä. Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012 Tilastoarkisto Arkistoaineistoille uusi elämä Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012 5.12.2012 Tilastokirjasto / Tilastoarkisto 1 - - Päätearkisto on asiakirjojen taivas,

Lisätiedot

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi. Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila

Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi. Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Aluehallinnon uudistamishanke Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman linjauksiin pohjautuvan

Lisätiedot

Arkistolaitos Helsinki 2010. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä

Arkistolaitos Helsinki 2010. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä Arkistolaitos Helsinki 2010 Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä 1 ARKISTOLAITOS Määräys AL/13157/07.01.01.00/2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11. Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.2014 VASTAAJAN TIEDOT Vastaustapa: Sähköpostikutsu Vastaajan

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

ULOSOTON TIETOJÄRJESTELMÄN VUOSIEN 1992-2004 TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO

ULOSOTON TIETOJÄRJESTELMÄN VUOSIEN 1992-2004 TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO Valtakunnanvoudinvirasto PL 330 20101 TURKU Kirjeenne 22.2.2013 (dnro 372/030/12) Kansallisarkistolle ULOSOTON TIETOJÄRJESTELMÄN VUOSIEN 1992-2004 TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA

VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA Verohallitus PL 325 00052 VERO Kirjeenne 8.10.2010 Kansallisarkistolle VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS. v. 1.0 (18.4.2012)

Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS. v. 1.0 (18.4.2012) 1 (9) Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 1.0 (18.4.2012) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 1.0 18.4.2012 Mikko Eräkaski ensimmäinen julkaistu versio 2 (9) Sisältö: 1. Yleistä

Lisätiedot

31.3.2007 Sivu 1. Tehtäväalue TYÖVOIMAN PALVELUKESKUSTEN YHTEISET ASIAKIRJAT. Asiakirjakokonaisuudet S/L Rekisteröintitapa

31.3.2007 Sivu 1. Tehtäväalue TYÖVOIMAN PALVELUKESKUSTEN YHTEISET ASIAKIRJAT. Asiakirjakokonaisuudet S/L Rekisteröintitapa Sivu 1 OHJEASIAKIRJAT Palvelukeskukselle osoitetut muilta viranomaisilta S voa saapuneet määräykset, ohjeet, suositukset yms. Palvelukeskuksen laatimat ohjeet, linjaukset yms. L sp esim. asiakaspalvelukriteerit

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS

TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.60.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 557 000 euroa. tiot 1A-C

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 17.12.2012 AL/21220/07.01.01.03.00/2012 1(4) ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 1. Seulontatoiminnan perusta ja yleiset tavoitteet Arkistolaitoksen seulontatoiminnassa lähtökohtana on, että julkishallinnon

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla.

tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla. Hyvään tiedonhallintatapaan tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla. Hyvä tiedonhallintatapa avoin pääsy julkisiin tietoihin korkealaatuista

Lisätiedot

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Kansalliskirjaston äänitekokoelma KK:lla laaja kokoelma, n. 160 000 äänite%ä Suomen suurin julkinen äänitekokoelma Vuodesta 1981 vapaakappalelaki AV- aineistolle,

Lisätiedot

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS CGI - Johtava globaalien tietotekniikka- ja liiketoimintapalveluiden tarjoaja Maailman kuudenneksi suurin itsenäinen IT-palvelu- ja liiketoimintayritys Perustettu

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje

Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Hyväksytty: Kaupunginhallitus 5.10.2009 322 1. Toimintaohjeen soveltaminen Tässä ohjeessa annetaan kaikille kaupungin toimintayksilöille

Lisätiedot

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa 23.5.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 28.9. 29.9. ja 12.10. 13.10.2011 Paikka: Luennoitsijat: Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto,

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

JOROISTEN KUNNAN ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

JOROISTEN KUNNAN ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE JOROISTEN KUNNAN ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE Hyväksytty x.x.20xx Voimaan x.x.20xx YLEISTÄ 1 Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on ohjata Joroisten kunnan asiakirjahallintoa, arkistonmuodostusta ja arkistonhoitoa.

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

MicroTieto. Oivallus palvelusta

MicroTieto. Oivallus palvelusta Ratkaisut ARKISTOINTIIN JA DOKUMENTINHALLINTAAN MicroTieto Oivallus palvelusta ongelma? Loppuuko tila? Löytyykö tieto? Onko arkisto toteutettu lain mukaisesti? Karkaako kustannukset? Ratkaisu. MikROFiLMaus

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet 1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Arkistolaitos Graafiset ohjeet 2 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Sisältö Graafisen ohjeistuksen tarkoitus... 2 Värit... 3 Tunnukset... 4 Typografia... 6 Sovelluksia... 7

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC

Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012 Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt Liikearkistoyhdistys, Teemapäivä 6.6.2012 Ohjelma 12.00 Avaus Osmo Palonen, LAY 12.05 Sähke2 TOS, TOJ ja sertifiointi

Lisätiedot

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6)

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) OHJELMA 3.3.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) Tiistai 5.4.: Moduuli 1 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPINNÄYTE- TÖIDEN JA VASTAAVIEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPINNÄYTE- TÖIDEN JA VASTAAVIEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO 1(6) Jakelussa mainitut AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPINNÄYTE- TÖIDEN JA VASTAAVIEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS JA SÄILYTYSMUOTO Ammattikorkeakoulut ovat viiden viime vuoden aikana

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä

Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) Sähköpostiosoite. Väitöskirja Lisensiaattitutkimus Pro gradu Ammatillinen opinnäytetyö Muu, mikä Tampereen kaupunki TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA/HAKIJAT Hakemuksen saapumispvm Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Muut tutkimuksen tekemiseen osallistuvat henkilöt Sukunimi Etunimi

Lisätiedot