RANTA SUKUPUU JA SUVUN TARINAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANTA SUKUPUU JA SUVUN TARINAA"

Transkriptio

1 RANTA SUKUPUU JA SUVUN TARINAA Karl H Ranta 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Suvun tarinan taustaa ja rakenne 3 2. Sukutaulun runko 4 Ranta/Remander sukuhaara (A) 5 Olga Maria Lindqvistin (Ranta) suvusta (B) 9 Rodas sukuhaarasta (C) Rodas suvusta ja nimestä 14 Mylly-Hamppula sukuhaarasta (D) Karl Edvard ja Olga Maria Rannan kotipiiristä Karl Arvid Rannan sisarusten ja heidän perheidensä täydentäviä tietoja Rosa Regina Rodas/Rannan vanhempien sisarusten lähipiiri Rosa Regina Rodas/Rannan sisarusten ja heidän perheidensä täydentäviä tietoja Kaarlo ja Regina Rannan perheen vaiheita Kaarlo ja Regina Rannan jälkeläisten tietoja 31 Liite 1 34 Sotasurmat 1918: Karl Edvard Ranta! 34 2

3 1. Suvun tarinan taustaa ja rakenne Vuosien varrella on kertynyt tietoa ja tarinoita esivanhemmista ja sukulaisista. Pari vuotta sitten aloin koota ja järjestellä niitä sekä kerätä tietoja järjestelmällisemmin. Keitä me olemme ja mistä tulemme? Mitä tiedämme läheisimmistä sukulaisistamme? Omien selvitysten apuna ja lisänä ovat olleet erityisesti Aili Mikkolan ja serkun Päivi Haukisen kokoamat aineistot. Aili on äidin, Reginan, serkku, jonka tutkimukset sivuavat äidinäidin sukuhaaraa. Päivi on kerännyt sukutietoja isän, Kaarlon, esivanhemmista. Kiitos sisarelleni Lealle avusta lähisukulaisia koskevan aineiston keräämisestä. Tietotekniikan käytössä ovat Janne ja Ville monin tavoin auttaneet. Sukutarinan aikaansaamisesta käsillä olevaan muotoon on kiittäminen Auroraa ja Jannea. Sukupuu on tehty MacSukupuu ohjelmalla. Tietokannassa on keskeisiä henkilötietoja. Niistä koostuu tämän tarinan runko, jota voi tarkastella erillisenä. Sukupuuhun on otettu henkilötietoja vain suorista sukulinjoista. Niitä täydentäviä tietoja löytyy muistiinpanoista sekä Ailin ja Päivin aineistosta. Sukututkimuksiin kirjoitetaan yleensä löydösten alkuperä. Koska olen pyrkinyt tarinanomaiseen muotoon, olen ne jättänyt pois. Muistiinpanoista ja kirjeenvaihdosta sellaisia löytyy. Neljä sukulinjaa, joiden mukaisesti tarinat on jaoiteltu, lähtevät isovanhemmista. Niitä on seurattu 1700-luvulle. Jotain aikaisempaakin on muistiinpanoissa. Laajemmin käsittelen kummankin vanhempani kotipiirejä. Näihin olen liittänyt luettelomaisesti löytämiäni tietoja serkuista ja heidän perheistään. Ne ovat hyvin hajanaisia ja puutteellisia. Loppuosaan olen kirjoittanut otteita kaikkein läheisempien vaiheista luvulta tähän päivään. Liisan sukupuuta ei ole mukana. Hänen isänsä Huugo Järvinen on selvittänyt oman sukunsa juuria. Aineistoa on Jannella. Liisan äidin Siiri os. Rantasen isä Vihtorin puolelta on tehty 1500 luvulle ulottuva tutkimus Pekka Niilonpojasta 500 vuotta. Se on saatavissa ao sukuseuralta, jonka jäsen Liisakin on aiemmin ollut. (Jämsäläisen Pekka Niilonpojan jälkeläisten sukuseura ry.) Suvun tarinan rakenne on epäjohdonmukainen. Jossain sukulinjassa kuljetaan historian myötävirrassa, toisessa päinvastoin. Valinta on tapahtunut kun jossain on tullut ikään kuin seinä vastaan. Siitä on lähdetty ajassa eteenpäin. Toisissa tarinaa voisi jatkaa pitemmälle menneisyyteen helpommin. Osien laajuudessa on eroja. Jostain ei ole löytynyt mainittavaa. Kirjoittaja lienee mieltynyt kirjoittamaan enemmän työläämmän etsinnän tuloksista kuin helpommista. 3

4 Sukuhistorian tekstiosa päättyy pääosin vanhempieni aikaan. Sukupuussa ja luettelomaisesti on tätä tuoreempiakin tietoja. Nykypäivän ja tulevaisuuden asiat ovat joskus historiaa. Niiden aikanaan kirjaaminen helpottavat tämän tarinan jatkajaa Omaa elämääni saatan vielä muistella, jos aikaa ja voimia riittää. Tarinoihin on liitetty karttoja. Mainittujen henkilöiden kotipaikoilla ja niiden lähiseudulla on usein asunut ja asuu edelleen sukulaisiamme vaikka yhteydet ovat useimpiin katkenneet. Erityisesti tulee mieleen Janakkala, Vihti, Somero ja Vaasan ympäristö sekä tietysti Helsingin seutu. Aineiston keräämisen myötä olen eksynyt pitkiin harharetkiin menneitten aikojen historiaan, olosuhteisiin ja elämään. Yleinen historia on saanut uusia ulottuvuuksia ja ymmärtämistä. Se on ollut antoisaa. Suosittelen. 2. Sukutaulun runko Tarinan neljä sukulinjaa A, B, C ja D on käsitelty isovanhemmistani lähtien oheisin kaavion mukaan. 4

5 3. Ranta/Remander sukuhaara (A) Suvun ensimmäinen selvitetty kantaisä on Eerik Hannunpoika s Todennäköisesti hän oli lähtöisin Nummen pitäjästä. Sukulaissuhteet viittaavat tähän samoin kuolinpaikka Jättölä Nummella. Hän oli 1770 luvulla Nurmijärven Kalkkilan torppari. Torppa kuului Kytäjän kartanoon. Torpan nimi johtui kalkkiesiintymästä josta louhittiin maanparannusainetta. Kartanolla oli paljon alustalaisia joilla oli samoja patronyymejä eli isännimiä. Heitä haluttiin erottaa sukunimillä. Eerik sai tai otti nimen Remander. Monista lapsista vanhin Eerik Eerikinpoika Remander ryhtyi läheisen Vihdin pitäjän Ruskealan kylän Sällin talon Forsbackan torppariksi. Paikka on nykyisen Salmin ulkoilualueen vierellä valtatie 2:n tuntumassa. Paikka löytyy kartasta nro 3. Eerik E:n vaimo Elisabeth Villig oli kotoisin Nummen pitäjästä. Suvulla oli jo aiemmin ollut siteitä Nummelle. Myös E.E:n pojan Adolfin vaimo Ulrika Nätt Nummelta sen 5

6 Hyvelän talosta. Kun heidät vihittiin v merkittiin kirkonkirjaan että morsiamella oli valkea huntu. Sillä osoitettiin morsiamen asemaa ja neitsyyttä. Pari asettui Ruskealan kylän Stenbackan talon Heinsuolle. Se on nykykartoissa Heinässuo. Kartta 1 A) Jättölässä Rasun torpassa kuoli Erik Hannunpoika (n ) joka oli ollut torpparina Nurmijärvellä B) Mommolassa vihittiin Adolf Remander ja Ulrika Nätt 1827 C) Kovelassa syntyi Elisabeth (Liisa) Gabrielintytär Villig ( ) joka oli Erik Remanderin vaimo D) Hyvelästä oli syntyisin edellämainittu Ulrika Nätt ( ) E) Huhdin kylän Pouhon talossa vihittiin Erik Remander ja Elisabeth Villig 1804 Nättin suvussa samoin kuin monissa muissa sukuhaaroissamme ja ajassa yleisesti oli tapana että talonpoikien ja torppareiden lapsista, joita saattoi olla paljon, yksi pojista sai tilan. Muut saivat etsiä sijansa muualta. Adolfin ja Ulrikan poika Johannes s.1834 jatkoi Heinsuon torpparina. 6

7 Puoliso Kristina os. Sillman s.1838 oli Somerniemeltä. Hänen äitinsä suku Snickarit oli asustanut sukupolvia sen Painion järven läheisyydessä. Kaukaa eivät isänsä Sillmannien juuretkaan olleet; Somerolta, johon Somerniemi nykyisin kuuluu. Torkonmäen Sillmannit entisiä Kokkiloita. Nimi juontaa sotilas Jaakosta s.1718, joka värvättiin ruotusotilaaksi kokin tehtäviin. Siitä sukunimi ja lunastamansa ruotutilan nimi. Tila on edelleen Kokkila vaikka suvusta tuli myöhemmin Sillmanneja. Kartta 2 A) Suupuksen talo, josta Jaakko Eerikinpoika myöhemmin Snikkari s. 1759, oli lähtöisin B) Snikkaren torppa Palikaisella, jonka isännäksi em. ryhtyi siellä syntyivät sekä isoisäni Karl Edvardin äiti Kristina Sillman s että tämän äiti Christina Fredrika Snikkari s C) Myllylä Juho sillmanin isä Jaakko Matinpoika myöhemmin Kokki s oli kotoisin täältä Johanneksen ja Kristiinan yhdestätoista lapsesta kymmenes oli isoisäni Karl Edvard s Kun hänelle syynissä eli sotaväen otossa lankesi arpa joutua Suomen Kaartin Uudenmaan Pataljoonaan hän otti nimen Ranta. Hänestä lisää myöhemmin. Muut perheen lapset hajaantuivat Vihtiin, Espooseen ja Helsinkiin. 7

8 Kartta 3 A) Erik Remander oli Vihdin Ruskelan Sällin Forsbackan torppari B) Ruskelan Stenbackan Heinsuon torppa. Remandereiden pitkäaikainen kotipaikka. Eerik ja vaimonsa Elisabeth (s. Villig) kuolivat siellä, poikansa Adolf ja pojanpoikansa Johannes suurine perheineen asustivat torppaa. Karl Edward syntyi siellä C) Isoäitini Olga Maria Rannan (Lindqvist) äiti Maria Mariantytär ja tämän äiti olivat Vihdin Torholan kylän Kuikusta D) Hulttilan kylän Huopeenmäki Avioiduttuaan Karl E. Ja Olga M. asuivat ennen muuttoaan Ojakkalan kupeeseen Hulttilan Huopeenmäkeen Stenbacka Heinsuon alueella. Isäni Kaarlo (Karl A) oli poikasena Karl E:n kanssa tämän kotitantereella. Salmilammen rannalla hän oli osoittanut mäkeä, jonne hän halusi rakentaa perheelle talon. Haave kuoli Karl E:n mukana Suomenlinnassa. 8

9 4. Olga Maria Lindqvistin (Ranta) suvusta (B) Suvun juuria on voitu seurata vain osittain 1700-luvulle. Syynä on paitsi yksi tuntemattomaksi jäänyt isä, perheiden usea muutto ja yleiset patronyymit. Miehet ovat olleet 1900-luvulle asti maaseudun tilatonta väkeä. Renkejä, isäntärenkejä ja torppareita. Asuinpaikkoina ovat olleet Järvenpää, Sipoo, Nummi ja viimeksi Vihti. Leena Mikontyttären puolelta suku on Orimattilasta. Hörnit ovat Salosta. Monet perheet ovat olleet runsaslapsisia. Joillekkin tässä kuvailtujen ulkopuolelle jääneillä on koitunut parempi elämä isäntinä ja emäntinä, useille työtä 1800-luvun jälkipuolelta yleisistä ammateista Uudenmaan maaseudulla ja kaupungeissa 9

10 Torppari Johan Fredrik Lindqvist muutti Helsingin pitäjästä Vihtiin Lahnuksen Överqård tilan torppariksi Paikka sijaitsee Olkkalan itäpuolella nykyisin Herrakunnaksi nimetyllä alueella. Ensimmäisen vaimoin Erika os. Vallinin (4 lasta) kuoltua hän avioitui Maria Mariantyttären kanssa. Torpassa on ollut vilskettä kun tässä liitossa syntyi 13 lasta 18 vuoden aikana. Lapsista 6 kuoli tosin nuorena. Jälkimmäisestä katraasta vanhin Olga Maria on isoäitini. Kartta 4 Johan Fredrik Lindqvist s oli Vihdissä Lahnuksen Övergårdin torppari Johan Fredrikin kuoleman 1899 jälkeen vielä kotona ollut perhe muutti Vihdin Selkiin. Kuulemani mukaan ansiot satiin Satulin tilan töistä. Asuintalo oli pieni punainen torppa Nurmijärvelle johtavan tien varrella. Isäni näytti ohi ajaessamme paikan ja jäin 10

11 ihmettelemään kuinka siinä on riittänyt tilaa kaikille. Tosin moni vanhemmista lapsista oli jo muuttanut kotoa, moni lähistölle Nurmijärven Nummenpäähän. Selkissä isoisä Karl Edvard tapasi Olga Marian, kun hän armeijasta vapauduttuaan sai metsätöitä lähistöltä ja majoituksen torpasta. Maria Aurora kuoli v.1945 poikansa Väinön tilalla Vihdin Peltoniemessä. Tapasin hauraan Maria A:n talvisodan aikana Ojakkalassa, jossa olimme sotaa paossa. Hänestä, Olgasta ja muista näkemistäni perheen lapsista sekä isän sisaruksista jopa vielä heidän lapsistaan (serkuistani) on jäänyt kuva että useilla heistä oli samankaltainen olemus kuten pienehkö koko ja tumma tukka. 11

12 5. Rodas sukuhaarasta (C) Isoisä Karl Valfrid Rodaksesta s.1868 kirjoitan lähemmin osana äidin Rosa Reginan kotijuuria. Lapsuutensa ja nuoruutensa Karl V. oli syntymäkaupungissaan Vaasassa. Ennen metsäalalle ryhtymistään hän oli perimätiedon mukaan työssä isänsä Gustafin kirjansitomossa. Gustaf Rodas s.1841 Vaasassa oli Catharina Holmin avioton poika. Isästä ei ole dokumentoitua tietoa. Kasvatti-isäkö Hans Gustaf Rodas oli myös oikea isä? Tästä myöhemmin. 12

13 Äiti Catharina Holm s.1811 Koivulahdessa on vaikeaselkoinen henkilö. Hänet mainitaan myös nimellä Caisa. Kutsumanimikö? Gustafin syntymätodistuksessa on äidin ammatti pig eli piika. Gustaf on kirjattu syntymänsä jälkeen Mustasaaren kirkonkirjaan Gustaf vårdas av morföräldrarne eli hän olisi ollut Koivulahdesta muuttaneiden Catharinan vanhempien hoidossa. Kun Catharina avioitui Kauhavalla Matti Rajalan kanssa hänet merkittiin sotilasleskeksi Kun Rajalat muuttivat v.1843 Vaasaan oli kirjojen mukaan lapsia 3; Wilhelm s.1840, Gustaf s.1841 ja Johan s Kuitenkin kun pariskunta muutti v.1845 Helsinkiin ei heillä ollut mukanaan lapsia. Catharina kuoli v.1852 Pomarkussa tapaturmaisesti krossad av kvarn eli myllyn murskaamana. Gustaf oli kirjansitojan kisällinä ennen liittymistään Vaasan Pataljoonaan Hän erosi armeijasta vanhempana aliupseerina Sen jälkeen hän toimi kirjansitojana ja alan yrittäjänä Vaasassa kuolemaansa v asti. Karl Valfridin äiti Anna Wilhelmiina Örngren s.1842 oli pietarsaarelaista merimiessukua. Isä perämies Anders kuoli Välimerellä Messinassa. Annan äiti Anna Sofia oli jo 23-vuotiaana Andersin kanssa avioituessaan merimiehen leski! Anna Sofian isä Carl Asplund hukkui Pohjanmerellä. Suvun muissa haaroissa esiintyy 1700-luvulla pietarsaarelaisia porvareita. Anna sai kaksoispojat v.1861 med förlovade Gustaf eli pari oli kihloissa. Pojat menehtyivät kuitenkin nuorina. V syntyneestä isoisä Karl Valfriedin veljestä Gustaf Edmundista tässä eräs sattumus Yhdysvalloista. Tapasin menestyneen liikemiehen Gunnar Rydbergin, joka oli Enso Gutzeit yhtiön edustaja USA.ssa. Sukututkimuksen yhteydessä 45 vuotta myöhemmin selvisi, että hänhän on äitini serkku, Gustaf E:n poika. Isä oli Yhdysvaltoihin muuttaessaan ottanut uuden sukunimen. Karl Valfridin jälkeen syntyi tytär Anne Irene. Anna Wilhelmiina kuoli Gustaf avioitui pari vuotta myöhemmin tämän vanhemman sisaren Sofian kanssa. Gustafin kasvatusisä oli Hans Gustaf Rodas s.1818 Raippaluodossa. Oliko hän myös biologinen isä on epäselvää. Kun enoni Fritz Rodas asui kolme vuotta isoisänsä Gustafin luona Vaasassa oli hänelle kerrottu että isoisänsä Gustafin isä oli myös Gustaf. Hans Gustafko? Hans vihittiin v.1843 Anna Lisa os. Nääsin kanssa joka oli sukua Catharinan äidille. Perheeseen syntyi kolme lasta joiden kanssa Gustaf kasvoi. Hans Gustafin isä on Jacob Johansson Rodas s Tölbyssä ja äiti Greta Fredriksdr s naapurikylässä Solfissa. He muuttivat Uuteenkaupunkiin ja sieltä Raippaluotoon. Johan oli veneentekijä. Hän polveutuu suoraan Tölbyn Rodas tilan omistajista. Koska Gustafin isästä ei ole varmaa tietoa vaikka Hans on todennäköinen 13

14 (näin arvelee sukututkija Gunilla Nygard) en ole liittänyt Rodas sukua Gustafista isän puolelta sukupuuhun. Muistiinpanoissa heitä on. 6. Rodas suvusta ja nimestä Suvusta ei ole tiedossani dokumentoitua selvitystä. Ryhdyin sen tekemiseen ennen edellä esiintulleita seikkoja. Sen tekemisessä oli hankaluuksia mm. kadonneiden kirkonkirjojen vuoksi. Kokonaiskuva löytyneiden dokumenttien avulla kuitenkin syntyy. Monet suvussa ja Internetin Suku Forum keskusteluissa esiintyneet tiedot, legendat ja arvelut ovat osoittautuneet vääriksi. Olen pyrkinyt jäljittämään mistä ja miten niitä on syntynyt. Legendan mukaanhan suku olisi tullut Unkarista Ruotsin kautta Pohjanmaalle. Harvinaisen Rodas nimen alkuperäinen muoto olisi Rudas. Se on Unkarissa hyvin yleinen. Ruotsissa on nykyisinkin Rudas nimisiä maahanmuuttajia. Ruudas ääntämisasuinen nimi voisi olla kirjoitettuna Rodas. Mutta: sukulinjan voidaan osoittaa ulottuvan Mustasaaren Tölbyssä jopa yli 400 vuoden päähän. Nimi on ilmaantunut n. 300 vuotta sitten. Selitys unkarilaisista sukujuurista siis ontuu. Ylipäätään etelästä ei juuri tultu silloin kylmään pohjolaan kalastamaan tai viljelemään maata. Ruotsista, etupäästä Åkermanlandista tultiin valtion edistämänä. Harvalukuinen sisämaan suomensukuinen väestö sulautui rannikkoalueilla tulijoihin ja ruotsalaistui. Ja sellaisina ovat pysyneet tähän päivään. Ensimmäisen kerran Rodas nimi esiintyy kirkonkirjoissa vuodelta Johan Rodas merkittiin kummiksi kahdelle Tölbyn kylän lapselle. Muissa lähteissä Johan esiintyy patronyymillä Jacobsson. Tätä kautta pääsee sukulinjaa pitkin samalla tilalla aina vuoteen Todennäköisesti saman paikan isäntä Paul Persson vuosina kuuluu sukuun. Aiempi Nissos (todennäköisesti Nils Maqnussonin mukaan noin 1650) nimettiin v Tölbyn kylän taloksi no 1 Rodas. Se oli kylän läntisin talo nykyisen Vaasan etelänpuoleisen lahden rannalla. Maa kohoaa alueella n. 0,8 cm vuodessa. Niinpä entinen Nissos ja Rodas, nykyinen Martin tila on jo tänään 3 km päässä meren rannasta luvulla mäellä sijainneen talon edessä lainehti matala n. 2 km leveä lahti joka jatkui pitkälle itään suoperäisenä maastona. Vanharuotsin töll, josta Tölby lienee saanut nimensä, merkitsee suota. Suorin yhteys nykyisen Vaasan tienoilta etelään kulki lahden poikki. Oikoinen talvitie jouduttiin kesäisin kiertämään kaukaa idän kautta ellei saatu venekuljetusta lähitalosta. Soutajista, ruotsiksi roddare, tuli talolle ja sen asukkaille nimi Rodas. Tätä asiaa olen 14

15 pyöritellyt sähköpostitse usean alueen historian ja sen muiden sukujen tutkijoiden kanssa. Muuta järkevää selitystä en ole saanut. Kartta 5 Kartassa oleva Martin on entinen Rodas tila. Sen vierestä kulkeva tie on Rodasvägen (nykyinen nimi tielle on Grynnvägen, nykyinen Rodasvägen on n. 2 km idempänä) 15

16 Suomen Rodakset ovat lähtöisin Rodas tilalta. Suku kasvoi. Lisää maata nousi merestä ja suosta. Tilaa jaettiin. Jopa yli kymmenlapsisten perheiden vesoja muutti lähialueille, lähinnä aluksi Etelä-Pohjanmaalle luvun jälkeen myös muuallekin mm. Amerikkaan. Päätila myytiin 1870-luvulla ulkopuolisille mutta siitä lohkotuilla tiloilla ja lähialueilla on edelleen Rodaksia. Kylästä länteen johtavan tien nimi oli Rodasvägen. Se johtaa Belot niemelle, entiselle luodolle jolla on pääosin huviloita. Yli puolet niistä onrodas sukuisten omistamia. Virallisissa kartoissa esiintyy Rodasvägen, joka johtaa Tölbystä itään Laihialle. Rodas suku on tänään ilman Karl Valfrid jälkeläisiäkin suurempi kuin on luultu. Matrikkeleista ja puhelinluetteloista heitä löytyy mitä erilaisimmista ammateista. 16

17 7. Mylly-Hamppula sukuhaarasta (D) Aili Mikkolan Esi-isän maisemissa lähtee renkolaisesta Anders Siegfridinpojasta s Viittauksia on kauemmaksikin jopa Tavast aatelissukuun1450-luvulle. Näistä on tietoja arkistoista saatavista sukututkimuksista, joissa muita sukuhaaroja seuraten on päädytty yhteiseen esi-isään. En ole näihin tutustunut. Anders muutti Rengon Kaloisista Janakkalan Uhkoilan Isontalon Rustholliin naituaan talon tyttären Annan. Talonpoikaiston ylimmällä portaalla rusthollari Anders oli Isotalossa Rusthollarilla oli velvollisuus suorittaa ratsupalvelusta Hämeen Uudenmaan komppaniassa. Annan kanssa lapsia oli 8. Näistä viides Isak oli sukulinjassa esiintyvä Isak Anderssinpoika. Annan kuoltua Anders avioitui uudelleen, sai vielä neljä jälkeläistä ja muutti Hamppulan piiritaloon, joka oli Hakoistan kartanon naapurustossa. Isak jäi isännöimään taloa, jota kutsuttiin lampuotiksi eli vuokrataloksi. Tila oli itsenäinen, mutta joutui maksamaan veroluonteista vuokraa kuninkaan siihen oikeuttamalle Hakoisten isännälle. Isakin yhdeksästä lapsesta Johan Isakinpoika jäi viljelemään Hamppulan tilaa. Vanhimman pojan oikeudella Johan Johaninpojalle jäi tilan 17

18 omistusoikeus. Hän oli vanhapoika, joka perimätiedon mukaan oli saamaton ja epävakaa. Tilan hoidosta vastasivat hänen veljensä Adam Johaninpoika s.1806 ja hänen vaimonsa Ulrika os. Manck s Ulrikan elämä on monivaiheinen. Hän oli kotoisin Siuntiosta josta isänsä Abraham Mancke muutti Janakkalan Toivan tilan pehtooriksi. Umpiruotsinkielinen Ulrika tuli Hamppulan talon naapurin Hakoisten kartanon mamselliksi eli taloudenhoitajaksi. Ruotsinkieliset kartanonomistajat ottivat mielellään palveluskuntaansa samankielisiä. Vaikka Ulrika eli kuolemaansa 1875 asti umpisuomalaisessa ympäristössä kerrotaan, että hän ei koskaan puhunut kunnolla suomea. Perheeseen syntyi 12 lasta ennen Adamin tapaturmaista kuolemaa Sukupuun August s.1845 oli sarjan kymmenes. Viisi lapsista kuoli hyvin nuorina. Adamin kuoltua Johan hääti Ulrikan lapsineen Hamppulasta, joka pian joutui vieraille. Leski lapsineen sai sijan Yli-Koveron tilalta. Yli-Koverot olivat etäistä sukua Hamppuloille. Ulrikan myöhemmästä kovasta kohtalosta mainittakoon, että hän oli lasten vartuttua työssä Tervakosken paperitehtaalla. Ulrika kuoli Augustin luona Viralassa. Vuonna 1866 August avioitui talon tyttären Gustava Henrikintytär Yli-Koveron kanssa. Parilla oli kuusi lasta, joista isoäitini Maria oli neljäs, s Janakkalan Viralan Myllyllä. Sukunimen Mylly August otti tultuaan sennimisen Viralan kartanon omistaman pientilan vuokraajaksi vesimyllyn naapurustoon. Mylly oli, ja sen jäänteet ovat edelleen, nähtävissä Vanajan vesistöön laskevan joen partaalla. Tilalla harjoitettiin maataloutta ja karjanhoitoa. Koveroitten suku on asunut vuosisatoja Janakkalassa oli äitini kuullut Jussi Yli- Koverolta, joka on tehnyt suvusta tutkimuksen. En ole saanut sitä käsiini. Koveron suku haarautui Yli- ja Ali-Koveroihin. Kantatilan alue on virallisesti nimetty Koveronkulmaksi. Augustin ensimmäisen puolison kuoltua hän otti toiseksi vaimokseen Matilda Ali- Koveron ja sai kaksi lasta lisää. Janakkalan historiassa mainitaan Mylly-Hamppuloista: Heidän jälkeläisiään on Janakkalassa, muualla Suomessa ja ulkomaillakin runsaasti. Joukossa on tunnettuja henkilöitä. Myllyt eivät olleet mylläreitä vaan torppa sijaitsi Viralan myllyllä. Melko valistunutta ja toimeentulevaa väkeä. Torpassa ei nähty nälkää. 18

19 Kartta 6 A) Karl Valfried Rodaksen virkatalo Mallinkaisten kylässä Rosa Regina syntyi siellä B) August Myllyn (ent. Hamppula) talo Viralan kylässä C) Koveroitten sukua (Yli- ja Alikoverot) on asunut Janakkalan kirkonkylän pohjoispuolisilla alueilla ainakin 1700-luvun alusta. D) Hamppulan talo E) Monikkalan kartano 8. Karl Edvard ja Olga Maria Rannan kotipiiristä Karl Edvard Remander s oli Heinsuon torppariperheen yhdestätoista lapsesta kymmenes. Heistä kolme oli poikia. Ajan tavan mukaan hän osallistui nuoruudesta asti maatalous- ja metsätöihin. K.E:n isä oli monitaitoinen. Häneltä poika oppi kotitarpeiksi niin suutarin kuin puusepän taitoja. Sotaväen kutsunnoissa syynissä hänet todettiin hyväkuntoiseksi. Arvalla valittuna Karl E. määrättiin Uudenmaan Tarkkaampujapataljoonaan. Palvelus kesti puolitoista vuotta. Loppuarvostelu oli utmärkt upp övande, eli erinomaisesti suoriutunut. Asepalveluksesta vapauduttuaan Karl teki metsä- ja rakennustöitä. Olga Marian hän tapasi kun sai Lindqvisteiltä kortteerin läheltä puunkaatourakan metsäpalstaansa. Avioliiton solmimisen jälkeen asetuttiin aluksi Heinsuolle lähelle K.E:n kotikontuja. Myöhemmin vuokrattiin Ojakkalan kylän kupeesta Hulttilasta Huopeenmäeltä entinen torppa. Se sijaitsi korkean mäen lounaisrinteellä. Lännessä oli Enäjärvi, etelässä peltoaukea, jonka läpi virtasi joki, 19

20 oikeammin vaatimaton puro. Elanto saatiin sekalaisista töistä kuten metsä- ja rakennustöistä. K. E:n ammattinimikkeenä esiintyy kirvesmies ja sekatyömies. Kartta 7 A) Karl Edvard ja Olga Maria Rannan koti n B) Seppä. Fritz Rodaksen ostaman tilan rakennukset. Tilan halki kulkeva tie rakennettiin n C) Untolan alue Kaikki tontit lohkottu Sepän tilasta. Niille ovat rakentaneet talojaan Rodaksen sisarukset Rakel, Jalo, Veikko ja Saga sekä Fritzin lapsia. Perheeseen syntyi 6 lasta joista yksi kuoli kolmivuotiaana. Isoäitini mukaan elämä oli hyvää mitä se sitten hänelle tarkoittikaan. V.1917 kesästä loppuivat K.E:n työt. Tuli kapina ja sisällissota. Jo pitkään paikallisessa työväenpuolueen paikallisosastossa jäsenenä ollut KE liittyi punakaartiin Hän oli Ojakkalan pienen paikallisesikunnan rahastonhoitaja. Sodan päätyttyä hänet vangittiin, vietiin Suomenlinnaan vankileirille ja tuomittiin kuolemaan. Tuomio kuitenkin peruttiin, mutta 20

21 ennen kuin siitä tuli tieto KE kuoli saaressa epäselvissä olosuhteissa Olen kirjoittanut sotasurmia tutkineelle työryhmälle isoisästäni muistion, johon Janne on koonnut täydentäviä tietoja (liite). Perheen lapset olivat tuolloin alaikäisiä. Nuorin Anni vain 5-vuotias. Jouduttiin ahtaalle. Sisarukset muistelivat, että kerran syötiin mustaa velliä kuunvalossa, eli lamppuöljy oli loppu ja ainut ruoka-aine oli ruisjauho. Eräänä syksynä saatiin lupa kerätä lähiperunapellosta sinne jääneitä perunoita. Koko perheen voimin saatiin jonkin verran sormenpään kokoisia mukuloita. Elämä alkoi valjeta lasten päästyä työikään. Karl Arvid oli ennen asepalvelustaan Vihdin seudun osuusliikkeessä, varastotyössä ja puotipuksuna. Kaarlo nimeä käyttänyt Karl Arvid suoritti asevelvollisuutensa Rannikkotykistössä. Seuraavana vuonna koko perhe muutti Helsinkiin. Antinkadun, nykyisen Lönnrotinkadun, ja Fredrikinkadun kulmasta vuokrattiin suuri huoneisto. Myös nuoripari Fanni ja Emil Jalava asuivat aluksi yhteisasunnossa. Ennen suurta pulakautta työtilanne oli hyvä. Kaarlo pääsi Helsingin rakennusvirastoon jonka palveluksessa hän sitten oli työllistämisestä eläkkeelle asti. Lempi aloitti Tilgmannin kirjapainossa. Urho hakeutui puusorvarin oppiin. Kun Anni täytti säädetyt 14 vuotta hän sai juoksutytön paikan Werner Söderströmiltä. Emil Jalava palkattiin Valion Ruoholahden meijerin laboratorioon apumieheksi. Esimies oli myöhempi nobelisti A.I. Virtanen. Koko joukon työtätekevät saivat työpaikan läheltä yhteiskotiaan Helsingin keskustassa. Kaikki palvelivat ensimmäistä työnantajaansa koko työuransa. Urho tosin siirtyi myöhemmin itsenäiseksi yrittäjäksi puusorvarina. Seuraavaan asuntoon Iso Robertinkatu 17 muuttivat Jalavia lukuun ottamatta muut ja lisäksi Kaarlon perhe eli Regina ja Olle Ojakkalasta. Ensimmäiset muistoni Helsingistä liittyvät tähän. Siitä ja Kaarlon perheen vaiheista myöhemmin. Mamman mukana vaihtoi supistuva joukko asunto tiheästi. Avioiduttuaan Annista tuli Hokkanen insinööri Yrjö H.n mukaan. Pojat Pentti, Tapio ja Jukka kasvoivat perheen Taka Töölön asunnossa. Jalaville syntyi Reijo. Tuleva jalkapallotähti potki palloa Malminkadun kotinsa pihalla. Urho nai Vienon ja muutti Laajasaloon, missä Päivi ja Piia varttuivat. Viimeisenä Lempi löysi elämänkumppaninsa Karl Holger (Hoke) Bergströmin. Hän oli moottorimies, autoteknikko ja kilpamoottoripyöräilijäkin. Perheeseen syntyivät tytöt Anja ja Hannele. Bergströmien Mariankadun kodin saantiin liittyy sotien jälkeisen asuntopulan episodi. Mamma asui yksin yksiössä. Myös Lempillä ja Hokella oli pieni asunto. Helsingin asuntolautakunta, jonka vallassa kaikki paikalliset asuntoasiat olivat, antoi Mariankadulta tilavamman asunnon kun molempien yksiöt luovutettiin. Mamman sai 21

22 oman huoneen, jossa hän asui heikentyneeseen terveydentilaansa asti. Vanhempamme ottivat hänet Laajasaloon jossa hän kuoli sydänvaivoihin. Urho haavoittui talvisodassa kyynärpäähän räjähtävästä luodista. Käsi saatiin pelastettua luunsiirroilla, mutta se jäi jäykäksi. Taidepuusepälle se oli ankara isku vaikka hän jatkoi ammatissaan. Urhon Laajasalon suhteiden kautta veljekset saivat ostaa viereiset rintamamiestontit Laajasalon Kartanolta (Castren) Urho kuoli liikkeessään pari viikkoa Mamman jälkeen. Sisarukset ja heidän perheensä pitivät läheistä yhteyttä ja auttoivat Mammaa ja toisiaan. Muistan monia yhteisiä jouluja jolloin yövyttiin ahtaasti siskonpedeillä. 9. Karl Arvid Rannan sisarusten ja heidän perheidensä täydentäviä tietoja Fanny Maria Ranta s Vihti k.n. 1974, pso Emil Aleksander Jalava s Vihti, Valion tutk. os. työntekijä k.n laboratorion räjähdyksessä Lapset ja heidän perheensä: Reijo Emil Jalava s , automekaanikko, HJK:n jalkapalloilija, useita maaotteluedustuksia k , ensimmäinen puoliso Pirjo k. n tytär Tuija toinen puoliso?, kaksi poikaa Karl Arvid Ranta s k Lapset ja heidän tietonsa erillisessä osassa. Elli Elvira Ranta s k.1907 Lempi Matilda Ranta s Vihti, k Helsinki Pso Karl (Hoke) Holger Bergström s Helsinki, k Helsinki, Työnjohtaja, kilpamotoristi Lapset ja heidän perheensä: Anja Elisabeth s , pso Räty (er) Hannele s Helsinki, pso Esekelinen (er) Urho Valdemar Ranta s Vihti, k Helsinki, puusorvari, yrittäjä, 22

23 sotainvalidi pso Vieno Siviä Uusitalo s Jyväskylä, k Helsinki Lapset ja heidän perheensä: Päivi Astrid s Helsinki, k Helsinki, toimittaja Pso Pekka Haukinen (er) s Ylivieska, k Huittinen, kirjailija Pojat Panu ja Petri Pia Marja-Leena s Helsinki, Marimekon toimihenkilö Ensimmäinen pso Laine Toinen pso Pärnänen Tyttäret Hanna Susanna (nyk. Donner) ja Riikka Pauliina Anni Astrid Ranta s Vihti, k Helsinki, konttoristi Pso Yrjö Hokkanen s Pietari, Venäjä, k Helsinki, koneinsinööri Lapset ja heidän perheensä: Pentti Olavi s Helsinki, k Helsinki, diplomi-insinööri, Outokumpu Oy pros.ins. Pso Ritva Inkeri Kiuru (er) Lapset: Tiina s , Sirpa s ja Lauri Olavi s Tapio Antero s Helsinki, merkonomi Pso Pirkko Maria Salmi(er) Lapset: Timo Tapani s ja Maria Anneli s Jukka Sakari s Helsinki Pso Aila Irmeli Sihvola(er) Lapset: Jaakko Santeri s ja Sara Johanna s Rosa Regina Rodas/Rannan vanhempien sisarusten lähipiiri Karl Valfrid Rodas s.1868 lähti Vaasasta metsäalan oppilaitokseen. Ennen asettumistaan Janakkalaan v.1899 hän oli ollut eri puolella Suomea alan tehtävissä, Viimeksi Virolahden Räisälässä. Siellä oli alan koetila, jolla kasvatettiin mm. lehtikuusia ensimmäisenä Suomessa. Karl Valfrid palkattiin Monikkalan kartanon palvelukseen. Omistajat Enehjelmit suosivat lähipiiriinsä ruotsinkielisiä. Eri lähteissä esiintyy Karl Valfridin tehtävänimikkeinä skoqsvaktare, skoqsvårdare ja työnjohtaja. 23

24 hänet vihittiin Maria Myllyn s.1874 kanssa. Marialla oli 3 vuotias poika Juho Fritjof (Fritz), jonka Karl Valfrid tunnusti omakseen. Perhe asettui Monikkalan kartanon virkataloon Mallinkaisten kylään luvulla perustettu kartano on Janakkalan kirkonkylän kupeessa. Kartanon pellot ja laitumet ovat Hiidenjoen laaksossa mutta pääosa laajoista metsäalueista oli kauempana idässä rautatien toisella puolella. Malkinkaisille on kartanosta mutkaista tietä noin 8 km. Virkatalo oli v edelleen paikallaan. Se oli pitkähkö rakennus, jossa huoneet olivat peräkkäin kuin junavaunun osastot. Viimeinen niistä oli paitsi isän työhuone kartanon käytössä oleva majoitustila. Perheellä ei ollut sinne asiaa. Koko myöhempi sisarusparvi, 9 lasta, syntyi perheen asuessa talossa. Ympäristö oli ihanteellinen. Monimuotoista luontoa ja väljyyttä. Isä oli päivät kartanon metsissä. Hänelle kuului niiden vartiointi, hoito ja metsätöiden hoito. Mukana oli tavallisesti koira tai pari ja selässä ase. Hänen tuli pitää ja kouluttaa kartanon metsästyskoiria., joita oli tarhassa neljäkin kerrallaan. Luonteesta mainitaan että hän oli jämppi ja joskus kiivaskin. Se oli koitua kohtalokkaaksi talvella 1918 kun punakaartilaisjoukko tuli takavarikoimaan hänen aseitaan. Ne olivat piilossa. Partio oli viemässä ruotsiksi kiroilevaa isää metsään lasten nähden kuulusteltavaksi. Joukossa ollut kartanon palkollinen sai pidättäjät jättämään kuulustelut. Talvella 1924 äiti Maria kuoli sydänkohtaukseen ja 9 kuukautta myöhemmin isä metsässä samasta syystä. Kartanon isäntä hääti kotona vielä olleet 5 lasta tästä 2 viikon kuluessa virkatalosta. Sukulaiset Myllyt ja Yli-Koverot ottivat heidät tilapäisesti hoitoonsa. Kaksi lapsista oli kuollut aikaisemmin. Vanhin Fritz oli ollut 3 vuotta Vaasassa isovanhempiensa luona ja sen jälkeen käynyt maatalouskoulun. Hän oli ostanut Vihdin Ojakkalasta Seppä nimisen tilan. Vähitellen kaikki sisarukset Valfridia lukuun ottamatta kerääntyivät Ojakkalaan, Valfrid asui Helsingissä valokuvaajana huikeiden seikkailujen jälkeen. 18-vuotias Valfrid oli lähetetty Turenkiin apteekkiasioille. Asemalla lastattiin Aunukseen lähtevää vapautusarmeijaa. Valfrid lähti ystäviensä mukana ja antoi naapurin viedä lääkkeet kotiin terveisin. Joukon jäänteitä pääsi verissä päin Suomeen. Toivuttuaan hän lähti Viron vapausotaan. Sieltä palattuaan hän menestyi vaihtelevasti yrittäjänä. Talvisodasta hän vielä selviytyi uskomattomien vaiheiden jälkeen mutta jatkosodan kesästä 1941 ei enää. Sairaanhoitaja Rakael ja Fritz auttoivat Ojakkalassa nuorempia sisaruksiaan. Veljekset Leo, Jalo ja Veikko olivat töissä Olkkala yhtiön lautatarhalla, viimeksi mainittu 24

25 vielä alaikäinen poikanen veljensä apurina ns. rimapoikana. Leo kohosi Olkkalan työnjohtajaksi. Jalo ja Veikko ryhtyivät rakentajiksi ja urakoitsijoiksi. Rakel, Jalo ja Veikko saivat edullisesti Seppä tilasta vierekkäisiä tontteja joille rakensivat talonsa. Sisar Saga Viljanenkin rakensi talonsa samalle alueelle kun Nordmannit antoivat hänelle osan omasta Untola tontistaan. Jalo muuten osti myöhemmin entisen työnantajansa lautatarhan alueen sekä kaavoitti ja rakensi sen omakotialueeksi. Oheisena on luettelo enojemme ja tätiemme perheenjäsenistä. Rakel ja Emil Nordmanilla ei ollut omia lapsia mutta he auttoivat ja kasvattivat monia läheisiään. Aluksi Sagaa, joka vanhempien kuollessa oli 6-vuotias. Sittemmin Nordmanin talosta Untolasta sai turvapaikan ja kodin Valfridin poika Raimo ja Sagan Timo. On järkyttävää, että Raimo ja Timo menehtyivät epäonnisina ennen Rakelia joka myös sai kokea Sagan traagisen kuoleman naapurissaan. 11. Rosa Regina Rodas/Rannan sisarusten ja heidän perheidensä täydentäviä tietoja Johan Fritjof (Fritz) Rodas, maat.tekn. maanviljelijä, s Janakkala k Vihti 1. pso 1920 Ida Vedman s Ii, k Vihti 2. pso 1927 Jenny Vedman s Ii, k Vihti 3. pso 1937 Lempi Henriksson s Lohja, k Vihti Lapset ja heidän perheensä: 1.pso Anna Irene Espoo, k. n.2005, pso. Vieno Suominen s.1920 k , lapsi Laila Helena s.1951, asuu Sveitsissä Irma Tellervo s Vihti, pso Veijo Ranta, teknikko s.1921 k.2010 lapset Jouko Juhani s.1950, Arja Hannele s.1954, Tuija s pso Eila Tuulikki s.1928 Vihti, pso Aimo Manninen s.1931 lapsi Tuula Anneli s.1961 Laila Sinikka s Vihti, k Vihti 3.pso Pentti Juhani s.1935 Vihti, autoilija, yrittäjä, pso Anita Salomsson s.1928 lapset Taimi Anita s.1960, Tuija Anita s.1962, Seppo Juhani s.1964, Sauli Juhani s

26 Leila Maria s.1945 Vihti, pso Pauli Salomsson lapset Nina Maria s.1968, Nils Johan s.1972 Irene Maria Rodas s Janakkala k Janakkala (tuberkuloosi) Rakel Elisabet Rodas s Janakkala k.1985 Vihti, pso Emil Arvid Nordman s Vihti, VR asemamies k Kustaa Valfrid Rodas s Janakkala, valokuvaaja, yrittäjä k (kaatui Karjalassa) 1.pso Helmi Mäki s , k pso Anna Doris Niemelä os.winter, s k lapsi (ensimmäisen puolison kanssa) Raimo Valfrid s Helsinki k ottolapsi Mirjam s.n.1923 (Helmi Mäen lapsi) Leo Edmund Rodas s Janakkala, työnjohtaja, k Vihti Pso Kerttu Sofia Eronen, s Vihti, k Vihti Lapset ja heidän perheensä: Aimo Kalevi s Vihti, veturinkuljettaja, pso Liisa Marjatta Lax s Heinola lapsi Satu Maarit s.1953 Aila Kyllikki s Vihti, pso Pentti Johannes Palenius s Pusula lapset Kari Juhani s.1951, Kai Uolevi s.1953 Lea Anneli s Vihti, pso Börje Kalevi Nyfoos s Loppi lapset Jari Börje s.1960, Sari Hannele s.1962 Antti Uolevi s Vihti,pso Tarja Päivikki Laaksonen s Karkkila lapsi Jyri Jarkko s.1967 Jalo Iisko Rodas s Janakkala, rakennusurakoitsija k Vihti 1.pso Aune Aallotar Rautio s Vihti k pso Bertta Marjatta Luomansuu s Evijärvi k. n.2003 Vihti Lapset ja heidän perheensä 1.pso 26

27 Raili Aallotar s Helsinki, pso. Birger Biese s Helsinki, dipl.ins., tj, lapsi Lisa Anneli s pso Jalo Juhani s Vihti, rakennusurakoitsija, pso Tuula Eeva-Liisa Salonen s lapset Anne Kristiina s.1957, Riitta Tuulikki s.1961, Ritva Liisa s.1966 Erkki Antero s Vihti, rakennusurakoitsija, pso Irja Orvokki Vikman s lapset irina Orvokki s.1969,?? s.1972 Leena Marjatta s Vihti, pankinjohtaja, pso Kalevi Vihtori Jokirinne s Helsinki, työnjohtaja lapset Ilari Vihtori s.1966, Krista Marjatta s.1968, Vivi Ilona s.1978 Rosa Regina s Janakkala k Helsinki Lapset ja heidän tietonsa erillisessä osassa. Lea Aleksandra Rodas s Janakkala k Kaarlo Veikko Rodas s Janakkala, rakennusurakoitsija, k pso Ella Laitinen s USA Lapset ja heidän perheensä Ritva Maria s Vihti, pso Veikko Oskari Nevala s Hausjärvi lapset Jari Veikko s.1960, Tero Juhani s.1962, Kirsi Maria s.1966 Liisa Päivikki Rodas s Vihti, til.maist. Helinä Tuulikki Rodas s Vihti, laborantti Veikko Tapio Rodas s Vihti, sähköurakoitsija Saga Margareta Rodas s Janakkala, turkkuri k Vihti 1.pso Bertel Adolf Peltonen s Fürth, Saksa, er 2.pso Eero Väinö Viljanen s Turku Lapset ja heidän perheensä 1.pso? Timo Bertel s Helsinki k.n pso 27

28 Mikko Eero s Helsinki, pso Margit Helena Korpela s lapsi Tomi Kristian s.1971 Eero Juhani s Helsinki k.? 12. Kaarlo ja Regina Rannan perheen vaiheita Karl Edvard Rannan kuollessa 1918 Kaarlo (Karl Arvid) oli 13-vuotias. Vartuttuaan hän oli Vihdinseudun Osuusliikkeen palveluksessa. Aluksi apupoikana, sittemmin myymäläapulaisena. Asepalveluksesta hän vapautui korpraalina huhtikuussa Rosa Regina oli vanhempiensa kuoltua 1924 sukulaistensa hoivissa Janakkalassa kunnes pääsi Monikkalan kartanoon ns. pikkupiiaksi eli sisäkön apulaiseksi. Sisarusparvi kerääntyi vähitellen Fritz veljen tilan läheisyyteen Vihdin Ojakkalaan. Tämä järjesti Reginalle työn ja aseman naapuristaan Jokisten kartanosta v Kaarlon matka kotoaan Hulttilasta Ojakkalan keskustaan kulki hänen asuntonsa editse ja välille syntyi suhde. Fritz on kertonut että kesken perunannoston hänet kutsuttiin viemään sisarensa Vihdin kirkolle. Ei kuulemma koskaan ole 10 kilometrin matka mennyt niin joutuisasti kuin silloin Liisa nimisen tamman vetämissä kieseissä. Synnyin sairaalassa samana päivänä 18. syyskuuta Kodiksi oli vuokrattu mökki Ojakkalasta Lohjanharjun rinteestä yhdessä Reginan kolmen veljen kanssa. Isä Kaarlo oli jo saanut työpaikan Helsingin Kaupungin Rakennusvirastolta. Samalta työnantajalta hän jäi aikanaan eläkkeelle. Hän oli vain viikonloppuisin Ojakkalassa. Keväällä 1928 muuttivat kaikki Rannat, mamma Olga Maria ja sisarukset sekä Kaarlon perhe, yhteisasuntoon Helsingin keskustaan. Sain kutsumanimen Olle. Isä ja poika piti kuulemma tällä erottaa toisistaan koska etunimi oli sama. Veli Reinon synnyttyä 1929 Kaarlon perhe muutti Vallilaan Kangasalantien ns. punakuntseille. Talo oli Käpylää vastapäätä oleva kaupungin omistama puutalo. Näkymät olivat avarat ja ympäristössä silloin väljyyttä. Vieressä oli urheilukenttä, joka talvisin jäädytettiin luistinradaksi. Lähipellolta muokattiin peltotilkku, jolla kasvatimme perunoita ja vihanneksia. Kesistä ovat jääneet mieleen sunnuntairetket. Varusteet ja eväät pakattiin vaneerilaukkuun, joka myös toimi pöytänä. Tuli 30-luvun pula-aika. Isän työviikko lyhennettiin kuudesta neljään päivään. Itse en muista niukkuudesta kärsimistä, mutta äiti on kertonut että paahdetut kahvipavutkin ostettiin 100 gramman erissä. Hän teki niin omat kuin lastenkin vaatteet käytyään ompelukursseja. 28

29 Ajan parantuessa elämä helpottui ja muutimme lähistölle suurempaan asuntoon. Saatiin uusi polkupyörä, Singer ompelukone ja putkiradio. Se korvasi isän tekemän kideradion, jota kuunneltiin kuulokkeilla. Kaarlon ura eteni. Alun perin sekalaiset työt nimikettä seurasi kirvesmies ja tuntikirjuri. Vanhemmilla oli tavoite jota varten alettiin säästää. Äiti kävi AEL:n leikkuuakatemian ja pääsi pienen vaatetusliikkeen vastaavaksi. Poikien koulutiet alkoivat tervantuoksuisessa Toukolan kansakoulussa ja jatkuivat Vallilassa. Koulua käytiin kahdessa vuorossa. Joko ennen koulutunteja tai niiden jälkeen olimme työskissä. Se oli maksullinen kristillinen päiväkoti. Siellä saatiin yksinkertainen ateria, leikittiin, pelattiin, tehtiin käsitöitä ja luettiin. Kukin osallistui vuorollaan siivoukseen, ruokatarjoiluun ja tiskaukseen. Tädit pitivät kovaa kuria. Syyskuun 1939 alussa Kaarlo pääsi Teollisuuskoulun rakennusmestarilinjalle ja Olle sen naapuriin Kallion Yhteiskouluun. Meillä oli yhteinen koulumatka. Se katkesi pian kun sodan pilvien noustessa isälle tuli 10.9 palvelukseen astumismääräys. Myöhemmin Helsinki evakuoitiin. Lähdimme Ojakkalaan evakkoon. Marraskuun puolivälissä evakuointi peruutettiin ja koulu jatkui. Kunnes Neuvostoliitto hyökkäsi ja alkoi talvisota. Kohdallani se alkoi dramaattisesti kesken koulutunnin. Helsinkiä pommitettiin. Paukkui ja jytisi. Kaaosmaisten vaiheiden jälkeen pääsimme Ojakkalaan. Joukkoomme tarrautui etäinen tuttava lapsineen jolla ei ollut tiedossa evakkopaikkaa. Sijaa suurelle joukolle 2+4 henkeä ei tahtonut löytyä. Äidin veli Fritz antoi hataran n.10m2 saunakamarinsa. Tässä asuimme kevääseen Korpraali Kaarlo komennettiin Harmajan majakkaluodon 4 sotilaan vartioston päälliköksi talvisodan ajaksi. Sen loppuvaiheissa luovuttiin pitkään tyhjänä olleesta Helsingin asunnosta. Kun isä vapautui toukokuussa armeijasta oli Helsinki pullollaan Karjalan evakoita. Vaivoin saatiin pieni yksiö. Se oli niin ahdas, että poikien ns pukkisängyt piti kantaa päiväksi vinttiin. Inflaatio söi säästöt ja isän koulunkäynnin jatkuessa elettiin äidin ansioilla. Oli luonnollista, että olin kesät vuodesta 1940 ansiotyössä ja talvisinkin koulunkäynnin ohella. Kustansin itse ulkopuoliset menoni. Sodan sytyttyä alkoi säännöstely, korttitalous. Lähes kaikki elintarvikkeet ja käyttötarvikkeet vaativat ostokuponkeja ja lupia. Niistä muuten päästiin kokonaan irti vasta Lähes koko säännöstelyajan meillä oli pieniä peltopalstoja perunoitten ja vihannesten viljelyyn. Kesällä 1941 alkoi jatkosota. Sen ensi vaihe päättyi Kaarlon osalta jo vuoden vaihteessa Tilkan sotilassairaalassa. Hän sai vatsakalvon tulehduksen, jota ei aluksi sodan olosuhteissa pidetty vakavana. Suuren vatsaoperaation jälkeen Kaarlo 29

30 vapautettiin asepalveluksesta. Kuitenkin suuren kesähyökkäyksen alettua 1944 hänet määrättiin uudelleen armeijaan ja Viipurinlahden taisteluihin. Välillä hän oli jo saanut rakennusmestarin opinnot suoritettua. Samoihin aikoihin saatiin väljempi asunto Mäkelänkatu 37:stä. Se olikin tarpeen kun perheeseen syntyivät tyttäret Lea (1945) ja Paula (1947). Reino pääsi oppipojasta oppisopimuksen kautta kemigraafiksi. Tuolloin vallinneessa kirjapainotekniikassa tarvittiin kuvalaattoja, jotka kemigraafit valmistivat. Reino menestyi kilpapyöräilijänä. Olle pääsi ylioppilaaksi 1947 ja Polin sähköosastolle. Tämän kesän kuten edellisenkin olini tilapäisenä palomiehenä Helsingin Palokunnassa. Kaarlo ja veljensä Urho ostivat vierekkäiset asevelitontit Laajasalosta. Niille rakennettiin omatoimisesti ilman sanottavaa ulkopuolista apua omakotitalot. Esimerkiksi isä osti puutalon tukit pystykauppana kaatoi ja sahautti ne sekä kuivatti puutavaran tontilla. Omaan tosin vielä keskeneräiseen taloon muutettiin v Rakennusmestari Kaarlo erikoistui tie- vesi- ja betonirakentamiseen. Häntä pidettiin asiallisena ja tarkkana esimiehenä, jota kutsuttiin Mikki Hiireksi. Syytä, minkä vuoksi emme ole keksineet. Hän harrasti lukemista, shakkia ja nikkarointia. Isä oli vaatimaton ja hiljainen, Vaikka hänellä oli tiukkoja periaatteita antoi hän meille lapsille vapauksia niiden puitteissa. Tytärten aikana hän oli mielestäni pehmeämpi ja sallivaisempi kuin aikaisemmin. Vuodesta 1968 hän vietti ansaittuja eläkepäiviä Reginansa kanssa. Vähän matkustellen ja lastensa rakennushankkeissa autellen. Reino avioitui Kirstin (os. Palander) kanssa He asuivat aluksi Laajasalon yläkertaan rakennetuissa tiloissa. Välivaiheen jälkeen he ostivat Heikinlaaksosta talon. Sittemmin lapset Ilkka ja Jaana omine perheineen rakensivat samalle tontille omat sijansa. Reino ja Kirsi olivat perustaneet pian yhteisen elämän aloitettuaan oman yrityksen Matriisityön. Siltä eläkkeelle siirryttyään Reinoa alkoi vaivata dementia, jota pitkään sairastettuaan hän kuoli Ollen viimeistellessä dipl.ins. tutkintoaan Englannissa stipendiaattina tarjosi Airam Oy v työn Helsingin Olympialaisten tuloslaitteiden suunnittelussa. Siitä alkoi ura teollisuuden palveluksessa. Polin jenkkajuhlat helmikuussa 1952 oli elämän toinen käännekohta. Seurustelu Liisa Järvisen kanssa alkoi tästä. Häät vietettiin elokuussa 1955 Säynätsalossa Liisan isän tehtaan johtajan virka-asunnossa. Monivaiheinen urani Jannen, Sannan ja Villen rikastuttamassa elämässä johti 1970 Kone Oyn palvelukseen ja omakotitaloon Nurmijärvellä. Siellä me vuodesta 1990 eläkeläisinä edelleen asumme vaikka tästä piti tulla tilapäinen koti. 30

31 Vuonna 1967 vietettiin Laajasalossa kahdet häät. Lääkintävoimistelijaksi valmistuvan Lean sulhanen oli Seppo Halme, monipuolinen automies ja yrittäjä. Perhe asettui Nurmijärvelle aluksi rakentamaansa omakotitaloon. Saudi-Arabiassa vietettyjen parin vuoden jälkeen perheen lupaava Karri menehtyi 20-vuotiaana pitkään sairasteltuaan. Nuorempi Sami jatkaa isänsä perustamassa autovaraosa- ja korjaamoyrityksessä. Lea hoiti useita vuosia omaa pesulayritystä. Perheen toiseksi asuinpaikaksi on tullut Kivisalmi Keski-Suomessa. Seppo on korjannut ja laajentanut perintötilan viihtyisäksi monitoimipaikaksi. Paulan romanssi alkoi sukulaishuvilalla Janakkalassa. Itävaltalainen teekkari Ernst, joka oli Suomessa alansa harjoittelussa asui samaisen sukulaisemme luona. Niin tuli Paulasta wieniläisrouva. Ernst Wolf toimi Wienin kaupungin palveluksessa kohoten vastuulliseksi johtajaksi sen rakennusvirastossa. Wolfien luona olemme osallistuneet moniin juhliin ja saaneet nauttia vieraanvaraisuudesta. Paula ja Ernst ja usein myös tyttäret Inari ja Anita, sittemmin perheineen, ovat kesäisin tulleet käymään Suomessa. Vakaan Kaarlon elämä päättyi heinäkuussa 1986 vähitellen lisääntyneisiin sydänvaivoihin. Talon yläkerrassa asui milloin joku lähisukulainen tai muu vuokralainen. Molempien vanhempiemme ajatus ja liikuntakyky säilyi heidän viime aikoihinsa asti. Reginan viime vaiheisiin liittyy hänelle ominaista. Eräänä huhtikuun aamuna 1995 soi puhelimeni. Kuului heikko ääni. Hälytin ambulanssin joka vei äidin Marian sairaalaan. Sydäninfarkti. Ilmeni että se oli tullut jo keskiyöllä ja aiheuttanut tuskia. Kun moitin miksei hän ollut soittanut aiemmin hän sanoi ettei ollut halunnut häiritä untamme! Vuoteelle oli jätetty vapisten kirjoitettu lappunen RAKKAAT LAPSET. Hiipuva elämä päättyi sairaalassa Kaarlo ja Regina Rannan jälkeläisten tietoja Karl (Kaarlo) Arvid Ranta s Vihti, vsta 1943 rakennusmestari, H:gin Rakennusviraston palveluksessa poislukien sotapalveluksen ja opiskelun aikoja , k , pso Rosa Regina os. Rodas s Janakkala, k Helsinki Lapset ja heidän perheensä: Karl (Olle) Holger Ranta s Vihti, dipl.ins, työpaikkoja mm. Airam Oy (suunnittelija) , Helvar Oy (tekn.joht.) , S.Suurlähetystö Washington 31

32 DC, USA(teoll.siht.) , KONE OY (mm. markkin.pääll., tuot.joht, tekn.joht.) Pso Liisa os. Järvinen s Säynätsalo, fil.kand., engl. kielen lehtori Tapiolan yht.koulu (virkavapaa ) Lapset: Janne Juhana Ranta s Helsinki, fil.maist. 1.pso Laura Johanna os. Simola s k pso Marjo-Riitta (Meetta) Myllykangas s lapset Aurora Rosa Maria s Helsinki, Juhana Kaarlo Jalmari s Helsinki Sanna Kaisa Ranta s Helsinki, lääket.lis., psykiatri Pso Seppo Nieminen s Helsinki, dipl.ins Lapset Tuomas Oskari s Helsinki, ins., Kaisa Ilona s Helsinki, fil.kand, Teemu Matias s Helsinki Ville Heikki Samuli Ranta s Helsinki, yrittäjä Pso Virpi Helena Uimonen s , Lahti, KTM Lapset Viia Henriikka s Helsinki, Virve Helene s Helsinki Reino Kalervo Ranta s Helsinki, kemigrafi, yrittäjä (Matriisityö), menestynyt kilpapyöräilijä k Helsinki Pso Kirsi Justiina Palander s Tikkurila (Vantaa) Lapset: Ilkka Kalervo Ranta s Helsinki, kirjanpainaja Pso (er) Kirsi Tuulikki s Lapset Tuuli Helinä s , Suvi Tuulikki s , Sini Kerttuli s Jaana Kristiina Ranta s Helsinki, talouspäällikkö Pso Matti Asseri Pirttimaa s Espoo, teknikko, työnjohtaja Lapsi Mirjami Karoliina s Lea Marja-Leena Ranta s Helsinki, Lääkintävoimistelija Pso Juho Seppo-Ilmari Halme s Helsinki, kauppateknikko, liikkeenharjoittaja Lapset: Karri Juhana Halme s Nurmijärvi k Helsinki Sami Yrjänä Halme s Nurmijärvi, liikkeenharjoittaja Pso Maria Teresia Fernelius s

33 Lapset Saga Elise s , Ella Rosa s Paula Inari Ranta s Helsinki Pso Ernst Peter Wolf s Wien, Itävalta, dipl.ins, johtaja Wienin rak.virastossa Lapset: Inari Elisabeth Wolf s Wien, vakuutusmatemaatikko Pso Helge Oswin Bessler s Saksa, maist. Lapset Jan Hendrik s , Kai Fredrik s Martina s k Anita Katarina Wolf s Wien, lakit.maist. Pso Werner Wipp s

34 Liite 1 Sotasurmat 1918: Karl Edvard Ranta Jannen ehdotuksesta liitän sukututkimukseen oheisen vuoden 1918 sotasurmia tutkineelle komitealle lähettämäni muistion isoisästäni. Historiaa opiskellut FK Janne on selvitellyt asiaa ja löytänyt lisätietoja sekä korjauksia kirjoittamaani. Liite on kuitenkin alkuperäinen. Vuoden 1918 traagiset tapahtumat aiheuttavat edelleen ristiriitoja. Toisille se oli ja on vieläkin vallankumouksellinen kapina laillista maan hallitusta vastaan. Joillekin taas vapaussota Suomen irroittamiseksi Venäjän ikeestä. Sisällis- ja kansalaissotakin se oli, jossa osapuolet määräytyivät sosiaalisen aseman, asuinpaikan, ammatin, puolueen tai sattuman perusteella. Näkökulmasta riippuen sota oli jotain näistä tai vähän kaikkea. Sodan, sitä edeltäneen väkivallan ja varsinkin sitä seuranneen rankaisuvaiheen aikana sai surmansa noin henkeä. Vertailun vuoksi talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan, joka kesti likimainin kuin itse v.1918 sota, kuoli n suomalaista. Sukuumme kuuluvia oli sodan molemmilta osapuolilla. Rodaksia oli Vaasan seudulla kootuissa valkoisten joukossa. Sivullisena ollut isoisä Karl Rodas välttyi täpärästi punaisten teloitukselta. Emil Jalava, myöhemmin isän sisaren mies otettiin juuri 17 vuotta täytettyään punaisten armeijaan. Hän oli Tammisaaren vankileirillä 8 kuukautta. (Karl H Ranta heinäkuussa 2012) Sotasurmat Karl Edvard Ranta * Lisäyksenä tietoihinne esitän eri tahoilta saamiani tietoja ja käsityksiä isoisästäni ja hänen surmaansa liittyvistä seikoista. KER oli alunperin Remander. Jouduttuaan asevelvolliseksi ns kaartin pataljoonaan (Henkivartioväen 3. Suomen tarkk ampujapataljoona) hän otti Ranta sukunimen. Avioiduttuaan Olga Maria Lindqvistin (OM) kanssa KER asettui Vihdin Ojakkalaan. OM:n mukaan miehensä toimi itsenäisenä kirvesmiehenä, joskus myös teki metsätöitä. Niitä oli hyvin tarjolla aina kesään 1917 asti. Hän kuului Ojakkalan Työväenyhdistykseen ja teki joskus kotona jotain niiden papereita? Läheisen Kotkaniemen kartanon isäntä J.T.Rauvola (JTR) esittää Vihdin Suojeluskunnan raportissa, että KER olisi ollut jo v.1907 OTY:n rahastonhoitaja. Tällaista ei isoäitini uskonut. Sen hän kyllä kertoi, että KER oli perustamassa Vihdinseudun Osuusliikettä Ojakkalaan. 34

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Lista 1 ( 10 ) 2011-11-11. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 10 ) 2011-11-11. Oulu toimitukset 1 ( 10 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) K1 AchrØn Raija Maria AchrØn Eero Tapani K2 Ahonperä Jukka Mauri Ahonperä Tuuli Katariina K3 Ahonperä Jukka Mauri K4 Ahosola

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

edellisestä kuukaudesta

edellisestä kuukaudesta Päivitetty 31.10.2008 A-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-uudet Muutos edellisestä kuukaudesta Osakkeiden määrä Osuus Osuus äänistä 1 Koskenkorva Matti Olavi

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1. 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.OSUUS 1 48 JOUTSA-1 Räsänen Veli-Matti 22.56,8 2 6 SAARIJÄRVI-1 Vertanen Olli 22.59,1 3 3 JYVÄSKYLÄ-1 Mikkonen Tomi 23.04,8

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-12-20. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-12-20. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) K1 Ahonen Anna Liisa Ahonen Veikko Juhani Ahonen Aarno Allan Ahonen Paavo Olavi Ahonen Pertti Kalevi Ahonen Pauli

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

1 ( 7 ) Lista 2015-02-04. TJ Pohjoinen Suomi

1 ( 7 ) Lista 2015-02-04. TJ Pohjoinen Suomi 1 ( 7 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) K1 Ala-antti Maria-liisa Ala-antti Seppo Juhani K2 Tarkkonen Aune Matilda Karttunen Mauno Olavi Karttunen Pentti Samuli Käki Elli Heleena Hankonen

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

YHTEENVETO KAIKISTA JAKSOISTA

YHTEENVETO KAIKISTA JAKSOISTA YHTEENVETO KAIKISTA JAKSOISTA nimi kort la aamu la ilta su aamu su ilta Akseli Heino ÅSK - erävoittopalkinnot erävoittajapalkinnot lähetti lähetti Anders Nordquist Aui II #PUUTTUU! käännöstark #PUUTTUU!

Lisätiedot

Tieyksikkölaskelma Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Tieyksikkölaskelma Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(8) TK1 Hannila 748-403-8-63 Hannila Rautio Sanna Elina, Kirkkotie 1 A 4, 91900 Liminka Metsä MeL 3 7 0,19 4 Metsä MeL 2,2 7 1,76 27 Metsä MeL 2,6 7 2,13 39 Metsä MeL 5,4 7 3,1 117 Metsä MeL 12,3 7 3,02

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 752,91 Salaojitus T2013-10012 5551,47 Yhteensä 6304,38 Nimi Tunnus Valtaojitus

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 774,89 Salaojitus T2013-10012 5583,45 Yhteensä 6358,34 Valtaojitus T2013-10009

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2012-03-01. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2012-03-01. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Alatalo Pertti Antero K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski

Lisätiedot

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Grönvall suku (V) Patalan Susanna Aatamintytär Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa k.13.7.1825 Kauppilassa leskenä, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Hakala Kalle, Sijaisuuksia Hartikainen Kaisa Karoliina, Siilinjärven kunta, valvontaeläinlääkäri Haukipuro Martta Elisabeth,

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011 Turku 05. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Hanna Pitkänen KaA 99 98 98 99 394 28x 2. Elin Liewendahl ÅSSF 99 96 99 100 394 25x 3. Jenni Leppänen V-SA 94 97 97 97 385 4. Hanna Nivus KaA 94 97 96 97 384

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2010-09-24. Ylivieska toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2010-09-24. Ylivieska toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) K1 Ainassaari Mika Juhani K2 Alahäivälä Jussi Petteri Alahäivälä Ville Johannes K3 Elo Pauli Armas Elo Helena

Lisätiedot

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016 Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 3.2.2015 kello 17.30-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Juho Kurki KaA 98 99 100 98 99 98 592 2. Jaakko Björkbacka KarMAS 95 97 97 97 97 93 576 3. Markku Niemi AlavA 95 92 95 92 96 96 566 4. Veli Ylinen AlavA 91 96 92 96

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset Sivu 1 / 6 Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset 100m juoksu M30 +0,5m/s 1) Sami Koivunen Noormarkun Nopsa 12,21 +0,5m/s 1) Juho-Pekka Karjalainen Kunto-Pirkat 11,91 2) Aku Kallio Kosken Kaiku

Lisätiedot

61-403-6-61 Käyttötarkoituksen muutos Loma-asunto muutetaan asuinrakennukseksi. 61-406-2-22 Aitaaminen Aidan, portin ja roskakatoksen rakentaminen

61-403-6-61 Käyttötarkoituksen muutos Loma-asunto muutetaan asuinrakennukseksi. 61-406-2-22 Aitaaminen Aidan, portin ja roskakatoksen rakentaminen LUPATUNNUS PÄÄTÖSPÄIVÄ 061-2011-26 061-2011-20 RAKENNUSPAIKKA LUVAN SISÄLTÖ 61-403-6-61 Käyttötarkoituksen muutos Loma-asunto muutetaan asuinrakennukseksi 61-406-2-22 Aitaaminen Aidan, portin ja roskakatoksen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Kuhmolainen Maraton 2015

Kuhmolainen Maraton 2015 Kuhmolainen Maraton 2015 T U L O K S E T Kilpailun sarjat: MYLM; NYLM; M40M; N40M; M50M; M60M; MP; NP; M40P; N40P; M50P; N50P; M60P; N60P; M10; N10; MYLM Miehet Maraton 42.2 km 1. Daniel Kannapinn Selbstläufer

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni. Jarmo Sivusaari Jarmo Erkki Sivusaari syntyi 19.7.1933 Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulusta 1954 ja suoritti merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaopistossa. Sitä ennen, jo 16-vuotiaana,

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla 1921 2010 (mukana myös joukkuemitalit)

Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla 1921 2010 (mukana myös joukkuemitalit) Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla 1921 2010 (mukana myös joukkuemitalit) Nimi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Aila Virkberg 15 17 9 41 Teija Virkberg 21 7 8 36 Petri Keskitalo 25 4 3 32 Arto Peltoniemi

Lisätiedot

Ylä-Savon ammattiopisto, Aikuiskoulutus, tutkinnon suorittaneita 1.1.2015-31.5.2015

Ylä-Savon ammattiopisto, Aikuiskoulutus, tutkinnon suorittaneita 1.1.2015-31.5.2015 Ylä-Savon ammattiopisto, Aikuiskoulutus, tutkinnon suorittaneita 1.1.2015-31.5.2015 Automaatioasentajan ammattitutkinto Harmoinen Jukka Tapio, Iisalmi Heikkilä-Luiro Mirja Sisko, Iisalmi Honkanen Harri

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmapistooli 60 ls 1. Reijo Rantakangas LehA 95 93 93 98 93 92 564 2. Tuomo Passi KA 93 94 89 94 93 93 556 3. Marko Talvitie LehA 90 93 95 93 91 93 555 4. Risto Kantola LehA 92 91 89 91

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997)

Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997) Alkon Eläkeläiset ry: hallitukset (1964-1997) 1988 Puheenjohtaja Aune Nurhonen Varapuheenjohtaja Hugo Jäppinen Rahastonhoitaja Karin Korvenranta Eila Pöri Toivo Sivunen Onni Koivu Espoo Mikko Vako Aulikki

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Kosonen Juha luokanopettaja virka Luokanopettaja 142084

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot