SELOSTUS Vahvistettu ympäristöministeriössä

Transkriptio

1 SELOSTUS Vahvistettu ympäristöministeriössä

2 Kansikuva: Pirjo Niemi

3 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) KAAVASELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE KAAVA-ASIAKIRJAT MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ILMASTOTAVOITTEET ESDP EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNAN SUUNNITTELU VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE VAHVISTAMISVAIHE OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELY VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE LUONNONYMPÄRISTÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖ VÄESTÖ TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT ENERGIAHUOLTO LIIKENNE JA LOGISTIIKKA ENERGIAHUOLTO KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ SELVITYS UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA STRATEGIAT TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT TUULIVOIMALA-ALUEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ALUEIDEN ERITYISOMINAISUUKSIA KUVAAVAT MERKINNÄT JA KOHDEMERKINNÄT VAIKUTUSTEN YHTEENVETO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON LUNASTUSOIKEUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 63

5 Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Watti on tehon yksikkö. (1 Kilowatt, kw = 1000 W, 1 Megawatt, MW = 1000 kw, 1 Gigawatt, GW = 1000 MW, 1 Terawatt, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö Huomaa, että Torkkolan, Naarajoen, Moikipään, Arstun ja Västervikin tuulivoimapuistot jätettiin ympäristöministeriön päätöksessä vahvistamatta.

6 1 1. JOHDANTO 1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka koko ihmiskunnalle. Lämpenemisen rajoittamiseksi on pienennettävä kasvihuonepäästöjä ja kasvatettava uusiutuvan energian osuutta. Ilmastonmuutos oli keskeisenä teemana myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa. Kaiken kaavoituksen perustana toimivissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan suurten, yhtenäisten tuulivoima-alueiden toteuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Suomessa uusiutuvan energian tuotantoedellytyksiä on parannettu mm. kansallisilla tuilla sekä takuuhinnoilla eli tariffijärjestelmällä. Ilmatieteen laitoksen tekemä Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella, ja sen avulla tuulivoimalle soveltuvien alueiden löytäminen on entistä helpompaa. Näiden edistysaskeleiden myötä kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on kasvanut voimakkaasti ja osoittautunut Pohjanmaalla erittäin suureksi. Jotta voitaisiin toisaalta vastata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamiin vaatimuksiin ja toisaalta maakunnassa ilmenneeseen tarpeeseen ja kiinnostukseen, laaditaan vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (Tuulivoimakaava). Kaavan tavoitevuosi on Pohjanmaan maakunnassa on hyvät mahdollisuudet siirtyä käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja. Tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset ja laatia strategia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voidaan hyvinkin kattaa tuulivoimalla. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan vain kansallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen kokoraja vaihtelee maakunnittain eikä kansallista yleispätevää rajaa ole asetettu. Ympäristöministeriön suosituksissa rajaksi esitetään 8 10 tuulivoimalaa. Tässä vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niitä ohjataan kuntakaavoituksella. Maakunnassa on hyvät edellytykset kehittää myös bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Koska bioenergialaitosten vaativa pinta-ala on pieni ja maankäytön kannalta niillä katsotaan olevan vain paikallista merkitystä, ei bioenergialaitoksille ole varattu alueita vaihemaakuntakaavassa vaan ne käsitellään kuntatason kaavoituksessa. Sama koskee geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää maakuntakaavaa energiahuollon osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa käsiteltiin maakunnan energiahuoltoa sekä nostettiin esiin ja varattiin tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä käsiteltiin ja selvitettiin edellytyksiä bioenergian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Kaavassa on osoitettu kolme tuuli-

7 2 voimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueelle ja yksi maa-alueelle. Raippaluotoon osoitetun tuulivoimala-alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 15 kunnasta ja muodostaa kapean, noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren seutuun, Vaasan seutuun, Kyrönmaahan sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idässä Etelä-Pohjanmaahan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Kuva1: Pohjanmaan maakunta, seutukuntajako ja kuntajako.

8 3 1.3 Kaava-asiakirjat Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin ja alueittaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Natura-arviointi. 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen samana vuonna. Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. Neljän seuraavan YK:n ilmastokokouksen (Cancún vuonna 2010, Durban vuonna 2011, Doha vuonna 2012 ja Warsowa vuonna 2013) tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä Pariisissa vuonna Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksessa 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Euroopan komissio julkaisi vuoden 2014 alussa EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusituvan energian tavoite nostettaisiin 27 prosenttiin. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamiseksi. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka ja sisältää lisäksi visioita vuoteen EU:n uusi ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa lähtökohdan myös Suomessa laadittavalle ilmastolainsäädännölle. Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä.

9 4 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat). Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain tarkoituksena on myös pyrkiä turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun ja varmistaa, että suunnittelun laatu on korkeatasoista ja vuorovaikutteista, asiantuntemus on monipuolista ja että käsiteltävästä asiasta annetaan avoimesti informaatiota. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL:n 25 :n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

10 5 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa täsmennetään, miten liikenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintoja sijoitettaessa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita kuten voimajohtoja ja tieverkostoja sekä tiivistämään yhdyskuntarakennetta. 2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueidenkäytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteensovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi.

11 6 Kuva 2: Kuvasovite Torkkolan tuulivoimapuistosta. Vähäkyrö, Vaasa. Copyright EPV Tuulivoima Oy.

12 7 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Landskapsöversikt 2040: Ny energi i Österbotten Maakuntasuunnitelma 2040: Uuden energian Pohjanmaa Österbottens landskapsplan 2030 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Landskapsprogram Maakuntaohjelma Landskapsprogrammets genomförandeplan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Alueiden kehittämistä annetun lain mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toimeenpanosuunnitelma joka toinen vuosi. Parhaillaan valmistellaan Pohjanmaan maakuntastrategiaa, missä maakuntasuunnitelma ja -ohjelma yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat.

13 8 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI 4.1 Aloitusvaihe Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen tämän vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin , ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä- Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Samaan aikaan kunnille ja osallisille järjestettiin tiedotus- ja kuulemiskierros kaavoituksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipiteistä koski maakunnassa virellä olevia tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone 4.2 Tavoitevaihe Tavoitteet täsmentyivät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla käsittelee uusiutuvia energiamuotoja painottuen erityisesti tuulivoimaan sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla. Selvitys valmistui marraskuussa 2010 (päivitys 2012). Ohjaus- ja työryhmissä oli mukana kuntien edustus. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. 4.3 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Työn aikana neuvoteltiin osallisten ja viranomaisten kanssa ja valmistelussa otettiin heidän antamansa palaute huomioon. Kaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä. Kaavaluonnoksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle, 4 tuulivoimaloiden aluetta merialueelle ja 4 tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintää. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaluonnosta Hotelli Polaris, Edsevö ABC, Kristiinankaupunki Kulttuuritalo, Mustasaari Hotelli-ravintola Logen, Närpiö Hotelli Norrvalla, Vöyri Hotelli-ravintola Kantri, Laihia

14 9 Kuva 3: Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta

15 10 Vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta tuli yhteensä 59 lausuntoa. Niissä huomautettiin mm. sähköverkon yhteystarpeista, merikotkan esiintymisestä ja käynnissä olevista hankkeista sekä esitettiin lisäyksiä kaavaselostuksen tekstiin. Kansalaisilta tuli yhteensä 78 mielipidettä, joista 5 muodostui yli 10 nimen adresseista. Mielipiteet koskivat lähinnä pysyvän asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen, maisemakuvaan ja luonnonympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Lisäksi mielipiteisiin sisältyi useita ehdotuksia alueista, jotka mielipiteiden jättäjien mielestä pitäisi sisällyttää vaihemaakuntakaavaan tuulivoimalle soveltuvina alueina. Vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkoi, kun luonnoksesta saatu palaute oli käsitelty ja siihen oli laadittu vastineet. Vastineet hyväksyttiin maakuntahallituksessa Valmistelutyön aikana on neuvoteltu jatkuvasti ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Pohjanmaan ympäristövaikutusten arviointiryhmä piti kokouksensa , jolloin keskusteltiin ehdotusvaiheessa tehtävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Työpajamuotoisessa kokouksessa pohdittiin vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Joulukuussa 2011 aloitettiin lisäselvitys, jolla täydennettiin ja päivitettiin vuonna 2010 valmistunutta selvitystä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Lisäselvitys valmistui joulukuussa Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiinn ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Kaavehdotuksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaehdotusta Raatihuone, Kristiinankaupunki Pohjanmaan talo, Vaasa Valtuustosali, Uusikaarlepyy Natura-arviointi Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista.

16 11 Kuva 4: Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

17 12 Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta ja Natura-arvioinnista saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta saatiin yhteensä 51 lausuntoa. Lausunnoissa painotettiin lähinnä vaihemaakuntakaavan lintuihin, kulttuurimaisemiin, pohjavesialueisiin ja muinaismuistoihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä bioenergian riittämätöntä käsittelyä kaavassa. Kansalaisilta tuli yhteensä 39 muistutusta. Myös muistutuksissa nousivat esille vaihemaakuntakaavan asukkaisiin, lintuihin ja maisemakuvaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Muistutukset sisälsivät myös ehdotuksia tuulivoima-alueiden laajentamiseksi ja uusiksi tuulivoima-alueiksi, jotka tulisi ottaa mukaan vaihemaakuntakaavaan. Voidaan todeta, että suurin osa muistutuksista kuitenkin koski Sidlandetin tuulivoima-aluetta ja sen sopimattomuutta seudullisesti merkttäväksi tuulivoima-alueeksi. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Metsähallitus antoivat lausuntonsa Natura-arvioinnista. ELYkeskus ehdotti 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Metsähallitus piti Natura-arviointia puutteellisena ja ehdotti myös 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. 4.5 Hyväksymisvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen, muistutusten, toisen viranomaisneuvottelun ( ) sekä Natura-arvioinnin perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 3 tuulivoimaloiden aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Lisäksi kaavaehdotusta muutettiin niin, että tärkeitä pohjavesialueita ei sijoitu tuulivoima-alueille ja tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähintään 500 metriä. Suunnittelumääräykset tarkennettiin myös. Muutosta pidettiin niin vähäisenä, että kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus käsitteli lopullista vaihemaakuntakaavaehdotusta Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. Vahvistuspäätöksessä jätettiin vahvistamatta Naarajoen, Torkkolan, Moikipään, Arstun ja Västervikin tuulivoimapuistot. 4.7 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla ( > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus > Vaihekaava 2) on ollut koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja kaavaprosessin etenemisestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka lähetetään sen tilanneille, ja on myös luettavissa liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavaprosessin etenemistä on voitu seurata myös Pohjanmaan liiton FaceBook-sivulla.

18 13 Vaihemaakuntakaavasta on informoitu myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto on tiedottanut jatkuvasti kaavasta ja neuvotellut siitä kuntien kanssa.

19 14

20 15 Kuva 5: Ote lopullisesta vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

21 16 5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin kanssa (Västerbottenin ja Västernorrlandin läänit). Seudun sijoittuminen Pohjanlahden rannikolle antaa sille välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjoiseteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 15 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 1). Pietarsaaren seutuun kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutuun kuuluvat Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Maalahti ja Korsnäs. Kyrönmaa muodostuu Laihian ja Isonkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski- Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalatuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus keskittyi kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne harventui. Rannikolla ja saaristossa on nykyään runsaasti vapaa-ajan asutusta.

22 17 Kuva 6: Näkymä Vaasan vesitornista. Kuva: Christine Bonn

23 Luonnonympäristö Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Merenkurkun saaristo on erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa. Ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta se on hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. 5.3 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristö voi sisältää sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. Ympäristöministeriö laatii parhaillaan kansallista kulttuuriympäristöstrategiaa. Sen mukaan kulttuuriympäristöt jaetaan kulttuurimaisemiin, rakennettuun kultuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Ympäristöministeriö päivittää parhaillaan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus inventoi kulttuurimaisemat Pohjanmaan osalta vuonna Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ovat Pohjanmaalla ensisijaisesti jokimaisemia, kyläasutusta saaristossa ja pitkin rannikkoa sekä laajoja lakeuksia, jotka aikasemmin olivat merialueita mutta maankohoamisen sekä kuivatusten kautta viljelykäyttöön otettuja. Kulttuurimaisemamiljööt ovat muotoutuneet maisemarakenteen ehdoilla siten, että jokimaisemien asutukset ovat nauhamaisina pitkin vesistöjen reunoja kun taas saariston pienimuotoinen maisema on kerännyt asutuksen rykelmiksi, joita ympäröivät viljely-, niitty- ja laidunalueet. Meri tärkeänä yhteytenä maailmalle on antanut edellytyksiä asutukselle sopiville satama-aluepaikoille. Jatkuva maankohoaminen on johtanut siihen, että osa rannikon läheisistä arvokkaista kulttuuriympäristöistä sijaitsee nykyään kaukana merestä muistuttaen sekä aikaisemmasta ihmistoiminnasta että Pohjanmaan omalaatuisesta geologisesta historiasta. Museovirasto inventoi valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt vuonna Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Seudun kaupungit perustettiin Pohjanmaan maakunnan rannikolle: kaupungit Kristiinankaupunki, Vaasa, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari perustettiin rannikolle jo 1600-luvulla ja ovat tuoneet aikaisen kaupunkikulttuurin alueelle sisältäen rakennus-, kaupunkirakenne- ja huvilarakennuskulttuurin. Maa- ja metsätalouden lisäksi kalastus, ruukit ja tehdasalueet ovat muotoilleet seudun kulttuuriympäristöjä. Pohjanmaa on kiinteiden esihistoriallisten muinaisjäännösten suhteen maan rikkaimpia alueita. Maakunnassa on esihistoriallisia löydöksiä viimeisintä jääkautta edeltävältä ajalta ja runsaasti löytöjä jääkautta seuranneilta kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Pohjanmaalla on muinaisjäännöksiä myös historialliselta ajalta, mutta niitä ei ole systemaattisesti kartoitettu. Eri kausilta peräisin olevat jäännökset löytyvät maankohoamisen takia eri korkeuksilta maastossa. Kivikautiset jäännökset löytyvät maisemarakenteen korkeimmista kohdista usein kauimpana nykyisestä rantaviivasta kun taas myöhäisemmiltä historiallisilta kausilta on jäännöksiä myös lähempänä rannikkoa. Kaikki muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain (295/1963) nojalla.

24 19 Kuva 7: Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pohjanmaalla (Pohjanmaan maakuntakaava 2030).

25 Väestö Pohjanmaalla oli asukasta vuoden 2012 lopussa. Asukastiheys oli 23,2 henkilöä neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,9 as/km²). Väestö painottuu Vaasanseudulle, jossa asukkaita oli , joista asui Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asukkaita oli , joista asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita oli ja Kyrönmaalla Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö kuitenkin vähenee. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Uudessakaarlepyyssä. Yleisesti hajaasutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli 2012 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla. Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. 5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Maaliskuussa vuonna 2013 maakunnan työttömyysaste oli 6,8 % ja koko maassa 11,0 %. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa. Palveluelinkeinot työllistävät reilut 60 % työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Matkailu on kasvava palveluelinkeino ja se tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja saariston kasvavaan pienveneliikenteeseen lähinnä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. Kuva 8: Vaskiluodon voimalaitosalue, Vaasa. Kuva: Göran Strömfors

26 Energiahuolto Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Suomen energiantuotanto oli GWh ja energiankulutus GWh. Kivihiili 14,6 % Öljy 4 % Vesivoima 18,7 % Maakaasu 9,9 % Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 % Ydinvoima 33,3 % Jäte 1,4 % Biomassa 15,7 % Kuva9: Sähkön tuotanto Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014). Muu teollisuus 5 % Metallinjalostus 10 % Asuminen ja maatalous 28 % Kemianteollisuus 8 % Metsäteollisuus 24 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 3 % Kuva 10: Sähkön kulutus Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014). Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä on noin 7 % koko maan sähköntuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä, mutta uuden kaasutuslaitoksen valmistuttua vuoden 2012 lopussa Vaasan voimalaitos voi käyttää polttoaineena myös biomassaa. Kaasutuslaitos on maailman suurin, ja sen ansiosta prosenttia kivihiilestä voidaan korvata biomassalla. Laitos käyttää kotimaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Nämä polttoaineet tuotetaan lähialueilla, joten kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle, joka tuottaa sähköä ja lämpöä Pietarsaaren puun-

27 22 jalostusteollisuudelle. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa Kruunupyyn kunnassa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2012 yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joilla sijaitsi kaikkiaan kymmenen voimalaa. Voimaloiden kokonaisteho oli 9,1 MW, joka vastaa noin 4 %:ä Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon osatekijät ovat: Kristiinankaupungin voimalaitosalue Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue Pietarsaaren voimalaitosalue Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy Westenergyn jätteenpolttolaitos, Mustasaari Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä, ja ne on osoitettu vahvistetussa maakuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan puolestaan kuntien kaavoissa. 1 % 0 % 7 % Vesivoima (94 GWh) 41 % Tuulivoima (12 GWh) Ydinvoima (0 GWh) 51 % Yht.tuot./teollisuus (735 GWh) Yht.tuot./kaukolämpö (587 GWh) Kuva 11: Energian tuotanto Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014).

28 23 15 % 34 % Asuminen ja maatalous 1158 GWh Teollisuus 1695 GWh 51 % Palvelut ja rakentaminen 490 GWh Kuva12: Energian kulutus Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014). Tulevaisuuden energiahuolto Pohjanmaalla Pohjanmaasta voi tulla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä, mutta se edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muiden maakunnallisten tavoitteiden ja strategioiden toteuttamista. Tavoitteena on myös, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tarjolla olevien eri energialähteiden käyttämistä, mutta ennen kaikkea laajamittaista tuulivoimatuotantoa ja maakunnan biopolttoainevarannon käytön lisämistä. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen energian loppukulutus Pohjanmaalla 9,2 TWh vuonna Arvo vastaa Pohjanmaan energiastrategian tavoitetta, jonka mukaan vuosittainen energian kulutus olisi pysähtynyt tasolle 10 TWh vuonna Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksen mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kokonaisvuosikasvu vastaa energiamäärältään noin 4,2 TWh:a, ja jos 70 % siitä hyödynnetään energiantuotannossa, se vastaa 2,9 TWh:a eli %:a kulutuksesta vuonna Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin n. 50 hakelämpökeskuksessa yhteensä MWh metsäperäisillä polttoaineilla. Luku ei sisällä Suupohjan rannikkoseudun kasvihuoneiden tuottamaa energiaa. Kasvihuoneiden yhteydessä on arviolta 100 lämpökeskusta, jotka käyttävät polttoaineena turvetta ja haketta. Maailman suurin biopolttoaineita käyttävä voimala Alholmens Kraft Pietarsaaressa tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Laitos tuottaa 240 MW sähköä, 60 MW kaukolämpöä ja 100 MW prosessihöyryä. Maakunnan jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa 3 4 %:a loppukulutuksesta vuonna Nämä kaksi energialähdettä (biomassa ja jäte) pystyvät yhdessä kattamaan kulutuksesta % vuonna Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa vähentää hiilidioksidipäästöjä tonnilla vuodessa. Kivihiiltä ja osin biopolttoaineita energiantuotantoon käyttävän vaasalaisen Vaskiluodon Voiman kanssa Westenergy vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä yhdellä prosentilla. Westenergy polttaa

29 kiloa jätettä tunnissa ja tuottaa vuodessa 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä. Vaskiluodon Voiman sähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Geotermisen lämmön eli maa-, kallio- ja sedimenttilämmön hyödyntäminen yleistyy Pohjanmaalla ja vastaa noin 2 3 %:a loppukulutuksesta vuonna Tekninen kehitys mahdollistaa myös aurinkoenergian lisääntyvän käytön meidänkin leveysasteillamme. Aurinkoenergian merkitys tulee kasvamaan siten sekä energiantuotannossa että lämmityksessä. 5.7 Liikenne ja logistiikka Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto. Alueen saavutettavuus maanteitse, rauta-, lento- tai meriteitse on suhteellisen hyvä, joskaan infrastruktuurin kehittäminen ei ole pysynyt mukana elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun vauhdissa. Liikenneverkolla sekä kansallisilla ja kansainvälisillä yhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakunnan kehitykselle, ja siksi toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen on olennaisen tärkeää. Pohjanmaan liitossa valmistui keväällä 2014 koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Yksi Suomen tärkeimmistä erikoiskuljetusväylistä on valtatie 8 (E8), joka palvelee koko länsirannikkoa ja sen satamia aina Turusta Ouluun saakka. Merenkurkun kuljetuskäytävä Vaasa-Uumaja on tärkeä niin globaalin kuin eurooppalaisen kuljetusverkon osa. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi on vireillä useita hankkeita. Vaasan ja Mustasaaren rajalle on suunnitteilla uusi merkittävä logistiikka-alue. Alue lisää tuntuvasti Vaasan seudun kehittymismahdollisuuksia. Samalla valtatie 8:lle esitetty uusi tielinjaus Helsingbystä Vassoriin sekä uusi tieyhteys Raippaluotoon tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Raskas liikenne halutaan ohjata Vaasan keskustan ohi avaamalla uusi tieyhteys Vaasan eteläpuolelle Vaskiluodon satamasta moottoritielle (nk. Satamatie). Valtatien 8 (Sepänkylän ohikulkutien) parantaminen uudella tielinjauksella Kotirannan ja Stormossenin välillä eli Vaasan pohjoisella sisääntulotiellä valmistuu vuonna Pohjanmaan tärkein liikenneyhteys on valtatie 8, joka yhdistää kaikki länsirannikon satamat ja kaupungit toisiinsa. Muita tärkeitä tieyhteyksiä ovat valtatiet 3, 19 ja 18. Valtatietä 8 on levennetty Vaasasta etelään päin, mutta Vaasan pohjoispuolella valtatien leventämiselle ja ohituskaistojen rakentamiselle on edelleen suuri tarve. Valtatien 3 ja valtatien 18 risteysalueella Laihialla tehdään parhaillaan uusia tiesuunnitelmia. Laihian kohdan risteysalueen rakentamisen uusine tiejärjestelyineen ja eritasoliittymineen pitäisi käynnistyä vuonna Alempiasteinen tieverkko kaipaa kohennusta koko maakunnassa. Riittämättömien kunnossapitomäärärahojen takia alempiasteinen tiestö on jo alkanut rapistua. Vuonna 2012 tehdyssä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksessä tutkittiin todennäköisimpiä erikoiskuljetusten kulkureittejä tuulivoimatyömaille sekä ongelmakohtia ja pullonkauloja. Selvityksen mukaan Pohjanmaan erikoiskuljetusreitistö on suhteellisen kattava ja potentiaalisille tuulivoimapuistoille johtava tiestö on melko hyvässä kunnossa. Satamien läheisyys sekä valtatie 8:n hyvä soveltuvuus raskaille ja suurille erikoiskuljetuksille helpottavat oleellisesti kuljetuksia. Myös alempi tieverkko soveltuu tietyin rajoituksin tuulivoimaloiden osien kuljettumiselle. Alueen sillat ovat pääosassa riittäviä raskaille kuljetuksille. Pännäisten asema Pedersören kunnassa on Oulun ja Helsingin välisen pääradan väliasema ja palvelee koko Pietarsaaren seutua. Pännäisistä on sähköistämätön pistoraide Leppäluodon

30 25 satamaan Pietarsaaressa. Vuonna 2011 sähköistetyllä Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella väliasemia on Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu sähköistämättömänä Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan, josta on laivayhteys Ruotsiin Uumajaan. Tällä hetkellä on vireillä hanke, jonka tarkoituksena on saada nopeampi raideyhteys Vaasan ja Seinäjoen välille. Ylimaakunnallisesti tärkeä tavaraliikenneyhteys on myös rautatie Suupohjan rannikkoseudulle Seinäjoen ja Kaskisten välillä. Maakunnan erityispiirteisiin kuuluvat useat syväsatamat. Leppäluodon satama Pietarsaaren keskustan pohjoispuolella palvelee rahtiliikennettä. Vaasan satamasta on sekä matkustajaliikennettä että rahtiliikennettä Uumajaan. Kaskisten satama on kasvava tavaran vienti- ja tuontisatama. Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa on tärkeä energiantuotannon kannalta. Maakunnassa on myös kaksi lentokenttää, Kruunupyyssä ja Vaasassa.

31 26 Kuva 13: Pohjanmaan infrastruktuuri.

32 Energiahuolto Maakunnan keskeiset suurjännitelinjat ulottuvat Kristiinankaupungin voimalaitokselta (Kristiina) Tuovilan sähköasemalle ja sieltä edelleen Ventusnevan sähköasemalle Keski-Pohjanmaalla. Osuudella Kristiinankaupunki Tuovila on kaksi 220 kv:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa ja Tuovilasta Ventusnevalle yksi 220 kv:n jännitteelle mitoitettu voimajohto. Tämä voimajohto muuttuu Uudenkaarlepyyn Sorvistissa erilliseksi johtoreitiksi, joka kulkee Pedersören Pännäisten ja Kolpin kautta Kruunupyyn Ytterbråtöhön, missä se sijoittuu kahden muun johdon kanssa samaan johtoaukeaan. Samassa johtoaukeassa sijaitsee myös 220 kv:n voimajohto Seinäjoelta Ventusnevalle. Osuudella Seinäjoki Tuovila on sekä 400 kv:n ja 220 kv:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa. Karhusaaren voimalaitokselta on 220 kv:n voimajohto Ulvilan sähköasemalle. Kristiinankaupungin voimalaitokselta Flybäckiin johto on rakennettu 400 kv:n jännitetasolle. Pohjanmaan voimajohdot ovat melko vanhoja, ja tarkoituksena on uusia ne ja nostaa niiden jännite 400 kilovolttiin. Voimajohtojen iästä aiheutuvan uusimistarpeen lisäksi yhä suurempia vaatimuksia sähköverkolle asettavat myös lukuisat uudet tuotantoyksiköt, kuten maakuntaan suunnitellut tuulivoimapuistot. Kuva 14: Länsi-Suomen suurjänniteverkko. 110 kv (punainen), 220 kv (vihreä) och 400 kv (sininen) (Fingrid 2014).

33 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Kansalliset ohjelmat Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN , Sisäisen turvallisuuden ohjelma. ISBN Sisäasiainministeriö. Helsinki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Valtioneuvoston periaatepäätös Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto. Helsinki Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa 2010/2012. Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat, 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura alueisiin. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ramboll Oy, Vaasa Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos. Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaan maakuntaohjelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaa lukuina. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmat ja ympäristövaikutusten arviointiselostukset.

34 29 6. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Tavoitteena on Pohjanmaan maakuntakaava huomioon ottaen laatia vaihemaakuntakaava, jossa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa varattiin alueita biovoimaloille, jätteenpoltolle ja tuulivoimalle. Tuulivoiman osalta tarkasteltiin sekä meriettä rannikkoalueita, jotka soveltuisivat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin pitäisi vastata. Valtioneuvoston energiapoliittisissa selonteoissa hahmotellaan Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia ja asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää energiatehokkuuden huomattavaa parantamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Suomen nykyinen tuulivoimatuotannon kapasiteetti on noin 250 MW, kun tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajamittaista tuulivoiman lisärakentamista. 6.1 Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tehomäärä vastaa 5 TWh eli 54 % tavoitetilan (9,2 TWh) loppukulutuksesta. Tämä edellyttää noin 240 km 2 tuulivoima-alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakuntakaavassassa pitäisi olla maatuulivoima-aluevarauksia kaksinkertaisesti tarpeeseen nähden eli noin 500 km 2, koska on suuri epävarmuus siinä, mitkä tuulivoima-alueet lopuksi toteutuu. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Jos tähän lisätään vielä vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyvät tuulivoima-alueet, yhteenlaskettu pinta-ala on 432 km 2 maatuulivoima-aluetta ja 208 km 2 merituulivoima-aluetta. Koska merituulivoima-alueiden toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, voidaan todeta, että tuulivoima-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala hyvinkin vastaa tavoitetta. Selvityksessä tutkittuja alueita oli yhteensä 53, joista 30:n voidaan katsoa soveltuvan seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon (ks. kartta s. 37). Selvitys on kaavan liitteenä. 6.2 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja strategiat Jotta voidaan vastata valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja valtakunnallisissa ja maakunnallisissa strategioissa asetettuihin tavoitteisiin, edellyttää tämä uusiutuvan energian käytön merkittävää kasvattamista ja voimakasta energian säästämistä. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja lisätä maakunnan omien, uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on suurta. Suomessa tuulivoimakapasiteetti kasvoi vuoden 2012 aikana 45 %. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli toiminnassa 163 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasitettii oli 288 MW. Ne tuottavat n. 0,7 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2012 oli vireillä 205 tuulivoimahanketta, joiden suunniteltu teho on MW. Pohjanmaalla oli yhteensä 35 hanketta, joiden kokonaisteho olisi MW, eli noin 30 % kaikista hankkeista. Tuulivoiman lisärakentaminen on tällä hetkellä kannattavinta pitkin rannikoa, jossa tuulivoimatuotanto on hyvien tuuliolosuhteiden ja olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta teknistaloudellisesti edullisinta. Tekniikan kehittyessä myös merituulivoima-alueista