Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 2/2003 Ilmestyy keväisin ja syksyisin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 2/2003 Ilmestyy keväisin ja syksyisin."

Transkriptio

1 Ekokaari 2 / 2003 Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 2/2003 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Kaikki öljysäiliöt kannattaa tarkastaa säännöllisesti Lopen löytökoirat Lopelle, ei Riihimäelle Kävelykadulla on saatva ihmiset viihtymään Ympäristönsuojelu etsi ja löysi paikkansa Koko viikko yhtä kierrätystä Autoton päivä on maanantai 22. syyskuuta Energiansäästöviikko Luonnonkukkia puutarhaan Ympäristölinkit Löydä turhake, voita hyödyke Elli-sivut tarjoavat tietoa elinympäristöstä ja liikenteestä Luontokoulu Sinitiainen toimii jo Yky-hanke käynnistää yritysten ympäristöpalvelun Kierrätyskeskuksen kehitys on pitkäjänteisen työn tulos Arolammi on elvytetty, rehevöityminen saatava kuriin Hausjärvi-seura tempaisi ympäristön puolesta Budjettiehdotus lupaa rahaa rakennusperinnön hoitoon Taas lähdetään joulupallojen Lauschaan JÄRKI-hankkeella järkeä järvien hoitoon Näin käsittelet puutarhajätteet Riihimäellä Kesäkurpitsasta on moneksi Riihimäeltä löydät seuraavat luontopolut Luontoon liikkumaan! Siilille talvipesä Anna juttuvinkki! Toimitus ja ilmoitukset Ekokaari 1/2003 Ekokaari 1/2002 Ekokaari 2/2001 Ekokaari 1/2001 Ekokaari 2/ :04:13

2 Kaikki öljysäiliöt kannattaa tarkastaa säännöllisesti Kiinteistön lämmitysjärjestelmän öljysäiliön tarkastusvelvollisuus on ainoastaan tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten säiliöiden omistajilla. Kaikki säiliöt, niin maanalaiset kuin maan päällisetkin, kannattaisi kuitenkin puhdistaa ja tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa laitteiston toiminnan varmistamiseksi. Tarkastusvelvollisuus pohjavesialueella Ensimmäinen lakisääteinen tarkastus on pohjavesialueella tehtävä kymmenen vuoden sisällä säiliön käyttöönotosta. Muovisäiliöt on sen jälkeenkin tarkastettava joka kymmenes vuosi, mutta terässäiliöiden tarkastusväli tihenee viiteen vuoteen niin kauan kuin säiliöt pysyvät luokassa A. Kun luokka laskee, tarkastusväli tihenee edelleen. Tällaisen lakisääteisen tarkastuksen tekijäksi kelpaa vain Turvatekniikan keskuksen TUKES:in hyväksymä öljysäiliön tarkastusliike, jollaisia lähialueella on Riihimäellä kaksi, Hausjärvellä yksi, Janakkalassa yksi ja Hämeenlinnassa yksi. Säiliön omistajan velvollisuus on pitää huolta tarkastuksista. Koska tarkastusliike lähettää tarkastuksesta pöytäkirjan pelastusviranomaiselle, Riihimäelläkin on lähtenyt kysely kaikille niille, joilla säiliön tarkastus on ajankohtainen viimeistään tämän vuoden aikana. Omaehtoinen tarkastus varmistaa toiminnan Tällaisia tarkastusvelvollisia säiliönomistajia on meillä noin 70, mutta kaikki säiliöt kannattaisi puhdistaa ja tarkastaa kerran kymmenessä vuodessa jo ihan laitteiston toiminnan varmistamiseksi, vetoaa Hyvinkään-Riihimäen aluepelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Raimo Niemi. Omaehtoisen tarkastuksen tekijää ei laissa määrätä, joten sen voi periaatteessa tehdä kuka tahansa asiansa osaava tarkastaja. Aiheuttaja vastuussa öljyvahingoista Raimo Niemi muistuttaa, että öljysäiliöistä kannattaa pitää hyvää huolta, sillä lain mukaan vahingon aiheuttaja on aina vastuussa maalla tapahtuvista öljyvahingoista. Kotivakuutus saattaa kattaa öljyvahinkojakin, mutta ei välttämättä kaikki vakuutukset eikä kaikkia vahinkoja. Onneksi öljysäiliöt vuotavat maaperään aika harvoin. Meillä ei minun aikanani oli ollut yhtään vuotoa, mutta joka vuosi Suomessa on muutama aika pahakin vuoto. Mutta joka vuosi meilläkin havaitaan tarkastuksissa muutamia säiliöitä, jotka ovat niin huonossa kunnossa, ettei niitä enää voida käyttää, Raimo Niemi kertoo. Kun öljysäiliö poistetaan käytöstä, se on puhdistettava ja sen käyttö on estettävä. Se voidaan täyttää esimerkiksi hiekalla. Maasta sitä ei tarvitse kaivaa ylös. Jos säiliöstä on päässyt valumaan öljyä maaperään, ympäristökeskus päättää, mitä tehdään. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila (1 / 2) :04:14

3 (2 / 2) :04:14

4 Lopen löytökoirat Lopelle, ei Riihimäelle Viime Ekokaaressa oli juttu löytökoirista. Se sisälsi valitettavasti väärää tietoa loppilaisten löytökoirien hoitopaikasta. Lopen kunnalla on aikaisemmin ollut löytökoirien hoidosta sopimus riihimäkeläisen Kennel Lagoonin kanssa, mutta ei ole enää. Tällä haavaa Lopen kunnalla on löytökoirasopimus Yli-Melkon koirahoitolan kanssa. Lisätietoja antaa Yli-Melkon koirahoitolasta Tanja Hietanen, Sajaniemenraitti 59, SAJANIEMI, puh :04:15

5 Kävelykadulla on saatava ihmiset viihtymään Pääkirjoitus Riihimäen valtuusto sai vihdoinkin tehtyä niin sanotun kävelykatupäätöksen. Tosin nyt on hyväksytty vasta asemakaavamuutos, joka koskee Kauppakujaa ja Hämeenkatua välillä Keskuskatu-Kauppakatu. Ei muuta. Varsinainen kädenvääntö käydään vasta talousarviokäsittelyssä kaupunginvaltuustossa, kun päätettäväksi tulee kävelykadun toteutus. Sitä ennen valitukset saattavat pitkittää hanketta. Valitusten käsittelyihin eri oikeusasteissa kuluu helposti vuosia. Ei taida olla pelkoa, että Riihimäellä olisi kävelykatua vielä muutamaan vuoteen. Aika monet ovat sitä mieltä, että silloin kun Riihimäen keskustassa on järjestetty Hämeenkadun sulkeneita tapahtumia, shoppingeja ja pääsiäismarkkinoita, tunnelma on ollut eläväinen ja kansaa on liikkunut kuin isommillakin foorumeilla. Ymmärtääkseni ne kadun varren kauppiaat, jotka ovat halunneet mennä hulinaan mukaan, ovat olleet tapahtumiin tyytyväisiä. Jos tietää, että kadulla kulkee tuhatmäärin ihmisiä, ei kannata pitää kaupanovea kiinni ja kurkkia kiukkuisena verhon takaa. Ovi kannattaa avata ja hankkia ovelle sisäänheittäjä! Riihimäellä on nyt puollettu ja vastustettu kävelykatua ainakin toistakymmentä vuotta. Samaa on kuulemma tapahtunut lähes kaikissa paikoissa, joihin kävelykatua on suunniteltu. Jostakin syystä kiivaimmat vastustajat kuuluvat yleensä olevan kävelykatuosuuden kauppiaat, jotka sitten muutaman vuoden päästä ovat valmiit myöntämään, että kävelykatu oli kaupankäynnillekin varsinainen siunaus. Eräs asia on varma: Riihimäen varsin tylsästä Hämeenkadun pätkästä ei saada viihtyisää ja toimivaa kävelykatua, ellei sinne järjestetä ihmisille oleilu- ja viihtymispaikkoja. Siellä on oltava penkkejä, terasseja, istutuksia ja ennen kaikkea tapahtumia. Mutta sitä vartenhan meillä on jo ViRiKe. Hyväntuuliset ihmiset ja kauppojen houkutteleva tarjonta panevat rahankin pyörimään, ja suunta on nimenomaan viihtyjien pussista kauppiaan kassaan. Urpu-Kaarina Yli-Laurila 12:04:15

6 Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen Tampereelle Riihimäen kaupungin pitkäaikainen ympäristönsuojelupäällikkö, filosofian maisteri Kaisu Anttonen on tehnyt Riihimäellä viimeisen työpäivänsä ja on jo siirtynyt Tampereen kaupungin ympäristöpäälliköksi. Uutta ympäristönsuojelupäällikköä ei kannata odottaa ennen loppusyksyä, sen verran hakumenettely kestää. Kun Kaisu Anttonen lähes 15 vuotta sitten tuli virkaansa Riihimäen ympäristösihteeriksi, paikallistason ympäristöhallinto oli juuri syntynyt, ja hänellä oli ehtinyt olla vasta yksi edeltäjä. Ympäristötoimessa oli toinenkin viranhaltija, ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, joka on virassa edelleen. Vuosien mittaan ympäristösihteeri muuttui päälliköksi, ja alkoi organisaatiomuutosten aika. Lautakuntia yhdistettiin ja hallintokeskuksia perustettiin. Rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojeluyksiköstä muodostettu Riihimäen kaupungin ympäristökeskus syntyi 1990-luvun puolivälissä. Alussa jatkoivat toimintaansa erilliset rakennuslautakunta ja ympäristönsuojelulautakunta, jotka sittemmin yhdistyivät ympäristölautakunnaksi. Sen päällikkönä toimivat aluksi vuorotellen rakennustarkastaja ja ympäristönsuojelupäällikkö, joka viimeksi kuluneet kuusi vuotta on hoitanut päällikkyyttä yksin. Riihimäen kaltainen tilanne on hyvin tyypillinen Suomen kunnissa, joiden hallinnossa ympäristönsuojelu on etsinyt paikkaansa. Myös lainsäädäntö on ollut kaiken aikaa valtavassa myllerryksessä. Uusi ympäristölaki astui voimaan vuonna 2000, jota ennen asiat olivat hajallaan eri laeissa.. Vieläkään ei ole päästy yhden lain alle, vaan ympäristösäädöksiä on ympäristölain lisäksi myös muun muassa vesi-, jäte- ja terveydensuojelulaeissa, Kaisu Anttonen selvittää. EU-hankkeilla tukea viestintään Vuodet ovat olleet mielenkiintoista aikaa. Iso muutos oli EU-kuvio, kun Riihimäki sai mahdollisuuden päästä EU-rahan piiriin. Meillä oli heti mielessä hankkeita, ja keskityimme ympäristöviestintään ja koulutukseen, Kaisu Anttonen kertoo. EU-rahoitteisina alkoivat yritysten ja kuntien ympäristöhanke YKY ja ympäristökasvatushanke Ryti, jota nyt seuraa Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä hanke eli Hämy. Sen alaisena on juuri käynnistynyt luontokoulu. Ne kaikki ovat tärkeitä tukihankkeita, joiden avulla on saatu tehoa viestintään. Kasvatus ei ole vain sääntöjen takomista, vaan asioiden toisiinsa yhdistämistä. Kysymys on arvomaailmasta ja ympäristöstä välittämisestä. Esimerkiksi roskaantuminen on lisääntynyt ja vapaa-ajanvieton jäljet näkyvät. Toivonkin, että vielä tämän vuoden aikana saataisiin käynnistettyä roskaantumisen ehkäisykampanja, Kaisu Anttonen sanoo. Voimavarat kuluvat luparuljanssiin Ympäristönsuojelu on Riihimäellä edelleen kahden viranhaltijan työyksikkö. Voimavarat kuluvat täysin luparuljanssin pyörittämiseen. Onneksi meillä on ollut jonkin verran määräaikaista henkilöstöä, joka on paikannut vajetta. Pahimpia ovat äkilliset onnettomuustilanteet, joista pahimpia ovat viime vuosina olleet Havin pesuainepäästö Vantaaseen, ratapihalla kolisseet säiliövaunut ja tulipalot teollisuuslaitoksissa. (1 / 2) :04:15

7 Silloin puhelin saattaa soida keskellä yötä tai viikonloppuna, sillä olen halunnut kuulla onnettomuuksista tuoreeltaan ja mennä paikalle, mikäli se vaan on ollut mahdollista. Ne ovatkin olleet opettavaisia yhteistoimintatilanteita. Riihimäen ympäristötoimi on hyvässä jamassa. Meillä on hyvä maine, ja sellainen imago, että asiat hoidetaan. Kaupungin hallinnon sisällä on hyvä yhteishenki. Yhteistyömentaliteetilla täällä kyllä pärjää, Kaisu Anttonen vakuuttaa. Meille voi soittaa Kaupunkilaisille olemme yrittäneet viestittää, että meille voi ongelmissa soittaa, ja me sitten olemme yhteydessä sinne, mistä apu löytyy. Asiakkaat ovat tämän kyllä huomanneet. Meidän niin kuin koko kaupunginkin linjana on, että yrityksille tarjoamme nopeaa palvelua. Eräs urotyö, joka on näinä vuosina saatu aikaan, on tämä Ekokaari-lehti. On hienoa, että lehti on ilmestynyt näin pitkään, jo kahdeksas vuosi on menossa. Näyttää selvästi siltä, että lehti on löytänyt paikkansa, ja kaksi ilmestymiskertaa vuodessa on hyvä tahti. Lehti on selvästi kehittynyt, sillä me virkamieskirjoittajatkin olemme yrittäneet parantaa kirjoitustyyliämme. En ole tavannut toista näin säännöllisesti ympäristöasioista kertovaa lehteä. Kyllä me sitä maailmalla ylpeänä esittelemme. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila (2 / 2) :04:15

8 Koko viikko yhtä kierrätystä Valtakunnallinen kierrätysviikko järjestetään viikolla 40 ensimmäistä kertaa. Riihimäellä toiminnassa ovat mukana Kiertokapula, Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus ja Riihimäen seurakunnan idäntyö. Tapahtuma näkyy Riihimäellä selvästi katukuvassa. Teltat pystytetään kaupungin keskustaan keskiviikkona 1.10., ja paikalle on tulossa myös ei-maksullisten ongelmajätteiden vastaanotto. Kierrätyskeskus järjestää paikalle tavaranvaihtopöydät. Jokainen tavaraa tuonut voi vaihtaa tavaran toiseen. Samalla saa tietoa kierrätyskeskuksen toiminnasta. Paikalla tulee olemaan myös korjaamotyöntekijä, joka lupaa tehdä pikahuollon odottaessa. Ketjujen kiristys ja rasvaus esimerkiksi hoituu odottaessa. Seurakunnan idäntyö ottaa vastaan ehjiä ja puhtaita vaatteita sekä kenkiä. Tarkempia tietoja tapahtumasta voi kysellä jäteneuvoja Virpi Vuolahdelta, puh. (019) tai kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblomilta, puh. (019) :04:16

9 Autoton päivä on maanantai 22. syyskuuta Tänäkin vuonna vietetään Suomen kaupungeissa ja kunnissa jo tutuksi tullutta Autotonta päivää, tällä kertaa arkisena työpäivänä. Maanantaina 22. syyskuuta liikutaan mahdollisuuksien mukaan julkisilla liikennevälineillä ja omin lihasvoimin. Työmatkaliikenne ja liikunta työmatkoilla ovat pääosassa tämän vuoden tapahtumissa. Samoissa merkeissä tempaistaan sadoissa kaupungeissa Euroopassa ja muualla maailmassa. Jalkaudu keskustaan! Autoton päivä syksyllä muistuttaa liikenteen merkityksestä nykyajan arkipäivässä. Iloinen syksyn tapahtuma ajoittuu nyt kiireiseen työpäivään. Tavoitteena on saada mahdollisimman monet kokeilemaan joukkoliikennettä työ-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoilla sekä kävelemään ja pyöräilemään muut päivän aikana tehtävät matkat. Viime vuonna autoton päivä järjestettiin lähes eurooppalaisessa kaupungissa. Suomessa päivään osallistui 16 kaupunkia ja parisenkymmentä ja järjestöä ja organisaatiota. Tapahtumia ideoidaan eri puolilla Suomea Tapahtumaan on ilmoittautunut kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja yhteisöjä. Monissa autottomaan päivään osallistuvissa kaupungeissa suunnitellaan keskusta-alueen rauhoittamista autoliikenteeltä ja vapautuvan tilan täyttämistä monipuolisilla tapahtumilla. Autottomana päivänä järjestetään myös useita näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia, kävely- ja pyöräilyretkiä sekä tori- ja liikuntatapahtumia. Autoton päivä on mahdollisuus kaupungeille ja kunnille esitellä asukkailleen liikenne- ja liikkumissuunnitelmiaan kestävän kaupunkisuunnittelun ja elinympäristön puolesta. Liikkujan viikko ennakoi Autotonta päivää Autotonta päivää edeltää Suomessa liikkujan viikko, jonka esikuva on eurooppalainen Mobility week. Projektilla on omat sivut Autottoman päivän ja Liikkujan viikon valtakunnallisessa suunnittelussa ovat mukana ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Suomen Liikunta ja Urheilu ja Motiva :04:16

10 Energiansäästöviikko Mukana yli 100 yritystä ja yhteisöä Motiva kutsuu yritykset ja yhteisöt viettämään Energiansäästöviikkoa lokakuun toisella viikolla ja tempaisemaan energiankäytön tehostamiseksi ja säästämiseksi. Mukaan on ilmoittautunut yli 100 tahoa eri puolilta Suomea. Energiansäästöviikolla kerrotaan miten energiansäästössä ja sen käytön tehostamisessa on edistytty. Silloin tehdään energiansäästötekoja, mietitään ja muutetaan omia käyttötapoja ja kerrotaan siitä myös muille. Tavoitteena on tehdä säästämisestä pikemmin vakiintunut tapa kuin yhden viikon harrastus. Motivan tavoitteena on tänä vuonna saada Energiansäästöviikon viettäjiksi myös uusia ryhmiä: asukasyhdistyksiä, urheilujoukkueita, marttayhdistyksiä, 4H-kerhoja sekä eri yrityksiä eri toimialoilta kuten kuljetusalalta, palvelusektorilta ja teollisuudesta. Pääteemana toimistolaitteiden sähkönsäästö Tietokoneiden näyttöjen sähkönsäästö on nousemassa syksyn pääteemaksi. Näytön sähkönsäästöominaisuuksien käyttöönotto on helppo tapa vähentää toimiston sähkönkulutusta. Syksyllä Motivan verkkopalvelusta löytyy myös työkaluja käyttöönoton helpottamiseksi. Suomen Ympäristökeskuksen kanssa on käynnistetty projekti, jossa mitataan toimistolaitteiden energiankulutuksia. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) suunnittelee syksyksi näyttöjen sähkönsäästökampanjaa. Teollisuus mukaan Energiansäästöviikkoon Teollisuusyritykset ovat tänä vuonna joukolla viettämässä Energiansäästöviikkoa. Esimerkiksi Harjavallan suurteollisuuspuiston yritykset järjestävät Energiansäästöviikon aikana tapahtumia sekä tiedottavat energia-asioista omalle henkilöstölle ja laajemmallekin yleisölle Harjavallan alueella. Energiansäästöviikkoon osallistuminen on maksutonta yrityksille ja yhteisöille kautta Suomen. Rekisteröitymällä viikon viettäjäksi saa viikon graafisen tunnuksen käyttöoikeuden sekä käyttäjätunnukset Motivan Energiansäästöviikon ekstranet-palveluun. Vastavuoroisesti rekisteröityneet Energiansäästöviikkolaiset lähettävät Motivaan suunnitelmansa viikon viettämisestä. Motiva toimii Energiansäästöviikon kokoonkutsujana, viikkoa viettävien organisaatioiden yhteistyön käynnistäjänä ja energiansäästöinformaation tietopankkina. Motiva tuottaa ja hankkii viikon viettäjille erilaisia tukimateriaaleja sekä vastaa säästöviikon yleisestä tiedottamisesta. Tietoa Energiansäästöviikosta löytyy Motivan www-palvelusta: energiansaastoviikko 12:04:17

11 Luonnonkukkia puutarhaan Haluatko ensi kesäksi kukkivan pihan, jota ei tarvitse lannoittaa eikä kastella? Luonnonkasvit saattavat olla sinun juttusi! Vielä ehtii perustaa luonnonkasvipihan. - Luonnonkasvit eivät tarvitse talvisuojausta, keinolannoitusta eikä myrkytyksiä. Jos kasvit on valittu oikein kasvupaikan mukaan, niitä ei myöskään kannata kastella. Luonnonkukat lisääntyvät itse, jos niiden antaa siementää, kasvustoa ei siis pidä leikata liian aikaisin, neuvovat Riitta ja Jarno Mäki, jotka Hausjärven Kurussa kasvattavat luonnonkasvien siemeniä myyntiin. Kuin katselee heidän luonnonkukkaviljelyksiään pitkiä rivejä kukkivia päivänkakkaroita, ketoneilikoita, nurmikaunokkeja, kissankelloja, mäkitervakoita ja muita, joiden nimiäkään ei enää oikein löydy muistilokeroista mielessä alkaa kihelmöidä halu muuttaa omakin piha luonnonkukkakedoksi. Tai ainakin kokeilla edes pientä saareketta. Tämä aika onkin otollista luonnonkukille, sillä ihmiset ovat alkaneet havainnoida luontoa. Puutarhaharrastus on lisääntynyt. Perinneperennat ja perinteiset huonekasvit ovat arvossaan. Pikkuhiljaa on alkamassa luonnonkasvien aika. Pienoisniittyjä nurmikon sekaan Mäet alkoivat kiinnostua luonnonkukista muutama vuosi sitten, kun viljelijän oli EU-Suomessa mietittävä, mistä leipä tulevaisuudessa lähtee. He aloittivat kokeilut omasta pihastaan. Heidän pihansa on kuivapohjainen vanha maalaispiha. Se kasvoi monilajista vanhaa sekanurmikkoa, ja valtakukat olivat voikukka, ratamo, siankärsämö, syysmaitiainen, valkoapila, nurmitädyke sekä monenlaiset heinät. Reunoilla oli sankka vuohenputkikasvusto. - Halusimme enemmän kukkia. Kesällä 2001 aloimme tehdä pienoisniittyjä. Ruohonjuurien muodostama "turve" kuorittiin pois, pinnalle lisättiin hiekkaa ja soraa viitisen senttiä. Suoraan hiekalle kylvettiin tuoksusimaketta, keto-orvokkia, kissankelloa, keltasauramoa, päivänkakkaraa ja ketoneilikkaa. Pienen kallioalueen ympärille tuli myös tervakukkaa, nuokkukohokkia ja maksaruohoja. Jo seuraavana kesänä taimet kasvoivat hyvin, vaikka oli kuivaa. Taimia ei kasteltu, vain joitain voikukan taimia kitkettiin, Riitta Mäki kertoo. - Pihalla on myös joitakin pieniä aikaisemmin tehtyjä laikkuja, joihin on kylvetty puna-ailakkia, neidonkieltä, tulikukkaa, ahopukinjuurta, suopayrttiä ja keto-orvokkia. Ne menestyvät, kunhan muistaa repiä pois sekaan tulleita heiniä ja voikukkia. Vanhan tiiviin ruohon sekaan ei kannata kylvää mitään. Maahumala ja suikeroalpi taas leviävät rönsyjen avulla ilman apua. Rakennetut viherympäristöt luonnonniityiksi Vuosisatainen maanviljelyskulttuuri ja haja-asutus loivat maamme perinnemaisemat, joissa niittykukat kasvoivat. Hurjimpina tehoviljelyn aikoina 1980-luvun puolimaissa, jolloin lannoitteiden ja torjunta-aineita käyttö oli huipussaan, peltojen ja teiden penkereiltä hävitettiin pintansa pitävää juolavehnää lukuun ottamatta lähes kaikki kilpailevat kasvit. Kissankäpälä, ketoneilikka, keltamatara, ahomansikka ja monet muut ehtivät jo muuttua harvinaisiksi. Nykyisin tienvarsien lajistot ovat monipuolistuneet torjunta-aineiden käytön vähetessä. Entistä kasvien monipuolisuutta ei kuitenkaan koskaan enää saavuteta. (1 / 3) :04:17

12 Myös taajamien kasvisto on köyhtynyt. Hoidettu, tiheään leikattu nurmikko on siisti mutta perhosten ja monien muiden eliöiden kannalta autiomaa. Toisaalla voimakkaat, hyvin leviävät puutarhakasvit ja rikkaruohot valtaavat joutomaat ja muut vapaat alueet nopeasti. Riitta ja Jarno Mäki ovat sitä mieltä, että luonnonkasvit sopivat mainiosti myös rakennettuun viherympäristöön. Nurmikon sijaan voidaan kylvää luonnonkukkia, jotka ovat usein myös edullisin vaihtoehto, nurmikon leikkausta kun ei enää tarvita. Kukkien mukana tulevat myös perhoset ja linnut, joten luonnon monimuotoisuuskin lisääntyy. Mistä siemeniä, milloin kylvetään? Kaupasta saa luonnonkukkienkin siemeniä, mutta vielä ehtii kuljeskella luonnossa ja kerätä itse niiden kasvien siemeniä, joita pihalleen haluaa. Luonnosta Mäetkin ovat ensimmäiset siemenensä keränneet. Vaikka heidän yrityksensä keskittyykin palvelemaan viherrakentajia ja julkisyhteisöjä, pienharrastajaa ei käännytetä pois. Luonnonkasvien siemenet kannattaa kylvää keväällä. Poikkeuksena ovat siemenet, jotka vaativat kylmäkäsittelyn. Sellaisia ovat esimerkiksi kaikki kellokukkien siemenet, jotka siis kylvetään kasvupaikalleen jo syksyllä. Kylvöohjeita ja muutakin luonnonkukkatietoutta löytyy muun muassa netistä osoitteesta www. ahonalku.fi Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Vinkkejä luonnonkukkaviljelijöille Luonnossa esiintyvä kuivan paikan yhdistelmä on huopakeltanon, keltamataran, mäkitervakon, kissankellon ja ketoneilikan sekoitus. Se on hieno väreiltään, ja vaatii hietapitoisen, aurinkoisen rinteen. Luonnonheinät kastikka, lauhat, rölli, nuokkuhelmikkä ja rantavehnä ovat kauniita taustakasveina, havukasvien yhteydessä tai kivien väleissä. Paljon siemeniä tuottavia, helposti leviäviä lajeja ovat keto-orvokki, päivänkakkara, puna-ailakki, kannusruoho, tervakukka ja nurmikohokki. Leviämistä auttaa, jos niiden lähellä on paljasta maata. Perhoskukkia ovat ajuruoho, kanerva, meirami, purtojuuri, ruusuruoho, kaunokit, ketoneilikka, hirvenjuuret, karvaskallionen, syysmaitiainen, päivänkakkara, käenkukka, mäkitervakko, rantakukka ja apilat. Illalla aukeavia ja tuoksuvia kukkia ovat valkoailakki, illakko, mesiangervo, nurmi- ja nuokkukohokki. Myös vaaleansiniset kukat (lemmikit, kissankello, kurjenkello) näkyvät hyvin kesäillan hämärässä. Ruukkuihin ja parvekkeelle sopivat kuivan paikan kasvit, joilla ei ole kovin syvät juuret. Näitä voisi kokeilla: ahomansikka, keto-orvokki, päivänkakkara, ahdekaunokki, keltamaite, hanhikit, maksaruohot ja kuivan paikan matalat luonnonheinät. (2 / 3) :04:17

13 Perennoiksi sopivia luonnonkasveja Normaalissa puutarhamaassa viihtyvät esimerkiksi hirvenkello, kevätesikko, nurmikaunokki, päivänkakkara ja keto-orvokki. Kuiville kasvupaikoille kannattaa kokeilla keltasauramoa, kissankelloa, metsänätkelmää, pietaryrttiä, sikoangervoa sekä mäki- ja pikkutervakkoa. Puolivarjoon, tuoreeseen maahan sopivat lehtosinilatva, kurjenkello, kullero, nuokkuhelmikkä ja rantakukka. (3 / 3) :04:17

14 Ympäristölinkit Ekokaari löytyy osoitteesta Kunnallista ympäristöasiaa löydät seudun kuntien omilta www-sivuilta: Jätejutut kertoo Kiertokapula Oy: Riihimäellä ja Hausjärvellä toimivan Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen monipuolinen sivuston osoite on Muihin Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin paikallisiin luonnonsuojeluyhdistyksiin tutustut kätevimmin sivulta aloittaen. Hyrinetin etusivulta Ympäristö linkkiä seuraamalla pääset mm. yritysten ympäristöpalveluun. Sivujen tarkoitus on palvella Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen alueella toimivia yrityksiä ympäristöasioita koskevissa kysymyksissä. 12:04:18

15 Löydä turhake, voita hyödyke Suomen Luonto -lehti hakee jälleen vuoden turhaketta. Viime vuonna turhakkeeksi valittiin ulkomailta tuotu pullotettu vesi. Vuoden 2001 turhake oli vaipankätkijä ja sitä edellinen lehtipuhallin. Turhake on turha tavara. Ja maailma on täynnä turhakkeita. Joka vuosi keksitään uusia tuotteita, joiden välttämättömyyteen mainosnikkarit saavat meidät uskomaan. Turhake on usein sellainen, joka tarvitsee sähköä, bensiiniä tai polttoöljyä, mutta muunkinlaisia on. Mihin lankaan sinä menit? Pölyttyykö nurkissasi värkki, jonka elo jäi lyhyenlännäksi tai käyttö kutistui muutamaan kertaan? Onko sinua huijattu? Ostitko innoissasi laitteen, joka tekee kalliisti ja monimutkaisesti sen, minkä teet omin käsin todella vikkelästi? Oleko huomannut kaupassa tai mainoksissa laitteen, jota jäit suu auki päivittelemään? Turhake-ehdotuksia voi lähettää syyskuun 30. päivään asti osoitteella Suomen Luonto/turhake, Kotkankatu 9, Helsinki tai sähköpostilla Voittaja palkitaan hyötyliikuntaan yllyttävällä Helkaman Jopolla, toiseksi tullut saa luovaan joutilaisuuteen kiihottavan rippumaton. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan lisäksi 10 puuvillaista järkevän kuluttajan kauppakassia. 12:04:18

16 Elli-sivut tarjoavat tietoa elinympäristöstä ja liikenteestä Elinympäristöä ja liikennettä käsittelevät ELLI-verkkosivut on avattu osoitteessa www. elinymparistojaliikenne.net ELLI-aineiston tavoitteena on kohdistaa huomiota koko lähiympäristöä kohtaan: lähiympäristö koostuu luonnonympäristöstä ja myös rakennetusta ympäristöstä. ELLI:ssä on nostettu esiin tärkeitä lähiympäristön kestävään kehitykseen liittyviä teemoja, joista toivotaan keskustelua. ELLI kannustaa tarkkailemaan ympäristöä, osallistumaan ja pohtimaan omien valintojen vaikutuksia. ELLI on tarkoitettu kaikille, mutta erityisesti varttuneempien koululaisten ja kansalaisjärjestöjen käyttöön. Mistä ELLI kertoo? ELLI on monipuolinen tietopaketti, jossa käsitellään elinympäristöä ja liikennettä yhdessä: miten ne vaikuttavat toisiinsa, miten liikenne vaikuttaa elinympäristöön ja millä tavoin elinympäristö vaikuttaa liikenteeseen. ELLI-sivusto koostuu viidestä teemasta, jotka ovat toimivuus, terveys, turvallisuus, viihtyisyys ja luonto. Teemat on jaettu alateemoihin, joissa opastetaan kysymysten avulla tarkkailemaan ja pohtimaan ympäristön eri tekijöitä. Lähtökohdaksi tarkkailemiselle voi ottaa lähiympäristön kartan. Kartan ja kysymysten kautta voi hahmottaa oman lähiympäristönsä laatua. Jokaisesta alateemasta on kerätty taustatietoa, joka sisältää ajankohtaista tietoa ja tärkeitä suunnitteluperiaatteita. Alateemoista löytyy linkkejä lisätietoa kaipaaville. Aineistoon on koottu tietoa elinympäristön ja liikenteen suunnittelusta ja hoidosta sekä vaikuttamismahdollisuuksista eri tilanteissa. Tietoja on esitetty muun muassa kaavoituksesta sekä töiden ja katujen suunnittelusta ja kunnossapidosta. Lisäksi ELLI sisältää vinkkejä, jotka auttavat muun muassa kartan tulkinnassa ja käytössä sekä osallistumiskeinojen pohdinnassa. Miten ELLI syntyi? ELLI on tehty yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Tieliikelaitoksen, Opetushallituksen, Marttaliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa ja se on osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ns. kumppanuusprosessia. Eri osapuolet ovat sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä: esimerkiksi ympäristöministeriö on sitoutunut edistämään hyvää elinympäristöä ja osallistumista sen suunnitteluun, ja liikenne- ja viestintäministeriö edistämään jalankulkua ja pyöräilyä. 12:04:18

17 Luontokoulu Sinitiainen toimii jo Luontokoulu Sinitiainen on aloittanut toimintansa Riihimäen seudulla. Tässä vaiheessa hankkeessa ovat mukana Riihimäki ja Loppi. Luontokoulunopettaja, filosofian maisteri Thea Salonen, 28, aloitti työnsä jo kesällä. Pääaineenaan eläintiedettä ja sivuaineinaan kasvija maantiedettä opiskelleella luontokoulunopettajalla on takanaan lukuisa joukko luontoon ja retkeilyyn liittyviä harrastuksia, alan kerhojen ja leirien vetämisiä ja alan kursseja. Hän toimi myös Suomen ensimmäisenä luontokoulunopettajana Siuntiossa. Ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelma on selkiytynyt. Elokuussa Thea Salonen etsi Riihimäen peruskoulun 3-4 luokilta kummiluokkia, ja nyt on kymmenen ryhmän toiminta käynnistymässä. Jokainen ryhmä kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä, päivän kerrallaan. Lottovoitto päästä kummiluokaksi Kiinnostusta kummiluokaksi oli hillittömästi. Lähes kaikki luokat olisivat halunneet mukaan. Rajoittavana tekijänä on se, että yksi opettaja pystyy pitämään vuodessa vain noin 120 luontokoulupäivää, ja niistä 40 on varattu kummiluokkatoimintaan, Thea Salonen selvittää. Luontokoulu on hyvin suunnitelmallista toimintaa. Luontokoulunopettaja tapaa jokaisen luokanopettajan etukäteen ja käsittelee koulun opetussuunnitelman mukaisesti samoja teemoja kuin koulussa käsiteltäisiin muutenkin. Ideana on nimenomaan tukea luokanopettajia ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Luontokoulupäivä ei ole luokanopettajan vapaapäivä. Luontokoulupäivän päätteeksi luokanopettaja saa tulevaa käyttöä varten melkoisen työkalupaketin, jonka materiaalia voi jakaa koulun muillekin opettajille. Luontokoulupäiviä vauvasta vaariin Lisäksi Thea Salonen ehtii pitää noin 80 yksittäistä luontokoulupäivää vuodessa. Tänä lukuvuonna hän keskittyy Riihimäen ja Lopen päiväkoteihin ja ala-asteisiin. Korkeintaan 25-lapsiset ryhmät voivat tilauksesta saada luontokoulunopettajan yhdeksi päiväksi. Lopella 3-4 luokille tarjotaan yksittäisiä luontokoulupäiviä Syksyn salat teemakiertueena viikoilla Luontokoulun ideana on, että mennään ulos. Jokaisen mukanaolijan pitää saada tehdä jotakin itse. Ympäristökasvatusta voi tarjota kaikille, mutta ainakin aluksi keskityn peruskoulu- ja päiväkotiikäisiin. Palveluni ei maksa tilaajille mitään, tulen mihin vaan Riihimäellä ja Lopella, Thea Salonen lupaa. Luontokoulu Sinitiainen on osa Hämy-hanketta, joka taas on lyhenne sanoista Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä. Hanke on kolmivuotinen ja se saa rahoitusta vuoden 2005 loppuun saakka Riihimäen ja Lopen kuntien lisäksi Suomen ympäristöopisto Sykliltä, Hämeen ympäristökeskukselta ja Euroopan aluekehitysrahastolta. (1 / 3) :04:19

18 Suomessa toimii 20 luontokoulua, Tanskassa 80. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Lisätietoja: Luontokoulunopettaja Thea Salonen, puh. (019) , gsm , faksi (019) , Luontokoulu - on ihmettelyä, kokemista, tutkimista ja elämyksiä, - tukee ammattikasvattajia heidän arkipäivän ympäristökasvatustyössään, - antaa erilaisille ryhmille mahdollisuuden luontoelämyksiin, - käsittelee kaikkia tieteen aloja, - hyödyntää luontokoulutoiminnalle erityisiä toimintatapoja ja oppimistilanteita, sillä opetettavana aiheena ei ole ainoastaan jokin yksittäinen asia, vaan luontokoulu haluaa antaa jokaiselle osallistujalle oman arvoruiskeen, tunnesiteen luontoon, - on opetusta ulkona maastossa, siellä missä tutkimuskohde sijaitsee! Poimintoja kummiluokkien ohjelmien sisällöstä Syksyn salat (1. kerta) Syksyisen luonnon tutkimista kaikilla aisteilla Aurinkoa kaikkialla teatteriesitys Mutusteluketju: kuka syö mitä? Energian virtaus leikki Rakennetaan sokeria (yhteyttäminen) Aarrearkun etsiminen suunnistustehtävä Ympäri ämpäri (2. kerta) Kaikki liittyy kaikkeen! Ravintoverkkoleikki Vettä kaikkialla tutkimusta Veden kiertokulku hippa Ekosysteemihippa Retkikeittiö Mitä jos maatumista ei olisi? Luontokolo kökötystä Intiaanipolku Tavaran tarina palapeli Talven taiat (3. kerta) Rakennetaan aurinkokunta Mistä talvi johtuu pohdintaa Talvinen luonto: lumen tutkimista Eläinten jäljet ja vesiväreillä maalaaminen lumelle Talven turma hippa Ruoka retkikeittiöllä Nokka joka tarpeeseen leikki sopeutumisesta Miten selvitä talvesta? Korttipeli Ihmisen sopeutuminen, solmut ja köysityöskentely Kevään kutkutukset (4. kerta) (2 / 3) :04:19

19 Projektiluontoinen kerta, ryhmä saa toteuttaa itse luontokoulun tuella esim. linturetki, koko koulun teemapäivä, fenologiaa, kevätretki (3 / 3) :04:19

20 Yky-hanke käynnistää yritysten ympäristöpalvelun Osana Yky-hanketta käynnistyy kuluvan syksyn aikana yritysten ympäristöpalvelu, jota toteutetaan yhteistyössä EKES-Yrityspalvelun kanssa. Ympäristöpalvelu tarjoaa Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen pk-yrityksille asiantuntijaapua ympäristöasioissa, tukea yritysten ympäristöosaamisen kehittämiseen ja toimialakohtaista ympäristötietoa internetin, sähköpostin ja koulutustilaisuuksien kautta. Yrityksiä koskevaa ympäristötietoutta mm. lainsäädännöstä, koulutuksesta ja ympäristöalan yrityksistä löytyy yhteistyössä RHL-Data Oy:n kanssa kootuilta internet-sivuilta ymparistopalvelut Yky-hanke (Yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanke) on Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteinen EU-hanke. Hanke alkoi vuonna 2000 ja se päättyy vuoden 2004 lopussa. Ykyhankkeen tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääminen alueen yrityksissä, ympäristöasiantuntijaverkoston toiminnan vakiinnuttaminen sekä yritysten ympäristöpalvelujen toiminnan suunnittelu ja käynnistys. Asukasilta syksymmällä Rautatieliikenteen ympäristövaikutuksia Riihimäki-Hämeenlinna välillä selvittäneen asukaskyselyn loppuraportti valmistui keväällä Yky-hanke järjestää yhdessä VR Cargon kanssa syksyn aikana asukasillan. Tilaisuudessa kerrotaan paitsi kyselyn tuloksista myös viranomaisten yhteistyöstä rautatieliikenteen ympäristöhaittojen ehkäisyssä ja turvallisuussuunnittelussa. Asukasillan ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan lähempänä ajankohtaa. Lisätietoa Yky-hankkeesta löytyy internetsivuilta Yhteyttä voi ottaa myös hankkeen projektipäällikköön Tarinka Ringvalliin, p. (019) tai , 12:04:20

21 Kierrätyskeskuksen kehitys on pitkäjänteisen työn tulos Kaikenlainen kierrättäminen on jo tätä päivää, eikä vaan tulevaisuutta. Ilokseni olen huomannut tämän asian alati kasvavana tavaravirtana. En niinikään näe kierrätysmateriaalin uusiokäyttöä raaka-aineena, vaan jo kertaalleen tehdyn tavaran elinkaaren pidentymisenä. Käytännössä tämä meidän kierrätyskeskuksessa tekemämme työ on tärkeä osa kokonaisuutta. Suuressa virrassa emme vielä ole kovin merkittävä pyörre, mutta lisänä kuitenkin. Olen jo pidemmän aikaa kuullut eri tahoilta, kuinka toimintamme täällä Riihimäellä on kehittynyt. Itse arvioisin kehittymisemme olevan seurausta pitkäjänteisestä työstä. Olemme parantaneet toimitilamme ja keskittyneet oleelliseen. Kuluneen vuoden aikana meillä kierrätetyn tavaran määrää on tarkemmin seurattu. Samoin on seurattu mitä tavara on ollut. Nyt kesän lopulla voin ilokseni todeta meidän kierrättäneen jo enemmän tavaraa kuin koko vuonna Kaiken kaikkiaan esinettä on käsiemme läpi kulkenut. Ja tässä on mukana ainoastaan maksullinen tavara. Ilmaistavaroita emme kirjaa muistiin. Ja minkälaisista määristä sitten onkaan kyse? Esimerkiksi polkupyöriä on nyt myyty jo enemmän kuin koko viime vuonna. Peräti 130 kappaletta. Ilahduttavaa on huomata asiakkaiden löytäneen meidät myös polkupyörin varaosien hankintapaikkana. Kaikenlaista vannetta ja kappaa on haettu jo 430 kappaletta. Vastaavana aikana edellisenä vuonna luku oli 270. Huonekaluja, mikä onkin suurin tuoteryhmä määrällisesti, on välitetty jo Kasvua viime vuoteen 300 kappaletta. Harrastusvälineet ovat oma ryhmänsä. Määrä on kasvanut lähes nelinkertaiseksi ollen Tosin harrastusvälineiksi olemme kirjanneet myös erilaiset asiakkaiden keräilytavarat. Määrä ei koostu pelkästään suksista ja luistimista. Koko ajan on ollut kasvavaa kysyntää myös kaikenlaiselle remonttitarvikkeelle. Käsiemme läpi kulkenut määrä onkin kolminkertaistunut 1200 kappaleeseen. Lelutkin ovat kasvava tuoteryhmä. Vaikka määrä ei ole vielä suuri, vain reilut 600, on suunta kuitenkin hyvä. Monille lapsille myös käytetyistä leluista on suurta iloa. Parempi hyvä käytetty kuin huono uusi. Kolikolla on kääntöpuolensa Onhan selvää kun tällaisista määristä on kyse, että raja tulee vastaan. Aina ei henkilökunta ehdi käymään läpi tavarakasseja ja laatikoita niin pian kuin olisi tarve. Tavara kertyy omiin tiloihimme ja ahtaus on käsin kosketeltava. Sama tilanne näkyy myös myymälän puolella. Ahdasta on, ja mikä ikävää, aika ajoin joudumme käännyttämään sinällään jo ihan hyväkuntoistakin isoa tavaraa pois. Onneksi kaikenlaisen pienemmän tavaran pystymme hyvin ottamaan vastaan. Kaikesta huolimatta toiminta kasvaa ja kehittyy koko ajan eteenpäin. Työntekijämme tekevät hyvää ja tärkeätä työtä yhteisin hyvän eteen. Näen kierrätystoiminnan tulevaisuuden erittäin valoisana (1 / 2) :04:20

22 Jyri Lindblom Kirjoittaja on Riihimäen Kierrätyskeskuksen hoitaja. (2 / 2) :04:20

23 Arolammi on elvytetty, rehevöityminen saatava kuriin Arolampi-Seura ajaa kyläläisten viihtyvyyttä Riihimäen Arolammin kunnostus on ollut Riihimäellä miltei ikuisuusasia, josta varsinkin paikalliset asukkaat ovat puhuneet vuosia. Nyt Arolammi on elvytetty. Vaikka Arolampi-Seura ei olekaan ollut varsinaisena toimijana lammen kunnostuksessa, arolammilaiset ovat olleet asiassa aktiivisia. Lammen kunnostus on koettu kylän yhteiseksi asiaksi luvun alkuvuosina hanke nytkähti liikkeelle, kun Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri kiinnostui Vantaanjoen valuma-alueen kunnostuksesta ja pyysi Arolampi-Seuraltakin selostusta paikallisesta tilanteesta. Seurasi hiljaiselon vuosia, ja Arolammilla arvellaan, että paperit makasivat muutaman vuoden byrokratian rattaissa. Lopullinen herättäjä oli Havin pesuainepäästö Vesitilavuus kymmenkertaistui Arolammin kunnostussuunnitelmia alettiin tehdä kuitenkin jo 1994, ja työt käynnistyivät 2002 loppuvuodesta puuston kaadolla. Talvella 2003 oli pohjapadon rakentamisen vuoro; pato painui jonkin verran, mutta se nostetaan ennen talven tuloa vesioikeuden määräämään tasoon. Aikataulu on tiukka, sillä rahoitus on voimassa vain vuoden 2003 loppuun. Arolammiin avattiin lintumiesten vaatimat pienet altaat ja rakennettiin pesimäsaarekkeet. Keskiuoma avattiin kuusi metriä leveäksi. Syvyys on alimmillaan noin 80 senttiä. Ennen kunnostusta vesitilavuus oli kuivana aikana kuutiota, nyt se on pohjapadon ansiosta kymmenkertainen eli noin kuutiota. Vesistö esiin puskien joukosta Arolammilaisten maisemat avartuivat. Vesistö tuli esiin puskien joukosta. Maisemallinen muutos on huomattava, ja näin voidaan estää lammen umpeenkasvu, iloitsevat Arolampi- Seuran puheenjohtaja Jorma Heikkilä ja lammen kunnostuksessa aktiivisena toiminut Reijo Virtanen. Maata kärrättiin paikalta pois kuutiota, mutta suuri osa siitä saatiin läjitettyä läheisille pelloille. Loppukatselmuksen vuoro on kuluvan vuoden lopussa. Nyt on tehty myös viiden vuoden kalojen istutussuunnitelma. Arolammin kunnostukseen on kulunut euroa Riihimäen kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen rahoja. Lisäksi entisen Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin, nykyisen Uudenmaan ympäristökeskuksen rahoilla on Vantaanjoen latvavesistön kalataloudelliseen kunnostukseen liittyen kunnostettu Arolammin yhteisiin vesialueihin kuuluvat Arolamminkoski, Vaiveronkoski ja Hähäänkoski. Yhteiskunta kuormittaa liikaa Arolammia on nyt elvytetty. Vielä haemme konstia, jolla rehevöityminen saadaan pysäytettyä, Jorma Heikkilä ja Reijo Virtanen sanovat. Katseet kääntyvät yhteiskunnan kohtuuttoman suureen kuormitukseen vesistöä kohtaan, mikä ilmenee Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen (1 / 3) :04:21

24 vuosiraportista. Jäteveden laskulupaehtojen tarkistushakemus jätetään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Todennäköisesti lupaehdot tulevat tarkistuksessa tiukkenemaan. Reijo Virtanen muistuttaa, että Arolammin vesialueella on 60 osakasta. Edellytämme asiantuntijoiden löytävän ratkaisun rehevöitymisen kuriin saamiseksi alueellamme. Tavoitteemme on saada vesistön nautintaoikeudet täysipainoisesti käyttöön lähivuosina. Kyläkysely ja kyläsuunnitelma Arolampi-Seuran organisoima kyläkysely jaettiin kaikkiin kylän talouksiin kesäkuussa. Vastaukset ovat parhaillaan tutkittavina, ja tulosten pohjalta tehdään kyläsuunnitelma. Sitä varten tehdään mahdollisesti syksymmällä vielä lisäkysely. Kysymyksessä on euron hanke, johon on saatu myös EU-rahaa, ja joka kuuluu alueelliseen maaseutuohjelmaan. Näin ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinpiiriinsä. Pyrimme aktivoimaan kyläläisiä. Tavoitteena on Arolammin kylän yhteisöllisyyden ja toimintojen suunnitelmallisuuden parantaminen, Jorma Heikkilä tuumaa. Arolammin kylässä on noin sata taloutta ja yli 250 asukasta. Arolampi-Seura on toiminut kotikylän parhaaksi 20 vuotta. Takana on vuosittainen kesäjuhla, jossa juhlittiin toimintataivalta. Perinteeksi on myös jo ehtinyt maaliskuinen kyläkirkko. Yhdistyksen alkuvuosina toiminta oli myös varsin vireää, hyvässä muistissa ovat kylänäytelmät, hiihtokilpailut ja paperinkeräykset luvun lopulla toiminta uhkasi näivettyä, mutta nyt on taas saatu ilmaa siipien alle. Viime kesäiset kesäjuhlat olivat jo kolmannet välivuosien jälkeen. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Tavoitteena lintu- ja virkistysarvon lisääminen Pitkällinen projekti Arolammin kunnostamiseksi on syyskuussa toteutettavia viimeistelytöitä lukuun ottamatta valmistunut viime keväänä. Työn tavoitteena on lammen umpeen kasvamisen pysäyttäminen ja siten sen lintu- ja virkistysarvon lisääminen. Suunnitelma Arolammin kunnostuksesta valmistui syyskuussa Vesioikeuden lupa hankkeelle saatiin marraskuussa Työ toteutettiin samanaikaisesti, kun Riihimäen alueella tehtiin koko Vantaanjokea koskevaan kalataloudelliseen kunnostukseen liittyviä töitä. Kunnostuksessa lammen luusuaan rakennettiin tekokoski, jonka vaikutuksesta alin vedenpinta pysyy noin puoli metriä aiempaa korkeammalla ja kuivan ajan vesitilavuus lammessa kasvaa. Lammella viihtyvien lintujen olosuhteiden parantamiseksi lammen reuna-alueille kaivettiin allikoita ja tehtiin pesimäsaarekkeet. Veden alle pysyvästi jäävällä alueella tehtiin myös kasvillisuuden raivaustöitä. Riihimäen opaskartan 1997 mukaan sekä kylän että lammen nimi on Arolammi. Teksti: Riihimäen suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio (2 / 3) :04:21

25 (3 / 3) :04:21

26 Hausjärvi-seuta tempaisi ympäristön viihtyisyyden puolesta Hausjärvi-seura järjesti kesällä tempauksen ympäristöviihtyisyyden puolesta. Tempaukseen ilmoittautui kymmenen pihaa, joista kaksi oli maatiloja ja kahdeksan omakotitaloja. Osallistujia oli Oitista, Monnista, Kirkonkylästä, Hikiästä, Ryttylästä, Lavinnosta, Puujaasta ja Haminankylästä. Pihakatselmukset tehtiin Kaikki tempaukseen osallistuneet pihat todettiin ympäristöltään toimiviksi ja viihtyisiksi, minkä takia kaikille osallistuneille annetaan kunniamaininta. Maatiloista parhaaksi todettiin Pekka Pietilän talon ympäristö. Omakotitalojen ympäristöt olivat erityyppisiä, joten palkinto päätettiin jakaa kahdelle talolle, Ryttylässä Pikkukujalla sijaitsevalle Pääkön pihapiirille ja Lavinnossa Kakslatostentiellä sijaitsevalle Hämäläisen pihapiirille. Hausjärvellä etsittiin viihtyisiä asuinympäristöjä. Lavinnosta löytyi Tarja Hämäläisen piha Teksti: Minna Karhunen 12:04:21

27 Budjettiehdotus lupaa rahaa rakennusperinnön hoitoon Valtion ensi vuoden budjettiehdotus tarjoaa asuinrakennuksille rakennusperinnön hoitoon entistä paremmat mahdollisuudet. Alueelliset ympäristökeskukset saavat ensi vuonna myöntää avustuksia nimenomaan asuinrakennuksille rakennusperinnön hoitoon yhteensä euroa. Ympäristökeskukset voivat myöntää avustukset Valtion asuntorahaston varoista niiden valtuusosuuksien rajoissa, jotka Asuntorahasto on ympäristökeskuksille osoittanut. Avustusta voidaan myöntää yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille. Tukea myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinrakennuskohteiden tai asuinkäyttöön kunnostettavien kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin. Alueelliset ympäristökeskukset myöntävät edelleen rakennusperinnön hoitoavustusta myös muille kuin asuinrakennuksille sekä merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi. Näihin tarkoituksiin on varattu euroa. Rakennusperinnön hoitoon saa myöntää avustusta enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen tai kohteeseen, jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan tukea myöntää tätä enemmän, mutta kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. Lisätietoja: vanhempi hallitussihteeri Satu-Kaarina Virtala, puh. (09) :04:22

28 Taas lähdetään Riihimäeltä joulupallojen Lauschaan Matka kaikille lasista, joulukoristeista ja joulusta kiinnostuneille Monena vuonna Suomen lasimuseon joulunaikaan ovat kuuluneet Saksan Lauschassa valmistetut värikkäät lasipallot ja muut lasikoristeet. Nyt on joulun ja lasipallojen ystäville räätälöity joulukuinen matka, jonka aikana päästään tutustumaan keskisaksalaisen pienen Lauschan lasinvalmistukseen sekä muihinkin lähialueen viehättäviin kulttuurikaupunkeihin tehtävän matkan lasi- ja museoasiantuntija on Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto, ja matkanjohtajana toimii toimittaja Urpu-Kaarina Yli-Laurila. Viime vuonna Lauschassa kävi 30:n hengen ryhmä, ja tänä vuonna on ohjelmaa vielä jalostettu. Ohjelma on räätälöity antamaan mahdollisimman monipuolinen kuva saksalaisesta joulunalusajasta joulumarkkinoineen sekä Thüringenin laajasta kulttuuriperinnöstä. Lauscha on matkan kiintopiste. Siellä tutustutaan lasimuseoon ja lasipajoihin. Lauantaina Lauschan jokaisen sopukan täyttävät joulupallomarkkinat. Retkillä käydään mm. Sonnebergin lelumuseossa sekä Coburgin joulumarkkinoilla kaupungin vanhassa sydämessä. Muita tutustumiskohteita ovat Liuskekivimuseo ja posliinitehdas museoineen ja myymälöineen sekä Saksan Joulumuseo Rothenburgissa. Hinta (sis. lennot, retkiohjelmat, hotellin, aamiaiset) 640 euroa. Lisätietoja antavat Kaisa Koivisto, puh , ja Urpu-Kaarina Yli-Laurila, joka ottaa vastaan ilmoittautumiset, puh , 12:04:22

29 JÄRKI-hankkeella järkeä järvien hoitoon Paali-, Loppi- ja Kesijärvellä on tapahtunut jo paljon ja lisää tapahtuu Vuosi 2003 on ollut tapahtumarikasta aikaa Paali-, Loppi- ja Kesijärvellä. Kanta-Hämeen Järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanke on yhdessä järvien suojeluyhdistysten ja alueen kuntien kanssa toiminut järvien hyväksi monellakin eri tavalla. Kesijärvellä hoitokalastettiin Keväällä Kesijärvellä hoitokalastettiin rysillä kolme viikkoa, ja hoitokalastusta jatketaan vielä syksyllä syysnuottauksena. Kalastuksen hoitaa Vendace Oy. Suunnitelmissa ollutta Toivanjoen sulkemista ei tänä vuonna toteutettu, vaikka sille oli haettu lupa ympäristölupavirastosta. Kesijärven valuma-alueella markkinoitiin maanomistajille mahdollisuutta hakea erityistukia suojavyöhykkeiden ja laskeutusaltaiden perustamiseen. Ainakin kaksi tilaa hakikin tukea toukokuun 2003 haussa. Kesijärveen laskevaan Pihtojaan tilattiin kahden altaan suunnitelma Laureaammattikorkeakoulusta, mutta toisen maanomistajan vetäydyttyä suunnittelusta, opinnäytetyönä onkin valmistumassa vain yhden altaan suunnittelu. Kesijärvellä järjestettiin maaliskuussa yleisötilaisuus, jossa kerrottiin JÄRKI-hankkeesta, valumaalueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista ja maatalouden erityistuista. JÄRKI-hankkeen toimesta Kesijärvellä on otettu ojavesinäytteitä sekä koottu yhteen järvivesi-, levä- ja näkösyvyystietoa. Loppijärvelle laskeutusaltaita Loppijärven valuma-alueella on innostettu maanomistajia laskeutusaltaiden, kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamiseen erityistukien ja hankkeen varoin jo syksystä Huhtikuussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa kerrottiin JÄRKI-hankkeesta ja maatalouden erityistuista. Kesäkuussa Lopella järjestettiin kesäasukasmarkkinat, joilla JÄRKI-hanke oli kertomassa vesiensuojelusta ja kunnostuksesta. Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen laskeutusaltaiden ja kosteikkojen suunnittelu on käynnistynyt vilkkaasti. Rytkönlahdelle suunniteltu allas on tarkistettu jo ympäristökeskuksessa ja toteutus tapahtunee tulevana syksynä. Parhaillaan suunnitellaan seitsemää muuta kohdetta Sarvijoella, Erävisjärven valuma-alueella, Sajaniemessä ja Uksenjoen varrella. Loppijärvellä on seurattu aiemmin rakennetun Pietilän altaan toimivuutta vesinäytteitä ottamalla. Loppijärvellä niitettiin heinäkuussa vesikasvillisuutta; tarkoituksena on parantaa veden (1 / 3) :04:23

30 virtausta, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kohentaa näin järven tilaa. Syksyllä Loppijärvellä on tarkoitus vielä hoitokalastaa syysnuottaamalla. Paalijärven pohjasedimentti tutkitaan Paalijärven pohjasta otettiin sedimenttinäytteitä kevättalvella Tulokset näistä Jyväskylän yliopiston tekemistä tutkimuksista valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä. Myös Paalijärvellä niitettiin heinäkuussa, ja laskeutusallas-kosteikkojen alustava suunnittelutyökin on aloitettu. Paalijärvestä on valmistunut opas, joka kertoo Paalijärven tilasta, historiasta ja toimista, joita järven valuma-alueella tulisi tehdä. JÄRKI-hankkeessa seurattiin talvella 2003 Paalijärven happipitoisuutta, ja lisäksi järvestä ja ojista on kesäkaudella otettu kuukausittain vesinäytteitä. Järvien veden laadun parantaminen ja sen säilyttäminen hyvänä edistää myös väestön hyvinvointia. Teksti: Heli Jutila ja Heidi Paarijoki Kirjoittajat työskentelevät JÄRKI-hankkeessa, Jutila projektipäällikkönä, Paarijoki harjoittelijana (2 / 3) :04:23

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.15.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.15. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Ikkalan tila 13.8.2014 PÖYTÄKIRJA Nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.15.

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä:

Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä: Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä: Saaristomerenkulun koulutus, veneilijän peruskurssi keskittyy navigoinnin perusteisiin ja vesiliikennesäädöksiin. Näiden merenkulkijan perustietojen

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE

TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE elokuu/2010 Hyvä Energiansäästöviikon vastuuhenkilö, Ohessa tietoa Energiansäästöviikon tuotteista ja Motivan muista julkaisuista. Toivottavasti niistä on apua Energiansäästöviikon

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus AJANKOHTAISTA Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus Boknäs laajentaa Toistakymmentä sisustusliikettä, ying, yang, feng shui ja Hong Kong. -Liilassa on kaikki! Boknäs laajentaa parhaillaan Liilassa

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Oma asuinympäristö paremmaksi!

Oma asuinympäristö paremmaksi! Oma asuinympäristö paremmaksi! Miten parantaisin omaa asuinympäristöäni? Projektityössä otetaan haltuun oma asuinympäristö ja lähdetään kehittämään sitä entistä paremmaksi. Tavoitteena on tutkia ja tehdä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot