sivu 6 sivu 8 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2011 Henkilö- ja sukuvaakunat esillä näyttelyssä Keskusarkiston suunnittelu käyntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 8 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2011 Henkilö- ja sukuvaakunat esillä näyttelyssä Keskusarkiston suunnittelu käyntiin"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2011 sivu 6 Henkilö- ja sukuvaakunat esillä näyttelyssä sivu 8 Keskusarkiston suunnittelu käyntiin sivu 12 Sata laatikollista tähtitieteen historiaa

2 2 akti 2/2011 akti 2/2011 Sisältö Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu Tilaukset ja palaute 3 4 Lyhyet Pääkirjoituksessa valotetaan lukijakyselyn tuloksia. Kansallisarkistossa on kohistu vaakunoista näyttelyn, kirjan ja tietokannan myötä. Keskusarkisto on arkistolaitoksen suurhanke, jonka valmistelu on jo päässyt vauhtiin. Kirkonkirjojen tutkimisen lupakäytännöt tarkentuvat arkistolaitoksessa. Arkistolaitos arvioi yhdessä opiskelijoiden kanssa verkkopalveluitaan. Helsingin observatoriosta tulee tähtitiedettä esittelevä yleisökeskus arkistojen siirryttyä Helsingin yliopiston keskusarkistoon. ISSN Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi Yksityisten keskusarkistojen digitointiprojekti eteni onnistuneesti maaliinsa. Arkistolaitos valmistelee SÄHKE3-normia, jonka tavoitteena on turvata tietokantojen ja rekisterien pysyvä säilytys. Sähköisen säilyttämisen hyödyt eivät ole riittävän hyvin organisaatioiden tiedossa. Black Cultural Archives on Ison-Britannian afrikkalaistaustaisen väestön ääni. Arkistouralla: tietohallintoasiantuntija Anneli Pekkanen, ELY-keskusten tietohallintoyksikkö 21 Oulun maakunta-arkisto sai arkistojen kunnostamisella ja tiivistämisellä aikaan merkittäviä tilansäästöjä. Kannen kuva Maria Arponen, Kansallisarkisto Heraldiikasta kiinnostuneet kutsuvieraat tutustuivat Kansallisarkiston toukokuussa avattuun näyttelyyn. 22 Pohjois-Amerikan suomalaisista tietoa janoavien kannattaa kääntyä Venäjän arkistojen puoleen. Pääkirjoituksen kuva Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto

3 akti 2/ Pääkirjoitus Lukija on kuningas Aktin toimituskunta kartoitti lukijoiden mielipiteitä lehdestä viime numeron yhteydessä. Lukijakyselyn tulos oli ilahduttava: lehteen ollaan tyytyväisiä ja saimme runsaasti kehitysideoita. Akti on ensi sijassa arkistoammattilaisten lehti. Alan asiantuntijoiden ohella tärkeä lukijaryhmä ovat arkistojen loppukäyttäjät tutkijoista historian harrastajiin. Tavoitteena on tarjota kiinnostavaa, ajankohtaista ja ajatuksia herättävää luettavaa eri lukijaryhmille. Tämä tarkoittaa kertomuksia työstä arkistoalalla, taustoittavia artikkeleita arkistolaitoksen toiminnasta ja kiehtovia tarinoita erilaisista arkistoista. Selkeys ja luettavuus ovat lehden a ja o, ja kyselyssä näitä ominaisuuksia kiiteltiin. Samalla toivottiin syvällisempiä ja konkreettisempia artikkeleita arkistokentältä. Erityisesti kunnissa työskentelevät lukijat kaipasivat juttuja arkistoarjen haasteista, kuten sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman (eams) laatimisesta ja tietojärjestelmistä. Sähköinen säilyttäminen toistui toive aiheena monien muidenkin vastauksissa. Myös perinteisemmille teemoille oli tilausta. Monet lukijat toivoivat juttuja mielenkiintoisista arkistolöydöistä ja aineistoista sekä erityisarkistojen esittelyjä. Lukijakysely toikin selkeästi esiin, miten arkistomaailmassa eletään rinnakkaiseloa paperisten ja sähköisten aineistojen parissa. Aktin lukeminen liittyi monelle vastaajalle oman ammattitaidon kehittämiseen. Lehti nähtiin myös arkistokentän linkkinä. Saapuessaan Akti on päivän kohokohta. Se on yhdysside arkistoalalla työskenteleville, kommentoi eräs lukija. Aktin toimitus kiittää kyselyyn vastanneita ja ottaa toiveet tarkasti huomioon tulevien lehtien suunnittelussa. Aktia tehdään ennen kaikkea lukijoille, jotka päättävät tekstien lukemisesta ja siitä, koetaanko lehti tärkeäksi. Ruusuja, risuja ja juttutoiveita voi jatkossa lähettää osoitteeseen akti@narc.fi. Miellyttäviä lukuhetkiä toivottaen Heidi Mustajoki, päätoimittaja

4 4 akti 2/2011 FIDA tallettaa suomalaisen teollisen muotoilun historiaa Lyhyet Asiakkaat kokeilivat asiakirjojen sähköistä tilausta Suomalainen arkistokenttä laajeni viime vuonna, kun Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston yhteyteen perustettiin Suomalaisen Teollisen Muotoilun Arkisto FIDA. Sen tavoitteena on arkistoida ja edistää teollisen ja käyttäjälähtöisen muotoilun tutkimusta. FIDAn perustamisen taustalla oli ajatus kerätä järjestelmällisesti muotoilijoiden luovan työn tuloksia kertomaan, miten suomalaisen, korkeatasoisen teollisen muotoilun tarina on syntynyt. Arkisto vastaanottaa teolliseen muotoiluun liittyviä aineistoja muotoilijoilta, suunnittelutoimistoilta ja yrityksiltä esimerkiksi piirustuksien, esitteiden ja prototyyppien muodossa. Arkistolaitoksessa testattiin kesäkuun aikana uutta verkkopalvelua Astiaa. Pilotointiin saivat osallistua kaikki Kansallisarkiston Rauhankadulla ja Oulun maakunta-arkistossa asioineet asiakkaat. FIDAa johtaa arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho. Lisätietoja FIDAn palveluista voit lukea osoitteesta Arkiston netti sivuilta löytyy lisäksi tietokantoja sekä aineistoja esitteleviä verkkonäyttelyitä. Astia on uusi sähköinen tilauksentekotapa, joka tarjoaa mahdollisuuden tilata aineistoa käytettäväksi tutkijasaleissa sekä tehdä selvitys- ja käyttölupatilauksia ajasta ja paikasta riippumatta. Arkistolaitoksen työryhmä esittää arkistolain kokonaisuudistusta Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalin päivystäjä Pertti Vuorinen toteaa pilotoinnin sujuneen varsin hyvin pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta. Asiakkaiden antama palautekin on ollut positiivista. Tämä on tutkijoille helpompi kuin manuaalinen tilaustapa, vaikka hakupohjassa on tiettyjä rajoituksia, Vuorinen selventää. Arkistolaitoksen työryhmä esitti kesäkuussa jättämässään loppuraportissa arkistolain kokonaisvaltaista uudistamista. Kansallisarkiston asettama työryhmä pohti arkistolain muutostarpeiden lisäksi arkistolaitoksen toimitilojen rakentamista vuoteen 2018 saakka. Väitöskirjaansa kasaava Keijo Karvonen kokeili tilauspalvelua useampaan otteeseen. Karvonen mainitsee uuden palvelun jättäneen jälkeensä hyvinkin positiivisia kokemuksia. Onhan tämä kätevämpi ja nopeampi tapa kuin lomakkeiden täyttäminen, hän kertoo. Asiakkailta kerätyn palautteen perusteella suurin osa pilotointiin osallistuneista piti tilausjärjestelmää helppona ja vaivattomana. Ainoastaan hakutoimintoihin toivottiin enemmän rajaus mahdollisuuksia. Uutta tilaustapaa voi testata syksyn aikana myös arkistolaitoksen muissa toimipisteissä. Saadun palautteen pohjalta palvelua kehitetään loppuvuonna tapahtuvaa käyttöö nottoa varten. Työryhmän mielestä arkistolaki kaipaa selvästi päivittämistä. Lain päivittämisessä olisi syytä huomioida arkistoalan muuttunut terminologia, joka on saanut rinnalleen digitaalisen maailman käsitteitä. Työryhmän mukaan työssä tulisi myös tarkkailla uuden lain suhdetta tulevaan julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta ja tieto järjestelmien yhteentoimivuutta koskevaan lakiin. Toimitila- ja arkistolakikysymysten valmistelu jatkuu arkistolaitoksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee asettamaan arkistolain uudistamistyöryhmän loppusyksystä Ylemmän arkistotutkinnon suorittaminen päättyy arkistolaitoksessa 2014 Arkistolaitos luopuu ylemmän arkistotutkinnon järjestämisestä vuoteen 2014 mennessä. Uusia tutkintolupia ei enää myönnetä, ja nykyiset tutkinnot tulee suorittaa viimeistään mennessä. Keijo Karvonen tilasi asiakirjoja uudella tilaustavalla kesäkuussa Kansallisarkistossa. Tomi Mustikka Arkistolaitoksen päätös perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä tulossopimuksissa tehtyihin linjauksiin, joiden mukaan yliopistotasoinen arkistokoulutus siirretään yliopistojen hoidettavaksi. Sitä tarjoavat Tampereen, Turun ja Joensuun yliopistot.

