OSAAMISKESKUKSET. Hyvät käytännöt ja osaaminen. Anna-Liisa Pasanen (31.7. asti) Kaj Husman (31.7. asti) TIIMIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISKESKUKSET. Hyvät käytännöt ja osaaminen. Anna-Liisa Pasanen (31.7. asti) Kaj Husman (31.7. asti) TIIMIT"

Transkriptio

1 Tapahtui vuonna 2008 Työterveyslaitoksen organisaatio ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt 2008 Tammikuu Työterveyslaitos järjesti Horisontti seminaarin työelämän vaikuttajille Seminaarissa visioitiin työelämän tulevaisuutta ja siihen osallistui lähes 300 henkilöä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Työterveyslaitos on kehittänyt avotoimistojen meluongelmaan uuden ratkaisun, joka julkistettiin tammikuussa. Työkalulla voidaan aiempaa helpommin ohjata avotoimistojen akustista suunnittelua ja siihen liittyvien teknisten ratkaisujen valintaa. Työkalu on vapaasti saatavana Työterveyslaitoksen www-sivuilta (www.ttl.fi/avotoimistoakustiikka). Helmikuu Työelämässä on liian vähän sovittuja käytäntöjä työhönpaluun tuesta. Vain 41 prosenttia työterveysasemista tarjoaa työpaikoille pitkältä sairauslomalta työhönpaluun tukipalveluja sovitusti. Tutkimus toteutettiin osana kolmen vuoden välein tehtävää Työterveyshuolto Suomessa -kyselytutkimusta. Työterveyslaitos laati yhdessä maahantuojien kanssa EU:n kemikaaliasetuksen (REACH) mukaisia metanolin turvallisen käytön kuvauksia eli altistumisskenaarioita. Riskinhallintatoimina suosittelemme työjärjestelyjä, ilmanvaihdon tehostamista ja henkilökohtaisten suojaimien käyttöä. Maaliskuu Puupölyaltistumisen tiedetään lisäävän tulehduksellisia hengityselinten sairauksia. Järjestimme Työturvallisuuskeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallisen koulutuskiertueen puualan ammattilaisille, työsuojeluhenkilöstölle ja työterveyshuolloille. Aiheena oli, miten puupölyn terveyshaitat pystyttäisiin ehkäisemään ennakolta altistumista vähentämällä. Työterveyslaitos, VTT, Helsingin yliopisto ja Verve järjestivät kansainvälisen Activity symposiumin. Aiheena oli ergonomiaan liittyvän tutkimuksen ja käytäntöjen merkitys ja vaikutukset uusien tuotantotapojen ja palvelumuotojen jatkuvasti muuttuessa. Huhtikuu Mini-interventioseminaarissamme esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia ja työpaikkojen hyviä toimintamalleja alkoholin suurkulutuksen vähentämiseksi. Seminaarin avasi ministeri Liisa Hyssälä. Toukokuu Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokitukset jaettiin Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa. Koordinoimassamme foorumissa on yli 200 jäsentyöpaikkaa, jotka työllistävät yli henkilöä. Ilmastonmuutos ja työelämä -seminaarissa pohdittiin ilmastonmuutoksen tuomia tulevaisuuden haasteita yksiköiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan tasolla. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Työterveyden Edistämisryhdistys ry:n kanssa. Työterveyslaitos julisti Suomen autonomian merkkivuoden kunniaksi kaikille avoimen käsikirjoituskilpailun aiheesta Miten työ on muuttunut 200 vuodessa?. Kesäkuu Tutkimuksemme mukaan jo 15 vuotta sitten laaditut näyttöpäätetyön säädökset tunnetaan huonosti sekä työntekijöiden että työnantajien piirissä. Säädös mm. velvoittaa työnantajan arvioimaan päätetyöpaikat terveyden kannalta ja tarvittaessa korjaamaan työoloja. Suomessa tietokoneiden kanssa työskentelee noin 65 prosenttia työvoimasta. Selvitysten mukaan monet sairaalat ovat välittömässä korjaustarpeessa. VALSAI-projektissa tuotettiin uudenlaisia toimintamalleja ja työkaluja sairaaloiden peruskorjaamiseen yhdessä tutkimuslaitosten, sairaanhoitopiirien ja yritysten kanssa. Työterveyslaitos yhdessä Yrittäjänaisten Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnisti Naisyrittäjien hyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hankkeen. Hanke valmistuu syyskuussa Heinäkuu Loma. Elokuu Työterveyslaitoksen johtamassa seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että ylikuormitus sairaalaosastoilla lisää hoitohenkilökunnan masennuslääkkeiden käyttöä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Psychiatry -lehdessä. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tutkimuksemme osoitti, että selkeät vastuut ja tuki järjestelmäviidakossa auttavat pitkältä sairauslomalta työhön palaajaa. Tutkimus oli osa EU:n rahoittamaa Impact of Changing Social Structures on Stress and Quality of Life: individual and social perspectives -tutkimushanketta, johon osallistui Suomen lisäksi 5 muuta EU-maata. Syyskuu Rakenteeltaan ja ulkoasultaan uudistunut Työ Terveys Turvallisuus -lehti (TTT) lanseerattiin Turvallisuus Työhyvinvointi messuilla Tampereella. TTT-lehden näkökulma on käytännöllinen ja ihmisläheinen: lehti kertoo, miten työpaikan hyvää henkeä kehitetään, miten välttää tapaturmat ja miten pitää huolta henkisestä ja fyysisestä kunnosta. TTT-lehti palkitsi 5.9. psykologi Sirkku Kivistön Hyvän työelämän puolestapuhujana. Työterveyslaitoksen Terve mieli työssä -hankkeessa on kehitetty työolojen tarkasteluun uudenlainen työkalu - mielenterveysvaikutusten arviointi kehys (MIVA-kehys). Lokakuu Puupellettien käyttö energian lähteenä on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla. Tutkimuksemme osoitti, että työskentely puupellettivarastossa saattaa sisältää terveysriskejä. Riskejä voidaan ehkäistä tehokkaalla ilmanvaihdolla ja häkämittareilla. Sairauspoissaolot ovat luultua parempi terveysmittari tutkimustulosten mukaan. Useammin kuin kerran kolmessa vuodessa pitkällä sairauslomalla olleilla työntekijöillä on kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. Whitehall II-tutkimuksen tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. Työterveyspäivät kokosivat lähes 900 työelämän kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä Helsingin Messukeskukseen Tämän vuoden teemat liittyivät mm. työelämän arvoihin, työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon, organisaatioiden hajautumiseen ja työpaikkojen suunnitteluun. Marraskuu Valimotyöntekijöiden terveyttä seurattiin vuoden ajan Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Tutkimus osoitti, että sairauksien määrä kasvaa moninkertaiseksi, jos työntekijät altistuvat esim. häälle tai pölylle sekä tupakoivat. Huonot elintavat ja työperäinen altistuminen saavat yhdessä aikaan sairastumisriskin kasvun. Tutkimuksessa seurattiin verenkiertoelinten, hengityselinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Työterveyslaitoksen laaja seurantatutkimus metallialalla osoitti, että pitkän ajan terveysseurannalla voidaan ennustaa sairauksien puhkeamista ja ehkäistä niiden syntymistä. Työntekijöiden altistumista ja terveydentilaa tulisi seurata työuran alusta alkaen, Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti ensimmäisen Suomen työelämäpalkinnon professori Juhani Ilmariselle Finlandia-talossa. jotta ennalta ehkäisy onnistuisi ja oireita osattaisiin tulkita oikein. Juhani Ilmarinen Työterveyslaitoksesta sai ensimmäisen Suomen työelämäpalkinnon. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka toimii palkinnon suojelijana. Palkinto myönnetään toiminnasta tai innovaatiosta, joka on tukenut ikääntyvien työssä jaksamista ja jatkamista, työllistymisedellytyksiä tai parantanut heidän työolojaan. Joulukuu Tutkimusjohtaja Barbara Silverstein Yhdysvalloista luennoi Työterveyslaitoksen tutkimuspäivässä, jonka teemana oli interventiotutkimus. Työelämän ja terveyden tutkijoiden tulee jalkautua kentälle testaamaan teoriansa käytännössä työpaikoilla. Saadut testitulokset eli ns. interventiotutkimusten tulokset tulee edelleen muokata sellaiseen muotoon, että päättäjät ja lainsäätäjät ne ymmärtävät ja voivat niitä soveltaa. Tutkimuksemme mukaan työpaikan epävakaat, heikosti ennakoitavat työolot vaikuttavat osaltaan sydänsairauksien puhkeamiseen. Erityisen haavoittuvia ovat ikääntyvät työntekijät. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Public Health -lehdessä. Lue lisää: ks. Tiedotteet OSAAMISKESKUKSET Hyvät käytännöt ja osaaminen Anna-Liisa Pasanen (1.8. alk.) Kaj Husman (31.7. asti) TIIMIT Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Mona Lökström Koulutus ja kehittäminen Matti Ylikoski Tilastotiedepalvelut Tuula Nurminen Tutkimuksesta käytäntöön Juha Liira (1.9. alk.) Jos Verbeek (31.8. asti) Työolojen ja terveyden seuranta Timo Kauppinen Työkyvyn ja terveyden edistäminen Päivi Husman Työ ja yhteiskunta Antti Kasvio KÄRKITUTKIMUSYKSIKÖT TEEMAT JA TOIMINTAOHJELMAT ALUETOIMIPISTEET JA ALUEJOHTAJAT Inhimillinen työ Mikko Härmä Aivot ja työ -tutkimuskeskus Kiti Müller Ergonomia ja käytettävyys Nina Nevala Liikenne ja logistiikka Seppo Olkkonen Työn kehittäminen Kirsti Launis Työturvallisuus Markku Aaltonen Terveys ja työkyky Kaj Husman (1.8. alk) Hilkka Riihimäki (31.7. asti) Fyysinen toimintakyky Hannu Rintamäki Hoitaja- ja tukipalvelu Outi Fischer Työhön liittyvät sairaudet Eira Viikari-Juntura Työlääketiede Helena Taskinen Työperäisten sairauksien syntymekanismit ja ehkäisy Kirsti Husgafvel-Pursiainen Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen Pirjo Manninen Yliherkkyyssairauksien hallinta Antti Lauerma Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö Harri Alenius SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA PÄÄJOHTAJA Harri Vainio JOHTORYHMÄ Työyhteisöt ja organisaatiot Kari Lindström Muutokset ja tulevaisuuden työ Pekka Huuhtanen Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen Ahti Simola Työ ja mielenterveys Sirkku Kivistö Henkilöarviointi ja kompetenssien kehittäminen Kirsi Junnila Sosiaali- ja terveysalan työ Marjukka Laine Työyhteisöpalvelut Jalmari Heikkonen Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö Jussi Vahtera TEEMA-ALUE Elämänkulku ja työ Juhani Ilmarinen Työ/elämä tasapaino -ohjelma Kaisa Kauppinen Työympäristön kehittäminen Hannu Anttonen Kemialliset tekijät Tapani Tuomi Aerosolit, pölyt ja metallit Timo Tuomi Bioaerosolit ja sisäilma Marjut Reiman Fysikaaliset tekijät ja tekniset ratkaisut Rauno Pääkkönen Riskinarviointi ja biomonitorointi Tiina Santonen Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Helena Mäkinen Turvalliset johtamiskäytännöt Mika Liuhamo Uudet teknologiat ja riskit Kai Savolainen TEEMA-ALUE Laadukas sisäympäristö Kari Reijula Sisäiset palvelut Outi Sonkeri Henkilöstöpalvelut Monica Hostio Johdon tuki Outi Huida Talous- ja hankintapalvelut Pentti Laaninen Tieto- ja viestintätekniikka Rainer Holm (9.5. alk.) Maija Välisuo (8.5. asti) Toiminnan ohjaus - viestintä - kansainväliset asiat - suunnittelu ja seuranta - tutkimuspalvelut ja muu toiminnan tuki Jouni Toikkanen Helsinki Kuopio Lappeenranta Oulu Tampere Turku Olli Punnonen Juha Heikkinen (1.8. alk) Irma Welling Tiina Rajala ( alk.) Rauno Hanhela Jyrki Liesvuori Anna-Liisa Pasanen (31.7. asti) Irmeli Kinnunen (2.9. asti)

2 Organisaatio Voit tutustua organisaatioomme tarkemmin avaamalla takakannen. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi Helsinki Arinatie 3 A Helsinki puh faksi Kuopio PL 93 (Neulaniementie 4) Kuopio puh faksi Lappeenranta Laserkatu Lappeenranta puh faksi Oulu Aapistie Oulu puh faksi Työterveyslaitos Vuosikertomus 2008 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on noin 600, projekteissa työskentelee lisäksi n. 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Tampere PL 486 (Uimalankatu 1) Tampere puh faksi Turku Lemminkäisenkatu B Turku puh faksi Sähköpostiosoite: Internet: ISSN Vuosikertomus 2008 Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

3 VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus Pääjohtajan katsaus 5 Generaldirektörens översikt 8 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 10 Vaikuttavuustavoitteet 11 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 14 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 18 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 22 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 26 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 28 Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi 32 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 36 Kansainvälinen yhteistyö 38 EU ja kansainväliset järjestöt 41 NIVA, Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health 42 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 44 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 46 Tutkimus 50 Asiantuntijapalvelut 54 Koulutus 56 Tiedonvälitys 60 Työterveyslaitoksen kustantamat julkaisut 62 Henkilöstö 64 Talouskatsaus 65 Tuloslaskelma 66 Tase 68 Tilintarkastajien kertomus 70 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 72 Johtokunta ja johtoryhmä 74 Asiantuntijatoimikunnat 75 Jorma Rantanen -luennoitsijat

4 2 TYÖTERVEYSLAITOS Pääjohtajan katsaus Vuoden 2008 alkupuolella Suomessa uskottiin sekä yritysten, rahalaitosten että julkisen talouden olevan varsin terveellä pohjalla ja kilpailukykyä pidettiin hyvänä. Tämä ei kuitenkaan estänyt taantumaa leviämästä voimalla myös Suomeen vuoden lopulla. Taantuma iskee juuri kun työpaikkojen kokonaismäärä olisi pitänyt saada mahdollisimman korkealle tasolle ja eläkevarannot karttumaan, ennen kuin suuret ikäluokat jättävät työelämän, työvoiman tarjonta kääntyy laskuun ja kansantalouden huoltosuhde heikkenee. Hallituksen elvytystoimista huolimatta Suomessa on arvioitu menetettävän noin satatuhatta työpaikkaa vuosina 2009 ja Keskeinen kysymys on, miten suomalainen työelämämalli toimii uudessa taloudellisessa tilanteessa. Vaarana on ajautua negatiiviseen pyörteeseen, jossa toisiaan ruokkivat talouden kärkitoimintojen siirtyminen pois Suomesta, saneeraukset, työpaikkojen heikkenevä sosiaalinen ilmapiiri, aleneva työllisyysaste ja julkisen talouden kasvava velkaantuminen. Pitemmälle katsovat puhuvat jo laman jälkeisestä noususta ja työvoimapulasta. Nyt on tärkeää, ettei toimintakyky työpaikoilla halvaannu eivätkä ihmiset syrjäydy työelämästä, vaikka hetkellisesti sen ulkopuolelle joutuisivatkin. Työnantajat, työntekijät, julkinen valta sekä työterveyshuolto- ja työsuojeluorganisaatiot tarvitsevat toimintamalleja. Työterveyslaitos pyrkii omalta osaltaan reagoimaan nopeasti ympäristön muutoksiin. Siksi ryhdyimme välittömästi päivittämään 1990-luvun laman aikana kertynyttä tietovarantoa. Räätälöimme tietopaketteja, palveluja ja koulutusta eri asiakasryhmiemme tarpeisiin: miten työpaikalla päästään yhteistoimin kriisistä ylös, millaista tukea tarvitaan laajojen lomautusten ja irtisanomisten aikana, miten selviytyä työssä kun suuri osa työyhteisöä katoaa ympäriltä, ja miten selviytyä työttömäksi joutumisesta. Lisäksi Työterveyslaitoksen on itsekin varauduttava tiukempaan aikaan ja sopeutettava toimintaamme sen mukaisesti. Muutoin Työterveyslaitoksen vuosi 2008 sujui hyvissä merkeissä. Heti vuodenvaihteessa julkaistiin Jussi Huttusen ja Jouko Mäki-Lohiluoman laatima selvitysraportti sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta. Sen perusteella peruspalveluministeri Paula Risikko totesi, että Työterveyslaitoksen toimenkuva on selkeä ja voimme jatkaa itsenäisenä laitoksena toteuttaen voimassaolevaa strategiaamme. Työelämään ja työelämän tutkimukseen liittyvä erityisosaamisemme haluttiin varmistaa. Taloustutkimuksen viime kesänä tehty kysely kertoi, että suomalaiset päättäjät ja vaikuttajat arvostavat osaamistamme. Julkisten palvelujen sarjassa sijoituimme kärkipäähän tutkimus- ja tuotekehitystyön, yhteiskuntavastuun sekä tuotteiden ja palvelujen laadun mittareilla. Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Selonteon mukaan innovaatiot eivät enää ole vain hyviä keksintöjä, joita joku ehkä saattaa joskus käyttää, vaan yhä useammin ne ovat asiakkaiden tarpeisiin kehitettyjä ratkaisuja. Sektoritutkimuslaitoksista halutaan kehittää monitieteisiä, korkeatasoisia ja yhteiskunnan kannalta relevanttia tutkimustietoa tuottavia kansainvälisiä toimijoita. Monet selonteon näkökulmat ovat jo mukana omassa strategiassamme; juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet viimeisen kolmen vuoden ajan. Asemamme itsenäisenä julkisoikeudellisena yhteisönä, pyrkimyksemme tuottaa työelämässä sovellettavia ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa, sekä tutkimusta, koulutusta, palvelutoimintaa ja tiedonvälitystä yhdistävä innovaatiomallimme kiinnostivat monia julkisen hallinnon organisaatioita, jotka olivat itse hahmottelemassa strategisia linjauksiaan tai muokkaamassa rakenteitaan. Tutkimusrahoituksemme on kehittynyt hyvään suuntaan jo useamman vuoden ajan. Suomen Akatemialta saamamme rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana kymmenkertaiseksi. Akatemian rahoitus on erittäin kilpailtua, joten sen saaminen osoittaa tutkimuksemme Työterveyslaitoksen on oltava uusien ajatusten airut, edellä aikaamme ja siten auttaa maamme työelämää ja työpaikkoja entistä parempaan iskuun. Uhkia torjuen ja mahdollisuuksiin tarttuen.

5 VUOSIKERTOMUS Keskeinen kysymys on, miten suomalainen työelämämalli toimii uudessa taloudellisessa tilanteessa. pysyneen alansa kärjessä. Samanaikaisesti innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä tukevalta TEKESiltä saamamme rahoitus on kaksinkertaistunut. Olemme siis myös onnistuneet muuntamaan tutkimustietoa yrityksiä hyödyntäviksi ratkaisuiksi. Työterveyden ja työturvallisuuden kehittämisessä riittää työtä. Työtapaturmien määrä kääntyi nousuun pari vuotta sitten; ongelmia on erityisesti rakennusalalla, missä työprosessit hajautuvat monien eri organisaatioiden ja vaihtuvien tekijöiden kesken. Nolla tapaturmaa foorumi osoitti, että keinoja kyllä on, kunhan tahto ja asenteet saadaan kohdalleen. Foorumin jäsentyöpaikoilla työtapaturmien määrä on vähentynyt, vaikka koko maan luvut nousevat. Foorumin jäsenet ottavat nollan tapaturman tavoitteen tosissaan ja oppivat toisiltaan. Alkoholihaitat lisääntyivät yhteiskunnassa. Niiden ehkäisemiseksi jatkoimme hyväksi havaittuun mini-interventiotoimintaan liittyvää koulutusta; miniinterventiossa työterveyshuollon henkilöstö ottaa alkoholinkäyttöön liittyvät asiat puheeksi normaalin vastaanottokäynnin aikana. Tavoitteena on kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa. Julkaisimme myös alkoholinkäyttöön liittyvää terveystietoa ja haastoimme työpaikat nostamaan alkoholiasiat pöydälle sekä viettämään tipatonta tammikuuta. Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi, että työterveyshuollon toiminnassa on kehitettävää; raportin mukaan työterveyshuollosta on tullut sairasvastaanottotoimintaa, vaikka sen tehtävänä on toimia työkykyyn liittyvien ongelmien ehkäisijänä ja työntekijöiden terveyden edistäjänä. Sairaanhoitopalvelujen määrä on lisääntynyt, koska yhä useampi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen myös näitä palveluja. Taustalla näkyvät jo pitkään jatkuneet perusterveydenhuollon palveluihin liittyvät ongelmat. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän roolin kirkastamiseksi ja työterveyshuoltopalveluja tilaavien työnantajien tehtävän helpottamiseksi laadimme kattavan oppaan siitä, millaista työterveyshuoltoa henkilöstölle kannattaa hankkia ja miten. Opas ilmestyi vuoden 2009 alussa. Panostimme myös työterveyshuollon Pääjohtaja Harri Vainio

6 4 TYÖTERVEYSLAITOS kattavuuden lisäämiseen, erityisesti pienyrittäjien työterveyshuollon kehittämiseen. Globalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen muuttavat yhteiskuntaa ja niiden vaikutukset näkyvät myös työelämässä. Vuonna 2008 nostimme näkyvästi esille nanoteknologian terveysvaikutukset sekä aivojen jaksamisen työssä. Myös johtamisen merkitys ja työyhteisön sosiaalisesta pääomasta huolehtiminen kiinnostivat suurta yleisöä. Muutoksiin liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Työterveyslaitoksen tehtävänä on etsiä uusia toimintamalleja ja kriittisesti arvioida nykyistä toimintaa. Meidän on oltava uusien ajatusten airut, edellä aikaamme ja siten auttaa maamme työelämää ja työpaikkoja entistä parempaan iskuun. Uhkia torjuen ja mahdollisuuksiin tarttuen. Taantumatilanteessa on tärkeää, ettei toimintakyky työpaikoilla halvaannu eivätkä ihmiset syrjäydy työelämästä, vaikka hetkellisesti sen ulkopuolelle joutuisivatkin.

7 VUOSIKERTOMUS Generaldirektörens översikt I början av år 2008 levde Finland fortfarande i tron att företagens och penninginstitutens ekonomi var i gott skick, att konkurrenskraften var god och att samhällsekonomin vilade på en stabil grund. Detta hindrade dock inte den ekonomiska recessionen från att drabba också vårt land i slutet av året. Recessionen slår till just när det totala antalet arbetsplatser borde ha fåtts upp till en så hög nivå som möjligt för att öka inflödet av pensionsmedel, innan de stora årskullarnas uttåg ur arbetslivet decimerar arbetskraftsutbudet och höjer försörjningskvoten. Trots det stimulanspaket som regeringen har lagt fram, räknar man med att Finland kommer att förlora ungefär hundratusen arbetsplatser under åren 2009 och En viktig fråga är om den finländska arbetslivsmodellen kommer att fungera i det nya ekonomiska läget. Risken är att vi hamnar in i en negativ spiral av utflyttningar av ekonomiska spetsfunktioner till utlandet, företagssaneringar, försämring av det psykosociala klimatet på arbetsplatserna, sjunkande sysselsättningsgrad och ökad offentlig skuldsättning. De som ser utvecklingen i ett längre perspektiv talar redan om det uppsving som följer efter recessionen och den brist på arbetskraft vi då kommer att ha. I dagens läge är det viktigt att arbetsplatsernas funktionsförmåga inte lamslås och att människor inte blir utstötta ur arbetslivet, även om de tillfälligt skulle råka bli arbetslösa. Arbetsgivarna, arbetstagarna och det offentliga behöver nya verksamhetsmodeller, liksom också företagshälsovården och arbetarskyddet. Arbetshälsoinstitutets strävan är att snabbt kunna reagera på omvärldsförändringarna. Vi tog därför omgående itu med att uppdatera den kunskapsbas som byggdes upp under den ekonomiska krisen på 1990-talet. Vi erbjuder skräddarsydda informationspaket, tjänster och utbildningar för olika kundgrupper: hur man på arbetsplatsen kan gå tillväga för att klara krisen med gemensamma krafter, vilka stödformer som är viktigast i en tid av omfattande permitteringar och uppsägningar, hur man klarar att fortsätta arbeta när en stor del av arbetsgemenskapen försvinner, och hur man klarar stressen att bli arbetslös. Samtidigt måste vi också själva bereda oss på hårdare tider och anpassa vår verksamhet därefter. I övriga avseenden var år 2008 ett gott år för Arbetshälsoinstitutet. Redan vid årsskiftet publicerades Jussi Huttunens och Jouko Mäki-Lohiluomas rapport om en nyinriktning av resurserna vid de ämbetsverk och inrättningar som är underställda social- och hälsovårdsministeriet. Omsorgsminister Paula Risikko konstaterade med anledning av rapporten att Arbetshälsoinstitutets uppgiftsbeskrivning är klart definierad och att vi får fortsätta som självständigt institut med vår nuvarande strategiska inriktning. Det ansågs viktigt att slå vakt om vårt specialkunnande inom arbetsliv och arbetslivsforskning. En enkätstudie som utfördes av Taloustutkimus senaste sommar visade att beslutsfattare och opinionsbildare värdesätter vårt kunnande. I kategorin offentliga tjänster fick vi höga poäng på kvalitetsindikatorerna för forsknings- och produktutvecklingsarbete, samhällsansvar samt produkter och tjänster. I statsrådets innovationspolitiska redogörelse, som godkändes av riksdagen i höstas, konstateras bl.a. att innovationsverksamhet allt oftare handlar om att ta fram nya lösningar för kundernas behov, och inte bara om att finna kunder för nya uppfinningar. Ambitionen är att utveckla sektorforskningsinstituten till mångvetenskapliga internationella aktörer och högklassiga producenter av samhällsrelevant forskningskunskap. Många av de synpunkter som tas upp i redogörelsen har redan under senaste tre åren beaktats i vår strategi och våra målsättningar. Vår ställning som självständigt offentligrättsligt samfund med ambitionen att producera arbetslivsinriktade > Työterveyslaitos järjesti Horisontti seminaarin työelämän vaikuttajille. Tulevaisuuden työelämäskenaarioita paneelissa pohtivat Leif Fagernäs EK:sta, Mikko Mäenpää STTK:sta, Timo Helosuo Nokiasta, Erika Heiskanen Novetoksesta ja Kiti Müller Työterveyslaitoksesta. Paneelin juonsi Ville Klinga.

8 6 TYÖTERVEYSLAITOS lösningar i samråd med kunder och samarbetspartner samt vår innovationsmodell som förenar forskning, utbildning, tjänsteverksamhet och informationsförmedling har intresserat många offentliga organisationer som själva är i färd med att dra upp strategiska riktlinjer för sin verksamhet eller se över sin organisationsstruktur. Finansieringen av vår forskning har redan länge utvecklats i positiv riktning. Sedan 2000-talets början har vårt finansieringsstöd från Finlands Akademi ökat tiofalt. Att vi hävdat oss så väl i den hårda konkurrensen om finansiering från Finlands Akademi visar att vi ligger långt framme inom forskningen på vårt område. Också vår finansiering från TEKES, för innovationsverksamhet och företagssamarbete, har ökat med det dubbla under samma tid. Detta visar att vi också har lyckats med att omsätta forskningsbaserad kunskap i praktiska lösningar på företagens problem. Inom området för arbetshälsa och arbetssäkerhet finns det fortfarande mycket att göra. Arbetsolycksfallsfrekvensen började för några år sedan åter öka - speciellt inom byggbranschen, där arbetsprocesserna ofta är uppdelade på flera olika företag och tillfälliga arbetstagare. Säkerheten på arbetsplatserna kan förbättras bara man har viljan och den rätta inställningen, det har Noll olycksfall-forumet visat. På de arbetsplatser som deltar i forumet har man lyckats minska antalet arbetsolyckor under samma tid som det totala antalet arbetsolyckor i landet har ökat. Forumdeltagarna lär av varandra med sikte på att förverkliga nollvisionen för antalet olycksfall. Alkoholskador utgör ett växande samhällsproblem. För att bromsa den negativa utvecklingen har vi fortsatt att ordna utbildning i mini-intervention, en enkel och användbar metod som går ut på att företagshälsovårdspersonalen tar upp frågan om alkoholbruket i samband med normala mottagningsbesök. Målet med interventionen är att alkoholbruket ska uppmärksammas i ett tillräckligt tidigt skede. Vi har gett ut hälsoinformation om alkoholbruk och uppmuntrat arbetsplatserna att ta upp alkoholfrågan till diskussion. Vi har också uppmuntrat våra kunder att göra januari till en alkoholfri månad. Statens revisionsverk tar i sin rapport upp behovet av förbättringar inom företagshälsovården; enligt rapporten har företagshälsovården utvecklats till en form av sjukmottagning, trots att dess uppgift är att förebygga problem med arbetshälsan och främja arbetstagarnas hälsotillstånd. Det ökade utbudet av sjukvårdstjänster beror på att allt fler arbetsgivare erbjuder sina arbetstagare också denna form av tjänster inom ramen för företagshälsovården. En bidragande orsak till detta är de pro-

9 VUOSIKERTOMUS blem som redan länge har förekommit i samband med primärvårdsservicen. För att lyfta fram betydelsen av det förebyggande arbetet och göra det lättare för arbetsgivarna att välja lämplig typ av företagshälsovårdsservice utarbetar vi som bäst en handbok med råd och anvisningar om vilken typ företagshälsovårdsservice det lönar sig att skaffa och hur man bör gå tillväga för att få den service man behöver. Handboken utkom i början av år Vi har också satsat på att göra företagshälsovården mer heltäckande, bl.a. genom att utveckla företagshälsovården för småföretagare. Globaliseringen, kraven på hållbar utveckling, nya teknologier och befolkningens åldrande är faktorer som förändrar både samhället och arbetslivet. Under år 2008 har vi arbetat på att synliggöra nanoteknologins konsekvenser för vår hälsa och vikten av att hålla hjärnan i skick så att den orkar arbeta. Också ledarskapets betydelse och vikten av att värna om det sociala kapitalet i arbetsgemenskapen hör till de frågor som har väckt intresse hos den stora allmänheten. Förändringar innebär både hot och möjligheter. Arbetshälsoinstitutets uppgift är att söka nya verksamhetsmodeller och att kritiskt granska den nuvarande verksamheten. Vår uppgift är att föra fram nya idéer och fungera som föregångare inom vårt område; endast på det sättet kan vi hjälpa landets arbetsliv och arbetsplatser att bli ännu mer konkurrenskraftiga. Nu gäller det att avvärja hoten och ta vara på möjligheterna. < Työterveyslaitoksen johtoryhmä kävi tutustumassa Outokummun kromikaivokseen Kemissä. Kaivosala on yksi Suomen kasvavista aloista, joilla Työterveyslaitoksen turvallisuusasiantuntemukselle on kysyntää.

10 8 TYÖTERVEYSLAITOS Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa.

11 VUOSIKERTOMUS

12 10 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ovat kehittämistehtäviä, joiden avulla pyrimme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen käytämme noin 50 prosenttia resursseistamme. Tämän lisäksi käytämme noin 30 prosenttia resursseistamme lakisääteiseen tai kysyntäohjautuvaan perustoimintaan, ja noin 20 prosenttia varaamme tulevaisuuteen suuntautuvaan, osaamistamme uudistavaan toimintaan sekä nopeaa reagointia vaativaan toimintaan. KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Kehittämispalaute Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa, kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä Kehittämispalaute Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi Tarve ASIAKKAAT Ratkaisu Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta.

13 VUOSIKERTOMUS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Hallitus on asettanut tavoitteeksi suomalaisten työuran pidentämisen. Työuran jatkuvuuden kannalta kriittisiä ovat siirtymät työn ja muun elämän välillä eri elämänvaiheissa: koulusta työhön, ammatista toiseen, työttömyydestä takaisin työhön, sairauslomalta työhön ja niin edelleen. Työjärjestelyjen nykyistä suuremmat yksilölliset joustot elämäntilanteen tai terveydentilan niin vaatiessa ovat tarpeellisia, jotta työhön osallistuminen lisääntyisi. Työkaluja nuorten ja ikääntyneiden työuran hallintaan Kokosimme yhteistyökumppaneiden kanssa selvityksen työhön osallistumisesta ja työllisyyden kehityksestä perustuen työhön osallistumisen tulo- ja lähtövirtoihin. Suosittelemme, että kokonaistyöllisyyden parantamiseksi on keskitettävä toimenpiteitä vuotiaiden sekä alle 30-vuotiaiden miesten ryhmään. Työelämän kehittäminen on keskeistä työurien pidentämisessä ja tätä varten työelämän kehittäjien yhteistyötä on parannettava. Peruskoulusta valmistuvien siirtymistä toisen asteen koulutukseen ja oppilaiden mielenterveyttä vahvistavaa Kohti työelämää -menetelmää levitettiin oppilaitosten käyttöön aiemmin julkaistun Koulutuksesta työhön menetelmän kanssa. Järjestimme vuonna 2008 opettajille viisi valmennuskurssia ja koulutimme 83 opettajaa ryhmämenetelmien ohjaajiksi, oppilaille jaettiin n työkirjaa. Työuran hallinnan edistämiseksi muuttuvissa organisaatioissa julkaisimme Työuran uurtaja ryhmämenetelmän (ent. Menestyväksi senioriksi). Menetelmään liittyvään vaikuttavuustutkimukseen osallistui 718 työntekijää ja esimiestä 17 eri organisaatiosta. Tutkimuksen mukaan menetelmällä on iso vaikutus masennusoireiden vähenemiseen ja työn imun lisääntymiseen. Menetelmästä hyötyvät eniten ne työntekijät, joilla on masennusriski. Tutkimus sai Yhdysvaltojen työterveyslaitoksen, NIOSH:in ja American Psychological Associationin järjestämän Best Practices Evaluation kilpailun jaetun ensimmäisen palkinnon. Menestyväksi senioriksi -valmennuskursseja oli kolme, joissa koulutimme 45 työntekijää ryhmänohjaajiksi. Diacor terveyspalvelut Oy sertifioitiin menetelmän levittäjäorganisaatioksi. Ikä voimavaraksi -työelämän valmennusohjelman (aikaisemmin Työ ja ikä -valmennusohjelma) valmentajien koulutusvaihe saatiin päätökseen ja osallistujat toteuttivat kenttäkokeilut omille kohderyhmilleen. Valmennusohjelman kehittämistyötä on jatkettu kenttäkokeiluvaiheesta saadun palautteen pohjalta ja prototyyppiä viimeistellään. Kansainvälistä ikäjohtamiskoulutusta jatkettiin Järjestimme vuoden 2008 aikana kolme kansainvälistä Age Management -koulutusta. Pohjoismaisen työympäristöinstituutin NIVAn kanssa järjestimme jo viidennen kansainvälisen ikäjohtamisen kurssin. Asiantuntijamme

14 12 TYÖTERVEYSLAITOS ovat käyneet useissa EU-kokouksissa kertomassa suomalaisista ikäjohtamisen ja työkyvyn edistämisen käytännöistä. Työterveyshuollon pätevöittävään koulutukseen on sisällytetty ikä-teemaa käsittelevä kokonaisuus ja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstölle suunnatuissa täydennyskoulutuksissa on käsitelty ikä-teemaa eri näkökulmista. Masennuksen hoidon solmukohdat avataan koulutuskiertueellamme Valtakunnallisella kolmiosaisella koulutuskiertueella levitimme kentälle Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio - suositusta, joka julkaistiin Duodecimin Terveysportissa. Koulutuskiertueella pureudutaan hoitoketjun solmukohtiin ja kentän ilmaisemiin koulutustarpeisiin. Ensimmäinen osa Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin välisenä yhteistyönä toteutui kuudella paikkakunnalla. Sen tavoitteena oli kohentaa työterveyslääkäreiden ja psykiatrien valmiuksia hoitaa masennusta yhteistyössä uuden hoitosuosituksen mukaisesti, jakaa käyttöön kliinisesti hyväksi havaittuja toimintamalleja kentältä sekä kannustaa luomaan uusia toimivia yhteistyökäytäntöjä. Erityisesti keskityimme masennuspotilaan työkyvyn ja työhönpaluun tukemiseen. Koulutukseen osallistuneille jaettiin koulutustilaisuudessa Masennuksen hoito työterveyshuollossa -opaskirja. Työhönpaluu toimivaksi Pitkiin sairauslomiin ja työhönpaluuseen liittyvässä tutkimuksessamme kohteena olivat sekä työelämässä toimivat ammattihenkilöt että pitkällä sairauslomalla olleet henkilöt. Ammattihenkilöt kokivat onnistuneen työhönpaluun suurimmaksi haasteeksi koordinaation puutteen ja vastuiden epäselvyyden. Sairauslomalla olijat pitivät tärkeinä esimiesten yhteydenottoja. Työhön paluuta ennustivat varmuus työpaikasta, osaaminen ja korkea koulutustaso. Tuotimme mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvitysmallin ja oikea-aikaista ja turvallista työhönpaluuta edistävä yhteistoimintamallin. Toimintatapasuositukset tukevat työterveys- ja turvallisuusjohtamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut julkaisut jokaiseen työterveysyksikköön Suomessa ja suositellut tulosten käyttöönottoa. Työuupumus voi johtaa pysyvään työkyvyn menetykseen Terveys aineistoon perustunut tutkimuksemme osoitti, että miehillä vakavaan työuupumukseen liittyi pidempi sairauspoissaolojakso kuin naisilla. Naisilla taas jo lievään työuupumukseen liittyi todennäköisemmin pitkä sairauspoissaolo. Työuupumus voi johtaa myös pysyvään työkyvyn menetykseen. Sairaalahenkilöstöön kohdistuneessa tutkimuksessamme käytettiin objektiivisen työkuormituksen mittarina potilasmäärää ja havaittiin, että mitä suurempi ylikuormitus potilasmäärässä osastolla oli ollut, sitä todennäköisempää oli henkilöstön masennuslääkkeiden käyttö. Mielenterveysriski näytti siis liittyvän sellaiseen vähintään puoli vuotta kestävään kuormitukseen, jossa vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä ylitti selvästi osaston kapasiteetin. Sosioekonomiset erot näkyvät myös mielenterveydessä Tutkimuksemme osoitti, että myös työssäkäyvän väestön keskuudessa alhaiseen tulotasoon liittyy riski mielenterveyden häiriöön. Miehillä tämä riski oli lähes kolminkertainen, naisilla kaksinkertainen. Sosioekonomisia mielenterveyseroja selittivät miehillä voimakkaammin erot työoloissa, kun taas naisilla erot liittyivät useammin yksityiselämän kuormitustekijöihin ja fyysiseen sairastavuuteen. Kuntasektoriin kohdistuneessa tutkimuksessamme masennuslääkkeiden käyttö vaihteli työmarkkina-aseman mukaan; mitä lyhyempi pätkätyösuhde työntekijällä oli ollut, sitä todennäköisempää oli masennuslääkkeiden käyttö. Eniten masennuslääkkeitä käyttivät työllistämistukea saaneet pitkäaikaistyöttömät. Lontoon yliopiston kanssa yhteistyönä julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan suuri muutos, tarkoitti se sitten henkilöstövähennyksen jälkeen työhön jäämistä, yrityksen laajentumista tai irtisanotuksi joutumista, heikentää kohteeksi joutuneen työntekijän terveyttä. Osittaista sairauslomaa ja osasairauspäivärahaa ei osata hyödyntää riittävästi Kartoitimme osittaisen sairausloman ja osasairauspäivärahan käytön laajuutta ja käyttäjäryhmiä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa kirjallisuuskatsauksen avulla. Tulosten mukaan Ruotsissa osasairauspäivärahan osuus kaikista sairauspäivärahakausista on yli kolmannes, Norjassa noin viidennes ja Tanskassa alle 10 prosenttia. Suomessa etuuden käyttö jäi vähäiseksi sen käyttöönottovuonna Etuuden käyttäjäryhmät ovat kaikissa maissa hyvin samankaltaisia. Suurin osa käyttäjistä on yli 45-vuotiaita naisia. Eri osapuolet suhtautuvat etuuden käyttöön pääosin myönteisesti ja osittaisen sairausloman uskotaan edistävän työhön paluuta kokoaikaiseen sairauslomaan verrattuna. Tutkimuksissa havaitut esteet osittaisen sairausloman käytölle liittyvät yleisimmin käytännön työjärjestelyihin ja osapuolten väliseen yhteistyöhön. Vakuuttava tutkimusnäyttö osittaisen sairausloman vaikutuksista puuttuu vielä. Kansaneläkelaitoksen kanssa tekemämme kyselytutkimuksen mukaan kokemukset osasairauspäivärahan käytöstä olivat enimmäkseen myönteisiä. Suurin osa vastaajista oli saanut tietoa etuudesta riittävästi ja he kokivat, että työjärjestelyt työpaikoilla olivat olleet melko helppoja. Osasairauspäivärahakauden aikaiseen taloudelliseen toimeentuloon olivat tyytymättömiä etenkin alimpiin tuloluokkiin kuuluvat vastaajat. Tulokset viittaa-

15 VUOSIKERTOMUS vat siihen, että työkyvyn heikkenemisen alkuvaiheessa ja useissa somaattisissa sairauksissa kauden nykyinen enimmäiskesto, 72 päivää, voi olla riittävä. Sen sijaan pitkällisistä sairauksista ja esimerkiksi mielenterveydenhäiriöistä toivuttaessa kauden harkinnanvarainen jatkaminen saattaisi olla hyödyllistä. JULKAISUT JA LISÄTIETOJA Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää -ryhmämenetelmät Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys -raportti Hyvä koulu -kirja RaPatti - ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmalli Keskusteluja työssä jatkamisesta -raportti Masennuksen hoito työterveyshuollossa. Koulutusaineistoa. Opas julkaistaan kirjana > Kuvassa vas. henkilöstöjohtaja Sara Purhonen, työterveyshoitaja Sinikka Koivu ja projektipäällikkö Mervi Platan Diacorista. Diacor Terveyspalvelut Oy, Työuran uurtaja -menetelmän käyttäjä Diacor terveyspalvelut Oy on Työterveyslaitoksen sertifioiman Työuran uurtaja -menetelmän sopimuskumppani ja sitoutunut vahvistamaan ja kehittämään Työuran uurtaja -osaamistaan. Diacorin Työuran uurtaja -asiantuntijat ovat suorittaneet Työterveyslaitoksen sertifiointikoulutuksen. Diacorin Työuran uurtaja -pilottihankkeissa menetelmän mukaiseen valmennukseen on osallistunut myös Diacorin omaa henkilöstöä. Osallistuneiden palautteet ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Projektipäällikkö Mervi Platan, Diacor Terveyspalvelut Oy Olemme ottaneet vuoden alusta käyttöömme Työuran uurtaja -menetelmän osaksi työterveyshuollon työvälineitä ja palveluitamme. Tarjoamme tämän avulla asiakasyrityksillemme keinoja kohdata työelämän muutostilanteita ja pyrimme tukemaan ja edistämään yksilön työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Ryhmätapaamisissa osallistujat osallistuvat aktiivisesti muun muassa omien vahvuuksiensa ja taitojensa tunnistamiseen, stressinhallintaan ja hyvinvointiin. Työuran uurtaja -menetelmä tukee hyvin henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamista. Erityisesti työnhallinnan tunteen koetaan lisääntyvän.

16 14 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain n , mutta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulee olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. REACH-asiantuntemuksemme on käytössä sekä kotimaassa että Euroopassa EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö (REACH) ja kemikaalien luokitus ja merkintäjärjestelmä (CLP/GHS) tuovat uusia työkaluja ja velvoitteita kemikaaliriskien arviointiin ja hallintaan yrityksissä. Tiedotimme REACH:n ja CLP:n aiheuttamista vaikutuksista avoimissa koulutustilaisuuksissa, jotka oli suunnattu pääosin työpaikoille ja työterveyshuolloille. Kansainvälinen kurssi The Health Risk Assessment of Metals, Their Alloys and Compounds under REACH kokosi yhteen teollisuuden, viranomaisten ja tutkimuksen edustajat pohtimaan metallien riskinarviointiin liittyviä haasteita REACH:n kannalta. Kurssilla jaettiin tietoa niin uusista mahdollisista käytännöistä ja ohjeista kuin Borealis Polymers Oy

17 VUOSIKERTOMUS metalliriskinarvioinnin haasteista ja tarpeista. Aloitimme yhdessä metalliteollisuuden yritysten kanssa uusien mallien kehittämisen metallilejeerinkien terveysriskien arviointiin. Työssä hyödynnetään uudenlaisen in vitro -liukoisuustutkimuksen tuloksia. Johtamamme konsortio solmi puitesopimuksen Euroopan kemikaaliviraston kanssa REACH-asetukseen liittyvistä asiantuntijapalveluista kesällä Kemikaalivirasto voi tilata konsortiolta tieteellisiin, teknisiin, terveys-, ympäristö- ja sosioekonomisiin kysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Konsortioon kuuluvat Työterveyslaitoksen lisäksi Valtion tekninen tutkimuslaitos (VTT), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Pöyry Environment Oy ja Deloitte. Nolla tapaturmaa -foorumi viisi vuotta Nolla tapaturmaa -foorumi on kumppanuusverkosto, jossa Työterveyslaitos yhdessä suomalaisten työpaikkojen kanssa edistää tapaturmantorjuntaa. Foorumin jäsentyöpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2008 lähes 30 prosenttia (195 työpaikkaa, työntekijää.) Tämä kattaa noin 10 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumin tiedotus- ja koulutustoiminta onkin erittäin vilkasta. Jäsenseminaareihin ja avoimiin informaatiotilaisuuksiin osallistui yli 600 henkilöä. Foorumin toiminnasta tiedotetaan muun muassa uutiskirjeen, tiedotuslehtisten, materiaalipakettien ja seinäkalenterin avulla. Extranet - ja internet -sivustot ovat keskeinen tiedottamisen kanava. Turvallisuus 2008-messujen yhteydessä Tampereella syyskuussa 2008 juhlittiin Nolla tapaturmaa -foorumin 5-vuotista toimintaa. Samalla julkistettiin Jorma Saari -työturvallisuuden tunnustuspalkinto. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii myös osana Työhyvinvointifoorumia, jonka sosiaali- ja terveysministeriö perusti Foorumi kokoaa yhteen työhyvinvointisektorin toimijoita. Alihankintaverkoston turvallisuutta kehitetään Turvallisuuskympin avulla Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden laajassa keskuksessa on jo pitkään ponnisteltu paremman työturvallisuuden puolesta. Moni alueen yrityksistä on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen. Alueella toimiva Borealis Polymers Oy on palkittu useasti esimerkillisestä ja menestyksellisestä turvallisuustyöstä. Kaiken perustana ovat yhteiset turvallisuusperiaatteet ja -säännöt. Tilaajayritykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä yhteisen työturvallisuuden tahtotilan, tavoitteiden ja menettelytapojen aikaansaamiseksi yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Yritysten oman sekä alueella toimivien aliurakoitsijoiden henkilöstön turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kilpilahden alueen tilaajayritykset kouluttavat aliurakoitsijoitaan ja palveluntuottajiaan Turvallisuuskymppimenetelmän käyttöön päivän mittaisissa tilaisuuksissa, joissa Työterveyslaitos on toiminut asiantuntijana. Koulutuksen jälkeen toimittajayritykset ovat arvioineet omaa toimintaansa menetelmän avulla. Työntekijämäärällä mitaten valtaosa Kilpilahden alueelle palveluja toimittavista yrityksistä on toteuttanut Turvallisuuskymppiitsearvioinnin. Perusajatuksena on, että tilaajat myös auditoivat säännöllisesti toimittajayritysten käytäntöjä. Työterveyslaitos on ollut järjestämässä esimies- ja auditointikoulutuksia tilaajayritysten avainhenkilöille. Sairaalakiinteistöjen kehittämishanke VALSAI parantaa sisäympäristöä ja terveyttä Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VALSAI ) tuotti sairaaloiden peruskorjaustoimintaan hyviä käytäntöjä, joiden avulla peruskorjausten ja sisäympäristön laatu sairaaloissa paranevat. Samalla edistetään tuhansien sairaalatyöntekijöiden ja potilaiden terveyttä. VALSAI-hankkeessa tuotettiin menettelytavat sairaanhoitopiirien pitkän tähtäimen toiminnallisen suunnittelun ja tilatarpeiden yhdistämiseen. Myös hoitoprosessien suunnittelu ja tilojen suunnittelu yhdistettiin. Laajassa kumppanuusverkostossa tuotettiin myös kokonaisvisio maamme terveydenhuollon kiinteistöille. Hanke on osa Tekesin terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta kehittävää FinnWell-ohjelmaa. Hankkeen tulokset jalkautetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla 20 sairaanhoitopiiriin. Hankkeen tulokset on soveltuvin osin yleistettävissä muuhunkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskantaan. < Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella panostetaan turvallisuuteen. Alueen yritykset ovat laatineet yhteiset turvallisuusperiaatteet ja -säännöt.

18 16 TYÖTERVEYSLAITOS Senaatti-kiinteistöjen kanssa edistämme tilankäyttäjien hyvinvointia Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtävällä pitkäjänteisellä kehittämistyöllä edistämme terveellisen ja turvallisen sisäympäristön ylläpitämistä Senaatti-kiinteistöjen omistamissa valtionhallinnon kiinteistöissä. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin Senaatti-kiinteistöjen toimintatapoja sisäympäristöongelmien käsittelyssä, ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Hajanaisesta toimintatapojen kirjosta tehtiin jäsentynyt kokonaisuus, josta löytyvät sopivat toimintamallit eri tilanteisiin. Ratkaisumalleja etsittiin erityisesti laajoihin ja vaikeisiin sisäilmasto-ongelmiin. Huomio kiinnitettiin prosessiosaamiseen sekä yhteistyöhön ja viestintään tilan käyttäjien ja Senaatti-kiinteistöjen välillä. Hankkeen tuloksena valmistui Senaatin uusi toimintatapa, josta hyötyvät tilojen käyttäjinä olevat työpaikat ja niiden tuhannet työntekijät ympäri maata. Kehitystyön tuloksia levitämme myös muillekin kiinteistönomistajille kuten kuntasektorille ja yksityisille työpaikoille. Kehitystyön jalkauttamiseksi rakennettiin koulutuskokonaisuus henkilöille, joiden tehtäviin sisältyy sisäilmastokorjaushankkeiden vetäminen. Koulutus käynnistyy vuoden 2009 alussa. On ilmeistä, että Senaatti-kiinteistöjen esimerkki ja vaatimukset siirtyvät Senaatille tiloja tuottaviin ja korjaaviin rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksiin ja sitä kautta työpaikkojen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hyväksi. Toimistomelu heikentää työtehoa Mallinnettu ja koettu toimistojen sisäympäristö- hanke (MAKSI) painottui avotoimistojen ääniympäristöihin. Tavoitteena oli akustisten tuotteiden kehittäminen, suunnitteluohjeiden ja -menetelmien luominen ja melun tuottavuusvaikutusten osoittaminen. Psykologisilla laboratoriokokeilla saatiin vakuuttava näyttö siitä, että toimistomelu heikentää toimistomaisen työn suorittamista 10 prosenttia. Työtehokkuuden muutos selittyy sillä, miten hyvin puheäänet erottuvat, ei sillä, miten voimakasta toimistomelu on. Tuloksen avulla on voitu osoittaa huoneakustisen suunnittelun tärkeys. Kenttätutkimusten mukaan melu on suurin sisäympäristön haittatekijä. Hyvällä akustisella suunnittelulla meluhaittoja voidaan merkittävästi vähentää. Uusi internetpohjainen suunnittelumenetelmä mahdollistaa tutkimustiedon levittämisen käytäntöön sekä Työterveyslaitoksen palveluprojekteissa että muiden asiantuntijoiden toimesta. Suunnitteluohjeet otettiin osaksi uutta Sisäilmastoluokitusta 2008 sekä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton suunnitteluohjetta, minkä kautta tulokset jalkautuvat nopeasti suunnittelukuntaan. LISÄTIEDOT JA JULKAISUT Internettyökalu START sairaalakiinteistöjen tekniseen arviointiin Sisäilmastoluokitus 2008 Suomen Rakennusinsinöörien Liiton suunnitteluohje Vesijumppaajia Naantalin Kylpylässä yrittäjille järjestetyssä PYRI-kuntoutuksessa <

19 VUOSIKERTOMUS ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Varsinais-Suomen Yrittäjät Varsinais-Suomen Yrittäjät on tehnyt Työterveyslaitoksen kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä jo vuodesta 1995 SYTY yrittäjien hyvinvointihankkeen puitteissa. Uusin kolmivuotinen yhteistyöhanke keskittyy pienten mikroyritysten ja niiden työntekijöiden jaksamiseen. Työterveyslaitos on mukana myös Varsinais-Suomen Yrittäjien vast ikään perustamassa Yrittäjän Tukiverkko -hankkeessa, joka on suunnattu vaikeuksiin joutuneille yrittäjille ja yrityksille. Varsinais- Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom: Työ on monelle yrittäjälle keskeinen elämän sisältö. Yrittäjän omasta terveydestä huolehtiminen jää usein väistämättä yritystoiminnan varjoon. < Työterveyslaitoksen asiantuntijat käyvät säännöllisesti tilaisuuksissamme kertomassa yrittäjille työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksestä. Viime vuosina yrittäjät ovat selkeästi panostaneet enemmän omaan jaksamiseensa.

20 18 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tieto- ja viestintätekniikka puolestaan mahdollistavat uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi työpaikoilla. Se tarkoittaa työn myönteisten puolten kehittämistä ja ongelmien korjaamista. Erityisesti työn mielekkyys ja työn imu ovat nousseet tavoiteltaviksi asioiksi. Samalla tarvitaan työpaikoilla myös valmiuksia kohdata kriisejä ja rakenteellisia muutoksia. Työyhteisöjen kehittämiseksi ja työstressin ehkäisemiseksi olemme kehittäneet ja koonneet yksinkertaisia malleja työpaikan eri osapuolille. Tämä on tapahtunut yhteistyössä muiden EU maiden kanssa. Työstressin ehkäisyn hyvät käytännöt löytyvät kansainvälisessä yhteistyössä Rakensimme viitekehyksen psykososiaalisten riskien kuten työväkivallan ja työpaikkakiusaamisen hallintaan eurooppalaisessa Psychosocial Risk Management European Framework -hankkeessa. Viitekehyksen kuvaama toimintatapa ja sen tueksi rakennetut suositukset ja ohjeet antavat hyvän lähtökohdan työperäisen stressin, asiakasväkivallan, työpaikka- kiusaamisen ja muiden psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Ohjeet tukevat päättäjien ja yritysjohdon sekä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden ja työsuojeluviranomaisten työtä. Toisessa kansainvälisessä hankkeessa koottiin malleja työhyvinvoinnin edistämiseksi eri Euroopan maista (EU- PROGRESS-hanke Well-being at work). Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kuuden maan asiantuntijan (Japani, Intia, Kanada, Ruotsi, Tanska, Suomi) yhteishankkeessa valmistui puolestaan työstressin ehkäisyn tarkastusmenetelmän käsikirjoitus. Testausvaihe on menossa Japanissa ja Intiassa. Työhyvinvointiohjelma vaikuttaa positiivisesti vielä seitsemänkin vuoden kuluttuakin Siirtyminen tilaaja-tuottaja -malliin kuntasektorilla 1990-luvulla muutti kuntien palvelujen tuotantoa monin tavoin. Helsingin kaupungin rakennusviraston jakautuminen tilaaja- ja tuottajayksiköihin lisäsi tuottavuutta,

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot