OSAAMISKESKUKSET. Hyvät käytännöt ja osaaminen. Anna-Liisa Pasanen (31.7. asti) Kaj Husman (31.7. asti) TIIMIT

Transkriptio

1 Tapahtui vuonna 2008 Työterveyslaitoksen organisaatio ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt 2008 Tammikuu Työterveyslaitos järjesti Horisontti seminaarin työelämän vaikuttajille Seminaarissa visioitiin työelämän tulevaisuutta ja siihen osallistui lähes 300 henkilöä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Työterveyslaitos on kehittänyt avotoimistojen meluongelmaan uuden ratkaisun, joka julkistettiin tammikuussa. Työkalulla voidaan aiempaa helpommin ohjata avotoimistojen akustista suunnittelua ja siihen liittyvien teknisten ratkaisujen valintaa. Työkalu on vapaasti saatavana Työterveyslaitoksen www-sivuilta ( Helmikuu Työelämässä on liian vähän sovittuja käytäntöjä työhönpaluun tuesta. Vain 41 prosenttia työterveysasemista tarjoaa työpaikoille pitkältä sairauslomalta työhönpaluun tukipalveluja sovitusti. Tutkimus toteutettiin osana kolmen vuoden välein tehtävää Työterveyshuolto Suomessa -kyselytutkimusta. Työterveyslaitos laati yhdessä maahantuojien kanssa EU:n kemikaaliasetuksen (REACH) mukaisia metanolin turvallisen käytön kuvauksia eli altistumisskenaarioita. Riskinhallintatoimina suosittelemme työjärjestelyjä, ilmanvaihdon tehostamista ja henkilökohtaisten suojaimien käyttöä. Maaliskuu Puupölyaltistumisen tiedetään lisäävän tulehduksellisia hengityselinten sairauksia. Järjestimme Työturvallisuuskeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallisen koulutuskiertueen puualan ammattilaisille, työsuojeluhenkilöstölle ja työterveyshuolloille. Aiheena oli, miten puupölyn terveyshaitat pystyttäisiin ehkäisemään ennakolta altistumista vähentämällä. Työterveyslaitos, VTT, Helsingin yliopisto ja Verve järjestivät kansainvälisen Activity symposiumin. Aiheena oli ergonomiaan liittyvän tutkimuksen ja käytäntöjen merkitys ja vaikutukset uusien tuotantotapojen ja palvelumuotojen jatkuvasti muuttuessa. Huhtikuu Mini-interventioseminaarissamme esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia ja työpaikkojen hyviä toimintamalleja alkoholin suurkulutuksen vähentämiseksi. Seminaarin avasi ministeri Liisa Hyssälä. Toukokuu Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokitukset jaettiin Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa. Koordinoimassamme foorumissa on yli 200 jäsentyöpaikkaa, jotka työllistävät yli henkilöä. Ilmastonmuutos ja työelämä -seminaarissa pohdittiin ilmastonmuutoksen tuomia tulevaisuuden haasteita yksiköiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan tasolla. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Työterveyden Edistämisryhdistys ry:n kanssa. Työterveyslaitos julisti Suomen autonomian merkkivuoden kunniaksi kaikille avoimen käsikirjoituskilpailun aiheesta Miten työ on muuttunut 200 vuodessa?. Kesäkuu Tutkimuksemme mukaan jo 15 vuotta sitten laaditut näyttöpäätetyön säädökset tunnetaan huonosti sekä työntekijöiden että työnantajien piirissä. Säädös mm. velvoittaa työnantajan arvioimaan päätetyöpaikat terveyden kannalta ja tarvittaessa korjaamaan työoloja. Suomessa tietokoneiden kanssa työskentelee noin 65 prosenttia työvoimasta. Selvitysten mukaan monet sairaalat ovat välittömässä korjaustarpeessa. VALSAI-projektissa tuotettiin uudenlaisia toimintamalleja ja työkaluja sairaaloiden peruskorjaamiseen yhdessä tutkimuslaitosten, sairaanhoitopiirien ja yritysten kanssa. Työterveyslaitos yhdessä Yrittäjänaisten Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnisti Naisyrittäjien hyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hankkeen. Hanke valmistuu syyskuussa Heinäkuu Loma. Elokuu Työterveyslaitoksen johtamassa seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että ylikuormitus sairaalaosastoilla lisää hoitohenkilökunnan masennuslääkkeiden käyttöä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Psychiatry -lehdessä. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tutkimuksemme osoitti, että selkeät vastuut ja tuki järjestelmäviidakossa auttavat pitkältä sairauslomalta työhön palaajaa. Tutkimus oli osa EU:n rahoittamaa Impact of Changing Social Structures on Stress and Quality of Life: individual and social perspectives -tutkimushanketta, johon osallistui Suomen lisäksi 5 muuta EU-maata. Syyskuu Rakenteeltaan ja ulkoasultaan uudistunut Työ Terveys Turvallisuus -lehti (TTT) lanseerattiin Turvallisuus Työhyvinvointi messuilla Tampereella. TTT-lehden näkökulma on käytännöllinen ja ihmisläheinen: lehti kertoo, miten työpaikan hyvää henkeä kehitetään, miten välttää tapaturmat ja miten pitää huolta henkisestä ja fyysisestä kunnosta. TTT-lehti palkitsi 5.9. psykologi Sirkku Kivistön Hyvän työelämän puolestapuhujana. Työterveyslaitoksen Terve mieli työssä -hankkeessa on kehitetty työolojen tarkasteluun uudenlainen työkalu - mielenterveysvaikutusten arviointi kehys (MIVA-kehys). Lokakuu Puupellettien käyttö energian lähteenä on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla. Tutkimuksemme osoitti, että työskentely puupellettivarastossa saattaa sisältää terveysriskejä. Riskejä voidaan ehkäistä tehokkaalla ilmanvaihdolla ja häkämittareilla. Sairauspoissaolot ovat luultua parempi terveysmittari tutkimustulosten mukaan. Useammin kuin kerran kolmessa vuodessa pitkällä sairauslomalla olleilla työntekijöillä on kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. Whitehall II-tutkimuksen tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. Työterveyspäivät kokosivat lähes 900 työelämän kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä Helsingin Messukeskukseen Tämän vuoden teemat liittyivät mm. työelämän arvoihin, työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon, organisaatioiden hajautumiseen ja työpaikkojen suunnitteluun. Marraskuu Valimotyöntekijöiden terveyttä seurattiin vuoden ajan Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Tutkimus osoitti, että sairauksien määrä kasvaa moninkertaiseksi, jos työntekijät altistuvat esim. häälle tai pölylle sekä tupakoivat. Huonot elintavat ja työperäinen altistuminen saavat yhdessä aikaan sairastumisriskin kasvun. Tutkimuksessa seurattiin verenkiertoelinten, hengityselinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Työterveyslaitoksen laaja seurantatutkimus metallialalla osoitti, että pitkän ajan terveysseurannalla voidaan ennustaa sairauksien puhkeamista ja ehkäistä niiden syntymistä. Työntekijöiden altistumista ja terveydentilaa tulisi seurata työuran alusta alkaen, Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti ensimmäisen Suomen työelämäpalkinnon professori Juhani Ilmariselle Finlandia-talossa. jotta ennalta ehkäisy onnistuisi ja oireita osattaisiin tulkita oikein. Juhani Ilmarinen Työterveyslaitoksesta sai ensimmäisen Suomen työelämäpalkinnon. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka toimii palkinnon suojelijana. Palkinto myönnetään toiminnasta tai innovaatiosta, joka on tukenut ikääntyvien työssä jaksamista ja jatkamista, työllistymisedellytyksiä tai parantanut heidän työolojaan. Joulukuu Tutkimusjohtaja Barbara Silverstein Yhdysvalloista luennoi Työterveyslaitoksen tutkimuspäivässä, jonka teemana oli interventiotutkimus. Työelämän ja terveyden tutkijoiden tulee jalkautua kentälle testaamaan teoriansa käytännössä työpaikoilla. Saadut testitulokset eli ns. interventiotutkimusten tulokset tulee edelleen muokata sellaiseen muotoon, että päättäjät ja lainsäätäjät ne ymmärtävät ja voivat niitä soveltaa. Tutkimuksemme mukaan työpaikan epävakaat, heikosti ennakoitavat työolot vaikuttavat osaltaan sydänsairauksien puhkeamiseen. Erityisen haavoittuvia ovat ikääntyvät työntekijät. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Public Health -lehdessä. Lue lisää: ks. Tiedotteet OSAAMISKESKUKSET Hyvät käytännöt ja osaaminen Anna-Liisa Pasanen (1.8. alk.) Kaj Husman (31.7. asti) TIIMIT Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Mona Lökström Koulutus ja kehittäminen Matti Ylikoski Tilastotiedepalvelut Tuula Nurminen Tutkimuksesta käytäntöön Juha Liira (1.9. alk.) Jos Verbeek (31.8. asti) Työolojen ja terveyden seuranta Timo Kauppinen Työkyvyn ja terveyden edistäminen Päivi Husman Työ ja yhteiskunta Antti Kasvio KÄRKITUTKIMUSYKSIKÖT TEEMAT JA TOIMINTAOHJELMAT ALUETOIMIPISTEET JA ALUEJOHTAJAT Inhimillinen työ Mikko Härmä Aivot ja työ -tutkimuskeskus Kiti Müller Ergonomia ja käytettävyys Nina Nevala Liikenne ja logistiikka Seppo Olkkonen Työn kehittäminen Kirsti Launis Työturvallisuus Markku Aaltonen Terveys ja työkyky Kaj Husman (1.8. alk) Hilkka Riihimäki (31.7. asti) Fyysinen toimintakyky Hannu Rintamäki Hoitaja- ja tukipalvelu Outi Fischer Työhön liittyvät sairaudet Eira Viikari-Juntura Työlääketiede Helena Taskinen Työperäisten sairauksien syntymekanismit ja ehkäisy Kirsti Husgafvel-Pursiainen Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen Pirjo Manninen Yliherkkyyssairauksien hallinta Antti Lauerma Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö Harri Alenius SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA PÄÄJOHTAJA Harri Vainio JOHTORYHMÄ Työyhteisöt ja organisaatiot Kari Lindström Muutokset ja tulevaisuuden työ Pekka Huuhtanen Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen Ahti Simola Työ ja mielenterveys Sirkku Kivistö Henkilöarviointi ja kompetenssien kehittäminen Kirsi Junnila Sosiaali- ja terveysalan työ Marjukka Laine Työyhteisöpalvelut Jalmari Heikkonen Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö Jussi Vahtera TEEMA-ALUE Elämänkulku ja työ Juhani Ilmarinen Työ/elämä tasapaino -ohjelma Kaisa Kauppinen Työympäristön kehittäminen Hannu Anttonen Kemialliset tekijät Tapani Tuomi Aerosolit, pölyt ja metallit Timo Tuomi Bioaerosolit ja sisäilma Marjut Reiman Fysikaaliset tekijät ja tekniset ratkaisut Rauno Pääkkönen Riskinarviointi ja biomonitorointi Tiina Santonen Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Helena Mäkinen Turvalliset johtamiskäytännöt Mika Liuhamo Uudet teknologiat ja riskit Kai Savolainen TEEMA-ALUE Laadukas sisäympäristö Kari Reijula Sisäiset palvelut Outi Sonkeri Henkilöstöpalvelut Monica Hostio Johdon tuki Outi Huida Talous- ja hankintapalvelut Pentti Laaninen Tieto- ja viestintätekniikka Rainer Holm (9.5. alk.) Maija Välisuo (8.5. asti) Toiminnan ohjaus - viestintä - kansainväliset asiat - suunnittelu ja seuranta - tutkimuspalvelut ja muu toiminnan tuki Jouni Toikkanen Helsinki Kuopio Lappeenranta Oulu Tampere Turku Olli Punnonen Juha Heikkinen (1.8. alk) Irma Welling Tiina Rajala ( alk.) Rauno Hanhela Jyrki Liesvuori Anna-Liisa Pasanen (31.7. asti) Irmeli Kinnunen (2.9. asti)

2 Organisaatio Voit tutustua organisaatioomme tarkemmin avaamalla takakannen. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi Helsinki Arinatie 3 A Helsinki puh faksi Kuopio PL 93 (Neulaniementie 4) Kuopio puh faksi Lappeenranta Laserkatu Lappeenranta puh faksi Oulu Aapistie Oulu puh faksi Työterveyslaitos Vuosikertomus 2008 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on noin 600, projekteissa työskentelee lisäksi n. 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Tampere PL 486 (Uimalankatu 1) Tampere puh faksi Turku Lemminkäisenkatu B Turku puh faksi Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ttl.fi Internet: ISSN Vuosikertomus 2008 Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

3 VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus Pääjohtajan katsaus 5 Generaldirektörens översikt 8 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 10 Vaikuttavuustavoitteet 11 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 14 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 18 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 22 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 26 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 28 Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi 32 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 36 Kansainvälinen yhteistyö 38 EU ja kansainväliset järjestöt 41 NIVA, Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health 42 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 44 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 46 Tutkimus 50 Asiantuntijapalvelut 54 Koulutus 56 Tiedonvälitys 60 Työterveyslaitoksen kustantamat julkaisut 62 Henkilöstö 64 Talouskatsaus 65 Tuloslaskelma 66 Tase 68 Tilintarkastajien kertomus 70 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 72 Johtokunta ja johtoryhmä 74 Asiantuntijatoimikunnat 75 Jorma Rantanen -luennoitsijat

4 2 TYÖTERVEYSLAITOS Pääjohtajan katsaus Vuoden 2008 alkupuolella Suomessa uskottiin sekä yritysten, rahalaitosten että julkisen talouden olevan varsin terveellä pohjalla ja kilpailukykyä pidettiin hyvänä. Tämä ei kuitenkaan estänyt taantumaa leviämästä voimalla myös Suomeen vuoden lopulla. Taantuma iskee juuri kun työpaikkojen kokonaismäärä olisi pitänyt saada mahdollisimman korkealle tasolle ja eläkevarannot karttumaan, ennen kuin suuret ikäluokat jättävät työelämän, työvoiman tarjonta kääntyy laskuun ja kansantalouden huoltosuhde heikkenee. Hallituksen elvytystoimista huolimatta Suomessa on arvioitu menetettävän noin satatuhatta työpaikkaa vuosina 2009 ja Keskeinen kysymys on, miten suomalainen työelämämalli toimii uudessa taloudellisessa tilanteessa. Vaarana on ajautua negatiiviseen pyörteeseen, jossa toisiaan ruokkivat talouden kärkitoimintojen siirtyminen pois Suomesta, saneeraukset, työpaikkojen heikkenevä sosiaalinen ilmapiiri, aleneva työllisyysaste ja julkisen talouden kasvava velkaantuminen. Pitemmälle katsovat puhuvat jo laman jälkeisestä noususta ja työvoimapulasta. Nyt on tärkeää, ettei toimintakyky työpaikoilla halvaannu eivätkä ihmiset syrjäydy työelämästä, vaikka hetkellisesti sen ulkopuolelle joutuisivatkin. Työnantajat, työntekijät, julkinen valta sekä työterveyshuolto- ja työsuojeluorganisaatiot tarvitsevat toimintamalleja. Työterveyslaitos pyrkii omalta osaltaan reagoimaan nopeasti ympäristön muutoksiin. Siksi ryhdyimme välittömästi päivittämään 1990-luvun laman aikana kertynyttä tietovarantoa. Räätälöimme tietopaketteja, palveluja ja koulutusta eri asiakasryhmiemme tarpeisiin: miten työpaikalla päästään yhteistoimin kriisistä ylös, millaista tukea tarvitaan laajojen lomautusten ja irtisanomisten aikana, miten selviytyä työssä kun suuri osa työyhteisöä katoaa ympäriltä, ja miten selviytyä työttömäksi joutumisesta. Lisäksi Työterveyslaitoksen on itsekin varauduttava tiukempaan aikaan ja sopeutettava toimintaamme sen mukaisesti. Muutoin Työterveyslaitoksen vuosi 2008 sujui hyvissä merkeissä. Heti vuodenvaihteessa julkaistiin Jussi Huttusen ja Jouko Mäki-Lohiluoman laatima selvitysraportti sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta. Sen perusteella peruspalveluministeri Paula Risikko totesi, että Työterveyslaitoksen toimenkuva on selkeä ja voimme jatkaa itsenäisenä laitoksena toteuttaen voimassaolevaa strategiaamme. Työelämään ja työelämän tutkimukseen liittyvä erityisosaamisemme haluttiin varmistaa. Taloustutkimuksen viime kesänä tehty kysely kertoi, että suomalaiset päättäjät ja vaikuttajat arvostavat osaamistamme. Julkisten palvelujen sarjassa sijoituimme kärkipäähän tutkimus- ja tuotekehitystyön, yhteiskuntavastuun sekä tuotteiden ja palvelujen laadun mittareilla. Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Selonteon mukaan innovaatiot eivät enää ole vain hyviä keksintöjä, joita joku ehkä saattaa joskus käyttää, vaan yhä useammin ne ovat asiakkaiden tarpeisiin kehitettyjä ratkaisuja. Sektoritutkimuslaitoksista halutaan kehittää monitieteisiä, korkeatasoisia ja yhteiskunnan kannalta relevanttia tutkimustietoa tuottavia kansainvälisiä toimijoita. Monet selonteon näkökulmat ovat jo mukana omassa strategiassamme; juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet viimeisen kolmen vuoden ajan. Asemamme itsenäisenä julkisoikeudellisena yhteisönä, pyrkimyksemme tuottaa työelämässä sovellettavia ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa, sekä tutkimusta, koulutusta, palvelutoimintaa ja tiedonvälitystä yhdistävä innovaatiomallimme kiinnostivat monia julkisen hallinnon organisaatioita, jotka olivat itse hahmottelemassa strategisia linjauksiaan tai muokkaamassa rakenteitaan. Tutkimusrahoituksemme on kehittynyt hyvään suuntaan jo useamman vuoden ajan. Suomen Akatemialta saamamme rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana kymmenkertaiseksi. Akatemian rahoitus on erittäin kilpailtua, joten sen saaminen osoittaa tutkimuksemme Työterveyslaitoksen on oltava uusien ajatusten airut, edellä aikaamme ja siten auttaa maamme työelämää ja työpaikkoja entistä parempaan iskuun. Uhkia torjuen ja mahdollisuuksiin tarttuen.

5 VUOSIKERTOMUS Keskeinen kysymys on, miten suomalainen työelämämalli toimii uudessa taloudellisessa tilanteessa. pysyneen alansa kärjessä. Samanaikaisesti innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä tukevalta TEKESiltä saamamme rahoitus on kaksinkertaistunut. Olemme siis myös onnistuneet muuntamaan tutkimustietoa yrityksiä hyödyntäviksi ratkaisuiksi. Työterveyden ja työturvallisuuden kehittämisessä riittää työtä. Työtapaturmien määrä kääntyi nousuun pari vuotta sitten; ongelmia on erityisesti rakennusalalla, missä työprosessit hajautuvat monien eri organisaatioiden ja vaihtuvien tekijöiden kesken. Nolla tapaturmaa foorumi osoitti, että keinoja kyllä on, kunhan tahto ja asenteet saadaan kohdalleen. Foorumin jäsentyöpaikoilla työtapaturmien määrä on vähentynyt, vaikka koko maan luvut nousevat. Foorumin jäsenet ottavat nollan tapaturman tavoitteen tosissaan ja oppivat toisiltaan. Alkoholihaitat lisääntyivät yhteiskunnassa. Niiden ehkäisemiseksi jatkoimme hyväksi havaittuun mini-interventiotoimintaan liittyvää koulutusta; miniinterventiossa työterveyshuollon henkilöstö ottaa alkoholinkäyttöön liittyvät asiat puheeksi normaalin vastaanottokäynnin aikana. Tavoitteena on kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa. Julkaisimme myös alkoholinkäyttöön liittyvää terveystietoa ja haastoimme työpaikat nostamaan alkoholiasiat pöydälle sekä viettämään tipatonta tammikuuta. Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi, että työterveyshuollon toiminnassa on kehitettävää; raportin mukaan työterveyshuollosta on tullut sairasvastaanottotoimintaa, vaikka sen tehtävänä on toimia työkykyyn liittyvien ongelmien ehkäisijänä ja työntekijöiden terveyden edistäjänä. Sairaanhoitopalvelujen määrä on lisääntynyt, koska yhä useampi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen myös näitä palveluja. Taustalla näkyvät jo pitkään jatkuneet perusterveydenhuollon palveluihin liittyvät ongelmat. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän roolin kirkastamiseksi ja työterveyshuoltopalveluja tilaavien työnantajien tehtävän helpottamiseksi laadimme kattavan oppaan siitä, millaista työterveyshuoltoa henkilöstölle kannattaa hankkia ja miten. Opas ilmestyi vuoden 2009 alussa. Panostimme myös työterveyshuollon Pääjohtaja Harri Vainio

6 4 TYÖTERVEYSLAITOS kattavuuden lisäämiseen, erityisesti pienyrittäjien työterveyshuollon kehittämiseen. Globalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen muuttavat yhteiskuntaa ja niiden vaikutukset näkyvät myös työelämässä. Vuonna 2008 nostimme näkyvästi esille nanoteknologian terveysvaikutukset sekä aivojen jaksamisen työssä. Myös johtamisen merkitys ja työyhteisön sosiaalisesta pääomasta huolehtiminen kiinnostivat suurta yleisöä. Muutoksiin liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Työterveyslaitoksen tehtävänä on etsiä uusia toimintamalleja ja kriittisesti arvioida nykyistä toimintaa. Meidän on oltava uusien ajatusten airut, edellä aikaamme ja siten auttaa maamme työelämää ja työpaikkoja entistä parempaan iskuun. Uhkia torjuen ja mahdollisuuksiin tarttuen. Taantumatilanteessa on tärkeää, ettei toimintakyky työpaikoilla halvaannu eivätkä ihmiset syrjäydy työelämästä, vaikka hetkellisesti sen ulkopuolelle joutuisivatkin.

7 VUOSIKERTOMUS Generaldirektörens översikt I början av år 2008 levde Finland fortfarande i tron att företagens och penninginstitutens ekonomi var i gott skick, att konkurrenskraften var god och att samhällsekonomin vilade på en stabil grund. Detta hindrade dock inte den ekonomiska recessionen från att drabba också vårt land i slutet av året. Recessionen slår till just när det totala antalet arbetsplatser borde ha fåtts upp till en så hög nivå som möjligt för att öka inflödet av pensionsmedel, innan de stora årskullarnas uttåg ur arbetslivet decimerar arbetskraftsutbudet och höjer försörjningskvoten. Trots det stimulanspaket som regeringen har lagt fram, räknar man med att Finland kommer att förlora ungefär hundratusen arbetsplatser under åren 2009 och En viktig fråga är om den finländska arbetslivsmodellen kommer att fungera i det nya ekonomiska läget. Risken är att vi hamnar in i en negativ spiral av utflyttningar av ekonomiska spetsfunktioner till utlandet, företagssaneringar, försämring av det psykosociala klimatet på arbetsplatserna, sjunkande sysselsättningsgrad och ökad offentlig skuldsättning. De som ser utvecklingen i ett längre perspektiv talar redan om det uppsving som följer efter recessionen och den brist på arbetskraft vi då kommer att ha. I dagens läge är det viktigt att arbetsplatsernas funktionsförmåga inte lamslås och att människor inte blir utstötta ur arbetslivet, även om de tillfälligt skulle råka bli arbetslösa. Arbetsgivarna, arbetstagarna och det offentliga behöver nya verksamhetsmodeller, liksom också företagshälsovården och arbetarskyddet. Arbetshälsoinstitutets strävan är att snabbt kunna reagera på omvärldsförändringarna. Vi tog därför omgående itu med att uppdatera den kunskapsbas som byggdes upp under den ekonomiska krisen på 1990-talet. Vi erbjuder skräddarsydda informationspaket, tjänster och utbildningar för olika kundgrupper: hur man på arbetsplatsen kan gå tillväga för att klara krisen med gemensamma krafter, vilka stödformer som är viktigast i en tid av omfattande permitteringar och uppsägningar, hur man klarar att fortsätta arbeta när en stor del av arbetsgemenskapen försvinner, och hur man klarar stressen att bli arbetslös. Samtidigt måste vi också själva bereda oss på hårdare tider och anpassa vår verksamhet därefter. I övriga avseenden var år 2008 ett gott år för Arbetshälsoinstitutet. Redan vid årsskiftet publicerades Jussi Huttunens och Jouko Mäki-Lohiluomas rapport om en nyinriktning av resurserna vid de ämbetsverk och inrättningar som är underställda social- och hälsovårdsministeriet. Omsorgsminister Paula Risikko konstaterade med anledning av rapporten att Arbetshälsoinstitutets uppgiftsbeskrivning är klart definierad och att vi får fortsätta som självständigt institut med vår nuvarande strategiska inriktning. Det ansågs viktigt att slå vakt om vårt specialkunnande inom arbetsliv och arbetslivsforskning. En enkätstudie som utfördes av Taloustutkimus senaste sommar visade att beslutsfattare och opinionsbildare värdesätter vårt kunnande. I kategorin offentliga tjänster fick vi höga poäng på kvalitetsindikatorerna för forsknings- och produktutvecklingsarbete, samhällsansvar samt produkter och tjänster. I statsrådets innovationspolitiska redogörelse, som godkändes av riksdagen i höstas, konstateras bl.a. att innovationsverksamhet allt oftare handlar om att ta fram nya lösningar för kundernas behov, och inte bara om att finna kunder för nya uppfinningar. Ambitionen är att utveckla sektorforskningsinstituten till mångvetenskapliga internationella aktörer och högklassiga producenter av samhällsrelevant forskningskunskap. Många av de synpunkter som tas upp i redogörelsen har redan under senaste tre åren beaktats i vår strategi och våra målsättningar. Vår ställning som självständigt offentligrättsligt samfund med ambitionen att producera arbetslivsinriktade > Työterveyslaitos järjesti Horisontti seminaarin työelämän vaikuttajille. Tulevaisuuden työelämäskenaarioita paneelissa pohtivat Leif Fagernäs EK:sta, Mikko Mäenpää STTK:sta, Timo Helosuo Nokiasta, Erika Heiskanen Novetoksesta ja Kiti Müller Työterveyslaitoksesta. Paneelin juonsi Ville Klinga.

8 6 TYÖTERVEYSLAITOS lösningar i samråd med kunder och samarbetspartner samt vår innovationsmodell som förenar forskning, utbildning, tjänsteverksamhet och informationsförmedling har intresserat många offentliga organisationer som själva är i färd med att dra upp strategiska riktlinjer för sin verksamhet eller se över sin organisationsstruktur. Finansieringen av vår forskning har redan länge utvecklats i positiv riktning. Sedan 2000-talets början har vårt finansieringsstöd från Finlands Akademi ökat tiofalt. Att vi hävdat oss så väl i den hårda konkurrensen om finansiering från Finlands Akademi visar att vi ligger långt framme inom forskningen på vårt område. Också vår finansiering från TEKES, för innovationsverksamhet och företagssamarbete, har ökat med det dubbla under samma tid. Detta visar att vi också har lyckats med att omsätta forskningsbaserad kunskap i praktiska lösningar på företagens problem. Inom området för arbetshälsa och arbetssäkerhet finns det fortfarande mycket att göra. Arbetsolycksfallsfrekvensen började för några år sedan åter öka - speciellt inom byggbranschen, där arbetsprocesserna ofta är uppdelade på flera olika företag och tillfälliga arbetstagare. Säkerheten på arbetsplatserna kan förbättras bara man har viljan och den rätta inställningen, det har Noll olycksfall-forumet visat. På de arbetsplatser som deltar i forumet har man lyckats minska antalet arbetsolyckor under samma tid som det totala antalet arbetsolyckor i landet har ökat. Forumdeltagarna lär av varandra med sikte på att förverkliga nollvisionen för antalet olycksfall. Alkoholskador utgör ett växande samhällsproblem. För att bromsa den negativa utvecklingen har vi fortsatt att ordna utbildning i mini-intervention, en enkel och användbar metod som går ut på att företagshälsovårdspersonalen tar upp frågan om alkoholbruket i samband med normala mottagningsbesök. Målet med interventionen är att alkoholbruket ska uppmärksammas i ett tillräckligt tidigt skede. Vi har gett ut hälsoinformation om alkoholbruk och uppmuntrat arbetsplatserna att ta upp alkoholfrågan till diskussion. Vi har också uppmuntrat våra kunder att göra januari till en alkoholfri månad. Statens revisionsverk tar i sin rapport upp behovet av förbättringar inom företagshälsovården; enligt rapporten har företagshälsovården utvecklats till en form av sjukmottagning, trots att dess uppgift är att förebygga problem med arbetshälsan och främja arbetstagarnas hälsotillstånd. Det ökade utbudet av sjukvårdstjänster beror på att allt fler arbetsgivare erbjuder sina arbetstagare också denna form av tjänster inom ramen för företagshälsovården. En bidragande orsak till detta är de pro-

9 VUOSIKERTOMUS blem som redan länge har förekommit i samband med primärvårdsservicen. För att lyfta fram betydelsen av det förebyggande arbetet och göra det lättare för arbetsgivarna att välja lämplig typ av företagshälsovårdsservice utarbetar vi som bäst en handbok med råd och anvisningar om vilken typ företagshälsovårdsservice det lönar sig att skaffa och hur man bör gå tillväga för att få den service man behöver. Handboken utkom i början av år Vi har också satsat på att göra företagshälsovården mer heltäckande, bl.a. genom att utveckla företagshälsovården för småföretagare. Globaliseringen, kraven på hållbar utveckling, nya teknologier och befolkningens åldrande är faktorer som förändrar både samhället och arbetslivet. Under år 2008 har vi arbetat på att synliggöra nanoteknologins konsekvenser för vår hälsa och vikten av att hålla hjärnan i skick så att den orkar arbeta. Också ledarskapets betydelse och vikten av att värna om det sociala kapitalet i arbetsgemenskapen hör till de frågor som har väckt intresse hos den stora allmänheten. Förändringar innebär både hot och möjligheter. Arbetshälsoinstitutets uppgift är att söka nya verksamhetsmodeller och att kritiskt granska den nuvarande verksamheten. Vår uppgift är att föra fram nya idéer och fungera som föregångare inom vårt område; endast på det sättet kan vi hjälpa landets arbetsliv och arbetsplatser att bli ännu mer konkurrenskraftiga. Nu gäller det att avvärja hoten och ta vara på möjligheterna. < Työterveyslaitoksen johtoryhmä kävi tutustumassa Outokummun kromikaivokseen Kemissä. Kaivosala on yksi Suomen kasvavista aloista, joilla Työterveyslaitoksen turvallisuusasiantuntemukselle on kysyntää.

10 8 TYÖTERVEYSLAITOS Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa.

11 VUOSIKERTOMUS

12 10 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ovat kehittämistehtäviä, joiden avulla pyrimme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen käytämme noin 50 prosenttia resursseistamme. Tämän lisäksi käytämme noin 30 prosenttia resursseistamme lakisääteiseen tai kysyntäohjautuvaan perustoimintaan, ja noin 20 prosenttia varaamme tulevaisuuteen suuntautuvaan, osaamistamme uudistavaan toimintaan sekä nopeaa reagointia vaativaan toimintaan. KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Kehittämispalaute Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa, kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä Kehittämispalaute Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi Tarve ASIAKKAAT Ratkaisu Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta.

13 VUOSIKERTOMUS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Hallitus on asettanut tavoitteeksi suomalaisten työuran pidentämisen. Työuran jatkuvuuden kannalta kriittisiä ovat siirtymät työn ja muun elämän välillä eri elämänvaiheissa: koulusta työhön, ammatista toiseen, työttömyydestä takaisin työhön, sairauslomalta työhön ja niin edelleen. Työjärjestelyjen nykyistä suuremmat yksilölliset joustot elämäntilanteen tai terveydentilan niin vaatiessa ovat tarpeellisia, jotta työhön osallistuminen lisääntyisi. Työkaluja nuorten ja ikääntyneiden työuran hallintaan Kokosimme yhteistyökumppaneiden kanssa selvityksen työhön osallistumisesta ja työllisyyden kehityksestä perustuen työhön osallistumisen tulo- ja lähtövirtoihin. Suosittelemme, että kokonaistyöllisyyden parantamiseksi on keskitettävä toimenpiteitä vuotiaiden sekä alle 30-vuotiaiden miesten ryhmään. Työelämän kehittäminen on keskeistä työurien pidentämisessä ja tätä varten työelämän kehittäjien yhteistyötä on parannettava. Peruskoulusta valmistuvien siirtymistä toisen asteen koulutukseen ja oppilaiden mielenterveyttä vahvistavaa Kohti työelämää -menetelmää levitettiin oppilaitosten käyttöön aiemmin julkaistun Koulutuksesta työhön menetelmän kanssa. Järjestimme vuonna 2008 opettajille viisi valmennuskurssia ja koulutimme 83 opettajaa ryhmämenetelmien ohjaajiksi, oppilaille jaettiin n työkirjaa. Työuran hallinnan edistämiseksi muuttuvissa organisaatioissa julkaisimme Työuran uurtaja ryhmämenetelmän (ent. Menestyväksi senioriksi). Menetelmään liittyvään vaikuttavuustutkimukseen osallistui 718 työntekijää ja esimiestä 17 eri organisaatiosta. Tutkimuksen mukaan menetelmällä on iso vaikutus masennusoireiden vähenemiseen ja työn imun lisääntymiseen. Menetelmästä hyötyvät eniten ne työntekijät, joilla on masennusriski. Tutkimus sai Yhdysvaltojen työterveyslaitoksen, NIOSH:in ja American Psychological Associationin järjestämän Best Practices Evaluation kilpailun jaetun ensimmäisen palkinnon. Menestyväksi senioriksi -valmennuskursseja oli kolme, joissa koulutimme 45 työntekijää ryhmänohjaajiksi. Diacor terveyspalvelut Oy sertifioitiin menetelmän levittäjäorganisaatioksi. Ikä voimavaraksi -työelämän valmennusohjelman (aikaisemmin Työ ja ikä -valmennusohjelma) valmentajien koulutusvaihe saatiin päätökseen ja osallistujat toteuttivat kenttäkokeilut omille kohderyhmilleen. Valmennusohjelman kehittämistyötä on jatkettu kenttäkokeiluvaiheesta saadun palautteen pohjalta ja prototyyppiä viimeistellään. Kansainvälistä ikäjohtamiskoulutusta jatkettiin Järjestimme vuoden 2008 aikana kolme kansainvälistä Age Management -koulutusta. Pohjoismaisen työympäristöinstituutin NIVAn kanssa järjestimme jo viidennen kansainvälisen ikäjohtamisen kurssin. Asiantuntijamme

14 12 TYÖTERVEYSLAITOS ovat käyneet useissa EU-kokouksissa kertomassa suomalaisista ikäjohtamisen ja työkyvyn edistämisen käytännöistä. Työterveyshuollon pätevöittävään koulutukseen on sisällytetty ikä-teemaa käsittelevä kokonaisuus ja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstölle suunnatuissa täydennyskoulutuksissa on käsitelty ikä-teemaa eri näkökulmista. Masennuksen hoidon solmukohdat avataan koulutuskiertueellamme Valtakunnallisella kolmiosaisella koulutuskiertueella levitimme kentälle Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio - suositusta, joka julkaistiin Duodecimin Terveysportissa. Koulutuskiertueella pureudutaan hoitoketjun solmukohtiin ja kentän ilmaisemiin koulutustarpeisiin. Ensimmäinen osa Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin välisenä yhteistyönä toteutui kuudella paikkakunnalla. Sen tavoitteena oli kohentaa työterveyslääkäreiden ja psykiatrien valmiuksia hoitaa masennusta yhteistyössä uuden hoitosuosituksen mukaisesti, jakaa käyttöön kliinisesti hyväksi havaittuja toimintamalleja kentältä sekä kannustaa luomaan uusia toimivia yhteistyökäytäntöjä. Erityisesti keskityimme masennuspotilaan työkyvyn ja työhönpaluun tukemiseen. Koulutukseen osallistuneille jaettiin koulutustilaisuudessa Masennuksen hoito työterveyshuollossa -opaskirja. Työhönpaluu toimivaksi Pitkiin sairauslomiin ja työhönpaluuseen liittyvässä tutkimuksessamme kohteena olivat sekä työelämässä toimivat ammattihenkilöt että pitkällä sairauslomalla olleet henkilöt. Ammattihenkilöt kokivat onnistuneen työhönpaluun suurimmaksi haasteeksi koordinaation puutteen ja vastuiden epäselvyyden. Sairauslomalla olijat pitivät tärkeinä esimiesten yhteydenottoja. Työhön paluuta ennustivat varmuus työpaikasta, osaaminen ja korkea koulutustaso. Tuotimme mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvitysmallin ja oikea-aikaista ja turvallista työhönpaluuta edistävä yhteistoimintamallin. Toimintatapasuositukset tukevat työterveys- ja turvallisuusjohtamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut julkaisut jokaiseen työterveysyksikköön Suomessa ja suositellut tulosten käyttöönottoa. Työuupumus voi johtaa pysyvään työkyvyn menetykseen Terveys aineistoon perustunut tutkimuksemme osoitti, että miehillä vakavaan työuupumukseen liittyi pidempi sairauspoissaolojakso kuin naisilla. Naisilla taas jo lievään työuupumukseen liittyi todennäköisemmin pitkä sairauspoissaolo. Työuupumus voi johtaa myös pysyvään työkyvyn menetykseen. Sairaalahenkilöstöön kohdistuneessa tutkimuksessamme käytettiin objektiivisen työkuormituksen mittarina potilasmäärää ja havaittiin, että mitä suurempi ylikuormitus potilasmäärässä osastolla oli ollut, sitä todennäköisempää oli henkilöstön masennuslääkkeiden käyttö. Mielenterveysriski näytti siis liittyvän sellaiseen vähintään puoli vuotta kestävään kuormitukseen, jossa vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä ylitti selvästi osaston kapasiteetin. Sosioekonomiset erot näkyvät myös mielenterveydessä Tutkimuksemme osoitti, että myös työssäkäyvän väestön keskuudessa alhaiseen tulotasoon liittyy riski mielenterveyden häiriöön. Miehillä tämä riski oli lähes kolminkertainen, naisilla kaksinkertainen. Sosioekonomisia mielenterveyseroja selittivät miehillä voimakkaammin erot työoloissa, kun taas naisilla erot liittyivät useammin yksityiselämän kuormitustekijöihin ja fyysiseen sairastavuuteen. Kuntasektoriin kohdistuneessa tutkimuksessamme masennuslääkkeiden käyttö vaihteli työmarkkina-aseman mukaan; mitä lyhyempi pätkätyösuhde työntekijällä oli ollut, sitä todennäköisempää oli masennuslääkkeiden käyttö. Eniten masennuslääkkeitä käyttivät työllistämistukea saaneet pitkäaikaistyöttömät. Lontoon yliopiston kanssa yhteistyönä julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan suuri muutos, tarkoitti se sitten henkilöstövähennyksen jälkeen työhön jäämistä, yrityksen laajentumista tai irtisanotuksi joutumista, heikentää kohteeksi joutuneen työntekijän terveyttä. Osittaista sairauslomaa ja osasairauspäivärahaa ei osata hyödyntää riittävästi Kartoitimme osittaisen sairausloman ja osasairauspäivärahan käytön laajuutta ja käyttäjäryhmiä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa kirjallisuuskatsauksen avulla. Tulosten mukaan Ruotsissa osasairauspäivärahan osuus kaikista sairauspäivärahakausista on yli kolmannes, Norjassa noin viidennes ja Tanskassa alle 10 prosenttia. Suomessa etuuden käyttö jäi vähäiseksi sen käyttöönottovuonna Etuuden käyttäjäryhmät ovat kaikissa maissa hyvin samankaltaisia. Suurin osa käyttäjistä on yli 45-vuotiaita naisia. Eri osapuolet suhtautuvat etuuden käyttöön pääosin myönteisesti ja osittaisen sairausloman uskotaan edistävän työhön paluuta kokoaikaiseen sairauslomaan verrattuna. Tutkimuksissa havaitut esteet osittaisen sairausloman käytölle liittyvät yleisimmin käytännön työjärjestelyihin ja osapuolten väliseen yhteistyöhön. Vakuuttava tutkimusnäyttö osittaisen sairausloman vaikutuksista puuttuu vielä. Kansaneläkelaitoksen kanssa tekemämme kyselytutkimuksen mukaan kokemukset osasairauspäivärahan käytöstä olivat enimmäkseen myönteisiä. Suurin osa vastaajista oli saanut tietoa etuudesta riittävästi ja he kokivat, että työjärjestelyt työpaikoilla olivat olleet melko helppoja. Osasairauspäivärahakauden aikaiseen taloudelliseen toimeentuloon olivat tyytymättömiä etenkin alimpiin tuloluokkiin kuuluvat vastaajat. Tulokset viittaa-

15 VUOSIKERTOMUS vat siihen, että työkyvyn heikkenemisen alkuvaiheessa ja useissa somaattisissa sairauksissa kauden nykyinen enimmäiskesto, 72 päivää, voi olla riittävä. Sen sijaan pitkällisistä sairauksista ja esimerkiksi mielenterveydenhäiriöistä toivuttaessa kauden harkinnanvarainen jatkaminen saattaisi olla hyödyllistä. JULKAISUT JA LISÄTIETOJA Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää -ryhmämenetelmät Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys -raportti Hyvä koulu -kirja RaPatti - ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmalli Keskusteluja työssä jatkamisesta -raportti Masennuksen hoito työterveyshuollossa. Koulutusaineistoa. Opas julkaistaan kirjana > Kuvassa vas. henkilöstöjohtaja Sara Purhonen, työterveyshoitaja Sinikka Koivu ja projektipäällikkö Mervi Platan Diacorista. Diacor Terveyspalvelut Oy, Työuran uurtaja -menetelmän käyttäjä Diacor terveyspalvelut Oy on Työterveyslaitoksen sertifioiman Työuran uurtaja -menetelmän sopimuskumppani ja sitoutunut vahvistamaan ja kehittämään Työuran uurtaja -osaamistaan. Diacorin Työuran uurtaja -asiantuntijat ovat suorittaneet Työterveyslaitoksen sertifiointikoulutuksen. Diacorin Työuran uurtaja -pilottihankkeissa menetelmän mukaiseen valmennukseen on osallistunut myös Diacorin omaa henkilöstöä. Osallistuneiden palautteet ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Projektipäällikkö Mervi Platan, Diacor Terveyspalvelut Oy Olemme ottaneet vuoden alusta käyttöömme Työuran uurtaja -menetelmän osaksi työterveyshuollon työvälineitä ja palveluitamme. Tarjoamme tämän avulla asiakasyrityksillemme keinoja kohdata työelämän muutostilanteita ja pyrimme tukemaan ja edistämään yksilön työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Ryhmätapaamisissa osallistujat osallistuvat aktiivisesti muun muassa omien vahvuuksiensa ja taitojensa tunnistamiseen, stressinhallintaan ja hyvinvointiin. Työuran uurtaja -menetelmä tukee hyvin henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamista. Erityisesti työnhallinnan tunteen koetaan lisääntyvän.

16 14 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain n , mutta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulee olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. REACH-asiantuntemuksemme on käytössä sekä kotimaassa että Euroopassa EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö (REACH) ja kemikaalien luokitus ja merkintäjärjestelmä (CLP/GHS) tuovat uusia työkaluja ja velvoitteita kemikaaliriskien arviointiin ja hallintaan yrityksissä. Tiedotimme REACH:n ja CLP:n aiheuttamista vaikutuksista avoimissa koulutustilaisuuksissa, jotka oli suunnattu pääosin työpaikoille ja työterveyshuolloille. Kansainvälinen kurssi The Health Risk Assessment of Metals, Their Alloys and Compounds under REACH kokosi yhteen teollisuuden, viranomaisten ja tutkimuksen edustajat pohtimaan metallien riskinarviointiin liittyviä haasteita REACH:n kannalta. Kurssilla jaettiin tietoa niin uusista mahdollisista käytännöistä ja ohjeista kuin Borealis Polymers Oy

17 VUOSIKERTOMUS metalliriskinarvioinnin haasteista ja tarpeista. Aloitimme yhdessä metalliteollisuuden yritysten kanssa uusien mallien kehittämisen metallilejeerinkien terveysriskien arviointiin. Työssä hyödynnetään uudenlaisen in vitro -liukoisuustutkimuksen tuloksia. Johtamamme konsortio solmi puitesopimuksen Euroopan kemikaaliviraston kanssa REACH-asetukseen liittyvistä asiantuntijapalveluista kesällä Kemikaalivirasto voi tilata konsortiolta tieteellisiin, teknisiin, terveys-, ympäristö- ja sosioekonomisiin kysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Konsortioon kuuluvat Työterveyslaitoksen lisäksi Valtion tekninen tutkimuslaitos (VTT), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Pöyry Environment Oy ja Deloitte. Nolla tapaturmaa -foorumi viisi vuotta Nolla tapaturmaa -foorumi on kumppanuusverkosto, jossa Työterveyslaitos yhdessä suomalaisten työpaikkojen kanssa edistää tapaturmantorjuntaa. Foorumin jäsentyöpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2008 lähes 30 prosenttia (195 työpaikkaa, työntekijää.) Tämä kattaa noin 10 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumin tiedotus- ja koulutustoiminta onkin erittäin vilkasta. Jäsenseminaareihin ja avoimiin informaatiotilaisuuksiin osallistui yli 600 henkilöä. Foorumin toiminnasta tiedotetaan muun muassa uutiskirjeen, tiedotuslehtisten, materiaalipakettien ja seinäkalenterin avulla. Extranet - ja internet -sivustot ovat keskeinen tiedottamisen kanava. Turvallisuus 2008-messujen yhteydessä Tampereella syyskuussa 2008 juhlittiin Nolla tapaturmaa -foorumin 5-vuotista toimintaa. Samalla julkistettiin Jorma Saari -työturvallisuuden tunnustuspalkinto. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii myös osana Työhyvinvointifoorumia, jonka sosiaali- ja terveysministeriö perusti Foorumi kokoaa yhteen työhyvinvointisektorin toimijoita. Alihankintaverkoston turvallisuutta kehitetään Turvallisuuskympin avulla Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden laajassa keskuksessa on jo pitkään ponnisteltu paremman työturvallisuuden puolesta. Moni alueen yrityksistä on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen. Alueella toimiva Borealis Polymers Oy on palkittu useasti esimerkillisestä ja menestyksellisestä turvallisuustyöstä. Kaiken perustana ovat yhteiset turvallisuusperiaatteet ja -säännöt. Tilaajayritykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä yhteisen työturvallisuuden tahtotilan, tavoitteiden ja menettelytapojen aikaansaamiseksi yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Yritysten oman sekä alueella toimivien aliurakoitsijoiden henkilöstön turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kilpilahden alueen tilaajayritykset kouluttavat aliurakoitsijoitaan ja palveluntuottajiaan Turvallisuuskymppimenetelmän käyttöön päivän mittaisissa tilaisuuksissa, joissa Työterveyslaitos on toiminut asiantuntijana. Koulutuksen jälkeen toimittajayritykset ovat arvioineet omaa toimintaansa menetelmän avulla. Työntekijämäärällä mitaten valtaosa Kilpilahden alueelle palveluja toimittavista yrityksistä on toteuttanut Turvallisuuskymppiitsearvioinnin. Perusajatuksena on, että tilaajat myös auditoivat säännöllisesti toimittajayritysten käytäntöjä. Työterveyslaitos on ollut järjestämässä esimies- ja auditointikoulutuksia tilaajayritysten avainhenkilöille. Sairaalakiinteistöjen kehittämishanke VALSAI parantaa sisäympäristöä ja terveyttä Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VALSAI ) tuotti sairaaloiden peruskorjaustoimintaan hyviä käytäntöjä, joiden avulla peruskorjausten ja sisäympäristön laatu sairaaloissa paranevat. Samalla edistetään tuhansien sairaalatyöntekijöiden ja potilaiden terveyttä. VALSAI-hankkeessa tuotettiin menettelytavat sairaanhoitopiirien pitkän tähtäimen toiminnallisen suunnittelun ja tilatarpeiden yhdistämiseen. Myös hoitoprosessien suunnittelu ja tilojen suunnittelu yhdistettiin. Laajassa kumppanuusverkostossa tuotettiin myös kokonaisvisio maamme terveydenhuollon kiinteistöille. Hanke on osa Tekesin terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta kehittävää FinnWell-ohjelmaa. Hankkeen tulokset jalkautetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla 20 sairaanhoitopiiriin. Hankkeen tulokset on soveltuvin osin yleistettävissä muuhunkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskantaan. < Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella panostetaan turvallisuuteen. Alueen yritykset ovat laatineet yhteiset turvallisuusperiaatteet ja -säännöt.

18 16 TYÖTERVEYSLAITOS Senaatti-kiinteistöjen kanssa edistämme tilankäyttäjien hyvinvointia Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtävällä pitkäjänteisellä kehittämistyöllä edistämme terveellisen ja turvallisen sisäympäristön ylläpitämistä Senaatti-kiinteistöjen omistamissa valtionhallinnon kiinteistöissä. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin Senaatti-kiinteistöjen toimintatapoja sisäympäristöongelmien käsittelyssä, ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Hajanaisesta toimintatapojen kirjosta tehtiin jäsentynyt kokonaisuus, josta löytyvät sopivat toimintamallit eri tilanteisiin. Ratkaisumalleja etsittiin erityisesti laajoihin ja vaikeisiin sisäilmasto-ongelmiin. Huomio kiinnitettiin prosessiosaamiseen sekä yhteistyöhön ja viestintään tilan käyttäjien ja Senaatti-kiinteistöjen välillä. Hankkeen tuloksena valmistui Senaatin uusi toimintatapa, josta hyötyvät tilojen käyttäjinä olevat työpaikat ja niiden tuhannet työntekijät ympäri maata. Kehitystyön tuloksia levitämme myös muillekin kiinteistönomistajille kuten kuntasektorille ja yksityisille työpaikoille. Kehitystyön jalkauttamiseksi rakennettiin koulutuskokonaisuus henkilöille, joiden tehtäviin sisältyy sisäilmastokorjaushankkeiden vetäminen. Koulutus käynnistyy vuoden 2009 alussa. On ilmeistä, että Senaatti-kiinteistöjen esimerkki ja vaatimukset siirtyvät Senaatille tiloja tuottaviin ja korjaaviin rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksiin ja sitä kautta työpaikkojen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hyväksi. Toimistomelu heikentää työtehoa Mallinnettu ja koettu toimistojen sisäympäristö- hanke (MAKSI) painottui avotoimistojen ääniympäristöihin. Tavoitteena oli akustisten tuotteiden kehittäminen, suunnitteluohjeiden ja -menetelmien luominen ja melun tuottavuusvaikutusten osoittaminen. Psykologisilla laboratoriokokeilla saatiin vakuuttava näyttö siitä, että toimistomelu heikentää toimistomaisen työn suorittamista 10 prosenttia. Työtehokkuuden muutos selittyy sillä, miten hyvin puheäänet erottuvat, ei sillä, miten voimakasta toimistomelu on. Tuloksen avulla on voitu osoittaa huoneakustisen suunnittelun tärkeys. Kenttätutkimusten mukaan melu on suurin sisäympäristön haittatekijä. Hyvällä akustisella suunnittelulla meluhaittoja voidaan merkittävästi vähentää. Uusi internetpohjainen suunnittelumenetelmä mahdollistaa tutkimustiedon levittämisen käytäntöön sekä Työterveyslaitoksen palveluprojekteissa että muiden asiantuntijoiden toimesta. Suunnitteluohjeet otettiin osaksi uutta Sisäilmastoluokitusta 2008 sekä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton suunnitteluohjetta, minkä kautta tulokset jalkautuvat nopeasti suunnittelukuntaan. LISÄTIEDOT JA JULKAISUT Internettyökalu START sairaalakiinteistöjen tekniseen arviointiin Sisäilmastoluokitus 2008 Suomen Rakennusinsinöörien Liiton suunnitteluohje Vesijumppaajia Naantalin Kylpylässä yrittäjille järjestetyssä PYRI-kuntoutuksessa <

19 VUOSIKERTOMUS ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Varsinais-Suomen Yrittäjät Varsinais-Suomen Yrittäjät on tehnyt Työterveyslaitoksen kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä jo vuodesta 1995 SYTY yrittäjien hyvinvointihankkeen puitteissa. Uusin kolmivuotinen yhteistyöhanke keskittyy pienten mikroyritysten ja niiden työntekijöiden jaksamiseen. Työterveyslaitos on mukana myös Varsinais-Suomen Yrittäjien vast ikään perustamassa Yrittäjän Tukiverkko -hankkeessa, joka on suunnattu vaikeuksiin joutuneille yrittäjille ja yrityksille. Varsinais- Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom: Työ on monelle yrittäjälle keskeinen elämän sisältö. Yrittäjän omasta terveydestä huolehtiminen jää usein väistämättä yritystoiminnan varjoon. < Työterveyslaitoksen asiantuntijat käyvät säännöllisesti tilaisuuksissamme kertomassa yrittäjille työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksestä. Viime vuosina yrittäjät ovat selkeästi panostaneet enemmän omaan jaksamiseensa.

20 18 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tieto- ja viestintätekniikka puolestaan mahdollistavat uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi työpaikoilla. Se tarkoittaa työn myönteisten puolten kehittämistä ja ongelmien korjaamista. Erityisesti työn mielekkyys ja työn imu ovat nousseet tavoiteltaviksi asioiksi. Samalla tarvitaan työpaikoilla myös valmiuksia kohdata kriisejä ja rakenteellisia muutoksia. Työyhteisöjen kehittämiseksi ja työstressin ehkäisemiseksi olemme kehittäneet ja koonneet yksinkertaisia malleja työpaikan eri osapuolille. Tämä on tapahtunut yhteistyössä muiden EU maiden kanssa. Työstressin ehkäisyn hyvät käytännöt löytyvät kansainvälisessä yhteistyössä Rakensimme viitekehyksen psykososiaalisten riskien kuten työväkivallan ja työpaikkakiusaamisen hallintaan eurooppalaisessa Psychosocial Risk Management European Framework -hankkeessa. Viitekehyksen kuvaama toimintatapa ja sen tueksi rakennetut suositukset ja ohjeet antavat hyvän lähtökohdan työperäisen stressin, asiakasväkivallan, työpaikka- kiusaamisen ja muiden psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Ohjeet tukevat päättäjien ja yritysjohdon sekä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden ja työsuojeluviranomaisten työtä. Toisessa kansainvälisessä hankkeessa koottiin malleja työhyvinvoinnin edistämiseksi eri Euroopan maista (EU- PROGRESS-hanke Well-being at work). Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kuuden maan asiantuntijan (Japani, Intia, Kanada, Ruotsi, Tanska, Suomi) yhteishankkeessa valmistui puolestaan työstressin ehkäisyn tarkastusmenetelmän käsikirjoitus. Testausvaihe on menossa Japanissa ja Intiassa. Työhyvinvointiohjelma vaikuttaa positiivisesti vielä seitsemänkin vuoden kuluttuakin Siirtyminen tilaaja-tuottaja -malliin kuntasektorilla 1990-luvulla muutti kuntien palvelujen tuotantoa monin tavoin. Helsingin kaupungin rakennusviraston jakautuminen tilaaja- ja tuottajayksiköihin lisäsi tuottavuutta,