Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry

Transkriptio

1 1 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry Toimintakertomus 2002 Vuoden 2002 vuosikokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen nimen sekä sääntöjen muutos. Alkuvuoden yhdistys toimi nimellä Jyväskylän seudun sosiaalialan kehittämisen tuki ry. Yhdistyksen hallitus kokoontui 15 kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui koko päivän kestävään osaamiskeskuksen kehittämispäivään. Johtoryhmä kokoontui kuusi kertaa. Vuosikokouksen lisäksi pidettiin yksi yhdistyksen yleinen kokous. Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana yhdeksällä jäsenellä. Joulukuussa 2002 jäseniä oli yhteensä 28, joista kaksi oppilaitosta, 14 kuntaa ja 12 järjestöä. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2002 aikana, kun laki sosiaalialan osaamiskeskuksista astui voimaan vuoden alusta. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen työntekijänä toimi suunnittelija koko vuoden ajan. Johtajan tehtävää hoitamaan oli palkattu osa-aikainen (60 %) henkilö sekä päätoiminen johtaja alkaen. Osaamiskeskuksessa työskenteli yhteiskuntapolitiikan opiskelija harjoittelijana kolmen kuukauden ajan Osaamiskeskuksen käynnistysvuonna toiminta painottui tavoitteiden täsmentämiseen, verkostojen luomiseen, tiedottamiseen, toiminnan puitteiden järjestämiseen sekä painopistealueittaisten työryhmien työskentelyn tiivistämiseen ja koordinointiin. Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeen kanssa yhteisesti organisoituneena toimivat lastensuojelun (7 kokousta) ja vammaispalveluiden (5 kokousta) työryhmät. Osaamiskeskuksen muut työryhmät olivat sijaishuollon verkoston ja Laituri projektin x) työryhmät (yhteensä 8 kokousta), varhaiskasvatuksen työryhmä (7 kokousta) sekä vanhustyöryhmä (7 kokousta). Päihdehuollon työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja loppuvuodesta osaamiskeskus toimi aktiivisena osapuolena maakunnallisen päihdefoorumin kokoamisessa ja käynnistämisessä. Koulutusyhteistyöryhmä kokoontui syksyllä 2002 kolme kertaa. Pienten vammaisryhmien erityispalveluiden kehittämiseksi osaamiskeskuksen toimesta koottiin alueen kuurosokeiden palveluntuottajien verkostoa. x) Laituri projekti on maakunnallinen sijaishuollon verkoston perhehoidon laadun kehittämishanke, joka toteutetaan osana valtakunnallista Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa Laituri projektia.

2 2 Osaamiskeskus muutti elokuun alussa 2002 toimitiloihin Asemakatu 4 A, jotka sijaitsevat Niilo Mäki Instituutin kanssa samassa työyhteisössä. Syksyllä työstettiin osaamiskeskukselle oma logo ja graafinen ilme mm. esitteen ja julisteen muodossa. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen nimeksi valittiin Koske, joka alkoi nopeasti vakiintua käyttöön. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi osaamiskeskuksen perustamisesta jutun otsikolla Sosiaalialan osaamiskeskus tuo uutta virtaa verkostoihin. Vuoden 2002 aikana perustettiin Kosken oma julkaisusarja. Ensimmäinen tutkimusraportti julkaistiin joulukuussa. Tärkeimpiä Kosken järjestämiä tilaisuuksia vuoden 2002 aikana olivat Avajaisseminaari sekä yhdessä Harava projektin kanssa järjestetty lapsipoliittinen seminaari (Lasten hyvinvointi politiikkaa ja käytännön tekoja). Laajaa kiinnostusta maakunnan ammattilaisten keskuudessa saavuttivat yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetyt koulutustilaisuudet väkivalta teemasta: Kokemuksia väkivallan kohtaamisesta 7.5. ja toinen tilaisuus Lapset väkivallan varjossa, jonne osallistui yli 100 henkeä. Maakunnan sosiaalialan toimijoille järjestettiin iltapäiväseminaari 4.4. Muurame salissa otsikolla: Mitä hyötyä osaamiskeskuksesta on käytännön työlle? Yleisten seminaari- ja koulutuspäivien lisäksi osaamiskeskus järjesti useita painopistealueittaisia työkokouksia ja koulutustilaisuuksia. Osaamiskeskuksen työntekijät osallistuivat vuoden aikana muiden sosiaalialan osaamiskeskusten yhteisiin tapaamisiin ja kokouksiin. Osaamiskeskuksen suunnittelija osallistui Norjaan ja Tanskaan tehdylle opintomatkalle, joka suuntautui paikallisiin vammaisalan osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskuksen suunnittelija tai johtaja olivat nimettyinä seuraavien hankkeiden ohjaus- tai johtoryhmissä: Keski-Suomen Vep-hanke, Hyvinvointia tietoteknologialla juurrutushanke, Tieto-Vep hanke (Stakes), Vanhustyön laatuhanke Länsi-Suomen läänissä, Hyvä Työ projekti (Kuurojen palvelusäätiö), JA JA????, Sosiaalialan kansallisen kehittämisprojektin valmisteluun osallistuminen. Osaamiskeskuksen työntekijät esittelivät osaamiskeskusta lukuisissa maakunnallisissa sekä myös valtakunnallisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa. Yliopiston sosiaalityön opiskelijoille pidettiin aiheesta kaksi luentoa. Osaamiskeskus tiivisti vuoden 2002 aikana yhteistyötään maakunnan muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. MAAKUNTALIITTO JOHTAJA,. GEROCENTER, MITÄ MUUTA Yhteistyötä tehtiin mm. Keski-Suomen Hyve toiminnan sekä maakunnan oppilaitosten kanssa. Osaamiskeskus koordinoi ja valmisteli kehittämishankehakemuksia. NÄISTÄ

3 3 ekonsultaatiohanke Stakesin ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyöneuvotteluja käynnisteltiin toukokuussa Sopimus yhteistyöstä solmittiin ja projektipäällikkö aloitti työnsä??? Hakemus Keski-Suomen aluehankkeesta valmisteltiin toukokuussa Hanketta työstettiin??? Lapset asiantuntijoiksi Kolmivuotisen lapset asiantuntijoiksi hankkeen toiminta päättyi pidettyyn loppujuhlaan, jonka suunnittelivat hankkeeseen osallistuneet lapsiparlamentin jäsenet yhdessä projektityöntekijän ja vanhempien kanssa. Hankkeen kolmannen vuoden konkreettista toimintaa olivat mm. kaupungin viranhaltijoille laadittu skeittipaikka-aloite, tilataideteos neuvolan odotushuoneeseen, kannanotot kouluruokailuun sekä alueen puisto- ja liikenneratkaisuihin sekä pyöräparkkikisan järjestäminen, kommenttien esittäminen vehkalammen urheilupuiston kaavaluonnokseen ja yhteistyö Kortepohjalaislehden kanssa. Parlamenttitoiminnan on tarkoitus jatkua Kortepohjan ja Keljonkankaan kouluissa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kevään 2002 aikana lapsiparlamentti työsti oman ehdotuksensa siitä, miten toiminta voisi jatkua kouluilla. Hankkeen tuloksena syntyi käytännön vinkkejä sisältävä selkeä malli, jonka avulla lasten osallistumista voidaan kehittää esimerkiksi kouluissa. Hankkeen loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2002 (Johanna Kiili (2002) Lapset elinympäristönsä asiantuntijoina toimintatutkimus lasten osallistumisen kehittämiseksi. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkimuksia 1). Sukupolvet verkoksi Sukupolvet verkoksi- hanke käynnistyi huhtikuussa 2002 projektityöntekijän palkkauksella. Keväällä ja kesällä projektissa suunniteltiin sisältöä ja toimintoja, kartoitettiin kohdealueita sekä informoitiin hankkeesta eri toimijoita. Elokuussa 2002 projekti käynnistyi kahdella asuinalueella. Syksyn aikana projektin toteuttamistapoina olivat projektin tutuksi tekeminen asuinalueella, eri alojen ammattilaisille, sosiaalialan opiskelijoille ja järjestöille. Tiedotustyön tavoitteena oli myös vapaaehtoisten mentoreiden rekrytointi. Syksyllä järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoimikunnan ja SPR:n kanssa kaksi vapaaehtoistoiminnan peruskurssia toiminnasta kiinnostuneille vapaaehtoisille aikuisille. Marraskuussa järjestettiin lisäksi yhteistyössä kolmen lastensuojelujärjestön kanssa syventävä koulutus ko. henkilöille. Jouluun 2002 mennessä toimintaan oli onnistuttu innostamaan mukaan yhteensä 13 vapaaehtoista aikuista, jotka ryhtyvät ystäväksi ja ohjaajaksi eli mentoriksi asuinalueen lapsille ja nuorille. Projekti on vuoden 2002 aikana edennyt toimintatutkimustyyppisenä kehittämishankkeena, jossa suunniteltuja toimintoja toteutetaan ja tarvittaessa muutetaan

4 käytännöstä tulevan palautteen perusteella. Projektin eri vaiheita on ensimmäisen vuoden aikana seurattu ja dokumentoitu ja sitä jatketaan koko projektin ajan. 4

5 5 TYÖRYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2002 LIITE LASTENSUOJELUTYÖRYHMÄ Vep-hankkeen ja Kosken yhteinen työryhmä Juha Koljonen, pj Aino Arponen, siht. Tarja Boelius-Tikka Raili Bäck-Kiianmaa Marjo Kuronen Minna Lapinmäki Outi Markkanen Hannele Metsäranta Pirjo Nieminen Meeri Pekonen Paula Pollari-Urrio Marja Heikkilä Raili Haaki Pelastakaa lapset ry Lääninhallitus Ensi-ja turvakotien liitto Pesäpuu ry Yliopisto, sosiaalityö Jämsän kaupunki Sumiaisten kunta Kiertävä lastensuojelutyöntekijä Laukaan kunta Ammattikorkeakoulu, Sijaishuoltoyksikkö Koske Koske Työryhmä kokoontui vuoden 2002 aikana 7 kertaa. Työryhmän työskentelyssä yhdistyivät sekä Vep hankkeen että osaamiskeskuksen tavoitteet. Kosken työntekijät olivat työryhmän työskentelyssä mukana. Painopisteinä olivat päihde- ja lastensuojelutyön rajapinnan esillä pitäminen sekä pienten kuntien avohuollon lastensuojelutyön tukeminen. Työryhmä toimi kiertävän erityissosiaalityöntekijän tukiryhmänä ja seurasi ja ohjasi hanketta. Lastensuojelun avohuollon dokumentoinnin kehittämishankkeen suunnittelussa Koskella oli aktiivinen rooli. Loppuvuodesta päädyttiin yhdistämään kiertävän lastensuojelutyöntekijän jatko- ja dokumentoinnin kehittämisen hankkeet sekä lapsen näkökulman esille nostamisen tavoite ja rakennettiin kokonaisuudesta isompi hankehakemus. Vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lastensuojelun avohuoltoon. Seminaarit ja koulutustilaisuudet Lapsen kanssa työskentely -koulutustilaisuus Dokumentointi lastensuojelussa 5.4. (järjestäjinä kiertävä lastensuojelutyöntekijä ja lääninhallitus) Osallistuminen Huumetyön monet toimijat työkokoukseen lääninhallitukseen Kokemuksia väkivallan kohtaamisesta koulutus 7.5. Yhteistyössä Yliopiston ja Kosken kanssa.

6 6 Työkokoustyyppinen koulutustilaisuus pienten kuntien sosiaalityöntekijöille klo Tuottavatko lastensuojeluperheen päihdeongelmat lisämutkia sosiaalityön tekemiseen Lapset väkivallan varjossa koulutustilaisuus Yliopiston ja Kosken yhteistyönä. Äitiys ja päihteet ristiriitainen yhtälö koulutustilaisuus Järjestettiin Yliopiston ja Kosken yhteistyönä. Kouluttajana Tarja Boelius-Tikka. Suunnattiin sekä sosiaalityön perusopiskelijoille että kentän työntekijöille. Sijaishuollon osalta toiminta keskittyi vuonna 2002 Laituri projektin eteenpäin viemiseen. Laituri työryhmän koordinaattorina toimi Kosken suunnittelija ja puheenjohtajan Jari Ketola Perhehoitoliitosta. VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ Aila Koistinen, pj Raili Haaki, siht. Aino Arponen, Hannele Metsäranta Arja Toivonen Hanna-Maija Pelkonen Marjo Martikainen Marjut Katajavuori-Vartiainen Merja Adenius-Jokivuori Paula Eerola-Pennanen Marja-Liisa Makkonen Päivi Mustonen Seija Mattila Yrjö Kirjavainen Helena Viholainen Riitta Viitala Kirsti Laakso Marja Heikkilä Meidän Jykä kasvatusyhteistyö, Jyväskylä Koske Lääninhallitus Äänekoski, erityispäivähoito (vep-johtor.) Maalaiskunta, päivähoito Ammattikorkeakoulu, varhaiskasvatus Amk, varhaiskasv, lastensuojelu, perhetyö Jyväskylä, kasvatustoiminnan ohjaaja Yliopisto, varhaiskasvatuksen laitos Yliopisto, varhaiskasvatuksen laitos Hankasalmi, päivähoito, sosiaalityö, päivähoito Suolahti, päivähoito Niilo Mäki Instituutti Yliopisto, erityispedagogiikka Koske Varhaiskasvatuksen työryhmä kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi alkuvuoden Kosken suunnittelija. Syksyllä 2002 puheenjohtajana aloitti Aila Koistinen. Työryhmän työskentelyssä keskeisiä teemoja ovat olleet moniammatillisuus ja erityispäivähoidon kehittäminen sekä perhetyön ja perhekeskusten toimintamallien kehittäminen. Työryhmää laajennettiin vuoden aikana mm. Niilo Mäki Instituutin ja Yliopiston erityispedagogiikan laitoksen edustajilla. Työryhmä aloitti maakunnassa toteutettujen moniammatillisten hankkeiden ja työskentelymallien kokoamisen. Valtakunnallinen raportti varhaiskasvatuksesta sosiaalialan osaamiskeskustoiminnassa valmistui vuoden 2002 aikana. Raportissa hahmotellut ehdotukset huomioitiin työryhmän työskentelyssä. Työryhmä kommentoi Vep hankkeen toimesta suunniteltua maakunnallista erityispäivähoidon kehittämishankehakemusta, joka ei kuitenkaan onnistunut saamaan rahoitusta vielä vuoden 2002 aikana.

7 7 Työryhmä aloitti pidempikestoisen koulutuskokonaisuuden suunnittelun päivähoidon, sosiaali- ja perhetyön tekijöille (toteutus ). Työryhmä jäsenteli koulutustarpeita ja koulutuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi Jamk:n täydennyskoulutusyksikkö yhdessä työryhmän kanssa. Seminaarit ja koulutustilaisuudet: Lapsen erityisen hoidon ja kasvatuksen tukeminen -koulutuspäivä 3.9. Järjestäjinä lääninhallitus ja Vep hanke. Sosiaalityö päivähoidossa päivähoidon ja sosiaalityön yhteistyön haasteet ja käytännöt koulutuspäivä Lääninhallituksen, Vep-hankkeen ja Kosken yhteistyönä. VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄ Asta Suomi, pj Sinikka Hakonen Jyrki Jyrkämä Anu Leinonen Tiina-Mari Lyyra Aimo Hirsiaho Erkki Pelkonen Kaarina Salonen Juha Majasaari Pauliina Takala Sirkka Karhula Marjatta Salminen Helky Koskela Kirsti Leppäaho Satu Siivonen Tuula Heikkilä (Maija Ketola Marja Heikkilä Raili Haaki, siht. Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu Yliopisto, sosiaaligerontologia Yliopisto, sosiaalityö, sosiaaligerontologia Jyväskylän yliopisto, gerontologian tutkimuskeskus Lääninhallitus Jyväskylän eläkeläisneuvosto Muuramen vanhusneuvosto (varalla Marjatta Oksa) Jyvässeudun Omaishoitajat ry Palvelukeskus Telkänpesä Petäjäveden kunta Karstulan kunta Jämsän sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus, edellisten varajäsen) K-S sosiaalialan osaamiskeskus K-S sosiaalialan osaamiskeskus Vanhustyön työryhmän työskentely oli hyvin aktiivista. Varsinaisia kokouksia oli 7 vuoden aikana. Työryhmän toimintaan mukaan tulivat vuoden aikana edustajat maakunnan eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksista. Työryhmää laajennettiin myös järjestötoimijoiden suuntaan. Työryhmän työskentelyssä painottui sosiaalialan osaamisen kirkastaminen vanhustyön käytännöissä sekä avohuollon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämisen teemat. Osaamiskeskuksen maakunnallisen toiminnan organisoitumista pohdittaessa käytiin mm. keskustelua seudullisten yksiköiden perustamisesta. Ajatusta tällaisten klinikoiden tai

8 8 käytännönläheisten osaamiskeskusten olemassaolosta pohdittiin mm. Jyväskylän kaupungin alueellisen vanhustyön organisointiin liittyen. Työryhmä järjesti vuoden aikana seminaareja ja tilaisuuksia vanhustyön ammattilaisille, jotka saavuttivat laajat osallistujamäärät. Työryhmä toimi aktiivisesti valtakunnallisen lääninhallituksen koordinoiman vanhustyön laatuviesti hankkeen eteenpäin viemisessä. Maakunnan vanhustyön kehittämishankkeista ja projekteista koottiin hankerekisteriä. Työ aloitettiin syksyllä 2002 Kosken harjoittelijan työnä. Rekisteriä koottaessa käytiin keskusteluja myös yliopistolla sosiaaligerontologian toimesta työstettävän keskisuomalaisen vanhuustutkimuksen bibiliografiatyön kanssa. Yliopiston kanssa yhteistyössä koottiin tutkimusaiheita tutkimuksen tohtorikouluun. monitieteiseen Ikääntymisen Kosken koordinoimana työstettiin loppuvuodesta hankesuunnitelma ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn ja palveluohjauksen kehittämiseksi Jyvässeudulla ja Keski- Suomen kunnissa. Seminaarit ja koulutustilaisuudet: Voimavaroja ehkäisevällä vanhustyöllä sosiaalisesti kestävän vanhustyön teemapäivä 8.3. Maakunnallinen koko päivän seminaari. Yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja lääninhallituksen kanssa. osallistujia yli 100 henkeä. Uutisoitiin TV:n alueuutisissa. Vanhustyön seutukunnallinen työkokous Karstulassa 5.6. Laatua ikäihmisten hoitoon ja palveluihin seminaari yhteistyössä lääninhallituksen kanssa. Osallistujia 120 henkeä. Laatua ikäihmisten hoitoon ja palveluihin Maakunnallinen kokopäivän seminaari Laatuviesti -hankkeeseen liittyen Laatuviesti hankkeen seutukunnallinen työkokous Viitasaarella 2.9. PÄIHDEHUOLLON TYÖRYHMÄ Jorma Salopaju Jorma Hänninen Aarno Lehmusto Mauri Sompa Jämsän A-klinikka Yliopisto Ammattikorkeakoulu

9 9 Vep-hankkeen päihdehuollon työryhmästä irrotettu osaamiskeskuksen toimintasuunnitelman laatinut työryhmä kokoontui alkuvuoden 2002 aikana kaksi kertaa. Työryhmän työstämän suunnitelman toteutus siirrettiin maakunnallisen päihdefoorumin vastuulle. Vuoden aikana suunniteltiin myös koulutuksellista ja tutkimuksellista yhteistyötä Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön kanssa. Keski-Suomen päihdefoorumiin kutsuttiin koolle Vep- hankkeen toimijoiden ja Kosken yhteistyönä. Maakunnan eri tahojen asiantuntijoita kutsuttiin päihdefoorumiin 24. Päihdefoorumin toiminta käynnistyi ensimmäisessä kokouksessa Puheenjohtajaksi valittiin päihdepalvelusäätiön toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi. Toinen kokous pidettiin Foorum on jakautunut neljään työryhmään: koulutus-, tutkimusja tiedotusryhmä, ehkäisevän päihdetyön ryhmä, päihdeperhetyön ryhmä sekä palvelujärjestelmät ja päihdestrategiat työryhmä. Osaamiskeskuksen johtaja toimii puheenjohtajana koulutus-, tutkimus- ja tiedotustyöryhmässä. VAMMAISTYÖRYHMÄ Vep-hankkeen ja Kosken yhteinen työryhmä Seija Parviainen, pj Leena Yksjärvi, varapj. Aimo Hirsiaho, siht. Marja Hiltunen Pirjo Lehtovaara Helena Mehtäläinen Markku Väätäinen Veijo Paananen Pirkko Jokinen Maritta Kivelä Raili Haaki Invalidiliiton palvelutalo Lääninhallitus Suojarinteen palvelukeskus Keskussairaala Ammattikorkeakoulu Vammaistutkimuksen tukisäätiö Jyväskylän vammaisneuvosto Jyväskylän maalaiskunta Jämsän kaupunki Koske

10 10 Työryhmä organisoitunut Vep-hankkeen toimesta. Kosken suunnittelija oli mukana työryhmän jäsenenä. Työryhmä kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Työryhmän työskentelyssä keskityttiin mm. kehitysvammapalveluiden järjestämisen, kuntouttavan työtoiminnan ja asumispalvelujen kehittämisen ja järjestöyhteistyön teemoihin sekä kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalveluiden kehittämistyöhön yhteistyössä Veturi hankkeen työryhmän kanssa. Perustason vammaispalvelutyön tukemiseksi on työryhmän toimesta mm. järjestetty maakunnallisia työkokouksia. Seminaarit ja koulutustapahtumat: Keski-Suomen vammaisfoorum tapahtuma järjestettiin lääninhallituksen, Vep-hankkeen ja vammaisjärjestöjen yhteistyönä. Vammaistyöntekijöiden maakunnallinen työkokous Jämsässä Pienten erityisryhmien palveluiden kehittämiseksi koottiin Kosken aloitteesta ja toimesta kuurosokeiden erityispalveluiden tuottajien verkostoa. Keskusteluissa olivat mukana: Kuulo- näkövammaisten kuntoutuskeskus, kuurosokeiden aluesihteeriverkosto, Haukkarannan erityiskoulu, Kuurojen palvelusäätiö ja kuurojen kuntoutusohjaaja. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö Tiina Johansson vieraili Jyväskylässä Kosken kutsumana ja hänen kanssaan keskusteltiin erityisryhmien palveluiden kehittämisestä eri tahojen edustajien kesken. Maakunnallisen kehitysvammapalveluiden kehittämiseksi rakennettiin yhteistyössä Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa hankehakemus, jolle haettiin rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrahoista. KOULUTUSYHTEISTYÖRYHMÄ Marjo Kuronen, pj Tuula-Leena Raiski, Leila Tuominiemi Asta Suomi Sinikka Hakonen Marjo Martikainen Hannu Mäkinen Paula Aalto Outi Pylkkä Yliopisto, sosiaalityö Yliopisto, varhaiskasvatus Jamk, sosiokulttuurinen työ Jamk, sosiokulttuurinen työ Jamk, kasvatus ja sosiaalipedagogiikka Yliopisto, täydennyskoulutuskeskus Yliopisto, täydennyskoulutuskeskus Ammatillinen opettajankorkeakoulu

11 11 Marja-Liisa Kontio Marjatta Suominen Pirjo Riihimäki Anneli Nyrönen (Johanna Kuisma) Keijo Passi Aino Arponen Jukka T.Raivio Anne Astikainen Marja Heikkilä Raili Haaki, siht. Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Kinnulan kunta Joutsan kunta Jyväskylän maalaiskunta Lääninhallitus, sosiaali-ja terveysosasto Lääninhallitus, sivistysosasto Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto KOSKE KOSKE Koulutusyhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2002 aikana vain kaksi kertaa, mutta Kosken toiminnassa toteutettiin koulutusyhteistyöryhmän laatiman suunnitelman suuntalinjoja. Keskeisinä asioina painottuivat: Koulutusyksiköiden välisen yhteistyön tiivistäminen, käytännön opetuksen kehittäminen ja koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteistyön kehittäminen koko maakunnan alueella. Koske oli yhteistyössä yliopiston sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen yhteisen käytännön opetuksen laadun kehittämishankkeen työntekijän kanssa. Koulutusyhteistyöryhmä toimi projektityöntekijän ohjausryhmänä. Stovar hanke (Käytännön opetuksen kehittäminen osana Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa). Hankkeen loppuraportin ehdotuksiin liittyen työryhmässä aloitettiin työskentely koulutuksen työelämäkoordinaattorin saamiseksi.