Tervetuloa Oulun yliopistoon. 1. painos 1996 Toimitus: Auli Saukkonen ja Sanna Vähänen Kuvitus: Riku Nieminen Graafinen suunnittelu: Raimo Ahonen

Transkriptio

1

2 2 Tervetuloa Oulun yliopistoon 1. painos 1996 Toimitus: Auli Saukkonen ja Sanna Vähänen Kuvitus: Riku Nieminen Graafinen suunnittelu: Raimo Ahonen 2. painos 2000 Päivityksen koonnut Riitta Nurkkala 3. painos 2002 Päivityksen koonneet Riitta Nurkkala ja Liisa Rossi Graafinen suunnittelu ja taitto: Pasi Terästi

3 3 LUKIJALLE Yliopiston perinteisenä tehtävänä on ollut vapaan tieteellisen tutkimuksen ja sivistyksen edistäminen sekä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Uusi tehtävä yliopistojen toiminnassa on yhteiskunnallinen palvelutehtävä kaikinpuolinen vaikuttaminen yhteiskunnan kehitykseen. Oman tehtävämäärittelynsä mukaisesti Oulun yliopiston tavoitteena on olla kansainvälinen tiedeyhteisö, jonka perustehtävänä on edistää Pohjois-Suomen sivistystä ja aineellista hyvinvointia. Vaikutusalueellaan Oulun yliopisto nähdäänkin alueen kiistattomana kehityksen veturina. Kooltaan Oulun yliopisto on nousemassa yhä selkeämmin Suomen kakkosyliopistoksi heti Helsingin yliopiston jälkeen. Yliopiston palveluksessa olevan henkilöstön määrä on n Opiskelijoita Oulun yliopistossa on yli Lisäksi yliopisto on tuhansien aikuis- ja täydennyskoulutuksessa olevien opiskelupaikka. Yliopiston yhtenä perusarvona on yhteisöllisyyden kehittäminen. Se tarkoittaa vuorovaikutteisuutta, avoimuutta työssä, työyhteisöön sidonnaisuutta ja vastuunkantoa. Toivon, että Sinä yliopiston uutena työntekijänä voisit sitoutua näihin arvoihin ja olla omalta osaltasi mukana kehittämässä Oulun yliopistosta yhä tehokkaampaa ja toimivampaa tiede- ja työyhteisöä. Tervetuloa Oulun yliopistoon. Hannu Pietilä hallintojohtaja

4 4 TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON Lukijalle OULUN YLIOPISTO OSANA YLIOPISTOLAITOSTA MISSIO VISIO ARVOT TIEDEKUNNAT Humanistinen tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Teknillinen tiedekunta TUKIYKSIKÖT Yliopiston hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Opetus- ja opiskelijapalvelut Talous- ja toimitilapalvelut Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Tietohallintopalvelut Viestintäpalvelut ERILLISYKSIKÖT Elektronioptiikan laitos Kajaanin kehittämiskeskus Kielikeskus Kirjasto Koe-eläinkeskus Koulutus- ja tutkimuspalvelut Meri-Lappi -instituutti Sodankylän geofysiikan observatorio Thule-instituutti MUU ALUEELLINEN TOIMINTA Chydenius-instituutti Oulangan biologinen asema ja Naturpolis Kuusamo Oulun Eteläisen instituutti Pehr Brahe -ohjelmistolaboratorio OULUN YLIOPISTON PAINOALAT Biotekniikka / Biocenter Oulu Informaatiotekniikka / Infotech Oulu Pohjoisuus / Thule-instituutti Ympäristöala / NorNet

5 5 PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA Virka- ja työsuhde Työaika Palkkaus Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Palkanmaksu Vuosiloma Virkavapaus Sairausloma Työtapaturma ja ammattitauti Perhevapaat Virkamatka Sivutoimilupa ja -ilmoitus Työterveyshuolto Nimikirja Työtodistus Palvelusaikatodistus HENKILÖSTÖPALVELUJA Apurahat Henkilökortti Liikunta Kulttuuriklubi Ruokailu Sähköpostiosoitteet Tasa-arvo Ympäristöasioiden hallinta TYÖSUOJELU AMMATTIJÄRJESTÖT YLIOPISTON JULKAISEMAT LEHDET YLIOPISTON JULKAISUTOIMINTA KIRJALLISTA MATERIAALIA OULUN YLIOPISTOSTA

6 6 OULUN YLIOPISTO OSANA YLIOPISTOLAITOSTA Suomen toisen valtionyliopiston, Oulun yliopiston (perustettu v. 1958) asema Suomen yliopistolaitoksessa on merkittävä. Yliopisto edustaa siitä noin kymmentä prosenttia. Oulun yliopiston ensisijaiseen vaikutusalueeseen kuuluu Oulun ja Lapin läänit, Keski-Pohjanmaa ja Ylä-Savo, maantieteellisesti noin puolet Suomesta. Tällä yliopiston opiskelijoiden ensisijaisella rekrytointialueella on asukkaita hieman vajaa Oulun yliopisto on maamme 20 eri yliopistoyksikön joukossa saman suuruinen eri mittarein verrattaessa yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Teknillisen korkeakoulun kanssa. Mikäli suuruutta mitataan uusien opiskelijoiden, perustutkinnon ja tohtorintutkinnon suorittaneiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön tai budjettirahoituksen määrällä, sijoittuu Oulun yliopisto toiseksi Helsingin yliopiston jälkeen. Yliopisto on n henkilön työyhteisö sekä yli opiskelijan ja noin 2000 vuosittain sisäänotettavan uuden opiskelijan opinahjo. Aikuis- ja täydennyskoulutukseen sekä avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuu vuosittain lähes aikuisopiskelijaa. Yliopistossa suoritetaan vuosittain yli 1100 perustutkintoa ja noin 120 jatko-opiskelijaa väittelee tohtoriksi. Yliopisto käyttää toimintaansa rahaa vuosittain suurimpien pohjoissuomalaisten kuntien talousarvioiden verran. Yliopiston budjetoidut menot ovat yli 100 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus mukaan luettuna yliopiston kokonaisrahoitus on viime vuosina ollut noin 170 milj. euroa. Yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kiistaton alueellisesti, merkittävä valtakunnallisesti ja voimistuva kansainvälisesti. Yliopiston tutkimus ja koulutus ovat luoneet välittömästi mm. yli 8000 työpaikkaa sähkötieknilliseen ja elektroniikkateollisuuteen pääasiassa Ouluun ja Oulun seudulle. Huomattava osa viime vuosina syntyneistä työpaikoista on syntynyt informaatiotekniikan ja tietoteollisuuden aloille. Yliopiston toiminnasta (henkilökunta, kokonaisrahoitus) noin kymmenen prosenttia tapahtuu yliopiston päätoimipaikan eli Oulun ulkopuolisissa alueellisissa toimipisteissä. Yliopiston toimintastrategiassa on määritelty yliopiston missio eli tehtävä sekä visio eli tahtotila vuoteen 2010.

7 MISSIO Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, jonka perustehtävä on edistää Pohjois-Suomen sivistystä ja aineellista hyvinvointia. Yliopisto tarjoaa korkeatasoisen oppimisympäristön kouluttaessaan erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. VISIO Vuonna 2010 Oulun yliopisto on kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti vaikuttava ja tunnustettu oppimis- ja tutkimusyhteisö, jolla on sekä sivistys- että hyötytehtävä. Oulun yliopisto on merkittävä osa eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Kaikki tutkimusyksiköt ovat hyvää kansainvälistä tasoa ja useat ovat johtoasemassa. Oulun yliopisto antaa laadukasta ylintä opetusta ja on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu. Opetus- ja tutkimustyössään Oulun yliopisto käyttää tehokkaasti hyväkseen monialaisuuttaan. Oulun yliopisto on opiskelijoita ja henkilökuntaa houkutteleva ja heistä huolehtiva tiedeyhteisö sekä haluttu yhteistyökumppani arvotautonomia Eettisyys joka edellyttää toiminnan kaikessa toiminnassamme korkeata moraalia, suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää sekä rehellisyyttä itseä ja muita kohtaan. Yhteisöllisyys jolla tarkoitamme vuorovaikutteisuutta, avoimuutta, työhön ja yhteisöön sitoutumista sekä vastuun kantoa. toiminnassaan Oulun yliopisto tavoittelee seuraavien arvojen toteutumista: eri tasoilla joka antaa meille mahdollisuuden päättää keinoista ja tavoista yhteisten päämääriemme saavuttamiseksi ja joka yksilötasolla merkitsee riittävää liikkumatilaa. Laatu ja yhteiskunnallinen vastuu joilla ymmärrämme tasokkuutta ja innovatiivisuutta niin opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa kuin muussakin toiminnassamme sekä kaiken toimintamme itsearviointia ja vastuuta tulevaisuudesta.

8 8 TIEDEKUNNAT Humanistinen tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Teknillinen tiedekunta Oulun yliopiston kuusi tiedekuntaa ja kahdeksan eri koulutusalaa mahdollistavat tutkinnon suorittamisen yli kolmessakymmenessä eri koulutusohjelmassa. Yliopiston tiedekunnista humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta sijaitsevat kokonaisuudessaan Linnanmaalla. Kasvatustieteiden tiedekunta toimii muutoin Linnanmaalla lukuunottamatta musiikkikasvatuksen ja teknologiakasvatuksen koulutusta, joiden toimipiste on Kasarmintie 4:ssä sekä varhaiskasvatuksen koulutusta Maunonkatu 2:ssa. Kajaanissa toimii Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Seminaarinkatu 2:ssa. Lääketieteellisen tiedekunnan toiminta on keskittynyt Kontinkankaan alueelle Oulun yliopistollisen sairaalan läheisyyteen. Teknillinen tiedekunta toimii Linnanmaalla lukuunottamatta arkkitehtuurin osastoa. Arkkitehtuurin osasto sijaitsee keskustassa, Aleksanterinkatu 6:ssa. Humanistinen tiedekunta PL Oulun yliopisto fax opetus ja tutkimus4 laitokset4 tutkinnot4 Humanistinen tiedekunta Humanistisen tiedekunnan opetus- ja tutkimustyö kattaa pääainetasolla seuraavat ihmisen aineellisen ja henkisen kulttuurin saavutuksia tutkivat tieteet: informaatiotutkimus, historiatieteistä aate- ja oppihistoria, Suomen ja Skandinavian historia ja yleinen historia, kielitieteistä englantilainen, germaaninen ja pohjoismainen filologia, suomen kieli, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri (valtakunnallinen tehtävä) sekä logopedia, perinnetieteistä kulttuuriantropologia ja yleinen arkeologia ja taideaineista kirjallisuustiede. Opiskelun ja tutkimustyön kansainvälistymistä tiedekunta tukee tarjoamalla englanninkielistä opetusta. Northern Cultures and Societies, North American Studies, British Studies ja Japanese Studies ovat laajoja vieraskielisiä opintokokonaisuuksia, joista humanistinen tiedekunta vastaa. Tiedekunta on myös aktiivisesti toteuttamassa avointa yliopisto-opetusta. Tiedekunnassa on kuusi laitosta: englannin kielen laitos (EKL), historian laitos (HL), informaatiotutkimuksen laitos (IT), saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitos (SRPKL), suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos (SUOSALO) sekä taideaineiden ja antropologian laitos (TAIDA). Tiedekunnan tutkintoja ovat humanististen tieteiden kandidaatin, filosofian maisterin, filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot.

9 9 Kasvatustieteiden tiedekunta wwwedu.oulu.fi/ Kasvatustieteiden tiedekunta on kasvua, kasvatusta ja koulutusta tutkiva ja opettajia kouluttava tiedeyhteisö. Sen päätehtävä on kasvatuksen teoreettisia ja eettisiä perusteita sekä oppimista ja opetusta koskeva tutkimus ja siihen perustuva kasvatusalan asiantuntijoiden laaja-alainen ja joustava koulutus. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueita ovat kasvatuksen ja kasvatustieteen teoreettinen tutkimus, oppimisen ja opetuksen tutkimus sekä didaktinen prosessitutkimus, lapsuuden ja varhaiskasvatuksen tutkimus ja opettajankoulutustutkimus. Tiedekunnan tieteenalat ovat kasvatustiede, psykologia, kasvatuspsykologia, yhteiskuntatieteet, musiikkikasvatus ja erityisalueena varhaiskasvatus. Koulutusalueet ovat kasvatustieteiden koulutus, luokanopettajien koulutus, jossa on erikoisalueina myös teknologiapainotteinen koulutus ja pääosin englanninkielinen Master of Education -ohjelma, musiikkikasvatuksen koulutus sekä varhaiskasvatuksen koulutus. Kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutettava koulutus on sijoitettu Oulun kasvatustieteiden yksikköön ja Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Tiedekunnan tutkinnot ovat kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot, sekä kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekunnassa on lisäksi mahdollisuus opettajan pedagogisiin opintoihin sekä erillisiin kasvatustieteiden ja kasvatusalan täydennyskoulutuksen opintoihin. Luonnontieteellinen tiedekunta Oulun yliopistossa ovat edustettuina kaikki perinteiset luonnontieteet ja matemaattiset tieteet. Opetus- ja tutkimustyöaloja ovat biokemia, biologia, fysikaaliset tieteet, geotieteet, kemia, maantiede, matemaattiset tieteet sekä tietojenkäsittelytiede. Luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimuksen painoalat ovat geenitutkimus, avaruuden ja maapallon rakenne ja dynaamiset prosessit, pohjoinen luonto, luonnonvarat ja ekosysteemit, matemaattinen mallintaminen ja laskentamenetelmät, aineen rakenne ja synteesimenetelmät sekä tietotekniikka ja sen sovellutukset. Luonnontieteellisen tiedekunnan tutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, filosofian maisterin ja lisensiaatin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto. Kasvatustieteiden tiedekunta PL Oulun yliopisto fax tutkimus 3tieteenalat ja koulutus 3tutkinnot Luonnontieteellinen tiedekunta PL Oulun yliopisto fax tutkimus 3tutkinnot

10 10 Lääketieteellinen tiedekunta Aapistie 7, PL Oulun yliopisto puh fax koulutusalat ja laitokset4 tutkinnot4 Lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on maan laajaalaisin terveystieteissä. Kaikkeen tiedekunnan toimintaan liittyy myös vastuu terveydenhuollon kehittämisestä. Tutkimustyötä on keskitetty tiedekunnan valitsemille kuudelle painoalueelle. Tutkimuksen painoalueita ovat elämänkaari- ja vanhuustutkimus, hermostontutkimus, sidekudostutkimus, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpäbiologia ja syöpäsairaudet sekä ympäristön ja terveyden tutkimus. Lääketieteellisen tiedekunnan koulutusalat jakautuvat lääketieteeseen, hammaslääketieteeseen, terveystieteiden opettajankoulutukseen sekä terveystieteiden hallinnon ja asiantuntijakoulutukseen. Tiedekunnassa toimivat anatomian ja solubiologian, farmakologian ja toksikologian, fysiologian, hammaslääketieteen, hoitotieteen ja terveyshallinnon, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen, lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian, mikrobiologian, oikeuslääketieteen sekä patologian laitokset. Lisäksi tiedekunnassa ovat anestesiologian, fysiatrian, iho- ja sukupuolitautien, kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien, neurokirurgian, neurologian, perinnöllisyyslääketieteen, psykiatrian, radiologian, silmätautien, sisätautien, synnytys- ja naistentautien sekä syöpätautien ja sädehoidon klinikat. Kliinisen kemian laitos on myös nimestään huolimatta klinikka. Monitieteisenä kehittämiskohteena yliopistossa on lääketieteellinen tekniikka/hyvinvointitekniikka, jota kehitetään lääketieteellisen, teknillisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Tiedekunnan perustutkintoja ovat lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnot sekä terveystieteiden maisterin tutkinto. Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnot. Ammatillisia jatkotutkintoja ovat erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnot yhteensä 46 erikoisalalla.

11 11 Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta on yksi Suomen kymmenestä kauppatieteiden alan korkeinta opetusta antavasta yksiköstä. Taloustieteiden tiedekunnassa on neljä yksikköä: johtamisen ja yrittäjyyden, kansantaloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen sekä markkinoinnin yksikkö. Tutkimuksen painopistealueita ovat sovellettu mikrotaloustiede, johdon laskentatoimi, yrityksen rahoitus, teollinen markkinointi, johtaminen ja organisaatio sekä tietoteollinen liiketoiminta. Tiedekunnan monialainen tietotaito on myös alueen elinkeinoelämän palveluksessa. Taloustieteen tiedekunnassa annetaan kauppatieteiden maisterin tutkintoon tähtäävää opetusta kansantaloustieteen, laskentatoimen, markkinoinnin, johtamisen ja organisaation, rahoituksen sekä tietoteollisen liiketoiminnan koulutusohjelmissa. Tiedekunnassa on on mahdollista suorittaa kauppatieteiden maisterin ylempi korkeakoulututkinto ja haluttaessa kauppatieteiden kandidaatin alempi korkeakoulututkinto, sekä jatkotutkintoina kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Teknillinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta toimii teknistieteellisellä koulutusalalla. Järjestely on poikkeuksellinen Suomessa, sillä useinmiten tämän alan koulutus ja tutkimus tapahtuu omassa erityiskorkeakoulussaan. Tiedekunta toimii kaikilla Oulun yliopiston strategiassa määritellyillä painoaloilla, informaatiotekniikassa, biotekniikassa ja pohjoisuudessa. Teknillinen tiedekunta tekee yliopiston tiedekunnista eniten yhteistyötä teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kanssa ja pyrkii kouluttamaan henkilöitä ensisijaisesti muun kuin julkisen sektorin tarpeisiin. Teknillinen tiedekunta jakautuu osastoihin, joista jokaisella on yksi tai useampia koulutusohjelmia. Tiedekunnassa toimivat arkkitehtuurin, konetekniikan, prosessitekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden ( alkaen) osastot. Tiedekunnan tutkinnot ovat arkkitehdin ja diplomi-insinöörin perustutkinnot. Jatkotutkinnot ovat vastaavasti tekniikan lisensiaatti ja tohtori. Taloustieteiden tiedekunta Linnanmaa PL Oulun yliopisto puh (vaihde) fax tutkimus 3tutkinnot Teknillinen tiedekunta PL Oulun yliopisto fax osastot 3tutkinnot

12 12 TUKIYKSIKÖT YLIOPISTON HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut on yliopiston hallinnollisia tukitoimintoja hoitava yksikkö. Se huolehtii rehtorin ja yliopiston hallituksen toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä päivittäisistä hallintoasioista. Hallintopalvelut jakautuu seitsemään vastuualueeseen, joita ovat suunnittelu- ja kehittämispalvelut, opetus- ja opiskelijapalvelut, talous- ja toimitilapalvelut, henkilöstöpalvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut, tietohallinto ja viestintäpalvelut. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut vastaa yliopiston henkilöstöhallinnosta ja sen kehittämisestä. Vastuualue ohjaa ja neuvoo virka-ja työehtosopimusasioissa, palkkausasioissa, ylläpitää yliopiston henkilöstön nimikirjoja, vastaa yliopiston työsuojeluasioista sekä työterveyshuollon, eläkeasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestelyistä. Henkilöstöpalvelut vastaa myös yliopiston henkilötieto- ja palkkatietojärjestelmistä. Henkilöstöhallinnossa huolehditaan henkilöstön ikälisäpäätöksistä, määrävuosikorotuksista ja sairauspoissaolojen käsittelystä. Henkilöstöpalvelujen vastuulla on myös työajan seurantajärjestelmä. Henkilöstöpalvelut hoitaa näitä tehtäviä neljässä tiimissä. Työterveys- ja rekisteritiimit hoitavat tehtäviään keskitetysti koko yliopiston henkilöstön osalta. Palkkatiimi vastaa palkanlaskennan ja henkilötietojärjestelmien kokonaisuudesta ja hoitaa hallintopalvelujen ja erillislaitosten palkanlaskennan. Tiedekuntien palkanlaskenta ja henkilöstöasioiden hoito on hajautettu ao. yksiköihin. Henkilöstöpalvelujen tukitiimi vastaa henkilöstöasioiden yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tietojärjestelmien toimivuudesta. Opetus- ja opiskelijapalvelut Opetus- ja opiskelijapalvelujen toiminta-ajatuksena on tukea yliopiston toisen päätehtävän, opetuksen toteuttamista: laadukkaiden opetus- ja oppimisedellytysten sekä opiskelijoiden hyvien opiskeluedellytysten luomista ja parantamista. Tässä tarkoituksessa se muodostaa asiantuntijayksikön, joka osaltaan huolehtii opetuksen kehittämisestä sekä opiskelijoiden tukipalveluista. Opiskelijapalveluiden tehtävänä on organisoida opiskelijoiden vuotuinen ilmoittautuminen, auttaa opiskelijaa opintojen järjestelyissä antamalla tähän liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä hoitaa opiskelijoiden opintotukeen liittyvät asiat. Opiskelijapalvelujen tehtävänä on myös huolehtia uusiksi opiskelijoiksi pyrkivien informoimisesta opiskelumahdollisuuksista ja hakuprosessista sekä huolehtia opiskelijavalintojen hakuvaiheen sujumisesta. Opetuksen kehittämisyksikkö pyrkii edistämään opetusta kaikilla yliopiston laitoksilla. Työmuotoja ovat koulutus, tiedotus, ryhmä- ja henkilökoh-

13 13 tainen ohjaus, kehittämisprojektit jne., joiden kohteena ovat sekä laitokset, opettajat että opiskelijat. Kansainvälisten asiain yksikkö huolehtii kansainvälisestä opiskelija- ja opettajavaihdosta, samoin opiskelijoiksi pyrkivien ulkomaalaisten informointija hakuprosessista. Yksikkö pyrkii edistämään yliopiston vieraskielistä opetusta. Yksikkö toimii myös rehtorin apuna yliopiston kansainvälisten yhteyksien hoitamisessa. Työllistymispalvelujen tehtävänä on opiskelijoiden työllistymisen ja työharjoittelun edistäminen. Tämä tapahtuu opiskelijakohtaisena neuvontana, ohjauksena ja koulutuksena sekä koulutuksen työllistävyyden yleisenä kehittämistoimintana. Työllistymispalvelut huolehtii valtion budjetin kautta saatavien opiskelijaharjoitteluresurssien kohdentamisesta ja harjoittelun yleisestä kehittämisestä. Opiskelijapalveluiden liikuntasihteeri järjestää liikuntatilaisuuksia niin opiskelijoille kuin yliopiston henkilökunnallekin. Opetus- ja opiskelijapalvelut vastaavat opiskelijoihin ja opintosuorituksiin liittyvän tietohuollon ja seurantajärjestelmän ylläpitämisestä. Keskeinen väline tässä on opetuksen ja opiskelun tuen tietojärjestelmä OODI. Siinä uuden tietotekniikan keinoin parannetaan edellytyksiä suunnitella, seurata ja arvioida opetuksen ja opiskelun etenemistä. Talous- ja toimitilapalvelut www-hallinto.oulu.fi/talous/ Talous- ja toimitilapalvelujen laajaan tehtäväkenttään kuuluvat talouspalvelut, toimitila- ja materiaalipalvelut sekä Oulun yliopistopaino. Talouspalvelujen pääalueet ovat yliopiston taloussuunnittelu ja -seuranta, talousarvioesityksen valmistelu, yliopiston sisäisten määrärahajakojen valmistelu sekä laskentatoimen tehtävät. Pääalueeseen kuuluu viranomaistehtäviä, palvelutehtäviä ja johtamista avustavia tehtäviä. Tärkeimpiä viranomaistehtävistä ovat yliopiston maksuliikkeen ja kirjanpidon hoitaminen sekä tilinpäätöksen tekeminen. Palvelu- ja johtamista avustavista tehtävistä yhdeksi merkittävimmistä on muodostunut tulosjohtamisen myötä tiedon tuottaminen sekä yliopiston ja sen yksiköiden että projektien johtamista varten. Tämän tehtävän asettamien edellytysten täyttämiseksi talouspalveluille kuuluu erilaisten taloushallinnon tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja hyväksikäyttö. Talouspalvelut hoitaa myös matkustusasiat, ulkopuolisen rahoituksen talouteen kuuluvat tehtävät sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja koskevat tehtävät sijoitustoimineen. Materiaalipalvelujen tehtäviin kuuluvat keskitetyt hankinnat, hankintasopimusten neuvottelu ja solmiminen sekä irtaimen omaisuuden valvonta. Toimitilapalvelujen tehtävänä on yliopiston toimitilojen hankinta, kuten vuokraus-, rakentamis-, korjaus- ja muutostyöasiat, toimitilojen siivous ja vahtimestaritoiminta sekä toimitiloihin liittyvät sopimusasiat, tilaturvallisuusasiat ja ongelmajätehuolto. Oulun yliopistopaino tarjoaa digitaalisella painotekniikalla tuotettavia palveluita sekä elektronista julkaisutuotantoa. Yliopistopainossa toimii myös yliopiston julkaisumyymälä.

14 14 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Suunnittelu- ja kehittämispalvelujen yleisenä tehtävänä on edistää yliopiston arviointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä yliopiston eri yksiköiden kanssa. Tehtäväalue ei rajaudu kuitenkaan vain yliopiston sisäiseen strategiseen suunnitteluun, vaan tavoitteena on myös edistää yliopiston avautumista yhteiskuntaan. Yliopiston suunnittelu- ja kehittämistoimi palvelee yliopiston kokonaisjohtamista eri tasoilla. Merkittävä osa työstä koskee yliopiston rehtorin ja hallituksen päätösten valmistelua, jossa suunnitteluyksikkö toimii useiden työryhmien sihteeristönä. Yleisistä suunnittelu- ja kehittämistehtävistä erityisesti strateginen suunnittelu, lähinnä toiminta- ja taloussuunnittelu on merkittävää. Kokonaisjohtamista tukevat myös tiedekunta- ja laitoskohtaiset kehittämishankkeet. Tämän ohella johdon tietojärjestelmien kehittäminen sekä asiakirjahallintoon ja tilastotoimeen liittyvät viranomaispalvelut ovat keskeisiä tehtäväalueita. Viime vuosina useat yliopiston tulosjohtamiseen liittyvät tehtävät sekä yhteistyötoiminnot ovat laajentaneet suunnitteluyksikön tehtäviä. Mukaan ovat tulleet yliopiston sisäisen strategisen suunnittelun ja yliopistoyhteistyön ohella yliopiston yhteiskuntasuhteiden kehittäminen, kuten tutkimuspoliittinen suunnittelu, toiminnan alueellistamisen tehtävät, lähi- ja raja-alueyhteistyö, alueelliseen uusteollistamiseen ja muihin aluepoliittisiin suunnitelmiin ja kehittämishankkeisiin liittyvät yhteistyötehtävät sekä yliopiston neuvottelukunnan ja maaseutuneuvottelukunnan valmistelutehtävät. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut oyt.oulu.fi/tupa/ Tutkimus- ja innovaatiopalvelujen tehtävänä on edistää yliopistossa tehtävää tutkimusta ja tutkimustulosten monipuolista hyödyntämistä yhteiskunnassa. Tutkimuspalvelujen asiantuntemusta voivat hyödyntää yliopiston tutkijat, tutkijan uraa suunnittelevat ja ulkopuolista rahoitusta hakevat sekä yliopiston kanssa yhteistyötä suunnittelevat ja tekevät yritykset ja muut organisaatiot. Yksiköstä saa tietoa tutkimusrahoittajista, rahoituksen hakemisesta, tutkimussopimusten laadintaan liittyvistä näkökohdista ja projektien hallinnasta. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut avustaa yliopistossa syntyvien tutkimustulosten ja keksintöjen suojaamisessa, hyödyntämisessä ja kaupallistamisessa ja auttaa yrityksiä löytämään sopivia innovaatioita käyttöönsä. Yksiköstä voi kysyä EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmiin liittyvistä asioista. Yksikössä toimivat muun muassa lakimies, innovaatioasiamies ja kaksi tutkimusasiamiestä.

15 15 Tietohallintopalvelut Tietohallinnon vastuualueeseen on yhdistetty yliopiston hallinnon tietojenkäsittely sekä pääasiassa opetusta ja tutkimusta palveleva atk-toiminta, ATK-keskus. Tietohallintoa on asetettu koordinoimaan nelivuotiskaudeksi tietohallinnon johtoryhmä, jossa yliopiston tieteenalat, erilliset laitokset ja eri henkilöryhmät, mm. opiskelijat ovat edustettuina. Tietohallinnon vastuualueen budjetti (palkkakustannukset, hankinnat ja toimintamenot) on laajuudeltaan n % koko yliopiston atk-kuluista. Näillä kuluilla katetaan koko yliopistolle yhteiset atk-palvelut, joista tärkeimmät ovat tietokoneverkko ja sen kautta saatavat palvelut sekä erilaisten palvelinkoneiden hankinnat ja ylläpito. Viestintäpalvelut Koko yliopistotason viestintää erityisesti yliopistosta ulospäin hoitaa viestintä, yksi hallintopalvelujen vastuualueista. Se toimii ylimmän johdon alaisena viestintäpäällikön johdolla. Viestintä avustaa yliopiston tutkijoita, opettajia ja hallintoa tiedottamaan omasta toiminnastaan, välittää yhteyksiä yliopiston asiantuntijoiden ja tiedotusvälineiden kesken ja hoitaa suhteita tiedotusvälineisiin. Viestinnän tuottamia palveluja ovat erilaiset tiedotteet ja tiedotteiden jakelun avustaminen. Viestintä välittää tiedotusvälineille esimerkiksi tiedotteet väitöksistä ja suoritetuista tutkinnoista. Viestintä toimittaa yliopiston julkaisemia lehtiä, Tietopistoa ja Aktuumia, vuosikertomuksen sekä erilaisia koko yliopistoa esitteleviä esitteitä, postereita ja kalvoja. Viestintä osallistuu myös internet- ja intranet-palvelujen kehittämiseen. Viestintä ylläpitää ja hoitaa yliopiston valokuva-arkistoa ja pitää rekisteriä yliopiston tiloissa olevista taideteoksista. Viestintä huolehtii myös siitä, että saatavilla on pieni valikoima yliopiston logolla varustettuja liikelahjoja. Oulun yliopistossa on 90-luvun puolivälistä lähtien ollut käytössä yliopiston graafista ilmettä yhtenäistävä graafinen ohjeisto, jossa määritellään yliopiston logot, suositeltavat kirjasinlajit (fontit) ja muutamat lomake-, kutsukortti-, ym. mallit. Ohjeiston soveltamisesta neuvontaa antaa viestintä. Oulun yliopistolle on määritelty perustehtävä, lähivuosien tavoitteet ja painoalat. Viestintä tukee omalla työllään Oulun yliopiston tunnettuutta ja ulkoista kuvaa, imagoa, erityisesti Pohjois-Suomen aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäjänä, toimintansa aktiivisena kehittäjänä sekä biotekniikan, informaatiotekniikan ja pohjoisuuden tutkijana ja asiantuntijana.

16 16 ERILLISYKSIKÖT Elektronioptiikan laitos PL Oulun yliopisto puh (vaihde) fax Kajaanin kehittämiskeskus Seminaarinkatu 2 PL 51, Kajaani puh (vaihde) fax Kielikeskus PL Oulun yliopisto puh (vaihde) toimisto, puh fax Elektronioptiikan laitos Elektronioptiikan laitoksen tehtävänä on luoda yliopistossa toimiville tutkijoille ja opiskelijoille laitekohtaiset ja muut käytännön edellytykset elektronimikroskooppisten ja röntgenspektroskooppisten tutkimusmenetelmien ja niiden sovellutusten käyttöön ja kehittämiseen. Laitos palvelee mahdollisuuksien mukaan myös muita sen laitteita tai alaan kuuluvaa asiantuntijaja tutkimusapua tarvitsevia sekä järjestää alaan liittyvää koulutusta. Kajaanin kehittämiskeskus Kajaanin Kehittämiskeskus on Oulun yliopiston alueellista tehtävää toteuttava erillislaitos, jonka toiminta-aluetta ovat Kainuu ja Ylä-Savo. Keskuksen tehtävänä on tukea aluetaloutta ja sen kehitystä tekemällä pitkäjänteistä ja korkeatasoista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä. Keskuksella on oma johtokunta, johon kuuluu edustajia sekä alueelta että yliopiston piiristä. Kehittämiskeskuksen osaamisaloja ovat mittaustekniikka, maidon ja marjojen biotekniikka, aluekehittäminen, aikuiskoulutus ja Venäjäosaaminen. Keskuksen toimintamuotoja ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta, teknologian siirto ja innovaatioiden tukeminen sekä tieteellinen ja ammatillinen täydennyskoulutus ml avoin yliopistotoiminta. Keskuksen toiminta rakentuu hankkeille, joiden tilaajia ovat yksityiset yritykset tai julkiset organisaatiot tai joiden rahoituslähteenä ovat EU:n tavoiteohjelmat tai muu rakennerahastorahoitus. Kielikeskus Kielikeskuksen tehtävänä on järjestää tutkintojen yleisiin kieliopintoihin kuuluvaa pakollista ja vapaaehtoista kotimaisten ja vieraiden kielten sekä niiden kulttuurien opetusta. Kielikeskuksen tehtäviin kuuluu myös kielikokeiden järjestäminen. Kielikeskus toimii tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Se huolehtii opintojen ja ammatin vaatiman kielitaidon opettamisesta sekä tuottaa ja kehittää siihen tarvittavaa opetus- ja arviointimateriaalia. Toiminnallaan se edistää yliopiston kansainvälistymistä.

17 17 Kirjasto Oulun yliopiston kirjaston tehtävänä on palvella Oulun yliopistossa suoritettavaa tutkimusta, opetusta ja opiskelua mutta kirjasto on avoin myös yliopiston ulkopuolisille asiakkaille. Kirjasto on kokonaisuus, joka muodostuu pääkirjastosta ja tiedekuntien läheisyyteen sijoitetuista erityiskirjastoista. Osa yksiköistä sijaitsee Linnanmaan yliopisto-alueella, osa sen ulkopuolella lähellä omia asiakkaitaan. Tietoaineistoa kirjastossa on lähes 40 hyllykilometriä, asiakaskäyntejä ja lainoja vuosittain yli miljoona. Kokoelmat edustavat monialaisuudessaan kaikkia yliopiston tieteenaloja ja kirjaston henkilökunnalla on laajasti eri tieteenalojen koulutusta sekä kirjastoammatilliset valmiudet auttaa kaikissa tiedonhankintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi kirjastossa panostetaan tutkimustoimintaan mm. elektronisen julkaisemisen ja tietokantojen yhteiskäytön kehittämisen alueilla. Oulun yliopiston kirjasto tarjoaa asiantuntevaa palvelua kaikille asiakkaille ja toimii yhtenä alueensa oppimiskeskuksena, jossa sekä sivistys- että hyötytavoitteet kohtaavat toisensa. Koe-eläinkeskus Koe-eläinkeskuksen tehtävänä on luoda edellytykset eläinkokeellisen tutkimuksen tekemiseen Oulun yliopistossa ja toimia asiantuntijana koe-eläinasioissa. Koe-eläinkeskus neuvoo ja avustaa eläinkokeelliseen työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä ja käytännön suorituksissa sekä järjestää alaan liittyvää koulutusta tutkijoille. Keskus harjoittaa myös koe-eläintoimintaan liittyvää palvelutoimintaa ja tekee koe-eläintieteellistä tutkimusta. Koulutus- ja tutkimuspalvelut oyt.oulu.fi/ Koulutus- ja tutkimuspalvelujen tehtävänä on aikuiskoulutus-, teknologiansiirto- ja kehittämistoiminnalla edistää Pohjois-Suomen hyvinvointia. Laitos vastaa alueen elinkeino-, työ- ja kulttuurielämän tarpeisiin tiiviissä yhteistyössä yliopiston tiedekuntien ja muiden laitosten kanssa. Koulutus- ja tutkimuspalveluissa toimii Oulun yliopiston avoin yliopisto. Koulutus- ja tutkimuspalvelut tukee opetusta ja tutkimusta huolehtimalla erikseen sovituista palvelutehtävistä. Käytännössä koulutus- ja tutkimuspalvelut toimii aktiivisesti elinikäisen oppimisen ja alueellisen kehittämisen alueilla. Yksikön järjestämä ja koordinoima koulutus on muun muassa luonut Oulun yliopistolle aikuiskoulutuksen laatuyliopiston aseman tulossopimuskaudelle Oulun yliopiston kirjasto PL Oulun yliopisto Puh (vaihde) Fax Koe-eläinkeskus Kajaanintie 52 D Oulu puh (vaihde) fax Koulutus- ja tutkimuspalvelut PL Oulun yliopisto Puh (vaihde) Fax

18 18 Meri-Lappi -instituutti Kauppakatu Kemi Puh. (016) Fax (016) Sodankylän geofysiikan observatorio Tähteläntie Sodankylä puh (vaihde) fax Yliopiston henkilöstökoulutuksen tarvitsema kurssimuotoinen opetus kuuluu laitoksen toimintakenttään. Koulutusja tutkimuspalvelut vastaa myös yliopiston tarvitsemista videoneuvottelupalveluista. Meri-Lappi -instituutti Meri-Lappi -instituutti on Kemi-Tornio -alueella toimiva Oulun ja Lapin yliopistojen yhteinen erillinen yksikkö. Instituutin tehtävänä on edistää seutukunnan kehitystä tutkimuksen, tuotekehityksen, informaatiopalvelujen ja koulutuksen avulla. Instituutin toimintayksiköissä tehdään tutkimusta, kehitystyötä ja annetaan täydennyskoulutusta. Oulun yliopiston toimintayksiköitä instituutissa ovat Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio ja Ympäristötekniikan tutkimuskeskus. Lapin yliopiston yksikkönä toimii mm. Muotoilu- ja yrityspalvelut. Sodankylän geofysiikan observatorio Sodankylän geofysiikan observatorio on Pohjois-Suomen vanhimpia tutkimuslaitoksia. Se perustettiin v ja se kuului saakka Suomalaiselle Tiedeakatemialle, jolloin se liitettiin Oulun yliopiston yhteyteen valtakunnallisena erillislaitoksena. Observatorio toimii pääosin Sodankylässä, mutta sillä on toimipiste myös Oulussa ja useita kenttäasemia Pohjois- Suomen ja Pohjois-Skandinavian alueella. Observatorion tehtävänä on geofysiikan alan jatkuvien mittausten suorittaminen tutkimuksen ja käytännön sovellusten tarpeisiin ja siihen liittyvä aineistojulkaisutoiminta sekä tutkimusja kehitystyö. Observatoriossa tehdään mm. maan magneettikentän, revontulien, ilmakehän yläosien ja maapallon lähiavaruuden sekä seismisiä mittauksia ja niihin perustuvaa tutkimusta. Observatorioon kuuluu kansainvälisen EISCAT-järjestön tutkajärjestelmän vastaanottoasema. Observatorion mittaustoiminta on osa Suomen kansallisista velvotteista alan kansainvälisessä tutkimuksessa. Observatoriossa järjestetään alan tieteellisiä kokouksia ja koulutustilaisuuksia sekä opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja ja ohjataan opinnäytetöitä. Observatorio ja sen tutkijat osallistuvat alueellisiin kehittämisohjelmiin asiantuntijoina.

19 19 Thule-instituutti thule.oulu.fi/ Thule-instituutti on yliopiston yhteydessä toimiva pohjoisen ja arktisen tutkimuksen valtakunnallinen erillislaitos. Instituutti koordinoi, kehittää ja toteuttaa yliopiston pohjoisuuspainoalaan liittyvää tutkimusta, joka suuntautuu pohjoiseen luontoon sekä geo- ja biosfäärin systeemeihin. Instituutissa toimii Arktisen lääketieteen keskus, joka toteuttaa sirkumpolaarisen terveyden aihepiiriin kuuluvia tutkimusprojekteja ja julkaisee International Journal of Circumpolar Health -lehteä. Thule-instituutissa toimii myös pohjoismaisen viisivuotisen arktisen Nordic Arctic Research Programme -tutkimusohjelman sihteeristö. MUU ALUEELLINEN TOIMINTA Chydenius-instituutti Chydenius-instituutti on Kokkolassa toimiva Jyväskylän yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on Keski-Pohjanmaan alueen osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Instituutti on toiminnallisesti Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteisen yksikkö. Oulangan biologinen asema ja Naturpolis Kuusamo cc.oulu.fi/~oba/index.htm Kuusamossa ja Koillismaalla yliopiston alueellisesta toiminnasta huolehtii Oulangan biologinen asema yhdessä Naturpolis Kuusamon kanssa. Oulun Eteläisen instituutti Oulun Eteläisen instituutti toimii Nivalassa ja tehtävänä on Oulun läänin eteläosan seutukuntien ja yliopiston alueellisen yhteistyön edistäminen. Pehr Brahe-ohjelmistolaboratorio Raahen alueella yliopiston alueellista yhteistyötä ja koulutusta edistää sähkötekniikan yhteydessä toimiva Pehr Brahe -ohjelmistolaboratorio. Thule-instituutti PL Oulun yliopisto Puh (vaihde) Fax

20 20 OULUN YLIOPISTON PAINOALAT Tutkimus- ja kehitystyössä Oulun yliopisto on profiloitunut neljälle painoalalle, jotka ovat biotekniikka, informaatiotekniikka, pohjoisuus ja ympäristö. Biotekniikka / Biocenter Oulu Biocenter Oulu on yksi maamme viidesta biokeskuksesta ja kuuluu johtaviin molekyyli- ja solubiologian tutkimuskeskuksiin Pohjoismaissa. Informaatiotekniikka / Infotech Oulu Infotech Oulu on informaatioteknologian perus- ja soveltavan tutkimuksen katto-organisaatio, joka edistää alan kehitystä yliopistossa ja Oulun seudulla. Pohjoisuus / Thule-Instituutti thule.oulu.fi/ Thule-Instituutti on yliopiston yhteydessä toimiva pohjoisen ja arktisen tutkimuksen valtakunnallinen erillislaitos. Ks. erillislaitokset. Ympäristöala / NorNet Ympäristöala on Oulun yliopiston uusin, tutkimukseen ja opetukseen keskittyvä painoala. Se kattaa yliopiston ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän toiminnan laaja-alaisena monitieteisenä kokonaisuutena. Painoalan yhteistyöorganisaationa toimii NorNet-verkosto, jonka piirissä tehdään kiinteää yhteistyötä yliopiston ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa.

21 21 PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA Virka- ja työsuhde Yliopistossa on sekä virka- että työsuhteista henkilökuntaa. Tehtävään tullessaan työntekijä saa joko nimittämiskirjan (virkasuhteinen) tai todistuksen työsopimussuhteesta. Palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet poikkeavat virka- ja työsuhteessa jossain määrin toisistaan. Keskeisimmät eroavuudet ovat palkkausjärjestelmässä. Palkkauksen tasot eivät kuitenkaan poikkea oleellisesti eri palvelussuhteiden välillä. Valtaosa yliopiston palveluksessa olevista on virkasuhteessa. Työsopimussuhteista henkilöstöä on lähinnä atk-tehtävissä ja kiinteistönhuollossa. Työaika Yliopistossa noudatetaan eräitä poikkeuksia lukuunottamatta virastotyöaikaa, joka on 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Valtaosin käytössä on liukuva työaika ja kellokortti. Päivittäinen virkistystauko on välisenä aikana riippuen kellokortin päiväohjelmasta. Kellokortittomalla tauon pituus on 1 tunti välisenä aikana. Palkkaus Virkasuhteiset Peruspalkka määräytyy kulloinkin voimassa olevaan virkaehtosopimukseen sisältyvien palkkausluokkien mukaan. Peruspalkan lisäksi virkasuhteisille maksetaan ikälisiä 1, 4, 8, 11, 15 ja 18 ikälisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Virkasuhteen alkaessa virkamiehelle myönnetään ikälisä/ikälisät hakemuksesta. Seuraavat ikälisät myönnetään hakemuksetta, mikäli palvelussuhde jatkuu keskeytyksittä. Eräissä opetusviroissa oleville maksetaan lisäksi määrävuosikorotuksia: lehtorille 3-vuotiskorotus, 9-vuotiskorotus, 15-vuotiskorotus, apulaisopettajalle 3-vuotiskorotus, assistentille 4-vuotiskorotus, harjoittelukoulujen opettajille 5-vuotiskorotus, 10-vuotiskorotus, 15-vuotiskorotus, 20-vuotiskorotus. Amanuenssille maksetaan 4-vuotiskorotus. Määrävuosikorotukset myönnetään hakemuksesta. Hakemuslomakkeita saa ao. tiedekunnasta/yksiköstä sekä henkilöstöpalvelujen www-sivuilta. Työsopimussuhteiset Palkkaus määräytyy kulloinkin voimassa olevaan työehtosopimukseen sisältyvien palkkaryhmien mukaan. Peruspalkan lisäksi työsopimussuhteisille maksetaan palvelusvuosilisiä 1, 4, 8, 11, 15 ja 18 palvelusvuosilisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Palvelussuhteen alkaessa työntekijälle myönnetään palvelusvuosilisä/palvelusvuosilisät hakemuksesta. Seuraavat palvelusvuosilisät myönnetään hakemuksetta, mikäli palvelussuhde jatkuu keskeytyksittä. Hakemuslomakkeita saa ao tiedekunnasta/yksiköstä sekä henkilöstöpalvelujen wwwsivuilta. Lisätietoja ikälisistä, määrävuosikorotuksista ja palvelusvuosilisistä: osastosihteeri Sirkka Ikonen, puh

22 22 Palkanmaksu Palkanmaksua varten tulee täyttää henkilötietojärjestelmän lomake, joka lähetetään yhdessä verokortin kanssa yksikön toimistoon. EU -maiden ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten on lisäksi toimitettava voimassaoleva työlupa ja oleskelulupa yksikön toimistoon. Palkka maksetaan virkasuhteisille kunkin kuukauden 15. päivänä ja työsopimussuhteisille kuukauden viimeisenä päivänä. Sivutoimisten tuntiopettajien palkka maksetaan laskua vastaan (asiasta erillinen ohje). Pääasiassa palkanmaksu hoidetaan tiedekunnissa. Puhelinluettelossa on tarkemmat tiedot siitä, kuka hoitaa eri yksiköiden palkanlaskennan. Vuosiloma Vuosiloman määräytymisperusteena on lomanmääräytymisvuosi, joka on lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvät 12 kuukauden pituinen ajanjakso. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi virkasuhteisilla katsotaan sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana virkamies on ollut virassa vähintään 18 päivää ja työsopimussuhteisilla sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää. Vuosiloman pituus on: 1. kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; 2. kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä on ollut välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi; 3. kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos lomavuoden loppuun mennessä vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on yhteensä viisitoista vuotta. Sekä virkasuhteisilla että työsuhteisilla lomakausi on kesäkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Muuna aikana pidettävästä lomasta on oikeus eräin poikkeuksin talvilomapidennykseen. Virkamies/työntekijä voi säästää (enimmäismäärä 12 päivää) osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana viiden vuoden kuluessa. Vuosiloman säästämisestä sovitaan vuosilomasuunnitelman yhteydessä. Hakemuslomakkeita saa ao. tiedekunnasta/yksiköstä sekä henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. Lisätietoja: Henkilöstöpalvelut: Henkilöstösihteeri Anu Niskanen, puh Henkilöstösihteeri Tarja Takalo, puh Osastosihteeri Sirkka Ikonen, puh Tiedekunnat ja yksiköt Virkavapaus Kaikkia virkavapauksia haetaan henkilötietojärjestelmän lomakkeella 3.

23 23 Sairausloma Virkamiehellä tai työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusti sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sairaudesta johtuvasta poissaolosta on välittömästi ilmoitettava esimiehelle. Sairauslomiin luetaan kuuluviksi myös vapaa-ajan tapaturmat. Sairastumista työpäivän aikana ei lueta sairauslomaksi. Sairaus on pääsääntöisesti todistettava lääkärintodistuksella. * Lääkärintodistusta ei tarvita kolme (3) vuorokautta tai sitä lyhyemmästä sairauspoissaolosta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia, että sairaus todistetaan lääkärin-, terveydenhoitajan- tai sairaanhoitajan todistuksella tai muulla virkavapauden myöntävän viranomaisen hyväksymällä luotettavalla tavalla. * Enintään viisi (5) vuorokautta kestänyt sairaus voidaan todistaa joko terveyskeskuksen tai työterveysaseman terveydenhoitajan antamalla todistuksella. * Yli viisi (5) vuorokautta kestävä sairaus on todistettava lääkärintodistuksella. Sairauspoissaolosta ilmoitetaan henkilötietojärjestelmän lomakkeella 3, joka toimitetaan esimiehen allekirjoittamana (ellei ole lääkärintodistusta) henkilöstöpalveluihin. Lomake täytetään myös 1 3 päivän poissaolosta. Huom! Mikäli sairaus kestää viikonlopun yli, esim. perjantaista maanantaihin, lasketaan sairauspäiviksi myös lauantai ja sunnuntai. Virkamiehelle maksetaan sairasloman ajalta kiinteää palkkaa 60 sairauspäivältä kalenterivuodessa, minkä jälkeen palkkaus pienenee asteittain. Sellaisen virkamiehen, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan (professorit, lehtorit, päätoimiset tuntiopettajat), alkavan laskennallisen vuosiloman päiviä ei lueta edellä mainittuihin 60 ja 180 päivän jaksoihin (sairauspäiväraha tulee virkamiehelle itselleen laskennallisen vuosiloman ajalta). Työsuhteisen työntekijän sairaus-ajan palkkaus riippuu työsuhteen kestosta. Työsuhteen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, maksetaan yhdenjaksoisen sairasloman ajalta palkkaa 21 päivän ajanjaksolta. Palkallinen sairasloma pitenee asteittain palvelussuhteen kestettyä pidempään. Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoisiksi, jollei työntekijä niiden välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista. Jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin määräaikainen virkasuhde tai työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, maksetaan sairausajan palkkaa 50%, kuitenkin enintään niiltä päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Jos sairastuu ennen vuosiloman alkamista, vuosiloma siirretään alkamaan myöhemmin, jos virkamies tai työntekijä sitä pyytää. Jos sairaus alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisesti seitsemän (7) päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyydestä lueta vuosilomaksi, jos virkamies tai työntekijä ilman aiheetonta viivytystä sitä pyytää. Seitsemän (7) päivän karenssia laskettaessa otetaan huomioon kaikki viikonpäivät.

24 24 Lisätietoja henkilöstösihteerit Heli Ijäs puh , Tuija Tornberg puh , Leena Mällinen puh , Vappu Martikainen puh Työtapaturma ja ammattitauti Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on aiheuttanut virkamiehelle tai työntekijälle vamman tai sairauden työssä, työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla, matkalla asunnosta työhön tai päinvastoin, työnantajan asioilla ollessa tai yrittäessään varjella työnantajan omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka virka- tai työsuhteen perusteella suoritetussa työssä on aiheutunut kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Työtapaturma/ammattitauti edellyttää aina tapaturma-/ammattitauti-ilmoituksen tekemistä, joka toimitetaan henkilöstöpalveluista Valtiokonttoriin. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Työkyvyttömyydestä on lisäksi ilmoitettava henkilötietojärjestelmän lomakkeella 3. Lisätietoja henkilöstösihteeri Heli Ijäs puh Perhevapaat Lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot. Ilmoitusajat ja hakeminen Ilmoitus äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan käyttämisestä ja esitys osittaisesta hoitovapaasta tehdään työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavista perhesyistä tarvittavasta vapaasta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Kaikki vapaat ilmoitetaan henkilötietojärjestelmän lomakkeella 3, johon liitetään tarvittava liite. Vapaat käsitellään keskitetysti hallintopalveluiden henkilöstöpalveluissa, jossa asioita käsittelevät Heli Ijäs puh , Tuija Tornberg puh , Leena Mällinen puh , Vappu Martikainen puh Äitiys- ja vanhempainvapaa (yhteensä 263 arkipäivää) Äitiysvapaalla tarkoitetaan sitä aikaa, jolta sairausvakuutuslain mukaan maksetaan äitiysrahaa eli 105 arkipäivää, josta työnantaja maksaa virkamiehelle tai työntekijälle kiinteää palkkaa 72 arkipäivältä äitiysvapaan alusta lukien. Kela maksaa sen jälkeen 33 arkipäivältä äitiysrahaa. Työntekijälle tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetylle virkamiehelle maksetaan em. kiinteä palkkaus kuitenkin edellyttäen, että hän on välittömästi ennen äitiysvapaan alkua ollut valtion palveluksessa vähintään kuusi (6) kuukautta. Oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 arkipäivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiys- ja vanhempainraha määräytyy yleensä edellisessä verotuksessa vahvistetun ja indeksillä korjatun työtulon mukaan. Jos kuitenkin äitiysvapaata edeltävän kuuden (6) kuukauden tulojen mukaan laskettu työtulo