Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2012

Transkriptio

1 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2012

2 Puheenjohtajan tervehdys Vuosi 2012 on luonnonsuojelulliselta teemaltaan omistettu vesille ja vesistöille. Vesi on elementti, joka koskettaa varmasti jokaista jollakin tavalla. Omassa lapsuudessani ensimmäiset kosketukseni luontoon sain nimenomaan veden ääreltä. Kokemäenjoen suistoalue tarjosi loputtomasti uusia elämyksiä havaita aina jotain uutta, oli se sitten kevättalven tulvat hyydepatoineen tai kesän ja syksyn onkiretket. Joella kulkiessa sai nähdä ja kokea majavien rakennelmia, rantaniityille tulvien mukana kutemaan nousseita kaloja ja koko joukon mitä ihmeellisimpiä lintuja ja hyönteisiä, jotka pörräsivät tervaleppälehdoissa. Ilman joessa virtaavaa vettä tämä kaikki monimuotoisuus olisi ollut poissa. Joelta pääsi myös merelle, joka edusti vettä paljon suuremmassa mittakaavassa: Saaret, lintujen pesimäluodot ja silmänkantamattomiin edessä avautuva aava ulappa. Rantakalliolle suolaisen tuulen vaahtopäiksi nostattamat tyrskyt saivat tuntemaan olon pieneksi luonnon edessä. Kaikki tuo tuntui voittamattomalta, mutta sen alle kätkeytyikin herkkä ja helposti haavoittuva kokonaisuus. Joki oli kuin valtava viemäri kuljettaessaan merelle luontoon kuulumattomia aineita, jotka vieläkin kummittelevat pohjasedimentissä. Silmättömät silakat, rehevöityminen, likainen ja haiseva vesi olivat seurausta pienen ihmisen toiminnasta ja piittaamattomuudesta oman elämänsä edellytyksiä kohtaan. Samat haasteet jatkuvat edelleen, mutta onneksi me jo tiedämme miten tuon kaiken voi välttää ja miten tehdä toisin, jotta elämä vedessä ja sen ympärillä voi jatkua vastaisuudessakin. Hyvää vesivuotta 2012 kaikki Rauman seudun luonnonystävät! Esa Hankonen, puheenjohtaja RSLY ry Jäsentiedote 1/2012 Toimittanut Kirsi Reponen Kannen kuva: Kirsi Reponen 2

3 Uuden hallituksen esittely Rauman seudun luonnonystävien puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa yksimielisesti Esa Hankonen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ilona Hankonen, sihteeriksi ensimmäistä kertaa hallituksessa aloittava Heimo Törmä ja taloudenhoitajaksi Hannu Yli-Kauhaluoma. Muina jäseninä vuonna 2012 toimivat Seppo Kivislahti, Jaakko Mäki-Jaakkola, Kirsi Reponen, Tuula Reponen, Ville Vasko ja uutena hallituslaisena Marjo Vettenranta. Uusien hallituslaisten esittely Moikka, olen Marjo Vettenranta Eurajoelta. Välillä kävin kokeilemassa elämää Raumalla, mutta veri veti 8 vuoden poissaolovuoden jälkeen takaisin Eurajoelle. Perheeseeni kuuluvat kaksi maailman ihaninta beagle-rotuista koiraa. Työpaikkani on ollut Multiprint jo 7 vuoden ajan. Vuosia minulle on kertynyt 28. Harrastuksiini kuuluvat koirien kanssa lenkkeily, kävellen ja juosten, kuntoliikunta, kokeileva kasviskeittiö, satunnaiset käsityöt sekä kausiluonteinen verkkoshoppailu. RSLY:n toimintaan lähdin mielenkiinnolla mukaan. Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja arvostan niitä juuri sellaisena kuin ne on. Olin todella otettu kun kysyttiin hallitukseen mukaan. Eipä sitä tarvinnut juuri miettiä, että lähteäkö mukaan vaiko eikö lähteä. Kyseessä on kuitenkin yhdistys joka vaalii omia arvojani. En nyt sentään puita halaile, mutta jaksan kyllä joka kerta koirieni kanssa metsässä lenkkeillessä ihmetellä miten metsä voikaan olla niin kaunis ja rauhallinen paikka. Terapeuttinen toisin sanoen. Arvostakaamme jokainen metsiä ja niiden elämää niin Suomessa kuin maailmalla! Marjo Vettenranta Heimo Törmä 61 v Köpö Kuulun suurien ikäluokkien viimeisimpiin vuosikertoihin. Näin ollen elämisen niukkuus on jättänyt leimansa olemiseeni. Toisaalta maaseutu elinympäristönä antoi eväät ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnosta ja luonnon kiertokulusta. Luonnon herääminen ja muuttolinnut kirvoittavat edelleen rinnassa riemastuttavia tunnelmia. Vuosien varrella kertynyt kokemus luonnosta ja yhteiskunnasta antavat hyvän pohjan työlle luonnonsuojeluyhdistyksessä. Kun tällainen mahdollisuus avautui, ajattelin asettautua vahvuuksineni ja heikkouksineni Rauman Luonnon ystävien käyttöön. Toivon mukaan tällaiselle vanhan liiton ajattelulle ja työlle on vielä käyttöä. Perusmottona voisin olla puolustamassa monitahoisesti kestävää kehitystä yhteisömme tulevaisuuden turvaamisessa. Heimo Törmä 3

4 Metsäkuulumisia Rauman seudun luonnonystävät lähti vuonna 2010 mukaan Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin hankkeeseen, jossa tarjotaan suojelusta kiinnostuneille metsänomistajille tietoa heidän metsiensä luontoarvoista ja suojelumahdollisuuksista METSO-ohjelmassa. Hanke koettiin positiiviseksi tavaksi saada yhteys suojelumyönteisiin metsänomistajiin. Kokeilu todettiin kannattavaksi: heti ensimmäisenä vuonna saatiin RSLY:n alueelta neljä kartoituspyyntöä ja kartoittamistamme metsistä ensimmäinen suojeltiin metsänomistajan toiveiden mukaisesti viime vuoden alkupuolella! Osassa kohteista on prosessi vielä kesken, joten lisää kohteita on odotettavissa. Yhteensä RSLY on kahden vuoden aikana kartoittanut metsää Rauman seudulta lähes 50 hehtaarin edestä! Yhä useampi metsänomistaja on kiinnostunut metsän monimuotoisuuden säilymisestä ja arvostaa metsän säilymistä metsän näköisenä myös tuleville sukupolville. METSOohjelmassa otetaan huomioon metsänomistajien näkemykset siitä, mitä he haluavat metsällään tehtävän. Ohjelma perustuukin täysin vapaaehtoisuuteen eli metsänomistajan tulee ilmaista kiinnostuksensa metsän luontoarvojen kartoittamisesta. Ilman pyyntöä emme kenenkään metsää kartoita. METSO-ohjelman suojelu perustuu luonnontieteellisiin ja maisemallisiin arvoihin, jotka saattavat kuitenkin olla vieraita metsänhoitoakin tunteville metsänomistajille. RSLY:n kartoituspalvelun METSO-kartoittaja selvittää maastokäynnin avulla metsän luontoarvoja ja soveltuvuutta METSO-ohjelmaan. Kartoitus voidaan toteuttaa yhdessä metsänomistajan kanssa tai kartoittaja voi pyynnöstä käydä metsässä itsenäisesti. Kartoituksen jälkeen kartoittaja toimittaa metsänomistajalle metsän luontoarvoista raportin, jonka avulla metsänomistaja voi halutessaan tarjota kohdetta viranomaisille suojeluun. Suojelukohteesta omistaja saa täyden korvauksen, joka on vieläpä verovapaata tuloa! Rauman seudun luonnonystävien alueella suojellut METSO-kohteet Rauma, 4 kohdetta, yhteensä 100,1 ha Eurajoki, 1 kohde, 23 ha Rauman seudulla valtaosa metsistä on yksityisomistuksessa ja ohjelman avulla suojeluvaihtoehdosta kiinnostuneet metsänomistajat on mahdollista tavoittaa. Nyt on käynnistymässä kolmas kartoitusvuosi ja yhteydenotot ovat edelleen erittäin tervetulleita! Kirsi Reponen, METSOvastaava 4

5 Monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ovat mm. runsaslahopuustoiset kangasmetsät (kuva 1), puustoiset suot (kuva 2), metsäiset kalliot, joissa on lahopuuta tai vanhaa puustoa, kuten kilpikaarnamäntyjä (kuva 4), jyrkänteet ja louhikot, lehdot ja pienvesien lähimetsät. Myös maisemalliset ja virkistysarvot, kuten metsän käyttö ulkoiluun ja sienestykseen (kuva 3) voidaan ottaa huomioon suojelupäätöstä tehdessä. Mikäli haluat kartoittaa oman metsäsi soveltuvuuden METSOohjelmaan, ota yhteyttä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin aluepäällikköön Hannu Klemolaan ja pyydä ilmainen kartoitus metsällesi. Puhelin (02) , Sähköposti varsinais-suomi@sll.fi 5

6 Miksi metsiä pitäisi vielä suojella? Metsäisistä luontotyypeistämme on uhanalaisia noin puolet ja uhanalaisista lajeistamme kolmannes elää metsissä. Tutkimusten mukaan suojeltuja metsiä tulisi olla vähintään 10 % metsäpinta-alasta, jotta metsien eliöstöllä olisi mahdollisuudet säilyä samalla kun metsiä hyödynnetään taloudellisesti. Etelä-Suomessa tiukasti suojeltujen metsien (metsätalouden toimenpiteet ei sallittuja) pinta-ala on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan kuitenkin vasta vain 2 %. Tarvetta suojelulle siis vielä on! METSO:n askeleet 1. Metsänsä suojelusta kiinnostunut tai metsänkäsittelyvaihtoehtoja miettivä metsänomistaja ottaa yhteyttä kartoituspalveluun. 2. Metsänomistaja sopii kartoittajan kanssa kartoitusajankohdan ja ilmoittaa, lähteekö itse mukaan. 3. Kartoittaja käy maastokäynnillä. Maastokäynnin aikana kartoittaja arvioi metsän luonto-, maisema- ja virkistysarvoja, tekee muistiinpanoja ja ottaa valokuvia. 4. Kartoittaja toimittaa metsänomistajalle kartoitusraportin, johon liittää kohteen valokuvat ja METSO-kaavakkeen. 5. Metsänomistaja allekirjoittaa kaavakkeen ja lähettää raportin ELY-keskukselle tarjousta varten. 6. ELY-keskus tekee ohjelmaan sopivasta kohteesta tarjouksen, jonka lähettää metsänomistajalle. 7. Metsänomistaja hyväksyy tarjouksen ja kohde päätyy suojeluun. HUOM! Ennen 7. kohtaa metsänomistaja ei sitoudu mihinkään. Suojeluvaihtoehdot Pysyvä rauhoitus: yksityinen suojelualue Täysi korvaus, joka on yksityishenkilölle verovapaata tuloa Maapohja jää metsänomistajan omistukseen Pysyvä rauhoitus: alueen myynti valtiolle Alue myydään valtiolle normaalilla kiinteistökaupalla. Kauppahintaan sovelletaan ns. osittain verovapaan luovutusvoiton säännöksiä, jolloin vero on 5,6 % kauppahinnasta Määräaikainen rauhoittaminen Enintään 20 vuodeksi. Soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti tai jolla on merkittävää lajistoa. Korvaukset perustuvat luonnonpoistumaan ja korvaustaso on murtoosa puuston arvosta. 6

7 Kasvisruokaa Marjon tapaan Feta-oliivi-pasta 400 g penne pastaa 150 g fetajuustoa 10 oliivia siivutettuna ½ kesäkurpitsa 2 paprikaa 1 iso punasipuli 1 dl yrttiöljyä Yrttiöljy 1 pnt basilikaa 1,5 dl oliiviöljyä ½ tl suolaa Keitä pasta al denteksi. Kuullota kattilassa kesäkurpitsa, paprika sekä punasipulisuikaleet ja lisää pehmentyneisiin kasviksiin myös oliivisiivut. Lisää joukkoon keitetty ja valutettu pasta, yrttiöljy sekä fetajuustokuutiot. Sekoita pasta hyvin ja nauti tuoreen leivän kanssa. Sekoita aineet mikserissä ja käytä pastaan. Nauti herkullista feta-oliivi-pastaa tuoreen leivän kera. Pastan sekaan voit sekoittaa yrttiöljyä. Marjo Vettenranta Rauman seudun luonnonystävät ja Rauman seudun lintuharrastajat järjestivät yhdessä pönttöpajan, jonka tarkoituksena oli rakentaa Rauman kaupungin pyynnöstä koteja lintu- ja siiliystäville. Paikalle saapuikin pönttöjä kasaamaan peräti 22 ahkeraa eläintenystävää, joista 6 oli lapsia. Kiitos vapaaehtoisten, illan aikana saatiin kasaan melkoinen kasa pönttöjä: kaupunginpuutarhalle toimitettiin 131 tiais-/kirjosiepon pönttöä, 13 kottaraispönttöä ja 4 siilenpesää! Muutama pönttö meni talkoolaisillekin, ja jokunen pönttö valmistunee vielä jäljelle jääneistä valmiista pätkistäkin. Pöntöt hyödyttävät maastossa eläimiä ja lisäksi yhdistyksille maksettiin valmistuneista pöntöistä korvaus, joka käytetään yhdistysten kautta luonnon ja linnustonsuojelutyöhön. KIITOKSET KAIKILLE MUKANA TOUHUNNEILLE ja tervetuloa mukaan myös ensi kerralla! Hannu Yli-Kauhaluoma 7 Kuvan pönttöpajassa ahkeroineista otti Esa Hankonen

8 Luonnonystavat-sähköpostilista Loppuvuonna perustetulle Luonnonystavat-sähköpostilistalle on liittynyt jo kymmeniä Rauman seudun luontoasioista ja yhdistyksen tapahtumista kiinnostuneita luonnonystäviä. Ajankohtaiset tapahtumatiedot tavoittavat yhä kasvavassa määrin yhdistyksemme jäseniä, liity siis sinäkin listalle, jos et sinne vielä kuulu! Sinun ei tarvitse kuin lähettää sähköpostia osoitteeseen Vahvistettuasi liittymisesi listalle alat automaattisesti saada listalle tulevat tiedotukset omaan sähköpostiisi. Voit myös aloittaa uuden keskustelun haluamastasi aiheesta muiden luonnonystävien kanssa. Tervetuloa mukaan listalle! Sähköpostilistan ylläpitäjänä toimii Kirsi Reponen, joka vastaa mielellään listaa koskeviin kysymyksiin puh ). Ajankohtaisia tapahtumia, yhteystiedot ja vinkkejä retkeilyyn löytyy myös yhdistyksen nettisivuilta: Ajankohtaisista tapahtumista tiedotetaan lisäksi Uuden Rauman yhdistyspalstalla, joten muistahan tarkkailla ilmoituksia! 8