Asuntostrategia 2012
|
|
- Kaisa Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asuntostrategia 2012
2 Asia 747/ /2011 Työhön ovat osallistuneet: Hallinto, Aira Elolampi, hallintojohtaja Kiinteistötoimi, Tiina Hartman, maankäyttöinsinööri Hallinto, Eija Ikonen, asuntosihteeri Karviainen, Satu Karppanen, lasten ja nuorten palvelulinjajohtaja Karviainen, Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja Karviainen, Ritva Lundbom, ikäihmisten palvelulinjajohtaja Raportin on laatinut Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö Hallinnollinen käsittely Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto liite 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUNTOSTRATEGIAN TARKOITUS 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa MAL-aiesopimus Vihdin nykyinen asuntokanta ja erityisryhmien tilanne Asuntojakauma ja asuntojen sijoittuminen Vihdissä Ikäihmiset Nuoret Muut erityisryhmät Muutostrendit 6 3. TAVOITTEET JA KEINOT Strategiset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet Yleisesti Ikäihmiset Nuoret Muut erityisryhmät 8 4. SEURANTA 9 2 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012
3 ASUNTOSTRATEGIA ASUNTOSTRATEGIAN TARKOITUS Asuntostrategian tehtävänä on tarkentaa kuntastrategiassa määritellyt tavoitteet ja määritellä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on vuosittaisen toimintasuunnittelun pohja ja sen perusteella luodaan tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle. Tämä asuntostrategia on tehty kattamaan nykyinen valtuustokausi loppuun. 2. LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 2.1 Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa Hallitusohjelmassa asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan tarpeita, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Ohjelmassa on määritelty mm. seuraavia yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimenpiteitä: Erityishuomiota kiinnitetään kasvukeskusten ja metropolialueen asuntopolitiikkaan ja lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa näillä alueilla. Osana hallituksen metropolipolitiikkaa edistetään Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa muun muassa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja nykyisen asuntokannan korjaamista. Lainoitusta suunnataan alueille, joilla on asuntojen tarvetta ja kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Valtion asuntorahaston sekä valtion budjetin kautta myönnetään erilaisia korjaus-, energia- ja investointiavustuksia. Parannetaan ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä ja käynnistetään ohjelma ryhmärakennuttamisen ja muiden uusien asumiskonseptien edistämiseksi mukaan lukien kohtuuhintainen omistusasuntotuotanto. Asuntopolitiikassa edistetään monimuotoisia asuinalueita. Käynnistetään poikkihallinnollinen, uusi ohjelma, jolla edistetään asuinalueiden elinvoimaa sekä ehkäistään segregaatiota. Asumistuen saajia ei ohjata tulevaisuudessakaan pelkästään ARA-asuntoihin. Laaditaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Lisäksi hallitusohjelmassa on monia erityisryhmien asunto-olojen kohentamista koskevia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennussuojelulainsäädännön avulla varmistetaan arvokkaan rakennusperinnön ja vanhojen kulttuuriympäristöjen säilyminen. 2.2 MAL-aiesopimus Valtio ja 14 Helsingin seudun kuntaa ja kaupunkia (ml. Vihti) solmivat aiesopimuksen kohtuuhintaiseen asuntoja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Aiesopimuksen mukaan Vihdin kunnan vuosittainen, keskimääräinen tuotantotavoite on 355 asuntoa / vuosi ja näistä 20 % eli 70 asuntoa tulisi olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Aiesopimus ei ole toteutunut Vihdissä eikä pääosassa kuntia, eikä valtiokaan ole tehnyt osaansa sopimuksesta toteuttamalla asuntotuotannon edellyttämiä liikennehankkeita. Uusi sopimus onkin parhaillaan valmistelussa ja sopimuksesta saattaa tulla Vihdille vaatimuksia, jotka tulee huomioida myös tämän strategian esittämissä toimissa. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA
4 2.3 Vihdin nykyinen asuntokanta ja erityisryhmien tilanne Asuntojakauma ja asuntojen sijoittuminen Vihdissä Vihdissä oli vuoden 2010 lopussa noin asuntoa, joista taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsi noin 70 %. Asunnoista 21 % sijoittui asuinkerrostaloihin, erillispientaloihin 53 % ja loput erilaisiin pientaloihin, mukaan lukien kesäasunnoissaan asuvat. Asukkaita näissä asunnoissa oli yhteensä vuoden 2010 lopussa Näiden lisäksi 370 vihtiläistä asui laitoksissa tai oli väliaikaisesti ilman vakituista osoitetta. Vihdissä on perinteisesti ollut runsaasti kesäasuntoja erityisesti järvien rannoilla. Pääkaupunkiseudun läheisyys, eläkeläisten määrän kasvu ja etätyömahdollisuudet lisäävät paineita loma-asuntojen muuttamiseen pysyviksi asunnoiksi. Suurin osa kesäasunnoista sijaitsee kuitenkin kaukana taajamista. Asunnot talotyypin, varustetason ja rakennusvuoden mukaan Vihdissä Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asuntorakentaminen Vihdissä valmistuneet valmistuneet Kirkonkylä valmistuneet Nummela valmistuneet Ojakkala Valmistuneet Otalampi Valmistuneet haja-as.alue Asuntojen kokonaismäärä Asuntojen talotyypit -pientalot kerrostalot rivi- ja ketjutalot muut 2 2 Asuntojen hallintamuodot -omistusasunnot vuokra-asunnot asumisoikeusasunnot Asuntojen rahoitusmuodot -vapaarahoitteiset valtion tukemat VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012
5 2.3.2 Ikäihmiset Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii erityisesti asumisen ja siihen liittyvien palveluiden suunnittelua. Ikäihmisten palvelurakennetta kehitetään STM:n tavoitteiden mukaisesti, mittarina on palvelujen peittävyys yli 75-vuotiailla. Vihdissä on 1387 yli 75-vuotiasta tällä hetkellä, vuonna 2020 heitä on 2380 (tilastokeskus). Tavoitteena on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. STM:n Kasteohjelman tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista % asuu kotona, 6 % on tehostetussa palveluasumisessa, enintään 3 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä. Säätiöiden omistuksessa on kaikkiaan 128 palveluasumispaikkaa. Kunnalla on yksi 3 hengen ryhmäkoti Jäkärä omana toimintana, palveluasumispaikat hankitaan ostopalveluina. Ikäihmisten palveluasumisen tilanne on tällä hetkellä hyvä Vihdissä, kun sitä mitataan valtakunnallisilla palvelujen saatavuusindikaattorilla. Vuonna 2020 tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa nykyisestä 128 paikasta 143 paikkaan. Valtakunnallinen suositus yli 75-vuotiaiden osalta toteutuu Vihdissä seuraavasti: Vihdin väkiluku on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt 31% eli asukkaasta yli asukkaaseen. Vihdin asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1,6 % vuodessa, joten Vihti on yksi nopeimmin väkilukuaan kasvattavia kuntia Suomessa. Vihdissä on neljä asemakaavoitettua taajamaa. Vihdin kunnan kehityskuva 2025 mukaisesti väestökasvu pyritään ohjaamaan kunnan taajamiin lähelle palveluja. Taajama-aste kuvastaa sitä lukua kuinka suuri osa asukkaista asuu taajamissa. Vihdin kunnan taajama-aste vuonna 2009 oli noin 65 %. Huomattava muutos viimeisen 25 vuoden aikana on tapahtunut asuntokuntien koossa. Kun vuonna 1985 yhden henkilön taloudessa eli Vihdissä 22% asukkaista, vuonna 2010 yhden hengen talouksia oli jo 31%, mikä lukumäärällisesti tarkoittaa, että vuonna 1985 yhden hengen talouksia oli 1496 ja vuonna 2010 luku on yli kaksinkertaistunut 3671 kappaleeseen. Kun yhden hengen taloudet pääasiallisesti ainakin pyrkivät olemaan yhtiömuotoisissa asunnoissa, kertoo se suuresta kysynnän muutoksesta kohti pieniä kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. - Tehostetun palveluasumisen piirissä on 7,06 % (99 paikkaa) - Lisäksi Vihdissa on tällä hetkellä 29 palveluasumispaikkaa alle 75-vuotiailla - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % yli 75 vuotiaista - Säännöllisen kotihoidon piirissä 13 % - Kotona asuu 89 % Nuoret Opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja on yhteensä 39 kpl, joista erillisiä asuntoja on 7 ja soluasuntoja 32 kpl. Nuorille (ensisijaisesti työssäkäyville) tarkoitettuja asuntoja on yhteensä 36. Perusturvakuntayhtymä Karviainen järjestää asumispalvelua ja siihen liittyviä tukipalveluita pääsääntöisesti lastensuojelun jälkihuollossa oleville täysi-ikäisille tai sitä lähestyville nuorille. Lastensuojelun asiakkaana olleet nuoret pyritään asuttamaan kotikuntaan, jossa omat verkostot ovat lähellä. Jälkihuoltopalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että nuori asuu itsenäisesti omassa asunnossaan kuten muutkin nuoret aikuiset ja asumista sekä itsenäistymistä tuetaan erilaisin tukitoimin. Joskus kuitenkin tarvitaan tukevampia järjestelyitä ja silloin tukiasumista on hankittu paikalliselta toimijalta ostopalveluna. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA
6 2.3.4 Muut erityisryhmät Ikäihmisten ja nuorten lisäksi muita asumisen erityisryhmiä ovat vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä asunnottomat. Vihtiläisten erityisryhmien asumista tarkasteltaessa voidaan havaita, että vuosien kuluessa on asumispalveluja hankittu laajalla kirjolla useilta eri tahoilta. Erilaisten toimijoiden palvelujen käyttö on perusteltua henkilön vamman tai sairauden erikoislaatuisuuden vuoksi. Omien asumispalvelujen puute aiheuttaa tilanteen, jossa ollaan täysin ulkopuolisen tarjonnan varassa. Vertailua omaan toimintaan esimerkiksi hinnan tai laadun osalta ei voida tehdä oman toiminnan puuttuessa. Vuodesta 2009 alkaen erityisryhmien asumispalvelut on Vihdille tuottanut perusturvakuntayhtymä Karviainen, joka vastaa Vihdin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Karviaisen alueella on yksi erityisryhmien asumispalveluja tuottava yksikkö eli Karkkilassa sijaitseva palvelukeskus tuottaa mielenterveysasiakkaille kuntouttavaa asumispalvelua. Vammaisten asumispalvelua järjestää vihtiläisille vammaisille seitsemän (7) eri asumispalveluja tuottavaa tahoa ostopalveluna. Näihin yksikköihin on sijoitettu yhteensä 17 vammaista henkilöä vuoden 2011 syksyllä. Kehitysvammaisten asumispalvelua järjestää pääosin Etevakuntayhtymä, sillä Etevalla on tarjota riittävä kapasiteetti ja erityisosaamista kehitysvammahuollon alueelta. Tämän lisäksi kehitysvammaisia on asumispalveluissa yhteensä kahdeksassa (8) asumispalveluyksikössä. Kussakin on noin 1-2 kehitysvammaista. Osa asumispalvelupaikoista on erikoistunut tietyn kehitysvammaisten ryhmän hoitamiseen, joten erityistarpeiden perusteella asiakkaat on sijoitettu näihin yksikköihin. Yhteensä kehitysvammaisten asumispalveluja on 9 asumispalveluyksikössä ja näissä on yhteensä 49 kehitysvammaista asujaa. Näistä kehitysvammaisista Etevan asumispalveluyksiköissä on syksyllä 2011 yhteensä 38 asukasta. Kehitysvammahuollossa tulee lisääntymään asumispalvelujen määrä, sillä laitoshoitoa ajetaan suunnitellusti alas. Eteva tulee strategiansa mukaisesti luopumaan kokonaan laitoshoidosta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kilpailutuksessa vuonna 2011 puitesopimuksen piiriin hyväksyttiin 12 palveluja tuottavaa tahoa. Yhteensä mielenterveyskuntoutujia on 43 ja päihdekuntoutujia 13 vuonna Kilpailutuksessa määritellyt laatukriteerit painottavat kuntoutusprosessia siten, että asukkailla olisi mahdollisuus sen tulemana siirtyä kevyempään tukiasumiseen. Asumispalvelujen riittävä kapasiteetti varmistaa nopean pääsyn pois kalliista erikoissairaanhoidon laitoshoidosta. Päihdekuntoutujille ostetaan asumispalvelua vuonna 2011 neljästä (4) eri asumispalveluyksiköstä. Yhteensä näissä on vihtiläisiä päihdekuntoutujia 13. Määrässä tapahtuu pikemmin kasvua kuin vähenemistä tulevina vuosina. Päihdeongelmaisia on sijoitettu myös kunnan omistamiin asuntoihin ja muihin vuokra-asuntoihin. Asunnottomien ryhmään kuuluu henkilöitä, joiden asunnottomuuden syyt ovat moninaiset. Vihdin kunnan alueella asunnottomien tilanne on osin kartoittamaton. Asunnottomien lukumäärästä on vaikea saada tietoa, sillä kaikki heistä eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen piirissä Muutostrendit Asuinpaikan ja asunnon valintaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vaikuttavat toisaalta taloudelliset tekijät ja väestörakenteen muutos ja toisaalta arvot. Yksin asuvien määrä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen väestön vanhetessa, mikä lisää pienten asuntojen kysyntää. Myös energian hinnan nousu rajoittaa asuntokokojen suurenemista. Nuoret perheet pyrkivät puolestaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa isompiin asuntoihin. Kehityssuunnat ovat osin ristiinmeneviä, mutta asuntojen kokojen nousua ei liene enää suuresti odotettavissa. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus tulevat edelleen korostumaan taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä. Vihdillä on tässä suhteessa erinomaiset edellytykset. Kunnassa on hyvä palveluverkko ja lyhyet etäisyydet suuriin keskuksiin. Vihdissä on luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä, jota isoista kaupungeista ei löydy ja joita suomalainen kaipaa. Toisaalta taas Suomeen on jo syntynyt kohtuullisen suuri urbaaniväestö, joka pitää kaupunkiasumista houkuttelevana ja jotka eivät ole Vihdin kannalta potentiaalisia uusia asukkaita. Yksi vaikuttava tekijä ovat kestävän kehityksen arvot, jotka saattavat ainakin joltain osin vaikuttaa Vihtiin siirtymistä vastaan, koska monien työpaikat ovat kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen parantamisella voidaan vaikuttaa Vihdin vetovoimaisuuteen. Vihdin joukkoliikenteen rungon muodostaa kunnan läpi kulkevat linja-autoyhteydet Nummi-Pusulan tai Karkkilan suunnasta Kirkonkylälle ja Nummelaan sekä edelleen Helsinkiin tai Lohjalle. Myös Otalammen kautta tietä 120 kulkee joitakin vuoroja Helsinkiin. Joukkoliikenneyhteydet perustuvat markkinaehtoisesti kannattaviin linja-autovuoroihin, jotka ovat yksityisten yritysten suunnittelemia ja järjestämiä. Viime vuosina heikoimmin kannattavia vuoroja on karsittu merkittävästi. Hyvä joukkoliikenteen palvelutaso pystytään markkinaehtoisesti järjestämään kustannustehokkaasti vain taajama-asutuksen alueille tai pääteiden varsille. Kunta tukee joukkoliikennettä liityntäpysäköintiä kehittämällä, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksilla sekä järjestämällä palveluliikennettä. Joukkoliikenteen mahdollinen laajempi tukeminen tulee Vihdissä ratkaistavaksi lähitulevaisuudessa. Vaikka nähtävissä on ristikkäisiä Vihdin vetovoimaisuuteen vaikuttavia virtoja, niin on ilmeistä, että muuttoliike Vihtiin jatkuu voimakkaana. 6 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012
7 3. TAVOITTEET JA KEINOT 3.1 Strategiset tavoitteet Vihti on visionsa mukaisesti metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Kunnan strategiassa asumisen eri osa-alueiden suunnittelua ohjaavina menestystekijöinä korostuvat turvallinen ja vetovoimainen sekä moni-ilmeinen elinympäristö ja hallittu kasvu. Näistä menestystekijöistä johdetut tavoitteet ovat: Asumisen ja ympäristön laatuun ja profilointiin panostaminen Riittävä asuin- ja elinkeinotonttivaranto Väestömäärän kasvu noin 2 % /vuosi. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastostrategian Ilmastostrategian päätavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Asumisen osalta tähän tavoitteeseen pyritään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta (taajama-asteen kasvattaminen), asuntojen sähkö- ja lämmitysenergiaratkaisuilla ja parantamalla autottoman elämisen ympäristöä. Ilmastostrategiasta lisää osoitteessa Määrälliset tavoitteet Kuntastrategiassa hyväksytty väestökasvutavoite 2% tarkoittaa asukkaina noin 600 uutta asukasta vuosittain. Huomioiden myös asumisväljyyden kasvu uusien asuntojen tarve on vuosittain noin 350 asuntoa. Vihti on sitoutunut mahdollistamaan tämän määrän uusia asuntoja edellä mainitussa valtion ja 13 muun Helsingin seudun kunnan ja kaupungin solmimassa aiesopimuksessa. Samassa sopimuksessa Vihti on sitoutunut luomaan edellytyksiä sille, että 70 asuntoa vuosittain on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Keskeinen keino riittävän asuintonttituotannon varmistamiseen on kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma. Kaavoitusohjelma sisältää tulevan vuoden osayleisja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden kuvaukset. Lisäksi ohjelmassa on esitetty joitakin pidemmän aikavälin kaavoitustarpeita. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Jotta uusia asuinalueita saadaan kaavoitettua, kunnan on tehtävä riittävästi maanhankintaa. Tonttituotantotavoitteet edellyttävät ha vuosittaista raakamaan hankintaa. Kun kunta kaavoittaa omia maitaan, se voi parhaiten vaikuttaa tonttijakaumaan ja etenkin aikatauluttaa tonttien saamista markkinoille. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tähtäävän aiesopimuksen mukaiseen valtion tukemaan vuokra-asuntotuotannon syntymiseen kunnalla on rajoitetusti keinoja, koska Vihdin kunnalla ei ole omaa vuokra-asuntoyhtiötä. Kunta voi huolehtia siitä, että ara-tuotantoon soveltuvia tontteja on tarjolla ja luovuttaa niitä ara-hinnoin. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus maankäyttösopimuksissa edellyttää 20 % ara-tuotantoa ja kannustaa tähän alentamalla maankäyttösopimusten korvauksia, mikäli tonteille toteutetaan ara-tuotantoa. Vuokra-asuntoja omistavat yritykset ja yhteisöt ovat pyrkineet muuttamaan olemassa olevia vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. 3.3 Laadulliset tavoitteet Yleisesti Uusien asemakaavojen myötä taajama-aste tulee nousemaan vuoteen 2025 mennessä noin 75 %:iin. Tällöin suurin osa vihtiläisistä asuisi siten, että palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Vihdin asemakaavoitetut taajamat ovat jo nykyisellään ja tulevat jatkossakin olemaan asuntotyyppijakaumaltaan erilaisia kuvastaen taajamien historiaa ja kasvupotentiaalia. Uusien asuntojen asuntotyyppijakaumatavoitteet taajamittain (% uusista asunnoista): Nummela Kirkonkylä Ojakkala Otalampi AO AR, AP AK Taajamien sisällä asuinalueiden profilointiin ja alueiden viihtyisyyteen tullaan kuntastrategian mukaisesti kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tämä toteutetaan siten, että jo asemakaavasuunnittelun alkuvaiheessa haetaan mm. alueen historian ja luonnonolosuhteiden perusteella alueen oma profiili, jota hyödynnetään suunnitteluprosessin ajan ja alueen markkinoinnissa. Tavoitteena on, että asukkaat voivat kokea asuinalueensa omaleimaisuuden ja tuntea yhteisöllisyyttä alueen muiden asukkaiden kanssa. Tämän lisäksi korkeaa laatua edistetään kytkemällä katu- ja puistosuunnittelu sekä alueen markkinointi entistä tiiviimmin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan kaavasuunnitteluun. Rakennustapaohjeet tehdään kaikista uusista alueista ja niiden kattavuutta ja sitovuutta lisätään. Laatu ja yhtenäisyys alueen toteuttamisessa lisäävät mm. alueen viihtyisyyttä, ja asuntojen jälleenmyyntiarvo paranee, kun alue itsessään koetaan arvostetuksi. Jatkossa tullaan panostamaan kaavojen suunnittelussa asuinalueiden energiatehokkuuden lisäämiseen, johon on koulutuksen kautta hankittu omaa osaamista. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA
8 Pientalotuotantoa pyritään ohjaamaan nykyisten taajamien yhteyteen hyödyntäen myös rantoja ja muita luonnonkauniita alueita ihmisten asumismieltymysten mukaisesti. Taajamakeskustoja täydennetään laadukkailla kerros- ja rivitaloilla. Korkeatasoisen ja kysyntää vastaavan yhtiömuotoisen asuntotuotannon takaamiseksi järjestetään tontinluovutuskilpailuja, joilla voidaan vaikuttaa myös syntyvän tuotannon asuntojakaumaan. Kunta on hakenut kerrostalotonteille aktiivisesti puurakentajia Ikäihmiset Ikäihmisten osalta tavoitteena on kotona asuminen mahdollisimman korkeaan ikään asti. Tämän vuoksi tarvitaan vapaarahoitteisia senioriasuntoja, joissa on erityisesti huomioitu vanhenevan väestön asumisen erityistarpeet palveluille ja sosiaaliselle yhdessäololle. Kunta voi vaikuttaa tähän tuotantoon lähinnä informoimalla ja kannustamalla rakennuttajia sekä varaamalla sopivilta keskeisiltä paikoilta tontteja tämän tyyppiseen rakentamiseen. Kun kotona ei enää tulla toimeen kotihoidon avulla, siirrytään käyttämään asumispalveluita. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy kevyemmistä asumispalvelua ympärivuorokautisen palveluasumiseen (=tehostettu palveluasuminen). Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämistarve on Kaste-indikaattorin 5-6%:n kattavuuden mukaan laskettuna Palveluasuminen hankitaan jatkossakin pääsääntöisesti ostopalveluna Nuoret Nuorten asuntotarve kohdistuu lähinnä pieniin ja edullisiin asuntoihin Nummelassa. Varsinaisia nuorille tarkoitettuja erillisiä taloja ei sinänsä tarvita enempää, kun vain edullisia asuntoja on tarjolla. Tähän voidaan vaikuttaa kaavoittamalla riittävästi tontteja kerros- ja rivitalorakentamiseen sekä luovuttamalla tontteja myös ara-hinnoin vuokra-asuntotuotantoon. Tukiasumisen tarve hoidetaan ostopalveluilla Muut erityisryhmät Vihdin kunnan väestömäärän jatkuvasti kasvaessa tulee jokainen erityisryhmä kasvamaan. Varhaisella vaikuttamisella voidaan esimerkiksi päihdekuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien määrän kasvua hidastuttaa. Tämä edellyttää kuitenkin selkeää panostusta näihin palveluihin. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa tehdään parhaillaan selvitystä erityisryhmien asumisen järjestämisestä ja asumiseen liittyvistä palveluista. Asumispalveluselvitys on osa Karviaisen työikäisten palvelulinjalla meneillään olevia kehittämishankkeita KOHO (mielenterveys- ja päihdepalveluhanke, STM:n Kaste-rahoituksella) ja vammaispalvelujen kehittämishanke (omana toimintana, ei erillisrahoitusta). Hankkeet päättyvät vuoden 2012 lopussa. KOHO hankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuosille Vuoden 2011 aikana toteutettiin Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa asumispalvelujen kilpailutus mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jonka yhteydessä selkiytettiin asumispalvelujen käytön periaatteita. 8 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012
9 Kehitysvammaiset Kehitysvammaisten kohdalla ollaan erityisen valtakunnallisen ohjelman mukaisesti vähentämässä/poistamassa laitospalveluja, joten asumispalvelujen määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Kehitysvammaisten kevyemmin tuettuja asumispalveluja tullaan lisäämään lähivuosina. Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyskuntoutujien määrässä tulee tapahtumaan kasvua, sillä tavoitteena on vähentää laitoshoidon osuutta ja lisätä asumispalvelua. Tavoitteena on myös entistä tehokkaampi hoitoketjun hallinta siten, että mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt viipyvät sairaalahoidossa erikoissairaanhoidossa vain heidän hoitoonsa tarvittavan ajan ja siirtyvät mahdollisimman pian asumispalveluihin tai muihin tukitoimiin voinnin niin salliessa. Mielenterveyskuntoutujia joudutaan pitämään usein sairaalahoidossa asumispalvelujen puuttumisen vuoksi. Tavoitteena on kuntouttaa asiakkaita tehokkaasti siten, että heillä on mahdollisuus siirtyä tuettuun asumiseen omaan asuntoon eikä asumispalvelu tule olemaan ainut vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää mielenterveyshenkilökuntaa ja sopivia tukiasuntoja esim. ryhmämuotoisena. Päihdekuntoutujat Vuonna 2011 Karviainen kilpailutti asumispalvelunsa tavoitteena varmistaa palvelun laatu ja hintojen pysyminen kohtuullisina. Asunnottomat Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaan ensisuojat ovat tarpeellisia, sillä niistä saa yösijan myös päihtyneenä. Muihin asumismuotoihin eli esimerkiksi asumispalveluihin päihtyneiden sijoittaminen ei yleensä ole mahdollista eikä järkevää. Ensisuojissa voidaan tarjota myös muita palveluja kuten esimerkiksi mahdollisuutta ruokailuun. Näillä palveluilla ehkäistään asiakkaiden siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin kuten laitoshoitoon. Lisäksi asunnottomien asumisen järjestäminen on inhimillistä toimintaa ja ehkäisee väkivaltaista käyttäytymistä ja hyväksikäyttöä. Aikuissosiaalityön asiakkaiksi hakeutuvia asunnottomia henkilöitä avustetaan asunnon hankkimisessa sosiaalityön menetelmin. Myös päihde- ja mielenterveysasiakkaita avustetaan asunnon hankkimisessa päihdetyön ja mielenterveystyön palveluissa. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan menesty normaaleissa asumisvaihtoehdoissa. Vihdissä ei ole lainkaan tilapäisen majoituksen tiloja. Tilapäinen majoituskin edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja sopivia tiloja. Tilapäisen majoituksen suunnittelua tehdään osana mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelmaa, jota laaditaan vuosina osana KOHO mielenterveys- ja päihdehanketta. Karviainen laatii seuraavalle valtuustokaudelle palvelutasosuunnitelman, jossa määritellään myös tavoitteet erityisryhmien asumispalveluille. Erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota kevyemmin tuettuun asumiseen, sillä raskaammin tuettu asuminen on saatu jo melko hyvin järjestettyä. 4. SEURANTA Asuntostrategian toteutumista seurataan vuosittain toimintasuunnitelman raportoinnin yhteydessä sekä valtuustokausittain kokonaisuutena. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA
10 Vihdin kunnan asuntostrategia 2012 on saatavilla Vihdin kunnan virastotalolla, Asemantie 30, Nummela. Strategiaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotValtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi
Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotKehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari
Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
Lisätiedotks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248
Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA
KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotYhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,
Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotTyöryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:
1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet - Valiokuntien yhteinen kuuleminen 29.11.2017 Kalervo Haverinen Toimitusjohtaja Turun Ylioppilaskyläsäätiö Asuntopolitiikan kehittämiskohteita -tutkimushanke
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019
Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
Lisätiedot/2006 Tauno Tuomivaara
FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotPalveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?
Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,
LisätiedotYhteiset toiminnot Asukasluku , , , , ,
PERHEPALVELUT TP 2018 TA 2019 1.1-31.3.2019 TP 2019 arvio josta Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Suor.lkm Nettomenot
LisätiedotOHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella
LisätiedotAsunto ensin -periaate
Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää
LisätiedotSEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA
SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotKUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU
KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 31.1.217] KUUKAUSIRAPORTTI SYYSKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Syyskuu 217 SYYSKUU PÄHKINÄNKUORESSA Syyskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotMetropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru
Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotAsunto-ohjelman valmistelu
Asunto-ohjelman 2018-2021 valmistelu 9.4.2018 Tila- ja asuntojaoston seminaari, päivitetty 12.4.2018 Anne Savolainen, asuntopäällikkö, Tekninen ja ympäristötoimi Taustaa asunto-ohjelman valmistelulle Uuden
LisätiedotKaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy
Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotTietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain
LisätiedotTaulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina
Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl
LisätiedotKohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys
Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön
LisätiedotLASTENSUOJELUN ASUMISHARJOITTELUN VIIDEN SOLUASUNNON VAIHTAMINEN YKSIÖIKSI
HELSINGIN KAUPUNKI LASTENSUOJELUN ASUMISHARJOITTELUN VIIDEN SOLUASUNNON VAIHTAMINEN YKSIÖIKSI Tarvekuvaus (Diaarinumero) 16.2.2016 HELSINGIN KAUPUNKI TARVEKUVAUS 2 (5) 1. Yhteenveto Yksikkö: Perhe- ja
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotKuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015
Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi
LisätiedotPalveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotIkääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti
Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti 11.10.2017 11.10.2017 Jonna Hohti 2 Resurssiviisas maankäyttö ja suunnittelu
LisätiedotNuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista
Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.5.217] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Maaliskuu 217 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan
LisätiedotKotikaupunkina Helsinki 2016
Kotikaupunkina Helsinki 2016 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) Kvsto 22.6.2016 Kaupunginkanslia 20.10.2016 Ohjelman sisältö Ohjelmassa linjataan kaupungin asunto- ja
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotMetropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet
Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotYleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä
ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)
24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353
Lisätiedot