Asuntostrategia 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuntostrategia 2012"

Transkriptio

1 Asuntostrategia 2012

2 Asia 747/ /2011 Työhön ovat osallistuneet: Hallinto, Aira Elolampi, hallintojohtaja Kiinteistötoimi, Tiina Hartman, maankäyttöinsinööri Hallinto, Eija Ikonen, asuntosihteeri Karviainen, Satu Karppanen, lasten ja nuorten palvelulinjajohtaja Karviainen, Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja Karviainen, Ritva Lundbom, ikäihmisten palvelulinjajohtaja Raportin on laatinut Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö Hallinnollinen käsittely Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto liite 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUNTOSTRATEGIAN TARKOITUS 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa MAL-aiesopimus Vihdin nykyinen asuntokanta ja erityisryhmien tilanne Asuntojakauma ja asuntojen sijoittuminen Vihdissä Ikäihmiset Nuoret Muut erityisryhmät Muutostrendit 6 3. TAVOITTEET JA KEINOT Strategiset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet Yleisesti Ikäihmiset Nuoret Muut erityisryhmät 8 4. SEURANTA 9 2 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

3 ASUNTOSTRATEGIA ASUNTOSTRATEGIAN TARKOITUS Asuntostrategian tehtävänä on tarkentaa kuntastrategiassa määritellyt tavoitteet ja määritellä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on vuosittaisen toimintasuunnittelun pohja ja sen perusteella luodaan tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle. Tämä asuntostrategia on tehty kattamaan nykyinen valtuustokausi loppuun. 2. LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 2.1 Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa Hallitusohjelmassa asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan tarpeita, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Ohjelmassa on määritelty mm. seuraavia yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimenpiteitä: Erityishuomiota kiinnitetään kasvukeskusten ja metropolialueen asuntopolitiikkaan ja lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa näillä alueilla. Osana hallituksen metropolipolitiikkaa edistetään Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa muun muassa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja nykyisen asuntokannan korjaamista. Lainoitusta suunnataan alueille, joilla on asuntojen tarvetta ja kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Valtion asuntorahaston sekä valtion budjetin kautta myönnetään erilaisia korjaus-, energia- ja investointiavustuksia. Parannetaan ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä ja käynnistetään ohjelma ryhmärakennuttamisen ja muiden uusien asumiskonseptien edistämiseksi mukaan lukien kohtuuhintainen omistusasuntotuotanto. Asuntopolitiikassa edistetään monimuotoisia asuinalueita. Käynnistetään poikkihallinnollinen, uusi ohjelma, jolla edistetään asuinalueiden elinvoimaa sekä ehkäistään segregaatiota. Asumistuen saajia ei ohjata tulevaisuudessakaan pelkästään ARA-asuntoihin. Laaditaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Lisäksi hallitusohjelmassa on monia erityisryhmien asunto-olojen kohentamista koskevia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennussuojelulainsäädännön avulla varmistetaan arvokkaan rakennusperinnön ja vanhojen kulttuuriympäristöjen säilyminen. 2.2 MAL-aiesopimus Valtio ja 14 Helsingin seudun kuntaa ja kaupunkia (ml. Vihti) solmivat aiesopimuksen kohtuuhintaiseen asuntoja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Aiesopimuksen mukaan Vihdin kunnan vuosittainen, keskimääräinen tuotantotavoite on 355 asuntoa / vuosi ja näistä 20 % eli 70 asuntoa tulisi olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Aiesopimus ei ole toteutunut Vihdissä eikä pääosassa kuntia, eikä valtiokaan ole tehnyt osaansa sopimuksesta toteuttamalla asuntotuotannon edellyttämiä liikennehankkeita. Uusi sopimus onkin parhaillaan valmistelussa ja sopimuksesta saattaa tulla Vihdille vaatimuksia, jotka tulee huomioida myös tämän strategian esittämissä toimissa. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA

4 2.3 Vihdin nykyinen asuntokanta ja erityisryhmien tilanne Asuntojakauma ja asuntojen sijoittuminen Vihdissä Vihdissä oli vuoden 2010 lopussa noin asuntoa, joista taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsi noin 70 %. Asunnoista 21 % sijoittui asuinkerrostaloihin, erillispientaloihin 53 % ja loput erilaisiin pientaloihin, mukaan lukien kesäasunnoissaan asuvat. Asukkaita näissä asunnoissa oli yhteensä vuoden 2010 lopussa Näiden lisäksi 370 vihtiläistä asui laitoksissa tai oli väliaikaisesti ilman vakituista osoitetta. Vihdissä on perinteisesti ollut runsaasti kesäasuntoja erityisesti järvien rannoilla. Pääkaupunkiseudun läheisyys, eläkeläisten määrän kasvu ja etätyömahdollisuudet lisäävät paineita loma-asuntojen muuttamiseen pysyviksi asunnoiksi. Suurin osa kesäasunnoista sijaitsee kuitenkin kaukana taajamista. Asunnot talotyypin, varustetason ja rakennusvuoden mukaan Vihdissä Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asuntorakentaminen Vihdissä valmistuneet valmistuneet Kirkonkylä valmistuneet Nummela valmistuneet Ojakkala Valmistuneet Otalampi Valmistuneet haja-as.alue Asuntojen kokonaismäärä Asuntojen talotyypit -pientalot kerrostalot rivi- ja ketjutalot muut 2 2 Asuntojen hallintamuodot -omistusasunnot vuokra-asunnot asumisoikeusasunnot Asuntojen rahoitusmuodot -vapaarahoitteiset valtion tukemat VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

5 2.3.2 Ikäihmiset Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii erityisesti asumisen ja siihen liittyvien palveluiden suunnittelua. Ikäihmisten palvelurakennetta kehitetään STM:n tavoitteiden mukaisesti, mittarina on palvelujen peittävyys yli 75-vuotiailla. Vihdissä on 1387 yli 75-vuotiasta tällä hetkellä, vuonna 2020 heitä on 2380 (tilastokeskus). Tavoitteena on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. STM:n Kasteohjelman tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista % asuu kotona, 6 % on tehostetussa palveluasumisessa, enintään 3 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä. Säätiöiden omistuksessa on kaikkiaan 128 palveluasumispaikkaa. Kunnalla on yksi 3 hengen ryhmäkoti Jäkärä omana toimintana, palveluasumispaikat hankitaan ostopalveluina. Ikäihmisten palveluasumisen tilanne on tällä hetkellä hyvä Vihdissä, kun sitä mitataan valtakunnallisilla palvelujen saatavuusindikaattorilla. Vuonna 2020 tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa nykyisestä 128 paikasta 143 paikkaan. Valtakunnallinen suositus yli 75-vuotiaiden osalta toteutuu Vihdissä seuraavasti: Vihdin väkiluku on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt 31% eli asukkaasta yli asukkaaseen. Vihdin asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1,6 % vuodessa, joten Vihti on yksi nopeimmin väkilukuaan kasvattavia kuntia Suomessa. Vihdissä on neljä asemakaavoitettua taajamaa. Vihdin kunnan kehityskuva 2025 mukaisesti väestökasvu pyritään ohjaamaan kunnan taajamiin lähelle palveluja. Taajama-aste kuvastaa sitä lukua kuinka suuri osa asukkaista asuu taajamissa. Vihdin kunnan taajama-aste vuonna 2009 oli noin 65 %. Huomattava muutos viimeisen 25 vuoden aikana on tapahtunut asuntokuntien koossa. Kun vuonna 1985 yhden henkilön