5 akti 2/ Ennätysmäärä uusia yksityisarkistoja Kaikki merkit viittaavat siihen, että kuluvana vuonna Kansallisarkistoon vastaanotetaan enemmän yksityisarkistoja kuin koskaan ennen. Jo kesäkuun loppuun mennessä uusia yksityisarkistoja on vastaanotettu 280 hyllymetriä 58 eri luovutuksena. Esimerkkeinä uuden sadon henkilöarkistoista ovat lähetystöneuvos Kari Holopaisen ja ministeri Pertti Salolaisen mittavat arkistot sekä huomattavat lisäykset presidentti Kyösti Kallion, äskettäin kuolleen Georg C. Ehrnroothin, akateemikko A. I. Virtasen sekä professoreiden Kalle Väisälä ja Väinö Auer arkistoihin. Pieni harvinaisuus luovutusten joukossa on kauan tutkijoiden ulottumattomissa ollut nippu Lotta-johtaja Fanni Luukkosen saamia kirjeitä. Uusista järjestö arkistoista laajin on Suomen luonnonsuojeluliiton arkisto. Uudet yksityisarkistot saadaan tutkijoiden käyttöön kuitenkin vasta useamman vuoden viiveellä, sillä arkistot ovat yleensä vastaanotettaessa järjestämättä ja luetteloimatta. Tämä työ tehdään Kansallisarkiston yksityisarkistoyksikössä oman henkilökunnan voimin. Aluehallintovirastojen arkistokokoelmia seulotaan Kansallisarkisto, valtionvarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja aluehallintovirastot ovat käynnistäneet aluehallinto viranomaisten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten arkistokokoelmien seulonta- ja järjestämishankkeen touko-kesäkuun vaihteessa Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla. Hankkeen taustalla on vuonna 2009 tehty periaatepäätös, jonka mukaan Kansallisarkisto vastaanottaa säilytyskustannuksitta edellä mainittujen virastojen edeltäjäorganisaatioiden pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineiston ilman 40 vuoden aikarajaa. Siirrot toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Työn ohjauksesta vastaavat Kansallisarkisto sekä Turun ja Hämeen linnan maakunta-arkistot. Arkistolaitos vastaa tänä vuonna enintään 400 hyllymetrin laajuisen aineiston saattamisesta siirto kuntoon ja aluehallintoviranomaiset järjestävät omilla resursseillaan samansuuruisen aineiston. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta tänä vuonna eurolla. Libanonin sisällissodan aineistot turvasäilytykseen Suomeen Kansallisarkisto vastaanotti kesäkuussa digitaaliset kopiot merkittävästä Libanonin sisällissotaa koskevasta aineistosta. Kansallisarkisto kopioi aineistot kovalevyille huhtikuussa Beirutissa ja asiakirjojen alkuperäiskappaleet jäivät UMAM Documentation & Research -keskukseen. Kopioidut aineistot eivät ole Suomessa tutkimuskäytössä eikä niitä liitetä turvallisuussyistä tietojärjestelmiin. Jussi Nuorteva Siirron taustalla oli Kansainvälisen arkistojärjestön ICA:n ihmisoikeustyöryhmän näkemys, jonka mukaan kansainvälisesti ainutlaatuisten dokumenttien digitaaliset kopiot tulisi säilyttää Libanonin lisäksi myös ulkomailla. Kansallisarkisto sai pyynnön aineistojen turvakopioinnista ja säilyttämisestä kevättalvella UMAM on koonnut Libanonin sisällissotaan liittyvää aineistoa ja saattanut sitä avoimesti tutkimuksen ja kansalaisten käyttöön vuodesta 2004 lähtien. Suomeen kopioidut aineistot sisältävät muun muassa sisällissodassa surmansa saaneita ja kadonneita koskevia henkilöasiakirjoja sekä korvaamatonta kuvaaineistoa. Libanonin sisällissodan jäljet näkyvät yhä Beirutissa. Arkistolaitos mukana Turun kirjamessuilla ja Suku- ja kotiseutumessuilla Arkistolaitos esittelee aineistojaan ja palveluitaan Turun Messukeskuksessa osastolla B42. Lisäksi arkistolaitos on monipuolisesti mukana messujen ohjelmassa. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta

6 6 akti 2/2011 Kansallisarkiston näyttely esittelee henkilö- ja sukuvaakunoita Kansallisarkiston tiloissa toukokuussa avattu Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa -näyttely kertoo, miten vaakunoita on käytetty ilmaisemaan henkilön tai suvun identiteettiä kautta historian. Näyttely esittelee vaakunoiden moninaista käyttöä ja kehitystä aina 1200-luvun sineteistä moderneihin porvarisvaakunoihin. Maan heraldisena virastona Kansallisarkisto ottaa kantaa ennen kaikkea julkisiin heraldisiin tunnuksiin. Yksityisiä henkilö- ja sukuvaakunoita esittelevän näyttelyn järjestäminen on kuitenkin monesta syystä luonnollista. Arkistossa säilytetään usean merkittävän suomalaisen heraldisen taiteilijan arkistoja, joita näyttelyssä on hyödynnetty. Näyttelyn kokoajat ovat myös käyttäneet hyväksi valtioarkiston alkuaikoina harjoitetun heraldisen tutkimuksen yhteydessä syntyneitä kokonaisuuksia, ennen kaikkia valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin keräämiä ja julkaisemia sinetti- ja vaakunakuvia. Lisäksi näyttelyyn on lainattu suuri määrä vaakunakuvia ja esineitä. Artikkelikokoelma näyttelyn pohjana Näyttely luotiin yhteistyössä Pohjoismaisen heraldisen seuran suomalaisten hallituksen jäsenten FM Wilhelm Brummerin ja Ph.D. Antti Matikkalan kanssa. Avajaistilaisuus Kansallisarkistossa toimi myös 6. Pohjoismaisen heraldisen konferenssin avajaisina. Tilaisuudessa julkaistiin Brummerin ja Matikkalan toimittama artikkelikokoelma Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa, jota voidaan pitää ensimmäisenä kattavana tieteellisenä teoksena tällä alalla. Kirjan ovat kustantaneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja arkistolaitos, ja se sisältää yhteensä 19 artikkelia ja yli 300 kuvaa. Kirjoittajat esittelevät sekä uuteen perustutkimukseen liittyviä tuloksia että nojautuvat jo aikaisemmin julkaistuihin tutkimustuloksiin. Myös sinettejä ja vaakunakirjeitä Suomen herttua Bengt Birgerinpojan ratsastajasinetti 1200-luvun lopusta on valittu tunnuskuvaksi koko näyttelylle. Reinhold Hausen julkaisi siitä aikoinaan kuvan kirjassaan Finlands medeltidssigill (1900). Kun taiteilija Akseli Gallen-Kallela vuonna 1918 luonnosteli Mannerheim-mitalin kääntöpuolta, hän käytti ratsastajasinettiä esikuvana. Gallen-Kallelan piirrosta säilytetään Sotamuseossa ja on lainattu sieltä Kansallisarkistoon. Vaakunoiden käyttö yhdistettiin voimakkaasti aateliin vielä 1900 luvun alussa. Näyttelyssä on esillä sekä Ruotsin kuninkaan antamia vaakunakirjeitä että Venäjän keisarin allekirjoittamia aatelis korotuspäätöksiä. Monarkin päätöksellä annettujen aatelisvaakunoiden aikakausi ulottuu Suomessa 1400-luvun alusta varsinaisesti vuoteen Vanhin Suomessa alkuperäisenä säilynyt vaakunakirje on näyttelyssä esillä oleva Tawast-suvun vuonna 1582 saama kirje. Viimeinen aatelointi sijoittuu vuoteen 1912, jolloin ministerivaltiosihteeri August Langhoff korotettiin keisarin aloitteesta suoraan vapaaherran arvoon. Kansallisarkisto on näyttelyn yhteydessä vastaanottanut Langhoffin alkuperäisen, Nikolai II:n vahvistaman vaakunamaalauksen lahjana. Tawast-suvun vaakunaa säilytetään Suomen ritarihuoneen arkistossa. Vaakunat ovat suosittu harrastus Henkilö-, suku- ja yhteisövaakunat ovat viime vuosikymmenien aikana saavuttaneet melkoisen suosion Suomessa. Suomen Heraldinen Seura aloitti yksityisten vaakunoiden rekisteröinnin Vuoden 2010 lopussa vaakunarekisterissä oli yli vaakunaa. Kiinnostus porvarisvaakunoita kohtaan heräsi jo 1950-luvulla kunnanvaakunoiden suunnitteluprosessin ja ruotsalaisten esikuvien vaikutuksesta. Henkilö- ja sukuseuravaakunoiden lukumäärän räjähdysmäinen kasvu alkoi kuitenkin vasta 1980-luvun lopulla paljolti sukututkimusharrastuksen ja sukuseuratoiminnan aktivoitumisen seurauksena.

7 akti 2/ Europeana Heraldica avautui netissä Kansallisarkiston verkkosivuilla julkaistiin toukokuussa Europeana Heraldica -tietokanta, joka sisältää Suomen kunnallisvaakunat ja hallinnon sinettejä. Tietokanta toimii osoitteessa heraldica. Se sisältää nyt 615 vaakunaa ja 1011 sinettiä, joista suurin osa kuuluu Kansallisarkiston Heraldicakokoelmaan. Heraldinen tietokantahanke käynnistyi tammikuussa 2011 ja taloudellista tukea siihen saatiin Hjalmari Finnen säätiöltä. Kansallisarkiston antama evästys oli, että tietokannan on toimittava monilla kielillä, ja että siinä on samantapaisia haku- ja hyperlinkkitoimintoja kuin Helsingin yliopiston historiallisessa opiskelijamatrikkelissa Täydentyvä elektroninen hakuteos Vaakunanäyttely on avoinna Kansallisarkistossa lokakuun 28. päivään saakka. Uusien porvarisvaakunoiden suunnittelemisen tiennäyttäjinä voidaan pitää ennen kaikkea kolmea heraldista taiteilijaa: Gustaf von Numers ( ), Olof Eriksson ( ) ja Ahti Hammar ( ). He suunnittelivat myös ja 1960-luvuilla merkittävän osan Suomen kunnallisvaakunoista. Muita tuotteliaita suunnittelijoita ovat olleet Robert de Caluwé ( ) ja Kari K. Laurla ( ). Näiden taiteilijoiden vaakunoiden ohella näyttelyssä esitellään runsaasti viime vuosikymmenen aikana luotuja vaakunoita. Kuvien lukumäärää ei ole rajattu, vaan esimerkiksi Ahvenanmaan maakunnan vaakunan kohdalla on eri taiteilijoiden piirtämistä saksanhirvistä neljä kuvaa, joista kahden lähdetietoina ovat linkit Vakkaan ja Digitaaliarkistoon, ja kahden painokuvan kohdalla linkki kyseiseen kirjaan. Lisäksi tekstissä olevan hakusana-hyperlinkin kautta näkee luettelon sineteistä, joiden osana on käytetty Ahvenanmaan vaakunaa. Lopputulos on eräänlainen heraldografia eli elektroninen hakuteos, jolla on tutkimuksen piirteitä. teksti: John Strömberg, erikoistutkija, Kansallisarkisto Kuvat: Sotamuseo ja Kansallisarkisto Sivusto ei ole valmis, vaan se on luonteeltaan ylläpidettävä ja laajennettava. Siihen on tarkoitus lisätä muita koti- ja ulkomaisia heraldisia aineistoja, täydentää hakujärjestelmää sekä korjata havaittuja virheitä ja puutteita. Sivuston karttatoimintoa, joka näyttää pistesijainnin, on määrä kehittää siten, että kartalla näytetään alueiden rajat ja lähistön heraldiset kohteet. Myös kieliversioiden lukumäärää on tarkoitus lisätä, koska tietokannasta tulee Kansallisen digitaalisen kirjaston kautta osa Europeanaa, Euroopan digitaalisen kulttuurin ja taiteen keskusta. teksti: Yrjö Kotivuori, tutkija, Kansallisarkisto Suurlähettiläs P. K. Tarjanteen vaakuna, jonka on suunnitellut Gustav von Numers. Vaakunan aaltoelementit viittaavat Tarjanne-veteen.

8 8 akti 2/2011 Arkistolaitoksen rakentaminen keskitetään uuteen keskusarkistoon Opetus- ja kulttuuriministeriön viime joulukuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan arkistolaitoksen keskusarkisto nousee Mikkeliin vuoteen 2018 mennessä. Arkistolaitos asetti viime toukokuussa kaksi työryhmää valmistelemaan suurhankkeen käytännön töitä. Arkistolaitoksen aineistomäärä vuoden 2010 lopulla oli noin 190 hyllykilometriä. Selvitysten perusteella tiedetään, että viranomaisilla on lähes saman verran pysyvästi säilytettäväksi määrättyä aineistoa, joka aikanaan siirtyy arkistolaitokselle. Sähköisen asiakirjahallinnan kehittyessä yhä useampi haluaa luovuttaa aineistot jo ennen nykyisin noudatettua 40 vuoden siirtosykliä. Säilytystilan tarve siis kasvaa voimakkaasti arkistolaitoksessa tulevina vuosina. Miten toimia, jotta tieteellisesti ja kulttuurisesti merkittävät aineistot voitaisiin säilyttää turvallisella ja kustannustehokkaalla tavalla ja niihin kohdistuvat tietopalvelutarpeet voitaisiin hoitaa mahdollisimman hyvin? Ajatus nousi esille syksyllä 2008 Ajatus kaiken rakennustoiminnan keskittämisestä yhteen kohteeseen arkistolaitoksen keskusarkistoon muotoiltiin ensimmäisen kerran kirjalliseksi esitykseksi muistiossa Alueellistaminen ja arkistolaitos lokakuussa Siinä esitettiin maakunta arkistojen rakennustoiminnan keskittämistä yhteen paikkaan: Vaasaan perustettavaan keskusarkistoon. Ensimmäisen suunnitelman mukaan sinne olisi kohdistettu kaikki maakunta-arkistojen uudet arkistosiirrot. Kansallisarkiston tulevat arkistosiirrot puolestaan suunniteltiin keskitettäväksi Hämeenlinnaan. Mikkeliin olisi alueellistamistoimena sijoitettu arkistolaitoksen konservointitoimintaa. Keskusarkistoajatus oli näin lähtenyt liikkeelle ja sen täsmällisempi suunnittelu alkoi. Keskusarkisto sai vuonna 2009 yhä vahvemman aseman strategisessa suunnittelussa. Ministeriössäkin ajatukseen ja alueellistamistavoitteisiin suhtauduttiin myönteisesti. Suurimpana syynä siihen oli varmasti se, että ministeriön hallinnonalalta oli tullut vain vähän ehdotuksia hallituksen alueellistamispakettiin. Arkistolaitoksen oma-aloitteisuus oli siis tervetullutta. Mikkeli sai laajaa kannatusta Vuoden 2009 alkupuolella Mikkeli alkoi nousta Vaasan ohi keskusarkiston sijoituspaikkana. Mikkelissä toimivat jo maakunta-arkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA). Siellä oli myös Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus, jonka arvioitiin tarjoavan synergiaetuja toiminnalle. ELKA oli jo saanut toteuttaakseen Sotaarkiston järjestämättömien aineistojen mittasuhteiltaan poikkeuksellisen suuren järjestämishankkeen. Lisätukea antoi Mikkelin kaupunki, joka oli päättänyt ottaa arkistotoiminnan osaksi kehittämisstrategiaansa. Kaupunki teki valtioneuvostolle tammikuun 2009 lopulla esityksen, jossa nämä näkökulmat olivat vahvasti esillä. Paikalliset mediat esittelivät näkyvästi suunnitelmia, joiden toivottiin tuovan kaupunkiin valtiosektorin työpaikkoja.

9 akti 2/ Helmikuussa 2009 keskusarkistokaavailuun nousi esiin vielä yksi uusi ehdokas, Jyväskylä. Arkistolaitos teki opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen, jossa esitettiin alustavia vertailuja eri sijoituspaikkojen välillä. Vahvimmiksi vaihtoehdoiksi nähtiin Mikkeli ja Jyväskylä. Valtioneuvoston alueellistamishankkeiden arviointikehikon perusteella tekemässään arvioinnissa arkistolaitos päätyi esittämään ehdottamansa keskusarkiston sijoituspaikaksi Mikkeliä. Ministeriö halusi kuitenkin vielä arvioida tarkemmin tehtyä esitystä. Se asetti rakennusneuvos Erkki Ahon selvitysmieheksi. Hänen tehtävänään oli arvioida arkistolaitoksen tilantarpeen kehitystä vuoteen 2025 ja tehdä esitys toiminnallisesti ja taloudellisesti perustellusta arkistorakentamisesta. Uutena argumenttina nopeammalle aikataululle oli Sörnäisten kiinteistön entisen Sota-arkiston vuokrasopimuksen umpeutuminen toukokuussa Arkistolaitos esitti sen vuoksi lausunnossaan, että rakentaminen aikataulutettaisiin siten, että Sörnäisten tiloista voidaan luopua vuokra sopimuksen umpeutuessa. Jos keskusarkisto olisi käytettävissä, voitaisiin kaikki passiiviaineistot ja digitoidut aineistot siirtää sinne sekä maakunta-arkistoista että Kansallisarkistosta. Ministeriö otti kantaa asiaan pitkän sisäisen harkinnan jälkeen vasta joulukuussa Opetusministeri Henna Virkkunen alle kirjoitti periaatepäätöksen arkistolaitoksen keskus arkiston perustamisesta. Päätös noudatti arkisto laitoksen toivomuksia. Sijoituspaikaksi vahvistettiin Mikkeli ja rakennushankkeen tuli edetä siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa. Selvitysmiehen perusteellinen muistio Arkistolaitoksen keskusarkiston perustamistarpeen selvittäminen (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:2) ilmestyi tammikuussa Siinä Aho yhtyi pitkälti arkistolaitoksen jo aiemmin tekemään esitykseen. Hänkin kannatti rakentamisen keskittämistä perustettavaan keskusarkistoon ja piti Mikkeliä parhaana vaihtoehtona sen sijoituspaikaksi. Keskusarkiston valmistumisen hän kuitenkin sijoitti vuoteen Tilanpuute kirittää aikataulua Arkistolaitos yhtyi muuten selvitysmiehen näkemyksiin, mutta piti rakennusaikataulua liian hitaana. Arkistotilat olivat vaarassa täyttyä vuoteen 2020 mennessä. Sen taas pelättiin johtavan epätarkoituksenmukaisiin siirtoihin eri yksiköiden välillä. Hankkeelta puuttuu enää rahoitus Keskusarkistosuunnitelman toteuttaminen edellyttää periaate päätöksestä huolimatta vielä paljon töitä. Arkistolaitos asetti kaksi työryhmää tekemään jatkovalmisteluja. Vastuualuejohtaja Jaana Kilkin tehtävänä on suunnitella tilanhallinnan käytäntöjä, määritellä siirrettävät passiiviaineistot ja tehdä esitys siirtojen logistisesta toteutuksesta. Suunnittelujohtaja Jorma Vappulan vastuulla on työryhmä, joka vastaa rakennuksen hankesuunnitelman valmistelusta. Kaikki siis näyttää keskusarkistoratkaisun kannalta varsin hyvältä syksyllä. Enää yksi tärkeä asia puuttuu rahoitus. teksti ja kuvat: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

10 10 akti 2/2011 Nuorimpien väestörekisteriasiakirjojen käyttö onnistuu yhä Syyskuusta 2011 lähtien arkistolaitos antaa alle sata vuotta vanhoja väestörekisteriasiakirjoja sukututkijoiden käyttöön aiempaa valvotummin. Uuden käytännön taustalla ovat tietosuojavaatimukset. Korkein hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2010 päätöksen, jonka mukaan yksittäisellä sukututkijalla ei ollut oikeutta saada kirkonkirjoja omatoimisesti tutkittavaksi, koska käyttörajoituksen alaisia henkilötietoja ei voitu erottaa muista tiedoista. Kirkkohallitus suositteli maaliskuussa 2011, että seurakunnat antaisivat oma toimisesti tutkittavaksi vain sata vuotta vanhempia kirkonkirjoja. Suuri osa seurakunnista on päättänyt toimia suosituksen mukaisesti. Seurakuntien päätökset sitovat arkistolaitosta, jolla on hallussaan kyseisten seurakuntien kirkonkirjoja. Suomen Sukututkimusseuran, arkistolaitoksen ja kirkko hallituksen edustajat keskustelivat helmikuussa 2011 tietosuoja valtuutetun johdolla KHO:n päätöksestä. Sen todettiin edellyttävän väestörekisteriasiakirjojen eli kirkonkirjojen ja siviilirekisterien tietoturvallista ja valvottua käyttöön antamista, mutta ei niiden omatoimisen tutkimisen kategorista kieltämistä. Tältä pohjalta arkistolaitos on linjannut, että sen omistuksessa olevia, luovutetun alueen seurakuntien sata vuotta nuorempia väestö rekisteriasiakirjoja annetaan edelleen omatoimisesti tutkittavaksi kehittämällä niiden käyttöön antamisen menettelytapoja. Tutkimushanke selvitettävä tarkemmin Väestörekisteriasiakirjojen lupakäytäntöä kehitetään niin, että se lisää asiakirjoja käyttöönsä pyytävien tietoisuutta henkilötietojen tietoturvallisen keräämisen ja käsittelyn vaatimuksista. Jatkossa sata vuotta nuorempien väestörekisteriasiakirjojen käyttöön saanti edellyttää oman tutkimushankkeen tarkempaa selvittämistä. Selvitys annetaan valmiilla lomakkeella tai vapaamuotoisena tutkimussuunnitelmana. Mikäli tutkimus on tarkoitus julkaista, edellytetään myös henkilötietolain mukaisen rekisteriselosteen liittämistä käyttölupahakemukseen. Luovutetun alueen väestörekisteriasiakirjoja annetaan käyttöön yksinomaan digitaalisina. Tämä mahdollistaa niiden tutkimisen tarvittaessa vaikka kuva kerrallaan. Näin arkistolaitos saa yksityiskohtaisen lokitiedon siitä, mitä asiakirjoja asiakas on milläkin hetkellä käyttänyt. Tutkimuslupa on hankekohtainen Käyttölupa myönnetään kerralla kaikkiin sata vuotta nuorempiin väestörekisteriasiakirjoihin, mutta asiakirjat tilataan ja avataan asiakkaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä tutkimushankkeessa tarvitaan. Tutkimuslupa on hankekohtainen ja voimassa kaikissa arkistolaitoksen yksiköissä korkeintaan kolme vuotta. Tutkimushankkeen muuttuessa on lupa haettava uudelleen. Uusi toimintatapa otetaan käyttöön syyskuun 2011 alusta. Tällöin arkistolaitoksen kaikissa tutkijasaleissa on riittävästi asiakaspäätteitä luovutetun alueen väestörekisteriasiakirjojen käyttämiseen digitaalisina kopioina. Nykyajan yksityisyyden suojan vaatimusten toteuttaminen sellaisten asiakirjojen käytössä ja käyttöön antamisessa, joita laadittaessa asiaa ei ole voitu ottaa huomioon, merkitsee lisävaivaa niin asiakkaille kuin arkistolaitoksellekin. Sitä tuskailtaessa on hyvä muistaa, että ainoa vaihtoehto on vielä huonompi. teksti: Jaana Kilkki, kehitysjohtaja, Kansallisarkisto kuva: Yksityisarkisto, Kansallisarkisto Suvun tutkiminen sata vuotta nuoremmista kirkonkirjoista on mahdollista arkistolaitoksessa jatkossakin.

11 akti 2/ Opiskelijat arvioivat arkistolaitoksen verkkopalvelut Arkistolaitos kaipasi virkistäviä ehdotuksia ja rakentavaa palautetta verkkopalveluistaan. Tehtävään valjastettiin Tampereen yliopiston informaatio tutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen opiskelijat, jotka työstivät aihetta viiden työryhmän voimin. Yhteistyön synnyttämiä ideoita oli helppo lähteä toteuttamaan käytännössä. Opiskelijoiden korkea ammattitaito ja motivaatio aikaansaivat sen, että kyselyn tulosten analyysi tuotti valmiita suosituksia ja kehittämismalleja, joita voitiin hyödyntää sellaisenaan, kertoo tutkija Tomi Ahoranta. Ideat ja kehitysehdotukset näkyviksi Arkistolaitoksen Näkökulmia arkistosta -blogi on kokenut tähän mennessä näkyvimmät yhteistyön pohjalta tehdyt muutokset. Blogikirjoituksia on ryhdytty asiasanoittamaan ja niiden levittämistä sosiaalisessa mediassa on parannettu. Myös arkistolaitoksen kotisivujen tietokantoja sisältävä sivu on kokenut suuren muutoksen. Opiskelijoiden ideat ovat apuna myös pitkäjänteisessä suunnittelussa. Projektipäällikkö Maija-Liisa Tuomen vetämän ryhmän loppuraporttia on hyödynnetty sähköisen tilauspalvelun kehittämisessä. Palvelun ulkopuolinen testaus tuki mainiosti jo talon sisältä tulleita ehdotuksia, arvioi Tuomi. Viime talvena alkanut yhteistyö pureutui arkistolaitoksen nykyisiin ja kehitteillä oleviin verkkopalveluihin, kuten kotisivuihin ja asia kirjojen sähköiseen tilauspalveluun Astiaan. Opiskelijat jaettiin pohtimaan viittä eri osahanketta, jonka jokaisen valvojana ja auttavana osapuolena toimi arkistolaitoksen asiantuntija. Opiskelijoiden työt painottuivat verkkopalveluiden käytettävyyteen ja tunnettuuteen. Ongelmakohtia pohdittiin palveluiden nykyisten käyttäjien sekä tulevaisuuden asiakkaiden näkö kulmasta. Työryhmät esimerkiksi kutsuivat koehenkilöitä testaamaan arkistolaitoksen verkkopalveluita ja vertailivat palveluita muihin muistiorganisaatioihin Suomessa ja maailmalla. Yhteistyö hedelmällistä Kansallisarkiston tietopalveluyksikön johtaja Markku Mäenpää kertoo yhteistyön tuottaneen molemmille osapuolille myönteisiä kokemuksia. Opiskelijat ovat kokeneet saavansa projektien avulla jotain konkreettista aikaan ja me olemme saaneet palautetta ja ideoita purtavaksi, hän toteaa. Myös täysin uusia ideoita tuotiin esille ja ne otetaan huomioon palveluiden suunnittelu- ja kehitystyössä, kertoo suunnittelija Kare Salonvaara. Esimerkiksi Portti-palvelun löydettävyyttä voidaan vielä parantaa ja siihen panostetaankin. Yhteistyö tuotti myös uusia näkökulmia verkkopalveluiden käyttäjäryhmien tarkasteluun: Portin käyttäjistä vain suhteellisen pieni osa seuraa arkistolaitoksen blogia ja blogin lukijoista vastaavasti vain osa tuntee arkistolaitoksen muita verkkopalveluita, Ahoranta selventää. Yhteistyö saa jatkoa Toinen yhteistyöprojekti on saatu jo päätökseen ja sen tuloksia käydään parhaillaan läpi. Markku Mäenpään mielestä tulevissa projekteissa olisi tärkeää katsella myös taaksepäin ja arvioida, miten kehitysehdotuksia on käytännössä toteutettu ja millaista palautetta niistä on syntynyt. Yhteistyö jatkuu joka tapauksessa tulevaisuudessa. Teksti ja kuva: Tomi Mustikka, tiedotusharjoittelija, Kansallisarkisto

12 12 akti 2/2011 Jouni Nikula Tähtitieteellinen arkistourakka Astronomista kirjeenvaihtoa 1800-luvulta. Helsingin observatorio on kätkenyt suomalaisen tähtitieteen historiaa yli 200 vuoden ajalta. Nyt aineisto on seulottu ja järjestetty Helsingin yliopiston keskusarkistoon, ja observatorioon tulee tähtitiedettä esittelevä yleisökeskus. Tähtitorninmäellä ylväänä seisova Helsingin yliopiston observatorio valmistui vuonna 1834, kun yliopisto siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin. Carl Ludvig Engelin ja tähtitieteen professori Friedrich Argelanderin yhdessä suunnittelema tähtitorni oli valmistuttuaan aikakautensa parhaiten varustettuja. Sen erikoisuutena olivat kääntyvät tähtitornit elimellisenä osana rakennusta. Sata laatikkoa asiakirjoja Kevääseen 2012 kestävän remontin jälkeen observatoriossa avataan elämyksellinen yleisökeskus, joka esittelee tähtitieteen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Yleisökeskus on osa Helsingin yliopistomuseota. Rakennukseen tulee myös kahvila sekä Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan toimitiloja. Tähtitieteilijöiden siirryttyä Kumpulaan observatoriolle jäi almanakkatoimisto, kirjasto, historialliset havaintovälineet sekä arkistoaineisto. Alkavan remontin tieltä rakennus oli tyhjennettävä kokonaisuudessaan. Näin sai alkunsa arkiston järjestämisprojekti, johon allekirjoittanut palkattiin kesäkuun 2010 alusta alkaen. Helsingin observatoriossa tehtiin havaintoja toiseen maailmansotaan saakka. Sen jälkeen kaupungissa lisääntyneet savu ja valot pakottivat tähtitieteilijät siirtämään havaintotoiminnan Helsingin ulko puolelle, pääosin Kirkkonummelle Metsähovin observatorioon. Tähtitorninmäelle jäivät edelleen yliopiston tähtitieteen laitoksen työ- ja opetustilat sekä kirjasto. Vuoden 2010 yliopistouudistuksen myötä tähtitieteen laitos lakkautettiin ja yhdistettiin fysiikan laitokseen, ja tähtitieteilijät siirtyivät Kumpulan kampukselle. Observatorio määrättiin peruskorjattavaksi. Eva Isaksson Observatorion asiakirja-aineisto oli tarkoitus seuloa, inventoida karkeasti ja siirtää tämän jälkeen Helsingin yliopiston keskusarkistoon, jossa se järjestettäisiin lopullisesti. Keväällä 2010 yliopiston keskusarkiston arkistopäällikkö Juha Hannikainen ja tietopalvelusihteeri Jouni Nikula kävivät observatorion läpi huone huoneelta ullakoita ja kellareita myöten, ja kokosivat asiakirjaaineiston muuttolaatikoihin. Aineistoa kertyi yli 100 laatikkoa. Aineisto säilynyt varsin hyvin Inventointi tehtiin kesän 2010 aikana. Observatorio on säilyttänyt kätköissään asiakirjoja ja muuta aineistoa reilun 200 vuoden ajalta, sillä tätä ennen talosta ei ole tehty arkistosiirtoja. Vanhimmat asiakirjat ulottuvat 1700-luvulle, Turun Akatemian aikaan, sillä yliopiston siirryttyä Helsinkiin Turun Vartiovuoren tähtitornin asia kirjat, havaintokojeet ja kirjasto muutettiin uuteen observatorioon. Akatemian aikaisista kokoelmista mainitsemisen arvoisia ovat muun muassa Jacob Gadolinin havaintomuistiinpanot 1750-luvulta sekä professori Friedrich Argelanderin Turussa tekemät havainnot, joiden perusteella hän julkaisi vuonna 1835 tähtiluettelon Catalogus Aboenis. Tähtitorninmäen observatorio valmistui vuonna Osa vanhimmista asiakirjoista toimitettiin Mikkelin konservointikeskukseen pintapuhdistettavaksi, mutta muuten aineisto oli varsin hyvin säilynyt. Syyskuun lopulla seulottu ja inventoitu aineisto siirrettiin yliopiston keskusarkistoon.

13 akti 2/ Helsingin observatoriossa havainnoitiin tähtitaivasta toiseen maailmansotaan asti. Kansainvälistä tähtikartoitusta Observatorion arkisto on tieteenhistoriallisesti arvokas ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Suomalaiset tähtitieteilijät ovat osallistuneet laajoihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin jo 1700-luvulta lähtien. Vuosina 1761 ja 1769 sattuneet Venuksen ohikulut tarjosivat mahdollisuuden auringon etäisyyden mittaamiseen, ja ohikulkuja mitattiin eri puolilla maailmaa. Suomessa havaintoja teki Anders Planman muun muassa Kajaanissa. Nämä alkuperäiset mittaukset ja muistiinpanot ovat observatorion arkistossa. Sata vuotta myöhemmin professori Adalbert Krueger otti osaa Astronomische Gesellschaftin eli tähtitieteilijöiden järjestön suureen tähtiluettelotyöhön. Hän havaitsi ohikulkukoneella tähteä, ja havainnot lepäävät nyt yliopiston keskusarkiston makasiinissa. Observatorion historian kenties laajin kansainvälinen yhteistyöprojekti lienee vuosina toteutettu tähtivalokuvausohjelma, jossa valokuvattiin koko taivas 17 observatorion yhteistyönä. Professori Anders Donnerin johdolla Helsingin tähtitornissa kuvattiin Helsingin taivaanvyöhyke ja mitattiin tähtien paikat valokuvalevyiltä. Tuloksista koottiin Carte du Ciel -tähtiluettelo. Lähes 50 vuotta kestänyt projekti tuotti valokuvalevyä sekä runsaasti muuta aineistoa, kuten kuvauspäiväkirjoja, mittaus- ja laskupöytäkirjoja sekä levykortiston. Luettelossa viisi pääsarjaa Observatorion arkiston painopiste on tutkimusaineistoissa, varsinaista laitoshallinnollista materiaalia on selvästi vähemmän. Suuren osan arkistosta muodostavat professoreiden ja observaattoreiden kokoelmat. Kahdeksan eri henkilön aineistokokonaisuudet haluttiin sisällyttää osaksi observatorion arkistoa, eikä tehdä niistä itsenäisiä henkilöarkistoja. Osittain tämän vuoksi luettelointityössä katsottiin parhaaksi hylätä perinteinen ABC-kaava ja etsiä toisenlainen ratkaisu. Toiminnalliseen arkistokaavaan perustuvaan luetteloon muodostui lopulta viisi pääsarjaa: Laitoshallinto, Opetus ja opiskelu, Tutkimustoiminta, Henkilöiden aineistot sekä Valokuvat, piirustukset ja painotuotteet. Arkiston lopullinen laajuus on 27 hyllymetriä. Koko järjestämisprosessin aikana allekirjoittaneella oli onni saada tarvittaessa asiantuntija-apua tähtitieteen professori Tapio Markkaselta, joka auttoi asiakirjojen tunnistamisessa ja tarkisti lopullisen luettelon terminologian. Tähtitieteellisiä laskelmia ja matemaattisia kaavoja vilisevän arkiston läpikäyminen ja siitä järkevän kokonaisuuden muodostaminen ilman asiantuntija-apua olisi ollut humanistille todennäköisesti lähes mahdoton tehtävä. teksti: Marianne Hirvonen, arkistonhoitaja, Helsingin yliopiston keskusarkisto Kuva: Helsingin observatorion arkisto

14 14 akti 2/2011 Yksityiset Keskusarkistot ry:n digitointiprojektissa digitoitiin muun muassa vanhoja julisteita. YKA selvitti haastavan digitointiprojektin kunnialla Yksityiset Keskusarkistot ry (YKA) aloitti keväällä 2009 aineistojen digitointiprojektin. Se osoittautui haastavaksi, mutta alkuvaikeuksien jälkeen lopputulos oli onnistunut. Säilytettävää digitaalista aineistoa syntyi kaiken kaikkiaan 30 teratavua. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Yksityiset Keskusarkistot ry:lle euron hankemäärärahan arkistomateriaalin digitointiin, metadatojen ja käyttökopioiden luontiin sekä syntyneiden digitaalisten aineistojen säilytykseen maaliskuussa Tavoitteena oli arkistomateriaalin sähköisen saatavuuden parantaminen osana Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hanketta. Määrärahasta noin euroa osoitettiin ostopalveluihin ja loput arkistojen omana työnä tehtävään digitointiin, esivalmisteluihin, tieto kantojen päivittämiseen ja metadatatietojen tallentamiseen. YKA:n hallituksen valtuuttamana Porvarillisen Työn Arkisto johti projektin hallinnointia ja valmisteluja. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeintä oli saada yhdeksän arkistoa toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Vaikeusastetta lisäsivät arkistojen erilaiset henkilöstö resurssit ja tietotekniset valmiudet. Projektirahoitukseen liittyvänä mielenkiintoisena vivahteena mainittakoon normaalista kaavasta poikennut rahanjakoperiaate. Kaikille arkistoille, koosta riippumatta, tarjottiin samansuuruinen osuus. Työryhmä määritteli laatuvaatimukset Hallinnon kannalta merkittävimmät asiat liittyivät teknisten määritysten valmistelemiseen ja hankintojen kilpailutukseen. Kilpailutuksessa päädyttiin kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, joka mahdollisti sekä markkinatilanteen kartoittamisen että teknisiin yksityiskohtiin liittyvän vuoropuhelun palveluntarjoajien kanssa. Teknisten laatuvaatimusten määrittelemiseksi perustettiin erillinen tekninen työryhmä. Kirjoittajan lisäksi siihen kuuluivat tutkijat Pia Pursiainen (Kansan Arkisto), Liisa Vuori-Mattila (Toimihenkilöarkisto) ja Veikko Rytkönen (Työväen Arkisto) sekä arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho (ELKA).

15 akti 2/ Laatukriteerien lähtökohtana olivat Kansallisarkiston digitoinnin laatukriteerit, joiden ohella pyrimme huomioimaan eri arkistojen tekniset lähtökohdat ja digitaalisten aineistojen käyttötarpeet. Esimerkiksi käyttökopioissa päädyttiin kaksiosaiseen malliin: tekstiasiakirjoista vaadittiin sekä jpg-käyttökopio että maksimissaan 50-sivuinen tekstitunnistettu pdf/a-käyttökopio. Arkistojen arjessa edettiin vauhdilla Hallinnollisella puolella hanke eteni verkkaisesti hankintalain pykälien mukaisesti, mutta arkistojen arjessa toiminta oli hektistä. Digitoitavaksi otettiin pääasiassa arkistojen keskeinen asiakirja-aineisto, esimerkiksi pöytäkirjoja. Aineisto kartoitettiin pika vauhdilla, laadittiin digitointiohjeistuksia sekä tehtiin aineistojen esivalmisteluita. Yhdeksän arkiston erittäin lyhyessä ajassa tekemien esivalmistelujen tuloksena digitoitavaksi kelpaavaa aineistoa kertyi noin mikrofilmiotosta, yli paperiasiakirjaa, yli julistetta ja karttaa sekä yli tuntia AV-materiaalia. Heti kilpailutuksen alussa kävi selväksi, ettei projekti etenisi digitointivaiheeseen nopeasti. Tekniset laatuvaatimukset lyötiin lukkoon kesäkuussa 2009, ja hankintailmoitus saatiin HILMAilmoituskanavaan vasta Tarjouspyyntövaihe venyi siten vuodenvaihteeseen Määräaikaan mennessä saatiin neljä tarjousta, jotka pisteytettiin siten, että hinnan painoarvo oli 40 prosenttia ja laadun 60 prosenttia. Sopimusneuvotteluihin valittiin kolme palveluntarjoajaa: mikrofilmeistä vastannut Itella Information Oy, paperiasiakirjoista ja julisteista vastannut Multiprint Oy sekä AV-materiaaleja ja säilytystä hoitanut Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Tiukka aikataulu sitoi resursseja Koe-erien digitoinnit osoittautuivat muutamien aineistotyyppien osalta arvioitua haasteellisemmiksi, minkä seurauksena tuotantovaiheeseen päästiin kunnolla vasta elokuussa. Kaiken kaikkiaan Yksityiset Keskusarkistot ry:hyn kuuluu yhdeksän arkistoa: Kansan Arkisto Keskustan ja maaseudun arkisto Porvarillisen Työn Arkisto Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Suomen Urheiluarkisto Svenska centralarkivet Toimihenkilöarkisto Työväen Arkisto Urho Kekkosen Arkisto palveluntarjoajat digitoivat syksyllä 2010 yli miljoona paperiasiakirjaa tai mikrofilmiotosta, tuntia AV-materiaalia, karttaa ja 554 julistetta. Neljän arkiston omana työnä digitoitiin yli asiakirjaa ja valokuvaa. Myös palveluntarjoajien digitoimat yli miljoona asiakirjaa merkitsivät suurta työtaakkaa yksittäisille arkistoille, sillä aineistojen tarkastaminen tiukassa aikataulussa oli haasteellista. Esimerkiksi Keskustan ja maaseudun arkistolta kului työaikaa tähän yli sata tuntia. Pahimmillaan arkistossa saattoi samanaikaisesti olla kaksikin tarkastettavaa aineistoerää yhtä aikaa. Aikataulupaineiden vaikutus näkyi myös projektin jälkeen tehdyssä kyselytutkimuksessa: jopa 70 prosenttia arkistoista oli sitä mieltä, että projekti sitoi liikaa henkilöresursseja. Toisaalta 70 prosentin arkistoista piti projektia koulutuksellisesti hyödyllisenä. Projektin lopputulos oli onnistunut 90 prosentin mielestä. Merkittävin havainto liittyi kuitenkin digitoinnin suoritustapaan: ostopalvelut eivät kaikissa tapauksissa tarjonneet arkistojen kannalta helpointa ja kustannustehokkainta ratkaisua. Tätä mieltä olivat ainakin ne arkistot, jotka digitoivat sekä omana työnään että ostopalveluina. Sitoutuminen toi hyvän lopputuloksen Yhteenvetona todettakoon, että projekti oli tulosten valossa onnistunut. Myös rahoituksen myöntänyt taho saattoi olla tyytyväinen, sillä palautettavaa jäi noin euroa. Jälkiviisaasti voisi todeta, että parempiin tuotantolukuihin olisi voitu yltää. Projektin kahden viimeisen kuukauden tuotantolukujen perusteella koe-erävaiheen venyminen kahdella kuukaudella merkitsi yli asiakirjan jäämistä digitoimatta. Tuotannollisista ja teknisistä haasteista huolimatta projektin jälkimaku on hyvä. Erityisen positiivinen asia oli arkistojen sitoutuminen projektiin sen kaikissa vaiheissa. Raskaasta työrupeamasta huolimatta arkistot ovat myös ilmaisseet olevansa valmiita osallistumaan vastaavanlaiseen projektiin tulevaisuudessakin. teksti: Riku Keski-Rauska, tutkija, Porvarillisen Työn Arkisto kuvat: Kansan Arkiston ja Porvarillisen Työn Arkiston kokoelmat

16 16 akti 2/2011 SÄHKE3 luo edellytykset tietokantojen ja rekisterien pysyvälle säilytykselle Arkistolaitos valmistelee SÄHKE3-normia, jonka tavoitteena on turvata tietokantojen ja rekisterien pysyvä säilytys. Tarkoituksena on, että normi astuu voimaan vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana. Uuden normin tavoitteena ei ole siis päivittää olemassa olevia SÄHKE-normeja, vaan pureutua ennen muuta niihin aineistoihin, joiden pysyvään säilyttämiseen nykyiset normit eivät tarjoa helposti sovellettavia ratkaisuja. Uusi normi ei edellytä muutoksia nykyisten SÄHKE-normien mukaan toteutettuihin tieto järjestelmiin. Arkistolaitoksen SÄHKE-normit ovat arkipäivää monen julkis hallinnon organisaation tietohallinnossa. Ne määräävät vaatimuksista, jotka ovat edellytyksenä tietojen pysyvälle säilyttämiselle yksinomaan sähköisessä muodossa. Normien tavoitteena on ennen muuta turvata syntysähköisen tiedon todistusvoimaisuus, eheys ja käytettävyys tulevaisuuden tutkimustarpeita varten. Tietokanta-aineistolle omat menetelmät Tietokanta-aineistoissa korostuu sähköisen säilyttämisen haasteellisuus. Tietokannan säilyttäminen ei edellytä ainoastaan sopivaa säilytysformaattia, joka tallentaa tietokannan rakenteen ja sisällön, vaan myös tietokannan käyttötarkoituksen ja koko kontekstin tarkkaa dokumentointia. Viranomaiset käyttävät jo runsaasti SÄHKE1- ja SÄHKE2-normien vaatimukset täyttäviä tietojärjestelmiä. Nykyisin yhä useampi organisaatio huomioi SÄHKE-vaatimukset jo uutta tietojärjestelmää suunniteltaessa. Voimassaolevia normeja sovelletaan lähinnä tietojärjestelmiin, joissa tietoa käsitellään ja muokataan asiakirjoina. Tieto on siis selkeinä kokonaisuuksina ja juuri asiakirjat käsittelyvaihetietoineen ja metatietoineen ovat säilyttämisen kohteena. Myös monimutkaisempi data talteen SÄHKE-normien ulkopuolelle jää kuitenkin paljon sellaista pysyvästi säilytettävää aineistoa, joka on rakenteeltaan asiakirjoja monimutkaisempaa: relaatiotietokantoja, rekistereitä ja tutkimusdataa. Suunnitteilla olevan SÄHKE3:n tavoitteena on luoda menetelmät erityisesti tietokantojen ja rekisterien talteen ottamiseksi, säilyttämiseksi ja käyttöön tarjoamiseksi. Tietokanta tarvitsee ympärilleen teknisen ja sisällöllisen kuvailun eli käyttöohjeen, jotta tulevaisuuden tutkija pystyy ymmärtämään ja tulkitsemaan tietokannan sisältämää informaatiota. Tieto kantojen sähköisen säilyttämisen välttämättömyys on ilmeinen: tuskin kenenkään mielestä tulostaminen on varteenotettava säilytysstrategia relaatiotietokannoille. Sähköinen säilytys mahdollistaa jo nyt tiedon paremman etsittävyyden ja käytettävyyden ja tukee siten tulevaisuuden tutkimustarpeita. Keskeisenä haasteena on luoda menetelmät tiedon monipuolisille hakumahdollisuuksille ja tiedon yhdisteltävyydelle. Tutkijoiden ei siten tarvitse koota tietoa useista eri sirpaleista, vaan tavoitteena on esimerkiksi eri rekisterien sisältämien tietojen yhdisteleminen. teksti: Mikko Eräkaski, suunnittelija, Kansallisarkisto

17 akti 2/ Miten organisaatiot VAPA-palveluun? Arkistolaitoksen tulisi antaa selkeät aikataulut viranomaisille siitä, mitä VAPAn hyödyntäminen edellyttää ja tiedotettava tästä useilla eri kanavilla. VAPA on toistaiseksi ylivoimainen verrattuna erillisiin säilytysjärjestelmiin. Säilytyspalvelun tuoma kustannussäästö täytyy konkretisoida. Mitä palvelun käyttöönotto edellyttää ja miten paljon paperiarkistoinnista luopuminen säästää toimitila- ja työkuluissa? Rodeo/Michael Travers Kokemusten jakaminen muiden VAPA-käyttäjien kanssa olisi oivallinen tapa kehittää organisaatioiden valmiuksia. Koulutusta ja foorumeita tarvitaan. Lisäksi viranomaiset on vakuutettava siitä, että heillä on yhä VAPA-siirtojen jälkeenkin mahdollisuus toteuttaa itse aineistoihin kohdistuvaa tietopalvelua. Valtion viranomainen VAPAja VALDAviidakossa Rivivirkamiehet ja johtajat tuntevat yhä valitettavan vähän asiakirjahallintoa, varsinkin sen sähköistä puolta. Organisaatiot on saatava ymmärtämään, että uusilla sähköisillä menettely tavoilla turvataan viranomaisen historian säilyvyys ja saavutetaan huomattavat säästöt verrattuna manuaalisiin prosesseihin ja paperiarkistointiin. Valtion viranomaiset ovat yleensä haluttomia tekemään itsenäisiä päätöksiä sähköisen asiakirjahallinnon kehittämisestä. Tästä kertoo muun muassa se, että arkistolaitokselta on haettu harvakseltaan sähköisen säilyttämisen lupia, joita asiakirjallisen tiedon säilyttäminen pysyvästi ainoastaan sähköisessä muodossa edellyttää. Väistämätön VALDA VALDA on valtionhallinnon virastoille suunnattu asiakirjojen ja asianhallinnan yhteiskäyttöinen kokonaisratkaisu. Siten VAPAa olisi hyvä esitellä myös VALDA-hankkeen foorumeilla. Kokonaisratkaisu saa toivottavasti taakseen tietohallintolain pakottavuuden, sillä yhteisissä järjestelmissä käy usein niin, että moni organisaatio katsoo niiden asettamien kehysten olevan itselleen sopimattomia. Sähköisessä asiakirjahallinnossa keskitetty asianhallinnan ratkaisu on enemmän kuin tervetullut. SÄHKEttä kansalle Arkistolaitoksen SÄHKE2-normi on ollut voimassa vuoden 2009 alusta. Se on koettu varsin tekniseksi, ja siitä on toivottu kansantajuista versiota. Yksityiskohtaisen metatietomäärittelyn huomioiminen on vienyt järjestelmäprojekteissa aikaa, eivätkä järjestelmätoimittajatkaan tunne normia parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavaa on, että arkistolaitoksen normit kattaisivat aikanaan monipuolisesti viranomaisten tuottamat aineistot, kuten julkaisujärjestelmät, jotta tiedon saaminen talteen tuleville polville ei olisi kiinni sen teknisestä rakenteesta. Arkistolaitoksen normeja kunnioitetaan ja laitosta pidetään luotettavana, joten pohja norminannolle on kunnossa. teksti: Nina Eerikäinen, harjoittelija, Kansallisarkisto Organisaatioissa ei olla tarpeeksi tietoisia luvan mukanaan tuomista hyödyistä, eikä sähköisen säilyttämisen mahdollisuuksista ylipäätään. Luvan myötä valtionhallinnon organisaatio voi maksutta hyödyntää arkistolaitoksen sähköisten asiakirjojen säilytyspalvelua, VAPAa. Osoitteessa on hyöty- ja kustannuslaskuri, jolla voi verrata paperiarkistoinnin ja oman pysyvän sähköisen säilyttämisen kuluja VAPAn kuluihin. Samalta sivul ta löytyy tarkistuslista sähköiseen säilyttämiseen siirtyville organisaatioille.

18 18 akti 2/2011 Lontoossa sijaitseva Black Cultural Archives (BCA) on 30 vuoden ajan dokumentoinut, säilyttänyt ja esitellyt Brittein saarten afrikkalais- ja karibialaistaustaisten asukkaiden historiaa. Siinä missä virallisissa yhteyksissä on käytetty termiä Brixton riot (Brixtonin mellakka), kulttuurikeskus pyrkii neutraloimaan tapahtuma ketjun käyttämällä siitä termiä Brixton uprising (Brixtonin kansannousu). Keskustelu muistuttaa kovasti kotoista vääntöämme siitä, mikä on oikea termi vuoden 1918 tapahtumille. Tällä hetkellä BCA sijaitsee Lontoossa Thamesin eteläpuolella, Lambethin kaupunginosassa. Ulkoisesti arkisto on hyvin vaatimaton. Paikan löytäminen oli hankalaa, eivätkä paikalliset asukkaatkaan osanneet neuvoa tietä sinne. BCA yhtäältä haluaa tuoda esiin mustien kulttuuria ja vaikutusta brittiläisessä yhteiskunnassa, mutta toisaalta säilyttää neutraalin asenteen arkoihinkin tapahtumiin. Pitbullterrierit omistajineen tuijottivat Kansallisarkiston virkamiestä epäluuloisesti tämän suunnistaessa jättimäisten kerrostalojen pihoilla ja koettaessa löytää perille. Lopulta paikallisen sosiaali keskuksen yläkerrasta löytyi kulttuurikeskus ja arkisto. Syy BCA:n matalaan profiiliin oli selvä. Tila on väliaikainen ja uusi rakennus on valmisteilla Brixtonin kaupunginosaan. BCA saa arvoisensa tilat vuonna 2012 samoihin aikoihin, kun Suomessa avataan Saamelaisarkisto. Afrikkalaistaustaisille oma ääni BCA:n tavoitteena on tallentaa afrikkalaistaustaisen väestön kulttuuri ja historia. Juopa virallisen arkistonmuodostuksen ja sitä täydentävän alakulttuuriksi luokiteltavan perinteen välillä on olemassa. Arkiston kokoelmapäällikkö Victoria Lane kertoo, että epäluulo virallisia arkistoja kohtaan saattaa olla ratkaiseva tekijä, jonka takia asiakirjoja on helpompi luovuttaa BCA:han. Me haluamme tehdä mustille sen, minkä naistutkimus on tehnyt naishistorialle. Haluamme tuoda asiaamme esiin muustakin kuin marginaalisesta näkökulmasta, valtaväestön näkökulman läpi tulkittuna. Tavoitteena on luoda uusi, neutraali sanasto, joka sisältäisi arvovapaita käsitteitä. Se kasvattaa luottamusta arkistoihin. Näin saamme luovuttajia, jotka ovat ennen olleet aliedustettuja ja marginaalissa. Tavoitteena on, että kynnys luovuttaa aineistoa on matala. Sanavalinnat luovat ilmapiirin Jo pelkästään kieli ja sanavalinnat saattavat siis luoda ilmapiirin, joka ei rohkaise asiakirjojen tai tiedon luovuttamiseen. Esimerkkinä kokoelmapäällikkö Lane mainitsi Brixtonin vuoden 1981 tapahtumat. Köyhässä Etelä-Lontoon kaupunginosassa oli huono asuntotilanne, korkea rikollisuus, työttömyyttä ja köyhyyttä. Tämä aiheutti levottomuutta, joka kulminoitui väkivaltaisuuksiin, tulipaloihin, henkilövahinkoihin ja poliisin väliintuloon. Vuonna 1984 kulttuurikeskuksesta haluttiin savimajan mallinen ja näitä rintamerkkejä kaupattiin asian edistämiseksi. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin. Kokoelmat yksityisiä, asiakirjat tuoreita BCA:n kokoelmat ovat yksityisiä. Arkistossa on tietopalvelu ja pieni kirjasto. The Heritage Lottery Fund (HLF) rahoittaa keskusta: sen ansiosta uusi talo on rakenteilla ja asiakirjoja on saatu kerättyä talteen. Asiakirjat ovat tyypiltään tuttuja yksityisarkistojen kanssa työskenteleville: henkilökohtaisia kirjeitä, järjestöjen materiaalia, pöytäkirjoja, julistuksia. HLF on lisäksi rahoittanut kokoelmien luettelointia ja uusien tietovarantojen hankkimista. Kaikista ilmiöistä ja kansanliikkeistä ei ole syntynyt arkistonormien mukaista asiakirjakokonaisuutta. BCA on halunnut aktiivisesti täydentää kokoelmiaan. Black Women s Movementin arkistoja täydennettiin kouluttamalla 20 vapaaehtoista teemahaastattelijaa, jotka keräsivät tietoa mustien naisten aktivismista 1900-luvun Britanniassa.

Suomen XIII liikearkistopäivät

Suomen XIII liikearkistopäivät Suomen XIII liikearkistopäivät 4. 6.10.2011 Yksityiset Keskusarkistot ry:n Pikadigi digitointihanke v. 2009 2011 Riku Keski Rauska, tutkija Porvarillisen Työn Arkisto Yhdeksän arkiston yhteistyöhanke o

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista

Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Lausunto 01.11.2017 2860/00 04 05/2017 Asia: VM/1709/00.01.00.01/2016 VM098:00/2016 Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Yleiset kommentit

Lisätiedot

Arkistojen hankintapoliittinen yhteistyö. Juha Henriksson Arkistonjohtaja, Musiikkiarkisto

Arkistojen hankintapoliittinen yhteistyö. Juha Henriksson Arkistonjohtaja, Musiikkiarkisto Arkistojen hankintapoliittinen yhteistyö Juha Henriksson Arkistonjohtaja, Musiikkiarkisto 13.2.2019 Yhteistyön periaatteita Pyritään varmistamaan teemallisesti, ajallisesti ja alueellisesti monimuotoisen

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Iiro Clouberg Lausunto 27.09.2018 HAK2018659 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS 16.11.2016 Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta Kansallisarkistolaki korvaa

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille Espoon kaupunginarkistosta löytyy Sukututkijoille 9.2.2017 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11. Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.2014 VASTAAJAN TIEDOT Vastaustapa: Sähköpostikutsu Vastaajan

Lisätiedot

Tilastoarkisto. Arkistoaineistoille uusi elämä. Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012

Tilastoarkisto. Arkistoaineistoille uusi elämä. Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012 Tilastoarkisto Arkistoaineistoille uusi elämä Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012 5.12.2012 Tilastokirjasto / Tilastoarkisto 1 - - Päätearkisto on asiakirjojen taivas,

Lisätiedot

Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista

Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista Info-tilaisuus 2. vaiheen kyselyyn vastaajille 21.9.2017 Info-tilaisuus 21.9.2017 Taustaa massadigitoinnin tiekartasta

Lisätiedot

Palvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu

Palvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu 1 (5) Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu 1. Yleiskuvaus Kansallisarkiston lakisääteisenä tehtävänä on ottaa vastaan ja säilyttää viranomaisten pysyvästi säilytettävät

Lisätiedot

Espoon Kaupunginarkisto EKYL

Espoon Kaupunginarkisto EKYL Espoon Kaupunginarkisto EKYL 9.2.2018 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden asiakirjojen

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Maria Kallio Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Helmikuussa 2016 julkaistun käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa tutkijoille sähköistyvästä

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

Maakuntavalmisteluorganisaatioiden arkistojen käsittely

Maakuntavalmisteluorganisaatioiden arkistojen käsittely Suositus 1 (5) Maakuntavalmisteluorganisaatioiden arkistojen käsittely Taustaa Aineistokokonaisuudet Hallituskaudella 2015-2019 tehtiin Suomessa laajaa maakuntien perustamiseen tähtäävää valmistelua. Valmistelun

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko

Lisätiedot

VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA

VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA Verohallitus PL 325 00052 VERO Kirjeenne 8.10.2010 Kansallisarkistolle VEROHALLINNON VEROVUOSIEN 2006-2009 YHTEISÖJEN JA YHTEISETUUKSIEN TULOVEROTUKSEN JULKISTEN TIETOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA

Lisätiedot

Kuntaliiton esitys (KA/27317/ /2017) Kansallisarkistolle

Kuntaliiton esitys (KA/27317/ /2017) Kansallisarkistolle Päätös 1 (5) Kuntaliitto Kuntaliiton esitys 28.9.2017 (KA/27317/07.01.01.03.01/2017) Kansallisarkistolle Päätös varhaiskasvatuksen pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista ja niiden säilytysmuodosta Kuntaliitto

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

Kempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma

Kempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma Kempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma 4.5.2018 Sisällys 1 Projektin tavoitteet... 3 1.1 Projektin kuvaus ja tavoitteet... 3 1.2 Digitoinnin vaikutukset... 3 1.3

Lisätiedot

Ehdotus laiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö, JulkICT-osasto

Ehdotus laiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö, JulkICT-osasto Ehdotus laiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö, JulkICT-osasto Valmistelu Saavutettavuusdirektiivi voimaan 22.12.2016 Työryhmä asetettu

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden

Lisätiedot

Aineistojen paketoinnin pilotit PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen

Aineistojen paketoinnin pilotit PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen Aineistojen paketoinnin pilotit 2012 PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen Pilottien aikataulu Kevät 2012 SLS Oulun yliopiston kirjasto Kansalliskirjasto: Doria Syksy 2012 Mikkelin digitointi- ja konservointikeskus

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Helsingin Seniorisäätiö. TIETOSUOJASELOSTE (sisältää rekisteriselosteen) Valokuvausluparekisteri

Helsingin Seniorisäätiö. TIETOSUOJASELOSTE (sisältää rekisteriselosteen) Valokuvausluparekisteri Helsingin Seniorisäätiö TIETOSUOJASELOSTE (sisältää rekisteriselosteen) Valokuvausluparekisteri Sanna Nummela 26.10.2018 SISÄLTÖ 1 REKISTERIN NIMI 2 REKISTERINPITÄJÄ 3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4 REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Kyselylomake 1 Organisaation tiedot

Kyselylomake 1 Organisaation tiedot Kyselylomake 1 Organisaation tiedot Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon analogisista aineistoista Tiekartan pohja-aineiston keruuta varten toteutettavan kyselyn toisen vaiheen kysymykset kartoittavat

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi. Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila

Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi. Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Aluehallinnon uudistamishanke Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman linjauksiin pohjautuvan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kyselyn 1. vaiheen tulokset 1. Vaiheen kysely Kysely toteutettiin valtionhallinnon organisaatioille 20.6.- 25.8.2017 Maakuntahallinnoille siirtyvien tehtävien

Lisätiedot

Sähköinen säilyttäminen

Sähköinen säilyttäminen Sähköinen säilyttäminen Markus Merenmies / Kansallisarkisto Maanmittauslaitos 6.9.2017 1 Odotuksia esitykselle Viitekehys sähköisele säilyttämiselle mihin tulisi kiinnittää huomiota Sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella

Lisätiedot

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2017 1 (5) 441 Asiakirjahallinnon periaatteet ja johtavan viranhaltijan nimeäminen HEL 2017-004408 T 00 01 00 Päätös päätti hyväksyä Helsingin kaupungin asiakirjahallinnon

Lisätiedot

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista. Kyselyn 2. vaiheen tulokset

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista. Kyselyn 2. vaiheen tulokset Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kyselyn 2. vaiheen tulokset Aineistokartoituksen 2 vaihe Kysely toteutettiin 11.9. 20.10.2017 Aineistomääriltään suurimmille valtionhallinnon organisaatioille

Lisätiedot

Arkistolaitos Helsinki 2010. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä

Arkistolaitos Helsinki 2010. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä Arkistolaitos Helsinki 2010 Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä 1 ARKISTOLAITOS Määräys AL/13157/07.01.01.00/2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista

Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kyselyn 1. vaiheen tulokset 1. Vaiheen kysely Kysely toteutettiin valtionhallinnon organisaatioille 20.6.- 25.8.2017 Maakuntahallinnoille siirtyvien tehtävien

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Lausuntopyyntö 15.05.2017 OM 8/41/2017 Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Johdanto Arviomuistiossa selvitetään julkisiin kuulutuksiin liittyvä nykyinen sääntelytilanne

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot