Valojuova 2/13. VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 2/2013

Transkriptio

1 Valojuova 2/13 VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 2/2013

2 TEEMA: Rovaniemen varuskunta Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan katsaus 4 Killan kuulumisia 6 Lapin Lennosto 8 Lapin Rajavartiosto 12 Rovaniemen varuskunnan työterveyshuolto 16 Leijona catering 18 Rovaniemen kaupunki 20 Maanpuolustuskoulutus ry 24 Ex-rykmenttiläisen kynästä 26 Valojuovassa 10 vuotta sitten 30 Henkilöstöasiat 32 Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentajan vaihdos 34 Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuus 36 Länsi-Pohja Sotilasvala ja -vakuutus 40 Rykmentin hiihtomestaruuskilpailut 42 Tapahtumia 44 Aliupseerikurssi 2/12 48 Lapin ilmatorjuntarykmentin ja Lapin ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, ROVANIEMI puh Kotisivut: Sähköposti: kirjaamo.lapinilmatorjuntarykmentti@mil.fi Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Teijo Oksanen kapteeni Toni Hautaniemi Taitto: tiedotussihteeri Jaana Vienola Kuvat: Jaana Vienola sekä erikseen mainitut Aliupseerikurssin linjakuvat: Fotox Rovaniemi Painosmäärä: 750 kpl, Tornion Kirjapaino 13. vuosikerta Kansikuva: Alikersantti Markus Kumpulaa hymyilyttää edessä oleva Lohtajan ilmatorjuntaharjoitus. Takakansi: Sotkun nalle Sarriojärven maisemissa. Etsitään aineistoa rykmentin historiikkiin. Löytyykö sinulta rykmentin aikaisia vanhoja kuvia? Onko jäänyt mieleen joku hauska tai muuten vaan erikoinen tapahtuma? Tarvitsemme valokuvia, (negatiiveja, paperikuvia, dioja, sähköisiä kuvatiedostoja), kertomuksia, omien tekemienne artikkeleiden tai kirjoitelmien kopioita, vinkkejä tapahtumista ym kaikkea muuta, mistä voisi olla apua LAPITR:n tai sen perinnejoukkojen historian taltioimisessa. Lähetä muistosi meille mennessä. Valokuviin tulisi liittää kuvan tiedot sekä palautusosoite. Tule mukaan laatimaan kirjaa maan huipulla olevasta viimeisestä itsenäisestä ilmatorjuntarykmentistä. Aineisto pyydetään lähettämään Jaana Vienolalle (puh ). 2

3 Valojuova 2/13 Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat, Kesä tuli tänä vuonna Someroharjulle varsin vauhdikkaasti. Lumet lähtivät lähes parissa viikossa ja tuntui siltä kuin kevät olisi jäänyt kokonaan välistä pois. Toukokuun loppupuolella ilman lämpötilakin oli normaalia korkeampi. Rovaniemi taisi hetken aikaa olla Euroopan lämpimin kaupunki. Poikkeuksellinen on ollut myös Lapin ilmatorjuntarykmentin kevätkausi. Tammikuussa alkoi henkilöstön hakeminen avoinna oleviin henkilöstökokoonpano 2015 tehtäviin, jotka sitten vahvistettiin puolustusvoimien henkilöstöpäällikön johdolla huhtikuun alkupuolella. Tämän jälkeen käynnistyi muutoskeskustelut sijoittamattomien kanssa, jonka jälkeen määritettiin irtisanomisuhanalaiset. Heidän asemansa muutoksessa vahvistettiin toukokuussa, jotta voidaan käynnistään tarvittavat tukitoimet. Toivon lämpimästi, että heillekin vielä löytyisi hyvä selviytymispolku tässä muutoksessa. Kaikista tulevista muutoksista huolimatta emme saa jäädä poteroon makaamaan vaan noustava sieltä ylös tähystämään tulevaisuuteen sekä kehittämään osaamistamme ja toimintamalliamme uuden Jääkäriprikaatin (JPR 2015) mukaiseksi. Rykmentissämme on perinteisesti aina ollut hyvä tekemisen meininki. Tästä on hyvänä esimerkkinä kuluneelta keväältä erilaisten vierailujen, tapahtumien ja harjoitusten (mm Trombi-harjoitus) toimeenpano ja tukeminen. Vaikka osa näistä tehtävistä ei ole olleet meidän niin sanottuja perustehtäviä, niin rykmentin koko henkilöstö on hoitanut tehtävänsä ammattitaidolla ja asenteella. Palaute edellä mainituista toimista on ollut erittäin positiivista. Suuret kiitokset tästä koko rykmentin henkilöstölle. Toivottavasti sama tahti jatkuu ensi vuoden loppuun ja siitä eteenpäin. Rykmenttimme on edelleenkin nousevalla käyrällä. Lomien jälkeen jatkamme taas puolustusvoimauudistusta. Laajemmat suunnitelmat sen osalta on tehty ja yksityiskohtaisia ollaan laatimassa tämän vuoden aikana. Toimeenpano alkaa näkyä ensi vuonna ja ensimmäinen konkreettinen temppu on uuden Lapin sotilassoittokunnan perustaminen. Toimeenpanoa varten rykmenttiin alkaa siirtyä uutta henkilöstöä kesän jälkeen. Tämä siirtyvä henkilöstö kävi perheineen tutustumassa Rovaniemen kaupunkiin ja rykmenttiin toukokuun alussa. Tervetulotoivotuksia olivat jakamassa muun muassa kaupungin johtaja kaupungintalolla ja joulupukki napapiirin kammarissaan. Muutoksen virrassa on hyvä katsella myös taaksepäin ja jopa pidemmälle. Tätä varten rykmentissä on aloitettu LAPITR:n historiikin kokoaminen. Työ tulee olemaan yhteinen ponnistuksemme rykmentin historian saamiseksi yksiin kansiin. Tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2015 alussa. Tässä kohtaa kannustan nykyisiä ja entisiä rykmenttiläisiä tai muuten rykmentin historiaa tuntevia kaivelemaan piirongin laatikoita, josko sieltä löytyisi hyviä kuvia tai mieleenpainuneita muistoja erilaisista tapahtumista tai sattumuksista. Erillinen aiheeseen liittyvä etsintäkuulutus löytyy toisaalta tästä lehdestä. Tämän numeron teema on Rovaniemen varuskunta ja se on osin suunnattu rykmenttiin siirtyvälle henkilöstölle. Eri kirjoituksissa esitellään Rovaniemen kaupunkia ja varuskunnan keskeisiä toimijoita sekä miten heidän toimintansa on muuttumassa tulevassa uudistuksessa. Tästä numerosta alkaen alamme lehdessämme myös muistelemaan vanhoja aikoja. Tätä varten olemme luoneet kaksi uutta vakiopalstaa; exrykmenttiläisen kynästä ja Valojuovassa 10 vuotta sitten. Mukavia ja kesäisiä lukuhetkiä sekä rentouttavaa lomaa kaikille Everstiluutnantti Teijo Oksanen Päätoimittaja 3

4 Komentajan katsaus Lapin ilmatorjuntarykmentti osana Rovaniemen varuskuntaa Lapin ilmatorjuntarykmentin tehtävänä on sodanajan joukkojen tuottaminen varusmiehistä ja reserviläisistä, asevelvollisuusasioiden hoitaminen Lapin 12 eteläisen kunnan alueella, sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpito, Rovaniemen varuskunnan joukkojen huollollinen tukeminen, valtakunnalliset ilmatorjunnan kehitystehtävät ja maanpuolustustyö. Nämä tehtävät jatkuvat vuoden 2014 loppuun asti. Rykmentillä on myös tiivis yhteistoiminta naapurijoukko-osaston, Lapin lennoston, kanssa liittyen yhteiseen huoltoon, vartiostoon ja varuskunnallisiin tapahtumiin. Puolustusvoimauudistuksen myötä yhteistyö Jääkäriprikaatin kanssa on myös muuttunut lähes viikoittaiseksi. Puolustusvoimauudistuksessa Lapin ilmatorjuntarykmentti lakkautetaan itsenäisenä joukko-osastona ja sen jäljelle jäävät osat liitetään Jääkäriprikaatiin. Ilmatorjuntapatteristo, aluetoimisto, sotilassoittokunta ja huoltokeskus jäävät Rovaniemelle, mutta niiden organisaatiot muutetaan vastaamaan vuoden 2015 mukaisia tehtäviä ja toimintaa. Ensimmäiset organisaatiomuutokset tehdään jo ensi vuoden alkupuolella ja ne koskevat Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoa ja Lapin sotilassoittokuntaa. Loput rykmentin organisaatiomuutokset tehdään pääosin vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. Uuden Jääkäriprikaatin suunnittelutyö on käynnistetty Jääkäriprikaatin komentajan johdolla. Suunnittelu toteutetaan toimialoittain työryhmissä, joissa jokaisessa on mukana prikaatin ja rykmentin henkilöstöä. Suunnittelu- ja valmistelutyö on edennyt aikataulussa ja hyvässä yhteishengessä. On kaikkien etu, että yhdistymisen valmistelut ja toimeenpano saadaan tehtyä ajoissa ja hyvin vuosien aikana. Samalla voidaan tasata työkuormaa sekä luoda hyvät edellytykset uuden joukko-osaston ja palkatun henkilökunnan toiminnalle sekä varusmiesten koulutukselle vuonna Lapin ilmatorjuntarykmentti saavutti viime vuonna jälleen kerran hyvät tulokset henkilökunnan työilmapiirikyselyssä, varusmiesten koulutustuloksissa, varusmiespalveluksen loppukyselyssä ja joukko-osaston toiminnan kehittämisessä. Vanha tekemisen meininki siis jatkuu ja tästä kiitos kuuluu eri toimialojen ja työpisteiden johtajille ja henkilöstölle. Kiitos kuuluu myös Someroharjun muille toimijoille kuten Rovaniemen terveysasemalle, Leijona Cateringille ja Sotilaskodille. Rykmentin tavoitteena on pitää edelleen joukon asenne, tekeminen ja tulokset korkealla tasolla ja viedä ne joukon mukana omalta osaltaan uuteen Jääkäriprikaatiin. Tämä on samalla myös haaste. Kuinka pidetään tulokset korkealla tasolla samalla kun tehdään joukkoosaston jokapäiväisiä tehtäviä, organisaatiomuutosta ja pidetään henkilöstöstä huolta? Uskon ja luotan, että nämä kaikki ovat tehtävissä, kun ajoissa aloitetaan ja siten työkuormaa tasataan. Tietenkin siinä tarvitaan henkilöstöltä tahtoa tehdä ja toisaalta halua osallistua muutokseen. Siispä katse eteen - päin! On luonnollista, että joidenkin työntekijöiden osalta muutoksen valmistelu ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä, jos uudessa organisaatiossa ei ole osoittaa tehtävää henkilöstökokoonpanosuunnitelman mukaisesti. Teemme kuitenkin heidän työllistymisensä eteen kaiken mahdollisen Puolustusvoimien erityistukien ja rykmentin omien toimenpiteiden mukaisesti. Tavoitteena on tietenkin heidän työllistymisensä viimeistään vuoden 2015 alussa. Samalla pidämme huolta myös joukko-osastosta siirtyvästä henkilöstöstä. Rykmentistä on jo siirtynyt ja siirtyy tämän ja ensi vuoden aikana henkilöstöä Puolustusvoimien muihin organisaatioihin henkilöstökokoonpanosuunnitelman mukaisesti. Siis paljon on asioita työn alla ja muutoksessa. Mutta uskon, että hyvällä ja ajoissa aloitetulla suunnittelulla ja valmistelulla, lujalla tahdolla ja hyvällä hengellä asiat saadaan ajoissa paikalleen. Rykmenttiin tulee uutta henkilöstöä jo tänä syksynä ja vuoden 2014 alussa erityisesti Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon ja Lapin sotilassoittokuntaan. Toivotan uuden henkilöstön ja Teidän läheiset lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle ja Lapin ilmatorjuntarykmenttiin. Tänne on helppo kotiutua, koska ihmiset ovat täällä välittömiä ja asiat hoituvat. Rykmentti on

5 Valojuova 2/13 hyvä joukko ja se ottaa tulevan henkilöstön hienosti vastaan. Tästä on itselläni ja esikuntapäälliköllä erittäin hyvät kokemukset viime syksyn ja tämän talven ajalta. Me Lapin ilmatorjuntarykmentissä teemme parhaamme Teidän saapumisen ja työn teon aloittamisen eteen. Lisäksi Rovaniemen kaupungissa on hyvät mahdollisuudet ja järjestelyt niin yksittäisten työntekijöiden kuin perheiden elämän ja vapaa-ajan järjestämiseksi. Vielä kerran tervetuloa! Tässä samalla onnittelen kesäkuussa ylennettyjä henkilökuntaan kuuluvia ja varusmiehiä. Samoin onnittelen aliupseerikoulusta valmistuneita oppilaita, uusia ryhmänjohtajia. Pääsette johtamaan tulevaa ryhmäänne ja soveltamaan käytäntöön niitä tietoja ja taitoja, joita peruskoulutuskaudella ja aliupseerikoulussa olette oppineet. Toivotan kaikille rykmenttiläisille ja lehden lukijoille oikein hyvää kesää ja kesälomaa! Rykmentin komentaja everstiluutnantti Arto Ikonen

6 Killan tapahtumia 10 vuotta sitten

7 Valojuova 2/13 Killan kuulumisia Pohjois-Suomen ilmapuolustusseminaari 2013 Eero Pajula Vuoden 2013 seminaari pidettiin Rovaniemellä Someroharjulla 26. helmikuuta. Ilmapuolustusseminaareja on järjestetty Rovaniemellä jo 30 vuoden ajan, ensimmäinen seminaari vuonna Silloin nimenä taisi olla Pohjois-Suomen ilmatorjuntaseminaari, mutta ajatussisältö ja tarkoitus olivat samat. Seminaarit ovat olleet julkisia ja niissä on käsitelty huipputason alustuksin ilmatorjunnan tai ilmavoimien historiallisia tai ajankohtaisia aiheita. Lapin Ilmatorjuntakilta ry ja Lapin Lennoston Kilta ry ovat yhdessä olleet vastuussa seminaarin järjestelyistä. Tämän vuoden seminaarissa alustivat Helsingistä Lappiin vierailulle tullut eversti (EVP) Ahti Lappi aiheesta Ohjukset ilmapuolustuksessa sotakokemusten valossa ja paikallisena asiantuntijana Lapin lennoston komentaja eversti Harri Leppälaakso aiheesta Ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä suihkukonekaudella. Seminaarissa oli yli 70 osallistujaa ja molemmat loistavat esitelmät saivat yleisöltä ansaitsemansa kiitokset. Killat tarjosivat osallistujille seminaarikahvit ja hillomunkit, jotka Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys oli järjestänyt paikalle. Ahti Lappi pohjasi alustuksensa kirjoittamiinsa kirjoihin, lopputulos oli hyvin havainnollistettua, selvää ja vakuuttavaa.

8 Lapin lennosto Puolet Suomesta - Suomen puolesta Lapin lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Pekka Haavikko Kuvat: Lapin lennoston arkisto Rovaniemen varuskunta Rovaniemen varuskunta on yksi Suomen suurimmista varuskunnista, kun tarkastellaan sen vaikuttavuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Yli 800 henkilön työllistävä vaikutus Rovaniemen alueella nostaa Puolustusvoimat neljänneksi suurimmaksi työnantajaksi Rovaniemen kaupungin, Sairaanhoitopiirin ja Koulutuskuntayhtymän jälkeen. Varusmiesten määrän osalta Rovaniemen varuskunta ei ole suuri, mutta asevelvolliset näkyvät aktiivisesti Rovaniemen kaupungissa, sillä kasarmialueen läheinen sijainti mahdollistaa myös vapaiden viettämisen kaupungissa. Lapin lennoston komentaja, eversti Harri Leppälaakso, toimii Rovaniemen varuskunnan päällikkönä sekä samalla alueen suurimman joukko-osaston, Lapin lennoston, komentajana. Varuskunnallisissa asioissa hän on Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajan alainen. Tällaisia asioita ovat muun muassa varuskuntakaavoitus, ampuma-alueiden ja harjoitusalueiden sekä kouluampumaratojen kehittäminen ja ylläpito, turvallisuustoiminta sekä tilahallinta. Lapin lennoston komentajana hän on ilmavoimien komentajan alainen. Lennoston valvonta-alue käsittää pinta-alaltaan noin Alankomaiden, Belgian ja Sveitsin suuruisen alueen. Yleisinä tehtävinä varuskunnan tehtäviä paikallishallintoviranomaisena ovat muun muassa: - yhteistoiminta alueensa viranomaisten ja kuntien kanssa esimerkiksi kaavoituksen, yhteisten rakennushankkeiden, liikennejärjestelyjen, yhteisten tapahtumien ja työhyvinvointipalveluiden osalta - tiedottaminen varuskunnallisista asioista - yhteistoiminta Senaatti -kiinteistöjen kanssa palvelussuhdeasuntoasioissa - yhteistoiminta Metsähallituksen kanssa

9 Valojuova 2/13 VARUSKUNNAN JOUKOT: - Lapin lennoston Rovaniemellä toimivat osat - Lapin ilmatorjuntarykmentti (ml Lapin aluetoimisto) - Pohjois-Suomen johtamisjärjestelmäkeskuksen Rovaniemellä toimivat osat - Pääesikunnan tutkintaosaston Rovaniemellä toimivat osat - Sotilaslääketieteen keskuksen Rovaniemen terveysasema - Viestikoelaitoksen Rovaniemellä toimivat osat - Pohjois-Suomen huoltorykmentin varuskuntaan tukeutuvat osat (pl Rovajärven alue) - Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Rovaniemellä toimivat osat Lapin lennosto Lapin lennosto on ilmavoimien pohjoisin valmiusyhtymä. Rauhan aikana lennoston tehtävänä on huolehtia Pohjois-Suomen ilmatilan valvonnasta ja turvata alueellinen koskemattomuus. Tätä tehdään ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä tutkavalvonnalla, valvonta- ja tunnistuslennoilla sekä tarvittaessa torjuntalennoilla. Lapin lennoston vastuualue käsittää lähes puolet Suomesta, Haapajärveltä aina Utsjoelle saakka. Miehitettyjä tukikohtia on kaksi, Rovaniemi ja Oulunsalo. Tutka-asemia on kahdeksan kappaletta pohjoisimman sijaitessa Kaamasessa ja eteläisimmät löytyvät Kajaanin suunnasta. Lapin lennoston juuret ja perinteet johtavat Karjalan kannakselle ja siellä Viipurinlahden suulle pieneen Koiviston kylään, jossa aloitti luutnantti Arvi Pajusen johdolla toimintansa Suomen armeijan ilmailutarhan itsenäinen Lento-osasto IV. Tuon ajan jälkeen Lapin lennoston perinnejoukko-osastot ovat sijainneet Viipurissa, Immolassa, Luonetjärvellä ja nykyisin Rovaniemellä.

10 Rovaniemellä lennosto on vaikuttanut pisimpään ja siihen liittyen juhlimmekin näin 95 -vuotisjuhlavuotena myös 40 -vuotista Rovaniemellä oloamme Tuona päivänä tulee tasan 40 vuotta siitä hetkestä, kun silloinen Hämeen lennoston komentaja Rauno Meriö otti tuloparaatin vastaan Rovaniemen keskustassa. Kaikelle yleisölle avoin ilmapuolustuksen esittelypäivä ja ilmailusta ammatti -tapahtuma järjestetään Maunun-Matin alueella tuona päivänä klo välisenä aikana. Tilaisuudessa esiintyvät mm Midnight Hawks -taitolentoryhmä, JAS 39 Gripen Ruotsista, F-16 Norjasta sekä luonnollisesti oma F-18 Hornet - monitoimihävittäjämme. Maanäyttelyssä mukana myös Lapin ilmatorjuntarykmentti, Lapin Ammattiopisto ja muut yhteistyökumppanimme. Pohjoismainen yhteistyö Lapin lennostossa Pohjoismainen yhteistyö ilmassa on käynnistynyt luvun alussa Lapin lennoston ja Ruotsin ilmavoimien Luulajassa sijaitsevan Norrbotten Wing F21:n kanssa. Suomen ja Ruotsin välinen Arctic Fighter Meet -harjoitus (AFM) on järjestetty vuosittain jo vuodesta 2003 alkaen. Harjoitus on pidetty joka toinen vuosi Luulajassa ja joka toinen vuosi Rovaniemellä. Tänä vuonna harjoitus pidettiin 1. kertaa Norjassa. AFM on ollut erinomainen harjoitus kansainvälisen kokemuksen kehittämiseksi erityisesti laivueiden nuorimmille ohjaajille. Harjoituksessa on painopisteenä nuorten ohjaajien koulutus ja toiminta pienillä osastoilla erityyppistä asejärjestelmää vastaan (DACT, Dissimilar Air Combat Training). Arctic Fighter Meet on luonut vahvan yhteistyön perustan lähes viikoittaisille Crossborder-yhteistoiminta -lentokierroksille. Kansainväliset toimintatavat sekä harjoituksiin osallistuva henkilöstö ovat AFM:ssä tulleet tutuiksi, mikä helpottaa Crossborder- lentokierrosten suunnittelua ja toteutusta. Valtakuntien rajat ylittävät Crossborder -lentokierrokset aloitettiin normaalin päivittäisen toiminnan rinnalla jo vuonna 2009 Suomen ja Ruotsin välillä. Vuodesta 2010 alkaen myös Norja on osallistunut lentokierroksiin Bodøn sekä Ørlannin tukikohdista. Suomen osalta Crossborder -harjoittelun suunnittelusta vastaa Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11, mutta lentokierroksiin osallistuu ohjaajia myös Satakunnan ja Karjalan lennostoista. Lentokierrosten lukumäärä on vuosittain lisääntynyt. Historiatietona voisi kertoa, että vuonna 2009 lennettiin yhdeksän Crossborder -lentokierrosta, vuonna kertaa ja 2011 lentokierroksia toteutui 22 kappaletta. Vuonna 2012 suomalaiset osallistuivat 32 lentokierrokseen. Crossborder -harjoittelu on erittäin kustannustehokas tapa harjoitella monimutkaisia, isoilla lento-osastoilla toteutettavia ilmaoperaatioita. Välimatkat harjoitusalueille ovat lyhyet ja erilaisia konetyyppejä vastaan voidaan toimia suoraan kotitukikohdista. Lentoja lennetään sekä kahden maan välisinä että kaikkien kolmen välisinä. Harjoitusalueita käytetään vuoroperiaatteella kaikista osallistujamaista. Harjoittelu suunnitellaan ja analysoidaan videoneuvottelulaitteistoa käyttäen. Osallistujat jakavat toisilleen lentokoneiden tallentamat paikkatiedot, joista rakennetaan tarkka simulaatio lennonjälkeiseen videoneuvotteluun. Näin jokainen pystyy oppimaan harjoituksista omat vahvuutensa ja kehitettäviä asioita. 10

11 Valojuova 2/13 Puolustusvoimauudistus Lapin lennostossa Puolustusvoima - ja ilmavoimauudistus koskee myös Lapin lennostoa varsin suuressa määrin. Vanha Lapin lennosto lakkautetaan ja perustetaan uusi hävittäjäjoukko-osasto, jonka nimeksi tulee Lapin lennosto. Varsinainen aluevastuu poistuu, jota kuvaa ehkä parhaiten englanninkielisen nimen muutos: Lapland Air Command muuttuu muotoon Lapland Fighter Wing. Henkilöstömäärä pysyy samalla tasolla kuin tälläkin hetkellä, mutta henkilöstöä kuitenkin siirtyy Lapin lennostosta muualle reilut kymmenen henkilöä ja Lapin lennostoon tulee noin 40 henkilöä muualta. Lapin lennostossa on käyty muutoskeskustelu 1 yhdeksän henkilön kanssa, muutoskeskustelu 2 kahdeksan henkilön kanssa ja tällä hetkellä kolme henkilöä on irtisanomisuhanalaisia. Väkevänä tavoitteena on kuitenkin löytää kaikille henkilöille selviytymispolku uudistuksen myllerryksessä. Lapin lennoston, kuten kaikkien ilmavoimien joukko-osastojen, organisaatio kokee suuria muutoksia. Keskeisimmät muutokset ovat: 1) Hävittäjälaivueeseen tulee yksi lentue lisää 2) Kaikki lentokonetekninen osaaminen keskitetään perustettavaan Lentotekniseen laivueeseen 3) Tukikohtakomppania lakkautetaan ja vuodesta 2015 alkaen ilmavoimille ja Lapin lennostolle tuotettavat joukot tuotetaan Jääkäriprikaatin Rovaniemellä toimivassa joukkoyksikössä. 4) Esikunnan koko pienenee lentoteknisen ja johtamisjärjestelmäalan henkilöiden siirtyessä Lentotekniseen laivueeseen sekä Viestitekniikkakeskukseen. 5) Jyväskylän alueelle perustettavaan Ilmaoperaatiokeskukseen siirretään tiettyjä tehtäviä 5. Pääjohtokeskuksesta ja toimintamalli tältä osin muuttuu. Aitojen ulkopuolelle Lapin lennosto tulee jatkossakin näkymään ja kuulumaan hyvin laajalla alueella. Tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä mutta hyvä niin. 11

12 Rajavartiolaitoksen tehtävät ja tulevaisuuden näkymät Lapissa Lapin rajavartiosto - Pohjoisen turvana kaikissa oloissa Lapin rajavartioston komentaja Eversti Jarmo Vainikka Kuvat: Lapin rajavartiosto Rajavartiolaitos ja sen pohjoisin hallintoyksikkö Lapin rajavartiosto on sisäasiainministeriön johdolla toimiva sisäisen turvallisuuden viranomainen. Vartioston toiminnan päämääränä on rauhallisten olojen säilyttäminen maamme rajoilla. Lapin rajavartiosto on pinta-alaltaan suurin hallintoyksikkö. Sen vastuulla on kaikkiaan 1608 kilometriä valtakunnanrajaa. Venäjän myötäistä rajaa on valvottavana 380 km, Norjan rajaa 736 km ja Ruotsin rajaa 488 km. Lapin rajavartioston organisaatio koostuu Rovaniemellä sijaitsevasta esikunnasta, kahdeksasta rajavartioasemasta, kahdesta rajatarkastusasemasta ja Rajajääkärikomppaniasta. Henkilöstöä vartiostolla on 290 ja toimintaa tuetaan Rovaniemelle sijoitetuilla helikoptereilla. 12

13 Valojuova 2/13 Rajaturvallisuuden ylläpidon keskeisiä toimintoja ovat maastossa tehtävä rajojen valvonta, rajatarkastukset rajanylityspaikoilla ja lentoasemilla, rikostorjunta ja sotilaallinen maanpuolustus. Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta, tarkoituksena ehkäistä ja selvittää luvattomia rajanylityksiä. Valvonta kohdistetaan etenkin Schengen-alueen ulkorajalle, jotta voitaisiin estää sen ylittäminen luvatta rajanylityspaikkojen välisellä alueella. Valvontaa tehdään käytännössä partioimalla rajan läheisillä alueilla eri kulkuneuvoja käyttäen. Apuna valvonnassa käytetään rajakoiria, helikopteria ja teknistä valvontaa. Rajavartiolaitos vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajatarkastuksilla tarkoitetaan rajanylityksen tai sen aikomuksen perusteella toteutettavia henkilön sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista ja henkilöiden kuulemista. Rajatarkastus tehdään rajanylityspaikalla tai esimerkiksi julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa. Yksi Rajavartiolaitoksen ydintoiminnoista on rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. Törkeimpinä rajat ylittävän rikollisuuden muotoina voidaan pitää ihmissalakuljetusta ja -kauppaa sekä laittoman maahantulon järjestämistä. Muita Rajavartiolaitoksen tutkimia rikoksia ovat valtionrajarikokset, ratti- ja vesiliikennejuopumukset, väärennykset, kalastus- ja metsästysrikokset sekä Lapin rajavartioston toimipaikat Rajavartioston ja Poliisin yhteinen valvontapartio. 13

14 luonnonsuojelurikokset. Pääosa tutkittavista rikoksista tulee ilmi rajamiesten päivittäisessä työssä rajanylityspaikoilla tai maastopartioinnissa. Osa tutkintaan johtavista tiedoista saadaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Kaikkiaan vartiosto tutkii vuosittain noin 300 rikosta tai rikkomusta. K ansainvälisellä yhteistyöllä ar vok asta tietoa tulevasta Suomen rajaturvallisuuden kannalta on tärkeää ylläpitää hyvät suhteet ja vaihtaa tietoja naapurimaiden rajavartioviranomaisten kanssa. Kansainvälinen yhteistoiminta on lisääntynyt ja yhteydenpito Schengen-maiden rajavartioviranomaisiin onkin säännöllistä. Hyvä esimerkki on viikoittainen yhteistyö Norjan rajaviranomaisiin (poliisi, rajavaltuutettu). Venäjän rajavartiopalvelun kanssa raja-asioita hoitavat rajavartiostojen komentajina toimivat rajavaltuutetut. Rajavaltuutettutoimintaa on delegoitu monelle käytännön tasolle. Rajanylityspaikkojen johtajilla on tilanteenmukaisia ja kuukausittaisia tapaamisia keskenään. Rajavaltuutetut neuvottelevat kuukausittain ja sähköposteja rajaan liittyvistä asioista vaihdetaan päivittäin. Rajalla valtuutettujen apulaiset tekevät yhteisiä tutkimuksia tarvittaessa. Tiiviin yhteistyön tarkoituksena on saada ennakkotietoa tilanteesta, selvittää rajatapahtumat ja säilyttää luottamukselliset ja rauhalliset olot rajalla. Yli kymmenen vuotta sitten alkanut kolmikantainen Suomi - Venäjä - Norja rajavartioyhteistyö on saanut myös hyvin konkreettisia tavoitteita. Kolmikantaisesti pohditaan muutoksia ja kehitystarpeita joita syntyy mahdollisesta EU:n ja Venäjän viisumivapaudesta. Tällöin rajanylitysliikenne tuplaantunee ja uusia henkilöitä tulee runsaasti liikenteeseen. Rajanylityspaikkojen sujuvuus ja liikennejärjestelyt tulee saattaa sitä ennen kuntoon molemmin puolin rajaa. On hyvä huomata, että viisumivapaushan ei poista kontrollia rajalta, vaan siirtää nykyisin konsulaateissa tehtävän valvontatyön rajalle tehtäväksi. Tämä lisää ja korostaa raja- ja tullimiesten vastuullista työtä rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos keskeinen osa puolustusjärjestelmää Varautumiseksi rajaturvallisuustehtäviin poikkeusoloissa Lapin rajavartiosto osallistuu puolustusvalmiuden ylläpitoon kouluttamalla asevelvollisia ja omaa henkilökuntaansa rajajoukkojen reserviin. Suomen pohjoisin varusmiesten koulutuspaikka sijaitsee Ivalossa, jossa Rajajääkärikomppanian varusmiehet saavat vaativan tiedustelukoulutuksen. Rajajääkärikomppaniassa on monipuoliset ja nykyaikaiset välineet sekä tilat koulutukseen ja vapaaajan viettoon. Ampumaradat ja harjoitusalueet ovat lähellä kasarmia, joten harjoituksissa ei kallisarvoista koulutusaikaa kulu kuljetuksiin. Vaativista olosuhteista johtuen Ivalon varusmiehillä on käytössään erinomainen varustus. Rajavar tiolaitoksen sopeuttamisohjelman vaikutukset Lapin rajavartiostossa Rajatilanne maastorajoilla on rauhallinen koko Rajavartiolaitoksen valvomalla Itärajalla. Rajatapahtumien painopiste on pysynyt kaakkoisessa Suomessa ja laittomat maahantulot maastorajoilla ovat pohjoisessa harvinaisia. Rajanylityspaikoilla liikenne on kuitenkin voimakkaassa kasvussa. Rajanylitysliikenteenkin kasvun vaikutukset näkyvät voimakkaimmin juuri Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella jonne syntyy vuosittain noin kaksi miljoonaa uutta rajanylitystä. Liikenne kasvaa myös Lapin rajanylityspaikoilla, mutta lisähenkilöstöä sen hoitoon ei vielä tarvita. Rajanylityspaikkojen työmäärän kasvun lisäksi Rajavartiolaitoksen tulee säästää valtion asettamista säästötavoitteista ja kustannustason noususta johtuen 28 miljoonaa euroa vuosibudjetistaan (13 %). Rajavartiolaitos on saanut myönteisiä päätöksiä lisävoimavaroista, mutta siitä huolimatta tarvitaan voimakkaita sopeutustoimia ja toiminnan painopisteen muutoksia. Käytännössä painopistettä vahvistetaan Venäjän rajalla Kaakkois-Suomessa, rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ja meripelastuksessa. Sotilaalliseen maanpuolustuksen osallistuminen turvataan. Jostakin on uskallettava luopua, jotta kustannussäästöjä saadaan. Vähennystä tehdään erämaisten alueiden valvontaan kolmessa pohjoisimmassa hallintoyksikössä, joista vähennetään 180 henkilöä rajavalvonnasta (- 40%). Edellä mainitusta johtuen Lapin rajavartiosto joutuu laittamaan tarkemmin tehtävänsä tärkeysjärjestykseen, jotta rajaturvallisuus ei vaarannu ja kustannuksia saadaan pienemmiksi. Rajavartioston painopiste siirtyy yhä selkeämmin Venäjän rajan valvontaan ja rajatarkastuksiin raja- ja lentoasemilla. Varusmieskoulutuksella tuotetaan Rajavartioston reserviä maanpuolustuksen tarpeisiin. 14

15 Valojuova 2/13 Lapin rajojen erämaisten osuuksien valvontaa vähennetään asteittain. Käytännössä partioiden määrä itärajalla vähenee vuoteen 2017 mennessä keskimäärin kahdeksasta partiosta 4-6 partioon vuorokaudessa. Rajojen valvonnan henkilövähennystä kompensoidaan keskitetyn johtamisen tuomalla paremmalla tilannekuvalla, partioiden liikkuvuudella, teknisillä valvontajärjestelmillä ja ilma-alusten käytöllä. Varmuudella voi sanoa, että Venäjän rajalla tärkeimmillä alueilla saadaan pidettyä hyvä toimintavalmius. Lapin rajavartioston sivutyönään tekemän erävalvonnan määrä sen sijaan vähenee. Kiinteistöjä vähennetään keskittämällä toiminnot Kelloselän, Raja-Joosepin, Ivalon ja Muonion rajavartioasemille. Utsjoen, Siilastuvan, Virtaniemen ja Karhutunturin rajavartioasemat lakkautetaan ja henkilöstö siirretään edellä mainituille rajavartioasemille. Kilpisjärvelle muodostetaan yhdessä poliisin kanssa pieni partiotukikohta, josta voidaan turvata keskeisten valvontatehtävien toteuttaminen ja helikopteritoiminnot alueella. Muutoksesta johtuen rajavartioston partioinnin määrä vähenee erityisesti sisärajojen läheisyydessä. Ruotsin ja Norjan rajoilla partioidaan vuoteen 2017 ulottuvan siirtymäajan jälkeen hyvin harvoin. Muoniosta ja Ivalosta lähtevillä partioilla voidaan edelleen kuitenkin osallistua muiden viranomaisten kanssa suoritettavaan valvontaan. Luvattomien lentojen ja vastaavien tutkinnat sisärajojen läheisyydessä hoidetaan jatkossakin. Vähenevilläkin voimavaroilla ulkorajaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus saadaan varmistettua Sallan ja Raja- Joosepin rajanylityspaikoilla sekä Lapin lentoasemilla Rovaniemellä, Kittilässä, Ivalossa ja Enontekiöllä. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan edelleen tehokkaasti. Sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet kyetään hoitamaan säästöjenkin jälkeen täysimääräisesti ja varusmiesten koulutus Ivalossa jatkuu nykyisellään. Tavoitevahvuudessa vuonna 2017 Lapin rajavartioston vahvuus on alle 200. Henkilöstö vähenee nykytilanteesta noin sadalla. Näistä noin 40 siirtyy valtakunnallisiin tukipalveluihin ja virkapaikat säilyvät toistaiseksi Lapissa. Todellinen virkojen vähenemä Lapista on noin 60 henkilöä (~20%). Vähennyksissä hyödynnetään pääasiassa eläkepoistumaa. Vuoden 2013 aikana suunnitellaan noin 20 henkilön määräajan (2-3 vuotta) kestävät siirrot Kaakkois-Suomen rajavartiostoon, jotka toteutuisivat joulukuussa Tarkemmin mahdollisista siirroista päätetään tammikuussa Kasvavan rajanylitysliikenteen hoitaminen vaatii lisää panostusta. Nykyisessä rajatilanteessa muutoksella ei ole suurta uhkaa lappilaisille. Rajaturvallisuus kyetään ylläpitämään tiivistämällä toimintaa. Rajatilanteen mahdollisesti heikentyessä tai rajanylitysliikenteen edelleen kasvaessa tulee rajavartiostolle osoittaa lisävoimavaroja. Vuoden 2014 jälkeen ei rajavartiostolla ole enää mahdollisuutta tukea eteläisen Suomen vilkkaita rajanylityspaikkoja komennuksin, kuten nykyisellään tehdään. Esimerkiksi vuoden 2013 kesällä on 20 rajavartijaa Lapista komennettuna Helsingin sataman ja lentoaseman passintarkastuksiin. Uusien rajavartijoiden rekrytoinnit Lappiin on suunniteltu aloitettavan vuonna

16 Rovaniemen varuskunnan työterveyshuolto Päällikkölääkäri Markku Kerola Rovaniemen varuskunnan terveysasema kuuluu Sotilaslääketieteen keskuksen joukkoosastoon (SOTLK) ja siellä Kenttälääkinnän palveluyksikön alaisuuteen (KLP). Varuskunnan työterveyshuolto palvelee yli 700 asiakasta, jotka tulevat kolmesta eri joukko-osastosta sekä Rakennuslaitokselta että Sotilaskodista. Työterveyshuollosta vastaavat: - päällikkölääkäri Markku Kerola sekä - työterveyshoitaja Teija Siurua. Lisäksi tiimiin kuuluvat: - osastonhoitaja / työterveyshoitaja Marjo Hokkanen, - sairaanhoitaja Maija Ärväs sekä - työfysioterapeutti Janne Vainionpää. Lisäksi terveysaseman osastosihteeri Tuula Ojapelto avustaa työterveyshuoltoa. Työterveyshuolto tarjoaa kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä kuten terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit. Myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tarjotaan työterveyshuollon asiakkaille. Työterveyshuollon tehtävä on tukea työntekijöitä työssä jaksamisessa ja työssä selviytymisessä. Asiointi työterveyshuollon kanssa. - Työterveyshoitajan sairasvastaanotto on maanantaista perjantaihin aamuisin klo Vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta tai yhteyttä voi ottaa myös puhelimitse. Lisäksi ma, ke, to ja pe on puhelintunti työterveyshoitajille klo Jos sairasvastaanottojen aikana puhelimeen ei vastata, jätä vastaajaan viesti tai laita tekstiviesti. - Henkilöstö ei vastaa puheluihin sairasvastaanottoaikojen ulkopuolella mutta voit jättää PVAH viestin tai keskuksen kautta soittopyynnön jos toivot yhteydenottoa. Kiireettömissä asioissa ajan lääkärille voi varata osastosihteerin kautta, muutoin potilaat tulevat lääkärille työterveyshoitajien kautta. Terveystarkastuksiin kutsutaan henkilöt, mutta voit myös itse varata ajan, jos tuntuu että edellisestä tarkastuksesta on kulunut pitkä aika. Terveystarkastukset toteutetaan Puolustusvoimien valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi tarkempia toimintatapoja on sovittu paikallisesti tehdyssä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa 16

17 Valojuova 2/13 17

18 Parhaiden makuhetkien puolesta Jarmo Kunnari, ravintolapäällikkö Leijona Catering, varuskuntaravintola Somero Tervetuloa palveltavaksemme varuskuntaravintola Someroon, toivottaa Leijona Cateringin ravintolapäällikkö Jarmo Kunnari. Hän johtaa Rovaniemellä 20 hengen ruokapalvelun erikoisosaajien joukkoa, joka on päivittäin valmiina tarjoamaan maittavaa ruokaa ja hyvää palvelua. Jarmo Kunnari ja Mikko Lustig juhlaillallisella työn touhussa. Rovaniemen varuskunta-alueella sijaitseva varuskuntaravintola Somero on yksi osa Leijona Cateringin vahvaa ketjua koko Suomen kattavassa toiminnassa. Leijona Catering aloitti vuonna Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen yhtiöittämisestä syntynyt osakeyhtiö jatkaa ylpeänä sen perinteitä - uudistuksia unohtamatta. Kokemuksella katettu pöytä Perustehtävämme ei yhtiöittämisen myötä muuttunut: Tarjoamme terveellistä ja maistuvaa ruokaa, joka edistää asiakkaidemme hyvinvointia. Noudatamme ravitsemussuosituksia ja varmistamme, että terveellinen ruoka myös maistuu herkulliselle. Katamme aterian sinne, missä sitä tarvitaan, luodolle tai metsään, henkilöstöravintolaan tai juhlasaliin. Ensimmäisen vuoden aikana lisäsimme omavalmistusta, aloitimme tuotteidemme laajemman myynnin pääasiassa puolustusvoimien henkilöstölle ja kiinnitimme entistä enemmän huomiota raaka-aineiden alkuperään. Leijona Cateringissa valmistuu päivässä noin ateriaa, joihin käytettävät raaka-aineet ovat pitkälti kotimaisia. Käytämme mahdollisuuksien mukaan myös lähialueen tuottajien tuotteita. Varuskuntaravintola Somero valmistaa noin 2000 ruoka-annosta/päivä. Syö meillä tai ota mukaan Henkilöstöruokailu uusiutui ensimmäisen vuoden aikana. Meillä on päivittäin tarjolla kaksi lämmintä ruokaa ja runsas salaattipöytä sekä myös itse leipomaamme tuoretta leipää. Lounaan voi nauttia ravintolassamme tai ottaa mukaan. Myymme lounasruokaa myös kotiin vietäväksi. Nämä palvelut saa kaikista toimipisteistämme, Someroharjulta sekä palvelupisteistämme Olkkavaarasta, Korkalovaarasta ja Laivueesta. Tee ennakkotilaus varmistaaksesi kaikkien vaihtoehtojen saatavuuden palvelupisteissämme. Henkilöstöruokailun maksuun kannattaa ottaa ladattava Leijona-kortti. Sillä maksat lounaasi nopeasti ja vaivattomasti. Rahaa kortille voi ladata ravintolam- 18

19 Valojuova 2/13 me kassalla pankkikortilla ja Somerossa myös käteisellä tai nettipankkitunnuksillasi internetissä. Kysy lisää henkilökunnaltamme. Järjestelmät kuntoon Ensimmäinen vuosi yrityksenä oli omien käytäntöjen luomista. Tarkensimme laatu- ja ympäristöpolitiikkaamme, loimme eettiset ohjeet toimittajillemme sekä otimme käyttöön monia sisäisiä ohjeistuksia ja toimintatapoja. Laatujärjestelmämme sertifioidaan tämän vuoden aikana ja ensi vuonna on ympäristöjärjestelmän vuoro. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on koko ruokaketjun ympäristövaikutusten vähentäminen. Tähän pyrimme ruokalistasuunnittelusta ja raaka-ainehankinnoista lähtien. Ruoan valmistuksessa ja laitevalinnoissa painotamme energiatehokkuutta. Pyrimme myös jatkuvasti vähentämään ruokahävikkiä sekä jätettä. Biojätteen määrään voivat vaikuttaa myös ruokailijat ottamalla valikoimistamme sitä mitä syövät, ja syövän sen mitä ottavat. Ruoka-aineiden tuhlaamisen välttäminen on varmasti meidän kaikkien yhteinen etumme. Juhlat tulossa? Varuskuntaravintola Somero tarjoaa päivittäin ateriat varusmiehille ja henkilöstölle, mutta sujuu meiltä myös erilaisten tilaisuuksien ruokajärjestelyt. Olemme jo vuosia järjestäneet varuskunnan tilaisuuksia, kuten Porocarpacciot tarjoiluvalmiina vieraiden nautittaviksi. esimerkiksi perinnepäivät, komentajien vaihtojuhlat, suuret tapahtumat sekä vierailujen ja saunailtojen tarjoilut. Nyt meiltä voi tilata ruokia sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia myös kodin juhliin tai vaikka ruoan urheiluseurojen tapahtumiin. Meiltä saat vuokralle myös astiastoja ja pöytäliinoja. Juhlapyhiä ennen meiltä voi ostaa niihin liittyviä tuotteita, kuten rahkapiirakkaa pääsiäiseksi, leivoksia ystävänpäiväksi tai leivonnaisia äitienpäiväksi. Täytekakku sopii joka juhlaan ja joskus juhlistamaan ihan arkeakin. Teemme kaikki tuotteet tietysti itse, hyvistä raaka-aineista. Ota yhteyttä Haluamme tarjota päivän parhaita makuhetkiä. Niinpä olemmekin kaikki Leijona Cateringissa sitoutuneet asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen. Päivittäisessä työssä painotamme palveluhenkisyyttä, vuorovaikutteisuutta ja otamme mielellämme vastaan asiakkaan kehittämisehdotuksia. Tule siis rohkeasti juttusille. Suunnitellaan yhdessä sinulle sopivat palvelut ja toimintatavat. Tiina Virtanen ja Mika Koivisto jälkiruokien äärellä. 19

20 Rovaniemen kaupunki - kehittyvä Lapin keskus Rovaniemi on kasvava Lapin pääkaupunki, joka voimakkaasti profiloituu arktisuuteen sekä pohjoisuuteen. Pohjoiset alueet ovat globaalisti ja Euroopan tasolla vahvasti lisäämässä rooliaan niin taloudellisessa kuin logistisessa mielessä. Tämä mahdollistaa Rovaniemelle tulevaisuudessa yhden hyvän kehittymisen perustan. Rovaniemi on virkeä hallinnollinen ja kaupallinen yliopistokaupunki. Maakunnan valtiolliset virastot sijoittuvat pitkälti kaupunkiin ja viime vuosina alueellistamisen kautta on saatu uusia toimintoja sijoitettua tänne, mm. hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) ja liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) vahva yksikkö. Myös kansallinen kaivosviranomainen osana turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (TUKES) on nyt Rovaniemellä. Rovaniemen kaupunki, sen tytäryhtiöt ja laajat kuntayhtymät ovat myös keskeisiä toimijoita ja työnantajia kaupungissa. Rovaniemen asema varuskuntakaupunkina on säilynyt. Nykyisellään varuskunta työllistää kahdeksisen sataa sotilasta ja siviiliä. Rovaniemi on leimallisesti edelleen hallinnon ja kaupan keskus, mutta sen merkitys Lapin puolustuksen keskuksena on säilynyt vahvana. Rovaniemellä luonto on aina lähellä. Puhdas luonto sekä elämisen laatu ja turvallisuus on keskeisessä osassa kaupungin strategioissa. Ounasvaaran alueelle sijoittuneet urheilun, liikunnan ja matkailun palvelut muodostavat kehittymis- ja kasvumahdollisuuden koko kaupungille. Voikin hyvällä syyllä sanoa Rovaniemen muodostuneen yhdeksi koko Suomen urheilun ja liikunnan keskuspaikaksi. Rovaniemen kaupunki on mahdollisuuksien paikkakunta, jolla on eväät kehittää asukkaidensa hyvinvointia ja elämänlaatua. Erityisprofiilina tulee aina muistaa, että Rovaniemi on Joulupukin virallinen kotikaupunki. Sen avulla Rovaniemi on vahvasti esillä erityisesti kansainvälisessä mediassa. Toivotamme uudet asukkaat Rovaniemelle lämpimästi tervetulleiksi osaksi vireää yhteisöämme. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 20

21 Valojuova 2/13 21

22 Rovaniemi - pohjoisen logistinen keskus Mikko Jylhä, viestintäpäällikkö Kuvat: Rovaniemen kaupunki Rovaniemi on pohjoisen logistinen keskus Autolla: Luosto 1 h 15 min Levi 1 h 40 min Ylläs 2 h Ruka 2 h 10 min Junalla: Oulu 2h 30 min Tampere 7 h 30 min Helsinki 9 h 40 min Lentäen: Helsinki 1 h 10 min Rovaniemi lyhyesti: Pinta-ala 8 017,19 km² Asukkaita Ulkomaiden kansalaisia 2.3 % Asuntokuntien määrä Kesämökkien määrä Työpaikkoja yhteensä Työllisyysaste 60,9 Työttömyysaste 12,3 Yritysten määrä Rovaniemellä toimii neljä lukiota. Lyseonpuiston lukiossa on kansainvälinen IB-linja ja kuvataidelinja. Ounasvaaran lukio on urheilupainotteinen lukio. Rovaniemellä toimii myös aikuislukio. Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto tarjoavat toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammattiopistossa on tarjolla myös aikuisväestölle suunnattua täydennyskoulutusta. Monipuolinen päivähoito - ja koulutusjärjestelmä Rovaniemen asukasluku on ja kasvu jatkuu edelleen. Väestö on muuhun Lappiin verrattuna nuorekasta ja koulutustaso on maan keskiarvoa korkeampi. Kaupunki vastaa päivähoitopalveluiden järjestämisestä, mutta yksityiset palveluiden tuottajat ovat yhä suuremmassa roolissa palveluiden tuottajina. Esiopetusta järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa. Vahvuutemme on laadukas koulutuksen palveluketju, joka ulottuu korkeimmalle yliopistotasolle saakka. Kaupungissa toimii 24 peruskoulua, Lapin Yliopiston harjoittelukoulu ja Steinerkoulu. Päivähoito lähtee perheiden tarpeista. Perusopetus tapahtuu lähikouluissa. 22

23 Valojuova 2/13 Viihtyisää asumista ja vireää vapaa-aikaa Asuinympäristömme on viihtyisä ja monipuoliset palvelut ovat aina lähellä asukkaita. Keskusta-asumisen ystäville on tulossa uusia asuinalueita ihan kaupungin ydinkeskustaan lähivuosien aikana. Kaupungin laaja tonttitarjonta mahdollistaa turvallisen asumisen lähipalveluiden äärellä. Rovaniemi tarjoaa loputtomat mahdollisuudet luonnon virikekäyttöön. Retkeily, marjastus sienestys ja metsästys ovat luontainen osa vuodenkiertoa meillä yhteys luontoon on säilynyt elävänä. Kulttuuritarjonta on kaupungissa erityisen pirteää. Huipputason konsertteja voi lähteä kuuntelemaan Kulttuuritalo Korundiin tai muihin lähellä oleviin tiloihin. Perheen pienimpiä voi viihdyttää monissa teemapuistoissa ja leikkikentillä. Vieraille voi esitellä pohjoisen elämää Tiedekeskus Pilkkeessä tai Arktikumissa. Ydinkeskustaan, Lapinaukealle, nousee lähivuosina viihtyisä uusi asuinalue. Vahva elinkeinopohja tarjoaa työtä ja toimeentuloa Vahva palvelujen ja kaupan keskus antaa työtä ja toimeentuloa myös uusille kaupunkiin tulijoille. Monipuolinen palveluvarustus ja hyvät harrastusmahdollisuudet lisäävät asukkaiden viihtymistä. Rovaniemen kaupunki, sen tytäryhtiöt ja laajat kuntayhtymät ovat myös keskeisiä toimijoita ja työnantajia kaupungissa. Kaupungin vahvasti kehittyvän elinkeinoelämän moottorina toimii kansainvälinen matkailu ja kasvava kaivosteollisuus alihankinta- ja palvelutarpeineen. Kaupan palvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Rovaniemestä on muodostunut monipuolinen ja laadukas palvelukaupunki napapiirin tuntumaan. Laadukasta asumista lähellä luontoa. Lisätietoja 23

24 Maanpuolustuskoulutus Lapin koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Yrjö Säkkinen Kuvat: Maanpuolustuskoulutuksen arkisto Yhdistys perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. MPK:n koulutus parantaa puolustusvoimien, muiden viranomaisten ja kansalaisten valmiutta toimia normaali- ja poikkeusoloissa. Yhdistys tekee yhteistyötä turvallisuuskoulutus, -kasvatus ja -tiedotustyötä tekevien viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. MPK:n toimintaa ohjaavat arvot ovat: isänmaallisuus vapaaehtoisuus osaaminen Y hteistyökumppanit Älypuhelimella (vast.) alla olevilla QR-koodeilla: Reserviläisten koulutuksessa tärkeimpänä yhteistyökumppanina on puolustusvoimat. Muita kumppaneita ovat muun muassa Pelastusopisto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry ja Suomen Punainen Risti, Suomen Erillisverkot Oy, Reserviläisurheiluliito ry ja Suomen Meripelastusseura ry. Yhteistyö perustuu kumppanuussopimuksiin. Yhdistys on mukana myös Kotitapaturmien ehkäisykampanjassa, jonka tavoitteena on koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen. Lisäksi MPK on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) jäsen. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa eri osapuolia hyödyntävä tietojen, taitojen ja kokemusten vaihto. Yhdistys tekee yhteistyötä Viron Kaitseliitin ja Ruotsiin Hemvärnetin kanssa. Karttalinkki Facebook MPK Lappi kotisivut Koulutuskalenteri Koulutus- ja tukiyksiköt (KOTU-yksiköt) Koulutuksen toteutuksesta vastaavat jokaisessa maakunnassa olevat KOTU-yksiköt, Lapiin KOTU-yksikön toimialueena on koko Lapin maakunta. Yksikön päällikkönä toimii Yrjö Säkkinen. Lapin KOTU-yksikön yhteystiedot: Lapin koulutus- ja tukiyksikkö, Someroharjuntie, ROVANIEMI, puh , sähköposti: lappi@mpk.fi kotisivut: facebook: Lapin koulutus- ja tukiyksikössä on yhteensä noin 120 sitoutunutta vapaaehtoista kansalaista erilaisissa tehtävissä antamassa oman panoksensa turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Osa sitoutuneista on Puolustusvoimien hyväksymiä kouluttajia, joita käytetään ensi sijassa Puolustusvoimien tilaamassa koulutuksessa, osa on siviiliammattinsa tai harrastuksensa avulla pätevöitynyt toimimaan eri tasoisissa tehtävissä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa. Sitoutuneista suurin osa on miespuolisia reserviläisiä, mutta myös naisia on mukana, noin 15 %. KOTU-yksikköön otetaan jatkuvasti uusia toimijoita, joten tervetuloa mukaan lisäämään turvallisuutta yhdessä! 24 Maanpuolustuskoulutus Turvallisuutta yhdessä!

25 Valojuova 2/13 Lapin KOTU-yksikön tärkein tehtävä on koulutus, ohessa esimerkkejä koulutustarjonnasta: YRJÖ SÄKKINEN 1 Puolustusvoimien tilaama koulutus Reserviläisjohtaja 1 ja 2 nuorille reservin johtajille Länsi-Pohja-harjoitus (maakuntajoukoille) Maakuntakomppanian kuntotestit 2 Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Aurinkovaara-harjoitus vapaaehtoisille reserviläisille Ylitorniolla Viestikurssit Kuntomarssit reserviläisille Ampumataito- ja johtamispäivät reserviläisille eri puolilla Lappia SRA-ammunnat eri puolilla Lappia (sovellettu reserviläisammunta) Länsi-Pohja 12, haavoittuneen auttaminen. 3 Varautumisen ja turvallisuuden (VARTU-koulutus) Varautuminen, esim Selviydy sähköttä Etsintä, pelastus Evakuointi ja väestönsuojelu Turvallisuus, esim. Seniorin turvakurssi, Maahanmuuttajan turvakurssi, Nuorten turvakurssi, Kehitysvammaisen turvakurssi Ensiapu Henkinen tuki Itsepuolustus Maastotaidot Lapin KOTU-yksikkö osallistuu myös Lapin Aluehallintoviranomaisen (AVI) johtaman Sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää vuosittain KOTU-yksiköissä 1700 kurssia, joissa on osallistujia ja koulutusvuorokausia kertyy Luvut ovat olleet koko ajan kasvussa. Lapin KOTU-yksikön osuus kokonaisuudesta on vuosittain yhteensä noin 50 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu noin 1500 henkilöä, koulutusvuorokausia on noin Koulutuksesta noin 63% on sotilaallista ja noin 37% VARTU-koulutusta. Aurinkovaara 12, etenemismuotoja harjoittelemassa. YRJÖ SÄKKINEN MPK MPK:n järjestämään koulutukseen voi tutustua ja kursseille ilmoittautua os: koulutuskalenteri Tervetuloa tutustumaan tarkemmin toimintaamme käymällä toimistollamme, johon on sisäänkäynti Lapin ilmatorjuntarykmentin esikuntarakennuksessa olevan rykmenttisalin ala-aulasta, tai osallistumalla kursseillemme! Maahanmuuttajan turvakurssi Maanpuolustuskoulutus Turvallisuutta yhdessä! 25

26 Ex-rykmenttiläisen kynästä Maarit Airaksinen, evp. johdon sihteeri/siviilien henkilöstöasioiden hoitaja It-rykmentti osaksi prikaatia kuului lehden otsikko helmikuussa Uutinen alkoi näin: Sodankylä ja Jääkäriprikaati selvinnevät puolustusvoimauudistuksesta vähäisin kolhuin. Jääkäriprikaatia esitetään säilytettäväksi ja vahvistettavaksi Lapin ilmatorjuntarykmentin joukkoyksiköllä. Uutinen kosketti ja huolestutti. Sehän on minun työpaikkani, ajattelin. Siitä huolimatta, että olin jäänyt eläkkeelle johdon sihteerin ja siviilihenkilöstön henkilöstöasioiden hoitajan virasta, palveltuani puolustusvoimia liki 40- vuotta. Puolustusvoimat - Lapin ilmatorjuntarykmentti, jonka eteen olen koko sydämelläni tehnyt työtä kaikki nämä vuodet, ja joka oli ollut minulle erittäin tärkeä, hyvä ja mieluisa työyhteisö. Näin jälkikäteen voin todeta, että mieltäni on lämmittänyt se, että olen saanut työskennellä koko virkaurani henkilöstöalalla. Se on ollut merkittävä osa elämääni - ihmisiä, asioita ja tunnetta. Kiitos kuuluu ennen kaikkea Teille, unohtumattomille työkavereille. Myös rovaniemeläisenä päättäjänä voin todeta, että Lapin ilmatorjuntarykmentillä ja koko varuskunnan olemassaololla on erittäin suuri taloudellinen, työllistävä sekä imagollinen merkitys Rovaniemelle ja koko tälle talousalueelle. Mutta palataan nyt vuoteen 1970, siihen mistä tämä kaikki minun osaltani alkoi. Opiskelin Rovaniemellä kauppaoppilaitoksessa. Syksyllä 1970 olimme opiskelukavereideni kanssa sattumalta katsomassa Tommin sillalla ohimarssia, joka suoritettiin nelostiellä. Sillä hetkellä en voinut edes unissanikaan kuvitella, että siinä marssii minun tuleva työyhteisöni elämäni, joka on antanut minulle haasteita sekä siivet yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Keväällä 1973 Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston esikunnan komentotoimistossa avautui konekirjoittajan peruspalkkainen virka. Olin tuolloin määräaikaisessa tehtävässä Rovaniemen sotilaspiirin esikunnassa toimistotehtävissä. Hain virkaa 47 muun hakijan kanssa. Meistä viisi kutsuttiin haastatteluun. Aikaa kului ja olin varma, että valinnat oli tehty, kunnes silloinen komentotoimiston päällikkö, ylivääpeli Markus Nurila soitti ja ilmoitti, että komentaja Pentti Mäki on nimittänyt teidät virkaan milloin otatte viran vastaan? Ensimmäinen työpäivä Someroharjulla takana otin viran vastaan ja ennen työtehtävien aloittamista vannoin Rovaniemen Käräjäoikeudessa käräjätuomarin edessä, kaksi sormea raamatulla, virkavalan. Kaikki oli niin virallista, jännittävää, jopa pelottavaa. Se ei ole unohtunut mielestäni. Virkavalaa vannoessani en olisi uskonut, että vannon vielä samassa salissa tuomarivalan ja toimin pöydän toisella puolella lautamiehenä ja herastuomarina. Ammattiyhdistysuralle puolivahingossa Ammattiyhdistystyöni alkoi vuonna 1973 toisena työpäivänäni, kun sotilasteknikko Reino Viertola tuli työhuoneeseeni. Hän jätti työpöydälleni Rovaniemen osaston silloisen arkiston ilmoittaen: olemme eilen illalla vuosikokouksessa valinneet sinut Rovaniemen osaston sihteeriksi. Sanoin hänelle, että minä en kuulu mihinkään liittoon, mutta hän vastasi, ei hätää, laita tuohon allekirjoitus ja asia on hoidettu. Siitä alkoi ammattiyhdistystoimintani Rovaniemen Osasto ry:ssä ja Maanpuolustuksen Henkilökuntaliito ry:ssä. Toimin koko virkaurani osaston ja liiton mitä erilaisimmissa vastuullisissa tehtävissä. Viimeiset työvuodet olin Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton valtuuston puheenjohtajana, mistä voin vain olla nöyrän kiitollinen koko silloiselle liki 6000 jäsenelle. 26