taloudessa eli Vihdissä 22% asukkaista, vuonna 2010 yhden hengen talouksia oli jo 31%, mikä lukumäärällisesti tarkoittaa, että vuonna 1985 yhden hengen talouksia oli 1496 ja vuonna 2010 luku on yli kaksinkertaistunut 3671 kappaleeseen. Kun yhden hengen taloudet pääasiallisesti ainakin pyrkivät olemaan yhtiömuotoisissa asunnoissa, kertoo se suuresta kysynnän muutoksesta kohti pieniä kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. - Tehostetun palveluasumisen piirissä on 7,06 % (99 paikkaa) - Lisäksi Vihdissa on tällä hetkellä 29 palveluasumispaikkaa alle 75-vuotiailla - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % yli 75 vuotiaista - Säännöllisen kotihoidon piirissä 13 % - Kotona asuu 89 % Nuoret Opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja on yhteensä 39 kpl, joista erillisiä asuntoja on 7 ja soluasuntoja 32 kpl. Nuorille (ensisijaisesti työssäkäyville) tarkoitettuja asuntoja on yhteensä 36. Perusturvakuntayhtymä Karviainen järjestää asumispalvelua ja siihen liittyviä tukipalveluita pääsääntöisesti lastensuojelun jälkihuollossa oleville täysi-ikäisille tai sitä lähestyville nuorille. Lastensuojelun asiakkaana olleet nuoret pyritään asuttamaan kotikuntaan, jossa omat verkostot ovat lähellä. Jälkihuoltopalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että nuori asuu itsenäisesti omassa asunnossaan kuten muutkin nuoret aikuiset ja asumista sekä itsenäistymistä tuetaan erilaisin tukitoimin. Joskus kuitenkin tarvitaan tukevampia järjestelyitä ja silloin tukiasumista on hankittu paikalliselta toimijalta ostopalveluna. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA

6 2.3.4 Muut erityisryhmät Ikäihmisten ja nuorten lisäksi muita asumisen erityisryhmiä ovat vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä asunnottomat. Vihtiläisten erityisryhmien asumista tarkasteltaessa voidaan havaita, että vuosien kuluessa on asumispalveluja hankittu laajalla kirjolla useilta eri tahoilta. Erilaisten toimijoiden palvelujen käyttö on perusteltua henkilön vamman tai sairauden erikoislaatuisuuden vuoksi. Omien asumispalvelujen puute aiheuttaa tilanteen, jossa ollaan täysin ulkopuolisen tarjonnan varassa. Vertailua omaan toimintaan esimerkiksi hinnan tai laadun osalta ei voida tehdä oman toiminnan puuttuessa. Vuodesta 2009 alkaen erityisryhmien asumispalvelut on Vihdille tuottanut perusturvakuntayhtymä Karviainen, joka vastaa Vihdin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Karviaisen alueella on yksi erityisryhmien asumispalveluja tuottava yksikkö eli Karkkilassa sijaitseva palvelukeskus tuottaa mielenterveysasiakkaille kuntouttavaa asumispalvelua. Vammaisten asumispalvelua järjestää vihtiläisille vammaisille seitsemän (7) eri asumispalveluja tuottavaa tahoa ostopalveluna. Näihin yksikköihin on sijoitettu yhteensä 17 vammaista henkilöä vuoden 2011 syksyllä. Kehitysvammaisten asumispalvelua järjestää pääosin Etevakuntayhtymä, sillä Etevalla on tarjota riittävä kapasiteetti ja erityisosaamista kehitysvammahuollon alueelta. Tämän lisäksi kehitysvammaisia on asumispalveluissa yhteensä kahdeksassa (8) asumispalveluyksikössä. Kussakin on noin 1-2 kehitysvammaista. Osa asumispalvelupaikoista on erikoistunut tietyn kehitysvammaisten ryhmän hoitamiseen, joten erityistarpeiden perusteella asiakkaat on sijoitettu näihin yksikköihin. Yhteensä kehitysvammaisten asumispalveluja on 9 asumispalveluyksikössä ja näissä on yhteensä 49 kehitysvammaista asujaa. Näistä kehitysvammaisista Etevan asumispalveluyksiköissä on syksyllä 2011 yhteensä 38 asukasta. Kehitysvammahuollossa tulee lisääntymään asumispalvelujen määrä, sillä laitoshoitoa ajetaan suunnitellusti alas. Eteva tulee strategiansa mukaisesti luopumaan kokonaan laitoshoidosta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kilpailutuksessa vuonna 2011 puitesopimuksen piiriin hyväksyttiin 12 palveluja tuottavaa tahoa. Yhteensä mielenterveyskuntoutujia on 43 ja päihdekuntoutujia 13 vuonna Kilpailutuksessa määritellyt laatukriteerit painottavat kuntoutusprosessia siten, että asukkailla olisi mahdollisuus sen tulemana siirtyä kevyempään tukiasumiseen. Asumispalvelujen riittävä kapasiteetti varmistaa nopean pääsyn pois kalliista erikoissairaanhoidon laitoshoidosta. Päihdekuntoutujille ostetaan asumispalvelua vuonna 2011 neljästä (4) eri asumispalveluyksiköstä. Yhteensä näissä on vihtiläisiä päihdekuntoutujia 13. Määrässä tapahtuu pikemmin kasvua kuin vähenemistä tulevina vuosina. Päihdeongelmaisia on sijoitettu myös kunnan omistamiin asuntoihin ja muihin vuokra-asuntoihin. Asunnottomien ryhmään kuuluu henkilöitä, joiden asunnottomuuden syyt ovat moninaiset. Vihdin kunnan alueella asunnottomien tilanne on osin kartoittamaton. Asunnottomien lukumäärästä on vaikea saada tietoa, sillä kaikki heistä eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen piirissä Muutostrendit Asuinpaikan ja asunnon valintaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vaikuttavat toisaalta taloudelliset tekijät ja väestörakenteen muutos ja toisaalta arvot. Yksin asuvien määrä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen väestön vanhetessa, mikä lisää pienten asuntojen kysyntää. Myös energian hinnan nousu rajoittaa asuntokokojen suurenemista. Nuoret perheet pyrkivät puolestaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa isompiin asuntoihin. Kehityssuunnat ovat osin ristiinmeneviä, mutta asuntojen kokojen nousua ei liene enää suuresti odotettavissa. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus tulevat edelleen korostumaan taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä. Vihdillä on tässä suhteessa erinomaiset edellytykset. Kunnassa on hyvä palveluverkko ja lyhyet etäisyydet suuriin keskuksiin. Vihdissä on luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä, jota isoista kaupungeista ei löydy ja joita suomalainen kaipaa. Toisaalta taas Suomeen on jo syntynyt kohtuullisen suuri urbaaniväestö, joka pitää kaupunkiasumista houkuttelevana ja jotka eivät ole Vihdin kannalta potentiaalisia uusia asukkaita. Yksi vaikuttava tekijä ovat kestävän kehityksen arvot, jotka saattavat ainakin joltain osin vaikuttaa Vihtiin siirtymistä vastaan, koska monien työpaikat ovat kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen parantamisella voidaan vaikuttaa Vihdin vetovoimaisuuteen. Vihdin joukkoliikenteen rungon muodostaa kunnan läpi kulkevat linja-autoyhteydet Nummi-Pusulan tai Karkkilan suunnasta Kirkonkylälle ja Nummelaan sekä edelleen Helsinkiin tai Lohjalle. Myös Otalammen kautta tietä 120 kulkee joitakin vuoroja Helsinkiin. Joukkoliikenneyhteydet perustuvat markkinaehtoisesti kannattaviin linja-autovuoroihin, jotka ovat yksityisten yritysten suunnittelemia ja järjestämiä. Viime vuosina heikoimmin kannattavia vuoroja on karsittu merkittävästi. Hyvä joukkoliikenteen palvelutaso pystytään markkinaehtoisesti järjestämään kustannustehokkaasti vain taajama-asutuksen alueille tai pääteiden varsille. Kunta tukee joukkoliikennettä liityntäpysäköintiä kehittämällä, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksilla sekä järjestämällä palveluliikennettä. Joukkoliikenteen mahdollinen laajempi tukeminen tulee Vihdissä ratkaistavaksi lähitulevaisuudessa. Vaikka nähtävissä on ristikkäisiä Vihdin vetovoimaisuuteen vaikuttavia virtoja, niin on ilmeistä, että muuttoliike Vihtiin jatkuu voimakkaana. 6 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

7 3. TAVOITTEET JA KEINOT 3.1 Strategiset tavoitteet Vihti on visionsa mukaisesti metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Kunnan strategiassa asumisen eri osa-alueiden suunnittelua ohjaavina menestystekijöinä korostuvat turvallinen ja vetovoimainen sekä moni-ilmeinen elinympäristö ja hallittu kasvu. Näistä menestystekijöistä johdetut tavoitteet ovat: Asumisen ja ympäristön laatuun ja profilointiin panostaminen Riittävä asuin- ja elinkeinotonttivaranto Väestömäärän kasvu noin 2 % /vuosi. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastostrategian Ilmastostrategian päätavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Asumisen osalta tähän tavoitteeseen pyritään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta (taajama-asteen kasvattaminen), asuntojen sähkö- ja lämmitysenergiaratkaisuilla ja parantamalla autottoman elämisen ympäristöä. Ilmastostrategiasta lisää osoitteessa 3.2 Määrälliset tavoitteet Kuntastrategiassa hyväksytty väestökasvutavoite 2% tarkoittaa asukkaina noin 600 uutta asukasta vuosittain. Huomioiden myös asumisväljyyden kasvu uusien asuntojen tarve on vuosittain noin 350 asuntoa. Vihti on sitoutunut mahdollistamaan tämän määrän uusia asuntoja edellä mainitussa valtion ja 13 muun Helsingin seudun kunnan ja kaupungin solmimassa aiesopimuksessa. Samassa sopimuksessa Vihti on sitoutunut luomaan edellytyksiä sille, että 70 asuntoa vuosittain on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Keskeinen keino riittävän asuintonttituotannon varmistamiseen on kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma. Kaavoitusohjelma sisältää tulevan vuoden osayleisja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden kuvaukset. Lisäksi ohjelmassa on esitetty joitakin pidemmän aikavälin kaavoitustarpeita. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Jotta uusia asuinalueita saadaan kaavoitettua, kunnan on tehtävä riittävästi maanhankintaa. Tonttituotantotavoitteet edellyttävät ha vuosittaista raakamaan hankintaa. Kun kunta kaavoittaa omia maitaan, se voi parhaiten vaikuttaa tonttijakaumaan ja etenkin aikatauluttaa tonttien saamista markkinoille. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tähtäävän aiesopimuksen mukaiseen valtion tukemaan vuokra-asuntotuotannon syntymiseen kunnalla on rajoitetusti keinoja, koska Vihdin kunnalla ei ole omaa vuokra-asuntoyhtiötä. Kunta voi huolehtia siitä, että ara-tuotantoon soveltuvia tontteja on tarjolla ja luovuttaa niitä ara-hinnoin. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus maankäyttösopimuksissa edellyttää 20 % ara-tuotantoa ja kannustaa tähän alentamalla maankäyttösopimusten korvauksia, mikäli tonteille toteutetaan ara-tuotantoa. Vuokra-asuntoja omistavat yritykset ja yhteisöt ovat pyrkineet muuttamaan olemassa olevia vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. 3.3 Laadulliset tavoitteet Yleisesti Uusien asemakaavojen myötä taajama-aste tulee nousemaan vuoteen 2025 mennessä noin 75 %:iin. Tällöin suurin osa vihtiläisistä asuisi siten, että palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Vihdin asemakaavoitetut taajamat ovat jo nykyisellään ja tulevat jatkossakin olemaan asuntotyyppijakaumaltaan erilaisia kuvastaen taajamien historiaa ja kasvupotentiaalia. Uusien asuntojen asuntotyyppijakaumatavoitteet taajamittain (% uusista asunnoista): Nummela Kirkonkylä Ojakkala Otalampi AO AR, AP AK Taajamien sisällä asuinalueiden profilointiin ja alueiden viihtyisyyteen tullaan kuntastrategian mukaisesti kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tämä toteutetaan siten, että jo asemakaavasuunnittelun alkuvaiheessa haetaan mm. alueen historian ja luonnonolosuhteiden perusteella alueen oma profiili, jota hyödynnetään suunnitteluprosessin ajan ja alueen markkinoinnissa. Tavoitteena on, että asukkaat voivat kokea asuinalueensa omaleimaisuuden ja tuntea yhteisöllisyyttä alueen muiden asukkaiden kanssa. Tämän lisäksi korkeaa laatua edistetään kytkemällä katu- ja puistosuunnittelu sekä alueen markkinointi entistä tiiviimmin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan kaavasuunnitteluun. Rakennustapaohjeet tehdään kaikista uusista alueista ja niiden kattavuutta ja sitovuutta lisätään. Laatu ja yhtenäisyys alueen toteuttamisessa lisäävät mm. alueen viihtyisyyttä, ja asuntojen jälleenmyyntiarvo paranee, kun alue itsessään koetaan arvostetuksi. Jatkossa tullaan panostamaan kaavojen suunnittelussa asuinalueiden energiatehokkuuden lisäämiseen, johon on koulutuksen kautta hankittu omaa osaamista. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA

8 Pientalotuotantoa pyritään ohjaamaan nykyisten taajamien yhteyteen hyödyntäen myös rantoja ja muita luonnonkauniita alueita ihmisten asumismieltymysten mukaisesti. Taajamakeskustoja täydennetään laadukkailla kerros- ja rivitaloilla. Korkeatasoisen ja kysyntää vastaavan yhtiömuotoisen asuntotuotannon takaamiseksi järjestetään tontinluovutuskilpailuja, joilla voidaan vaikuttaa myös syntyvän tuotannon asuntojakaumaan. Kunta on hakenut kerrostalotonteille aktiivisesti puurakentajia Ikäihmiset Ikäihmisten osalta tavoitteena on kotona asuminen mahdollisimman korkeaan ikään asti. Tämän vuoksi tarvitaan vapaarahoitteisia senioriasuntoja, joissa on erityisesti huomioitu vanhenevan väestön asumisen erityistarpeet palveluille ja sosiaaliselle yhdessäololle. Kunta voi vaikuttaa tähän tuotantoon lähinnä informoimalla ja kannustamalla rakennuttajia sekä varaamalla sopivilta keskeisiltä paikoilta tontteja tämän tyyppiseen rakentamiseen. Kun kotona ei enää tulla toimeen kotihoidon avulla, siirrytään käyttämään asumispalveluita. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy kevyemmistä asumispalvelua ympärivuorokautisen palveluasumiseen (=tehostettu palveluasuminen). Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämistarve on Kaste-indikaattorin 5-6%:n kattavuuden mukaan laskettuna Palveluasuminen hankitaan jatkossakin pääsääntöisesti ostopalveluna Nuoret Nuorten asuntotarve kohdistuu lähinnä pieniin ja edullisiin asuntoihin Nummelassa. Varsinaisia nuorille tarkoitettuja erillisiä taloja ei sinänsä tarvita enempää, kun vain edullisia asuntoja on tarjolla. Tähän voidaan vaikuttaa kaavoittamalla riittävästi tontteja kerros- ja rivitalorakentamiseen sekä luovuttamalla tontteja myös ara-hinnoin vuokra-asuntotuotantoon. Tukiasumisen tarve hoidetaan ostopalveluilla Muut erityisryhmät Vihdin kunnan väestömäärän jatkuvasti kasvaessa tulee jokainen erityisryhmä kasvamaan. Varhaisella vaikuttamisella voidaan esimerkiksi päihdekuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien määrän kasvua hidastuttaa. Tämä edellyttää kuitenkin selkeää panostusta näihin palveluihin. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa tehdään parhaillaan selvitystä erityisryhmien asumisen järjestämisestä ja asumiseen liittyvistä palveluista. Asumispalveluselvitys on osa Karviaisen työikäisten palvelulinjalla meneillään olevia kehittämishankkeita KOHO (mielenterveys- ja päihdepalveluhanke, STM:n Kaste-rahoituksella) ja vammaispalvelujen kehittämishanke (omana toimintana, ei erillisrahoitusta). Hankkeet päättyvät vuoden 2012 lopussa. KOHO hankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuosille Vuoden 2011 aikana toteutettiin Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa asumispalvelujen kilpailutus mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jonka yhteydessä selkiytettiin asumispalvelujen käytön periaatteita. 8 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

9 Kehitysvammaiset Kehitysvammaisten kohdalla ollaan erityisen valtakunnallisen ohjelman mukaisesti vähentämässä/poistamassa laitospalveluja, joten asumispalvelujen määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Kehitysvammaisten kevyemmin tuettuja asumispalveluja tullaan lisäämään lähivuosina. Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyskuntoutujien määrässä tulee tapahtumaan kasvua, sillä tavoitteena on vähentää laitoshoidon osuutta ja lisätä asumispalvelua. Tavoitteena on myös entistä tehokkaampi hoitoketjun hallinta siten, että mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt viipyvät sairaalahoidossa erikoissairaanhoidossa vain heidän hoitoonsa tarvittavan ajan ja siirtyvät mahdollisimman pian asumispalveluihin tai muihin tukitoimiin voinnin niin salliessa. Mielenterveyskuntoutujia joudutaan pitämään usein sairaalahoidossa asumispalvelujen puuttumisen vuoksi. Tavoitteena on kuntouttaa asiakkaita tehokkaasti siten, että heillä on mahdollisuus siirtyä tuettuun asumiseen omaan asuntoon eikä asumispalvelu tule olemaan ainut vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää mielenterveyshenkilökuntaa ja sopivia tukiasuntoja esim. ryhmämuotoisena. Päihdekuntoutujat Vuonna 2011 Karviainen kilpailutti asumispalvelunsa tavoitteena varmistaa palvelun laatu ja hintojen pysyminen kohtuullisina. Asunnottomat Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaan ensisuojat ovat tarpeellisia, sillä niistä saa yösijan myös päihtyneenä. Muihin asumismuotoihin eli esimerkiksi asumispalveluihin päihtyneiden sijoittaminen ei yleensä ole mahdollista eikä järkevää. Ensisuojissa voidaan tarjota myös muita palveluja kuten esimerkiksi mahdollisuutta ruokailuun. Näillä palveluilla ehkäistään asiakkaiden siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin kuten laitoshoitoon. Lisäksi asunnottomien asumisen järjestäminen on inhimillistä toimintaa ja ehkäisee väkivaltaista käyttäytymistä ja hyväksikäyttöä. Aikuissosiaalityön asiakkaiksi hakeutuvia asunnottomia henkilöitä avustetaan asunnon hankkimisessa sosiaalityön menetelmin. Myös päihde- ja mielenterveysasiakkaita avustetaan asunnon hankkimisessa päihdetyön ja mielenterveystyön palveluissa. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan menesty normaaleissa asumisvaihtoehdoissa. Vihdissä ei ole lainkaan tilapäisen majoituksen tiloja. Tilapäinen majoituskin edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja sopivia tiloja. Tilapäisen majoituksen suunnittelua tehdään osana mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelmaa, jota laaditaan vuosina osana KOHO mielenterveys- ja päihdehanketta. Karviainen laatii seuraavalle valtuustokaudelle palvelutasosuunnitelman, jossa määritellään myös tavoitteet erityisryhmien asumispalveluille. Erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota kevyemmin tuettuun asumiseen, sillä raskaammin tuettu asuminen on saatu jo melko hyvin järjestettyä. 4. SEURANTA Asuntostrategian toteutumista seurataan vuosittain toimintasuunnitelman raportoinnin yhteydessä sekä valtuustokausittain kokonaisuutena. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA

10 Vihdin kunnan asuntostrategia 2012 on saatavilla Vihdin kunnan virastotalolla, Asemantie 30, Nummela. Strategiaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot