EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI"

Transkriptio

1 EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS Leena Nousiainen ja Najat Ouakrim-Soivio

2 Sisällys ESIPUHE...3 JOHDANTO KURSSIN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 1.1 Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet Prosessikuvaus yhteisten tavoitteiden asettamisesta Opiskelun arviointi Itsenäinen opiskelu EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA ARVOT 2.1 Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniin Eurooppalaisen identiteetin määrittelyä Perusoikeusasiakirja eurooppalaisen identiteetin rakentajana Eurooppalaisen identiteetin haasteita Lissabonin sopimus ja eurooppalaiset arvot VAIKUTTAMINEN JA VALLANKÄYTTÖ EUROOPAN UNIONISSA 3.1 Euroopan unioni ja sen toiminta Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä SUOMALAISET EU-PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄSSÄ 4.1 Suomi Euroopan unionin jäseneksi Tasavallan presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston suhde Euroopan unioniin Suomalaiset EU-päätöksentekojärjestelmässä Suomen edustajat Euroopan parlamentissa Suomalaisia Euroopan unionissa Sinä ja Euroopan unioni LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 1

3 5. OPISKELU JA TYÖSKENTELY EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA 5.1 Nuoret Euroopan unionissa Nuoret ja opiskelu Työnteko Euroopan unionin alueella ALUEITTEN UNIONI KANSALAISTEN NÄKÖKULMASTA 6.1 Monimuotoinen Eurooppa Eurooppalaisen aluepolitiikan lähtökohtia Alueiden komitea EUROOPAN UNIONIN HAASTEET 7.1 Euroopan unionin laajeneminen Jäsenyysehdot Laajentuminen tulevaisuudessa Suomi tukee unionin laajentumista EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA 8.1 Sopimuksia turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan taustatekijöitä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käytännössä EUROOPAN UNIONI JA GLOBAALIT JÄRJESTELMÄT 9.1 Suhteet Yhdysvaltoihin Suhteet Venäjään, Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan Euroopan unionin naapuruuspolitiikka Ulkomaankauppa Kehitysyhteistyö Euroopan unioni avunantajana LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 2

4 ESIPUHE Kansalaisen eväät saadaan koulusta. Koulunsa käyneellä tulisi olla peruskäsitys niin oman kuntansa, Suomen kuin Euroopan unioninkin päätöksenteosta ja toimijoista sekä siitä, että päätökset vaikuttavat hänen elämäänsä, vaikka hän ei olisikaan erityisen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Ja jos on, hänellä tulisi olla valmiudet hankkia lisätietoja ja syventää ymmärrystään, muuttaa se aktiiviseksi toiminnaksi lähiympäristössään, kotimaassaan ja maailmalla. Lukioiden EU-kurssi - osa historian ja yhteiskuntatiedon opetusta - on hieno ja tarpeellinen lisä koulujen opetustarjontaan. Kurssia varten on syntynyt oppikirjoja ja erilaista oheismateriaalia ja -toimintaa. Myös Euroopan parlamentti ja parlamentin Suomen tiedotustoimisto on jo pitkään tehnyt yhteistyötä koulujen ja opettajien kanssa järjestämällä Euromitta-tietokilpailua ja Euroscola-vierailuja Strasbourgiin, vastaanottamalla koululaisvierailuja sekä osallistumalla opettajien jatkokoulutusseminaareihin. Tämä opettajan opas on uusi tuote. Sen tarkoitus on tarjota opettajille virikkeitä ja vaihtoehtoja EU-kurssin järjestämiseen, siten helpottaa kurssien aktiivista tarjoamista ja toivottavasti antaa myönteisiä kokemuksia erilaisista tavoista työstää EU-asioita. Opas ei pyri kilpailemaan kirjankustantajien kanssa. Runsaan internet-pohjaisen tietotarjonnan myötä EU-kurssin voisi kuitenkin suorittaa myös ilman oppikirjaa, jopa itsenäisenä opiskeluna. Tässä oppaassa on tukeuduttu säännöllisesti päivittyviin nettilähteisiin, joiden kautta ajan tasalla oleva tieto on käsillä ilman uusia hankintoja. Myös oppaan sivut ovat päivitettäviä. Opettaja voi täydentää kansiotaan omalla materiaalillaan ja hakea päivityksiä oppaassa mainituilta sivustoilta. Tärkeintä on kuitenkin tapa työstää tietoa ja saada se eläväksi, kiinnostavaksi. Tähän toivomme oppaan antavan oman erityisen panoksensa. Toivomme, että oppaasta on hyötyä luokkahuoneissa nimenomaan opettajille - aktiivisen kansalaisen kasvattajina. Parhaat kiitokset Leena Nousiaiselle ja Najat Ouakrim-Soiviolle sekä Enternomedialle hienosta yhteistyöstä. Pekka Nurminen Yksikön päällikkö Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 3

5 LUKIJALLE Lukiolaisia on rohkaistava Euroopan unionia koskevan tiedon etsimisessä ja käytössä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Tämän materiaalin tavoitteena on lisätä opettajien valmiuksia hyödyntää yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita ja konkretisoida opetusta ja EU-aineistoa käytännön menetelmin. Euroopan unioniin liittyviä ajankohtaisia haasteita lähestytään seuraavien kysymysten avulla: Miten voidaan ylläpitää ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja edistää ihmisten tasaveroisia mahdollisuuksia tuntea osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia EU:ta koskevissa asioissa? Miten voidaan tuottaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta tilanteessa, jossa yhteiskunta muuttuu kulttuurisesti entistä monimuotoisemmaksi ja sirpaleisemmaksi? Millaiset tiedot, taidot ja valmiudet tämän päivän nuori tarvitsee tulevaisuuden Euroopassa? Aineiston suunnittelussa ja toteutuksessa on lisäksi otettu huomioon: Erilaiset ja monipuoliset oppimis- ja opiskelumenetelmät, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä lukiolaisten osallisuuden ja tietoisuuden lisääminen EU-asioiden osalta, Erilaiset työskentelymenetelmät em. aihealueiden käsittelemiseksi (verkkosivustot ja niiden hyödyntäminen sekä niihin liittyvät tehtäväkokonaisuudet, pohdinta- ja väittelytehtävät, porinat, yhteistoiminnalliset menetelmät jne.). Menetelmiä on hyödynnetty EU-aiheiden osalta siten, että jokaisessa sisältökokonaisuudessa on opiskeluun liittyviä menetelmäehdotuksia, Kurssin keskeiset sisällöt sekä kiinnekohdat ylioppilaskoetehtäviin. Opettajalle suunnatun materiaalin rakenne noudattaa lukion opetussuunnitelman perusteiden yhteiskuntaopin (HY04) kurssille Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni asetettuja tavoitteita ja sisältöä. Materiaalin tavoitteena on antaa opettajalle virikkeitä EU-aineiston osalta siten, että materiaalissa on ajankohtaisten lyhyiden tekstiosuuksien lisäksi nettitehtäviä internet- sivustoehdotuksineen ja opettajalle suunnattuine materiaalilinkkeineen. Aineiston rakenteessa on otettu huomioon se, että EU:ta koskeva sisältö konkretisoidaan erilaisia työskentelymenetelmiä hyödyntämällä, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa omaa opiskeluaan. Tämä mahdollistaa osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksen osana opiskelua. Jokaisessa luvussa on tekstiosuuden lisäksi yhteistoiminnallisen oppimisen periaatetta noudattava työskentelyehdotus. Opettajan tulee ottaa huomioon myös nettitehtävien osalta se, miten ne toteutetaan opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnallisesti. Leena Nousiainen Najat Ouakrim-Soivio 4 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

6 1. KURSSIN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 1.1 Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet Prosessikuvaus yhteisten tavoitteiden asettamisesta Opiskelun arviointi Itsenäinen opiskelu...10 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 5

7 Muistiinpanoja: 6 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

8 1. KURSSIN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 1.1 Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet Yhteistoiminnallisessa oppimisessa asetetaan yhteiset tavoitteet ja niitä työstetään yhdessä; jokaisen tulee löytää omakohtainen merkitys ja tavoite opiskelulle. Kun jokainen löytää omat hyödyt, epäilys opiskelun mielekkyydestä poistuu. Tavoitteen asettelussa on tärkeää työstää sitä, mitä haluamme ja miksi haluamme oppimisessa saavuttaa. Yhteistoiminnallinen arviointi on yhteistä pohtimista, reflektointia tavoitteen suunnassa etenemisestä. Ryhmässä arvioidaan myös ryhmän toimintatapaa ja menetelmien vaikutusta oppimiseen. Ryhmässä vallitsevasta vuorovaikutustavasta, yksilövastuusta ja positiivisesta riippuvuudesta tulee keskustella ja tehdä se näkyväksi. Yhdessä työskentelyä tulee havainnoida tietoisesti sekä tehdä itsearviointia ja antaa palautetta. On hyvä pohtia, mitä opin tai opimme, miten työskentelin tai työskentelimme, miten voin tai voimme parantaa yhteistä työskentelyä. Koetun arviointi ja pohdinta kehittää oppijan metakognitiivisia taitoja eli ymmärrystä siitä, miten hän oppii. Itsetuntemus on avain uusien asioiden omaksumiseen. Opiskelutilanteessa olevien oppijoiden positiivinen riippuvuus toisistaan kehittyy silloin, kun heillä on tunne, että he tarvitsevat toisiaan päästäkseen tavoitteisiin. Ryhmän menestyminen riippuu jokaisen jäsenen onnistumisesta. Positiivinen keskinäinen riippuvuus on koko yhteistoiminnallisen oppimisen ajattelutavan ytimenä. Ilman sitä yhteistyö hajoaa ryhmässä suoritetuksi yksilötyöksi. Ryhmän jäsenten on koettava, että he ovat liittyneet riittävästi yhteen ja että yhteinen onnistuminen koituu kaikkien eduksi. Näin syntyy motivaatio ja syy työskennellä yhteisen tavoitteen eteen. Kaikki voittaa -periaate tulee todeksi. Positiivisen riippuvuuden rakentaminen alkaa tutustumisella ja yhteisten tavoitteiden asettamisella sekä yhteisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista sopimisella. Opiskeluryhmä on onnistunut tehtävässään silloin, kun sen jokainen jäsen on suorittanut oman osuutensa tehtävistä tai ainakin tuonut oman panoksensa sen työstämiseen. Jokainen ryhmän jäsen on itse vastuussa oppimisestaan. Henkilökohtaisen vastuun lisäksi jäsenet ovat osaltaan vastuussa ryhmän tuloksesta. Jokaisen on pystyttävä esim. selostamaan, mitä ryhmässä keskusteltiin, miten ryhmän yhteiseen ratkaisuun päädyttiin ja miten se on perusteltavissa. Opiskelutilanteissa pienten porinaryhmien (2 4 henkilöä) käytöllä harjaannutaan yksilö- ja ryhmävastuuseen. Ryhmän ei tule sallia peukalokyytiläisiä eikä työjuhtia. Pelkkä vastuiden- ja tehtävienjako ei riitä, vaan tarvitaan sosiaalista vahvistamista ja toisista huolehtimista. Yksilöllinen vastuu ja ryhmävastuu kulkevat rinnakkain. Osallistujien välistä vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta rakennetaan suunnitelmallisesti opiskeluryhmissä. Vuorovaikutustapana pyritään pois irrallisista monologeista kohti yhteisöllistä dialogia. Dialogissa toteutuu erilaisten ajatusten ja mielipiteiden ilmaisu sekä ymmärtävä kuuntelu. Keskustellen ja neuvotellen pyritään kohti yhteistä päämäärää. Vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan myös muita sosiaalisia taitoja. Toisten auttaminen, tuen pyytäminen ja yhteisistä asioista huolehtiminen lisäävät ryhmän koheesiota. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy ryhmässä. Ryhmän tukea oppimisprosessissa kuvaa hyvin LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 7

9 Vygotskin lause: Mitä oppija osaa tänään tehdä yhteistyössä ryhmän kanssa, osaa hän huomenna tehdä yksin. Yhteistoiminnallisen oppimisen perusideana on, että jokainen opiskelija on vastuussa paitsi omasta oppimisesta myös muiden oppimisesta. Opiskelijat tulee ottaa mukaan jo alusta lähtien oman opiskelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. On tärkeää, että heti kurssin alussa luodaan EU- kurssin tavoitteet yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tavoitteissa tulee korostua paitsi tiedolliset tavoitteet myös sosiaaliset ja vuorovaikutusta edistävät tavoitteet. Jatkuva arviointi on osa opiskelua. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijan ja ryhmän itsearviointia. Arvioinnin tavoitteena on kehittää myös opiskelijoiden opiskelutaitoja. Opiskelutapahtumien dokumentointi, kuten portfolio, lukupäiväkirja ja erilaiset itsearviointikaavakkeet tukevat arviointiprosessia. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa opiskelijaryhmien ajatuksilla, pohdinnoilla, johtopäätöksillä ja arvioinnilla on suuri merkitys oppimisen kannalta. Opiskelijat tuottavat ryhmissä paljon aineistoa, jonka hyödyntäminen on merkityksellistä. Työskentelyosioissa on annettu erilaisia menetelmävaihtoehtoja käsitellä ko. aihetta mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Opiskelijat valmistelevat esityksiä pienryhmissä eri teemoista. Esitysten arviointivaihe on tärkeä. Esittäjien tulee arvioida omaa toimintaansa paitsi omassa ryhmässä myös koko ryhmälle. Muiden ja etenkin opettajan palautteet ovat myös olennainen osa oppimista. Säännöllinen arviointi ja keskustelu tavoitteiden saavuttamisesta auttavat opiskelijoita kehittymään sekä oppijoina, esiintyjinä ja keskustelijoina. Asiakokonaisuudet kannattaa päättää johtopäätösten tekemiseen ja jatkon suunnitteluun: miten opiskelua jatketaan, mitä tehdään kotitehtävinä, tai miten valmistaudutaan seuraavaan aiheeseen? Selkeällä ohjatulla suunnittelulla autetaan opiskelijoita näkemään opiskelutilanteet jatkumona, toisiinsa kiinteästi liittyvänä oppimisketjuna. Opiskelijoiden motivaatiota pidetään parhaiten yllä, kun he tietävät, miten jatkossa toimitaan ja ennen kaikkea, kun he voivat itse vaikuttaa siihen. 1.2 Prosessikuvaus yhteisten tavoitteiden asettamisesta 1. Opiskeluryhmä jaetaan neljän hengen ryhmiin. 2. Jokainen miettii ensin yksin ja kirjaa ylös vähintään neljä kriteeriä: Miksi olet valinnut tämän EU kurssin? Mitä tavoitteita olet asettanut omalle opiskelullesi tällä kurssilla? 3. Jokainen sanoo ensin yhden kriteerin. Lopuksi täydennetään listaa niin, että jokainen kriteeri tulee varmasti kirjattua. Kootaan lopuksi 2-3 ryhmän yhteistä kriteeriä ja kurssin tavoitetta, jotka kerrotaan koko opiskeluryhmälle. 4. Kootaan koko opiskeluryhmän kriteerit ja tehdään niistä 5 yhteistä tavoitetta kurssille. 5. Opettaja esittelee kalvolla opetussuunnitelmassa olevat tavoitteet, menetelmät, oppimisympäristöt jne. ja niitä verrataan opiskelijoiden asettamiin tavoitteisiin. 6. Pohditaan ensin pienryhmässä, miten tavoitteet tullaan saavuttamaan. Tehdään yhteistä listaa oman opiskelun edistämisestä: Aion edistää omaa opiskeluani / oppimistani seuraavilla tavoilla (4-5 kohtaa), Mitä toivon ryhmältä oman opiskeluni / oppimiseni tueksi, Miten voin itse auttaa muita opiskelussa / oppimisessa. 7. Keskustellaan vielä lopuksi siitä, miksi yhteinen tavoitteiden asettaminen on tärkeää. 8 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

10 1.3 Opiskelun arviointi Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Myös lukiolaki edellyttää, että opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Kurssin alussa on hyvä käydä yhteisesti opiskelijoiden kanssa seuraavat arviointiin liittyvät asiat: Mitä kurssin aikana arvioidaan? työskentelyä, työskentelytaitojen kehittymistä, tietoja ja taitoja, valmiuksia ja niiden kehittymistä, opintojen edistymistä, oppimistuloksia, opiskelijan omaa sitoutumista opiskeluun, yhteistyötä muiden opiskelijoiden kanssa. Miten arviointi suoritetaan kurssin aikana? säännöllisesti, kurssin aikana useaan otteeseen, kirjallisesti, suullisesti, hyödyntäen vertais- ja itsearviointimenetelmiä Kurssin päätteeksi arvioidaan opiskelijan opiskelema kurssi kokonaisuudessaan. Suullisen ja kirjallisen arviointipalautteen lisäksi opiskelijaa tulee kannustaa arvioimaan omaa työskentelyään ja omien tietojen ja taitojen kehittymistä. Tähän itsearviointitaitojen kehittämiseen on olemassa monia erilaisia keinoja, kuten: arviointiportfolio, lukupäiväkirja ja itsearviointi. Vertaisarviointi kehittää sekä opiskelijaa että opiskelijaryhmää arvioimaan omia tietojaan ja taitojaan sekä suhteuttamaan ne muun ryhmän vastaaviin. Yksinkertaisin tapa vertaisarviointiin on käydä arviointikeskustelu esimerkiksi oppitunnin tai tehtäväkokonaisuuden päätteeksi. Jotta työskentelytaitoja ja niiden kehittymistä voidaan arvioida, ne tulee määritellä tai kuvata siten, että niiden pohjalta voidaan käydä esimerkiksi itsearviointikeskustelu opiskelijan ja opettajan välillä tai niitä voidaan käyttää vertaisarvioinnin pohjana. Alla yksi esimerkki: ARVOSANA 10 9 KUVAUS Opiskelija suorittaa annetut tehtävät hyvin ja täsmällisesti. Opiskelija osoittaa erityistä harrastuneisuutta aihetta kohtaan. Opiskelijan kaikki suoritukset ja työskentely ovat erinomaisia. Opiskelijan työskentely on laadukasta, hän on tehnyt ylimääräisiäkin tehtäviä ja osoittaa kiinnostusta aihetta kohtaan. Suoritukset ovat kiitettäviä Opiskelija tekee kaikki hänelle annettavat työt, hän työskentelee säännöllisesti ja ottaa vastuuta tehtävistä. Suhtautuminen käsiteltävään aiheeseen on hyvä. Suoritukset hyviä. Opiskelija tekee lähes kaikki hänelle annetut työt, mutta ajoittain työskentelyssä on huolimattomuutta. Työtehtävien suorittaminen riippuu niiden kiinnostavuudesta. Suhtautuminen työhön yleensä asiallinen. Suoritukset tyydyttäviä. Opiskelija osallistuu työskentelyyn, mutta ajoittain työskentelyssä on huolimattomuutta ja laiminlyöntejä. Suhtautuminen työtehtäviin on vaihtelevaa. Suoritukset kohtalaisia. Opiskelija osallistuu annettujen tehtävien tekemiseen, mutta suoritukset puutteellisia, hänellä on poissaoloja ja epäsäännöllisyyttä tehtävien suorittamisessa. Suoritukset ovat välttäviä. Opiskelija ei ole osallistu työskentelyyn ja/tai hänellä on paljon poissaoloja, Hän ei ole kiinnostunut annetuista tehtävistä ja aiheista. Hän laiminlyö annettuja tehtäviä. Suoritukset on hylätty. LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 9

11 1.4 Itsenäinen opiskelu Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan osa opiskelusta voidaan järjestää itsenäisesti. Tämän materiaalin avulla lukio-opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) joko kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kurssin suorittaminen itsenäisesti edellyttää kuitenkin, että opettaja sopii yhdessä opiskelijan kanssa muun muassa seuraavista asioista: opiskelija hyödyntää opettajan kanssa yhteisesti sovittua oppimateriaalia siten, että hänellä on hyvät mahdollisuudet perehtyä Euroopan unionin toimintaan ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa, opiskelija tekee ennalta sovitut tehtävät tämän aineiston tehtäviä ja nettitehtäviä sekä yo-koetehtäviä hyödyntäen ja hän palauttaa ne opettajan kanssa sovittuna aikana, opiskelija seuraa kurssin aikana mediassa käytävää ajankohtaista keskustelua Euroopan unionista ja sen toimijoista ja tekee niistä kurssin päättyessä lyhyen tiivistelmän, opiskelija tekee itsenäisesti suorittamastaan kurssista portfolion, jonka osana ovat em. tehtävät tai hän voi pitää oppimispäiväkirjaa, opiskelijan kanssa voidaan sopia, että hän osallistuu osana itsenäisen kurssin suorittamista esimerkiksi yhdelle tai kahdelle oppitunnille, jossa käydään yhteistoiminnallisesti tiettyä asiakokonaisuutta läpi, opettaja ja opiskelija sopivat itsenäisesti suoritettavan kurssin monipuolisesta arvioinnista, johon kurssikokeen lisäksi voi kuulua arviointikeskustelu opettajan kanssa, itsearviointi, oppimispäiväkirja tai portfolio sekä kurssin alussa yhteisesti sovitut tehtävät. 10 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

12 2. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA ARVOT 2.1 Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniin Eurooppalaisen identiteetin määrittelyä Perusoikeusasiakirja eurooppalaisen identiteetin rakentajana Eurooppalaisen identiteetin haasteita Lissabonin sopimus ja eurooppalaiset arvot...20 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 11

13 Muistiinpanoja: 12 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

14 2. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA ARVOT 2.1 Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniin TYÖSTÄMINEN Opiskeluryhmä on jaettu neljän opiskelijan ryhmiin. Opettaja alustaa aikajanaa/ kaaviota hyödyntäen vuosikymmenen kerrallaan: Euroopan yhdentymiseen vaikuttaneet keskeiset tapahtumat toisesta maailmansodasta 2000-luvulle asti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön syntyminen eli Pariisin sopimus. Saksa, Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg ja Hollanti sitoutuivat Euroopan yhdentymiseen. Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimusten eli Rooman sopimusten solmiminen Sulautumissopimus, jolla Euroopan yhteisöille (EHTY, ETY, Euratom) perustettiin yhteinen neuvosto ja yhteinen komissio ja samalla määrättiin yhteisen talousarvion periaatteesta. Euroopan yhteisö laajentui ensimmäisen kerran. Jäseniksi Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska Eurooppa-neuvosto perustettiin. Päätettiin parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä vaaleilla Euroopan parlamentin ensimmäiset vaalit. Maastrichtissa allekirjoitettiin sopimus, jolla EY:stä tuli EU. Kolme pilaria: Euroopan yhteisö vahvistettuna talous- ja rahaliitolla, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyön oikeusja sisäasioissa Unioni sai kolme uutta jäsentä: Suomen, Ruotsin ja Itävallan. Norjalaiset hylkäsivät EUjäsenyyden jo toistamiseen kansanäänestyksessä. Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro liittyivät unioniin Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin. Nyt unioniin kuuluu 27 jäsenmaata, ja sen väkiluku on noin 500 miljoonaa. EU:n historian suurin laajentumisvaihe. Alustuksen jälkeen opiskelijat keskustelevat vieressä istuvan kanssa kuulemastaan: mitä kuulitte, mitä ette ymmärtäneet, mikä käsite oli outo, mistä olette eri mieltä, mistä haluaisitte tietää enemmän? Opiskelijat kirjaavat asiat muistiin. Tämän jälkeen ryhmä käy keskustelua nelistään ja kirjaa ylös sellaiset asiat, joita halutaan nostaa yhteiskeskusteluun koko opiskelijaryhmän kanssa. Yhteiskeskustelun aikana käydään jokaisen ryhmän esille nostama(t) asia(t) yhdessä opettajan kanssa. Lopuksi opiskelijat tekevät vertaisarvioinnin ryhmänsä kanssa: edistikö tällainen työtapa oppimista? Edistikö luennoimisen rytmitys pieniin osiin syväoppimista ja käsitteistön hallintaa? Miksi? Mistä arvelette sen johtuvan? LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 13

15 KUVATEHTÄVÄ Mitä kuva kertoo sinulle eurooppalaisesta identiteetistä? 2.2 Eurooppalaisen identiteetin määrittelyä 14 Eurooppalaisen identiteetin 11 kriteeriä: Eurooppalaisen identiteetin kautta on pyritty etsimään piirteitä, jotka yhdistäisivät maanosaa, jolla on 2500 vuoden yhtenäisenä jatkuva mutta monipolvinen historia ja johon sijoittuu kieleltään, tavoiltaan ja paikallisilta perinteiltään jyrkästikin toisistaan poikkeavia kansoja, kulttuureja ja elämänmuotoja. Eurooppa ja EU eivät ole sama asia, vaikka niiden välille onkin hankala vetää tarkkaa rajaa. Dosentti Heikki Mikkeli on pohtinut eurooppalaista henkistä yhteenkuuluvuutta sekä kansallisten identiteettien ja yhteisen eurooppalaisen identiteetin suhdetta seuraavasti: Kansakunnat antavat eurooppalaisen integraation jatkua vain mikäli ne kokevat, etteivät niiden oma olemassaolo ja kansallinen identiteetti ole uhattuina. Jean Monet -professori Jyrki Käkönen on tarkastellut eurooppalaista identiteettiä 11 kriteerin kautta. Alla on lyhennelmä hänen puheestaan. Voit halutessasi käydä lukemassa koko tekstiosion osoitteessa Lähde on luettu ja tarkastettu ) Yhteinen kieli Kansakunnan näkökulmasta kieltä on pidetty yhtenä keskeisenä ihmisiä yhdistävänä ja erottavana tekijänä. Kansallisvaltioiden aikana rajoja on siirrelty, jotta samaa kieltä puhuvat voitaisiin yhdistää samaan valtioon. Useampikielisyys on harvemmin riittänyt tekijäksi, jonka vuoksi yhtenäinen valtio olisi ollut valmis luopumaan jostain alueesta. Jos kielelle annetaan yhteistä identiteettiä määrittävä merkitys, on kiistatonta, että kieli ei eurooppalaisia yhdistä. Toisaalta kielen merkitys voidaan helposti myös kyseenalaistaa. LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS Vasta 1800-luvulla muodostui yhtenäisesti käytetty suomen kieli, eikä ensimmäisestä yliopistollisesta suomeksi pidetystä luennosta ole vasta kuin n. 150 vuotta. Edellä esitetyn perusteella on mahdollista sanoa, että ei niinkään kieli ole tehnyt kansakuntaa. Pikemminkin kieli on yhtenäistetty tiettyjen olemassa olleiden rajojen sisällä. Suhteessa tähän voidaan Euroopan unionista todeta, että siellä murteellinen englanti on jo yhteinen kieli. 2) Yhteinen geneettinen tausta Kansallisuutta on perinteisesti määritelty veren perintönä tai vähintäänkin yhteisellä geneettisellä taustalla. Tämä on monesti tarkoittanut jonkin historian hämärään peittyvän kantakansan olemassaoloa. Nykyisten kansallisvaltioiden kansalaiset on puolestaan nähty polveutuviksi tuosta kunkin omasta kantakansasta. Eurooppalaisten kansojen tausta puolestaan on niin moninainen, ettei meidän kohdalla voida puhua yhteisestä geneettisestä taustasta. Ja jos mennään riittävän kauaksi, niin jostain menneisyydestä löytyy myös yhteinen kantaisä. Kansakunnankin yhteydessä voidaan helposti asettaa kyseenalaiseksi yhteisen geneettisen perinnön merkitys. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Mahdollista on, että myös baskit edustavat Euroopan vanhimpia kansoja. Toisaalta, miten paljon merkitystä tällä geneettisellä perimällä on eurooppalaisen identiteetin kannalta? Jo nyt siirtolaisuus on sekoittanut kansakuntia Euroopassa ja on todennäköistä, että yhtenäisen talousalueen sisällä siirtolaisuus muuttaa vielä entisestään kansakunnan käsitteen merkitystä.

16 3) Yhteinen uskonto Eurooppalaisten kansallisvaltioiden rakentamisessa yhteisellä uskonnolla on katsottu olleen merkitystä. Historiassa uskontoa on pidetty myös juuri eurooppalaisuutta määrittävänä tekijänä. Ristiretkien aikaan kristinusko ja eurooppalaisuus olivat yksi ja sama asia. Myöhemmin ottomaaninen tunkeutuessa Eurooppaan Euroopan puolustaminen oli sama kuin kristikunnan puolustaminen. Toisaalta ortodoksinen Eurooppa on vain harvoin katsottu Eurooppaan kuuluvaksi. Pikemminkin ortodoksisuus on ollut Euroopan toinen siinä kuin islamkin. On perusteltua sanoa, että kristinusko ei ole oikeastaan koskaan yhtenäistänyt Eurooppaa ei edes läntistä Eurooppaa kuin vajaaksi 500 vuodeksi. Samalla on muistettava, että lukuisissa erilaisissa muodoissaan kristinusko jakaa meitä ehkä enemmän kuin yhdistää. 4) Yhteiset myytit Yhteisesti jaetuilla myyteillä kansallisen identiteetin yhteydessä viitataan yleensä kansakunnan sankarilliseen menneisyyteen. Toisin sanoen sellaiseen taisteluun, jota kansakunta on käynyt olemassaolonsa puolesta vieraita valloittajia tai sortajia vastaan. Suomen kohdalla myyttinen menneisyys liitetään usein historialliseen taisteluun Venäjää vastaan. Erityistä merkitystä tämä myytti sai tietysti 1800-luvun lopulla kansakunnan rakentamisen yhteydessä ja venäläistämiskaudella. Tuosta taistelusta suomalaisuus selvisi hengissä ja taistelu oikeutti Suomen nousemisen itsenäisenä valtiona muiden kansakuntien joukkoon. Tällaiset myytit kytkeytyvät kiinteästi juuri kansakuntien rakentamiseen. Niinpä meillä ei toistaiseksi voi olla mitään merkittävää yhteistä eurooppalaista myyttistä menneisyyttä. Yhteisen myyttisen menneisyyden rakentamisessa voi nousta esiin samat ongelmat kuin mahdollisessa yhteisessä eurooppalaisessa historiassa. Eli kenen myyteistä ja kenen historiasta me puhumme kun me puhumme Euroopan yhteisestä menneisyydestä. 5) Yhteinen historia Euroopalle tai Euroopan unionille on vaikea löytää yhteistä historiaa. Tai oikeastaan Euroopalla on yhteinen historia, mutta juuri tuosta historiasta Eurooppa on integraatioprosessissa halunnut päästä eroon jättää sen taakseen. Yhteisen historian osalta Eurooppa on haluttu nähdä konfliktien ja sotien maanosana, jossa ongelmia on aiheuttanut nimenomaan alueen hajoaminen pieniin hallinnollisiin yhteisöihin ja viime kädessä kansallisvaltioihin. Euroopalle voidaan kirjoittaa yhtenäinen historia. Ongelman muodostaa se, miten tuo yhteinen historia ymmärretään ja kuka sen kirjoittaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä ovat komission kahden puheenjohtajan käsitykset Euroopan menneisyydestä ja kylmän sodan jälkeen avautuneista mahdollisuuksista. Santer esitti lausunnossaan vuonna 1998, että kylmän sodan päättymisen jälkeen ensimmäisen kerran 500 vuoteen Euroopalla on mahdollisuus yhtenäisyyteen. Vuotta myöhemmin Prodi näki, että kylmän sodan päätyttyä Euroopalla on ensimmäinen kerta Rooman imperiumin jakautumisen (395 jkr.) jälkeen mahdollisuus yhtenäisyyteen. Ensimmäiseksi tietysti nousee esiin kysymys siitä, puhuivatko herrat samasta Euroopasta, vai oliko molemmilla mielessä oma Eurooppa käsitys. Prodi on sikäli oikeassa, että Rooman imperiumin hajotessa kahtia, Eurooppa jakautui kahtia ensimmäisen kerran. Toisaalta koko Eurooppa ei koskaan kuulunut Rooman imperiumiin. Santer puolestaan oli oikeassa, jos Eurooppa-käsitteellä viitataan vain läntiseen Eurooppaan, joka uskonpuhdistuksessa jakautui kahtia: katoliseen ja protestanttiseen Eurooppaan. Mutta tällä jakolinjalla ei taas ollut mitään tekemistä kylmän sodan jakolinjan kanssa. Molemmat komission puheenjohtajat tunsivat Euroopan historian huonosti tai sen moninaisuutta voi eri tavoin käyttää hyväkseen erilaisten mielikuvien luomisessa. Juuri tässä suhteessa ongelmana onkin se, kenen historiasta kirjoitetaan Euroopan historiaa. 6) Yhdessä jaettu alue Kun katsotaan historiaa taaksepäin, on Eurooppa ollut aina imperiumien tai kansallisvaltioiden jakama alue. Niinpä Eurooppa on vaikea nähdä eurooppalaisten yhdessä jakamaksi alueeksi. Toisaalta unionin puitteissa eurooppalaisesta alueesta on tulossa yhä enenevissä määrin yhteistä aluetta, jonka sisällä erityisesti Schengenin sopimuksen kattamalla alueella ihmiset voivat jo liikkua vapaasti. Samoin euroalue lisää yhdessä jaetun alueen kokemista. Integraatioprosessi ja yhteisön laajeneminen muokkaavat yhtenäistä aluetta. Yhteisen alueen suhteen ei olekaan merkityksellistä katsoa taaksepäin vaan siihen, millaiseksi eurooppalainen alue rakentuu integraatioprosessissa. 7) Yhteinen kulttuuri Kielen ja itsehallinnon lisäksi juuri kansallinen kulttuuri on ollut yksi niistä tekijöistä, joiden turvaamiseksi kansallisvaltioita on rakennettu. Euroopan alue puolestaan jakaantuu useiksi kansallisiksi kulttuureiksi eikä näin ollen olisi olemassa yhteistä eurooppalaista kulttuuria. Tällainen näkökulma ei kestä loppuun asti. Yhtäältä LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 15

17 Euroopassa löytyy kansallisia kulttuureita yhdistäviä piirteitä ja toisaalta on kyseenalaista, miten kansallisia nuo kansalliset kulttuurit loppujen lopuksi ovat. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää vaikka Suomen kansalliseeposta Kalevalaa. 8) Yhteinen talous Talous on yhdistänyt eurooppalaisia kansoja ja taloudellisesti Eurooppa on ollut paljon yhtenäisempi kuin poliittisesti. Tosin kansallisvaltioiden järjestelmä rakensi esteitä eurooppalaisen talouden kehittämiselle ja noita esteitä poistamaan perustettiin Euroopan talousyhteisö Rooman sopimuksella. Integraation keskeisenä tavoitteena on ollut sisämarkkinoiden luominen ja siinä integraatioprosessi on onnistunut. Tämän päivän unionissa on vaikea puhua kansantalouksista. Tuskin yksikään unionin jäsenmaa voi ongelmitta irtautua yhteisistä markkinoista. Taloudellisen integraation myötä jäsenvaltioiden itsenäinen päätäntävalta suhteessa kansantalouden säätelymekanismeihin on mennyt. Euroopan keskuspankin päätökset vaikuttavat merkittävästi myös rahaliittoon kuulumattomien unionin jäsenmaiden talouteen. Lisäksi on painotettava sitä, että unionin jäsenmaiden talous perustuu markkinoihin ja kulutuskulttuuriin. Tässä katsannossa jäsenmaat eroavat toisistaan hyvin niukasti. 9) Yhteiset oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet unionissa määrittyvät edelleen ensisijaisesti kansallisvaltioissa. Siksi kansalaisten lojaliteettikin edelleen suuntautuu kansallisvaltioihin. Toisaalta vuonna 2000 hyväksytty eurooppalainen perusoikeuksien asiakirja määrittää enenevissä määrin kansalaisten yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia koko unionin puitteissa. Lisäksi EU:n sisämarkkinalainsäädäntö luo kansalaisille ja yrityksille oikeuksia ja velvollisuuksia sekä toisiaan että jäsenvaltioita kohtaan. 10) Yhteinen perintö Yhteisellä perinnöllä viitataan sekä yhteisesti jaettuihin myytteihin että historiaan ja yhteisiin sivistyksellisiin elementteihin, jotka juontavat juurensa historiaan. Koko eurooppalaisen sivilisaation yhteiset lähtökohdat löytyvät antiikin Kreikasta ja sen jälkeisestä helleenisestä sivilisaatiosta. Tässä yhteydessä on paikallaan muistaa, että helleeninen sivilisaatio ei ollut mitenkään erityisesti eurooppalaista. On hyvä kysyä, miksi Aleksanteri Suuri lähti itään valloittamaan maailmaa eikä länteen. Yksinkertainen vastaus tähän on se, että lännessä, Euroopassa ei ollut mitään valloitettavaa. Rikkaudet ja sivistys olivat idässä. Helleeninen sivilisaatio toi Eurooppaan vaikutteita idästä, orientista ja siksi eurooppalainen kulttuuri ei ole mitenkään erityisen eurooppalaista. Eurooppalaisen sivilisaation juuret ovat myös Rooman imperiumissa, joka oli pikemminkin välimerellinen kuin eurooppalainen sivilisaatio. Rooman imperiumi toi eurooppalaiseen kulttuuriin ei-eurooppalaisia vaikutteita jo paljon ennen Lähi-idästä alkunsa saanutta kristinuskoa. 11) Yhteinen arvoyhteisö Edellä on jo epäsuorasti tuotu esiin Euroopan unionin yhteinen arvopohja. Tätä yhteistä arvopohjaa on markkinoitu useissa erilaisissa unionin asiakirjoissa peruskirjoista puolustuspoliittisiin asiakirjoihin asti. Samoin yhteisen arvopohjan merkitystä on korostettu unionin laajentumisen yhteydessä. EU:n huippukokouksessa Kööpenhaminassa vuodelta 1993 edellytettiin uusilta jäseniltä Euroopan unionin arvopohjan omaksumista jäsenyyden keskeisenä kriteerinä. Näitä arvoja ovat jo aikaisemmin esiin tulleiden lisäksi demokratia, hyvä hallinto, vakiintunut oikeusjärjestelmä, vähemmistö- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja markkinatalous. 16 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

18 TYÖSTÄMINEN Muodostetaan neljän opiskelijan ryhmät siten, että kaikki ryhmän jäsenet tuntevat toisiaan mahdollisimman vähän. Sovitaan kuka ryhmässä on A, B, C ja D. A:t lukevat kriteerit 1,2 ja 3, B:t lukevat kriteerit 4 ja 5, C:t lukevat 6, 7 ja 8 ja D:t lukevat 9, 10 ja 11. Periaatteena on, että jokainen perehtyy omaan osaansa niin hyvin, että ymmärtää sen, tekee alleviivauksia vieraista käsitteistä ja tärkeiksi katsomistaan kohdista. Tekstiin perehtymisen jälkeen ryhmä hajaantuu ja jokainen etsii itselleen parin, jolla on sama tunnus (A,B,C tai D) kuin itsellä (rikastuttamisvaihe). Uuden parin kanssa opiskellaan oma osuus ja käydään läpi vaikeat käsitteet, tärkeät kohdat jne. Parin kanssa suunnitellaan myös se, miten eurooppalaista identiteettiä koskevat kriteerit opetetaan muille ryhmän jäsenille. Parit tekevät yhdessä muistiinpanoja kriteerien pääkohdista, kaavioita, kuvioita jne. esityksen tueksi. Parit varmistavat, että molemmat osaavat esittää asian ryhmälle. Rikastuttamisvaiheen jälkeen parit palaavat alkuperäiseen ryhmään ja opettavat oman asiansa vuorotellen koko ryhmälle. Ryhmä keskustelee eurooppalaisesta identiteetistä seuraavien kysymysten avulla, jotka on kirjattu kalvoille, fläpille tai taululle: Mitä opiskelijoille tarkoittaa käsite identiteetti? Mistä heidän oma identiteettinsä muodostuu? Mitä samoja määreitä pohdinnassa nousee esiin? Mitkä ovat puolestaan erilaista identiteettiä määrittäviä seikkoja? Mitä opiskelijoille merkitsee eurooppalainen identiteetti? Milloin he kokevat olevansa eurooppalaisia? Onko tarpeellista etsiä piirteitä, jotka yhdistävät Euroopassa asuvia ja eläviä ihmisiä? Perustelkaa miksi tai miksi ei? Pohtikaa eurooppalaisen historian valossa, mitkä ovat olleet niitä arvoja ja / tai tapahtumia, joiden pohjalta eurooppalaisuutta on määritelty? Mitä haasteita eurooppalaisen identiteetin määrittelyyn liittyy tänä päivänä? Miksi? Onko Euroopassa kehittymässä yhteinen eurooppalainen identiteetti? a) Lopuksi keskustellaan ryhmässä miltä työskentely tuntui? Mitä havaitsit itsestäsi ja muista? Mikä vaihe (yksilö, pari vai ryhmä) on sinulle luontevin opiskelutapa? Mikä auttoi kutakin oppimisessa? Osallistuivatko kaikki työskentelyyn? Mikä on rikastuttamisvaiheen merkitys oppimiselle? b) Koko KURSSIRYHMÄN yhteiskeskusteluna pohditaan sitä, mitä sosiaalisia taitoja harjoiteltiin työskentelyn aikana? Mitä opin itsestäni kyseisen sosiaalisen taidon suhteen? Mitä kannattaa jatkossa huomioida tai tehdä toisin? Keskustelu voi tapahtua myös vieraalla kielellä. LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 17

19 2.3 Perusoikeusasiakirja eurooppalaisen identiteetin rakentajana Marraskuun lopussa vuonna 2000 Euroopan parlamentin jäsenet antoivat hyväksyntänsä Euroopan unionin perusoikeuskirjalle ja siitä annettiin julistus Euroopan parlamentin täysistunnossa vielä saman vuoden joulukuussa. Euroopan unionin perusoikeuskirjaan on ensimmäistä kertaa yhdentymisen historiassa koottu unionikansalaisten ja kaikkien EU:n alueella asuvien henkilöiden kansalais-, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusoikeuskirja on jaettu kuuteen lukuun: ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö. Perusoikeuskirja vahvistaa EU:n sitoutumista ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseen. Toukokuun alussa vuonna 1999 voimaantulleella Amsterdamin sopimuksella otettiin käyttöön menettelyitä näiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi, kuten niitä loukanneen jäsenmaan tiettyjen oikeuksien jäädyttämiseksi. Perusoikeuskirja vie oikeussuojan pidemmälle. EU:n perusoikeuskirja on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusta kattavampi ja uudenaikaisempi. Se sisältää moderneja oikeuksia kuten oikeuden hyvään ympäristöön, kuluttajansuojaan, hyvään hallintoon ja henkilötietojen suojaan, sekä ihmiskloonauksen kiellon. Euroopan parlamentin jäsen Jo Leinen toteaa perusoikeusasiakirjan ja ihmisoikeussopimuksen keskinäisestä suhteesta seuraavaa: Toisen maailmansodan hirveyksien, 50 miljoonan menehtyneen, natsien ja kommunismin lukuisten ihmisoikeusloukkausten jälkeen ihmisoikeuksien suojelu on mielestäni Euroopan sielu ja eurooppalaisen identiteetin sydän. Se yhdistää meitä Puolasta Portugaliin. Seisomme perusoikeuskirjaan koottujen sivistyneen maailman arvojen takana. Perusoikeuskirja on virstanpylväs Euroopan yhdentymisessä, sillä se symboloi sitä, että EU ei ole vain iso markkina-alue, vaan suojelee myös kansalaisiaan. Se on kansalaisten Euroopan, ei markkinoiden ja valtioiden Euroopan ilmentymä. Olemme odottaneet tätä 50 vuotta. 18 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

20 2.4 Eurooppalaisen identiteetin haasteita TEHTÄVÄ Tehkää alla olevat tehtävät pareittain ja pohtikaa lopuksi eurooppalaisiin yhdentymispyrkimyksiin liittyviä ongelmia lukemanne tekstin ja väitteiden pohjalta. YO-TEHTÄVÄ KEVÄT 2008: Sivustolta löydät tehtäväkohdasta 8 eurooppalaista identiteettiä käsittelevän yo-tehtävän. 1. Paneurooppa-liikkeen keulakuva, Richard Coudenhove-Kalergi, esitti teoksessaan Euroopan on yhdistyttävä oman näkemyksensä eurooppalaisen identiteetin haasteista vuonna On olemassa suuri ja mahtava maa, joka ei ole tietoinen olemassaolostaan. Se sijaitsee Atlantin valtameren ja Venäjän välissä. Sen nimi on Eurooppa. Muiden mantereiden asukkaat tuntevat sen toki nimeltä. He puhuvat matkoistaan Eurooppaan ja tapaamistaan eurooppalaisista. Ainoat ihmiset maan päällä, jotka eivät tiedä mitään Euroopasta eivätkä ymmärrä olevansa eurooppalaisia, ovat Euroopan omat asukkaat. Kysy Hyderabadin asukkailta, mihin kansaan hän kuuluu, niin hän vastaa ylpeänä: Olen intialainen. Samaan kysymykseen mies Shantungista vastaa: Olen kiinalainen ja mies Teksasista Olen amerikkalainen. Mutta Unkarissa syntynyt ei vastaa Olen eurooppalainen, vaan Olen unkarilainen. Ehkä hän ei ole tullut ajatelleeksi, että Unkari on hänelle samanlainen kotimaa kuin Hyderabad intialaiselle, Shantung kiinalaiselle tai Teksas amerikkalaiselle - vain ahdas koti suuressa Euroopan isänmaassa. Mitä Coudenhove-Kalergin kirjoitus mielestäsi kuvaa? Mitä se kertoo eurooppalaisten identiteetistä 1930-luvun Euroopassa? Löydätkö samanlaisia vai erilaisia eurooppalaiseen identiteettiin liittyviä ajatuksia 2000-luvun Euroopassa? Perustele vastauksesi esimerkeillä. 2. Pohtikaa alla olevia väitteitä eurooppalaisesta identiteetistä ja niiden toteutumista nyky-euroopassa oman tietojenne ja kokemustenne pohjalta. Eurooppalainen perinne on kriittiseen järjenkäyttöön ja yleiseen ihmisyyteen vetoavaa pyrkimystä nousta pelkän perinteen yläpuolelle. Euroopan ei maanosana tarvitse korostaa aikaan, paikkaan ja perinteeseen sidottua, ulkopuolisista erottautuvaa identiteettiä. Silti eurooppalaisten on hyvä arvostaa erilaisia paikallisia kokemuksia ja niihin perustuvia identiteettejä. Yleiseen ihmisyyteen vetoava, mutta paikallisia kokemuksia arvostava eurooppalaisuus on paras tapa suhtautua myös siihen toiseuteen ja erilaisuuteen, jonka väistämättä kohtaamme sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolella. Eurooppalaisessa identiteetissä voisi olla kyse ilosta ja luottamuksesta, jotka kohdistuvat omiin ainutkertaisiin lähtökohtiin, kulttuuritaustaan ja kasvuympäristöön. Niiden pohjalta voi muodostua terve itsetunto ja rohkeus ottaa vastaan yleisinhimillisestikin merkittäviä haasteita ja ryhtyä uskaliaisiin taloudellisiin ja kulttuurillisiin hankkeisiin. Eurooppalaisessa perinteessä on aineksia tällaisiin pyrkimyksiin sekä yleiseurooppalaisella että erilaisilla paikallisilla tasoilla. Taloudelliset ja poliittiset järjestelyt ovat yleiseen ihmisyyteen nähden pääasiallisesti välineellisiä. Tästä näkökulmasta on arvioitava esimerkiksi Euroopan rahaliittoa (EMU), mahdollisia federalistisia pyrkimyksiä, markkinoiden globalisaatiota, uutta teknologiaa ja vastaavanlaisia järjestelyjä. Eurooppalaisen poliittisen ajattelun paras perinne antiikin stoalaisista Immanuel Kantiin kehottaa kohtelemaan jokaista aikuista ihmistä järkevänä ja moraalisena olentona, joka kykenee itsenäiseen päätöksentekoon sekä itsensä että yhteisönsä osalta. Periaatetta tulisi noudattaa erilaisten eurooppalaisten yhteisöjen päätöksentekomenetelmissä. Sen sinänsä kannatettava mutta abstrakti sovellus on subsidiariteetin eli läheisyyden periaate: päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä, joita ne koskevat. Vielä tärkeämpää on vaatimus kriittisen kansalaiskeskustelun ja laajan poliittisen aktiivisuuden tukemisesta. NETTITEHTÄVÄ Käy katsomassa Anna Rankin blogi (http://www.eurooppanuoret.fi/ blogi Anna Ranki) siitä, mitä mieltä kirjoittaja on eurooppalaisuudesta ja eurooppalaisesta identiteetistä. Oletko samaa vai eri mieltä? Perustele vastauksesi. LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 19

21 2.5 Lissabonin sopimus ja eurooppalaiset arvot TYÖSTÄMINEN Luokka jaetaan neljän hengen ryhmiin. Pohtikaa ensin pareittain ja sitten neljän opiskelijan ryhmässä seuraavia kysymyksiä: Miten määrittelet käsitteen arvot? Mitkä ovat koulunne arvot? Miten ne ilmenevät käytännössä? Mitkä ovat sinun arvojasi? Miten arvot näkyvät arkipäivän elämässä(si)? Lopuksi koko opiskeluryhmä käy yhdessä keskustelua koulun arvopohjasta ja miten ne suhteutuvat opiskelijoiden omiin arvoihin. Eurooppalaisuus merkitsee samojen arvojen jakamista. EU:n kansalaisuus tuo puolestaan mukanaan merkittäviä oikeuksia. Lissabonin sopimuksella pyritään parantamaan kansalaisten oikeuksien suojaa. Lissabonissa allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007 sopimus, jolla ajantasaistetaan Euroopan unionin toimielimiä, vahvistetaan demokraattista legitiimiyttä ja lujitetaan sen perusarvopohjaa. Jäsenvaltioiden yhteisenä tavoitteena oli, että sopimus tulisi voimaan muutama kuukausi ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Irlannin kansanäänestyksen jälkeen sopimuksen voimaantulo on epävarmaa. Lissabonin sopimuksen alkuosassa esitetään unionin perustana olevat arvot, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Ne ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille ja niiden kunnioittaminen on edellytyksenä uuden jäsenvaltion unioniin liittymiselle. Unionin päätavoitteena on puolustaa näitä arvoja sekä edistää rauhaa ja kansojensa hyvinvointia. Yleisiä tavoitteita täydentävät yksityiskohtaisemmat tavoitteet, kuten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen suojelun edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjunta. Lissabonin sopimus edistää merkittävästi perusoikeuksien suojelua. Se mahdollistaa unionin liittymisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi). Lisäksi Lissabonin sopimus takaa perusoikeuskirjan täytäntöönpanon. EU:lle vahvistetaan näin ollen virallisesti yhteiset kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, jotka sitovat oikeudellisesti sitä ja sen toimielimiä, mutta myös jäsenvaltioita niiden toteuttaessa unionin lainsäädäntöä. Perusoikeuskirjassa määrätään myös oikeuksista, joita ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, kuten tietosuoja, bioetiikka ja oikeus hyvään hallintoon. Siinä vahvistetaan lisäksi toimia, joilla kielletään sukupuoleen, rotuun ja ihonväriin perustuva syrjintä. Perusoikeuskirjassa mainitaan yrityksissä sovellettavat sosiaaliset oikeudet. Näitä ovat mm. työntekijöiden oikeus saada tietoja, neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin, esim. lakkoon. Lähde: luettu ja tarkistettu Työstämistä jatketaan edellisissä neljän opiskelijan ryhmissä niin, että jokainen pari tutustuu ensin alla oleviin tehtäviin ja tekee omia muistiinpanojaan aiheesta. 2. Sen jälkeen koko ryhmä keskustelee ja tekee yhteisen esityksen liittyen Lissabonin sopimukseen ja päättävät kuka ja miten se esitetään koko ryhmälle. 3. Lopuksi koko opiskeluryhmä pohtii mitä haasteita Lissabonin sopimuksen nykytilanne asettaa. Mitä Irlannin kansanäänestyksen tulos kesäkuussa 2008 on vaikuttanut Lissabonin sopimuksen voimaantuloon? Mitä haasteita Lissabonin sopimuksessa määritellyt eurooppalaiset arvot asettavat vanhoille jäsenmaille? Entä uusille jäsenyyttä hakeville maille? Mitä etua on siitä, että EU:lla on virallisesti määritellyt yhteiset kansalaisoikeudet, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet? Anna käytännön esimerkkejä. Vertaile Lissabonin sopimuksessa määriteltyjä arvoja perusoikeuskirjassa määriteltyihin oikeuksiin. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroavaisuuksia löydät? Minkä Lissabonin sopimuksessa määritellyn arvon nostaisit kaikkein tärkeimmäksi? Miksi? 20 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

22 NETTITEHTÄVÄ 1. Käykää tutustumassa alla olevien henkilöiden blogeihin ja poimikaa heidän kirjoituksistaan tiivistetysti se, mitä he tarkoittavat eurooppalaisilla arvoilla? Henkilöt ovat Paavo Lipponen: Jyrki Käkönen ja Alexander Stubb 2. Ovatko heidän määritelmänsä keskenään samanlaisia vai erilaisia? 3. Käykää Ylen sivuilla kuuntelemassa artikkeli Monien arvojen Eurooppa - Euroopan historiaa keskiajalta uudelle ajalle Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin: Löysittekö kuulemanne perusteella sellaisia arvoja, joita vieläkin noudatetaan, kunnioitetaan tai ihaillaan? Jos kyllä, niin mitä? Anna esimerkkejä. Jos ette löytäneet, niin pohtikaa sitä, mikä tai mitkä arvot ovat aikojen kuluessa muuttuneet tai menettäneet merkityksensä? Pohtikaa myös sitä miksi niin on käynyt? TYÖSTÄMINEN Eurooppalainen identiteetti ja eurooppalaiset arvot kappaleen yhteenvetona ja oman syvällisemmän pohdinnan tueksi voidaan järjestää yhteistoiminnallinen väittely. Yhteistoiminnallisen väittelyn tavoitteena on harjoitella esittämään omia perusteltuja näkemyksiä, mielipiteitä ja eurooppalaisuuteen liittyviä arvoja mahdollisimman vakuuttavasti. Toisaalta väittelyn myötä opitaan myös toisen näkökulman hyväksymistä. Lopuksi tavoitteena on saada yhteisymmärrys vallalla olevista eurooppalaisista arvoista. Väitteet: A. Eurooppalaiset arvot ovat uhattuina 2000-luvulla B. Eurooppalaiset arvot eivät ole uhattuina 2000-luvulla. 1. Ryhmiin jako: Jako A, B ryhmiin: Opiskelijat jakautuvat kolmen hengen ryhmiin = 3 A:ta ja 3 B:tä. Asetetaan tuolit vastakkain. 2. Perustelujen kerääminen: Vetäydytään oman ryhmän kanssa keräämään perusteluja omasta väittämästä. Yksi toimii kirjurina YO-TEHTÄVÄ Käy harjoittelemassa yo-tehtävää sivustolla: treenaa/yhteiskuntaoppi Sivustolla oppiminen.yle.fi/ a r t i k k e l i? i d = dosentti Teija Tiilikainen kertoo Euroopan unionin perussopimuksesta, jolla rakennetaan kansalaisten EU:ta. Sivustolla on myös verkkomateriaalia, jonka avulla voi harjoitella erilaisia yokokeeseen valmentavia tehtäviä. 3. Perustelujen kertominen vastapuolelle: Asetutaan vastakkain istumaan ja A:t kertovat B:lle omat perustelunsa ja B:t eivät saa kommentoida mitään. B:t kertovat sen jälkeen omat perustelunsa ja A:t eivät saa kommentoida. 4. Väittelystrategia: Vetäydytään oman ryhmän kanssa tekemään strategia väittelyn kulusta. 5. Väittely: Väittely alkaa. Kannustetaan äänen käyttöön ja rohkeaan väittelyyn. Aikaa n. 10 min.opettaja lopettaa väittelyn jämäkästi. KIITOS! 6. Mielipiteen vaihto: A:t ovatkin B-väitteen omistajia ja B:T ottavat väitteet A. Vaihdetaan paikkoja myös fyysisesti. 7. Perusteiden kerääminen: Ryhmät vetäytyvät erilleen keräämään perusteita uudelle väittämälleen. Aikaa on muutama minuutti. 8. Uusi väittely: Asetutaan vastakkain ja uusi väittely alkaa. Aikaa n. 6 min. 9. Yhteisymmärrys: Tuolit siirretään rinkiin. Keskustellen pohditaan vielä mitä yhteistä ymmärrystä eurooppalaisten arvojen uhkakuvista 2000-luvulla nousi esille. Vai ovat eurooppalaiset arvot uhattuna? 10.Kokemusten purku: Kalvopohjalla on menetelmän vaiheet: Miltä väittely tuntui? Mitä tapahtui alussa? Miten väittely alkoi? Kuka aloitti? Miltä puolen/mielipiteen vaihtaminen tuntui? Mitä tapahtui lopussa? Oliko helppo saada aikaan yhteisymmärrys? LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 21

23 22 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

24 3. VAIKUTTAMINEN JA VALLANKÄYTTÖ EUROOPAN UNIONISSA 3.1 Euroopan unioni ja sen toiminta Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä...27 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 23

25 Muistiinpanoja: 24 LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS

26 3. VAIKUTTAMINEN JA VALLANKÄYTTÖ EUROOPAN UNIONISSA 3.1 Euroopan unioni ja sen toiminta Euroopan unioni on taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus, jonka muodostaa 27 Euroopan maata ja niiden kansalaiset. Euroopan unionin tavoitteena on aikaansaada rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle. Perussopimusten pohjalta on laadittu laaja määrä johdettua oikeutta, jolla on suora vaikutus Euroopan unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Johdettu oikeus koostuu pääasiallisesti asetuksista, direktiiveistä ja suosituksista, jotka EU-toimielimet ovat hyväksyneet. Tällä hetkellä Euroopan unionin jäsenmaiden kesken on mahdollisuus matkustaa ja käydä kauppaa ilman rajamuodollisuuksia, on yhteinen valuutta, yhteiset toimet rikoksia ja terroria vastaan, halvemmat puhelut ja lentomatkat sekä mahdollisuuksia opiskella ulkomailla. EU-maat ovat perustaneet elimiä huolehtimaan EU:n käytännön toiminnasta ja säätämään EUlakeja. Tärkeimmät elimet ovat: Euroopan parlamentti, joka edustaa kansalaisia Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenvaltioita Euroopan komissio, joka edustaa EU:n yhteisiä etuja Euroopan unionin kaikki toiminta saa oikeutensa perussopimuksista, joista jäsenvaltiot ovat sopineet. Sopimuksia on päivitetty aika ajoin yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Viimeisimmät laajat perussopimukset ovat Maastrichtin sopimus Euroopan unionista (1992) Amsterdamin sopimus (1997) Nizzan sopimus (2001) Lissabonin sopimus (2007) Lähde: fi.htm luettu ja tarkastettu LUKION EU-KURSSIN OPETTAJAN OPAS 25

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

5.15 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET

5.15 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET 5.15 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Sisällys ESIPUHE...3 JOHDANTO...4

Sisällys ESIPUHE...3 JOHDANTO...4 Sisällys ESIPUHE...3 JOHDANTO...4 1. KURSSIN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 1.1 Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet...7 1.2 Prosessikuvaus yhteisten tavoitteiden asettamisesta...8 1.3 Opiskelun arviointi...9

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot