HEINÄKUU LOKAKUU NR. 3/2009 1/ VSK PAINOS 600 KPL

Transkriptio

1 HEINÄKUU LOKAKUU NR. 3/2009 1/ VSK PAINOS 600 KPL Stadin sissit 50 v

2 SISSIKONTAKTIT Helsingin Sissikerho ry Kimmo Karila puheenjohtaja Helsingin Sissiosasto ry Ingves Nils puheenjohtaja Helsingin Sissikerho ry (tai Helsingin Sissiosasto ry) PL Helsinki Tässä kerhossa ei vain olla, SISSISANOMAT on Helsingin Sissikerho ry:n ja Helsingin Sissiosasto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Päätoimittaja Antti Rautiainen / gsm ) Ulkoasu: Antti Rautiainen sekä Jukka Talari gsm ) Kansi: Jukka Talari Painolaitos: Painokurki Oy, Helsinki Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Sissiparlamentin päätöksiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOIMlTUS: Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel-liitetiedostoina osoitteeseen Mahdollisen kuva-aineiston toimitustavasta sovittava erikseen päätoimittajan ja taittajan kanssa. OSOITTEENMUUTOKSET: kaikki sissit: Tommi Saikkonen (gsm , RUL:n jäsenet: www-lomakkeella s-postilla - jasenasiat@rul.fi puhelimella (MPY / Soili Laakso) RES:n jäsenet: s-postilla jasenasiat@reservilaisliitto.fi puhelimella (MPY / Joanna Hellfors) LA , LA , LA , LA , LA , Bretignyn rauhansopimus vahvistettiin Calais ssa, mikä merkitsi satavuotisen sodan ensimmäisen vaiheen päättymistä Kolmikymmenvuotinen sota päättyi, kun Westfalenin rauhansopimus allekirjoitettiin Maloyaroslavetsin taistelu Caporetton taistelu Italia hyökkäsi Etiopiaan (HUH!) Stadin Sissien 50-vuotisjuhlat, Lauttasaari! siihen on kunnia kuulua Stadin Sissien vahvat perinteet ja edistyksellinen toimintatapa, yhdistää käytännössä aliupseeri- ja upseeriveljien toiminta käytännön tasolla on ollut se voimavara ja erikoisuus, jolla asemamme ja maineemme on saavutettu. Erikseen toimien emme varmasti olisi viettämässä nykyisessä mittakaavassa 50- vuotisjuhliamme. Toimivaksi ja tehokkaaksi todetusta toimintatavasta olisi mielestämme hyvä ottaa esimerkkiä myös koko vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Me Stadin Sissit teimme sen mitä meiltä on odotettu ja mikä on ollut tavoitteemme: Olemme kouluttaneet reserviin kuuluvien henkilöiden kykyä toimia maastossa ja taajama-alueella vuoden- tai vuorokauden ajasta riippumatta niin tilapäisvälinen kuin normilaittein. Kehittäneet ampumataitoa toiminnallisissa ammunnoissa pelkän kouluammunan lisäksi tai vastapainoksi. Parantaneet fyysistä kuntoa sekä itsepuolustustaitoja ja kaiken tämä lisäksi tai oikeastaan tästä johtuen mahdollistaneet reservin johtajan johtamis- ja organisointikykyä kehittäviä eritasoisia tehtäviä. Olemme onnistuneet pitkäjänteisellä työllä saavuttamaan tavoitteen erittäin hyvin, oli sitten mittareina jäsentemme toiminta eri SA- organisaatioissa, kuten maakuntajoukoissa tai koulutusyksiköissä, MPK kouluttajina ja jopa virka- ja toimihenkilöinä. Stadin Sissejä on useissa lajijärjestöissä aktiivisessa toiminnassa, kun lajin hurma ja erikoistuminen on vienyt sissin tavoittelemaan menes- Pääkirjoitus 50 vuotta eikä suinkaan suotta tystä kansallisella tai jopa kansainvälisellä tasolla kilpaillen esimerkiksi SRA- ammunnassa tai budo- lajeissa. Nämäkin veljet arvostavat korkealle toimintaamme kipinän sytyttäjänä ja toiminnan mahdollistajana. Nyt on taas käynnistynyt toiminnassa se vaihe, jossa lähdemme perustason toiminnasta kehittämään uusien jäsenten taitoja suunnitelmallisella toiminnalla asiantuntevien sissivelijen ohjauksessa. Projekti on jo käynnistynyt ja suunnitelmat laadittu sekä rekrytointi aloitettu. Tavoitteena koulutuksessa on kehittää ja harjannuttaa tuleva sukupolvi jatkamaan toimintaamme tutussa sissihenkisessä yhteisössä. Selkeä päätavoite on mitata koulutuksemme tasoa niin valtakunnallisella kuin kansainvälisilläkin kilpakentillä sotilas- ja erätaitokilpailuissa. Sissien perinteitä unohtamatta. Tavoitteethan on tehty ylitettäviksi ja ennätykset rikottaviksi! Kiitämme kaikkia edeltäjiämme panoksestaan Stadin Sissien menestyksekkääseen 50- vuotiseen toimintaan ja varmistamme omalta osaltamme toiminnan jatkuvan merkittävänä alan vaikuttajana meidänkin jälkeen. Onnittelut 50- vuotiselle yhdistyksellemme! Perustajamme Yrjö Levikosken sanoja siteeraten Sisseihin ei vain kuuluta vaan on kunnia kuulua Kimmo Karila Puheenjohtaja Sissikerho Ry Nils Ingves Puheenjohtaja Sissiosasto Ry sissitili: Aktia y-tunnus ISSN

3 Tervehdys kaikille Stadin Sisseille Esitän kunnioittavat ja parhaimmat onnitteluni merkkipäivänne johdosta! Merkillepantavaa on, että toimintanne jatkuu vuosikymmenien toiminnan jälkeen edelleen vireänä ja monipuolisena. Maailma on melkoisesti muuttunut toimintanne perustamisen aikaisesta kylmän sodan ilmapiiristä. Kylmän sodan päätös mullisti Eurooppalaista turvallisuuspoliittista tilannetta. Useat kansallisvaltiot saivat takaisin itsenäisyytensä ja ovat nyt Euroopan Unionin jäseniä tai hakemassa yhteisön jäsenyyttä. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen asema helpottui suuresti. Tulevaisuutemme yllä leijuu kuitenkin musta varjo; maailmanlaajuinen talouden taantuma aiheuttaa suurta epävarmuutta. Kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten meille tulee käymään. Ottakaamme tästä opiksi; hyvinäkin aikoina tulee varautua pahimman varalle. Valitettavasti myös valtapoliittiikka on palannut kansainvälisiin suhteisiin. Asevoimien osalta eurooppalainen trendi on muuttanut asevelvollisuusarmeijoita palkka-armeijoiksi, joilla rauhoitetaan maailman kriisejä sekä Euroopassa että muualla maailmalla. Meidän suomalaisten onneksi varusmiespalvelus on edelleen säilytetty nuorten miesten lakisääteisenä velvollisuutena. Myös vapaaehtoisilla nuorilla naisilla on mahdollisuus palvella vapaaehtoisina miesten rinnalla. Varusmiespalvelus on vuosikymmeniä kasvattanut maahamme isänmaallista ja puolustustahtoista reserviä. Varusmiespalvelus on vain lyhyt alku pitkälle asevelvollisuusajalle. Stadin Sissien toiminta on antanut monille mahdollisuuden kanavoida intoa ja tarmoa reserviläistoimintaan, joka on vuosikymmenet sitonut teidät yhteen harrastamaan ja ylläpitämään sotilaalle kuuluvia tietoja ja taitoja. Arvostan sitä, että toimintanne on täysin vapaaehtoista ja teette sitä korvauksetta vapaa-aikana. Olen seurannut vuosittaisia jotoksianne ja kilpailujanne mielenkiinnolla. Tunnen kanssanne sielujen sympatiaa, koska sydäntäni lähellä olevia harrastuksia ovat edelleen pitkät hiihtovaellukset talvisin ja patikointi syksyisessä luonnossa. Liikkuminen luonnossa on mukava vastapaino muuten melko urbaanille elämälle. Stadin Sissit! Helsingin Reserviupseeripiirin Sissikerho on toiminut 50 vuotta. Näin pitkä taival on kunnioitettava saavutus mille tahansa yhdistykselle. Vapaaehtoista maanpuolustusta harrastaville viisi vuosikymmentä on huippusaavutus. Näin varsinkin kun Stadin Sissit on omilla ansioillaan kehittynyt erääksi maamme aktiivisimmista ja tunnetuimmista upseerikerhoista. Sissille on ominaista täyttää tehtävänsä itsenäisesti asetettujen päämäärien ohjaamana ja tarvittaessa jopa täysin eristettynä omista johtajista. Stadin Sissien säilyminen vireänä toimijana uhkakuvien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä tapahtuneiden muutosten myllerryksessä, on osoitus siitä, että kerhossa on omaksuttu tämä sissitoiminnan perimmäinen edellytys. Moni asia suuressa maanpuolustuksen kokonaisuudessa on ehtinyt muuttua 50 vuodessa. Siksi yksittäisen kerhon menestys näin pitkällä ajanjaksolla on esimerkillinen menestystarina. Vaikka idea sissitoiminnasta on kehittynyt vuosien saatossa, on Sissikerhon toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa vankka sija maanpuolustuksemme laajassa kentässä. Ajan hengessä kehittyvää toimintaanne tarvitaan! Tervehdin Helsingin Reserviupseeripiirin Sissikerhoa juhlavuoden johdosta. Olette toimineet esimerkillisesti. Toivotan kerhollenne menestystä myös jatkossa. Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja Prikaatikenraali J-P Liikola Toivotan parhainta menestystä toiminnallenne myös jatkossa. Toivottavasti saatte rekrytoitua uusia innokkaita sissejä riveihinne tarjoamalla vastaisuudessakin sellaista toimintaa, joka kiinnostaa myös nuoria ja sopeutuu tähän muutoksien ja murroksen aikaan. Pärjätkää! Kummikenraalinne Kenraalimajuri Jan Laukka 4 5

4 Hyvät Stadin Sissit Koulutus, ampumatoiminta ja liikunta ovat reserviläistoiminnan kulmakiviä. Näin oli jo Reserviupseeriliittoa perustettaessa luvulla tai Sissikerhoa perustettaessa viisikymmentä vuotta sitten. Vuosikymmenien saatossa mahdollisuudet harjoittaa edellä mainittuja perustoimintoja ovat vaihdelleet paljon. Rajoitetun reserviläistoiminnan aika kesti luvun puolestavälistä aina luvun alkuun saakka. Tänäkin aikana reserviläistoiminta oli kuitenkin paikoin hyvin toiminnallista ja monipuolista. Erinomaisen hyvä esimerkki tästä on 50 vuotta sitten toimintansa aloittanut Sissikerho. Sen toiminnan rungon on alusta alkaen muodostanut maasto-, ampuma- ja itsepuolustustoiminta yhdessä johtamistaidon kehittämisen kanssa. Legendaarisen Pahkiksen juuret ulottuvat 1960-luvun puoleenväliin. Tänään Pahkis on yksi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen haastavimmista koulutustapahtumista, joka sisältää vaativia johtamistehtäviä, monipuolisia ammuntoja sekä haasteellisia tiedustelu- ja viestitehtäviä. RUL:n kehittäessä luvulla reserviläisten maastotoimintaa oli Sissikerho keskeinen yhteistyökumppani. Monet maastotoiminnan kehittäjistä ja kouluttajista olivat pääkaupunkiseudun sissejä. Sissit ovat antaneet erittäin merkittävän panoksen myös esikuntatyöskentelyn koulutukseen. Kurssin syntyminen tapahtui varsin sissimäisesti. Pahkiksella havaittiin puutteita reserviläisten esikuntatyöskentelytaidoissa. Koska sopivaa kurssia ei ollut olemassa, Stadin Sissit päättivät itse suunnitella sellaisen. Nykyisin vaativat esikuntatyöskentelyn kurssit ovat osa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen johtamiskoulutusjärjestelmää. Sissikerhon ja Sissiosaston muodostama Stadin Sissit on tehokas ja toimiva yhteenliittymä, jonka toimissa on aina ollut tekemisen meininkiä. Tästä syystä sissien toiminta on jatkuvasti vetänyt puoleensa myös nuoria reserviläisiä. Reserviläistoiminta on tänään monipuolista ja laaja-alaista vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Perustyö tehdään aktiivisissa yhdistyksissä. Sissikerho ja Stadin Sissit ovat hyvä esimerkki tästä. Vahvat perinteet ja aktiivisuus vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa sekä maasto- ja ampumatoiminnassa ovat osaltaan varmistaneet sen, että toiminta on pysynyt aktiivisena ja jäsenmäärä vakaana. Suomen Reserviupseeriliiton puolesta kiitän Stadin Sissejä tekemästänne arvokkaasta työstä ja toivotan lisää aktiivisen toiminnan vuosia kaikille jäsenillenne. Janne Kosonen Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja kapteeni reservissä Hyvät Stadin Sissit Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) tervehtii Stadin Sissejä juhliessanne 50 vuotista taivaltanne. Reserviläisten toimintaolot ovat muuttuneet voimakkaasti tuona ajanjaksona, mutta luonnollisesti aina on ollut sijaa omien valmiuksien kehittämiselle. MPK:n 15-vuotisen historiankin aikaan sisältyy muutamia lainsäädännöllisiä edistysaskeleita, mutta aina niidenkin jälkeen on haasteita koulutustoiminnan toteutuksessa. Stadin Sissit on MPK:n kannalta esimerkillinen toimija. Yhteistoiminnan tuloksena on syntynyt MPK:n lipun alla näkyvää koulutustoimintaa, jossa reserviläisen ammattitaito ilman muuta kehittyy. Hyvänä esimerkkinä ovat esikuntatoiminnan kurssit, joiden kehittämisessä Stadin Sissit ovat valtakunnallisessa eturintamassa. Kehitettyä mallia on voitu monistaa muuallekin, mutta erityisen tärkeää on jatkossakin mieluummin suunnata oppilaita teidän kursseille kuin toteuttaa vastaavaa koulutustoimintaa heikoin resurssein. Kyllä aktiivinen koulutettava voi matkustaa tämän kokoisessa maassa sinne, missä koulutus vastaa korkeita laatuvaatimuksia. Toimintanne on myös hyvä esimerkki sotilasarvot ylittävästä yhteistoiminnasta. Uskon sillä saavutettavan osaamista, joka palvelee koko isänmaan asiaa. MPK haluaa olla edistämässä koulutustoiminnan kehittämistä ja mahdollistaa omalta osaltaan tuen saannin koulutustapahtumiinne. Ansiokkaita tapahtumia myös jatkossa. Pekka Tuunanen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Toiminnanjohtaja Kova ydin Olen seurannut sissikerhon toimintaa vuodesta -92 saakka eli kotiuduttuani reserviin. Tätä kirjoittaessani luin Sissikerhon 30-vuotishistoriikin vuodelta -89. Sen ja oman kokemukseni perusteella on päivänselvää, että sissikerhon jatkuvan menestyksen perustana on kova ydin. Ydin, joka on koostunut aktiivisista ja vastuuta kaihtamattomista tekijöistä. Aikaansaannosten moninaisuutta selittää se, että tämä kova ydin on ollut kautta aikojen harvinaisen monilukuinen. Ajan mittaan jokaisen toimivan ja aktiivisen kerhon keskeiseksi kysymykseksi nousee jatkuvuus, tuon kovan ytimen uusiutuminen. Ilman tuoreita tekijöitä toiminta hiipuu. Henkilövoimavarojen käyttö ja kierrätys on Sissikerhossa ollut osa määrätietoista johtamisprosessia ja menestyksen kulmakivi. Me reserviläiset ymmärrämme, että kaiken perusta on tekeminen. Ruudin pitää palaa ja selän höyrytä. Kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla. Kun hommat on hoidettu, on mukavaa istua alas, luoda katse aiempaan ja nauttia menneistä saavutuksista. Yhteenvetoa niistä pidät juuri kädessäsi. Tulevaisuus on velvollisuutemme. Meidän tehtävämme on pitää osaltamme huoli yhteiskuntamme ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Kun nämä peruspilarit ovat tinkimättä hoidettuna, joku muu voi sitten rakennella oopperataloja. Me tiedämme, mikä sen viimekädessä mahdollistaa. Sissiveljet! Pyydän saada onnitella 50 vuotta täyttävää Sissikerhoa. Parhaat kiitokseni Teille menneestä toiminnasta. Erityisesti haluan toivottaa lujaa uskoa yhteiseen asiaamme ja jatkuvaa voimaa toimia yhteiskuntamme parhaaksi. Näistä tekijöistä tulevien vuosikymmenten menestyksemme ammennetaan. Hyvä Stadin Sissi! Itse suoritin varusmiespalveluksen aikoinani 80-luvun loppupuolella Lapin rajavartioston sissikomppaniassa. Tie vei Rovaniemen ja Imatran kautta Ivaloon, jonne ryhmänjohtajakausi huipentui. Näin sain jo varusmiehenä kokea monipuolisesti sekä Etelä-Suomen että Lapin metsiä ja erämaita niin kesällä kuin talvellakin. Sissitoiminta, kuin mystiseltä se kuulostaakin, on jokaisen suomalaisen taistelijan perustaito, jota kaikkien tulisi osata myös käytännössä. Suomi pienenä maana ei pysty tositilanteessa tulemaan toimeen ilman sissitoimintaan koulutettuja sotilaitaan. On pystyttävä hyödyntämään sekä rakennettua että metsämaastoa niin etelässä kuin pohjoisessakin. Monipuolinen maanpuolustustoiminta on ollut jo alusta alkaen yhdistyksenne perusta. Harvalla yhdistyksellä on niin itsepuolustustoimintaa kuin maasto- että ampumatoimintaa sekä viesti- ja johtamiskoulutusta. Järjestätte toimintaa niin Etelä- Suomessa kuin myös Lapin erämaissa. Ja kaiken lisäksi teette tätä työtä jokaisen maanpuolustuksesta kiinnostuneen voimin ilman arvomerkkisidonnaisuutta. Tämä jos mikä on sitä oikeaa reserviläisyyttä. Toivotan yhdistyksillenne pitkää ikää ja maanpuolustuksellista tulevaisuutta yhdessä yhteisen Isänmaamme hyväksi! Reservin vänrikki Kimmo Karinen puheenjohtaja Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry Ville Maijanen Kapteeni reservissä Helsingin Reserviupseeripiirin puheenjohtaja 6 7

5 Stadin Sissit juhlivat 50 vuotista taivaltaan tällä viikolla. Juhlaviikkoon on valmistauduttu pitkään ja hartaasti. Juhlaviikon tapahtumat aloitetaan keskiviikko aamuna kunnioittamalla aktiivisen toimintamme mahdollistaneiden muistoa, iltapäivällä juhlimme yhteistyötahojemme kanssa Katajanokan kasinolla ja juhlaviikko huipentuu sissikansan omiin juhliin Poliisien kesäkodilla, Lauttasaaressa. Toivottavasti mahdollisimman moni Stadin Sissi kykenee osallistumaan tämän unohtumattoman viikon tapahtumiin. Historiikki Juhlavuosi jatkuu vielä viimeistelemällä Stadin Sissien 50-vuotis historiikki, jonka on tarkoitus valmistua joulusaunaan. Joka tapauksessa sen valmistuttua pidämme julkistamistilaisuuden. Moni on osallistunut sen tekoon ja vielä useampi siihen toimintaan, josta historiikki kertoo. Historiikkia tehdessä olen kerrasta toiseen joutunut ihmettelemään sitä energiaa, joka tästä joukosta pursuaa. Ei ole hetkeäkään epäilystä, etteivätkö sissit olisi ansainneet juhliaan! Sissisanomat Historiikkia tehdessä olen myös kiitellyt kerhoyhteisömme lehteä. Ilman PIÄTOEMITTAJALTA Juhlaviikko sitä olisi moni tapahtuma sekä syyt ja seuraukset jääneet kirjaamatta. Nyt on ollut helppoa ja erityisen mukavaa lukea aikalaisten sissien aikaansaannoksista. En voi liikaa korostaa Sissisanomien merkitystä! Seuraavaan lehteen tulee palanen lehden historiaa ja koko historian voi lukea historiikista. Tässä lehdessä on juhlaviikon kunniaksi historiikkiin tulevia tervehdyksiä, jotka saatettakoon sissikansalle jo näin etupainotteisesti (tiedustelu toimii ). Lehdessä on historiaa, mutta myös ajankohtaisia asioita sekä koulutusta. Kiitos kirjoittajille! Tämä lehti on tiettävästi ensimmäinen Sissisanomat-lehti, joka ilmestyy värillisenä kaikille jäsenille (Nikkeli 2007-lapinjotoksesta kertonut erikoisnumero 1B/2007 oli värillinen, mutta sen jakelu oli rajallinen). Toki olemme saaneet nauttia värillisistä Sissisanomista sähköisenä versiona jo useamman vuoden. Nähtäväksi jää, tuleeko käytännöstä pysyvä. Seuraava lehti ainakin tehdään myös värillisenä ja se jääkin sitten allekirjoittaneen seitsenvuotisen päätoimittajuuden viimeiseksi (ainakin vähäksi aikaa ). Ensi vuoden alusta aloittaa Huomasen Matti, joka on toiminut päätoimittajana jo aikaisemmin, vuosina Sissien seuraavat 50 vuotta (tai ainakin yksi ) Historiikista voi lukea, ettei tulosta synny ilman kovaa työtä. Sissiparlamentti on tehnyt esityksensä toimintasuunnitelmaksi. Siihen voi ottaa kantaa yhdistysten yhteisessä vuosikokouksessa torstaina 5.marraskuuta. Tule paikan päälle vaikuttamaan. Samalla saat mahdollisuuden nähdä palasen Sissien historiaa videolta. Näitä palasia tulee myös historiikin takakanteen laitettavaan DVD-levyyn. Jokainen sissi voi aloittaa tulevaisuuden tekemisen osallistumalla toimintaan. Yksi hyvä paikka on sali (itsepuolustusta) ja toinen on luola (ammuntaa). Myös reserviläisen kuntotestin suorittaminen kertoo, onko tarvetta aktivoida itseään liikkumaan. Sitten maastoon ja Sissitaitokilpailuun Antti Rautiainen Stadin Sissi vm.-86 PS. Olettehan huomanneet, että Sissiportaalissa on jo aika monen Sissisanomatlehden sähköinen versio luettavissa. Lehdissä on paljon edelleen täysin käyttökelpoista ja ajankohtaista kirjoitusta, historiaa unohtamatta! Stadin Sissit -nimen alkuperä? Sissikerhon sääntömääräisessä vuosikokouksessa tehtiin päätös, perustaa toimikunta tehtävänä aikaansaada Sissikerhon historiikki. Todellisuudessa historiikin operatiivinen vaihe käynnistyi todella vasta 1987, jolloin perustettiin mm. varainkeruutoimikunta tehtävänä hankkia mainostuloja tulevaan historiikkiin. Tähän tärkeään toimikuntaan tulivat valituksi Martti Autio (pj), Jouko Jokinen ja Veikko Tuloisela. Piti löytää pölyjen alta jo moneen kertaan poltettu arkisto ja vanhat pöytäkirjat, koota aiheeseen liittyvät valokuvat ja yhdistää ne kokonaisuudeksi. Kirjan taitto lankesi näin automaattisesti Kimmo Pälikölle. Bo Luther Sissipäällikkömme sai vastatakseen maastotoiminnan kirjoittamisen ja hän kutsui tuekseen parhaat maastomiehemme Kyösti Lamminjoen, Matti Kurjen, Antti Kärjän jne, muiden päätoimintamuotojemme kirjoittajiksi valittiin jokaisen osa-alueen johtotehtävissä aikaisemmin toiminut, Ville Kaarnakari istuvana puheenjohtajana sai tehtäväksi kirjoittaa vision tulevaisuudesta, minä otin vastuulleni aineiston kokoamisen ja toiminnasta kertomisen yleisellä tasolla sekä osion Mitä, missä, milloin? Varsinaista päätoimittajaa ei valittu, mutta ryhdyin lippu- ja perinneupseerina projektin kokoonkutsujaksi. Jo melko aikaisessa vaiheessa päätettiin löytää Sissikerhon historiikille iskevä ja toimintaamme sivuava nimi. Toimikunnan jäsenet saivat tehtäväkseen esittää nimivaihtoehtoja. En tarkkaan muista, mutta ehdotuksia oli mm. 30-vuotta maanpuolustusta ja jokunen muukin vaihtoehto. Oma ehdotukseni oli Stadin Sissit, mikä pienen keskustelun jälkeen hyväksyttiinkin ja Kimmo Pälikkö muokkasi sen lopulliseen muotoon Stadin Sissien kolme vuosikymmentä, On kulunut kaksi vuosikymmentä ja tänään Sissikerho ja Sissiosasto tunnetaan käsitteenä Stadin Sissit. Sissit juhlivat tällä viikolla 50-vuotista historiaansa ja 50-vuotishistoriikki Varjosta valoon on vahvasti työn alla. Sissiveljet ja sisaret, kolme kertaa Sissit; Sissit, Sissit, Sissit yhteiselle 50-vuotistaipaleellemme! Jukka Karila 30-vuotishistoriikkiprojektin kokoonkutsuja Tulevan 50-vuotishistoriikin kansiarkki Kunnia on kantaa koreja joukkosi eessä! Joulusauna sihisee ja tanner tärisee pe klo 16:42 alkaen KaartJR:n killan saunalla, Santahaminassa. Jälleen kerran muistutetaan, että lippujuhlapäivänä ylennetyt, muuten huomioidut tai palkitut vastaavat NESTEHUOLLOSTA!! UUSI JÄSEN TUTUSTU KERHOOSI / OSASTOOSI. NYT!!! Naisille vanhan kaavan mukaan järjestetään omat saunavuorot. Eikä lompakkoa ole unohdettu Voit ostaa esim. Stadin Sissien hienon hihamerkin (2 kpl) 5,00 tai vaikka kaikille sopivan XXXL Stadin Sissit T-paidan 10,00. Ja tietysti makkaraa ja muuta sopuisin hinnoin. OLE SISSI JA TULE (KOSKEE MYÖS UUSIA JÄSENIÄ)!!!! Teidustelut: juha_matikainen ät suomi24.fi gsm: RESUL:n syysjotos Resulin syysjotos oli Sysmässä Stadin Sissien perinteikkäässä partiossa olivat Pasi Favorin, Jyri Favorin ja Harry Eklundh ja menestys oli jälleen hieno - partio sijoittui Suomen Sotilas-sarjassa neljänneksi 47 partiosta. Menestys olisi ollut vielä kovempi, jos kaksi parasta partiota olisivat olleet suunnitelmien mukaisesti kovemmassa Törni-sarjassa (partiosta puuttui neljäs jäsen). Törni-sarjassa oli 16 partiota, joista kolme keskeytti. Huomionarvoista on, että partioista neljä oli Virosta, yksi Tanskasta ja yksi Kreikasta. Lisää tietoa ResUL:n sivuilta Lopputulokset, Suomi Sotilas-sarja 1 Erna-projekti HRU:n Pioneeriosasto Kyrön seudun reserviupseerit Stadin sissit 2379 Koko tuloslista löytyy osoitteesta: Vahvistuksia Tiedotustoimikuntaan haetaan mukaan. Erityisesti henkilöä täyttämään Webmasterin vakanssi Välineet annetaan käyttöön tarvittaessa Stadin Sissien syyskokouksen kokouskutsu Helsingin Sissikerho ry:n ja Helsingin Sissiosasto ry:n yhteinen syyskokous MPY:n auditoriossa, Töölöntorinkatu 2, torstaina alkaen klo Kokouksessa valitaan uusi hallitus, käsitellään vuoden 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä muut syyskokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Kokoukseen kutsutaan alustaja, joka ei vielä tässä vaiheessa ole selvillä. Sissiparlamentti Seuraava Sissiparlamentti torstaina LA , LA , LA ,. LA , LA , LA , LA ! Bretignyn rauhansopimus vahvistettiin Calais ssa, mikä merkitsi satavuotisen sodan ensimmäisen vaiheen päättymistä Kolmikymmenvuotinen sota päättyi, kun Westfalenin rauhansopimus allekirjoitettiin Maloyaroslavetsin taistelu Caporetton taistelu Italia hyökkäsi Etiopiaan (HUH!) Stadin Sissien 50-vuotisjuhlat, Lauttasaari! 8 9

6 Huomio Taulut! Pahkis-09 kuvasatoa Sissien Pahkis-ammunnat toteutettiin jälleen kerran Vekaranjärven aurinkoisessa ja lämpimässä syyssäässä Tällä kertaa kalustona oli tuttuakin tutumpi rk ilman muita houkuttimia (viime vuoden joukkueiden nyrkkejä sykähdyttäneeseen PKMkonekiväärirastiin ei tänä vuonna ollut tilaa kilpailuohjelmassa). Lauantaina ampuivat harjoituksen tukiosat pienissä ryhmissä, ja sunnuntaina olivat vuorossa Keltaisen ja Vihreän joukkueet. Sissien ammunnoissa on aina ollut mukana joku lisämauste, vaikka pienikin, jolla tähdätään taistelijan kenttäkelpoisuuden harjoittamiseen. Sissien periaattteenahan on, että tarkka sihti ja pieni kasa ovat vasta hyvä alku, ja varsinainen tavoite on ripeä ja tilanteenmukainen toiminta kaikessa aseenkäytössä. Näin nytkin. Lauantaina ohjelmassa oli ammunta makuulta 150 m:n matkalta kääntyviin tauluihin, kilpasarjana kolme kertaa kaksi laukausta joka välissä lipasta vaihtaen. Kahteen laukaukseen oli käytössä 7 sekuntia, ja lippaanvaihtoon 15 sekuntia ennen taulujen kääntymistä jälleen. Ei äkkiseltään kuulosta liian haastavalta, mutta... Oikeaoppinen taktinen lippaanvaihto vasemmalla kädellä (ei-liipaisinkädellä) oli nuoremmilla taistelijoilla hyvin selkäytimessä, mutta tarjosi selvästi oppimiselämyksiä hieman vanhemmille taistelijoille. Vaikka erityisesti taktinen lippaanvaihto koulutettiin kaikessa rauhassa kylmäharjoitteluna ennen ammuntaa, todettiin suoritusvaiheessa tuikitavanomainen haaste: Kun tilanne menee ns. päälle, juuri opittu suoritus unohtuu helposti ja selkäytimestä löytyy vain ja ainoastaan vanha (ja ehkä juuri se väärä) toimintamalli. Palautimme siis mieliin, että ammunta ja aseenkäsittely ovat motoriikkalajeja, joissa oikea suoritus voidaan painaa selkäytimeen vain riittävällä määrällä laadukkaita toistoja. Niille, joita taktinen lippaanvaihto jäi vaivaamaan, pikakertauksena vielä harjoiteltu taktisen lippaanvaihdon suoritus makuuasennossa: 1) Vasemmalla kädellä (ei liipaisinkädellä) tartutaan täyden lippaan keskikohdasta (patruunoiden kärjet eteenpäin), 2) oikea käsi kallistaa asetta oikealle niin, että lipasaukko tulee selvästi näkyviin, 3) vasemman lipaskäden peukalolla liipaistaan vanha lipas pois ja kiinnitetään uusi lipas paikalleen, 4) oikea käsi kallistaa asetta vasemmalle niin, että viritintappi osoittaa ylöspäin, 5) vasemmalla kädellä tehdään latausliike ja oikea käsi kallistaa aseen jälleen normaaliin asentoon, jonka jälkeen ase on ampumavalmis. Ideana on, että laukaisu on mahdollinen joka hetki lippaanvaihdon aikana, koska liipaisinkäsi ei irtoa omalta paikaltaan. Samalla täyden lippaan matka aseeseen minimoituu (=nopein tapa). Ampumatoimikunta suosittelee säännöllistä harjoittelua... Sunnuntaina olivat vuorossa osastojen harjoittelu ja kilpasarjat, 50 m:n matkalta pystyasennosta kääntyviin tauluihin kolme kertaa kaksi laukausta, ilman lippaanvaihtoja. Kuivaharjoittelun teemana oli oikea ampuma-asento: rintamasuunta tauluille (ei kylki edellä), kevyt haara-asento ja reilu etukeno takapuoli pitkällä, jolla saadaan vakaa, rekyyliä sietävä ampuma-asento (rk:lla ammuttaessa asennon tukevuuden tarve ei ehkä avaudu, mutta kokeilkaapa haulikolla muutama pikalaukaus putkeen niin jo selviää...). Ei järin kaunista katsottavaa, mutta äärimmäisen tarkoituksenmukaista. Perusasennon jatkoksi vielä ripeä aseen nosto ja tähtäinkuvan hakeminen, niin paketti alkoi olla valmiina itse ammuntaa varten. Harjoitussarjojen aikana kasat olivat vielä jonkun verran levällään, mutta kilpasarjoihin tultaessa jokainen taistelija selvästi skarppasi ja pystyi palauttamaan joskus opitun rutiinin. Tämä on mainitsemisen arvoinen asia, koska sunnuntai-aamuun mennessä harjoituksen puolitoista vuorokautta jo verottivat parasta keskittymistä. Tällä kertaa ammunnat voitti Osasto Vihreän joukkue. Ammunnan johtajina toimivat jämäkällä rutiinilla Kari Savolainen ja Tomi Haimelin ampumatoimikunnan avustamana. Sissien ammunnoista jatkossa Kuluvana vuonna sissiammunnat, eli Sissien omat SRA-tyyppiset kilpailut, on päätetty jättää väliin ja satsata enemmän vapaaseen harjoitteluun. Ampumatoimikunnan tarkoituksena on keskittyä kaikille jäsenille etenkin uusille ja nuorille avoimiin tapahtumiin, jossa pääpainona on koulutus, ei kilpailu. Tavoitteena on madaltaa kynnystä tulla toimintaan mukaan, jos ammunta ja tilanteenmukaisen aseenkäytön opettelu kiinnostaa. Samalla tulevat tutuksi SRA-säännöt ja turvallinen toiminta radalla, minkä jälkeen SRA-ampujan kortin hankkiminenkaan ei enää suurta panostusta vaadi. Jos sitten uusilla ampujilla alkaa olla motivaatiota haastavampiin harjoituksiin ja kilpailuihin, niitäkin järjestyy. Sissien riveissä on runsaasti taitavia ja kokeneita ampumakouluttajia, joiden työpanos näkyy säännöllisesti myös Sissien oman toiminnan ulkopuolella: Helsingin piirin ja Uudenmaan läänin alueen tapahtumissa ja aina ulkomaisia kilpailuja myöten. Mahdollisuuksia harjoitteluun on myös runsaasti. Vakiovuorot pyörivät Töölön luolalla (9 mm pistooli ja pienoispistooli) parillisina viikkoina maanantaisin (klo ) ja sunnuntaisin (klo ). Tapahtumista ja muista vuoroista löytyy tarkempaa tietoa Sissien nettisivuilta. Lainakalustoakin löytyy, joten ei syytä huoleen vaikka et omaa asetta omistaisikaan. Tärkeintä on kiinnostus oppia uutta tai kerrata jo opittua. Jos kiinnostuit, lisätietoja antaa kari.savolainen (at) danpat.fi. Tervetuloa mukaan! Matti Riikonen 10 11

7 Millainen oli Pahkissuunnitelma vuodelta 1969? Muistoja Juhlikselta (= Pahkikselta vuonna 1984) Kuten tiedämme on Pahkiksen suunnittelua moitittu vaikeaksi. Toimin vuonna 1966 ensimmäisen Pahkis-partiokilpailun voittajapartion johtajana ja palkinnoksi sain vedettäväksi kilpailun vuonna Kokemuksesta tiedämme kuinka tärkeää on laatia realistinen aikataulu, jottei kilpailu venyisi liian pitkäksi. Vuonna 1969 ei tietenkään ollut käytössä PC-laitteita eikä Exel-ohjelmaa. Olen koulutukseltani rakennusmestari. Siihen aikaan suunnittelin vapaaajalla omakotitaloja ja siten piirustuslauta oli jollain lailla tuttu. Konekirjoitustaitoni rajoittui kevyen matkakirjoituskoneen käyttöön ja sekin yksisormijärjestelemää käyttäen (niin kuin vieläkin). Toteutin ajankäyttösuunnitelman piirtämällä se kuultopaperille taulukon muotoon ja kopioimalla taulukko paperiversiona valvojille ja rastimiehille. Paperikopion koko oli 680mm x 290 mm. Liitekuvan taulukko pienennetty nyt kokoon A3 siitä näkyy nyt vain osa alkuperäisestä. Ensimmäisenä kilpailupäivänä oli maastossa klo seitsemän kiinteää tehtävärastia (R1-R6). Päivän rasteista Y7 ja Y8 olivat erikoistehtävärasteja, mitkä suoritettiin pimeän aikana klo Toisen päivän rastit olivat avoinna vain osan aikaa, mutta niin että partiot tiesivät etukäteen aukioloajat. Taulukon sarakkeesta Valvontaaika näet, että rastien aukioloaikoja jouduttiin muuttamaan kesken kilpailun. Tämä onnistui, koska valvojilla ja rastimiehillä oli käytössä radiopuhelin. Olimme silloin ja olemme vieläkin reserviläisyhditys, jonka tarkoituksena on harrastuksenomaisesti ylläpitää ja kehittää niitä taitoja, joihin meidät on pv:n toimesta aikanaan koulutettu. Mitä mieltä olet rastiaiheista? Olisiko tässä ainekset valmiina seuraavaan sissitaitokilpailuun tai osin käytettäväksi Pahkiksella? Jukka Karila Paljastaako lämpökamera sinut? Tule Stadin Sissien Pimeätoimintakurssille Padasjoelle Siirretty syksyyn 2010 Saat perjantai-illasta sunnuntaipäivään koulutusta miten toimia pimeällä. Saat myös tutustua lämpökameraan, valovahvistinlaitteisiin ja ampua pimeällä. Tule yksin tai taistelijaparisi kanssa. Ilmoittautuminen: Christer Mikkonen puh: christer.mikkonen@elisanet.fi P.S. yhteiskuljetus sinne ja takaisin 12 13

8 Jotoksen liikkuva radioasema Kustu Ivalojoki 2009 Kerhon juhlavuoden Lapin-jotos Elokuussa 2009 järjestettiin Hammastunturin erämaa-alueella Ivalojoki 09 jotos, johon osallistui 13 kerholaista. Jotos eteni Kuppisjärveltä Hammastunturin kautta Sissin kivelle lähelle Ivalojoen Kultalaa. Sissin kivelle kokoonnuttiin viettämään yhteinen juhlahetki. Kultalasta jotos eteni Ainikanharjujen kautta Kellotapulinojalle. Ivalojoki-jotoksella kokeiltiin partioiden ohjaamista ns. numeroradioviesteillä. Partioilla oli liikennevastaanottimet, joilla ne saattoivat kuulla johtoportaan radioaseman lähettämiä viestejä. Lähetykset tapahtuivat johtoportaan ajoneuvoasemasta sekä rovaniemeläisten reserviläisten radioasemalta. Partioiden tehtävänä oli maastossa liikkuvan Myyrän jäljittäminen ja tämän jälkeensä jättämien viestien löytäminen. Jotoksen suunnittelu- ja johtoryhmän muodostivat Urho Ilmonen, Jorma Skippari, Harri Kaijansinkko ja Timo Liusvaara. Jotoksen voittajapartioon kuluivat Aleksi ja Veli-Matti Ilmonen Lapin jotokset ovat osa Sissien maastotoimintaa 1960-luvulta lähtien Sissikerhon toimintaan ovat kuuluneet muutaman vuoden välein järjestetyt pitkät jotokset. Tapahtumia on järjestetty sekä kesällä että talvella. Lapin-jotoksilla on tärkeä merkityksensä kerhon jäsenten välisen yhteishengen sekä maastokelpoisuuden ja fyysisen kunnon ylläpitäjänä. Pitkä jotos vaatii noin vuoden mittaisen suunnittelu- ja valmistautumisvaiheen. Yleensä jotoksen johto on tehnyt vähintään yhden valmistelumatkan pohjoiseen ennen varsinaista tapahtumaa. Tuloksena on ollut mieleenpainuvia elämyksiä tuntureilla ja jängillä. Revontuli, Pokasaha, Naakima, Waskooli ja Nikkeli ovat olleet niitä jotoksia, joita mukana olleet muistelevat iltaa istuessaan vielä vuosienkin jälkeen. Jotos päättyi sissikerholaisen Martti Mäkelän valtaukselle Kellotapulin ojalla. Ivalojoen komea kanjoni Pasi Favorin paineli myyränä takaa-ajajiltaan karkuun Partion lyhytaaltovastaanotin on juuri avattu Ivalojoki jotos Sissinkivellä Helteinen sää piti huolen siitä, että hiki virtasi

9 Salitoimikunta tiedottaa Salitoiminta kärsi vuoden alussa pienen takapotkun, kun wc ja suihkutilat olivat remontin vuoksi noin 3 kk pois käytöstä. Moni treenaaja oli pesumahdollisuuden puuttuessa niin mukavuudenhaluinen, ettei saapunut treeneihin. Tätä harmitusta toki paikkasi Saksan leiri, josta on kerrottu Sissisanomissa jo aikaisemmin. Syyskuussa pidettiin ju-jutsu-leiri, jonka vetäjä Derrol Connelly (9 dan ju jutsu) pääsi myös Kai Ahotuvan suosiollisella avustuksella ampumaan luolassa. Antti Keinänen esitti hänelle ja muille vierailijoille, kuinka ammutaan nopeasti ja tarkasti. Syyskuun viimeinen päivä aloitettiin taas jj-alkeiskurssi ja lokakuun alussa osallistuimme salin kattoremonttiin. Itse olin Lontoossa treenaamassa Antonyn johdolla taistelutaitoja. Sissiveli Pasi Hyttinen livahti saliporukasta töihin Lontoon Cityyn pankkiiriksi ja sain majoittua hänen ylellisessä residenssissään. Sain mahdollisuuden treenata opettajan kanssa kahden yhteensä useita tunteja. Paikkana oli hänen Länsi-Lontoon Richmondissa sijaitsevan kotinsa lähellä sijaitseva puisto. Tuossa puistossa olleessa linnassa mm. kuningatar Elisabeth I kuoli joskus 1600-luvulla. Reissu oli hyvä ja Pasi ystävällisesti vei vanhan opettajansa mm. ihmettelemään Harrolds in tavarataloa. Sali-au Marko Lehti Lokakuun alussa osallistuimme salin kattoremonttiin. Nitro Ju-Jutsua Reserviläisten Dojolla Milloin olet viimeksi venytellyt? Ovatko hartiat jumissa? Vetääkö soffa voimakkaasti puoleensa? Nyt on hieno tilaisuus perehtyä Ju-Jutsun saloihin harjoittelun positiivisia puolia korostaen. Nitro Ju-Jutsussa keskitytään terveelliseen harjoitteluun ja kehon vahvistamiseen itsepuolustusta unohtamatta. Harjoitusten sisällöstä on karsittu pois mm. heitot ja rajuimmat lukot eli turhat harrastamisen estävät tekosyyt on syytä heittää romukoppaan. Harjoittelu tapahtuu pienessä porukassa, jolloin heikot selät, kipeät polvet yms. voidaan hyvin ottaa huomioon. Kurssipaikka Helsingin keskustassa osoitteessa Töölöntorinkatu 2. Pohjoisen Hesperiankadun ja Töölöntorinkadun kulmassa, lasiovista sisään. Treeniasuna voi käyttää verryttelyasua tai budopukua. Harjoittelu tapahtuu tatamilla paljain jaloin. Kurssin kesto Harjoitusajat: keskiviikkoisin klo Pääohjaajana toimii Jori Ala-Keturi (4.Dan Ju-Jutsu, 1.Dan Karate, voimankäyttökouluttaja) Ampuma - toimikunta tiedottaa: Ampumavuorot pyörivät toistaiseksi normaalisti Töölöntorinkadun radalla Uutena ampumaupseerina aloittaa ylil res Tomi Haimelin, joka on pitkän linjan sissi (vetänyt mm. Taajamatiedustelu-kursseja) ja on aktiivisesti mukana muussakin pääkaupunkiseudun vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa. Uusi karttajärjestelmä ja sissien juhlat Edellisessä lehdessä oli sissijuhlien paikan koordinaatit, joista kyseltiin. Selityksenä ja oppina seuraavaa: Google Earth-ohjelma, jonka voi ilmaiseksi ladata netistä, lienee lähes kaikille tuttu. Jos et vielä ole tutustunut järjestelmään, se kannattaa tehdä. Googlen Earth n kanssa aika menee joutuisasti, kun seilailee ympäri maapalloa, jopa sen ulkopuolella. Kun syötät jo kerrotut ja jommat kummat ao. koordinaateista ohjelmaikkunan vasemmassa reunassa olevaan Lennä kohteeseen ruutuun ja painat Enterin, järjestelmä vie sinut automaattisesti Lauttasaareen Poliisien majalle. Siis toki vain tietokoneesi ruudulla! Tuo koordinaattipiste desimaaleina on WGS84/EUREF-FIN-järjestelmän mukainen koordinaattipiste. Google Earth, desimaaleina , Google Earth, asteina, minuutteina ja sekunteina , Toisella tavalla koordinaattipiste voidaan ilmaista uuden ( PV:ssa koulutus- ja operatiiviseen käyttöön) karttajärjestelmän (WGS84/EUREF-FIN mutta myös MGRS eli Military Grid Reference System) mukaisesti. Seuraavaan lehteen tulee lyhyt oppimäärä aiheesta ja mm. juhlapaikan koordinaattien salat aukaistaan. piätoemittaja 16 17

10 TIESITKÖ? S issikerhon perustaja kapteeni Yrjö Levikoski suunnitteli 1963 itse puolustuskirjasen PUOLUSTAUDU TAI... Työkiireiltään hän ehti painaa vain joitakin koekappaletta, joista yksi on minulla. Saimme lahjoituksena 50 rullaa Aqfa 6x6 filmiä, jolle kuvaukset tehtiin. Toimin kuvaajana, filmien kehittäjänä ja kuvien tekijänä. Kuvan kansi on kuvattu taustana Porkkalanniemen jylhät maisemat. Aseen poistaa Jukka Karila ja kohteena Paul Niemura. Tst-asennossa myös Jukka ja kuvakollaasista tunnistetaan Bo Luther, Kimmo Pälikkö, Erkki Ranta, Osmo Leskinen ja Juhani Pulkkinen. Viereisen sivun kuvista tunnistettavissa edellisten lisäksi mm. Einari Rokka, Kalevi Laakso, Jarmo Salmi, Mauno Paavolainen. Jukka Karila 18 19

11 Tarina sissi järkäleestä Monille sissiveljille on tullut tutuksi merkkipäivänä jaettu ns. sissikivi, jonka mitat ovat h=15 cm, l=10 cm ja h=15 cm. Kivi on harmaata graniittia ja painaa noin 3 kg. Kaarnakarin Ville on alun perin ideoinut nykyisin merkkipäivänä jaettavan sissikiven. Täyttäessäni vuotta soi silloisen asuntomme Miilutie 8 Pakilassa ovikello tasan Avatessani oven edessäni seisoi Sissikerhon silloinen puheenjohtaja Johan-Ville Kaarnakari. Herra majuri, pari sissiveljeä on tullut sinua tervehtimään. Voisitko tulla hetkeksi ulos, mutta pue jotain lämmintä päällesi, pakkasta on -18 astetta. Totta kai tiesin saavani Kerholtamme jonkinlaisen syntymäpäiväonnittelun. Olin utelias tapaamaan nuo pari sissiveljeä, voidakseni kutsua heidät aamukahville. Ville johdatti minut Miilutien varteen. En nähnyt muita. Hetken perästä alkoi aamun pimeydestä kuulua tien suunnasta rumpujen rytmikäs pärinä. Pimeydestä erotin kerhomme lipun ja kolmirivisen marssijoukon, jota johti kunniapuheenjohtajamme kapteeni Yrjö Levikoski. Levikoski ilmoitti minulle 120 paikalla olevan sissin onnittelut. Olin sanaton. Sain kuitenkin kerrottua joukolle, ettemme ole varautuneet näin varhain ja näin suuren joukon kahvitukseen. Ei huolta asia on hoidettu sissimäisesti, oli Villen kommentti. Pimeydestä suhahti paikalle kookas pakettiauto, josta hetkessä purettiin sissimäisen tehokkaasti pöydät ja maittava aamupala ja kahvit 120:lle osanottajalle ja paikalle kerääntyneille rajanaapureille. Asuntomme sisäpiha oli ympäröity umpiaidalla, eikä sitä yleensä valaistu kuin iltaisin. Pihalle oli sissimäisen huomaamattomasti ennen ohimarssia kannettu sissijärkäle, mikä on em. sissikiven suurennus. Järkäleen mitat olivat h=65 cm, l=45 cm ja syvyys noin 30 cm. Järkäle painaa kg. Muutettuamme pois Miilutieltä siirsin järkäleen kesäpaikallemme Lohjansaareen, jossa se muistuttaa minua tästä ikimuistoisesta aamusta ja joukon poikkeuksellisesta hengestä ja tahdosta suunnitella ja toteuttaa erikoisprojekteja. Jukka Karila Sissikerhon kunniapuheenjohtaja Kysymyksiä konkareille historiaa ja kokemuksia Allekirjoittanut haastatteli Stadin Sissien toiminnan alkuajoista lähtien mukana olleita Jukka Karilaa ja Jussi Pulkkista Jukka ja Ulpu Karilan kodissa Munkkiniemessä Tavoitteena oli hahmottaa heidän ajatuksiaan kolmelta ajanjaksolta: kun he itse olivat aktiivisesti toiminnassa mukana, kun he johtivat muiden harrastamista ja miten tulevaisuudessa asiat heidän mielestään pitäisi hoitaa. Ohessa Jukan ja Jussin kertomaa. Miten ja miksi aloititte? Jukka: Olemme alkutaipaleen miehiä, minä 1. kurssilta ja Jussi 5. kurssilta. Itsepuolustus oli se, mikä toi toimintaan ja millä aloitettiin. Vieläkin voi sanoa, että kunto on pysynyt hyvänä ja edelleen osaa ainakin tehdä ukemin eli kaatua oikein. Jussi: Me nuoret aliupseerit olimme aika lailla huuli pyöreenä liittyessämme vanhojen herrojen seuraan. Ei ollut aktiivista toimintaa ja touhu alkoi kyllästyttää. Onneksi piirin toiminnanjohtaja vääpeli Gunnar Lehti soitti ja kylmästi ilmoitti, että koko porukka salille, ja siitä se lähti. Upseerit olivat aloittaneet salitouhut Döbelninkadulla, muistaakseni toiminnanjohtajan huoneessa, mutta kun aliupseerit tulivat toimintaan, oltiin jo urheilutalolla. Jukka: Minut sai samassa talossa asunut Apso Apo Turunen houkuttelemalla mukaan reserviupseeritoimintaan, samana vuonna, kun siirryin Uudenmaan jääkäripataljoonasta tammikuussa 1959 reserviin. Yhdessä mentiin Jääkärikerhon kokoukseen, kuunneltiin, kun vanhat herrat hyökkäilivät Kannaksella. Minäkin olin pettynyt, kun ei ollut kunnollista toimintaa. Ei ollut koulutusta, josta voisi olla hyötyä omassa SA-tehtävässä, ja kaipasin sitä. Johdinhan 30 kaveria, joiden esimiehenä pitää pystyä johtamaan joukkoaan, pystyä tuomaan joukko takaisin. Lehdessä oli ilmoitus itsepuolustuskurssista ja innostuin, että tuosta voisi olla hyötyä omassa vastuullisessa tehtävässä tiedustelujoukkueen johtajana. Ajattelin, että taidoista saattaisi olla hyötyä jopa Stadin silloisilla kaduilla. Jiu-jutsu-toiminnassa sai myös uusia, pitkäaikaisia kavereita. Nämä samaiset ystäväsuhteet toimivat edelleen ja ovat kantava voima pysyä Sissien toiminnassa mukana. Millaista väkeä se veti puoleensa? Jussi: Olin yhdistyksen 1.puheenjohtaja. Oli varsin haastava tehtävä saada uusia ja varsinkin nuoria jäseniä, mutta onneksi salitoimintaan oli tunkua. Jouduimme jopa miettimään, miten saadaan sopivimmat mukaan toimintaan. Pidimme valintatilaisuuden, johto kokoontui ja valituille ilmoitettiin. Tilanne oli hyvä, sillä jouduimme raa asti raakkaamaan monia hyviäkin henkilöitä. He saivat mahdollisuuden myöhemmin, kun riittävän monta kertaa yrittivät. Väki valikoitui, ja tämä jatkui jopa 70-luvun lopulle, 80-luvun taitteeseen. Jukka: Upseeripuolella ei ollut tunkua. Oli pelisäännöt, Levin ohjeet, jotka kaikki hyväksyivät. Epäkelvot poistuivat nopeasti. Mielestäni tämä, että joukolla on pelisäännöt, korostuu tänä päivänä entistä enemmän. Reserviläistoiminnassa ja varsinkin sotajoukolla se, että kaikki tekevät sen, mitä on sovittu, on tärkeää. Se, että luvulla oli mukana reserviläistoiminnassa, oli poikkeuksellista ja aika ajoin joutui selittelemään. Reserviupseereille oli ehkä luonnollisempaa lähteä toimintaan, kuin aliupseereille tai miehistöön kuuluville. Mikä teki sisseistä erilaisia muuhun reserviläistoimintaan verrattuna? Jussi: Ainoa muiden aliupseereiden välinen yhteistoiminta oli Tampereen ja Turun kerhojen kanssa, koska ne olivat Sissien lisäksi valtakunnan ainoita kerhoja, jolla oli toimintaa. Toimintaa siis puuttui. Meillä oli viikonloppu miitingit. Välillä joutui piiskaamaan itseään tekemään töitä, vaikka uskoikin toiminnan olevan vahvasti oikean suuntaista. Tässä jiujitsu-osaston perustaminen auttoi ja Levikosken toiminnalla oli suuri merkitys myös osaston käynnistymisessä. Levin kantavana ajatuksena oli, että yksin ei tehdä mitään ja aliupseerien mukaan saaminen toimintaan oli tärkeää. Jukka: Olimme hallituksen kokouksessa Levin painotalolla Viikissä 60-luvun alussa. Yrjö toi esityksen, että otetaan aliupseereita mukaan. Kaikki eivät hyväksyneet sitä ja tilanne kiristyi, pelissä oli ehkä valtataistelua. Yrjö suuttui, sanoi, ettei toimi enää tässä porukassa, ja poistui. Sain tehtäväksi houkutella Yrjön takaisin. Tämä oli yksi niitä harvoja kertoja, kun on keskusteltu, voidaanko toimia aliupseerien kanssa. On hyvä muistaa, ettemme ikinä olisi päässeet sille tasolle, mihin Sissit on saatu yhdessä aliupseerien kanssa. Yleistäen upseerien tehtävänä on suunnitella ja johtaa. Operatiivisessa vaiheessa tarvitaan kuitenkin ammattiosaajia eli mm. aliupseereita. Jussi: Olen samaa mieltä Jukan kanssa Jukka: Sissiosasto perustettiin 1962 hotelli Tornissa, kokouksessa kerhosta mukana olivat vain Yrjö Levikoski ja minä. Kuten sanottu, Yrjö oli alkuvaiheessa myös aliupseereiden nokkamies, joka saneli ehdot. Sissiosaston Ahti Vilkuna johti alkuvaiheessa Stadin Sissien metsätoimintaa. Sisseissä nimetään vastuulliseen tehtävään sopiva henkilö, eikä silloin tuijoteta sotilasarvoon. Aina välillä 20 21

12 ihmettelen, miksi meillä on niin monta kattojärjestöä. Olisi hyvä, jos kaikki reserviläiset olisivat yhdessä samassa kattojärjestössä. Koko perheen harrastus Jussi: Olin puheenjohtajana kolmisen vuotta. Muistan päivän, kun tein päätöksen vähentää aktiivista osallistumisen. Olin menossa Urheilutalon salille, vedin kassin kasaan, huikkasin Topeliuksenkadun kotimme ovella vaimolle ja pojalle, että Mä lähden nyt. Parivuotiaan poikamme, joka oli syntynyt vuonna 1960, ääni kuului postiluukun kautta perään Isi, tule takaisin!. Hissin edessä funtsasin pitkään lähtemistä. Päätin kuitenkin mennä, mutta se riipaisi pienen miehen huuto! Olin mukana vielä vuoden. Sen jälkeen olin mukana aktiivisessa toiminnassa rajallisesti. Vaimon myönteisellä suhtautumisella oli merkityksensä osallistumiseeni. Jukka: Kiittelen myös vaimoani Ulpua, joka salli osallistumisen toimintaan. Näin varmasti oli monella, Lutherin Bobin vaimo teki jopa aina eväät mukaan. Silloin vielä lapseton Bobi oli yli 300 vrk metsässä per vuosi. Jos perhe ei hyväksy mukanaoloa, homma ei toimi. Minkä takia Levi aloitti uudenlaisen reserviläistoiminnan? Jukka: Levi aloitti uudenlaisen reserviläistoiminnan koettuaan pari lähitaistelujuttua sodassa. Hän alkoi miettimään mahdollisuuksia, mutta valitettavasti koki vastustusta jääkärikerhon taholta. Taidettiinpa sanoa, että tämä on läpihuutojuttu, touhu ohi parissa vuodessa. Yrjö nautti, että kaverit pitivät toiminnasta. Ketään ei tarvinnut käskeä, kaikki noudattivat yhdessä sovittuja sääntöjä. Yrjö yksi judoliiton kolmesta perustajajäsenestä, ja on saanut myös siellä huomionosoituksia. Hänen mielestään judo ei kuitenkaan suoraan sopinut sisseille, vaan koulutusta piti kehittää. Alkuun ei monessa paikassa tämänkaltaista lähitaistelukoulutusta ollut. Muut kerhot eivät pystyneet tarjoamaan nuorille miehille johdettua, aktiivista, motivoivaa toimintaa. Jämäkkydet, jotka Levi loi, ovat olleet aina tärkeä tekijöitä sissien toiminnassa. Myös Yrjön hyvät kontaktit sotilaspiiriin, esim. järjestelytoimiston sekä sittemmin sotilaspiirin päällikköön Ossian Vuorenheimoon, joka oli Yrjön luokkakaveri, olivat tärkeitä. Näin päästiin näyttämään, että tuossa on hyvä porukka, johon voi luottaa. Kaikki ovat pärjänneet tehtävissä, joihin on käsketty. Hyvänä esimerkkinä vuoden -85 Pahkis, jossa toimin johtajana. Muutama majuri oli sotilaspiiristä paikalla, Ari Lehtinen nähtiin itsepuolustusrastilla. Siitä hänet sijoitettiin juuri perustettuun sotilaspoliisijoukkoon. Tiettävästi näin noukitaan sopivia reserviläisiä edelleenkin SA-tehtäviin. Nyt, kun eletään sotilasläänin alueella, kontaktin ylläpitäminen on vaikeampaa. Kontakteja pitänee luoda aluetoimistoon tai vastaavaan. Mitä se sinulle mielestäsi antoi aktiiviaikanasi? Jukka: Työyhteisössä oli niitä, jotka eivät ymmärtäneet, miksi olin toiminnassa mukana. Toisaalta, kun menin valmistuttuani v. -62 Falkille duuniin, Arvo Laitinen, kapt res, oli päinvastainen esimerkki. Sain käskyn kolmen viikon kertausharjoitukseen ja kysyin Arvon mielipidettä. Hän sanoi heti, että ilman muuta sinne, saat täyden liksan koko ajalta ja otat tietty päivärahat sieltä päälle!. Tänä päivänä ei ilmeisestikään aina toimita näin, asenteet ovat muuttuneet. Toivottavasti työnantajapuolella tarve kuitenkin ymmärrettäisiin tulevaisuudessakin. Jussi Aliupseeri-puolella oli sama juttu, työnantaja suhtautui suopeasti 60-luvulla. Viikon harjoitus ja työantaja sanoi, että kuittaat palkan ja päivärahat. Osallistumisaktiivisuudesta kertonee se, että olin kertausharjoituksissa, jossa oli yksi harvoista motorisoiduista porukoista - liikuimme Etelä-Suomessa omilla autoilla, kun ei armeijalla ollut rahaa! Jukka: Vielä 70-luvulla yhtenä osana reserviläistoimintaa oli PV:n tukeminen materiaalihankinnoilla esim. kerran kävin esikuntavääpelin toiveesta Kumukosta hakemassa muovitaskuja. Vastaavana rakennusmestarina 70-luvun alkuun asti kentällä oppi antamaan käskyjä. Siitä oli hyötyä siitä, että oli tottunut antamaan käskyjä. Käskyn antamisen kaava ei muutu, vain käskettävät asiat Voi sanoa, että ammatti ja reserviläistoiminta ovat tukeneet toisiaan. Kerran kuulin maj Ukko-Pekka Rautakoura kehuvan katsomassa olleille Hermanneille erillispataljoonan komentajana antamaani pataljoonan puolustuskäskyä. Suomalaista joukkoa johdetaan edestä se ei tarkoita ärjymistä joukolle, vaan alaisten on nähtävä, että johtaja ottaa tosissaan hommat, tekee parhaansa ja osallistuu tekemiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että alaiset ammattilaiset (esim. kirvesmiehet, raudoittajat) osaavat sata kertaa paremmin ammattiasiat siksi kannattaa kysyä alaisilta ehdotuksia. Et ole huono johtaja, jos kysyt osaavimmilta. Näinhän armeijakin opettaa. Komentaja pitää puhuttelun, kuuntelee alaisiaan, ja tekee päätöksen. Vääriä henkilöitä? Jukka: Itsepuolustuskurssi oli vaatimus kerhon jäsenyyteen, mutta jossain vaiheessa vaatimuksesta lipsuttiin. Väki on kuitenkin aina ollut laadukasta. Alkoholilla ei ole ollut osuutta toiminnassa, ryyppyiltoja ollut loppujen lopuksi vähän, sissisaunoissa toki maisteltiin olutta. Sisseissä on keskitytty toimintaan. Jussi: Sissien toiminnassa pääsee nopeasti toteamaan, onko se itseä varten. Jukka: Tieto Sisseistä kiiri myös naapuriin. Kerhossa tiedettiin muutamista, jotka välittivät tiettävästi informaatiota eteenpäin ilman, että he tiedostivat sen. Tämähän on parasta tiedustelua, kun pystytään syöttämään tietoa. Mitä se on antanut sinulle varsinaisen aktiiviryynäämisen jälkeen? Jussi: Olen ylpeä, että saan kuulua tähän porukkaan. Aika sisseissä on antanut hirveästi kivaa, hiivatin hienoa aikaa, hienoja muistoja. Varsinkin, kun vaimo on sallinut osallistumisen. Aktiivisesti olin mukana 90-luvun taitteeseen asti eli lopetin vajaat 20 vuotta sitten. Pitkään siis olen ollut mukana passiivisesti. Ei jaksa enää, kun lasissa on nyt 72. Haluja olisi nitrojumppaan, mutta kun paikat ei kestä. Harmittaa, ettei aina ollut kameraa mukana, taltioitavaa kun olisi ollut. Olen antanut kasaamani aineiston sisseille, enkä enää tiedä, missä ne ovat. Jukka: Olisi hyvä selvittää, miten osaston historiaa on taltioitu. 50 vuotta jäsenenä kumpi on muuttunut kerho vai sinä Jussi: Minä ainakin olen muuttunut, vanhentunut. Henki on sisseissä edelleen hyvä, sen, mitä olen ollut vielä mukana. Kyllä minuun on meidän kerhon touhut vaikuttanut. Antti: Kiva kuulla sinun sanovan meidän kerho, ei väliä, onko kerho vai osasto, se on me! Jukka: Moni aliupseeriveljistä on samaistanut itsensä Sissikerhoon, välittämättä siitä, että on Sissikerho tai Sissiosasto. Olemme täydentäneet toinen toistamme toiminnassa, sen ansiosta ei juuri tullut riitoja. Silloin tällöin nousee esiin kysymys meidän ja teidän rahoista. Olen sitä mieltä, ettei meidän missään tapauksessa kannata alkaa sen vuoksi riidellä. Tehdään yhdessä toimintaa. Jukka: Tietty olen itse muuttunut. Kerho- ja osastosysteemi on pysynyt mielestäni samana. Nousuja ja laskuja toki on. Laskut pitää vain hyväksyä. Parhaat muistot mukana olosta stadin sissien toiminnassa Jukka: Pahkiksella oli poliisikoirat mukana ja ne olivat koko päivän ulkona. Yöllä, kun nukuttiin kaikki samassa teltassa, koirat nukkuivat totaalisen väsyneinä teltan oviaukossa. Pulkkisen Jussi kertoi aamulla yrittäneensä tarpeilleen siinä onnistumatta, kun vastassa olivat arvokkaat hampaat ja ärinää. Jussi: Paras muisto on viikon jotos, joka on jäänyt elävästi mieleen. Se alkoi Heinolan länsipuolelta, loput sisseistä oli Pahkiksella. Meitä oli kymmenkunta sissiä, minun tappeluparina Vilkunan Ahti. Ensimmäinen päivä/yö nukuttiin maantie-/junasillan vieressä korkealla kalliolla isossa vatukossa ja oli upeaa maata siellä selällään vattuja syöden. Jotoksen aikana ylitettiin pari kertaa Kymijoki m/s Paskapudalla, Bobin ilmalla täytettävällä kanootilla. Koko viikko vaellettiin Pahkikselle, jossa ensimmäiseksi törmättiin joen varressa olevaan leiriin. Minä vedin kolmen miehen partiota ja kärähdin itse Jukalle. Jukka: Högbergetilla Kirkkonummella oli talvijotos. Siellä oli kolmiomittaustorni, jota puolustettiin. Pulkkisen Jussi ja muut sissit tulivat alueelle, jolloin pääsimme posauttamaan paukkareita kavereita säikäyttäen. Toinen mieliinpainunut asia on Märkäpukutouhut. Meitä oli kaveria, joilla oli märkäpuvut. Kerran Kari Ellu Eliander kokeili yksin kotonaan märkäpukua ammeessa, eikä saanut sitä enää pois, vaan joutui soittamaan Jukalle, siis paremminkin vaimo Ulpulle. Historia ei tiedä, miten Ellu selvisi. Toinen kokemus saaristossa oli, kun kymmenkunta sissiä ui yön pimeydessä märkäpuvuilla saaristokohteeseen. Ohitimme mm. hyvin läheltä terassin, jossa pariskunta oli viettämässä iltaa. Isäntä teki pienet tarpeensa reunalta, kun sissit menivät hiljaa vierestä. Samalla reissulla Pälikön Kimmolle tuli samanlainen tarve. Hän toimitti asian pukuaan riisumatta, mutta syrjään vetäytyen. Herrasmies kun ei koskaan joukossa kuse Kolmas tarina on Suomen turkkilaisesta Halid Samojedtinista, joka sissisaunassa hyppäsi laiturin nokalta pää edellä jäälle, avanto kun oli laiturin vieressä. Päänahka irti ja kaikki paikat veressä hoitoon ja sieltä kotiin. Seuraavana vuonna ostettiin Halidille kypärä, jota hän käytti myös saunassa. Pälikön Kimmon piirrokset eli Pälikön kamera on sitten se neljäs asia. Millä mielellä nyt katselet Sissien touhuja kaipaatko jotakin? Jussi: Pahkis-reissuja, jotka ovat aivan pistämättömiä. Se maasto, se henki! Siellä naurettiin mahakipeänä. Tilannekomiikka on parhaimmillaan. Jukka: Toivon, että Stadin Sissit jää elämään, ja joskus vielä oltaisiin saman lipun alla. Voimavarojen keskittäminen olisi yksi parhaita lääkkeitä. Aina tulee uutta verta, toisesta päästä poistuu ja toisesta tulee sisään. Jatkuvuus on mahdollista kierron ansiosta, puheenjohtajana toimitaan minimissä kaksi vuotta, maksimissaan kolme vuotta. Sitten puheenjohtajuuden jälkeen tullaan takaisin riveihin. Huonona esimerkkinä on tapaus RESO-koulutustapahtumasta, jossa SWOT-analyysissa katsottiin jatkuvuutta ja sitä, kuinka pitkä pitäisi pj:n kausi olla. Töölön kerhon pj:na 14 vuotta toiminut kertoi, ettei kukaan halua ottaa vastuuta. Vastasin, ettei voikaan, kun mahdolliset kandit ovat kuolleet. Miksi joku nyt aloittaisi 50 vuoden jäsenyyden sisseissä? Jukka ja Jussi: Sisseihin on hyvä kuulua. Sisään tuleviin kavereihin on kiinnitettävä huomiota! Haastattelemassa Antti Rautiainen 22 23

13 Lokakuu Maasto/ Johtaminen Taajamatiedustelukurssi, , Santahamina SISSIKALENTERI Ammunta Sali Muu Tiedotus Sissiparlamentti, Sissien syyskokoukset HRS 8/09 D.L Marraskuu Pimeätoimintakurssi, , Padasjoki ESIK-kurssi, UUD PR, Dragsvik Sissien syyskokouk set Sissiparlamentti, Retki Camp Degerbyhyn SS 4/09 D.L ilmvko 48 HRS 9/09 D.L Joulukuu Sissien joulusauna, KAARTJR:n killan maja Katso tarkempaa tietoa tapahtumista toisaalla tässä lehdessä sekä internetistä Sissisivuilta ( sekä Sissiportaalista. Sissien palsta löytyy myös Helsingin Reservinsanomat - lehdestä lehden loppuosasta! MPK:n kurssit Sissimerkin kehitys 1 Ensimmäisen merkin suunnitteli Stadin Sissi Kimmo Pälikkö. Merkissä sodanaikainen kypärä kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja vasamat kuvaavat sissin nopeutta sekä J-kirjaimet jiu-jitsua. 2 Kiinalainen merkki Yin ja Yang oli heraldikko G. von Numersin lähtökohta STV:n jj-kurssimerkille vuonna 1966 ja merkin suunnittelussa oli mukana myös Kimmo Pälikkö. 3 STV:n merkki lopullisena. 4 Rolf Bergerin ja Kimmo Pälikön yhteistyönä toteuttama Sissikerhon tunnus. Kaitafilmit DVD:lle, diat CD:lle, katso OVH-hinnastosta Sisseille kauttani alennus 20%. Ota yhteyttä! Vanhempi entinen sissi Jussi Hyvärinen jussi.hyvarinen@mbnet.fi SISSIEN OMA KIRJAPAINO Stadinsissit ja sissien sidosryhmät voivat kääntyä painotöitä harkitessaan ja laadukasta painojälkeä tarvitessaan Sissikerhon perustajan Yrjö Levikosken tyttären Hannele Levikosken puoleen. 5 Sissikerhon merkki lopullisessa ja rekisteröidyssä muodossa. 6 Sissiosaston merkki. 24