Projekteihin saadaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja ne tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projekteihin saadaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja ne tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa."

Transkriptio

1

2 Asumispalvelusäätiö ASPA toteuttaa TARVE-projekteja, jotka ovat mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten ja muihin erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumista ja asumiseen liittyviä palvelutarpeita selvittäviä lyhyitä kohdennettuja kartoituksia. Projekteihin saadaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja ne tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa. Projekteista julkaistut raportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta josta löytyvät myös lisä- ja yhteystietoja. ASPA-kartoituksia 3/2011 Anne Holmberg ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER palvelut Oy Valokuvat: Anne Holmberg Kannen kuvat: Titta Immonen TE 07/11

3 Tiivistelmä Emmä mihinkään asuntolaan... Kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti Loimaalla. Tekijä: Asumispalvelusäätiö ASPA / Anne Holmberg Vuosi: 2011 Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa. Selvitystarpeen taustalla oli vuonna 2009 toteutetut kuntaliitokset ja tarve lisätä ja kehittää nykyisiä palveluja vastaamaan paremmin varsinkin nuorten tuentarpeisiin. Selvityksessä haastateltiin 29 kehitysvammaisen nuorta tai nuorta aikuista (13-44 v) perheineen. Heidän tulevaisuuden asumisen palvelutarpeensa painottuvat tuettuun asumiseen (12-18 henkilöä). Ohjattua asumista heistä tarvitsee 2-10 henkilöä ja autettua asumista 6-9 henkilöä. Määrät vaihtelevat sen mukaan, millaisiksi Loimaan lähitulevaisuuden tukiasumispalvelut muotoutuvat ja miten asumisvalmennuksen järjestämisessä onnistutaan. Haastatelluista yhteensä 20:llä on muuttotarvetta viiden vuoden kuluessa. Heistä 17 tarvitsee uusia asumispalveluja ja näiden lisäksi nyt yksin asuvilla on muuttotarvetta nykyisen asuinpaikan sopimattomuus/ palveluiden riittämättömyyden vuoksi. 4 TARVE-projektin tulosten perusteella suositellaan Loimaan kaupungissa seuraavia toimenpiteitä: Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaaliin asuntokantaan siten, että palvelut joustavat asiakkaan tuentarpeen mukaan Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja ovat kehitysvammaisten ihmisten asumista koskevien laatusuositusten mukaisia. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa sitä osana intervalliasumista Mahdollistaa kehitysvammaisten ihmisten mielekäs, yksilöllisten tarpeiden mukainen vapaa-ajanvietto myös iltaisin. Kehittää palvelusuunnittelua tulevaisuuteen tähtääväksi, niin että se hyödyttää sekä asiakkaita, heidän perheitään että kunnan palvelujen suunnittelua ja budjetointia. Perustaa vammaispalvelujen kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiakkaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoimaan vammaispalvelujen kehittämistarpeita. Asuminen ja siihen liittyvät palvelut tulee suunnitella ja järjestää asiakkaan toivomusten ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Asuntojen sijaintia suunnitellessa tulee huomioida asunympäristön turvallisuus ja sijoittuminen normaaliin asuntokantaan. Asukkaiden itsenäistä suoriutumista tukevat palvelujen läheisyys ja vapaa-ajan toiminta iltaisin.

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Loimaan kaupunki Kartoituksen tausta ja kohderyhmä Kartoituksen tavoitteet 8 2. Asumisen palveluja koskevaa lainsäädäntöä ja normistoa YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi (VAMPO) Palvelujen järjestämiseen liittyviä käsitteitä Palvelujen ja rakentamisen laatusuosituksia Loimaalla käytössä olevat asumispalvelut ja laitoshoito Kitkonpuiston ryhmäkoti Hirvikoskella Telkänkodin ryhmäkoti Hirvikoskella Hanhenpuiston ryhmäkoti Hirvikoskella Ruusurinne Alastarolla Mirjakoti Mellilässä Asumista tukevat muut palvelut paikkakunnalla Loimaan toimintakeskus Alastaron Työtupa Eerontupa Mellilässä Vaikeavammaisten päivätoiminta Vapaa-ajan toiminta Kartoituksen toteutus Haastateltujen taustatiedot Haastateltujen arjentaitoja ja avuntarvetta Käytössä olevat asumista tukevat palvelut ja niiden lisätarpeet Vapaa-aika ja harrastukset Kartoituksessa ilmenneet asumispalvelutarpeet Yhteenveto ja toimenpidesuositukset Tukiasumispalvelujen järjestäminen Olemassa olevien asumispalvelujen kehittäminen Asumisvalmennuksen ja asumisharjoittelun mallinnus ja toteuttaminen Mielekäs vapaa-aika Palvelusuunnittelun kehittäminen Kehittämistyöryhmän perustaminen vammaispalveluihin 47 Lähteet 49 Liitteet 50 5

5 1. Johdanto Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja asumisen palvelut ovat aktiivisessa muutosvaiheessa. Laitoshoidon hajauttaminen, uudistettu vammaispalvelulaki (2009), Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosille ja vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositukset ohjaavat muuttamaan yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä kehitysvammaisten ihmisten asemasta YK:n ihmisoikeuksien yleissopimuksen mukaan on vammaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muillakin ihmisillä, mm. asuinpaikkansa ja - muotonsa suhteen, sekä oikeus valita kenen kanssa he asuvat. palvelujen käyttäjinä. Perinteisessä organisaatiolähtöisessä palvelumallissa vammainen ihminen on ollut toiminnan kohde. Muutoksen myötä tavoitteeksi on noussut vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus ja mahdollisuudet vaikuttaa oman elämäänsä ja tehdä valintoja. Muutos yhteiskunnassa edellyttää päättäjiltä ja palvelujen järjestäjiltä ja tuottajilta paitsi asenteellista, myös rakenteellisia muutoksia. Nuorten kohdalla muutos asenteissa ja yksilöllisissä tarpeissa on näkyvin. Heillä on entistä paremmat mahdollisuudet kouluttautua ja saada kuntoutusta, jolloin lähtökohdat itsenäiseen elämään paranevat. Perheissä muutos näkyy odotuksissa ja asenteissa: Kyllä vammaisellakin nuorella on oikeus muuttaa vanhempiensa luota pois. Enää eivät kaikki äidit ajattele hoitavansa vammaista lastaan niin kauan kuin ikää riittää. Haasteena on kuitenkin nuorille sopivien asumispalvelujen löytäminen. Nykyiset palvelutalot ja asuntolat eivät useinkaan vastaa nuorten ja heidän perheidensä toiveita. Siksi itsenäistyminen viivästyy eikä itsenäistä elämänhallintaa päästä opettelemaan. 1.1 Loimaan kaupunki Loimaa on maaseutumainen, runsaan asukkaan kaupunki jonka pinta-ala on 852 km². Loimaalla on toteutettu kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Vuonna 2005 Loimaan kunta ja Loimaan kaupunki yhdistyivät. Vuonna 2009 toteutettiin monikuntaliitos, jossa Alastaron ja Mellilän kunnat liitettiin Loimaan kaupunkiin ja samalla purettiin Loimaan kansanterveystyön kuntayhtymä. (www.loimaa.fi [luettu ].) 6

6 Asutustaajamia on viisi: Loimaa, Hirvikoski, Alastaro, Mellilä ja Virttaa. Loimaa on nimikkoseutukuntansa keskuskaupunki ja naapuri kuntina ovat: Pöytyä, Ypäjä, Koski TL, Marttila, Oripää, Humppila, Punkalaidun ja Huittinen. Turkuun on matkaa n. 70 km ja Tampereelle n. 100 km. Vuonna 2011 on käynnissä SoTe-yhteistoiminta-alueen valmistelu. Tavoitteena on muodostaa nykyiseen Loimaan kaupungin, Auran, Pöytyän ja Oripään kuntien yhteistoiminta-alue, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä viimeistään alkaen. (www.loimaa.fi/kaupunginvaltuuston pöytäkirja [luettu ].) 1.2 Kartoituksen tausta ja kohderyhmä Kuntaliitosten jälkeen Loimaan kehitysvammaisten palvelut sijaitsevat kolmessa asutustaajamassa kunnan alueella. Kunta tuottaa itse lähes kaikki noin 120 kehitysvammaisen ihmisen palvelut. Laitoshoidon palveluja ostetaan Varsinais-Suomen erityishuoltopiiristä Peimarin palvelukeskuksesta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Antinkartanosta. Lisäksi Loimaa ostaa avohuollon asumispalveluja autistisille nuorille Hirvikoskella sijaitsevasta Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin asumisyksiköstä. Kunnan omia asumisyksiköitä on Hirvikoskella (2 kpl), Alastarolla ja Mellilässä, joissa on autetun ja ohjatun asumisen palveluja. Näissä kaikissa kolmessa taajamassa on myös päivä-/työtoimintaa. Aloite selvityksen tekemiselle tuli Loimaan kaupungilta ja ohjausryhmään kutsuttiin myös alueen kehitysvammaisia ihmisiä edustavat yhdistykset. Erityisesti haluttiin kartoittaa kehitysvammaisten nuorten nykyisiä ja tulevaisuuden asumispalvelutarpeita ja sijoittumista. Kartoitukseen kunta valikoi 34 kehitysvammaista nuorta ja nuorta aikuista (13-44 v), jotka pääsääntöisesti asuivat vielä vanhempiensa kanssa. Heistä haastateltiin 29. Loimaan kaupunki on ollut yhteistyössä Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa vuodesta Kunta ostaa mielenterveyskuntoutujille hajautetun asumismallin mukaisia palveluja ASPA palvelut Oy:ltä. Vuonna 2009 säätiö teki tarvekartoituksen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Tämä kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluja koskeva kartoitus on luonteva jatko yhteistyölle. 7

7 1.3 Kartoituksen tavoitteet Tavoitteena oli: 1. Selvittää loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten asumisen nykyiset ja lähitulevaisuuden palvelutarpeet. 2. Laatia selvityksen pohjalta ehdotuksia kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen kehittämiseksi. 3. Laatia ehdotuksia kunnan nykyisten yksiköiden profiloimiseksi (esim. jokin niistä erityisesti nuorille suunnatuksi). Tämä oli erityisesti kunnan toive. 8

8 2. Asumisen palveluja koskevaa lainsäädäntöä ja normistoa Asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista säädetään useissa eri laeissa. Näissä korostetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta, asiakaslähtöisyyttä sekä yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja asiakkaan edun huomioimista palveluja järjestettäessä. Suomen perustuslain mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain mukaan jokaisella kansalaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille. Lisäksi sen on edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon sekä tuettava asumisen omatoimista järjestämistä. (Suomen perustuslaki 731/1999.) Sosiaalihuoltolaissa säädetään sosiaalipalvelujen järjestämisvelvoitteesta kunnassa. Tällaisia sosiaalipalveluita ovat mm. sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Asumispalvelut tulee järjestää henkilölle, joka tarvitsee erityisestä syystä apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Lisäksi kunnan on huolehdittava mm. kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä omaishoidon tuen järjestämisestä. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982.) Vammaiselle henkilölle, kuten muillekin kansalaisille, palvelut tulee järjestää ensisijaisesti tämän lain sekä kansanterveyslain (66/1972) säädösten mukaisesti. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia säätelevän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, luottamuksellisuutta asiakassuhteessa sekä oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun. Laissa korostetaan mm. asiakkaan toivomusten, mielipiteiden, edun ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Esimerkiksi lain määräämä palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma on laadittava asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä ja hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa laadintaan ja suunnitteluun. Mikäli henkilö ei sairauden, vamman tai muun syyn takia pysty tähän osallistumaan tai ymmärtämään annettuja vaihtoehtoja tai niiden vaikutuksia, tulee asiakkaan tahtoa selvittää hänen omaisensa, muun lähei- 9

9 sen henkilön tai laillisen edustajansa kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Mikäli vammainen henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluja riittävästi sosiaalihuolto- tai kansanterveyslain nojalla, tulevat sovellettavaksi vammaispalvelulaki (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380) sekä kehitysvammalaki (laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Näistä kahdesta vammaispalvelulaki on ensisijainen. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Vammaispalvelulain mukaisesti kunnan tulee järjestää vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet siinä laajuudessa ja sisällöltään sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllisen avun tarve. Kunnan tulee järjestää vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista. Palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen ei kunnalla kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta, mikäli vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Tämän lain mukainen tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyi kunnilta KELA:lle Palvelusuunnitelma on vammaispalvelulain mukaan kunnan laadittava kaikille vammaispalvelujen asiakkaille. Se on aina tehtävä yhteistyössä ja -ymmärryksessä vammaisen asiakkaan, hänen omaisensa, läheistensä tai muun Palvelusuunnitelmaan tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa arvioidaan asiakkaan kyvyt suoriutua: päivittäisistä perustoimista, kuten syöminen, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen arjen askareiden hoitamisesta, kuten kotiaskareet ja asiointi mielekkään vapaa-ajan vietosta ja yhteydenpito sosiaaliseen verkostoon työelämästä ja opiskelusta. (www.vammaispalvelujenkasikirja/toimintakyvyn arviointi) 10

10 laillisen edustajan kanssa. Palvelusuunnitelmasta on käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen toimintakykyyn, elämäntilanteeseen ja palveluntarpeeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Palvelusuunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita kuin vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja ja tukitoimia. (Konttinen J-P. 2010, ) Asiakkaalle ei synny palvelusuunnitelman perusteella suoraa oikeutta vaatia siihen kirjattuja palveluja ja tukitoimia, vaan asiakkaan on erikseen haettava suunnitelmassa olevia palveluja, ellei tilaisuudessa toisin sovita. Palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää asiakkaalle, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Suunnitelma sitoo kuntaa ja siitä poikkeava päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Palvelusuunnitelmat ohjaavat viranomaisten päätöksentekoa ja antavat tietoa kunnassa esiintyvästä palvelujen tarpeesta ja helpottavat näin ollen suunnittelua ja tulevien vuosien budjetointia. (http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/vammaispalvelujenkasikirja/palveluprosessi/palvelusuunnitelma [luettu ].) Kehitysvammalaki säätää erityishuollon antamisesta henkilölle jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat mm. tutkimus, terveydenhuolto, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito. Yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHo) tulee laatia kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa ihmistä varten. Se tulee mahdollisuuksien mukaan laatia yhdessä asianosaisen itsensä, hänen holhoojansa tai huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /51, 34.) Erityishuoltoohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka vammainen ihminen kehitysvammalain nojalla saa sekä tiedot Kehitysvammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla. Kehitysvammalain nojalla palveluita järjestetään silloin kun vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia. Samalle henkilölle voidaan siis järjestää palveluja sekä erityishuoltona, että vammaispalvelulain mukaan. siitä, miten asiakkaan erityishuolto toteutetaan. Erityishuolto-ohjelma voidaan sisällyttää palvelusuunnitelmaan. Erityishuolto-ohjelma on, toisin kuin vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma, valituskelpoinen hallinnon päätös. 11

11 Asioiden viivytyksetön käsittely tarkoittaa sitä, että palvelujen ja tukitoimien selvittämiseen on ryhdyttävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä, sen jälkeen kun asiassa on otettu yhteyttä kunnan sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen. Yhteyden voi ottaa vammainen henkilö itse, hänen laillinen edustajansa tai omainen, muu henkilö tai viranomainen. Lisäksi on viivytyksettä laadittava palvelusuunnitelma (vammaispalvelulaki 3 a ). Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä myös viivytyksettä tai viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt hakemuksen. Palvelumaksut. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla myönnetyt vammaisten ihmisten jokapäiväistä selviytymistä mahdollistavat palvelut ovat asiakkaalle aina maksuttomia. Kunnan tulee myöntää palvelut niin, että ne ovat asiakkaalle edullisimmat. Asumispalveluissa tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että asukas maksaa vuokran, ruuan, ja muut henkilökohtaiset menonsa, ja kunnan vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla myöntämä palvelu sisältää asumisen tukemiseen liittyvät palvelumaksut. 2.1 YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Suomi on allekirjoittanut vuonna 2007 Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimuksen. Sopimuksen kansallinen voimaansaattaminen (ratifiointi) edellyttää Suomen lainsäädännön tarkistamista. Tähän liittyen on tehty muun muassa kotikuntalain uudistus, joka astui voimaan vuonna YK:n sopimuksessa korostetaan, vammaisten ihmisten oikeutta osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisina jäseninä, syrjimättömyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta, oikeutta itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen. (www.kynnys.fi/vike [luettu ].) Oikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen Vammaisella ihmisellä tulee olla oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja. Vammaisilla on oltava saatavilla riittävästi tukipalveluja ja myös henkilökohtaista apua. Niiden avulla on tuettava vammaisten elämistä lähiyhteisössä. (Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) 12

12 ME ITSE ry 1 on esittänyt julkilausuman: Meillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat yksilöllisiä tarpeitamme. Olemme yksilöitä ja persoonia, emmekä ryhmä, joiden jäsenillä on yhtäläiset tarpeet. Meillä on samanlainen oikeus tehdä normaaliin elämään liittyviä valintoja, kuin muillakin ihmisillä. Haluamme itse valita elämäntapamme, työpaikan, asuinpaikkakunnan, asunnon ja asuinkaverit, sekä ystävät. (Me Itse ry. Ihmisoikeusseminaari Vantaa.) 2.2 Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi (VAMPO) VAMPOssa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään luomaan vahva pohja vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuuden toteutumiselle Suomessa ja turvaamaan vammaisten ihmisten yhtäläiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa. Ohjelman 14 sisältöaluetta esittävät yhteensä 122 konkreettista toimenpidettä, joilla epäkohtiin tartutaan. Ohjelmassa on toimenpiteitä laajasti eri elämän osa-alueisiin liittyen kuten: terveydenhuolto, opiskelu, työ, yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallisuus, rakennettu ympäristö ja liikennepalvelut sekä itsenäinen elämä, joka sisältää mm. perheen ja asumisen. Kaikille toimenpiteille on määritelty toteutuksesta vastaava hallinnonala ja ohjelma edellyttää toimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa ja seurantaa. Ohjelman toimenpiteillä on tarkoitus varmistaa: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi. 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. 3. Erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla. 4. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. 5. Vammaistutkimuksen vahvistaminen: tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. (STM 2010) 1 ME ITSE ry on kehitysvammaisten ihmisten, yli 10 vuotta toiminut valtakunnallinen yhdistys, jossa on yli 700 henkilö- ja kannatusjäsentä. 13

13 3. Palvelujen järjestämiseen liittyviä käsitteitä Kehitysvammaisten ihmisten palvelut tulisi pääsääntöisesti järjestää joko vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulakiin liittyen olennaista on vaikeavammaisuuden määrittely sekä henkilökohtaiseen apuun liittyen asiakkaan kyky toimia työnjohtajana. Vaikeavammaisuus ja toimintakyky. Yksilöllistä toimintakykyä ja vammaisuuden aiheuttamia rajoitteita tulee tarkastella suhteessa henkilön ikään sekä hänen asuin- ja toimintaympäristöönsä. Pelkkä diagnoosi ei riitä vaikeavammaisuuden perusteeksi, vaan se määritellään henkilön toimintakyvyn ja -rajoitteiden mukaisesti. Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä toisen henkilön apua suoriutuakseen toimista kotona tai kodin ulkopuolella. Jotta vammaisen henkilön toimintakyvystä saataisiin riittävän laaja kuva palvelutarpeen selvittämisen perustaksi, tulisi arvioinnissa huomioida henkilön toimintakyvyn eri ulottuvuudet: fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Tämän lisäksi myös asuin- ja elinympäristöön liittyvät, toimintakykyyn vaikuttavat tekijät tulisi määrittää arvioitaessa palvelutarvetta kattavasti. (www.vammaispalvelujenkasikirja.fi/toimintakyky.) Palveluasuminen käsitettä käytetään laissa vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista ja sitä voidaan pitää lähinnä hallinnollisena terminä. Se sisältää sekä asunnon, että asumiseen liittyvät palvelut. Käytännössä asiakkaan asumiseen liittyvistä tukitoimista tehdään palveluasumispäätös, jonka toteuttamiseen tarvitaan asumispalveluja (Sosiaalihuoltolain 22 :n määritelmän mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä). Palveluasumiseen tarkoitetun asunnon voi omistaa joko valtio, kunta, yritys, järjestö, säätiö tai yksittäinen henkilö. Asumispalvelujen asiakas voi asua joko omistus- tai vuokra-asunnossa (edellä mainituilla tahoilla). Kehitysvammaisten asumispalveluja määritellään perinteisesti asukkaan tarvitseman avun ja tuen tarpeen sekä asumismuodon mukaan seuraavasti: Autettu asuminen: (tehostettu palveluasuminen) Autetussa asumisessa henkilö tarvitsee koko ajan läsnä olevaa henkilökuntaa ja siihen sisältyy myös yövalvonta. Huolenpito voi painottua myös pitkälti perushoitoon kuitenkin niin, että otetaan huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kuntoutumismahdollisuudet. 14

14 Ohjattu asuminen: Ohjatussa asumisessa ei ole yövalvontaa ja asukkaiden avuntarve kohdistuu lähinnä aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin sekä osittain myös vapaa aikaan. Ohjatussa asumisessa oleellista usein on asumistaitojen harjaannuttaminen. Tuettu asuminen (tukiasuminen): Tuetussa asumisessa tuen määrä on yksilöllisten tarpeiden mukaista. Se voi olla päivittäistä tai harvemmin toteutuvaa. Tuettu asuminen on kuntouttavaa, omatoimista suoriutumista tukeva asumismuoto niille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea pystyäkseen asumaan itsenäisesti. Tukiasumispalveluja voidaan toteuttaa sekä asukkaan omaan tai vuokra-asuntoon (vuokranantaja voi olla palveluntuottaja tai jokin muu taho). Edellä mainittu, yleisesti käytetty, määrittely on enemmän järjestelmä- kuin asiakaskeskeinen: ihmisen avun ja palvelujen tarve määrittelee, millainen on hänelle sopiva asumismuoto. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan palvelujen laatukriteerit ohjaavat määrittelemään palveluja asiakaslähtöisesti. Laatusuosituksissa erotetaan toisistaan ihmisen asunto ja hänen saamansa palvelut. Ihmisen tulee voida valita asuinpaikkansa, kenen kanssa asuu sekä saada tarvitsemansa palvelut omien toiveidensa mukaiseen asuntoon. (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2011.) Avun tarve ei enää määritä ihmistä asumaan esimerkiksi ryhmäkodissa. Henkilökohtainen apu on vaikeavammaiselle henkilölle annettavaa välttämätöntä apua niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, joita henkilö voisi tehdä itse, mutta joista hän ei kykene suoriutumaan vammansa tai sairautensa vuoksi. Henkilökohtainen apu on vaikeavammaisen henkilön subjektiivinen oikeus, eikä sen saaminen edellytä mitään tiettyä vammaa tai sairautta. Palvelun myöntämisen edellytyksenä on, että vammainen ihminen osaa itse ilmaista välttämättömän avun sisällön ja toteutustavan. Hänen tulee voida itse määritellä, missä asioissa hän tarvitsee apua. (Räty 2010, ) Jos avun tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee se järjestää muutoin kuin henkilökohtaisella avulla. Avustajan on kyettävä tulkitsemaan henkilön tarpeita, tahtoa ja tunnetiloja vaikka hän ei toiminta- Henkilökohtaista apua tulee myöntää päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun tarpeen mukainen määrä. Vapaa-aikaan, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen minimimäärä on 30 h/kk. Myös asumispalveluyksikössä asuvalla vaikeavammaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun sekä päivittäisiin toimiin että vapaa-aikaan. 15

15 kyvyn ongelmien takia niitä voisikaan sanallisesti ilmaista (Ahola & Konttinen 2009, 26-27). Vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtainen apu on maksuton palvelu. Henkilökohtaisen avun järjestämisvaihtoehdot ovat: Työnantajamalli, jossa kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ja lakisääteiset kulut. Avustajapalvelumalli, jossa kunta tuottaa avustajapalvelut itse tai ostaa niitä yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelimalli, jolla henkilökohtaista apua voidaan järjestää joko kokonaan tai osittain. Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, joita palvelujen ostamiseen voidaan käyttää ja antaa niistä tiedon asiakkaalle setelin myöntäessään. Järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä tulee ottaa huomioon henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllisen avun tarve ja elämän tilanne. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin palvelu on järjestettävä toisella tavoin. Kehitysvammaiset henkilöt voivat myös saada henkilökohtaista apua jos he kykenevät määrittelemään mihin apua haluavat, kenet haluavat avustajakseen ja miten apu toteutetaan (päämies). Heidän kohdallaan useimmiten on päädytty ns. tuettuun työnjohtajuuteen, jossa palvelu toteutetaan kunnan omana tai ostopalveluna. Lähiomainen ei voi pääsääntöisesti toimia henkilökohtaisena avustaja. Arvioivia ja valmentavia asumispalveluja myönnetään yksilöllisen tarveharkinnan perustella pääsääntöisesti vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella. Myös sosiaalihuoltolaki voi tulla kyseeseen. Arvioivat ja valmentavat asumispalvelut ovat aina sekä tavoitteellisia että määräaikaisia. Tarve kyseisille palveluille liittyy usein johonkin elämäntilanteen muutokseen kuten lapsuudenkodista itsenäistymiseen asuinpaikan vaihtoon vammautumiseen tai sairauden etenemiseen. Arvioivia ja valmentavia asumispalveluita on nykyään tarjolla eri palveluntuottajilla erilaisilla nimikkeillä kuten: asumiskokeilu, asumisharjoittelu, asumisvalmennus ja muuttovalmennus. Myös kuntouttavat asumispalvelut voivat sisältää asumisvalmennusta. Asumiseen liittyvää arviointia tai valmennusta voidaan toteuttaa muun muassa: 16

16 palveluntuottajan hallinnoimassa tilassa/asunnossa asiakkaan omassa kodissa (esim. lapsuudenkodissa) asunnon ulkopuolella (esim. kaupassa, pankissa, virastoissa) asunnon lähiympäristössä (liikkuminen). Olennaista on, että asumisvalmennus ja arviointi toteutetaan siinä asuinympäristössä, jossa asiakas tavallisesti toimii ja oletettavasti tulee jatkossakin toimimaan. Koska arvioivat ja valmentavat asumispalvelut ovat osa palveluasumista, ne ovat kehitysvammalain ja vammaispalvelulain nojalla asiakkaalle maksuttomia. Arviointi ja valmennusjaksojen aikana asiakas maksaa itse asunnon vuokran ja elämisestä aiheutuvat kustannukset kuten ruuan, lääkkeet yms. Jos asiakkaalle tehdään jakson ajaksi vuokrasopimus, hän voi hakea asumistukea vuokrakuluihin. Sosiaalihuoltolain nojalla toteutettavan arvioivan ja valmentavan asumispalvelujen maksu määräytyy kotikunnan mukaan ja ratkaisut voivat olla keskenään erilaisia. Työtoimintaa/avotyötoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua avoimille työmarkkinoille ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. (Sosiaalihuoltolaki /68.) Työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakykyä ylläpitävää ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään toimintakeskuksessa ja avotyötoimintaa tavallisilla työpaikoilla. Toimintakeskuksissa työn sisältö on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä tai yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpano- ja pakkaustyötä. Avotyötoiminnassa vammaiset ihmiset työskentelevät avustavissa tehtävissä esim. kunnissa, järjestöissä ja yksityisissä yrityksissä. Työtoiminnassa/avotyötoiminnassa kehitysvammaisia ihmisiä pidetään asiakkaina eikä työntekijöinä. Työstä ei makseta palkkaa. He osallistuvat toimintaan huoltosuhteessa ja saavat työkyvyttömyyseläkkeensä lisäksi maksettavaa verotonta työosuusrahaa, joka on maksimissaan kaksitoista euroa päivässä. Yleinen vammaispoliittinen työtoimintaan liittyvä haaste on avotyötoiminnan rooli osana työtoimintaa. Vammaiset ihmiset tekevät avotyötoiminnassa palkatonta työtä oikeilla työpaikoilla. Avotyötoimintaa tulisikin kehittää siihen suuntaan, että se olisi polku palkkatyöhön Päivätoimintaa järjestetään vaikeavammaiselle, työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella 17

17 myönnettäviin etuuksiin. Henkilön toimintarajoite on niin vakava, ettei hän voi osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on kodin ulkopuolella järjestettävää itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Palvelua on lain mukaan pyrittävä järjestämään niin, että asiakas voi osallistua päivätoimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin. Sekä vammaispalvelulain, että kehitysvammalain mukaan järjestettynä päivätoiminta on maksutonta. Vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan kuljetuksista ja aterioista voidaan kuitenkin periä maksu. Kehitysvammalain nojalla erityishuoltona järjestetyn päivätoiminnan kuljetukset ovat maksuttomia, jolloin kehitysvammaisen henkilön edun mukaista on järjestää päivätoiminta ja siihen liittyvä kuljetuspalvelu kehitysvammalain nojalla. (www. sosiaaliportti.fi/vammaispalvelujenkasikirja/paivatoiminta [luettu: ].) Omaishoito tarkoittaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoitosopimus on kunnan ja omaishoitajan välinen toimeksiantosopimus omaishoidon järjestämisestä. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. (Laki omaishoidon tuesta /937.) Esimerkiksi kehitysvammaisten lasten vanhemmat voivat saada tukea silloin kun lapsen hoivantarve on enemmän kuin lapsien tarpeet yleensä vastaavassa iässä. Tuen saaminen ei edellytä, että tuensaaja jäisi pois työelämästä. Omaishoidon vapaita on hoitajalla oikeus saada 3 vrk/kk. Usein näitä päiviä voidaan yhdistää esim. viikon mittaisiksi väliaikaisen asumisen jaksoiksi. Kuljetuspalvelut myönnetään vammaispalvelulain nojalla henkilölle, jolla on vaikeavammaisuutensa vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät sairautensa tai vammansa vuoksi voi käyttää julkisia kulkuvälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759). Vammaispalvelulain mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa asiointiin ja vapaaaikaan. Mikäli tarve on suurempi ja toteennäytetty tulee matkoja järjestää tarpeen mukainen määrä. Kuntoutukseen liittyvät matkat korvaa KELA tai vakuutusyhtiö. 18

18 4. Palvelujen ja rakentamisen laatusuosituksia Laatusuositukset eivät ole kuntia sitovia, mutta niiden tarkoitus on kuitenkin ohjata laatutyötä ja päätöksentekoa. Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen julkaisi Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Suomen kuntaliiton kanssa vuonna Suosituksessa kuvataan vammaisten henkilöiden asumisen ja sen mahdollistavien palveluiden tavoiteltavaa yleistä tilaa. Kuntien johto, johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat käyttää suositusta päätöksenteon ja käytännön toteutuksen apuna. Suosituksen sisältö koostuu viidestä osasta: Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan. Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi. Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja. Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi. Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen. Yleisyytensä vuoksi suositus ei sisällä yksityiskohtaisia käytännön ohjeita henkilöstölle ja toteuttajille. Suosituksen valmistelussa vahvistui näkemys, että vammaisten ihmisten hyvät asumispalvelut edellyttävät yleisten rakenteiden (ympäristö, asunnot, yleiset palvelut) esteettömyyttä ja käytettävyyttä. Lisäksi tarvitaan joustavia, riittäviä ja yksilöllisiä palveluita ja tukitoimia. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laadukas toteuttaminen edellyttää sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon näiden ihmisten tarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto toivovat, että kunnat voisivat käyttää suositusta palvelujen järjestämistä koskevien suunnitelmiensa laatimisessa sekä laatutyön kehittämisessä omien olosuhteidensa edellyttämällä tavalla. (STM 2003.) Asumista tukevien palvelujen laatusuosituksia on määritelty Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa 2. Neuvottelukunnan jäsenyhteisöt ovat sitoutuneet syksyllä 2011 julkaistaviin laatusuosituksiin, jotka korostavat palvelujen järjestämistä vammaisen ihmisen omien toiveiden mukaisessa asunnossa, yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti: 2 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta: Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV, Nuorten Ystävät ry, Asumispalvelusäätiö ASPA, Savon Vammaisasuntosäätiö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Honkalampisäätiö, Avain-säätiö, Kehitysvammatuki 57, Eteva ky, Vaalijalan kuntoutuskeskus, Kymenlaakson erityishuollon ky, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, RK-asunnot/Rinnekoti, KVPS Tukena Oy, ASPA Palvelut Oy, Nuorten Ystävät -palvelut Oy, UVP Oy, Helsingin kaupunki, Eskoon kuntoutuskeskus, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri/sosiaalipalvelut, S-asunnot Oy, Satakunnan sairaanhoitopiiri/ sosiaalipalvelut, Kårkulla, Me Itse, Stjärnhemförening, Käpytikka, Savulaiset. 19

19 Asunto Omien toiveiden mukainen asunto. Mahdollisuus valita kenen kanssa asuu ja missä. Normaalin asunnon tunnuspiirteet. Asunnot tavallisessa asuinympäristössä. Yksilöllinen tuki on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön valitsemaa perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen. Laatusuositukset painottavat asiakkaan mahdollisuutta tehdä omaan asumiseensa ja palveluihinsa liittyviä valintoja. Tämä edellyttää yksilöllistä palvelusuunnittelua, aitoja vaihtoehtoja palveluvalikoimassa sekä mahdollisuutta saada tietoa vaihtoehdoista sekä tukea päätöksentekoon. Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi on julkaissut Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta vuonna Sen mukaan lähivuosina tarvitaan kehitysvammaisille ihmisille tuhansia uusia asuntoja. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Henkilökohtaisten asuintilojen tulee sisältää yleiset asunnon tunnuspiirteet kuten: oma eteinen keittiö/keittonurkkaus kylpyhuone makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla henkilökohtaiset säilytystilat ja lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä parveke tai piha-alue riittävät viestintäyhteydet, jotka mahdollistavat sosiaali- ja turvatekniikan. Fyysisten tilojen tulee olla esteettömiä ja turvallisia liikkua. (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010) 20

20 Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu ja heidän avun ja tuen tarpeensa kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla. Asuntojen tulee kuitenkin olla muuntuvia ja helposti uusiin käyttötarkoituksiin muokattavia. (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010.) Valtion asuntorahasto (ARA) myöntää avustuksia erityisryhmien vuokra-asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen ja siten se myös vaikuttaa niiden suunnitteluun ja toteutukseen. ARAn julkaisemien suunnitteluohjausperiaatteiden tavoitteena on saada aikaan erilaisia tarpeita vastaavia kohtuuhintaisia, esteettömiä ja viihtyisiä asuntoja ja ARAn suunnitteluohjausperiaatteiden tavoitteena on saada aikaan erilaisia tarpeita vastaavia viihtyisiä asuntoja ja asumisvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat laadukkailla ja sosiaalisesti tasapainoisilla alueilla. (Valtion asuntorahasto 2005) asumisvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat laadukkailla ja sosiaalisesti tasapainoisilla alueilla. Ohjeissa kiinnitetään mm. huomio asuntojen kokoon, ympäristöön ja laatuun. (Valtion asuntorahasto 2005.) ARAn periaatteena on, että laitosmaisia kohteita ei rahoiteta. Useiden eri erityisryhmien sijoittamista samaan kohteeseen ei myöskään hyväksytä. Ryhmäkotiyksikön osalta on pidetty suositeltavana kokona 5-10 asuntoa/asuinhuonetta ja tilan asukasta kohden tulisi olla noin neliömetriä. Tällöin mukaan lasketaan ryhmäkotitilat sekä asukkaan välittömiä tarpeita varten toteutettavat apu ja yhteistilat. Erityisryhmien asuntojen tulee olla kodikkaita, pitkäikäisiä, tarkoituksenmukaisia ja esteettömiä. Kohteiden tulisi sijaita osana muuta asutusta ja tarjota asukkailleen mahdollisuus integroitumiseen ja sosiaalisuuteen sekä tukea omatoimisuutta ja kuntoutumista. (Ympäristöministeriö 2011, 39.) 21

21 5. Loimaalla käytössä olevat asumispalvelut ja laitoshoito Loimaan kaupunki tuottaa itse lähes kaikki noin 120 kehitysvammaisen asumis-, päivä- ja työtoiminnan palvelut. Laitoshuollon palveluja ostetaan Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiristä yhteensä seitsemän paikkaa. Neljälle loimaalaiselle ostetaan avohuollon asumispalveluja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriltä, toukokuussa 2011 Hirvikoskelle avatusta autistisille nuorille tarkoitetusta Hanhenpuiston ryhmäkodista. Kunnan omia asumisyksiköitä on Hirvikoskella autettu ja ohjattu yksikkö sekä Alastarolla ja Mellilässä ohjatun asumisen yksiköt. Näissä kaikissa kolmessa taajamassa on myös päivä-/työtoimintaa. Loimaa myy naapurikunnille joitakin paikkoja sekä asumispalveluja, että päivä- ja työtoiminnan palveluja. Tukiasumispalveluja saa neljä henkilöä kotihoidon ohjaajalta, joka käy noin 1.5 h/1-2 krt/vk asiakkaiden kotona. Eniten asumispalvelun saajia asuu Hirvikoskella Kitkonpuiston palvelutalon välittömässä läheisyydessä, jossa sijaitsevat sekä Kitkonpuiston ( intervallipaikkaa) ja Telkäntien (8 paikka) ryhmäkodit että erityishuoltopiirin Hanhenpuiston ryhmäkoti. Hirvikosken palvelut ovat näitä yksikköjä lähellä. Kauppaan, apteekkiin ja terveyskeskukseen on alle 500 m. Vaatekaupat ja muita liikkeitä on Loimaalla, jonne on matkaa noin 6 km. Asukkailla on mahdollisuus asioida kylällä yksin tai hoitajan avustamana. Loimaan omissa yksiköissä asukkaat maksavat vuokran huoneen/asunnon koosta riippuen ja ylläpitomaksu 75/120 euroa kulutuksen mukaan sisältää: pyykinpesun, siivouksessa käytettävät aineet, hygieniatarvikkeet, tiskiaineet, saunan, TV-luvan, veden ja sähkön tms. Tämän lisäksi asukkaat maksavat ruokamaksun 300 e/kk. Poikkeuksena Alastaro, jossa yksikön ruokaraha on 80 euroa, ja lounaan laskuttaa asiakkaalta Loimikoti. 5.1 Kitkonpuiston ryhmäkoti Hirvikoskella Kitkonpuiston ryhmäkoti on autetun asumisen yksikkö, jossa on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Talossa on sekä yksiöitä ja kaksioita (12 kpl) että huoneita (6), joista kolmessa ei ole omaa WC:tä. Asukkaat maksavat vuokraa euroa riippuen huo- 22

22 neen tai asunnon neliömäärästä. Lisäksi kaikkien yhteisessä käytössä on sauna, keittiö, oleskelutiloja ja pyykinhoitotiloja. Useimpiin asunnoista kuljetaan pääovesta yhteisten tilojen kautta. Kolmessa asunnossa on oma ulkoovi. Kitkonpuistossa asuu tällä hetkellä ihmisiä joilla on kehitysvamman lisäksi myös liikuntarajoitteita, aistivammoja, mielenterveyden ongelmia ja muita pitkäaikaissairauksia. Ikäjakauma on vuotta. Päivisin osa asukkaista menee työ- tai päivätoimintakeskuksiin joko Loimaalle tai Alastarolle. Kitkonpuistossa järjestetään itse tai yhteistyössä työväenopiston kanssa mm. musiikki- ja kuvataidepiirejä, tuolijumppaa ja kerhoja. Päivisin myös ulkoillaan, luetaan yhdessä ja joskus leivotaan. Seurakunta järjestää hartaushetkiä ja kerhotoimintaa Kitkonpuistossa. Useimpien asukkaiden toimintakyky ei mahdollista itsenäistä päivittäisistä toimista suoriutumista, vaan he tarvitsevat apua monissa asioissa. Muutamat asukkaat kuitenkin osallistuvat keittiötöihin, pyykkihuoltoon ja omien asuntojensa siivoukseen kykyjensä mukaan hoitajien avustamana. Ruoka tulee yhteiskeittiöstä. Lakanapyykit menevät pesulaan, mutta hoitajat vastaavat muusta pyykistä. Osa asukkaista osallistuu omien pyykkiensä pesuun. Kartoituksessa haastatellut nuoret ja heidän omaisensa kokivat Kitkonpuiston laitosmaiseksi yksiköksi, joka ei riittävästi mahdollista yksilöllisyyttä ja itsenäistä elämää muun muassa siksi, että ruokaa ei voi laittaa omatoimisesti ja omat menot on sovitettava yksikön työvuorojen ja päivärytmin mukaan. 5.2 Telkänkodin ryhmäkoti Hirvikoskella Telkänkoti sijaitsee Kitkonpuiston ryhmäkodin naapurissa olevassa kaupungin vuokrakerrostalossa. Telkänkoti on ohjattu ryhmäkoti, jossa on henkilökunta paikalla neljänä päivänä viikossa (mato) aamulla klo ja iltavuorossa joka päättyy klo Loppuviikolla henkilökuntaa on paikalla Ryhmäkoti on muodostettu yhdistämällä neljä kerrostaloasuntoa, joista on saatu yhteistilan lisäksi huoneet kuudelle asukkaalle. Heillä on 23

23 käytössään yhteiset WC:t ja suihkut (3 kpl). Telkänkotiin kuuluu myös samasta talosta yksi soluasunto, jossa asuu kaksi asukasta. Asukkaat maksavat vuokraa 247 euroa huoneestaan, jonka lisäksi kaikkien yhteisessä käytössä on keittiö, oleskelutila ja pyykinhoitotila sekä taloyhtiön sauna. Asukkaiden ikäjakauma on vuotta ja heistä 3/4 on miehiä. Tällä hetkellä asukkailla on sekä kehitysvammaisuutta ja/tai mielenterveysongelmia, jotka vaikuttavat arjen sujumiseen. Lähes kaikki asukkaat osallistuvat työtoimintaan. Perjantaisin on kodinhoitopäivä, jolloin asukkaat yhdessä siivoavat yhteiset tilat ja lauantaisin on kauppapäivä, jolloin asioidaan yhdessä hoitajan kanssa. Omahoitaja auttaa esim. vaateostoksissa tarpeen mukaan. Arkisin asukkaat syövät lounaan toimintakeskuksessa tai Kitkonpuiston palvelukeskuksen ruokasalissa. Päivällinen haetaan Kitkonpuiston keittiöltä ja asukkaat osallistuvat vuoroillaan sen kattamiseen. Aamu- ja iltapalat tehdään yhdessä. Asukkaat pesevät pyykkinsä hoitajien avustuksella itse, mutta talvisin lakanat viedään pesulaan. Telkänkoti ei täytä kehitysvammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksia, koska asukkailla on käytössään ainoastaan oma huone ja yhteiset kylpyhuone- ja oleskelutilat. Haastateltavien mukaan asuintalo on turvaton ja levoton naapureiden häiriökäyttäytymisen vuoksi. Turvallisuussyistä ja henkilökunnan työvuorojärjestelyjen vuoksi Telkänkodin asukkaat eivät saa avata ovea käytävään silloin kun henkilökuntaa ei ole paikalla. 5.3 Hanhenpuiston ryhmäkoti Hirvikoskella Kartoituksen aikana Hirvikoskella Kitkonpuiston ja Telkänkodin välittömään läheisyyteen avattiin myös erityishuoltopiirin uusi autistisille nuorille tarkoitettu autetun asumisen yksikkö. Loimaan kaupunki ostaa Hanhenpuiston palveluja neljälle autistiselle kehitysvammaiselle henkilölle. Useimmilla yksikön asukkailla on myös haastavaa käyttäytymistä, joka edellyttää ovien lukitsemista. Asukkaiden ikäjakauma on vuotta ja valtaosa heistä on miehiä. Loimaalta kotoisin olevat asukkaat menevät päivisin Kitkonpuiston palveluta- 24

24 loon vaikeavammaisten päivätoimintaan. Muiden neljän asukkaan kanssa toteutetaan yksilöllistä, asiakkaan vahvuuksia tukevaa toimintaa ja pyritään liikkumaan paljon lähiympäristössä päivittäin. Kaikilla asukkailla on kuntoutussuunnitelmat. Ruoka haetaan Kitkonpuiston palvelutalon keittiöstä. Asukkaat osallistuvat keittiötöihin, pyykkihuoltoon ja omien huoneidensa siivoukseen yhdessä henkilökunnan kanssa. Monet asukkaat viettävät viikonloppuja vanhempiensa luona. Asukkaat maksavat huoneistaan vuokraa 462 euroa, sekä veden, sähköt ja ruuan erikseen. Käytössä on myös sauna, kodinhoitohuone sekä yhteinen keittiö ja suuri oleskelutila. Puolessa huoneista on oma WC. 5.4 Ruusurinne Alastarolla Ruusurinne on perinteinen asuntolatyyppinen ohjatun asumisen yksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma huone. Muut tilat ovat yhteisiä. Ruusurinteellä asuu 6 asukasta, joiden ikäjakauma on noin vuotta. Viisi heistä on loimaalaisia. Ruusurinteellä asukkaat tekevät yhdessä henkilökunnan kanssa muut ateriat paitsi lounaan. Lounasta käydään arkisin syömässä naapurissa, Loimikodissa. Viikonloppuisin syödään Loimikodista haettu lounas Ruusurinteellä. Kaikki Ruusurinteen asukkaat käyvät maanantaista torstaihin päivätoimintayksikössä, Alastaron työtuvalla, joka sijaitsee naapuritalossa. Ruusurinteen aamuvuorolainen siirtyy heidän kanssaan sinne. Perjantaisin Ruusurinteellä on kodinhoitopäivä. Alastaron keskustan palvelut ovat Ruusurinteeltä noin 1-2 km päässä, ja siellä asukkaat käyvät yhdessä ohjaajien kanssa asioimassa melko paljon. Säännöllisesti haetaan ruokatarvikkeita kaupasta ja käydään kirjastossa. Loimaalle, jossa on esimerkiksi vaatekauppoja, kuljetaan taksikyydein, koska julkiset kulkuyhteydet ovat huonot. 25

25 Henkilökuntaa on työvuorossa klo , pääsääntöisesti yksi/vuoro. Vanhainkodin yöhoitaja käy yhden kerran yössä kierroksella. Muutamilla asukkailla on huoneidensa ovissa ovihälyttimet. 5.5 Mirjakoti Mellilässä Mirjakoti on perinteinen asuntola-tyyppinen ohjatun asumisen yksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma huone, WC ja suihku. Muut tilat ovat yhteisiä. Mirjakodissa asuu 6 asukasta ja heidän lisäkseen tukipalveluja saa yksi yksikön ulkopuolella itsenäisemmin asuva asiakas. Asukkaiden asumispalveluiden tarve perustuu kehitysvammaisuuteen ja/tai mielenterveyden ongelmiin ja ikäjakauma on noin vuotta. Heistä kuusi on loimaalaisia. Kaikki ateriat tulevat naapurissa sijaitsevan Tammikodin keittiöstä. Asukkaat osallistuvat pöydän kattamiseen, ruuan esille laittamiseen ja tiskikoneen täyttämiseen. Omassa keittiössä voidaan myös yhdessä esimerkiksi leipoa. Asukkaat siivoavat itse huoneensa tai ovat ostaneet ostopalveluna siivouksen. Yhteisiä tiloja siivoaa avotyöntekijä ja henkilökunta tarvittaessa. Mirjakodin asukkaista päivä-/avotyötoiminnassa Eerontuvalla käy neljä asukasta viitenä päivänä viikossa. Kauppa, posti, pankki, terveysasema ja Eerontupa sijaitsevat kaikki noin puolen kilometrin säteellä Mirjakodista. Loimaalle on matkaa noin 15 km, jossa on enemmän esim. kauppoja. Asiakkaista osa kulkee itsenäisesti sekä Mellilässä, että bussilla Loimaalla asioimassa. Henkilökuntaa on työvuorossa pääsääntöisesti yksi/vuoro klo välillä. Arkiaamuisin toinen ohjaajista menee Eerontuvalle ja toimii päivätoiminnan ohjaajana. Vanhusten palvelutalon Tammikodin yöhoitaja käy 1-2 kertaa yössä ja on tavoitettavissa turvapuhelimella myös tukiasuntoasiakkaalle. Ulko-ovissa on kulunvalvontahälyttimet öisin toiminnassa. 26

26 6. Asumista tukevat muut palvelut paikkakunnalla Loimaalla järjestetään yhdistettynä työ- ja päivätoimintaa Loimaan keskustassa sekä asuntoloiden läheisyydessä Alastarolla ja Mellilässä. Vaikeavammaisten päivätoiminta on Hirvikoskella Kitkonpuiston palvelukeskuksessa. Kehitysvammapalvelut tekevät yhteistyötä sekä kaupungin liikunta- ja nuorisotoimen että työväenopiston kanssa, mikä mahdollistaa kehitysvammaisille omia harrastusryhmiä. Harrastusryhmät kokoontuvat pääasiassa työpäivän aikana tai niiden päätteeksi työ- ja päivätoimintakeskuksissa sekä Kitkonpuiston ryhmäkodissa. 6.1 Loimaan toimintakeskus Loimaan toimintakeskuksen tilat valmistuivat ja toiminta alkoi vuonna Toimintakeskuksessa on sekä työ- että päivätoimintaa. Toimintakeskuksessa tehdään puutöitä, käsitöitä ja alihankintana mm. pakkaustöitä. Omia tuotteita myydään paitsi toimintakeskuksen myymälässä, myös toimitetaan Turkuun Onnimannin myymälään, Ekotorille ja Mellilän toimintakeskuksen myymälään. Alihankintatöitä on ollut riittävästi ja ne ovat hyvin monipuolisia. Kaikkiaan asiakkaita on 40, joista 11 käy kokopäiväisesti avotyötoiminnassa. Avotyötoimintaan osallistuvien asiakkaiden osuus on suuri suhteessa kokonaismäärään. Oripään kunnalle myydään yksi ja Pöytyälle kaksi paikkaa. Toimintakeskus on avoinna 5 pv/vk. Asiakkailla työpäiviä on 3-5 pv/vk. Toimintakeskus tarjoaa myös aamu- ja iltapäivähoitoa yhdelle asiakkaalle sekä TET-harjoittelupaikkoja ja kesätyöpaikkoja Tuulensuun koululaisille. Työ- ja päivätoiminnan lisäksi toimintakeskuksessa järjestetään kaikille yhteistä harrastustoimintaa kuten: musiikki-, liikunta- ja taidepiirejä yhteistyössä työväenopiston ja liikuntatoimen kanssa. Henkilöstöä on yhteensä 4,5 + osaaikainen henkilökohtainen avustaja. Ruoka tulee vanhainkodin keittiöltä. Toimintakeskuksessa on jakelukeittiö, jossa asiakkaat voivat myös työskennellä. Vahvuutena Loimaan toimintakeskuksessa on alihankinta töiden riittäminen, joka mahdollistaa vaihtelevat työtehtävät. Yhteisöllisyyttä vahvistavat yhteiset retket ja reissut sekä harrastuspiirit. Loimaan toimintakeskuksen suurena haasteena lähitulevaisuudessa on uusien toimintatilojen löytäminen tai entisten kunnostaminen. Nykyiset tilat ovat käyneet liian pieniksi ja huonokuntoisiksi. Tavoitteena on saada tilat, joissa 27

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 22.01.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT 5.6.2013 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi.

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä Vammaispalvelulain palveluasuminen ravintomenoista. Asumisvalmennus, VpL Vuokra ja käyttökustannukset Asuntoon liittyvät keskitetyt hankinnat ja yhteiskäyttö a) Ateriamaksu kun tarjotaan keskitetyt ateriapalvelut

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot