Kuntoutuksella toimintakykyä ja osallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutuksella toimintakykyä ja osallisuutta"

Transkriptio

1 Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Kuntoutuksella toimintakykyä ja osallisuutta

2 Kuntoutus kehittyy kumppanuudella! Kuntoutus on entistä enemmän monien toimijoiden välistä yhteistyötä. Objektiivista tietoa kuntoutuksesta ja sen taustoista kaivataan laajasti yhteiskunnan eri alueilla. Kuntoutuksenkaan mallit eivät ole pysyviä eivätkä tulokset muuttumattomia. Uusien menetelmien kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden arvioiminen on välttämätöntä, jotta kuntoutuksen kannalta toimivat kokonaisuudet ja hyväksi arvioidut käytännöt rakentuisivat. Toiminnassamme syntynyttä tietoa ja kokemusta käytetään niin kuntoutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa kuin asiakastyössä ja koulutuksessa. Ja mikä tärkeintä, tutkimuksen ja kehittämisen tulokset hyödyttävät myös kuntoutujaa ja hänen lähipiiriään. Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on pitkä historia ja kokemus. Olemme asiantuntijoita kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Yleishyödyllisenä yhteisönä saamme toimintaamme rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Muita tärkeitä rahoittajia ovat muun muassa Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto, ministeriöt, järjestöt ja kaupungit. Esittelemme tässä julkaisussa Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella toteutettavaa tutkimus- ja kehittämistyötämme. Kuvaamme vastikään käynnistyneitä avauksia ja esittelemme muutamia pitkään Kuntoutussäätiön asiantuntemukseen sisältyneitä teemoja ja hankkeita, joissa saavutettua tietotaitoa edelleen syvennämme, levitämme ja juurrutamme. Kuten nyt esittelemiemme projektien ja julkaisujen kirjosta käy ilmi, toimimme laajasti kuntoutuksen ja sen lähialueiden kentällä, yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Toivomme näiden teemojen herättävän uutta kiinnostusta jo olemassa olevien kontaktien tiivistämiseen sekä uusien yhteistyökumppanien löytämiseen. Tutkimuksen ja kehittämisen painotukset ovat ajan myötä muuttuneet, mutta pyrkimys vaikuttavaan, yksilön työ- ja toimintakykyä edistävään sekä osallisuutta ja elämänlaatua lisäävään toimintaan on säilynyt. Tätä tarkoitusta varten haluamme toimia yhä aktiivisemmin kolmannella sektorilla ja kehittää kuntoutustoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen kanssa. Tavoitteenamme on hyödyntää kuntoutus- ja hankeosaamistamme ja yhdistää sitä järjestöjen sisältöosaamiseen. Asiat eivät tapahdu itsestään, siksi tut ki mus- ja ke hit tämistyölle on an net tava tilaa ja luotava yhteistyömahdollisuuksia. Tähän kumppanuuteen meillä on ilo kutsua myös teitä! Erja Poutiainen Mika Ala-Kauhaluoma Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma on valtiotieteiden tohtori, joka on perehtynyt ammatillisen kuntoutuksen toimintamalleihin, työllistymisen tukitoimiin sekä syrjäytymisen ja sosiaalisen osallisuuden kysymyksiin. Tutkimusjohtaja Erja Poutiainen on filosofian tohtori ja kliinisen neuropsykologian dosentti. Hänen tutkimustyössään ovat painottuneet muun muassa keskushermoston ja mielenterveyden sairauksiin liittyvät kognitiiviset ongelmat ja niiden kuntoutus. 2

3 On oppinut näkemään ne hyvät puolet asioissa KUINKA TUKEA MS-TAUTIA SAIRASTAVAA NUORTA AIKUISTA TYÖELÄMÄSSÄ? Suvi-Maaria Niemi Mitä on arki, kun parikymppisenä saa tiedon kroonisesta, etenevästä ja mahdollisesti invalidisoivasta sairaudesta? Miten käsitellä uutta tilannetta, kun samalla rakentaa omaa tulevaisuutta opintojen, työn, parisuhteen, lasten hankkimisen sekä omien suunnitelmien keskellä? Entä miten toimia viisaasti työnantajana tai MS-tautia sairastavan esimiehenä? Kuntoutussäätiössä toteutetaan vuosina yhteistyössä RAY:n ja Suomen MS-liiton kanssa tutkimusprojekti. Sen kohteena on MS-tautia sairastavat nuoret aikuiset ja esimiehet, joiden alaisina on tai on ollut MS-tautia sairastava henkilö. Projektin tavoitteena on kehittää MS-tautia sairastavien kuntoutusta tukemaan työssä jaksamista ja kuntoutumista. Hankkeen tuloksia raportoidaan syksyllä Pettymystä ja luopumista, mutta myös unelmia ja rohkeutta Tutkimukseen on haastateltu MS-tautia sairastavia alle 35-vuotiaita nuoria heidän elämästään sairauden kanssa työssä ja jokapäiväisessä arjessa sekä esimiehiä heidän mahdollisuuksistaan tukea MS-tautia sairastavaa työssä jaksamisessa. MS-tautia sairastavien tarinoissa kuuluu pelko, pettymys ja luopuminen, mutta sitäkin enemmän päättäväisyys, unelmat ja rohkeus. Haastattelut ovat kaikki erilaisia vertaistukitarinoita muille MS-tautia sairastaville. Työnantajahaastatteluilla tavoitellaan puolestaan tietoa, ymmärrystä ja kokemusta MS-tautia sairastavan esimiehenä olosta ja etsitään työyhteisöissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Haastateltavat MS-tautia sairastavat ja työnantajat eivät reaalimaailmassa tunne toisiaan. Kuntoutuksella vertaistukea ja ymmärrystä omaan tilanteeseen Työ, työssä jaksaminen ja työelämäosallisuus ovat osa MS-tautia sairastavien kokonaishyvinvointia. Sairaus vaikuttaa usein työhön, mutta haastateltavilla Erikoissuunnittelija Marju Toivonen toimii Suomen MS-liiton työllisyyspalveluissa. Liitto tarjoaa neuvontaa muun muassa työllistymisvaikeuksissa, työuran jatkamisessa ja eläkkeelle siirtymisessä sekä opiskeluja työolosuhteiden järjestämisessä. Mitkä tekijät tukevat ja edistävät MS-tautia sairastavien työssä jaksamista? Mika Ala-Kauhaluoman ja Heidi Laurilan tutkimuksen mukaan työssä jaksamiseen erityisen paljon vaikuttivat MS-taudin rauhallisuus, vastuun jakaminen kotitöissä, työtovereiden tuki, oikein mitoitettu työ sekä työnantajan tuki. Käytännön asiakastyössä ilmenee, että työpaikan ihmissuhteilla on suuri merkitys. Kun on hyvä työilmapiiri, sairautta ei tarvitse salata ja työn mukauttaminen on helpompaa kun työyhteisö on kannustava ja hyväksyy sairastuneen mahdollisen erityiskohtelun. Kerro esimerkki onnistuneesta työpaikan toiminnasta, jolla on tuettu MS-tautia sairastaneen henkilön työssä käyntiä? Tarvittavat toimenpiteet ovat usein melko pieniä, mutta niillä on suuri merkitys sairastavan kannalta. Uupuminen on melko yleistä MS-taudissa ja sen huomioiminen työssä on keskeinen haaste. Lisätauoista sopiminen ja lepopaikan järjestäminen ovat olleet merkityksellisiä. Myös etätyön mahdollisuus on auttanut jatkamaan kokopäivätyössä pidempään. Oman työhuoneen järjestäminen avokonttoripisteen sijasta henkilölle, jolle häiriötekijät aiheuttivat keskittymisvaikeuksia, mahdollisti työstä selviytymisen. Työpisteen siirtäminen lähemmäs kotia olevaan konttoriin vähensi työmatkan aiheuttamaa kuormitusta ja voimavarat jäivät työtehtävien hoitamiseen. Työpisteen sijoittaminen WC:n lähelle on usein myös tarpeellista. Tyypillistä on myös lämmönsietokyvyn heikentyminen, mikä tarkoittaa sitä, että liian lämpimässä sisäilmassa sairastava henkilö uupuu eikä kykene työhön. Ilmalämpöpumpun avulla sisäilman lämpötila saadaan korjatuksi. Tällaiseen hankintaan työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta. Mitä palveluja MS-liitolla on nuorten opiskelun ja työssä käynnin tukemiseen? MS-liiton työllisyyspalveluista saa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa liittyen asiakkaan opiskelu- tai työtilanteeseen, mahdollisuuksiin saada taloudellista tukea tai muita palveluja. MS-liiton kuntoutuspalvelut ovat tärkeä tuki työssä käyvälle. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja omien oireiden ymmärtäminen ja hallinta ovat keskeisiä myös työkyvyn kannalta. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus järjestää Kelan kuntoutusta vaikeavammaisille sekä harkinnanvaraisia yksilöllisiä kuntoutusjaksoja ei-vaikeavammaisille. Avokuntoutus Aksoni järjestää erilaisia avomuotoisia teemakursseja eri puolilla Suomea. Osa kursseista kohdistuu työkyvyn ylläpitämiseen. 3

4 Projektitutkija Suvi-Maaria Niemi on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän mainitsee kiinnostuksensa kohteiksi kuntoutukseen ohjautumisen sekä vammaisten ja osatyökykyisten osallisuuden työelämään. on myös pitkiä ajanjaksoja, jolloin sairaus ei rajoita työtä tai muuta elämää. Pitkäaikaissairaus luo epävarmuutta työssä jaksamiseen muutenkin epävarmassa työelämässä, vaikka lainsäädäntö sairastuneita suojeleekin. Sairauteen voidaan suhtautua eri työpaikoilla kovin vaihtelevasti ja myös sairastuneet käsittelevät ja kokevat sairautensa eri tavoin. MS-tautia sairastavien vahvin tuki tulee usein työelämän ulkopuolelta. Sairaus on laittanut usein elämänarvot uusiksi ja selviytymistä ovat tukeneet myös lähentyneet ja syventyneet ihmissuhteet. Kuntoutuksen ja erilaisen ammatillisen avun piiriin pääseminen on vaatinut tiedon hankkimista, omaa aktiivisuutta ja kärsivällisyyttä. Useinkaan voimat eivät ole riittäneet oman edun ajamiseen tai kuntoutuksen aloittaminen ei ole tuntunut vaivan arvoiselta omaan elämäntilanteeseen. Kuntoutumista on kuitenkin tukenut epävirallinen tukiverkko, josta myöhemmin on voinut ponnistaa kuntoutuksen piiriin. Kokemukset saadusta kuntoutuksesta ovat positiivisia ja niiden myötä tieto sekä ymmärrys ovat laajentuneet. Ryhmämuotoinen kuntoutus on antanut vertaistukea ja syvempää ymmärrystä taudin monimuotoisuudesta. Henkilökohtainen työkyvyn kokonaiskartoitus on antanut spesifimpää tietoa ja ymmärrystä sairauden aiheuttamista rajoitteista ja tapahtuneista toimintakyvyn muutoksista. Fysioterpian avulla on ylläpidetty ja palautettu heikentyneitä motorisia toimintoja. Lisäksi pitkäkestoinen psykoterapia tai psykologitapaamiset ovat antaneet mahdollisuuden työstää ja hyväksyä tapahtunut muutos ja käsitellä tulevaisuuteen liittyvää pelkoa kullekin sopivin keinoin. Kirjallisuutta Ala-Kauhaluoma, Laurila H. MS ja työ. MS-tautia sairastavat suomalaiset, työssä selviytyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarjan tutkimuksia 13. Masku VARHAINEN REAGOINTI AVUKSI OPPIMISVAIKEUKSIIN Johanna Nukari Oppimisvaikeudet koskettavat jopa kymmentä prosenttia väestöstä ja voivat olla taustatekijänä monenlaisissa opinnoissa ja työssä selviytymisen sekä arjen asioiden vaikeuksissa. Ne voivat altistaa itsetunnon ja mielenterveyden ongelmille, työuupumukselle, masennukselle, päihteiden väärinkäytölle ja jopa rikollisuudelle. Tunnistamattomiin selviytymisongelmiin liittyvät epäonnistumisen ja häpeän kokemukset ovat mer- kittävä riskitekijä psyykkiselle hyvinvoinnille ja koulutuksesta syrjäytymiselle. Eri alojen ammattilaiset esimerkiksi terveydenhuollossa, kuntoutustyössä, koulutuksessa, TE-toimistoissa ja päihdetyössä kohtaavat ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia, mutta heillä ei useinkaan ole tarpeeksi tietoa niiden tunnistamiseksi. Oppimisvaikeuksia ei välttämättä nähdä muiden ongelmien, kuten masennuksen tai päihdeongelmien takaa. Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan henkilön lahjakkuuteen ja saatuun koulutukseen nähden suuria vaikeuksia esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen tai matemaattisten taitojen alueilla. Tällöin vaikeuksien taustalla ei ole muita sairauksia tai vammoja, eivätkä ongelmat johdu peruskoulutuksen puutteesta. Kehityksellisiin vaikeuksiin luetaan myös laajemmat kielelliset vaikeudet sekä esimerkiksi näönvaraisen havainnoinnin tai motorisen koordinaation kehitykselliset vaikeudet. 4

5 Vaikeuksien kielteisten seurausvaikutusten ennaltaehkäisy niiden mahdollisimman varhaisen tunnistamisen ja erilaisten kuntoutusmuotojen avulla onkin yhteiskunnallisesti tärkeä haaste. Lisää palveluja kaivataan erityisesti aikuisille Oppimisvaikeudet ovat olleet Kuntoutussäätiössä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan kohteena jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Aihe ei vanhene, sillä nykyisessä tietoyhteiskunnassa kehityksellisten oppimisvaikeuksien merkitys toimintakykyä rajoittavana ja syrjäytymisvaaraa lisäävänä tekijänä korostuu entisestään. Erityisesti aikuisten oppimisvaikeudet ovat huonosti tunnistettuja, eikä niihin ole riittävästi palveluja tarjolla. Kuntoutussäätiö on kehittänyt nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin soveltuvia palvelumalleja. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Opi oppimaan -hankkeessa ( ) kehitettiin oppimisvaikeuksien psykologista tutkimusmallia, yksilöja ryhmämuotoista kuntoutusta sekä lukikonsultointimallia, joka palvelee sekä henkilöitä, joilla on oppimisvaikeus että heitä kohtaavia ammattilaisia. Opi oppimaan -hankkeen aikana nousi esiin aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvän kootusti saatavilla olevan tiedon puute. Hankkeen aikana avattiinkin laajat oppimisvaikeuksista informoivat internetsivut (opioppimaan. fi). Sivuilla on niiden perustamisen jälkeen ollut yli käyn- Kehityspäällikkö Teija Pöntynen osallistui muutama vuosi sitten Kuntoutussäätiön Opi oppimaan -hankkeeseen. Hankkeen puitteissa hänelle tehtiin neuropsykologinen tutkimus ja tarjottiin muun muassa oppimisvalmennusta. Mitä oppimisvaikeuden selvittäminen on sinulle merkinnyt? Oppimisvaikeuksieni selvittäminen lähti aikoinaan liikkeelle enemmänkin sattumasta. Jo koulussa vaistosin, että kaikki ei ole kunnossa, koska vaikeuksia koulunkäynnin kanssa oli jo alakoulusta lähtien. Mutta koska tuolloin oppimisvaikeuksia ei tunnistettu juuri lainkaan, kompastelin kouluni enemmän tai vähemmän asiaa peitellen. Oli siis todella helpottavaa saada tietää, että tällä kaikella oli jokin konkreettinen nimi ja mikä parasta, sille pystyi tekemäänkin jotain. Enää ei tarvinnut käyttää energiaa asian peittelyyn. Opi oppimaan -hankkeen kautta avautui uusi maailma. Tajusin, että en ole vaikeuksieni kanssa yksin, vaan oli muitakin, joiden ongelmat voivat olla omiani hankalampia. Oppimisvalmennuksessa sain tietoa, jota varsinkin aluksi kaipasin, jotta opin ymmärtämään omaa tilannettani. Sain uusia vinkkejä, miten selvitä lukemisen kanssa, jotta se ei tuntuisi niin työläältä. Ymmärsin myös, että oppimisvaikeudet eivät ole este millekään, minun pitää vain oppia löytämään itselleni parhaiten sopivat tavat tehdä asioita. Millaisia keinoja käytät työssäsi oppimisvaikeuden kanssa selviytymiseen? Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työnantajani tarjoaa mahdollisuuden etätyöpäivien pitämiseen. Koska luen hitaasti, pidän etäpäiviä silloin, kun luettavaa on paljon. Meillä on myös toimistolla työtilat suunniteltu niin, että tarvittaessa maisemakonttorin lisäksi voin käyttää erilaisia työtiloja keskittymistä vaativiin tehtäviin. Käytän myös usein musiikkia apuvälineenä, kun haluan keskittyä paremmin. Se auttaa sulkemaan ylimääräisen taustahälyn pois silloin, kun työtehtävät vaativat keskittymistä. Koska vahvuuteni on visuaalisella puolella, käytän paljon värejä ja kuvia. Kalenterimerkinnät ovat aina värikoodattuja, joten pystyn hahmottamaan päivän tai viikon tapahtumat helposti lukematta jokaista kalenterivarausta erikseen. Teen mielelläni materiaalit, dokumentit ja muistiinpanoni siten, että niissä on mahdollisimman paljon kuvia ja vähän luettavaa. Kun kirjoitan tekstiä tietokoneella, pidän oikolukijaa aina päällä korjaamassa kirjoitusvirheet. Miten työyhteisö on suhtautunut oppimisvaikeuden esille tuomiseen? Sen jälkeen, kun opin ymmärtämään omia oppimisvaikeuksiani, olen kertonut niistä suhteellisen avoimesti esimiehelleni ja läheisimmille työkavereilleni. Tieto on otettu avoimesti vastaan enkä koe, että minua kohdeltaisiin eri tavalla kuin muita työkavereitani. Olen myös kertonut millaisista vaikeuksista on kyse, joten ihmiset ymmärtävät, jos teen asioita eri tavalla kuin muut. Oppimisvaikeudesta on jopa ollut hyötyä, koska nykypäivänä ei oikein kenelläkään ole aikaa lukea pitkiä dokumentteja, joten ihmiset ovat vain tyytyväisiä, kun materiaalit ovat lyhyitä ja selkeitä. Koska isojen kokonaisuuksien hahmottaminen on ollut minulle aina suhteellisen vaikeaa, olen oppinut pilkkomaan ne pienempiin kokonaisuuksiin. Myös tästä olen huomannut olevan hyötyä niin itselleni kuin muillekin. Neuropsykologi Johanna Nukari on työskennellyt Kuntoutussäätiön Opi oppimaan -hankkeessa. Hän on mukana myös Kelan rahoittamassa nuorten aikuisten neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävässä tutkimusprojektissa. 5

6 Suomalaisessa yhteiskunnassa työllistymistä pidetään keskeisenä integroitumisen ja kotoutumisen mittarina. Maahanmuuttajia koskevissa työllistymis- ja syrjäytymiskeskustelussa kuntoutuksen mahdollisuudet tukikeinoina nousevat kuitenkin vain harvoin esiin. Maahanmuuttajien ohjaaminen ja hakeutuminen ammatillisiin kuntoutuspalveluihin vaikuttaa olevan vielä vähäistä, vaikka maahanmuuttajien kuntoutusta ja työllistymisen tukemista seltiä. Nyt sivuja on uudistettu ja ne löytyvät vuoden 2013 alussa nimellä oppimisvaikeus.fi. Sivuja päivitetään RAY:n toiminta-avustuksen tuella. Uudistelulla sivustolla on nyt myös ammattilaisille oma kokonaisuutensa, johon on koottu vapaasti hyödynnettävää tietoa ja materiaalia esimerkiksi oppimisvaikeuksien huomioimisesta työterveyshuollossa tai kuntoutuksessa. Kävijät, joilla itsellään on oppimisvaikeus, löytävät sivuilta tietoa oppimisvaikeuksista ja erilaisista keinoista niiden kanssa selviytymiseen. Kuntoutussäätiön oppimisvaikeuksiin liittyvää asiantuntemusta hyödynnetään edelleen muun muassa kouluttamalla oppimisvaikeuksiin liittyvissä teemoissa sekä Celia-kirjaston lukihäiriö.fi-internetsivuston asiantuntijakysymyksiin vastaamisessa. Myös tutkimus- ja kehittämistyö oppimisvaikeuksien parissa jatkuu Kuntoutussäätiössä vastaisuudessakin. RAY:n tuella kehitetyt yksilö- ja ryhmämuotoiset oppimisvaikeuksien kuntoutusmallit ovat pohjana Kuntoutussäätiössä parhaillaan käynnissä olevassa Kansaneläkelaitoksen rahoittamassa tieteellisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitetään nuorten aikuisten neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuutta. Kirjallisuutta Haapasalo S, Korkeamäki J. Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hankkeen väliraportti. Kuntoutussäätiön työselosteita 38. Helsinki Saatavana verkossa: ja tietopalvelu Haapasalo S, Korkeamäki J, Nukari J, Reiterä-Paajanen U, Saarelainen AL. Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki Korkeamäki J. Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83. Helsinki Korkeamäki J, Reuter A Haapasalo S. Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön työselosteita 40. Helsinki Nukari J. Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 39. Helsinki Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki 2010l. Reiterä-Paajanen U, Haapasalo S. Oppimisvalmennus aikuisten oppimisvaikeuksien kuntoutusmuotona. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki Saarelainen AL, Haapasalo S (toim.). Ryhmästä voimaa aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki MAAHANMUUTTAJILLA TUTKITTUA TARVETTA KUNTOUTUSPALVELUILLE ORGANISAATIORAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ RATKAISUKSI? Timo Korpela vittäneen asiantuntijoiden haastattelututkimuksen mukaan maahanmuuttajilla on tarvetta erityisesti sellaisille palveluille, joilla voidaan auttaa runsaasti tukea tarvitsevien työllistymistä. Ulla Peltolan ja Laura Metson tutkimuksesta Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen Helsingissä selviää, että erityisen hankalassa asemassa ovat kielitaidottomat ja kotoutumisvaiheen erityispalvelut ohittaneet maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä ja heillä on samaan aikaan sekä terveyteen 6

7 että sosiaaliseen integroitumiseen liittyviä haasteita. Mielenterveyden ongelmat ovat usein haasteellisimpia muun muassa terveyskäsityksiin liittyvien kulttuuristen tekijöiden, kieliongelmien, palveluista tietämättömyyden ja maahanmuuttajille sopivien palvelujen puutteen vuoksi. Marjo Mäki toimii projektipäällikkönä Kuntoutussäätiön ja Avire-Kuntoutus Oy:n yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään uutta tapaa maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hän tuo esiin, että kuntoutuksen ohjaamisen vähäisyyttä on usein selitetty suomalaisen palvelujärjestelmän monimutkaisuudella ja hajautetulla järjestämisvelvollisuudella. Tämä voi johtaa helposti siihen, ettei mikään taho oikein miellä vastuuta omakseen. Palvelujärjestelmän tiedetään olevan hankala ja vaikeasti hahmottuva jopa palvelujärjestelmässä työskenteleville, joten järjestelmää tuntemattomilla maahanmuuttajilla riittää haasteita koko palveluketjun ajan, aina oikean palvelun löytämisestä palvelujen käyttämiseen ja palvelusta toiseen siirtymiseen. Miten kuntoutuksella voidaan vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn? Kuntoutus tulee ajankohtaiseksi silloin, kun perinteiset kotoutumisen ja työllistymisen tuen palvelut eivät riitä tukemaan asiakkaan koulutukseen tai työmarkkinoille pääsyä tai asiakkaan työllistymisen ja elämänhallinnan esteenä on sosiaalisia tai terveydellisiä haasteita. Syrjäytyminen on käytännössä usein syrjäytymistä monelta elämänalueelta yhtä aikaa ja kuntoutuspalveluiden moniammatillisella lähestymistavalla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa useampaan syrjäytymiskehityksen taustalla olevaan tekijään ja tukea paitsi työmarkkinoille, myös muuhun elämään integroitumista. Mitä projektissa ollaan konkreettisesti kehittämässä? Projektipäällikkö Marjo Mäki on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri. Hän toimii myös Avire-Kuntoutuksen palvelupäällikkönä. Aikaisimmissa tehtävissään hän on ollut kehittämässä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja kuntoutuksen alueella. Projekti on käynnistynyt aiempien tutkimus- ja kehittämisprojektien tuottaman tiedon kokoamisella. Keskeinen projektin kehittämistyön lähtökohta oli yksi Majakka Beacon -hankkeen johtopäätöksistä, jonka mukaan maahanmuuttajien kuntoutuspalvelujen toimeenpano ei vaadi raskasta ja kallista infrastruktuuria, vaan yhteisiä toimintaperiaatteita toimijoiden välillä. Aiemman tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedon sekä Helsingin TE-toimiston maahanmuuttajapalveluyksikön määrittelemän maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelutarpeen perusteella projektissa kehitetään ammatillisen kuntoutuksen toimintamalli, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Yleisesti tämän tyyppistä kehittämistyötä on tehty hankerahoituksella, jolloin kehitetyn toiminnan käytäntöön vakiinnuttamisen esteeksi voi tulla normaalirahoituksen riittämättömyys hankkeessa kehitetylle uudentyyppiselle toiminnalle. Tässä projektissa vakiinnuttamisen haasteeseen vastataan hyödyntämällä jo olemassa olevia palvelurakenteita ja rahoitusmallia. Marjo Mäki korostaa, että aiempien hankkeiden ja tutkimusten tuloksissa nousee esiin yhteistyön merkitys ja yhteisen palveluprosessin kehittäminen yli organisaatio- ja sektorirajojen. Tämän vuoksi projektin kehittämistyötä tehdään yhdessä asiakkaita lähettävän tahon, kuntoutuksen palveluntuottajan, yritysten ja kolmannen sektorin kesken. Projektin asiakastyö alkaa palvelutarpeen arvioinnilla TE-toimistossa. Tarvittaessa arviointia toteutetaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Näin varmistetaan asiakkaan ohjautuminen oikeaan arviointi- tai työllistymisen tuen kuntoutuspalveluun. Keskeisimmäksi arviointipalveluksi Mäki mainitsee maahanmuuttajille räätälöidyn kuntoutustutkimuksen. Projektin työllistymistä tukevia palveluja toteutetaan maahanmuuttajille yksilöllisenä työhön valmennuksena, joka sisältää mahdollisuuden työharjoitteluun ja työkokeiluun. Palvelut edistävät asiakkaan työllistymistä, työssä jaksamista, yleistä toiminta- ja työkykyä sekä elämänhallintaa. Palveluissa käytetään tarvittaessa tulkkia, kuntoutusluotsausta ja muita tukimuotoja. Miten projektin kohderyhmä on valittu, kun kuntoutus- ja työllistymispalvelutarvetta tiedetään olevan isolla ja heterogeenisella joukolla maahanmuuttajia? Ensimmäinen edellytys projektiin valikoitumiselle on se, että on työtön työnhakija ja asiakkaana Helsingin TE-toimiston maahanmuuttajapalveluyksikössä. Tiedostamme muun muassa kielitaidottomien, palvelujärjestelmän ulkopuolelle syrjäytyneiden kotiäitien hankalan tilanteen, mutta tässä projektissa pyritään vaikuttamaan siihen, ettei syrjäytymiskehitys pääsisi alkamaan. Palvelujen ulkopuolelle joutumisen riskin tiedetään olevan suuri palvelujen nivelkohdissa, jollainen kotoutumisvaiheen loppuminen ja peruspalveluihin siirtyminen juuri on. Marjo Mäki kertoo, että toisen kohderyhmän, alle 25-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten, valintaan vaikutti vuoden 2013 alusta voimaan astuva nuorten yhteiskuntatakuu. Sen tarkoituksena on tarjota alle 25-vuotiaaille koulutus-, harjoittelu, työ- tai kuntoutuspaikka. 7

8 Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa paljon esillä olleen nuorten syrjäytymisen yhteydessä on usein viitattu tutkimustulokseen, jonka mukaan peruskoulutasoisen koulutuksen suorittaneiden vieraskielisten nuorten työttömyys- ja ulkopuolisuusriski oli yli viisinkertainen vastaaviin kotimaankielisiin nuoriin verrattuna. Tämän vuoksi heidät tulisi saada mahdollisimman varhain koulutuksen ja tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen ja muun erityistuen kautta integroitumaan yhteiskuntaan ja työelämään. SYDÄN 60+ -KUNTOUTUSOHJELMALLA SUOTUISIA VAIKUTUKSIA IÄKKÄIDEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAIDEN ELÄMÄNLAATUUN Mila Gustavsson-Lilius Kirjallisuutta Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 61. Tampere Härkäpää K, Peltola U (toim.). Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja kuntoutusluotsaus. Kuntoutussäätiön työselosteita 29. Helsinki Härkäpää K, Vuorento M, Buchert U,Lehikoinen T. Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa. Kuntoutusta hakeneet, kuntoutuspäätökset ja myönnetyt toimenpiteet. Kuntoutus 35, 2, 2012, Peltola U, Metso L. Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79. Helsinki Buchert U, Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81. Kela. Helsinki Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuus on siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin. Ikääntyneiden kohdalla sairastuminen sepelvaltimotautiin johtaa helposti elämänpiirin ja toimintakyvyn rajoittumiseen ja lisääntyneeseen laitoshoidon tarpeeseen. Iäkkäillä potilailla on myös suuri ajantasaisen tiedon ja tuen tarve. Lisäksi sydän- ja verisuonisairaudet ovat suotuisasta kehityksestä huolimatta edelleen suurin kuolleisuutta aiheuttava sairausryhmä maassamme. Kokonaisvaltaisella, liikuntapainotteisella sydänkuntoutusohjelmalla on tutkimusten mukaan mahdollista alentaa sepelvaltimontaudin vaaratekijöiden tasoa ja vähentää sydäninfarkteja ja -kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta. Iäkkäiden sydänpotilaiden määrän kasvusta huolimatta kuntoutuksen tarjonta on edelleen varsin vähäistä. Intensiiviset kuntoutuspalvelut ovat parhaiten työikäisen väestön saatavilla. Eläkeikäisten sydänpotilaiden kuntoutus perustuu pääosin perusterveydenhuollon ja paikallisten sydänpiirien tarjontaan. Terveyskeskusten resurssit systemaattisen sydänkuntoutuksen tarjoamiseen ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Näin ollen ikääntyvien sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutuksen kehittämiselle on ollut selkeä tarve. Tarvitaan standardoituja, kustannustehokkaita ja testattuja malleja, joiden toimivuudesta on toistaiseksi vain niukasti tietoa. Kuntoutusohjelman lisäksi selvitys ohjelman vaikuttavuudesta Näistä lähtökohdista Kuntoutussäätiössä kehitettiin ja toteutettiin ikääntyville sepelvaltimotautipotilaille soveltuva kuntoutusohjelma ja selvitettiin sen vaikuttavuutta. Kuntoutuksen tarkoituksena oli alentaa sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden tasoa, edistää toimintakyvyn palautumista ja kohentaa iäkkäiden sydänpotilaiden elämänlaatua. Lisäksi haluttiin pienentää sepelvaltimotaudin hoitoon liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta. Yli 60-vuotiaiden 8

9 Erikoistutkija Mila Gustavsson- Lilius on psykologian tohtori ja terveyspsykologiaan erikoistuva psykologi. Hän on tutkinut väitöskirjatyössään syöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa elämänhallintaa. sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+) -hanke toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän projektiavustuksen tuella yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien terveyskeskusten kanssa. Tutkimukseen osallistui 286 yli 60-vuotiasta sepelvaltimotautipotilasta. Koska koettiin tärkeäksi selvittää kehitetyn kuntoutusmallin vaikuttavuutta, tutkimuksen asetelmana käytettiin satunnaistettua, kontrolloitua hoitokoetta, jossa verrattiin kuntoutuskurssille osallistuneita ja vertailuryhmää. Vaikuttavuutta arvioitiin seuraamalla kuuden kuukauden aikana tapahtuneita muutoksia tunnetuissa sepelvaltimotaudin vaaratekijöissä ja rasituskokeella arvioidussa fyysisessä suorituskyvyssä. Psykososiaalisen kuntoutumisen osalta seurattiin muutoksia sairauteen liittyvässä elämänlaadussa, toimintakyvyssä sekä rintakipujen kokemisessa. Tutkimusryhmään satunnaistetuille tarjottiin kymmenen käyntikertaa sisältävä iäkkäille sydänpotilaille räätälöity avokuntoutusjakso. Päivät koostuivat moniammatillisen tiimin vetämistä yksilöja ryhmätapaamisista. Kurssilla paneuduttiin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ja lääketieteelliseen hoitoon, terveyskäyttäytymiseen, kuten liikuntaan ja ravitsemukseen sekä psyykkistä hyvinvointia parantaviin tekijöihin. Kuntoutuskurssin alussa ja kuuden kuukauden seurannassa tehtiin laboratoriotutkimukset, lääkärin tarkastus, rasituskoe ja täytettiin psyykkistä hyvinvointia kartoittavat kyselykaavakkeet. Vertailuryhmälle tehtiin vastaavat laboratoriotutkimukset, kyselyt Emeritusprofessori Juhani Julkusella on monien vuosien kokemus järjestöjen kanssa yhteistyössä tehtävästä kehittämistyöstä ja tutkimuksesta. Kuntoutussäätiössä tehdyn tutkimustyön lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopiston terveyspsykologian professorina ( ) vastuualueenaan terveyspsykologiaan erikoistuvien psykologien jatkokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus. Olet ollut kehittämässä sydänkuntoutusta monissa hankkeissa. Millaisia tavoitteita hankkeilla on ollut? Tavoitteet ovat muuttuneet jossain määrin vuosien myötä. Alkuvuosina, 1970-luvulla, jolloin sydänsairaudet olivat parhaassa työiässä olevien miesten suurin terveysongelma, oli keskeinen tavoite palauttaa työkyky. Tuolloin oli vielä huomattavasti nykyistä enemmän fyysisesti raskaita työtehtäviä, joihin palaaminen oli sydäninfarktin sairastaneelle monesti vaikeaa. Niinpä kuntoutukseen usein liittyi ammatin vaihdon ohjausta ja uudelleenkoulutuksen edellytysten arviointia. Tärkeää siinä vaiheessa oli myös psykososiaalisen kuntoutuksen menetelmien liittäminen liikunnalliseen kuntoutukseen ja niiden merkityksen osoittaminen. Aivan alkuvaiheessa oli myös tarpeen osoittaa sydänkuntoutus turvalliseksi toiminnaksi. Siihen saakkahan yleinen käytäntö oli ollut kolmen viikon vuodelepo sairaalassa ja kaiken fyysisen rasituksen välttäminen. Tarvittiin hyvin suunniteltu ja ohjattu kuntoutus että fyysinen toimintakyky saatiin palautumaan. Seuraava merkittävä muutos oli avokuntoutuksen tuominen perinteisen laitoskuntoutuksen rinnalle. SYKE-projektin nimellä 1990-luvulla toteutetussa kehittämishankkeessa voitiin osoittaa, että monessa suhteessa avomuotoinen, kustannuksiltaan selvästi kevyempi ohjelma tuotti yhtä hyviä tuloksia kuin laitoskuntoutus. Parhaillaan suunnitellaan kyseiseen hankkeeseen osallistuneiden pitkäaikaisseurannan toteuttamista. Olisi tärkeää selvittää, miten pitkälle ajassa kuntoutuksen vaikutukset voivat olla todettavissa. Nyt ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tavoitteissa korostuu sekundaaripreventio, toisin sanoen pyritään ehkäisemään sairauden uusiminen. Samalla valtimosairauksien ilmaantumiseen siirtyessä vanhempiin ikäryhmiin korostuvat nyt toimintakyvyn palauttaminen ja säilyttäminen sekä kaikkiaan elämänlaadun kohentaminen. Oikein kohdennetulla sydänkuntoutuksella voidaan periaatteessa vähentää erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta ja edesauttaa myös ikääntyneiden sydänpotilaiden itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä. Miten tuloksia on hyödynnetty ja juurrutettu käytäntöön? Alkuvuosina, kun sydänkuntoutus oli uutta, yksi keskeinen väylä hyödyntää saatuja tuloksia oli koulutus. Erityisen tärkeää oli fysioterapeuttien täydennyskoulutus, mutta myös muiden kuntoutuksen ammattilaisten perehdyttäminen sydänkuntoutuksen menetelmiin. Nyt nämä asiat sisältyvät itsestään selvästi esimerkiksi fysioterapeuttien peruskoulutukseen. Toiminta juurtui varsin nopeasti eri kuntoutuslaitosten palvelutarjontaan ja vähitellen myös monien infarktipotilaiden hoidosta vastaavien sairaaloiden toimintaan. Sairaaloiden suhteen kehitys on kuitenkin ollut jossain määrin epäyhtenäistä ja kirjavaa. Lisäksi kuntoutuspalvelujen tarjonnan supistumista on ollut valitettavasti nähtävissä. Suomi näyttäisi esimerkiksi Sydänliiton selvitysten perusteella olevan jäämässä kauas jälkeen entiseltä paikaltaan sydänkuntoutuksen kärkimaana. Erityisen haastavalta näyttää tänä päivänä olevan saada perusterveydenhuolto aktivoitumaan tällä rintamalla. Tämä kävi ilmi Sydän 60+ -hankkeessa, joka toteutettiin yhdessä Helsingin ja Vantaan terveyskeskusten kanssa. On toisaalta ymmärrettävää, että koko terveydenhuoltoa koskevien muutospaineiden alla resursseja esimerkiksi sydänkuntoutuksen tarjonnan laajentamiseen perusterveydenhuollossa on vaikea löytää. Suomessa on sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi myös muita kansanterveydellisiä ongelmia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Mitkä ovat ne potilasryhmät, joiden kuntoutuksen kehittämistä ja arviointia pidät tärkeänä? Jos asiaa tarkastellaan laajemmin vaikkapa valtimoterveyden edistämisen näkökulmasta, voisi odottaa, että sydänkuntoutuksen piirissä hyviksi todettujen käytäntöjen kuten ravitsemusneuvonnan tai liikuntaryhmien aktiivinen tarjoaminen perusterveydenhuollossa tuottaisivat hyviä tuloksia myös muiden merkittävien terveysongelmien ehkäisyssä. Pitkälti samat tunnetut vaaratekijät kuten tupakointi, kohonnut verenpaine ja korkea veren kolesteroli ovat myös metabolisen oireyhtymän diabeteksen ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä lisäämässä. Tämän alueen keskeiset järjestöt, Suomen Sydänliitto, Diabetesliitto ja Aivoliitto ovatkin jo käynnistäneet mittavan yhteisen kehittämisohjelman valtimoterveyden edistämiseksi. 9

10 ja rasituskoe tutkimuksen alussa ja kuuden kuukauden kuluttua. Muutoin vertailuryhmään kuuluvia hoidettiin ja seurattiin nykykäytännön mukaan. Sekä tutkittaville että hoitotahoille postitettiin laboratoriotulokset ja rasituskoetulos sekä lääkärin palaute veriarvoista ja mahdollisista lisätutkimusehdotuksista. Osallistuneet toivoivat jatkoa Hankkeen tulokset olivat kannustavia. Tutkimustulokset osoittivat, että kehitetyn kuntoutusintervention avulla voitiin nykykäytännön mukaiseen seurantaan verrattuna merkitsevästi alentaa keskeisten valtimotautien vaaratekijöiden tasoa. Kuntoutusohjelmaan osallistujilla havaittiin parannusta painoindeksissä, LDL-kolesterolissa, liikunnan määrässä ja kokonaisriskipisteissä. Kuntoutuksen avulla voitiin myös kohentaa iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatua erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin ja vireyden osalta. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla todettiin positiivinen muutos triglyserideissä, verenpaineessa, kokonaiskolesterolissa, miesten vyötärönympäryksessä ja elämänlaadun kokonaissummassa. Sen sijaan muutosta ei saatu HDL-kolesterolissa eikä rintakipuoireissa. Lisäksi fyysinen suorituskyky rasituskokeella arvioituna ei parantunut, vaikka interventioryhmäläisten liikunnan määrä lisääntyi. Iäkkäille sepelvaltimotautipotilaille suunnattu kuntoutusohjelma koettiin hyödyllisenä. Kuntoutuslääkärin ajallinen panostus, potilaan motivointi lääkkeiden käyttöön ja lääkityksen tehostaminen saivat aikaan positiivisen vaikutuksen veren rasva-arvoihin. Ravitsemusmuutosten ansioista puolestaan verenpainearvot paranivat ja yksilöllinen liikunnanohjaus kannusti kuntoutujia lisäämään liikunnan määrää. Ryhmäkuntoutus ja vertaistuki auttoivat psykososiaalisen elämänlaadun kohenemista ja virkistivät eläkkeellä olevia potilaita. Kuntoutukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssin tarjontaan ja toivoivat sille jatkoa. Sydän 60+ -malli soveltuu hyvin terveydenhuollon käyttöön Kuntoutussäätiössä kehitetty Sydän 60+ -kuntoutusmalli tarjoaa kehittämisen lähtökohtia kuntoutuslaitoksille ja järjestöille. Vaaratekijöiden ja lääkityksen seurannan sekä iäkkäille sovitetun liikunnan ja ravitsemusneuvonnan järjestämisen osalta kuntoutusmalli on sovellettavissa perusterveydenhuoltoon ilman merkittäviä lisäpanostuksia. Hankkeen kannustamana perusterveydenhuollossa suunnitellaankin ryhmätoimintaa erityisesti iäkkäille sydänpotilaille. Muita kehitettäviä toimenpiteitä ovat tiiviimpi yhteistyö paikallisten sydänpiirien kanssa ja tehokkaampi ohjaus jo olemassa oleviin kuntoutuspalveluihin sekä kuntoutuksen kohdentaminen sitä eniten tarvitseville. Johtopäätöksenä kuntoutusohjelman kehittämisestä voidaan todeta, että iäkkäiden sydänpotilaiden kuntoutuksen suunnittelussa lääkehoidon tasapaino, ajan käytön suunnittelu ja liikunnallisen kuntoutuksen riskittömyys ovat etusijalla. Sydän 60+ -kuntoutusohjelman vaikuttavuuden arviointia terveystaloustieteellisestä näkökulmasta tullaan jatkamaan rekisteriseurannalla. Vuoteen 2014 mennessä kerätään kaikkien tutkimukseen osallistuneiden erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä koskevat potilasasiakirjatiedot sydän- ja verisuonitautien hoidon osalta kuuden kuukauden seurantatutkimusten jälkeen seuraavien kahden vuoden ajalta. Tällä RAY:n toiminta-avustuksella tehtävällä lisäselvityksellä saadaan merkittävää tietoa kuntoutusohjelman vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä. Kirjallisuutta Julkunen J, Pietilä P, Gustavsson-Lilius M, Sala R, Sauliala T, Notkola V. Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+). Kuntoutussäätiön tutkimuksia 85. Helsinki TUKEA MASENNUKSEN JÄLKEISEEN TYÖHÖN PALUUSEEN Raija Tiainen Masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen työhön palaava saattaa tarvita erityistä tukea. Ammattilaisten on tärkeä tunnistaa tuen tarve, jotta apu on oikeanlaista. Työhön palaaja tarvitsee ensisijaisesti keskustelukumppanin, jonka kanssa käydä läpi mieltä askarruttavat asiat. 10

11 Mitä työhön paluun edistämiseksi tehtiin ja miksi se oli ajankohtaista Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikössä on jo usean vuoden ajan kokeiltu, kehitetty ja koulutettu masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeisen työhön paluun tuen malleja. Vuosina toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella Työhön paluu sairauslomalta masennuksen jälkeen -projekti. Kehittämistyön tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat työterveyshuollot ja erityisesti heidän kauttaan kokeiluun tulleet asiakkaat, joille työhön paluusta oli tullut haaste. Keskustelukumppaneiksi saatiin myös työeläkelaitoksia sekä monia terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijatahoja. Masennuksesta aiheutuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset, masennuksen aiheuttama työelämästä syrjäytyminen, hoidon tehokkuus tai tehottomuus, avun saamisen haasteet, palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja kysymys tuloksia tuottavan työhön paluun tuen toteutuksesta puhuttivat. Myös työvoiman saatavuuden turvaaminen oli keskusteluissa esillä. Keskustelu työurien pidentämisen keinoista on käynyt vilkkaana koko työhön paluun tuen kehittämisvaiheen ajan. Eläkeiän nostaminen on tämän hetken ajankohtaisin ja haasteel- lomalla olleiden työhön paluu on haastavampaa kuin monessa muussa sairausryhmässä. Kynnystä voivat nostaa pelko työkavereiden ja työnantajan suhtautumisesta, masennukseen sairastumisesta seurannut itsetunnon lasku, huonommuuden ja epäonnistumisen tunteet, epävarmuus oman osaamisen ja jaksamisen riittävyydestä sekä mahdollinen eristäytyminen sairausloman aikana. Yhteydenpito työpaikkaan ei saisi kokonaan katketa sairausloman aikana. Esimiehillä on siinä suuri vastuu. Työhön paluun tukea kokeilemaan tulleet asiakkaat olivat työsuhteessa olevia, keskimäärin 17 kuukautta masennuksen takia sairauslomalla olleita henkilöitä. He saivat kuntoutusneuvojan yksilöllisen tai ryhmämuotoisen tuen. Tuki perustui arvostavaan ja kunkin työhön palaajan omia kokemuksia kunnioittavaan lähestymistapaan, voimavara- ja ratkaisukeskeiseen työotteeseen sekä intensiiviseen ja kannustavaan prosessiin. Kuntoutusneuvojan hyvä yhteistyö työhön palaajan, työnantajan, hoitotahojen ja muun verkoston kanssa, kuntoutuksen palveluohjaus ja ryhmän vertaistuki olivat työskentelyn keskeisiä työhön paluuta tukevia elementtejä. Kuntoutusneuvoja osallistui työhön paluuseen liittyviin yhteisneuvotteluihin. Tuki ulotettiin tarvittaessa myös työpaikalle, Projektipäällikkö Raija Tiainen on sosiaalityöntekijä ja sosiaalipsykologi. Kiinnostaviksi aiheiksi hän nimeää muun muassa syrjäytymisen ehkäisyn ja työelämäosallisuuden edistämisen, työhön paluun auttamisen ja työssä jatkamisen. lisin yhteiskuntapoliittinen keskustelunaihe. Liian vähäiselle huomiolle ovat jääneet muut työurien pidentämistä edistävät keinot, kuten yleisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla, mielenterveyden vaikeuksien hyvä ja varhainen tunnistaminen ja hoito sekä sairauden jälkeisestä työhön paluun tuesta huolehtiminen. Masennuksesta aiheutuneelle sairauslomalle joutuneista monet ovat nuoria. Osa heistä päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle ennen kuin työura on alkanutkaan. Käytännössä se tarkoittaa monelle syrjäytymisen uhkaa ja toimeentulovaikeuksia. Masennuksen sairastaneen on vaikea uskoa omiin kykyihinsä. Siksi ammattilaisen tuki, rohkaisu, kannustus ja työhön paluuseen liittyvien askarruttavien kysymysten läpikäyminen lisäävät työhön paluun mahdollisuuksia. Kokemukset osoittivat, että tuesta on hyötyä. Valtaosa kokeilun asiakkaista (68 %) palasi suoraan tai työkokeilun kautta omaan työhönsä, uuteen tehtävään tai lähti kouluttautumaan uuteen ammattiin. Tutkimusten mukaan masennuksen vaikeusaste vaikuttaa työhön palaamiseen, mutta aktiivisilla toimenpiteillä paluuta voidaan nopeuttaa. Työhön paluuseensa tukea saaneet olivat sitä mieltä, että heidän paluunsa ei olisi onnistunut ilman tukea. Näyttää siltä, että masennuksen vuoksi sairauslähinnä työhön palaajan esimiehen tueksi. Kokonaisvaltainen työhön paluun tuki toteutettiin kohtalaisen pienellä työmäärällä, mutta vahvalla paneutumisella asiakkaan tilanteeseen. Tuen kustannukset eivät tämän kehittämistyön perusteella ole este sen toteuttamiselle. Kaikesta tiedosta ja puheista huolimatta työhön paluun tukea on niukasti tarjolla. Kuntoutustoimijat, työterveyshuollot, työeläkelaitokset ja järjestöt tuottavat palvelua jossain määrin, mutta palvelun saaminen on haaste. Yksilön näkökulmasta oikeus sairauden jälkeisiin kuntoutuspalveluihin, työhön paluuseen liittyvään tukeen, ohjaukseen ja neuvontaan on järjestettävä tavalla tai toisella. Miten työhön paluun tuen malleja juurrutetaan ja mitä on tehtävä tästä eteenpäin Kuntoutussäätiö levittää kehittämistyössä kertynyttä osaamista ja järjestää yhdessä yhteistyökumppanien kanssa koulutusta ja tietoiskuja niin uusimmasta tiedosta ja ymmärryksestä kuin tuen toteutuksen käytännön työvälineistä. Työtä tehdään RAY:n toiminta-avustuksella. Työhön paluun tuen kokeilu tuotti monia kehittämisen haasteita. Keskustelu työkyvystä ja sen tukemisesta tarvitsee uusia näkökulmia. Ajattelu kuntoutuksen sisällöistä uudistuu. Työyh- 11

12 osaamisen kehittämistä, työssä jaksamista ja hyvää johtamista. Hallitusohjelmassa todetaan, että nimenomaan laadukas työelämä pidentää työuria sekä korostetaan työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehittämisen tärkeyttä. Myös STM:n sosiaali- ja terveyspoliittisessa strategiassa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 työurien pidentäminen mainitaan keskeisenä hyvinvoinnin perustan turvaamisen keinona. Työurien pidentämiseksi tulisi strategian mukaan parantaa työoloja ja työhyvinvointia. Tavoitteeksi esitetään elinikäisen työssäoloajan piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Keskustelussa unohtuu helposti ikääntymisen toinen puoli eli se, että ikääntyminen on yhteydessä kasvavaan syrjäytymisriskiin. Työelämässä ikääntymisen fyysisistä ja kognitiivisista muutoksista voi aiheutua ongelmia, ellei niitä oteta huomioon. Osa ikääntyvistä kohtaa työssään stereotypioista johtuvaa ikäsyrjintää. Ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin, toimintakykyyn ja terveyteen tulisikin kiinnittää huomiota. On tärkeää tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat riskiryhmät, jotta heille kohdistettujen tukitoimenpiteiden kehittäminen olisi mahdollista. Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää puuttua ongelmiin ikäänteisöissä tarvitaan tietoa ja opastusta inhimillisen työilmapiirin edistämiseksi ja myös esimiehet tarvitsevat tietoa ja tukea. Työelämän tulisi olla sellainen, että sinne on helppo palata raskaidenkin koettelemusten jälkeen. Myös muut sairausryhmät kuin masennuksen sairastaneet tarvitsevat tukea. Työhön paluun tuen malleja levitetään Kuntoutussäätiön hankkeissa ja koulutuksissa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa muun muassa potilasjärjestöjen kautta. Kirjallisuutta Tiainen R, Puumalainen J, Korkeamäki J. Tukea masennuksen jälkeiseen työhön paluuseen. Työhön paluu -projektin loppuraportti ja arviointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 42. Helsinki IKÄÄNTYVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN KUNTOUTUSTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA TUKEA TARVITSEVIEN RYHMIEN TUNNISTAMINEN Riikka Shemeikka Keskustelussa on ollut paljon esillä työurien pidentämisen tarve. Voimassa olevassa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on keskeisin julkisen talouden vakauttamisen keinoista. Hallituksen tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Työurien pidentämisen todetaan edellyttävän työelämän laadun parantamista, 12

13 tyvien miesten terveyden ja toimintakyvyn eri osa-alueilla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää huono-osaisuuden kasautumisen ehkäisemiseen. Myös ikääntyvät naiset ovat syrjäytymisvaarassa. Heidän tilannettaan vaikeuttaa esimerkiksi aiemmasta lastenhoidosta johtuva miehiä lyhyempi työura, alhaisempi palkka ja työllistymisvaikeudet. Naisten tilannetta vaikeuttaa myös se, että he kantavat yleensä päävastuun iäkkäiden vanhempien omaishoidosta. Työhön liittyvät tekijät voivat joko tukea työssä jaksamista ja viihtymistä tai selvästi vähentää sitä. Esimerkiksi kiire, työpaikan huono tiedonkulku sekä palautteen ja arvostuksen puute vähentävät työssä viihtymistä. Yli 45-vuotiaat pitävät erittäin tärkeinä työssä mahdollisimman pitkään jaksamista edistävinä tekijöinä varmuutta työpaikan säilymisestä, kiireen vähentämistä, kuntoutusmahdollisuuksien parantamista ja työaikojen joustavuuden lisäämistä. Määräaikaisissa työsuhteissa olevista enemmistö näyttää kaipaavan vakituisen työsuhteen turvallisuutta. Kuntoutus on yksi tärkeistä keinoista, joilla tuetaan työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Kuntoutuksen rooli korostuukin nykyisessä hallitusohjelmassa aiempiin hallitusohjelmiin verrattuna. Tavoitteena on oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen toteutumisen varmistaminen. Myös STM:n sosiaali- ja terveyspoliittisessa strategiassa korostetaan oikea-aikaista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarvetta aiheuttavat sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus. Koetusta kuntoutustarpeesta kerätään tietoa haastattelututkimuksilla. Uusi Terveys tutkimus osoittaa, että muutokset väestön koetussa kuntoutustarpeessa heijastelevat selvästi muutoksia väestön työ- ja toimintakyvyssä. Nyt Kuntoutussäätiössä valmistellaan uutta hanketta, jossa selvitetään 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden kuntoutustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tunnistaa niitä väestöryhmiä ja riskiryhmiä, joiden toimintakyky tarvitsee erityistä tukea sekä arvioida, onko tässä suhteessa tapahtunut muutoksia vuosien 2003 ja 2008 välillä. Hankkeessa selvitetään, missä väestöryhmissä kuntoutustarve on suurinta suhteessa toiminta- ja työkykyyn, miten psyykkinen tai somaattinen oireilu lisäävät kuntoutustarvetta, miten työssä jaksaminen, työmotivaatio ja työtyytyväisyys ovat yhteydessä kuntoutustarpeeseen sekä miten tasaarvo, oikeudenmukaisuus ja työn ja perheen yhteensovittaminen liittyvät kuntoutustarpeeseen. Lisäksi selvitetään työstä poissaolojen syitä ja niiden yhteyttä Erikoistutkija Riikka Shemeikka on väestötieteeseen erikoistunut valtiotieteiden tohtori. Hän on ollut muun muassa tutkimassa ja kehittämässä HIV:n yhteisöpohjaista hoitoa Afrikassa. Nykyisiä tutkimusaiheita ja kiinnostuksen kohteita ovat nuorten kiinnittyminen työelämään ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen. kuntoutustarpeeseen. Hanke on tarkoitus rahoittaa Raha-automaattiyhdistykseltä saatavalla toiminta-avustuksella. Aineistona käytetään työolotutkimuksia vuosilta 2003 ja Aineisto on Tilastokeskuksen keräämä ja Kuntoutussäätiö on ollut mukana sen suunnittelussa ja rahoituksessa. Vuoden 2008 kyselyssä haastateltiin 4392 palkansaajaa ja vuoden 2003 kyselyssä 4104 palkansaajaa. Tietoa kerättiin työhön liittyvistä aiheista, kuten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä ja niihin liittyvistä kokemuksista, työkokemuksesta, työmarkkina-asemasta, työehdoista, psyykkisestä ja somaattisesta oireilusta, työmotivaatiosta, työtyytyväisyydestä, työorientaatiosta, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kokemisesta, poissaoloista sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Työolotutkimus on vuonna 1977 aloitettu tutkimussarja, jonka haastattelut toistetaan vertailtavuuden vuoksi lähes samankaltaisina muutaman vuoden välein. Seuraava työolotutkimus toteutetaan vuonna 2013 ja sen aineisto saadaan tutkimuskäyttöön vuoden 2014 lopulla. Kuntoutussäätiö on mukana myös tämän tutkimuskierroksen suunnittelussa. Kirjallisuutta Koskinen S, Lundqvist A & Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 68/2012. THL. Helsinki Lehto A-M, Sutela H, & Miettinen A (toim.). Kaikilla mausteilla: Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tutkimuksia 244. Tilastokeskus. Helsinki Lehto A-M & Sutela H. Työolojen kolme vuosikymmentä: Työolotutkimusten tuloksia Tilastokeskus. Helsinki Pensola T, Rinne H, Kankainen H & Roine S. Työikäiset ikääntyvät: vuotiaiden terveys, toimintakyky ja kuntoutustarve. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78. Helsinki Pärnänen A. Organisaatioiden ikäpolitiikat: strategiat, instituutiot ja moraali. Tilastokeskus tutkimuksia 255. Tilastokeskus. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1/2011. STM. Helsinki Valtioneuvoston kanslia Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. 13

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010)

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) Seija Haapasalo Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Opi oppimaan hanke

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen

Tutkimus ja kehittäminen Kuntoutussäätiö Tutkii ja kehittää Arvioi ja kouluttaa Välittää tietoa Tuottaa kuntoutuspalveluja Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja, tiedottaja ja palveluntuottaja.

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen

TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen Raija Tiainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 25.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011) Tavoitteena kehittää ja arvioida

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma

Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Esityksen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot