Valojuova 2/13. VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valojuova 2/13. VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 2/2013"

Transkriptio

1 Valojuova 2/13 VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 2/2013

2 TEEMA: Rovaniemen varuskunta Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan katsaus 4 Killan kuulumisia 6 Lapin Lennosto 8 Lapin Rajavartiosto 12 Rovaniemen varuskunnan työterveyshuolto 16 Leijona catering 18 Rovaniemen kaupunki 20 Maanpuolustuskoulutus ry 24 Ex-rykmenttiläisen kynästä 26 Valojuovassa 10 vuotta sitten 30 Henkilöstöasiat 32 Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentajan vaihdos 34 Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuus 36 Länsi-Pohja Sotilasvala ja -vakuutus 40 Rykmentin hiihtomestaruuskilpailut 42 Tapahtumia 44 Aliupseerikurssi 2/12 48 Lapin ilmatorjuntarykmentin ja Lapin ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, ROVANIEMI puh Kotisivut: Sähköposti: Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Teijo Oksanen kapteeni Toni Hautaniemi Taitto: tiedotussihteeri Jaana Vienola Kuvat: Jaana Vienola sekä erikseen mainitut Aliupseerikurssin linjakuvat: Fotox Rovaniemi Painosmäärä: 750 kpl, Tornion Kirjapaino 13. vuosikerta Kansikuva: Alikersantti Markus Kumpulaa hymyilyttää edessä oleva Lohtajan ilmatorjuntaharjoitus. Takakansi: Sotkun nalle Sarriojärven maisemissa. Etsitään aineistoa rykmentin historiikkiin. Löytyykö sinulta rykmentin aikaisia vanhoja kuvia? Onko jäänyt mieleen joku hauska tai muuten vaan erikoinen tapahtuma? Tarvitsemme valokuvia, (negatiiveja, paperikuvia, dioja, sähköisiä kuvatiedostoja), kertomuksia, omien tekemienne artikkeleiden tai kirjoitelmien kopioita, vinkkejä tapahtumista ym kaikkea muuta, mistä voisi olla apua LAPITR:n tai sen perinnejoukkojen historian taltioimisessa. Lähetä muistosi meille mennessä. Valokuviin tulisi liittää kuvan tiedot sekä palautusosoite. Tule mukaan laatimaan kirjaa maan huipulla olevasta viimeisestä itsenäisestä ilmatorjuntarykmentistä. Aineisto pyydetään lähettämään Jaana Vienolalle (puh ). 2

3 Valojuova 2/13 Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat, Kesä tuli tänä vuonna Someroharjulle varsin vauhdikkaasti. Lumet lähtivät lähes parissa viikossa ja tuntui siltä kuin kevät olisi jäänyt kokonaan välistä pois. Toukokuun loppupuolella ilman lämpötilakin oli normaalia korkeampi. Rovaniemi taisi hetken aikaa olla Euroopan lämpimin kaupunki. Poikkeuksellinen on ollut myös Lapin ilmatorjuntarykmentin kevätkausi. Tammikuussa alkoi henkilöstön hakeminen avoinna oleviin henkilöstökokoonpano 2015 tehtäviin, jotka sitten vahvistettiin puolustusvoimien henkilöstöpäällikön johdolla huhtikuun alkupuolella. Tämän jälkeen käynnistyi muutoskeskustelut sijoittamattomien kanssa, jonka jälkeen määritettiin irtisanomisuhanalaiset. Heidän asemansa muutoksessa vahvistettiin toukokuussa, jotta voidaan käynnistään tarvittavat tukitoimet. Toivon lämpimästi, että heillekin vielä löytyisi hyvä selviytymispolku tässä muutoksessa. Kaikista tulevista muutoksista huolimatta emme saa jäädä poteroon makaamaan vaan noustava sieltä ylös tähystämään tulevaisuuteen sekä kehittämään osaamistamme ja toimintamalliamme uuden Jääkäriprikaatin (JPR 2015) mukaiseksi. Rykmentissämme on perinteisesti aina ollut hyvä tekemisen meininki. Tästä on hyvänä esimerkkinä kuluneelta keväältä erilaisten vierailujen, tapahtumien ja harjoitusten (mm Trombi-harjoitus) toimeenpano ja tukeminen. Vaikka osa näistä tehtävistä ei ole olleet meidän niin sanottuja perustehtäviä, niin rykmentin koko henkilöstö on hoitanut tehtävänsä ammattitaidolla ja asenteella. Palaute edellä mainituista toimista on ollut erittäin positiivista. Suuret kiitokset tästä koko rykmentin henkilöstölle. Toivottavasti sama tahti jatkuu ensi vuoden loppuun ja siitä eteenpäin. Rykmenttimme on edelleenkin nousevalla käyrällä. Lomien jälkeen jatkamme taas puolustusvoimauudistusta. Laajemmat suunnitelmat sen osalta on tehty ja yksityiskohtaisia ollaan laatimassa tämän vuoden aikana. Toimeenpano alkaa näkyä ensi vuonna ja ensimmäinen konkreettinen temppu on uuden Lapin sotilassoittokunnan perustaminen. Toimeenpanoa varten rykmenttiin alkaa siirtyä uutta henkilöstöä kesän jälkeen. Tämä siirtyvä henkilöstö kävi perheineen tutustumassa Rovaniemen kaupunkiin ja rykmenttiin toukokuun alussa. Tervetulotoivotuksia olivat jakamassa muun muassa kaupungin johtaja kaupungintalolla ja joulupukki napapiirin kammarissaan. Muutoksen virrassa on hyvä katsella myös taaksepäin ja jopa pidemmälle. Tätä varten rykmentissä on aloitettu LAPITR:n historiikin kokoaminen. Työ tulee olemaan yhteinen ponnistuksemme rykmentin historian saamiseksi yksiin kansiin. Tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2015 alussa. Tässä kohtaa kannustan nykyisiä ja entisiä rykmenttiläisiä tai muuten rykmentin historiaa tuntevia kaivelemaan piirongin laatikoita, josko sieltä löytyisi hyviä kuvia tai mieleenpainuneita muistoja erilaisista tapahtumista tai sattumuksista. Erillinen aiheeseen liittyvä etsintäkuulutus löytyy toisaalta tästä lehdestä. Tämän numeron teema on Rovaniemen varuskunta ja se on osin suunnattu rykmenttiin siirtyvälle henkilöstölle. Eri kirjoituksissa esitellään Rovaniemen kaupunkia ja varuskunnan keskeisiä toimijoita sekä miten heidän toimintansa on muuttumassa tulevassa uudistuksessa. Tästä numerosta alkaen alamme lehdessämme myös muistelemaan vanhoja aikoja. Tätä varten olemme luoneet kaksi uutta vakiopalstaa; exrykmenttiläisen kynästä ja Valojuovassa 10 vuotta sitten. Mukavia ja kesäisiä lukuhetkiä sekä rentouttavaa lomaa kaikille Everstiluutnantti Teijo Oksanen Päätoimittaja 3

4 Komentajan katsaus Lapin ilmatorjuntarykmentti osana Rovaniemen varuskuntaa Lapin ilmatorjuntarykmentin tehtävänä on sodanajan joukkojen tuottaminen varusmiehistä ja reserviläisistä, asevelvollisuusasioiden hoitaminen Lapin 12 eteläisen kunnan alueella, sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpito, Rovaniemen varuskunnan joukkojen huollollinen tukeminen, valtakunnalliset ilmatorjunnan kehitystehtävät ja maanpuolustustyö. Nämä tehtävät jatkuvat vuoden 2014 loppuun asti. Rykmentillä on myös tiivis yhteistoiminta naapurijoukko-osaston, Lapin lennoston, kanssa liittyen yhteiseen huoltoon, vartiostoon ja varuskunnallisiin tapahtumiin. Puolustusvoimauudistuksen myötä yhteistyö Jääkäriprikaatin kanssa on myös muuttunut lähes viikoittaiseksi. Puolustusvoimauudistuksessa Lapin ilmatorjuntarykmentti lakkautetaan itsenäisenä joukko-osastona ja sen jäljelle jäävät osat liitetään Jääkäriprikaatiin. Ilmatorjuntapatteristo, aluetoimisto, sotilassoittokunta ja huoltokeskus jäävät Rovaniemelle, mutta niiden organisaatiot muutetaan vastaamaan vuoden 2015 mukaisia tehtäviä ja toimintaa. Ensimmäiset organisaatiomuutokset tehdään jo ensi vuoden alkupuolella ja ne koskevat Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoa ja Lapin sotilassoittokuntaa. Loput rykmentin organisaatiomuutokset tehdään pääosin vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. Uuden Jääkäriprikaatin suunnittelutyö on käynnistetty Jääkäriprikaatin komentajan johdolla. Suunnittelu toteutetaan toimialoittain työryhmissä, joissa jokaisessa on mukana prikaatin ja rykmentin henkilöstöä. Suunnittelu- ja valmistelutyö on edennyt aikataulussa ja hyvässä yhteishengessä. On kaikkien etu, että yhdistymisen valmistelut ja toimeenpano saadaan tehtyä ajoissa ja hyvin vuosien aikana. Samalla voidaan tasata työkuormaa sekä luoda hyvät edellytykset uuden joukko-osaston ja palkatun henkilökunnan toiminnalle sekä varusmiesten koulutukselle vuonna Lapin ilmatorjuntarykmentti saavutti viime vuonna jälleen kerran hyvät tulokset henkilökunnan työilmapiirikyselyssä, varusmiesten koulutustuloksissa, varusmiespalveluksen loppukyselyssä ja joukko-osaston toiminnan kehittämisessä. Vanha tekemisen meininki siis jatkuu ja tästä kiitos kuuluu eri toimialojen ja työpisteiden johtajille ja henkilöstölle. Kiitos kuuluu myös Someroharjun muille toimijoille kuten Rovaniemen terveysasemalle, Leijona Cateringille ja Sotilaskodille. Rykmentin tavoitteena on pitää edelleen joukon asenne, tekeminen ja tulokset korkealla tasolla ja viedä ne joukon mukana omalta osaltaan uuteen Jääkäriprikaatiin. Tämä on samalla myös haaste. Kuinka pidetään tulokset korkealla tasolla samalla kun tehdään joukkoosaston jokapäiväisiä tehtäviä, organisaatiomuutosta ja pidetään henkilöstöstä huolta? Uskon ja luotan, että nämä kaikki ovat tehtävissä, kun ajoissa aloitetaan ja siten työkuormaa tasataan. Tietenkin siinä tarvitaan henkilöstöltä tahtoa tehdä ja toisaalta halua osallistua muutokseen. Siispä katse eteen - päin! On luonnollista, että joidenkin työntekijöiden osalta muutoksen valmistelu ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä, jos uudessa organisaatiossa ei ole osoittaa tehtävää henkilöstökokoonpanosuunnitelman mukaisesti. Teemme kuitenkin heidän työllistymisensä eteen kaiken mahdollisen Puolustusvoimien erityistukien ja rykmentin omien toimenpiteiden mukaisesti. Tavoitteena on tietenkin heidän työllistymisensä viimeistään vuoden 2015 alussa. Samalla pidämme huolta myös joukko-osastosta siirtyvästä henkilöstöstä. Rykmentistä on jo siirtynyt ja siirtyy tämän ja ensi vuoden aikana henkilöstöä Puolustusvoimien muihin organisaatioihin henkilöstökokoonpanosuunnitelman mukaisesti. Siis paljon on asioita työn alla ja muutoksessa. Mutta uskon, että hyvällä ja ajoissa aloitetulla suunnittelulla ja valmistelulla, lujalla tahdolla ja hyvällä hengellä asiat saadaan ajoissa paikalleen. Rykmenttiin tulee uutta henkilöstöä jo tänä syksynä ja vuoden 2014 alussa erityisesti Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon ja Lapin sotilassoittokuntaan. Toivotan uuden henkilöstön ja Teidän läheiset lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle ja Lapin ilmatorjuntarykmenttiin. Tänne on helppo kotiutua, koska ihmiset ovat täällä välittömiä ja asiat hoituvat. Rykmentti on

5 Valojuova 2/13 hyvä joukko ja se ottaa tulevan henkilöstön hienosti vastaan. Tästä on itselläni ja esikuntapäälliköllä erittäin hyvät kokemukset viime syksyn ja tämän talven ajalta. Me Lapin ilmatorjuntarykmentissä teemme parhaamme Teidän saapumisen ja työn teon aloittamisen eteen. Lisäksi Rovaniemen kaupungissa on hyvät mahdollisuudet ja järjestelyt niin yksittäisten työntekijöiden kuin perheiden elämän ja vapaa-ajan järjestämiseksi. Vielä kerran tervetuloa! Tässä samalla onnittelen kesäkuussa ylennettyjä henkilökuntaan kuuluvia ja varusmiehiä. Samoin onnittelen aliupseerikoulusta valmistuneita oppilaita, uusia ryhmänjohtajia. Pääsette johtamaan tulevaa ryhmäänne ja soveltamaan käytäntöön niitä tietoja ja taitoja, joita peruskoulutuskaudella ja aliupseerikoulussa olette oppineet. Toivotan kaikille rykmenttiläisille ja lehden lukijoille oikein hyvää kesää ja kesälomaa! Rykmentin komentaja everstiluutnantti Arto Ikonen

6 Killan tapahtumia 10 vuotta sitten

7 Valojuova 2/13 Killan kuulumisia Pohjois-Suomen ilmapuolustusseminaari 2013 Eero Pajula Vuoden 2013 seminaari pidettiin Rovaniemellä Someroharjulla 26. helmikuuta. Ilmapuolustusseminaareja on järjestetty Rovaniemellä jo 30 vuoden ajan, ensimmäinen seminaari vuonna Silloin nimenä taisi olla Pohjois-Suomen ilmatorjuntaseminaari, mutta ajatussisältö ja tarkoitus olivat samat. Seminaarit ovat olleet julkisia ja niissä on käsitelty huipputason alustuksin ilmatorjunnan tai ilmavoimien historiallisia tai ajankohtaisia aiheita. Lapin Ilmatorjuntakilta ry ja Lapin Lennoston Kilta ry ovat yhdessä olleet vastuussa seminaarin järjestelyistä. Tämän vuoden seminaarissa alustivat Helsingistä Lappiin vierailulle tullut eversti (EVP) Ahti Lappi aiheesta Ohjukset ilmapuolustuksessa sotakokemusten valossa ja paikallisena asiantuntijana Lapin lennoston komentaja eversti Harri Leppälaakso aiheesta Ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä suihkukonekaudella. Seminaarissa oli yli 70 osallistujaa ja molemmat loistavat esitelmät saivat yleisöltä ansaitsemansa kiitokset. Killat tarjosivat osallistujille seminaarikahvit ja hillomunkit, jotka Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys oli järjestänyt paikalle. Ahti Lappi pohjasi alustuksensa kirjoittamiinsa kirjoihin, lopputulos oli hyvin havainnollistettua, selvää ja vakuuttavaa.

8 Lapin lennosto Puolet Suomesta - Suomen puolesta Lapin lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Pekka Haavikko Kuvat: Lapin lennoston arkisto Rovaniemen varuskunta Rovaniemen varuskunta on yksi Suomen suurimmista varuskunnista, kun tarkastellaan sen vaikuttavuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Yli 800 henkilön työllistävä vaikutus Rovaniemen alueella nostaa Puolustusvoimat neljänneksi suurimmaksi työnantajaksi Rovaniemen kaupungin, Sairaanhoitopiirin ja Koulutuskuntayhtymän jälkeen. Varusmiesten määrän osalta Rovaniemen varuskunta ei ole suuri, mutta asevelvolliset näkyvät aktiivisesti Rovaniemen kaupungissa, sillä kasarmialueen läheinen sijainti mahdollistaa myös vapaiden viettämisen kaupungissa. Lapin lennoston komentaja, eversti Harri Leppälaakso, toimii Rovaniemen varuskunnan päällikkönä sekä samalla alueen suurimman joukko-osaston, Lapin lennoston, komentajana. Varuskunnallisissa asioissa hän on Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajan alainen. Tällaisia asioita ovat muun muassa varuskuntakaavoitus, ampuma-alueiden ja harjoitusalueiden sekä kouluampumaratojen kehittäminen ja ylläpito, turvallisuustoiminta sekä tilahallinta. Lapin lennoston komentajana hän on ilmavoimien komentajan alainen. Lennoston valvonta-alue käsittää pinta-alaltaan noin Alankomaiden, Belgian ja Sveitsin suuruisen alueen. Yleisinä tehtävinä varuskunnan tehtäviä paikallishallintoviranomaisena ovat muun muassa: - yhteistoiminta alueensa viranomaisten ja kuntien kanssa esimerkiksi kaavoituksen, yhteisten rakennushankkeiden, liikennejärjestelyjen, yhteisten tapahtumien ja työhyvinvointipalveluiden osalta - tiedottaminen varuskunnallisista asioista - yhteistoiminta Senaatti -kiinteistöjen kanssa palvelussuhdeasuntoasioissa - yhteistoiminta Metsähallituksen kanssa

9 Valojuova 2/13 VARUSKUNNAN JOUKOT: - Lapin lennoston Rovaniemellä toimivat osat - Lapin ilmatorjuntarykmentti (ml Lapin aluetoimisto) - Pohjois-Suomen johtamisjärjestelmäkeskuksen Rovaniemellä toimivat osat - Pääesikunnan tutkintaosaston Rovaniemellä toimivat osat - Sotilaslääketieteen keskuksen Rovaniemen terveysasema - Viestikoelaitoksen Rovaniemellä toimivat osat - Pohjois-Suomen huoltorykmentin varuskuntaan tukeutuvat osat (pl Rovajärven alue) - Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Rovaniemellä toimivat osat Lapin lennosto Lapin lennosto on ilmavoimien pohjoisin valmiusyhtymä. Rauhan aikana lennoston tehtävänä on huolehtia Pohjois-Suomen ilmatilan valvonnasta ja turvata alueellinen koskemattomuus. Tätä tehdään ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä tutkavalvonnalla, valvonta- ja tunnistuslennoilla sekä tarvittaessa torjuntalennoilla. Lapin lennoston vastuualue käsittää lähes puolet Suomesta, Haapajärveltä aina Utsjoelle saakka. Miehitettyjä tukikohtia on kaksi, Rovaniemi ja Oulunsalo. Tutka-asemia on kahdeksan kappaletta pohjoisimman sijaitessa Kaamasessa ja eteläisimmät löytyvät Kajaanin suunnasta. Lapin lennoston juuret ja perinteet johtavat Karjalan kannakselle ja siellä Viipurinlahden suulle pieneen Koiviston kylään, jossa aloitti luutnantti Arvi Pajusen johdolla toimintansa Suomen armeijan ilmailutarhan itsenäinen Lento-osasto IV. Tuon ajan jälkeen Lapin lennoston perinnejoukko-osastot ovat sijainneet Viipurissa, Immolassa, Luonetjärvellä ja nykyisin Rovaniemellä.

10 Rovaniemellä lennosto on vaikuttanut pisimpään ja siihen liittyen juhlimmekin näin 95 -vuotisjuhlavuotena myös 40 -vuotista Rovaniemellä oloamme Tuona päivänä tulee tasan 40 vuotta siitä hetkestä, kun silloinen Hämeen lennoston komentaja Rauno Meriö otti tuloparaatin vastaan Rovaniemen keskustassa. Kaikelle yleisölle avoin ilmapuolustuksen esittelypäivä ja ilmailusta ammatti -tapahtuma järjestetään Maunun-Matin alueella tuona päivänä klo välisenä aikana. Tilaisuudessa esiintyvät mm Midnight Hawks -taitolentoryhmä, JAS 39 Gripen Ruotsista, F-16 Norjasta sekä luonnollisesti oma F-18 Hornet - monitoimihävittäjämme. Maanäyttelyssä mukana myös Lapin ilmatorjuntarykmentti, Lapin Ammattiopisto ja muut yhteistyökumppanimme. Pohjoismainen yhteistyö Lapin lennostossa Pohjoismainen yhteistyö ilmassa on käynnistynyt luvun alussa Lapin lennoston ja Ruotsin ilmavoimien Luulajassa sijaitsevan Norrbotten Wing F21:n kanssa. Suomen ja Ruotsin välinen Arctic Fighter Meet -harjoitus (AFM) on järjestetty vuosittain jo vuodesta 2003 alkaen. Harjoitus on pidetty joka toinen vuosi Luulajassa ja joka toinen vuosi Rovaniemellä. Tänä vuonna harjoitus pidettiin 1. kertaa Norjassa. AFM on ollut erinomainen harjoitus kansainvälisen kokemuksen kehittämiseksi erityisesti laivueiden nuorimmille ohjaajille. Harjoituksessa on painopisteenä nuorten ohjaajien koulutus ja toiminta pienillä osastoilla erityyppistä asejärjestelmää vastaan (DACT, Dissimilar Air Combat Training). Arctic Fighter Meet on luonut vahvan yhteistyön perustan lähes viikoittaisille Crossborder-yhteistoiminta -lentokierroksille. Kansainväliset toimintatavat sekä harjoituksiin osallistuva henkilöstö ovat AFM:ssä tulleet tutuiksi, mikä helpottaa Crossborder- lentokierrosten suunnittelua ja toteutusta. Valtakuntien rajat ylittävät Crossborder -lentokierrokset aloitettiin normaalin päivittäisen toiminnan rinnalla jo vuonna 2009 Suomen ja Ruotsin välillä. Vuodesta 2010 alkaen myös Norja on osallistunut lentokierroksiin Bodøn sekä Ørlannin tukikohdista. Suomen osalta Crossborder -harjoittelun suunnittelusta vastaa Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11, mutta lentokierroksiin osallistuu ohjaajia myös Satakunnan ja Karjalan lennostoista. Lentokierrosten lukumäärä on vuosittain lisääntynyt. Historiatietona voisi kertoa, että vuonna 2009 lennettiin yhdeksän Crossborder -lentokierrosta, vuonna kertaa ja 2011 lentokierroksia toteutui 22 kappaletta. Vuonna 2012 suomalaiset osallistuivat 32 lentokierrokseen. Crossborder -harjoittelu on erittäin kustannustehokas tapa harjoitella monimutkaisia, isoilla lento-osastoilla toteutettavia ilmaoperaatioita. Välimatkat harjoitusalueille ovat lyhyet ja erilaisia konetyyppejä vastaan voidaan toimia suoraan kotitukikohdista. Lentoja lennetään sekä kahden maan välisinä että kaikkien kolmen välisinä. Harjoitusalueita käytetään vuoroperiaatteella kaikista osallistujamaista. Harjoittelu suunnitellaan ja analysoidaan videoneuvottelulaitteistoa käyttäen. Osallistujat jakavat toisilleen lentokoneiden tallentamat paikkatiedot, joista rakennetaan tarkka simulaatio lennonjälkeiseen videoneuvotteluun. Näin jokainen pystyy oppimaan harjoituksista omat vahvuutensa ja kehitettäviä asioita. 10

11 Valojuova 2/13 Puolustusvoimauudistus Lapin lennostossa Puolustusvoima - ja ilmavoimauudistus koskee myös Lapin lennostoa varsin suuressa määrin. Vanha Lapin lennosto lakkautetaan ja perustetaan uusi hävittäjäjoukko-osasto, jonka nimeksi tulee Lapin lennosto. Varsinainen aluevastuu poistuu, jota kuvaa ehkä parhaiten englanninkielisen nimen muutos: Lapland Air Command muuttuu muotoon Lapland Fighter Wing. Henkilöstömäärä pysyy samalla tasolla kuin tälläkin hetkellä, mutta henkilöstöä kuitenkin siirtyy Lapin lennostosta muualle reilut kymmenen henkilöä ja Lapin lennostoon tulee noin 40 henkilöä muualta. Lapin lennostossa on käyty muutoskeskustelu 1 yhdeksän henkilön kanssa, muutoskeskustelu 2 kahdeksan henkilön kanssa ja tällä hetkellä kolme henkilöä on irtisanomisuhanalaisia. Väkevänä tavoitteena on kuitenkin löytää kaikille henkilöille selviytymispolku uudistuksen myllerryksessä. Lapin lennoston, kuten kaikkien ilmavoimien joukko-osastojen, organisaatio kokee suuria muutoksia. Keskeisimmät muutokset ovat: 1) Hävittäjälaivueeseen tulee yksi lentue lisää 2) Kaikki lentokonetekninen osaaminen keskitetään perustettavaan Lentotekniseen laivueeseen 3) Tukikohtakomppania lakkautetaan ja vuodesta 2015 alkaen ilmavoimille ja Lapin lennostolle tuotettavat joukot tuotetaan Jääkäriprikaatin Rovaniemellä toimivassa joukkoyksikössä. 4) Esikunnan koko pienenee lentoteknisen ja johtamisjärjestelmäalan henkilöiden siirtyessä Lentotekniseen laivueeseen sekä Viestitekniikkakeskukseen. 5) Jyväskylän alueelle perustettavaan Ilmaoperaatiokeskukseen siirretään tiettyjä tehtäviä 5. Pääjohtokeskuksesta ja toimintamalli tältä osin muuttuu. Aitojen ulkopuolelle Lapin lennosto tulee jatkossakin näkymään ja kuulumaan hyvin laajalla alueella. Tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä mutta hyvä niin. 11

12 Rajavartiolaitoksen tehtävät ja tulevaisuuden näkymät Lapissa Lapin rajavartiosto - Pohjoisen turvana kaikissa oloissa Lapin rajavartioston komentaja Eversti Jarmo Vainikka Kuvat: Lapin rajavartiosto Rajavartiolaitos ja sen pohjoisin hallintoyksikkö Lapin rajavartiosto on sisäasiainministeriön johdolla toimiva sisäisen turvallisuuden viranomainen. Vartioston toiminnan päämääränä on rauhallisten olojen säilyttäminen maamme rajoilla. Lapin rajavartiosto on pinta-alaltaan suurin hallintoyksikkö. Sen vastuulla on kaikkiaan 1608 kilometriä valtakunnanrajaa. Venäjän myötäistä rajaa on valvottavana 380 km, Norjan rajaa 736 km ja Ruotsin rajaa 488 km. Lapin rajavartioston organisaatio koostuu Rovaniemellä sijaitsevasta esikunnasta, kahdeksasta rajavartioasemasta, kahdesta rajatarkastusasemasta ja Rajajääkärikomppaniasta. Henkilöstöä vartiostolla on 290 ja toimintaa tuetaan Rovaniemelle sijoitetuilla helikoptereilla. 12

13 Valojuova 2/13 Rajaturvallisuuden ylläpidon keskeisiä toimintoja ovat maastossa tehtävä rajojen valvonta, rajatarkastukset rajanylityspaikoilla ja lentoasemilla, rikostorjunta ja sotilaallinen maanpuolustus. Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta, tarkoituksena ehkäistä ja selvittää luvattomia rajanylityksiä. Valvonta kohdistetaan etenkin Schengen-alueen ulkorajalle, jotta voitaisiin estää sen ylittäminen luvatta rajanylityspaikkojen välisellä alueella. Valvontaa tehdään käytännössä partioimalla rajan läheisillä alueilla eri kulkuneuvoja käyttäen. Apuna valvonnassa käytetään rajakoiria, helikopteria ja teknistä valvontaa. Rajavartiolaitos vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajatarkastuksilla tarkoitetaan rajanylityksen tai sen aikomuksen perusteella toteutettavia henkilön sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista ja henkilöiden kuulemista. Rajatarkastus tehdään rajanylityspaikalla tai esimerkiksi julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa. Yksi Rajavartiolaitoksen ydintoiminnoista on rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. Törkeimpinä rajat ylittävän rikollisuuden muotoina voidaan pitää ihmissalakuljetusta ja -kauppaa sekä laittoman maahantulon järjestämistä. Muita Rajavartiolaitoksen tutkimia rikoksia ovat valtionrajarikokset, ratti- ja vesiliikennejuopumukset, väärennykset, kalastus- ja metsästysrikokset sekä Lapin rajavartioston toimipaikat Rajavartioston ja Poliisin yhteinen valvontapartio. 13

14 luonnonsuojelurikokset. Pääosa tutkittavista rikoksista tulee ilmi rajamiesten päivittäisessä työssä rajanylityspaikoilla tai maastopartioinnissa. Osa tutkintaan johtavista tiedoista saadaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Kaikkiaan vartiosto tutkii vuosittain noin 300 rikosta tai rikkomusta. K ansainvälisellä yhteistyöllä ar vok asta tietoa tulevasta Suomen rajaturvallisuuden kannalta on tärkeää ylläpitää hyvät suhteet ja vaihtaa tietoja naapurimaiden rajavartioviranomaisten kanssa. Kansainvälinen yhteistoiminta on lisääntynyt ja yhteydenpito Schengen-maiden rajavartioviranomaisiin onkin säännöllistä. Hyvä esimerkki on viikoittainen yhteistyö Norjan rajaviranomaisiin (poliisi, rajavaltuutettu). Venäjän rajavartiopalvelun kanssa raja-asioita hoitavat rajavartiostojen komentajina toimivat rajavaltuutetut. Rajavaltuutettutoimintaa on delegoitu monelle käytännön tasolle. Rajanylityspaikkojen johtajilla on tilanteenmukaisia ja kuukausittaisia tapaamisia keskenään. Rajavaltuutetut neuvottelevat kuukausittain ja sähköposteja rajaan liittyvistä asioista vaihdetaan päivittäin. Rajalla valtuutettujen apulaiset tekevät yhteisiä tutkimuksia tarvittaessa. Tiiviin yhteistyön tarkoituksena on saada ennakkotietoa tilanteesta, selvittää rajatapahtumat ja säilyttää luottamukselliset ja rauhalliset olot rajalla. Yli kymmenen vuotta sitten alkanut kolmikantainen Suomi - Venäjä - Norja rajavartioyhteistyö on saanut myös hyvin konkreettisia tavoitteita. Kolmikantaisesti pohditaan muutoksia ja kehitystarpeita joita syntyy mahdollisesta EU:n ja Venäjän viisumivapaudesta. Tällöin rajanylitysliikenne tuplaantunee ja uusia henkilöitä tulee runsaasti liikenteeseen. Rajanylityspaikkojen sujuvuus ja liikennejärjestelyt tulee saattaa sitä ennen kuntoon molemmin puolin rajaa. On hyvä huomata, että viisumivapaushan ei poista kontrollia rajalta, vaan siirtää nykyisin konsulaateissa tehtävän valvontatyön rajalle tehtäväksi. Tämä lisää ja korostaa raja- ja tullimiesten vastuullista työtä rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos keskeinen osa puolustusjärjestelmää Varautumiseksi rajaturvallisuustehtäviin poikkeusoloissa Lapin rajavartiosto osallistuu puolustusvalmiuden ylläpitoon kouluttamalla asevelvollisia ja omaa henkilökuntaansa rajajoukkojen reserviin. Suomen pohjoisin varusmiesten koulutuspaikka sijaitsee Ivalossa, jossa Rajajääkärikomppanian varusmiehet saavat vaativan tiedustelukoulutuksen. Rajajääkärikomppaniassa on monipuoliset ja nykyaikaiset välineet sekä tilat koulutukseen ja vapaaajan viettoon. Ampumaradat ja harjoitusalueet ovat lähellä kasarmia, joten harjoituksissa ei kallisarvoista koulutusaikaa kulu kuljetuksiin. Vaativista olosuhteista johtuen Ivalon varusmiehillä on käytössään erinomainen varustus. Rajavar tiolaitoksen sopeuttamisohjelman vaikutukset Lapin rajavartiostossa Rajatilanne maastorajoilla on rauhallinen koko Rajavartiolaitoksen valvomalla Itärajalla. Rajatapahtumien painopiste on pysynyt kaakkoisessa Suomessa ja laittomat maahantulot maastorajoilla ovat pohjoisessa harvinaisia. Rajanylityspaikoilla liikenne on kuitenkin voimakkaassa kasvussa. Rajanylitysliikenteenkin kasvun vaikutukset näkyvät voimakkaimmin juuri Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella jonne syntyy vuosittain noin kaksi miljoonaa uutta rajanylitystä. Liikenne kasvaa myös Lapin rajanylityspaikoilla, mutta lisähenkilöstöä sen hoitoon ei vielä tarvita. Rajanylityspaikkojen työmäärän kasvun lisäksi Rajavartiolaitoksen tulee säästää valtion asettamista säästötavoitteista ja kustannustason noususta johtuen 28 miljoonaa euroa vuosibudjetistaan (13 %). Rajavartiolaitos on saanut myönteisiä päätöksiä lisävoimavaroista, mutta siitä huolimatta tarvitaan voimakkaita sopeutustoimia ja toiminnan painopisteen muutoksia. Käytännössä painopistettä vahvistetaan Venäjän rajalla Kaakkois-Suomessa, rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ja meripelastuksessa. Sotilaalliseen maanpuolustuksen osallistuminen turvataan. Jostakin on uskallettava luopua, jotta kustannussäästöjä saadaan. Vähennystä tehdään erämaisten alueiden valvontaan kolmessa pohjoisimmassa hallintoyksikössä, joista vähennetään 180 henkilöä rajavalvonnasta (- 40%). Edellä mainitusta johtuen Lapin rajavartiosto joutuu laittamaan tarkemmin tehtävänsä tärkeysjärjestykseen, jotta rajaturvallisuus ei vaarannu ja kustannuksia saadaan pienemmiksi. Rajavartioston painopiste siirtyy yhä selkeämmin Venäjän rajan valvontaan ja rajatarkastuksiin raja- ja lentoasemilla. Varusmieskoulutuksella tuotetaan Rajavartioston reserviä maanpuolustuksen tarpeisiin. 14

15 Valojuova 2/13 Lapin rajojen erämaisten osuuksien valvontaa vähennetään asteittain. Käytännössä partioiden määrä itärajalla vähenee vuoteen 2017 mennessä keskimäärin kahdeksasta partiosta 4-6 partioon vuorokaudessa. Rajojen valvonnan henkilövähennystä kompensoidaan keskitetyn johtamisen tuomalla paremmalla tilannekuvalla, partioiden liikkuvuudella, teknisillä valvontajärjestelmillä ja ilma-alusten käytöllä. Varmuudella voi sanoa, että Venäjän rajalla tärkeimmillä alueilla saadaan pidettyä hyvä toimintavalmius. Lapin rajavartioston sivutyönään tekemän erävalvonnan määrä sen sijaan vähenee. Kiinteistöjä vähennetään keskittämällä toiminnot Kelloselän, Raja-Joosepin, Ivalon ja Muonion rajavartioasemille. Utsjoen, Siilastuvan, Virtaniemen ja Karhutunturin rajavartioasemat lakkautetaan ja henkilöstö siirretään edellä mainituille rajavartioasemille. Kilpisjärvelle muodostetaan yhdessä poliisin kanssa pieni partiotukikohta, josta voidaan turvata keskeisten valvontatehtävien toteuttaminen ja helikopteritoiminnot alueella. Muutoksesta johtuen rajavartioston partioinnin määrä vähenee erityisesti sisärajojen läheisyydessä. Ruotsin ja Norjan rajoilla partioidaan vuoteen 2017 ulottuvan siirtymäajan jälkeen hyvin harvoin. Muoniosta ja Ivalosta lähtevillä partioilla voidaan edelleen kuitenkin osallistua muiden viranomaisten kanssa suoritettavaan valvontaan. Luvattomien lentojen ja vastaavien tutkinnat sisärajojen läheisyydessä hoidetaan jatkossakin. Vähenevilläkin voimavaroilla ulkorajaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus saadaan varmistettua Sallan ja Raja- Joosepin rajanylityspaikoilla sekä Lapin lentoasemilla Rovaniemellä, Kittilässä, Ivalossa ja Enontekiöllä. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan edelleen tehokkaasti. Sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet kyetään hoitamaan säästöjenkin jälkeen täysimääräisesti ja varusmiesten koulutus Ivalossa jatkuu nykyisellään. Tavoitevahvuudessa vuonna 2017 Lapin rajavartioston vahvuus on alle 200. Henkilöstö vähenee nykytilanteesta noin sadalla. Näistä noin 40 siirtyy valtakunnallisiin tukipalveluihin ja virkapaikat säilyvät toistaiseksi Lapissa. Todellinen virkojen vähenemä Lapista on noin 60 henkilöä (~20%). Vähennyksissä hyödynnetään pääasiassa eläkepoistumaa. Vuoden 2013 aikana suunnitellaan noin 20 henkilön määräajan (2-3 vuotta) kestävät siirrot Kaakkois-Suomen rajavartiostoon, jotka toteutuisivat joulukuussa Tarkemmin mahdollisista siirroista päätetään tammikuussa Kasvavan rajanylitysliikenteen hoitaminen vaatii lisää panostusta. Nykyisessä rajatilanteessa muutoksella ei ole suurta uhkaa lappilaisille. Rajaturvallisuus kyetään ylläpitämään tiivistämällä toimintaa. Rajatilanteen mahdollisesti heikentyessä tai rajanylitysliikenteen edelleen kasvaessa tulee rajavartiostolle osoittaa lisävoimavaroja. Vuoden 2014 jälkeen ei rajavartiostolla ole enää mahdollisuutta tukea eteläisen Suomen vilkkaita rajanylityspaikkoja komennuksin, kuten nykyisellään tehdään. Esimerkiksi vuoden 2013 kesällä on 20 rajavartijaa Lapista komennettuna Helsingin sataman ja lentoaseman passintarkastuksiin. Uusien rajavartijoiden rekrytoinnit Lappiin on suunniteltu aloitettavan vuonna

16 Rovaniemen varuskunnan työterveyshuolto Päällikkölääkäri Markku Kerola Rovaniemen varuskunnan terveysasema kuuluu Sotilaslääketieteen keskuksen joukkoosastoon (SOTLK) ja siellä Kenttälääkinnän palveluyksikön alaisuuteen (KLP). Varuskunnan työterveyshuolto palvelee yli 700 asiakasta, jotka tulevat kolmesta eri joukko-osastosta sekä Rakennuslaitokselta että Sotilaskodista. Työterveyshuollosta vastaavat: - päällikkölääkäri Markku Kerola sekä - työterveyshoitaja Teija Siurua. Lisäksi tiimiin kuuluvat: - osastonhoitaja / työterveyshoitaja Marjo Hokkanen, - sairaanhoitaja Maija Ärväs sekä - työfysioterapeutti Janne Vainionpää. Lisäksi terveysaseman osastosihteeri Tuula Ojapelto avustaa työterveyshuoltoa. Työterveyshuolto tarjoaa kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä kuten terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit. Myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tarjotaan työterveyshuollon asiakkaille. Työterveyshuollon tehtävä on tukea työntekijöitä työssä jaksamisessa ja työssä selviytymisessä. Asiointi työterveyshuollon kanssa. - Työterveyshoitajan sairasvastaanotto on maanantaista perjantaihin aamuisin klo Vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta tai yhteyttä voi ottaa myös puhelimitse. Lisäksi ma, ke, to ja pe on puhelintunti työterveyshoitajille klo Jos sairasvastaanottojen aikana puhelimeen ei vastata, jätä vastaajaan viesti tai laita tekstiviesti. - Henkilöstö ei vastaa puheluihin sairasvastaanottoaikojen ulkopuolella mutta voit jättää PVAH viestin tai keskuksen kautta soittopyynnön jos toivot yhteydenottoa. Kiireettömissä asioissa ajan lääkärille voi varata osastosihteerin kautta, muutoin potilaat tulevat lääkärille työterveyshoitajien kautta. Terveystarkastuksiin kutsutaan henkilöt, mutta voit myös itse varata ajan, jos tuntuu että edellisestä tarkastuksesta on kulunut pitkä aika. Terveystarkastukset toteutetaan Puolustusvoimien valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi tarkempia toimintatapoja on sovittu paikallisesti tehdyssä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa 16

17 Valojuova 2/13 17

18 Parhaiden makuhetkien puolesta Jarmo Kunnari, ravintolapäällikkö Leijona Catering, varuskuntaravintola Somero Tervetuloa palveltavaksemme varuskuntaravintola Someroon, toivottaa Leijona Cateringin ravintolapäällikkö Jarmo Kunnari. Hän johtaa Rovaniemellä 20 hengen ruokapalvelun erikoisosaajien joukkoa, joka on päivittäin valmiina tarjoamaan maittavaa ruokaa ja hyvää palvelua. Jarmo Kunnari ja Mikko Lustig juhlaillallisella työn touhussa. Rovaniemen varuskunta-alueella sijaitseva varuskuntaravintola Somero on yksi osa Leijona Cateringin vahvaa ketjua koko Suomen kattavassa toiminnassa. Leijona Catering aloitti vuonna Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen yhtiöittämisestä syntynyt osakeyhtiö jatkaa ylpeänä sen perinteitä - uudistuksia unohtamatta. Kokemuksella katettu pöytä Perustehtävämme ei yhtiöittämisen myötä muuttunut: Tarjoamme terveellistä ja maistuvaa ruokaa, joka edistää asiakkaidemme hyvinvointia. Noudatamme ravitsemussuosituksia ja varmistamme, että terveellinen ruoka myös maistuu herkulliselle. Katamme aterian sinne, missä sitä tarvitaan, luodolle tai metsään, henkilöstöravintolaan tai juhlasaliin. Ensimmäisen vuoden aikana lisäsimme omavalmistusta, aloitimme tuotteidemme laajemman myynnin pääasiassa puolustusvoimien henkilöstölle ja kiinnitimme entistä enemmän huomiota raaka-aineiden alkuperään. Leijona Cateringissa valmistuu päivässä noin ateriaa, joihin käytettävät raaka-aineet ovat pitkälti kotimaisia. Käytämme mahdollisuuksien mukaan myös lähialueen tuottajien tuotteita. Varuskuntaravintola Somero valmistaa noin 2000 ruoka-annosta/päivä. Syö meillä tai ota mukaan Henkilöstöruokailu uusiutui ensimmäisen vuoden aikana. Meillä on päivittäin tarjolla kaksi lämmintä ruokaa ja runsas salaattipöytä sekä myös itse leipomaamme tuoretta leipää. Lounaan voi nauttia ravintolassamme tai ottaa mukaan. Myymme lounasruokaa myös kotiin vietäväksi. Nämä palvelut saa kaikista toimipisteistämme, Someroharjulta sekä palvelupisteistämme Olkkavaarasta, Korkalovaarasta ja Laivueesta. Tee ennakkotilaus varmistaaksesi kaikkien vaihtoehtojen saatavuuden palvelupisteissämme. Henkilöstöruokailun maksuun kannattaa ottaa ladattava Leijona-kortti. Sillä maksat lounaasi nopeasti ja vaivattomasti. Rahaa kortille voi ladata ravintolam- 18

19 Valojuova 2/13 me kassalla pankkikortilla ja Somerossa myös käteisellä tai nettipankkitunnuksillasi internetissä. Kysy lisää henkilökunnaltamme. Järjestelmät kuntoon Ensimmäinen vuosi yrityksenä oli omien käytäntöjen luomista. Tarkensimme laatu- ja ympäristöpolitiikkaamme, loimme eettiset ohjeet toimittajillemme sekä otimme käyttöön monia sisäisiä ohjeistuksia ja toimintatapoja. Laatujärjestelmämme sertifioidaan tämän vuoden aikana ja ensi vuonna on ympäristöjärjestelmän vuoro. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on koko ruokaketjun ympäristövaikutusten vähentäminen. Tähän pyrimme ruokalistasuunnittelusta ja raaka-ainehankinnoista lähtien. Ruoan valmistuksessa ja laitevalinnoissa painotamme energiatehokkuutta. Pyrimme myös jatkuvasti vähentämään ruokahävikkiä sekä jätettä. Biojätteen määrään voivat vaikuttaa myös ruokailijat ottamalla valikoimistamme sitä mitä syövät, ja syövän sen mitä ottavat. Ruoka-aineiden tuhlaamisen välttäminen on varmasti meidän kaikkien yhteinen etumme. Juhlat tulossa? Varuskuntaravintola Somero tarjoaa päivittäin ateriat varusmiehille ja henkilöstölle, mutta sujuu meiltä myös erilaisten tilaisuuksien ruokajärjestelyt. Olemme jo vuosia järjestäneet varuskunnan tilaisuuksia, kuten Porocarpacciot tarjoiluvalmiina vieraiden nautittaviksi. esimerkiksi perinnepäivät, komentajien vaihtojuhlat, suuret tapahtumat sekä vierailujen ja saunailtojen tarjoilut. Nyt meiltä voi tilata ruokia sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia myös kodin juhliin tai vaikka ruoan urheiluseurojen tapahtumiin. Meiltä saat vuokralle myös astiastoja ja pöytäliinoja. Juhlapyhiä ennen meiltä voi ostaa niihin liittyviä tuotteita, kuten rahkapiirakkaa pääsiäiseksi, leivoksia ystävänpäiväksi tai leivonnaisia äitienpäiväksi. Täytekakku sopii joka juhlaan ja joskus juhlistamaan ihan arkeakin. Teemme kaikki tuotteet tietysti itse, hyvistä raaka-aineista. Ota yhteyttä Haluamme tarjota päivän parhaita makuhetkiä. Niinpä olemmekin kaikki Leijona Cateringissa sitoutuneet asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen. Päivittäisessä työssä painotamme palveluhenkisyyttä, vuorovaikutteisuutta ja otamme mielellämme vastaan asiakkaan kehittämisehdotuksia. Tule siis rohkeasti juttusille. Suunnitellaan yhdessä sinulle sopivat palvelut ja toimintatavat. Tiina Virtanen ja Mika Koivisto jälkiruokien äärellä. 19

20 Rovaniemen kaupunki - kehittyvä Lapin keskus Rovaniemi on kasvava Lapin pääkaupunki, joka voimakkaasti profiloituu arktisuuteen sekä pohjoisuuteen. Pohjoiset alueet ovat globaalisti ja Euroopan tasolla vahvasti lisäämässä rooliaan niin taloudellisessa kuin logistisessa mielessä. Tämä mahdollistaa Rovaniemelle tulevaisuudessa yhden hyvän kehittymisen perustan. Rovaniemi on virkeä hallinnollinen ja kaupallinen yliopistokaupunki. Maakunnan valtiolliset virastot sijoittuvat pitkälti kaupunkiin ja viime vuosina alueellistamisen kautta on saatu uusia toimintoja sijoitettua tänne, mm. hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) ja liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) vahva yksikkö. Myös kansallinen kaivosviranomainen osana turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (TUKES) on nyt Rovaniemellä. Rovaniemen kaupunki, sen tytäryhtiöt ja laajat kuntayhtymät ovat myös keskeisiä toimijoita ja työnantajia kaupungissa. Rovaniemen asema varuskuntakaupunkina on säilynyt. Nykyisellään varuskunta työllistää kahdeksisen sataa sotilasta ja siviiliä. Rovaniemi on leimallisesti edelleen hallinnon ja kaupan keskus, mutta sen merkitys Lapin puolustuksen keskuksena on säilynyt vahvana. Rovaniemellä luonto on aina lähellä. Puhdas luonto sekä elämisen laatu ja turvallisuus on keskeisessä osassa kaupungin strategioissa. Ounasvaaran alueelle sijoittuneet urheilun, liikunnan ja matkailun palvelut muodostavat kehittymis- ja kasvumahdollisuuden koko kaupungille. Voikin hyvällä syyllä sanoa Rovaniemen muodostuneen yhdeksi koko Suomen urheilun ja liikunnan keskuspaikaksi. Rovaniemen kaupunki on mahdollisuuksien paikkakunta, jolla on eväät kehittää asukkaidensa hyvinvointia ja elämänlaatua. Erityisprofiilina tulee aina muistaa, että Rovaniemi on Joulupukin virallinen kotikaupunki. Sen avulla Rovaniemi on vahvasti esillä erityisesti kansainvälisessä mediassa. Toivotamme uudet asukkaat Rovaniemelle lämpimästi tervetulleiksi osaksi vireää yhteisöämme. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 20

21 Valojuova 2/13 21

22 Rovaniemi - pohjoisen logistinen keskus Mikko Jylhä, viestintäpäällikkö Kuvat: Rovaniemen kaupunki Rovaniemi on pohjoisen logistinen keskus Autolla: Luosto 1 h 15 min Levi 1 h 40 min Ylläs 2 h Ruka 2 h 10 min Junalla: Oulu 2h 30 min Tampere 7 h 30 min Helsinki 9 h 40 min Lentäen: Helsinki 1 h 10 min Rovaniemi lyhyesti: Pinta-ala 8 017,19 km² Asukkaita Ulkomaiden kansalaisia 2.3 % Asuntokuntien määrä Kesämökkien määrä Työpaikkoja yhteensä Työllisyysaste 60,9 Työttömyysaste 12,3 Yritysten määrä Rovaniemellä toimii neljä lukiota. Lyseonpuiston lukiossa on kansainvälinen IB-linja ja kuvataidelinja. Ounasvaaran lukio on urheilupainotteinen lukio. Rovaniemellä toimii myös aikuislukio. Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto tarjoavat toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammattiopistossa on tarjolla myös aikuisväestölle suunnattua täydennyskoulutusta. Monipuolinen päivähoito - ja koulutusjärjestelmä Rovaniemen asukasluku on ja kasvu jatkuu edelleen. Väestö on muuhun Lappiin verrattuna nuorekasta ja koulutustaso on maan keskiarvoa korkeampi. Kaupunki vastaa päivähoitopalveluiden järjestämisestä, mutta yksityiset palveluiden tuottajat ovat yhä suuremmassa roolissa palveluiden tuottajina. Esiopetusta järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa. Vahvuutemme on laadukas koulutuksen palveluketju, joka ulottuu korkeimmalle yliopistotasolle saakka. Kaupungissa toimii 24 peruskoulua, Lapin Yliopiston harjoittelukoulu ja Steinerkoulu. Päivähoito lähtee perheiden tarpeista. Perusopetus tapahtuu lähikouluissa. 22

23 Valojuova 2/13 Viihtyisää asumista ja vireää vapaa-aikaa Asuinympäristömme on viihtyisä ja monipuoliset palvelut ovat aina lähellä asukkaita. Keskusta-asumisen ystäville on tulossa uusia asuinalueita ihan kaupungin ydinkeskustaan lähivuosien aikana. Kaupungin laaja tonttitarjonta mahdollistaa turvallisen asumisen lähipalveluiden äärellä. Rovaniemi tarjoaa loputtomat mahdollisuudet luonnon virikekäyttöön. Retkeily, marjastus sienestys ja metsästys ovat luontainen osa vuodenkiertoa meillä yhteys luontoon on säilynyt elävänä. Kulttuuritarjonta on kaupungissa erityisen pirteää. Huipputason konsertteja voi lähteä kuuntelemaan Kulttuuritalo Korundiin tai muihin lähellä oleviin tiloihin. Perheen pienimpiä voi viihdyttää monissa teemapuistoissa ja leikkikentillä. Vieraille voi esitellä pohjoisen elämää Tiedekeskus Pilkkeessä tai Arktikumissa. Ydinkeskustaan, Lapinaukealle, nousee lähivuosina viihtyisä uusi asuinalue. Vahva elinkeinopohja tarjoaa työtä ja toimeentuloa Vahva palvelujen ja kaupan keskus antaa työtä ja toimeentuloa myös uusille kaupunkiin tulijoille. Monipuolinen palveluvarustus ja hyvät harrastusmahdollisuudet lisäävät asukkaiden viihtymistä. Rovaniemen kaupunki, sen tytäryhtiöt ja laajat kuntayhtymät ovat myös keskeisiä toimijoita ja työnantajia kaupungissa. Kaupungin vahvasti kehittyvän elinkeinoelämän moottorina toimii kansainvälinen matkailu ja kasvava kaivosteollisuus alihankinta- ja palvelutarpeineen. Kaupan palvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Rovaniemestä on muodostunut monipuolinen ja laadukas palvelukaupunki napapiirin tuntumaan. Laadukasta asumista lähellä luontoa. Lisätietoja 23

24 Maanpuolustuskoulutus Lapin koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Yrjö Säkkinen Kuvat: Maanpuolustuskoulutuksen arkisto Yhdistys perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. MPK:n koulutus parantaa puolustusvoimien, muiden viranomaisten ja kansalaisten valmiutta toimia normaali- ja poikkeusoloissa. Yhdistys tekee yhteistyötä turvallisuuskoulutus, -kasvatus ja -tiedotustyötä tekevien viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. MPK:n toimintaa ohjaavat arvot ovat: isänmaallisuus vapaaehtoisuus osaaminen Y hteistyökumppanit Älypuhelimella (vast.) alla olevilla QR-koodeilla: Reserviläisten koulutuksessa tärkeimpänä yhteistyökumppanina on puolustusvoimat. Muita kumppaneita ovat muun muassa Pelastusopisto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry ja Suomen Punainen Risti, Suomen Erillisverkot Oy, Reserviläisurheiluliito ry ja Suomen Meripelastusseura ry. Yhteistyö perustuu kumppanuussopimuksiin. Yhdistys on mukana myös Kotitapaturmien ehkäisykampanjassa, jonka tavoitteena on koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen. Lisäksi MPK on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) jäsen. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa eri osapuolia hyödyntävä tietojen, taitojen ja kokemusten vaihto. Yhdistys tekee yhteistyötä Viron Kaitseliitin ja Ruotsiin Hemvärnetin kanssa. Karttalinkki Facebook MPK Lappi kotisivut Koulutuskalenteri Koulutus- ja tukiyksiköt (KOTU-yksiköt) Koulutuksen toteutuksesta vastaavat jokaisessa maakunnassa olevat KOTU-yksiköt, Lapiin KOTU-yksikön toimialueena on koko Lapin maakunta. Yksikön päällikkönä toimii Yrjö Säkkinen. Lapin KOTU-yksikön yhteystiedot: Lapin koulutus- ja tukiyksikkö, Someroharjuntie, ROVANIEMI, puh , sähköposti: kotisivut: facebook: Lapin koulutus- ja tukiyksikössä on yhteensä noin 120 sitoutunutta vapaaehtoista kansalaista erilaisissa tehtävissä antamassa oman panoksensa turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Osa sitoutuneista on Puolustusvoimien hyväksymiä kouluttajia, joita käytetään ensi sijassa Puolustusvoimien tilaamassa koulutuksessa, osa on siviiliammattinsa tai harrastuksensa avulla pätevöitynyt toimimaan eri tasoisissa tehtävissä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa. Sitoutuneista suurin osa on miespuolisia reserviläisiä, mutta myös naisia on mukana, noin 15 %. KOTU-yksikköön otetaan jatkuvasti uusia toimijoita, joten tervetuloa mukaan lisäämään turvallisuutta yhdessä! 24 Maanpuolustuskoulutus Turvallisuutta yhdessä!

25 Valojuova 2/13 Lapin KOTU-yksikön tärkein tehtävä on koulutus, ohessa esimerkkejä koulutustarjonnasta: YRJÖ SÄKKINEN 1 Puolustusvoimien tilaama koulutus Reserviläisjohtaja 1 ja 2 nuorille reservin johtajille Länsi-Pohja-harjoitus (maakuntajoukoille) Maakuntakomppanian kuntotestit 2 Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Aurinkovaara-harjoitus vapaaehtoisille reserviläisille Ylitorniolla Viestikurssit Kuntomarssit reserviläisille Ampumataito- ja johtamispäivät reserviläisille eri puolilla Lappia SRA-ammunnat eri puolilla Lappia (sovellettu reserviläisammunta) Länsi-Pohja 12, haavoittuneen auttaminen. 3 Varautumisen ja turvallisuuden (VARTU-koulutus) Varautuminen, esim Selviydy sähköttä Etsintä, pelastus Evakuointi ja väestönsuojelu Turvallisuus, esim. Seniorin turvakurssi, Maahanmuuttajan turvakurssi, Nuorten turvakurssi, Kehitysvammaisen turvakurssi Ensiapu Henkinen tuki Itsepuolustus Maastotaidot Lapin KOTU-yksikkö osallistuu myös Lapin Aluehallintoviranomaisen (AVI) johtaman Sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää vuosittain KOTU-yksiköissä 1700 kurssia, joissa on osallistujia ja koulutusvuorokausia kertyy Luvut ovat olleet koko ajan kasvussa. Lapin KOTU-yksikön osuus kokonaisuudesta on vuosittain yhteensä noin 50 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu noin 1500 henkilöä, koulutusvuorokausia on noin Koulutuksesta noin 63% on sotilaallista ja noin 37% VARTU-koulutusta. Aurinkovaara 12, etenemismuotoja harjoittelemassa. YRJÖ SÄKKINEN MPK MPK:n järjestämään koulutukseen voi tutustua ja kursseille ilmoittautua os: koulutuskalenteri Tervetuloa tutustumaan tarkemmin toimintaamme käymällä toimistollamme, johon on sisäänkäynti Lapin ilmatorjuntarykmentin esikuntarakennuksessa olevan rykmenttisalin ala-aulasta, tai osallistumalla kursseillemme! Maahanmuuttajan turvakurssi Maanpuolustuskoulutus Turvallisuutta yhdessä! 25

26 Ex-rykmenttiläisen kynästä Maarit Airaksinen, evp. johdon sihteeri/siviilien henkilöstöasioiden hoitaja It-rykmentti osaksi prikaatia kuului lehden otsikko helmikuussa Uutinen alkoi näin: Sodankylä ja Jääkäriprikaati selvinnevät puolustusvoimauudistuksesta vähäisin kolhuin. Jääkäriprikaatia esitetään säilytettäväksi ja vahvistettavaksi Lapin ilmatorjuntarykmentin joukkoyksiköllä. Uutinen kosketti ja huolestutti. Sehän on minun työpaikkani, ajattelin. Siitä huolimatta, että olin jäänyt eläkkeelle johdon sihteerin ja siviilihenkilöstön henkilöstöasioiden hoitajan virasta, palveltuani puolustusvoimia liki 40- vuotta. Puolustusvoimat - Lapin ilmatorjuntarykmentti, jonka eteen olen koko sydämelläni tehnyt työtä kaikki nämä vuodet, ja joka oli ollut minulle erittäin tärkeä, hyvä ja mieluisa työyhteisö. Näin jälkikäteen voin todeta, että mieltäni on lämmittänyt se, että olen saanut työskennellä koko virkaurani henkilöstöalalla. Se on ollut merkittävä osa elämääni - ihmisiä, asioita ja tunnetta. Kiitos kuuluu ennen kaikkea Teille, unohtumattomille työkavereille. Myös rovaniemeläisenä päättäjänä voin todeta, että Lapin ilmatorjuntarykmentillä ja koko varuskunnan olemassaololla on erittäin suuri taloudellinen, työllistävä sekä imagollinen merkitys Rovaniemelle ja koko tälle talousalueelle. Mutta palataan nyt vuoteen 1970, siihen mistä tämä kaikki minun osaltani alkoi. Opiskelin Rovaniemellä kauppaoppilaitoksessa. Syksyllä 1970 olimme opiskelukavereideni kanssa sattumalta katsomassa Tommin sillalla ohimarssia, joka suoritettiin nelostiellä. Sillä hetkellä en voinut edes unissanikaan kuvitella, että siinä marssii minun tuleva työyhteisöni elämäni, joka on antanut minulle haasteita sekä siivet yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Keväällä 1973 Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston esikunnan komentotoimistossa avautui konekirjoittajan peruspalkkainen virka. Olin tuolloin määräaikaisessa tehtävässä Rovaniemen sotilaspiirin esikunnassa toimistotehtävissä. Hain virkaa 47 muun hakijan kanssa. Meistä viisi kutsuttiin haastatteluun. Aikaa kului ja olin varma, että valinnat oli tehty, kunnes silloinen komentotoimiston päällikkö, ylivääpeli Markus Nurila soitti ja ilmoitti, että komentaja Pentti Mäki on nimittänyt teidät virkaan milloin otatte viran vastaan? Ensimmäinen työpäivä Someroharjulla takana otin viran vastaan ja ennen työtehtävien aloittamista vannoin Rovaniemen Käräjäoikeudessa käräjätuomarin edessä, kaksi sormea raamatulla, virkavalan. Kaikki oli niin virallista, jännittävää, jopa pelottavaa. Se ei ole unohtunut mielestäni. Virkavalaa vannoessani en olisi uskonut, että vannon vielä samassa salissa tuomarivalan ja toimin pöydän toisella puolella lautamiehenä ja herastuomarina. Ammattiyhdistysuralle puolivahingossa Ammattiyhdistystyöni alkoi vuonna 1973 toisena työpäivänäni, kun sotilasteknikko Reino Viertola tuli työhuoneeseeni. Hän jätti työpöydälleni Rovaniemen osaston silloisen arkiston ilmoittaen: olemme eilen illalla vuosikokouksessa valinneet sinut Rovaniemen osaston sihteeriksi. Sanoin hänelle, että minä en kuulu mihinkään liittoon, mutta hän vastasi, ei hätää, laita tuohon allekirjoitus ja asia on hoidettu. Siitä alkoi ammattiyhdistystoimintani Rovaniemen Osasto ry:ssä ja Maanpuolustuksen Henkilökuntaliito ry:ssä. Toimin koko virkaurani osaston ja liiton mitä erilaisimmissa vastuullisissa tehtävissä. Viimeiset työvuodet olin Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton valtuuston puheenjohtajana, mistä voin vain olla nöyrän kiitollinen koko silloiselle liki 6000 jäsenelle. 26

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Tapahtumanjärjestäjälle

Tapahtumanjärjestäjälle Tapahtumanjärjestäjälle Näin pääset alkuun Näin pääset alkuun Työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työryhmän kokoamisella oman yhteisösi tai järjestösi edustajista. Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.2015 Järjestäjä: Tampereen Messut Oy, Turvallisuuskomitea,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit KAMU -yhteistyö Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1 avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

SUOMENLINNAN OSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2011

SUOMENLINNAN OSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2011 SUOMENLINNAN OSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Näkyvämpi arvojen puolustaja osasto ottaa tarvittaessa kantaa julkisesti paikallisen epäkohdan korjaamiseksi, inhimillisyyden puolesta Osasto esittelee omaa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot