SYKÄRINKULMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKÄRINKULMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2005"

Transkriptio

1 SYKÄRINKULMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2005

2

3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 SYKÄRINKULMA ALUEENA Rajaus Historiaa Maisemat Yhdistykset, palvelut ja harrastustoiminta Kulkuyhteydet 8 3 SYKÄRINKULMA TÄNÄÄN Luontokartoitusten tulokset Sykärinkulmalla laaditut ympäristöselvitykset Lintukartoitukset Kasvillisuuskartoitukset Asukaskyselyn tulokset Asukkaiden näkemys ympäristöstä Palvelut ja sosiaalinen toiminta 15 4 SYKÄRINKULMA HUOMENNA Kehittämistoiveet Osallistuminen Kohti tulevaa 21 LÄHTEET YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN YHTEYSTIEDOT LIITTEET 1 Kyselylomake 2 Kartta lintukartoitusalueista 3 Sykärinkulman lintukartoituksissa tavatut lajit 4 Sykärinkulman kasvillisuuskartoituksissa tavatut lajit 5 Kartta mieluisista luontokohteista 6 Kartta vaarallisiksi koetuista tieosuuksista 2

5 1 JOHDANTO Tämän Sykärinkulman kehittämissuunnitelman tarkoituksena on kertoa Sykärinkulman alueesta sekä niistä toiveista ja tarpeista, joita alueella asuvilla ja vapaa-aikaansa viettävillä ihmisillä on elinympäristönsä kehittämisen suhteen. Lähtökohtana suunnitelman laatimiselle oli paikallisen asukasyhdistyksen, Sykärinkulman asukasyhdistys ry:n, halu edistää yhteistoimintaa alueen asukkaiden keskuudessa ja kehittää Sykärinkulmaa. Sykärinkulman kehittämissuunnitelmaa tehtäessä on apuna käytetty kyläsuunnitelmien laatimisen menetelmiä, sillä kyläsuunnitelmien tekemisestä on varsin runsaasti kokemuksia ja niitä käytetään nykyisin yhdyskuntasuunnittelun apuvälineinä ympäri Suomea. Kehittämissuunnitelmien laatiminen kyläsuunnitelmiin verrattuna ympäristönäkökohdat huomioiden on toistaiseksi melko uutta ja tässä suhteessa Sykärinkulman kehittämissuunnitelma onkin ensimmäinen laatuaan. yhteensä 140 Sykärinkulman vakituista ja vapaa-ajan asukasta. Kyselyyn liitettiin kartta Sykärinkulmasta, johon asukkaat saattoivat merkitä mieluisiksi kokemiaan luontokohteita sekä vaarallisia tieosuuksia. Kartoista saatujen vastausten pohjalta Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat Evita Reitti ja Terhi Käppi laativat lehtori Rauni Varkian ohjauksessa MapInfo-ohjelmalla kartta-aineistoa kehittämissuunnitelman tueksi. Ympäristöpainotteisesta kehittämissuunnitelmasta on hyötyä monin eri tavoin. Merkittävin hyöty on alueen asukkaiden mielipiteiden esille tuleminen halukkuus osallistua elinympäristönsä hoitoon ja kehittämiseen varmasti lisääntyy, kun omilla mielipiteillään kokee voivansa vaikuttaa asioihin. Ympäristöasioihin tullaan kiinnittämään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota, joten suunnitelmia laadittaessa on kaukokatseista ottaa nämäkin asiat huomioon. Kehittämissuunnitelmaa voidaan lisäksi käyttää monenlaisen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Kehittämissuunnitelmaa varten kerättiin tietoa asukaskyselyn ja luontoselvitysten avulla. Sykärinkulman asukasyhdistys yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa laativat ja toteuttivat asukaskyselyn, josta saatiin tietoa alueen asukkaista sekä heidän toiveistaan ja tarpeistaan alueen kehittämisen suhteen (Liite 1). Luontoselvityksiä alueella tekivät biologi Leila Järvinen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Evita Reitti. Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:stä konsultoi selvitysten menetelmiä. Asukaskyselyn avulla selvitettiin Sykärinkulman asukkaiden ajatuksia alueen palveluista, ympäristöstä ja sosiaalisesta toiminnasta. Asukaskyselyn toteuttivat Sykärinkulman asukasyhdistyksen jäsenet oveltaovelle -menetelmällä. Vastauksia saatiin 62 kappaletta ja ne koskivat Metsäviklo on Sykärinkulmalla yleinen lintu 3

6 2 SYKÄRINKULMA ALUEENA 2.1 Rajaus Sykärinkulman rajaaminen on melko ongelmallista, koska se ei ole millään tasolla hallinnollinen kokonaisuus. Siihen luetaan kuuluvaksi alueita kahdesta kunnasta: Hyvinkäältä Ridasjärven kylään kuuluva itäinen osa sekä Hausjärveltä kaakkoisosa. Kyseiset kunnat kuuluivat aiemmin eri lääneihin, nyt ne ovat eri maakuntien aluetta. Hyvinkää on Uudenmaan maakunnassa ja Hausjärvi on osa Kanta-Hämettä. Tiettyä alueellista yhteenkuuluvuutta syntyy siitä, että alueen halki kulkee Sälinkääntie eli vanha Hyvinkää - Mäntsälä-maantie. Sitä kaikki Sykärinkulmalla joko vakituisesti tai vapaa-aikanaan asuvat käyttävät asioidessaan, yleensä Hyvinkäällä. Kulmakunnan tärkein määrittäjä on myös Laitilanjärvenä tunnettu Sykärinjärvi, joka sijaitsee Hyvinkään kaupungin alueella. Sykärinjärven pohjois- ja itärannan asukkaat luetaan Sykärinkulmaan kuuluviksi, Kaitarannan asukkaiden luontaiset yhteydet taas suuntautuvat kyläkeskukseen eli Ridasjärvelle. Sälinkääntien varrella asuvat hausjärveläiset ovat olleet alusta asti perustamassa Sykärinkulman asukasyhdistystä. 2.2 Historiaa Sykärinjärven läheisyydessä on todistettavasti ollut asutusta jo kivikaudella. Museovirasto on inventoinut Hyvinkään kunnan alueella sijaitsevat muinaismuistot vuonna 2002 ja Hausjärven kunnan alueella sijaitsevat muinaismuistot vuonna Inventoinneissa Sykärinjärven eteläosasta, Kaidanpäästä, löydettiin kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Tervalamminojan itäpuolisella rantatörmällä ja sen harjalla Ridasjärveltä Kaidanpäähän tulevan tien molemmilla puolilla. Inventoinneissa asuinpaikalta löytyi muun muassa haljennut kaavin. Järven läheisyydestä on löydetty myös poikkikirves kampakeraamiselta kaudelta sekä keihäänkärki viikinkiajalta. Sykärinjärvi lähialueineen tunnettiin historiallisella ajalla Hausjärven pitäjään kuuluneen Laitilanmaan erämaa-alueena. Sykärinkulmaksi luettu alue sijoittui silloin osittain Ridasjärven ja osittain Vantaan kylien alueelle. Hyvinkään kunnan itsenäistyttyä vuonna 1918 laajat alueet Hausjärvestä, Sykärinkulma mukaan lukien, liitettiin Hyvinkään kuntaan. Vakituinen asutus Sykärinkulmalla on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Maatalouden harjoittamiseen sopiva Sykärinkulman alue houkutteli asukkaikseen varsinkin torppareita. Vuonna 1850 alueella mainitaan olleen viisi tilaa ja kolme torppaa. Sykärinkulman alueen vanhimpia tiloja ovat 1700-luvun lopulla torpista muodostuneet Sykärinsaari ja Koskela. Hautalan ja Mattilan tilat on perustettu luvun alkupuoliskolla. Sykärin nimi juontuu ilmeisesti Hausjärven kunnallislautakunnan esimiehestä Pelet Sykäristä, joka asui ja 1900-lukujen vaihteessa Sykärinsaaren tilalla järven luoteisrannalla. Sykärinsaaren tila oli saanut alkunsa Matti Simonpojan vuonna 1773 rakentamasta torpasta, jonne rakennettiin myöhemmin uudistalo. Vuonna 1854 Sykärinsaaren haltijana oli Matti Eeronpoika, jonka poika Pelet Sykäri toimi Hausjärven kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina ja tuli tehtävistään varsin kuuluisaksi Hausjärvellä. Pelet Sykärillä oli mitä ilmeisimmin runsaasti luontaista arvovaltaa ja karismaa, sillä hänen hautajaistilaisuudessaan sanottiin: Kun Hausjärven kunnan historia joskus kirjoitetaan, esiintyy siinä Pelet Sykärin nimi huomattavasti. 4

7 Sittemmin maatalouselinkeinot saivat väistyä vapaa-ajanasutuksen myötä, sillä viime vuosisadan puolella Sykärinjärvi houkutteli Hyvinkäällä toimineita teollisuuslaitoksia rakentamaan loma-asuntoja työntekijöilleen. VR Hyvinkään Konepaja teki vuonna 1951 vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa Laitilanmaan Valtionpuistossa Sykärinjärven itärannalla sijainneesta neljän hehtaarin laajuisesta maa-alueesta, jolla aikaisemmin oli sijainnut metsänvartija Adolf Rinteen talo. Ensimmäiset mökit rakennettiin alueelle vuonna 1953 ja kaikkiaan mökkejä valmistui alueelle kolmisenkymmentä. Mökit olivat konepajalaisten yksityisomistuksessa luvulla myös Villayhtymä Oy vuokrasi Metsähallitukselta maata Sykärinjärven itärannalta, johon rakennettiin vuosikymmenen loppuun mennessä nelisenkymmentä mökkiä. Suurin osa Villayhtymänkin mökeistä oli työntekijöiden yksityisomistuksessa, mutta yhteiseen käyttöön oli varattu yksi suurempi mökki ja kuusi huonetta. 2.3 Maisemat Sykärinkulman maasto on korkokuvaltaan sangen vaihtelevaa. Korkeussuhteidenkin perusteella Sykärinkulma on raja-aluetta, sillä Vantaanjoen ja Mustijoen vesistöjen vedenjakaja muodostuu Sykärinjärven itärannan kallioselänteistä. Vedenjakaja jatkuu sieltä Lehtitien - Latvatien risteyksen kautta Sälinkääntien pohjoispuolelle ja yhtyy korkeimpien kallioitten jaksoon Hyypiönkallion koillispuolella. Sykärinjärvi uimarannan kohdalta Useat Sykärinkulman kallioista ovat maisemallisesti merkittäviä ja myös hyviä näköalapaikkoja. Sykärinjärveen pistävän niemekkeen ja komean maisemaelementin muodostaa Sarvikallio, mutta kauniin siluetin järveltä katsoen antavat itärannalle muutkin kalliot. Aivan 5

8 järven pohjoispäässä sijaitsevalta kalliolta, jonka korkein kohta on yli 40 metriä järven pinnasta, avautuu kaunis panoraama järvelle. Hyypiönkallio, joka kohoaa 133 metriä merenpinnasta, on seudun korkein. Sieltä näkee muun muassa Hyvinkään kirkon ja muutamia muita Hyvinkään korkeita rakennuksia, Erkylän linkkitornin ja itäreunalta kauas Mäntsälän suuntaan. Rytömäki on nimensä mukaisesti itärinteeltään melko vaikeakulkuinen, mutta senkin korkeimmalta huipulta järvi näkyy kauniisti. Haukankallio on kaunispiirteinen ja selvärajaisesti ympäristöstään erottuva, varsinkin sen länsirinteessä on komea jyrkänne. Kallion nimi todennäköisesti viittaa siihen, että se on ollut uljaimpiin petolintuihimme kuuluvan muuttohaukan pesimäkallio silloin, kun laji vielä eteläisessä Suomessa pesi. Kaunispiirteinen on myös Laahankallio, alueen toiseksi korkein kukkula, jossa vielä hiljattain kohosi kolmiomittaustorni. Sieltä näkee kauas länteen Erkylän - Hyvinkään suuntaan, jossa Sileäkalliolla oli seuraava kolmiomittaustorni. Itäkaakon horisontissa pilkottavat Mäntsälän kirkko ja vesitorni metsän yli. Kallioiden väliset painanteet ovat sisältämiensä savikerrostumien vuoksi vettä pidättäviä ja näin ollen suurimmaksi osaksi soistuneita. Vedenjakajaseudulle tyypillisiä laaja-alaisempiakin soita Sykärinkulmalla on. Ne on yleensä ojitettu metsän kasvun vauhdittamiseksi. Näin on esimerkiksi Hyypiönsuo, jonka Sykärinjärveen valuvat vedet lienevät yksi syy järven ruskeavetisyyteen. Myös Rajasuo, Välisuo ja Mastosuo ovat täysin ojitettuja, mutta niiden vedet virtaavat vedenjakajan itäpuolelle Mustijokeen. Sykärinkulmalla ei ole kovin suuria peltoaukeita. Laajimmat pellot ovat itäosassa Hautalankulmalla, mutta osa niistä on tällä hetkellä viljelemättömiä. Järven rannalla sijaitseva nimikkotalo, Sykärinsaari, on vanha perinteinen maatila. Pienehköt, aiemmin metsien keskellä sijainneet peltoraiviot, ovat jo täysin metsittyneet. Tällaisia ovat muun muassa Juholan, Arolan ja Kaunismäen pellot. Pellot ovat kuitenkin tärkeä maisemallinen lisä metsien ja kallioitten hallitsemaan yleisilmeeseen Sykärinkulmalla. Näkymä pohjoisrannan näköalakalliolta järveä kohti. Kallion rinteillä jääkauden jälkeisen Yoldiamerivaiheen rantakivikkoa Haukankallion laelta kohti länttä avautuva näkymä 6

9 Sykärinkulman kasvillisuuteen vaikuttaa metsien vallitsevuus alueen luontotyyppinä. Hakkuiden ja soiden ojittamisen vuoksi alkuperäistä metsä- ja suotyyppiä on hankala määrittää. Valumavesistä kosteutta saavilla rinteillä on tuoreita kangasmetsiä. Kuivia kangasmetsiä on kallioilla ja sora-alueilla, missä maa on huokoisempaa ja vettä läpäisevää. Tuoreet kangasmetsät ovat kuusivaltaisia sekametsiä, mustikkatai käenkaali-mustikkatyyppisiä. Puustoltaan vanhaa ja järeää metsää on melko vähän. Laikkuina sellaista löytää muun muassa Rytömäen koillispuolelta, Hyypiönkallion länsirinteeltä tai Kaunismäentien molemmin puolin rippeinä. Komeimmat vanhat metsät ovat kuitenkin Taisto Tapolan ja Juholan tilojen metsät Hautalankulmalla. Vanhan puuston lisäksi siellä on tunnelmallisia saniaisten reunustamia purolaaksoja ja metsän terveydestä kertovia valtaisia muurahaiskekoja. Lakialueitten kalliometsät ovat kanervain tai jäkälien leimaamia. Lehtomaisia metsiäkin Sykärinkulmalta löytyy. Ne sijaitsevat yleensä mäkien alarinteillä ja järven rannoilla. 2.4 Yhdistykset, palvelut ja harrastustoiminta Sykärinkulmalla toimivia yhdistyksiä ovat Ridasjärven kalastuskunta, Ridasjärven Metsästysyhdistys ry, Hyvinkään Metsänkävijät ry sekä Sykärinkulman asukasyhdistys ry. Ridasjärven kalastuskunta huolehtii muun muassa Sykärinjärven hoidosta, kalastusoikeuksista sekä kalastuslupien myynnistä. Ridasjärven Metsästysyhdistys ry sekä Hyvinkään Metsänkävijät ry ovat metsästysseuroja, joiden toimintaan kuuluvat erilaiset riistanhoidon tehtävät. Hyvinkään Metsänkävijöillä on ollut toimintaa alueella jo vuosikymmenten ajan ja riistanhoitotyön ohella yhdistys on keskittynyt myös metsästyskoirien kenneltoimintaan. Lisäksi VR:n ja Valvillan alueilla toimivat omat yhdistyksensä. Sykärinkulman asukasyhdistys ry on aloittanut toimintansa Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alueella asuvien ihmisten välistä yhteistyötä ja parantaa asukkaiden elämänlaatua muun muassa edistämällä lähiluonnon tuntemusta ja ympäristön viihtyisyyttä sekä parantamalla asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kiinnostaviin harrastustoimiin. Asukasyhdityksen perustamiskokous. Puheenjohtaja Lahja Kokkonen oikeassa reunassa 7

10 Yrityksistä rakennustoimintaa harjoittava Rakennus Herkko Oy on ilmoittanut toimivansa Sykärinkulman alueella. Muita yrityksiä Sykärinkulmalla ei selvityksen mukaan ole. Lähimmät palvelut löytyvät vajaan kymmenen kilometrin päästä Ridasjärven kyläkeskuksesta, jossa toimii kyläkauppa, postin toimipaikka sekä hyötyjätteiden aluekeräyspiste. Hausjärven kirjastoauto pysähtyy Sälinkääntiellä kerran kahdessa viikossa ja Hyvinkään kirjastoauto Ridasjärven kyläkoululla kerran kahdessa viikossa. Tiedotus Sykärinkulman ajankohtaisista asioista on toiminut aikaisemmin lähinnä paikallislehtien, kuten Aamupostin, Hyvinkään Viikkouutisten ja Hyvinkään Kellokkaan kautta. Lisäksi kesällä 2004 asukasyhdistys pystytti Sälinkääntien ja Kaunismäentien risteykseen ilmoitustaulun tiedotustoiminnan parantamiseksi. Vaikka järjestettyä harrastustoimintaa ei alueella ole, tarjoaa Sykärinkulman vaihteleva maasto järvineen ja kallioineen luonnossa viihtyvälle monia harrastusmahdollisuuksia. Sykärinkulman luonnosta on mahdollisuus nauttia niin kalastuksen, metsästyksen, sienestyksen, marjastuksen, veneilyn, uinnin kuin muun ulkoilmassa oleilemisenkin muodossa. Esimerkiksi Suomen retkiluistelijat ry on järjestänyt vuonna 2001 luisteluretken Sykärinjärvellä. 2.5 Kulkuyhteydet Sykärinkulman sijainti lähellä Hyvinkään kaupunkia sekä pääkaupunkiseutua on monen asukkaan mielestä yksi alueen parhaimmista puolista. Sykärinkulma sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta. Hausjärven keskustaan matkaa kertyy noin 19 kilometriä, Mäntsälän keskustaan noin 24 kilometriä ja Helsinkiin noin 67 kilometriä. Vaikka Sykärinkulma sijaitseekin lähellä kaikkea, voi matka kuitenkin tuntua pitkältä ja hankalalta, mikäli mahdollisuutta yksityisautoiluun ei ole. Vaikka linja-autopysäkkiä ei Sykärinkulmalta löydy, linja-autot pysähtyvät tarvittaessa. Sykärinkulmalta pääsee linja-autolla arkisin päiväsaikaan Hyvinkäälle ja Mäntsälään. Hyvinkään liikenteen palvelubussi ei kulje Sykärinkulmalla. Sykärinkulman päätie on Sälinkääntie, joka alkaa Ridasjärventieltä. Tie on asfaltoitu, mutta mutkainen, kapea ja valaisematon, eikä sen reunassa ole kevyenliikenteenväylää. Sykärinkulman toinen merkittävä tie on Kaunismäentie, joka niin ikään on kapea ja mutkainen. Kaunismäentie on yksityisen tienhoitokunnan ylläpitämä 8

11 3 SYKÄRINKULMA TÄNÄÄN 3.1 Luontokartoitusten tulokset Sykärinkulmalla laaditut ympäristöselvitykset Sykärinkulman alueella on tehty jo aiemmin ympäristön tilaa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut alueen ilmanlaatua osana laajempaa ilmanlaadun tutkimusta ja Hyvinkään kaupunki on tehnyt selvityksen Sykärinjärven tilasta osana Hyvinkään alueella sijaitsevien vesistöjen tilan tutkimusta. Vuonna 2000 Uudenmaan ympäristökeskus tutki Sykärinkulman alueella kolmessa eri mittauspisteessä 12 jäkälälajin esiintymistä mäntyjen rungoilla ja jäkälien vaurioitumisastetta sekä mäntyjen harsuuntumista. Tutkimus liittyi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueilla vuosina tehtyyn ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen. Mittauspisteistä kaksi sijaitsi järven pohjoispuolella ja yksi eteläpuolella. Tutkimuksessa kaikilta Sykärinkulman mittauspaikoilta löydettiin vähintään kahdeksan eri jäkälälajia. Lajistossa on kuitenkin ollut lieviä muutoksia ja ilmansaasteille herkimpiä lajeja on puuttunut. Rungoilla kasvanut sormipaisukarve on ollut tervettä lukuun ottamatta yhtä mittauspistettä, jossa on esiintynyt lieviä jäkälävaurioita. Mäntyjen neulaskato on ollut kahdessa mittauspisteessä 0-10 % ja yhdessä pisteessä %. Tulosten perusteella käy ilmi, että ilmanlaatu on bioindikaattoritutkimuksen mukaan Sykärinkulmalla hyvä eikä puustossa ole havaittavissa merkittäviä ilmansaasteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Hyvinkään kaupunki on tutkinut Sykärinjärven tilaa viimeksi vuonna 1985, jolloin Hyvinkään kaupungin alueella sijaitsevista järvistä tehtiin yleispiirteinen selvitys. Järvistä tutkittiin tällöin niiden rantoja, luontoa, maisemaa, maankäyttöä ja vedenlaatua. Tutkimuksen mukaan järvet soveltuvat virkistyskäyttöön vedenlaatunsa puolesta. Sykärinjärvellä on suoritettu leväseurantaa viikoittain kesän 2004 aikana. Järven tilasta ollaan myös tekemässä Sykärinkulman asukasyhdistyksen toivomuksesta uutta selvitystä. Tarkoituksena on tutkia Sykärinjärven veden laatua vuoden kestävällä seurantatutkimuksella sekä selvittää järven pohjasedimentin koostumusta. Tutkimuksen suorittaa Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Veden laadun seuranta aloitettiin kesällä 2004, jolloin myös näytteet pohjasedimentistä otettiin. Tulokset tutkimuksista valmistuvat kesällä Lintukartoitukset Tätä selvitystä varten on tehty neljä kartoituskierrosta alkukesällä Kolme kartoituksista tehtiin Sälinkääntien pohjoispuoliseen kalliomaastoon, yksi Sälinkääntien eteläpuolelle (Liite 2). Tulokset näistä on esitetty liitteenä olevassa taulukossa päivämäärillä (Liite 3). Kartoituksen tekijä, biologi Leila Järvinen, on asunut kesäisin alueella vuodesta 1963 lähtien, vakituisesti vuodesta Aikaisempina vuosina muovautunut käsitys alueen pesimälintukannasta on taulukossa sarakkeena muu havainto. Hyvinkään lintutieteellisen yhdistyksen aluevastaava Ari Ahtiainen on luovuttanut käytettäväksi Sykärinjärven mökillään kesien aikana tehdyistä pesimälintuhavainnoista yhteenvedon, joka on taulukossa sarakkeena Ahtiainen. Taulukkoon on otettu mukaan vain lajeja, joita on syytä pitää alueella pesivinä tai ainakin pesintää yrittäneinä. 9

12 Taulukosta havaitaan linnuston edustavan tyypillistä havu- ja sekametsän lajistoa. Jokaisella kartoituskierroksella havaittiin punarintoja, laulu-, punakylki- ja mustarastaita, lehtokerttuja, pajulintuja, tiltaltteja, harmaasieppoja, peippoja ja vihervarpusia. Varsin yleisiä olivat myös metsäviklo, käki, käpytikka, talitiainen, kirjosieppo, metsäkirvinen ja hippiäinen. Kansallislintumme laulujoutsenen ilmestyminen pesimälinnustoon on ilahduttavaa. Ensimmäinen varma pesintä oli kesällä 2001 ja sittemmin laji on yrittänyt pesintää. Kuluneena pesimäkautena joutsenparista tehtiin havaintoja myöhäiseen syksyyn asti. Päiväpetolinnuista ei kartoituskierroksilla tehty yhtään havaintoa, mutta muissa tilanteissa sekä kuluneelta kesältä että pitkältäkin ajalta on havaintoja kana-, varpus- ja nuolihaukasta sekä kalasääskestä. Ahtiaisen mukaan mehiläishaukalla oli reviiri Kaunismäen itäpuolella kesällä Nimenomaan järven läheisyydessä voi kuulla lehto-, helmi- ja varpuspöllöjä, vaikkei kartoituskierroksilla havaintoja saatukaan. Huuhkajakin ilmeisesti on joskus Sykärinkulmalla asustanut, viittaahan nimi hyypiö juuri huuhkajaan. Vuosi 2004 oli ylipäänsä huono pöllövuosi. Ainoa kartoitushavainto metsäkanalinnuista oli metso, jonka vakituista elinpiiriä on Hyypiönkallion ympäristö. Metsohan on yleisesti ottaen uhkaavasti harvinaistunut Etelä-Suomessa; se on yksi EU:n lintudirektiivin silmälläpidettävistä lajeista. Myös teeri ja pyy ovat Sykärinkulman vakiolajeja, vaikkeivät ne kartoittajalle esiintyneetkään. Valitettavaa on, että aikaisemmin kalliomänniköissä pesinyt kehrääjä näyttää hävinneen. Ahtiainen tosin on Kaunismäellä kerran kuullut kehrääjän öistä hyrinää. Myöskään kulorastasta ei kuluneena kesänä havaittu; taulukossa oleva merkintä 9.6. oli kaukana laulava koiras, eikä lajia pystytty riittävän hyvin varmistamaan. Kaunis ja harvinaisehko harmaapäätikka on keesän 2004 havaintojen perusteella alueen pesimälaji, samoin pikkutikka. Kumpaakaan ei kartoituksessa tavattu, ehkä siksi, että kartoitusretket tehtiin kallioilla. Peukaloisen ja rautiaisen kannat näyttävät suuresti vaihtelevan. Kesällä 2003 oli aivan järven rannan tuntumassa useita sekä peukaloisen että rautiaisen reviirejä, nyt kummastakin saatiin vain yksi havainto. Ilahduttavan runsas kanta vuodesta toiseen on pyrstötiaisella, jota tavataan kesällä rannan koivikoissa, talvella laajemmin kiertelevinä parvina. Useana kesänä, pesimäkauden jo ollessa pitkällä, on Sykärinjärven rannassa kuultu kahta harvinaista laulajaa, kultarintaa ja punavarpusta. Pesintä ei todennäköisesti ole onnistunut, mutta onnistunee lähitulevaisuudessa. Myös harmaahaikara saattaa yrittää lähivuosina pesintää. Nyt lajia on havaittu Sykärinkulmalla syyskesällä. Lehtopöllöä tavataan järven rantametsissä 10

13 Kartoituksessa havaittiin kaikkiaan 33 lintulajia, mutta Sykärinkulman pesimälinnusto on siihen nähden kaksinkertainen ja käsittää ainakin 71 lajia. Todettakoon vielä, että lintukartoitus Sykärinkulman linnuista on suuntaa-antava, sillä järven lajistoa ei ole riittävästi huomioitu. On toivottavaa, että yhä useammat asukkaat innostuvat havainnoimaan ja seuraamaan lintulajistossa tapahtuvia muutoksia, jolloin Sykärinkulman lajistosta saadaan kattavampi kuva. Tulevina kesinä Sykärinkulman asukasyhdistys pyrkii järjestämään ohjattuja linturetkiä alueen asukkaille Kasvillisuuskartoitukset Linnustoselvityksen lisäksi Sykärinkulmalla tehtiin kasvillisuuskartoitus kesällä Kartoituksessa viideltä rajatulta alueelta selvitettiin niillä kasvaneet putkilokasvit. Alueet sijaitsivat Sykärinjärven rannalla Kaitarannassa, Rajasuon ja Mastosuon väliin jäävällä kalliolla, Sälinkääntien ja Koskelantien risteyksessä, Sälinkääntien varrella Sykärinmäellä sekä Rytömäessä. Kartoitetuista alueista Sykärinmetsässä oli selkeästi eniten lehtomaisia piirteitä. Lehmusta ja vaahteraa kasvoi metsässä paikoitellen runsaasti ja erityisen näyttävä oli vanha, valtavan suuri kaatunut lehmus metsän lounaisosassa. Kenttäkerroksen lajisto oli varsin runsas ja paikoitellen metsässä esiintyi runsaasti osittain rauhoitettua sinivuokkoa sekä satunnaisesti näsiää, imikkää ja kevätlinnunhernettä. Myös alueella sijainnut niittyaukea oli lajistoltaan runsas ja niityltä löytyikin kolme harvinaista lajia: soikkoratamo, huhtakurjenpolvi ja metsänätkelmä. Myös Rytömäestä kartoitetulta alueelta löytyi lehtomaisia piirteitä. Kartoitettu alue käsitti lammen länsirannan puolella olevat metsät ja Rytömäen itä- ja pohjoisrinteet. Eri kasvilajeja esiintyi kartoitusalueella 145. Näistä osittain rauhoitettuja lajeja ovat kevätlinnunherne, imikkä ja näsiä. Alueelta löytyi lisäksi valkolehdokkeja, jotka ovat kokonaan rauhoitettuja. Kasvillisuuden esiintymistä arvioitiin merkitsemällä havaitut kasvilajit kasvupaikoittain sekä arvioimalla, kuinka runsaasti kasveja näillä paikoilla esiintyi. Kartoitukset tehtiin samoilla alueilla kolme kertaa kesän aikana kesäkuun, heinäkuun ja elokuun alkupuolella.kartoitetuilla viidellä alueella esiintyi yhteensä 211 eri putkilokasvilajia, jotka on esitetty liitteenä olevassa taulukossa (Liite 4). Lajirikkaimmalta Sykärinkulman kartoitusalueelta löytyi 156 eri kasvilajia. Valkolehdokki on kämmekkäkasvi, joka yöperhosia pölyttäjäksi houkutellen tuoksuu yöllä voimakkaasti. 11

14 Sälinkääntien ja Koskelan risteyksessä kartoitettu alue käsitti tuoretta kangasmetsää, joka rajoittui eteläpuolella kulkeneeseen ojanvarteen. Metsän pohjoispuolella sijainneen peltoaukean pientareet sisällytettiin kartoitukseen. Kartoitusalueelta löytyi 120 eri kasvilajia. Metsässä kasvoi jonkin verran osittain rauhoitettua sinivuokkoa sekä kevätlinnunhernettä. Pellon pientareilta löydetyistä kasveista mainitsemisen arvoinen on lehdoissa viihtyvä, Etelä-Suomessa harvinaistunut kullero. Vähäisin määrä lajeja löytyi Kaitarannasta kartoitetulta alueelta (96 eri lajia) sekä Rajasuon ja Mastosuon väliseltä kalliolta (44 eri lajia). Lajimäärän vähäisyyteen näillä alueilla vaikutti se, että osassa kartoitusaluetta oli suoritettu hakkuita ja kallion lakiosa on luontaisestikin vähälajinen. Kaitarannan kartoitusalueella oli kuitenkin havaittavissa yhä lehtomaisia piirteitä. Kartoitusalueen rajannut Sykärinjärven itäranta oli osittain soistunut ja paikoitellen rannalla kasvoi runsaasti näyttäviä suokasveja, kuten vehkaa, raatetta ja kurjenjalkaa. 3.2 Asukaskyselyn tulokset Sykärinkulman asukkaiden mielipiteitä alueen tilasta selvitettiin kesällä 2004 toteutetulla asukaskyselyllä. Taustatietoja asukaskyselyyn vastanneista on esitetty kaavioissa. Asukaskyselyyn vastanneista 73 % oli vapaa-ajanasukkaita, joista suurin osa asuu vakituisesti Hyvinkäällä. Muut haastatelluista vapaa-ajanasukkaista olivat kotoisin Helsingistä, Vantaalta, Hausjärveltä tai muista kunnista. (Kaavio 1.) Mielenkiintoinen löydös tutkituilta alueilta olivat poltinkarvattomat nokkoset, joita löytyi kahdelta tutkituista alueista, esimerkiksi Rytömäestä. Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Mikko Piirainen arvioi, että kyseessä on Etelä-Suomessa kasvava poltinkarvaton nokkosrotu Urtica dioica var. holosericea, jota esiintyy Etelä-Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Rotu on yksi Etelä-Suomen alkuperäisistä lehtokasveista. Kaikista haastatelluista 66 % oli asunut Sykärinkulmalla yli 10 vuotta. Vastaajista 29 % on asunut alueella 2-10 vuotta ja 5 % alle kaksi vuotta. Asukaskyselyyn vastaajista 47 % asui Sälinkääntien varrella. Kaunismäentien varrella asui 10 % vastaajista, VR:n alueella 31% ja Valvillan alueella 5 % vastaajista. Sykärintien varrella asui 6 % vastaajista. 12

15 Asukaskyselyyn vastanneista 39 % asui kahden hengen talouksissa. Yhden hengen talouksia oli noin neljäsosa vastaajien talouksista ja kolmen hengen talouksia vähän yli viidennes. Vastaajista 13 % asui neljän hengen tai yli neljän hengen talouksissa. Suurin osa haastatelluista oli vuotiaita aikuisia. Asukaskyselyyn vastanneista ikääntyneitä (yli 65- vuotiaita) oli viidennes ja nuoria (alle 18- vuotiaita) 11 %. Asukaskyselyn mukaan keskivertosykärinkulmalainen on siis vuotias kahden hengen taloudessa asuva vapaa-ajanasukas, jonka kotikunta on Hyvinkää, ja joka on asunut Sälinkääntiellä yli 10 vuotta. Lisäksi keskivertosykärinkulmalainen on varsin tyytyväinen asuin- tai vapaa-ajanviettopaikan valintaansa, sillä 98 % vastaajista piti Sykärinkulmaa yleensä hyvänä paikkana asua ja elää. (Kaavio 2.) Sykärinkulmalla viihtymisestä kertoo myös se, että 97 % kyselyyn vastanneista voisi suositella Sykärinkulmaa ystävälleen asuin- tai lomanviettopaikaksi. Perusteluina 37 % vastaajista mainitsi, että alue on rauhallinen. Vastaajista 27 % mainitsi Sykärinkulman sijainnin lähellä Hyvinkäätä ja pääkaupunkiseutua hyvänä asiana. Myös luonto viehättää alueella asuvia, sillä 22 % vastaajista mainitsi alueen luonnonläheisyyden merkittäväksi tekijäksi. Alueen yleinen viihtyisyys, asukkaiden välinen hyvä yhteishenki, puhtaaksi koettu ympäristö ja hyvät mahdollisuudet sienestykseen, marjastukseen sekä kalastukseen olivat edelleen perusteluja sille, miksi Sykärinkulmaa suositeltaisiin asuinpaikaksi. 3.3 Asukkaiden näkemys ympäristöstä Asukaskyselyssä selvitettiin sykärinkulmalaisten mielipiteitä alueen ympäristön tilasta ja viihtyisyydestä kysymyksillä sekä karttatehtävällä, jossa vastaajia pyydettiin merkitsemään mieluisiksi kokemansa 1-3 luontokohdetta kartalle. Mieluisista luontokohteista kertyi karttoihin yhteensä 96 mainintaa ja 104 kohdetta kuvailtiin erikseen. Asukkaiden mielestä Sykärinkulman mieluisin luontokohde on Sykärinjärvi kokonaisuutena ja toiseksi mieluisin kohde on Hyypiönkallion kalliomaisema. Liitteenä olevaan karttaan on merkitty Sykärinjärven ja Hyypiönkallion lisäksi Sykärinkulman asukkaiden mieluisiksi kokemista luontokohteista 2-5 mainintaa saaneet kohteet (Liite 5). Venerantana käytetty pohjoisranta 13

16 Sykärinkulman kalliomaisema viehättää useaa vastaajaa, sillä karttojen selitysosiossa kallioista oli yhteensä 36 mainintaa. Hyypiönkallio lähikallioineen oli asukkaiden mielestä alueen kallioista näyttävin, mutta myös Laahankallio, Haukankallio ja Sarvikallio koettiin mieluisiksi luontokohteiksi. Vastaajista 11 mainitsi Sykärinkulman kalliomaisemat yleensä miellyttävänä piirteenä alueen ympäristössä. Sykärinjärvi on asukkaiden mielestä tärkeä piirre Sykärinkulman ympäristössä. Järvi mainittiin merkittävänä luontokohteena kaikkiaan 33 kertaa. Vastaajista 25 mainitsi järven kokonaisuutena mieluisaksi. Myös uimarantana käytetty ranta oli asukkaiden mielestä mieluisa kohde. Lisäksi kiinnostavaksi piirteeksi koettiin järven kasvi- ja eläinlajien havainnointi. Luonto yleensä harrastusmahdollisuuksineen viehättää sykärinkulmalaisia. Vastaajista 15 mainitsi metsämaisemat ja metsään liittyvät harrastusmahdollisuudet mieluisimmaksi Sykärinkulman ympäristöön liittyväksi piirteeksi. Erityisen mieluisana pidettiin marjastusta ja sienestystä, mutta myös luonnossa liikkuminen yleensä koettiin mieluisaksi. Lisäksi osa vastaajista piti kiehtovina Sykärinkulman soita, joista Hyypiön- ja Mastosuo olivat vastaajien mielestä parhaimmat. Kyselyn mukaan sykärinkulmalaiset pitivät alueen ympäristöä terveellisenä ja viihtyisänä, sillä ympäristön tilaa koskeneessa asukaskyselyn osiossa 91 % vastaajista oli täysin samaa tai samaa siitä, että Sykärinkulman ympäristö on terveellinen ja 68 % mielestä ympäristö on lisäksi hyvin hoidettu ja viihtyisä. Suurin osa sykärinkulmalaisista kokee myös voivansa hyödyntää Sykärinjärveä virkistäytymiseen. Asukaskyselyyn vastanneista 46 % koki melun häiritseväksi piirteeksi alueella. Melua Sykärinkulmalle kantautuu asukkaiden mielestä lähinnä läheisestä Hyvinkään ampumaurheilukeskuksesta. Myös Sykärinjärven kuntoa epäillään jonkin verran. Lisäksi 92 % vastaajista uskoi alueelle mahdollisesti tulevan murskaamon vaikuttavan viihtyvyyteen alueella. (Kaavio 3.) Yhtenä huomiona mainittiin, että alueen kaivovesissä on havaittu kohonneita radon-pitoisuuksia. Aukkohakkuiden koettiin heikentävän 14

17 alueen maisema-arvoa ja luonnossaliikkumismahdollisuuksia. Huomioiksi merkittiin myös monia ympäristön parannus- ja kehitysehdotuksia. Ehdotuksina esitettiin muun muassa uimarannan kunnostusta, venerannan perustamista sekä kalojen ja rapujen istutusta järveen. Myös hyötyjätteiden keräyspisteen perustamista ehdotettiin. Pusikoiden ja ryteikköjen raivaamista metsistä sekä jätteiden poistamista teiden varsilta pidettiin yhtenä keinona parantaa ympäristön viihtyisyyttä. 3.4 Palvelut ja sosiaalinen toiminta Palveluiden toimivuutta selvittäneessä asukaskyselyn osiossa ilmeni, että sykärinkulmalaiset ovat tyytyväisimpiä alueen teiden yleiskuntoon, aikuisväestön hyviin harrastusmahdollisuuksiin sekä postinjakeluun. Suuri ei osaa sanoa -vastausten määrä eri ikäryhmien tarpeita kartoittaneissa kysymyksissä kertonee siitä, että vastaajat kokivat hankalaksi arvioida, miten eri ikäryhmille suunnatut palvelut toimivat. (Kaavio 4.) Tyytymättömyyttä herättävät teiden turvattomuus, bussiliikenteen vähäinen määrä ja pelastuspalveluiden saavutettavuus. Vastauksista kävi ilmi, että tieturvallisuus koettiin ongelmalliseksi monessa suhteessa. Sälinkääntietä moitittiin yleisesti vaaralliseksi, sillä tie on mutkainen ja kapea. Useat vastaajat mainitsivat nykyisen 80 km/h nopeusrajoituksen tieosuudella sekä kevyenliikenteen väylän puuttumisen 15

18 turvattomuutta lisääviksi tekijöiksi. Myös katuvalojen puuttuminen sekä auraamattomat tiet talviaamuisin heikentävät vastaajien mielestä tieturvallisuutta. Osa vastaajista oli huolissaan siitä, tuleeko apu riittävän nopeasti perille sairastapausten sattuessa. Lisäksi valitettiin pitkiä matkoja terveydenhoitopalveluiden luo. Asukkaat kertoivat toivovansa palveluita Sykärinkulman alueelle. Palveluista eniten toivottiin kauppa-auton tai kioskin järjestämistä sekä bussivuorojen lisäämistä. Lisäksi tuotevalikoiman todettiin olevan vähäinen lähimmissä kaupoissa. Myös nuorille kunnan taholta järjestettyjen harrastusten puutteesta huomautettiin. Asukaskyselyn tulosten mukaan naapuriavun koetaan toimivan Sykärinkulmalla hyvin ja asukkaiden mielestä alueella on löydetty hyvin yhteisiä tavoitteita ja tahtoa Sykärinkulman kehittämiseksi. Ilmapiiri on myös koettu sellaiseksi, että jokaisen sykärinkulmalaisen on helppo toimia koko alueen kehittämiseksi. Yhteistyön vilkkaudesta sekä tiedonkulun toimivuudesta Sykärinkulmalla asukkaat olivat jossain määrin eri. (Kaavio 5.) Haastatelluilla oli lisäksi mahdollisuus merkitä vaarallisimmiksi kokemansa tieosuudet kyselyssä liitteenä olleeseen karttaan. Karttoihin merkittiin yhteensä 72 vaaralliseksi koettua tieosuutta, jotka näkyvät liitteenä olevassa kartassa (Liite 6). Neljä vastaajaa mainitsi lisäksi kokevansa koko tieosuuden vaaralliseksi. Mökkikylän olympialaiset 16

19 Sosiaalisen toiminnan vähäisyyteen osa vastaajista mainitsi syyksi ajan puutteen. Yhteistyön toimivuudessa on lisäksi koettu olevan jonkin verran ongelmia. Yksi vastaajista uskoi, että asukkailla olisi kyllä hyviä ideoita Sykärinkulman kehittämiseksi, mutta hankkeiden rahoitus on ongelmana. Lisäksi alueelle kaivattiin yhteyshenkilöä, jotta sosiaalista toimintaa pystyttäisiin koordinoimaan paremmin. Ilmoitustaulu sai suurimman määrän mainintoja ehdotuksena tiedonkulun parantamiseksi Sykärinkulmalla. Lisäksi tiedonkulun parantamiseksi ehdotettiin postilaatikkoon jaettavaa tiedotetta. Myös Sykärinkulman yhteisiä nettisivuja tai sähköpostin hyväksikäyttöä ehdotettiin. Muita ehdotuksia olivat asioiden tiedottamisesta vastaavan yhteyshenkilön valitseminen Sykärinkulmalle, aloitelaatikko sekä tiedotusrinki. 4 SYKÄRINKULMA HUOMENNA 4.1 Kehittämistoiveet Asukaskyselyssä Sykärinkulman nykytilaa ja tulevaisuutta arvioitiin kouluarvosanoin 4-10.Vastaajat arvioivat Sykärinkulman tämän hetken kouluarvosanaksi keskimäärin 7,8. Tulevaisuuden kouluarvosana Sykärinkulmalle on keskimäärin 7,1, eli Sykärinkulman viihtyvyys laskee asukkaiden mielestä hieman tulevaisuudessa. Vastaajista 46 % uskoi Sykärinkulman kouluarvosanan pysyvän samana tulevaisuudessa ja 10 % vastaajista uskoi arvosanan nousevan. Selitykseksi samana pysyvään tai nousevaan arvosanaan vastaajat mainitsivat, että alue on kehityskelpoinen ja lisääntynyt asukkaiden yhteistoiminta on hyvä asia, joka vie Sykärinkulman kehitystä parempaan suuntaan. 44 % vastaajista koki Sykärinkulman tulevaisuuden kouluarvosanan laskevan. Laskevaan arvosanaan vastaajat mainitsivat syyksi alueella mahdollisesti alkavan louhostoiminnan. (Kaavio 6.) Sykärinkulman asukasyhdistyksen ensimmäistä kesätapahtumaa ei sää, kesälle 2004 tyypillinen, suosinut 17

20 Merkittävimmät tekijät, jotka nostaisivat arvosanaa yhdellä numerolla, ovat asukkaiden mielestä liikenneturvallisuuden ja palveluiden parantaminen. Liikenneturvallisuutta toivottiin parannettavaksi erilaisilla toimenpiteillä, kuten tarkistamalla teiden nopeusrajoituksia. Kulkuyhteyksiä toivottiin parannettaviksi erityisesti julkista liikennettä lisäämällä. Tarpeelliseksi palveluksi koettiin myös kauppa-auton tai kioskin järjestäminen alueelle. Lisäksi terveydenhoito- ja pelastuspalveluiden saatavuuden parantaminen olisi vastaajien mielestä yksi alueen myönteistä kehitystä edistävä piirre. Vastaajat kokivat myös kirjastoauton palvelujen järjestämisen alueelle, Sykärinkulman omien nettisivujen laatimisen ja yhteinen kokoontumispaikan järjestämisen sykärinkulmalaisille alueen kehitystä edistäviksi toimenpiteiksi. Ympäristön viihtyisyyden kohentaminen mainittiin yhtenä keinona edistää alueen myönteistä kehitystä. Ympäristön viihtyisyyttä parantavina toimenpiteinä mainittiin rantojen kunnostus sekä uima- ja venerannan perustaminen. Lisäksi ympäristön siisteyden parantaminen, hyötyjätteiden keräyspisteen järjestäminen alueelle, meluntorjunta, luonto- tai hiihtopolkujen perustaminen, yleinen alueen virkistyskäytön lisääminen, järven kunnon vaaliminen ja kaivoveden laadun kohentaminen esimerkiksi vesiosuuskuntia perustamalla koettiin Sykärinkulman ympäristön tilaa parantaviksi asioiksi. Asukaskyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, mihin asioihin Sykärinkulman kehittämisessä tulisi ensisijaisesti keskittyä. Väitteiden kanssa täysin samaa tai samaa olleiden vastaajien näkemykset on esitetty oheisessa kaaviossa (Kaavio 7). 18

21 Asukaskyselyn mukaan sykärinkulmalaisten mielestä alueen kehittämisessä tulisi keskittyä etenkin liikenteen ja ympäristön turvallisuuden parantamiseen. Tieturvallisuutta ehdotettiin parannettavaksi rakentamalla Sälinkääntielle kevyenliikenteen väylä. Alueelle toivotaan myös ulkoilupolkuja tai -reittejä. Lisäksi ehdotettiin järven tilan parantamista, joukkoliikenteen lisäämistä, hyötyjätteiden keräyspisteen perustamista, venerannan perustamista sekä kauppa-auton järjestämistä alueelle. Yhteishengen kohentaminen esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta oli viidennellä sijalla vastaajien kehittämistoiveita kartoitettaessa. Asukaskyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus myös kuvailla, millaista yhteistoimintaa he kaipaisivat Sykärinkulmalle. Tulokset täysin samaa tai samaa olleista vastauksista on esitetty oheisessa kaaviossa (Kaavio 8). Yhteistoiminnasta asukkaiden kiinnostusta herätti eniten kylätapahtumien tai -juhlien järjestäminen. Haastateltuja kiinnostaisi myös luontoretkeily, kuten kasvi- tai linturetket, osallistuminen esimerkiksi ympäristön kunnostustalkoisiin sekä Sykärinkulmalla järjestettävät markkinat tai kirpputori. Leikkimieliset urheilukisatkaan eivät ole asukkaiden mielestä poissuljettujen vaihtoehtojen listalla. Vastaajista 17 % ei ollut kiinnostunut yhteistoiminnasta. Vastaajien omina ehdotuksina sykärinkulmalaisten yhteistoiminnaksi toivottiin kyläjuhlien, kuten veden ääressä vietettävän juhannusjuhlan järjestämistä. Lisäksi esitettiin yhteistä retkeilytoimintaa, esimerkiksi hiihtoretkeä talvella vaikkapa Sykärinjärvi-Ridasjärvi -välille. Tanssimatka linja-autokuljetuksineen mainittiin yhtenä ehdotuksena. Syksyllä yhteistoiminnaksi sopisi yhden ehdotuksen mukaan opastettu sieniretki. Lisäksi ehdotettiin pienriistan metsästystä ja onkikilpailuja. Myös yhdessäoloa asukasyhdistyksen parissa esitettiin mahdollisena yhteistoiminnan muotona. 19

22 4.2 Osallistuminen Asukaskyselyssä kartoitettiin myös vastaajien halukkuutta osallistua Sykärinkulman kehittämiseen. Vastaukset on esitetty oheisessa kaaviossa. Vastaajista 39 % on halukkaita osallistumaan Sykärinkulman kehittämiseen jollakin tavoin. Vastaajista 43 % ei osannut sanoa, haluaako osallistua alueen kehittämiseen tai jätti kohdan tyhjäksi. Kuitenkin vain 18 % vastaajista ilmoitti, ettei ole halukas osallistumaan alueen kehittämiseen lainkaan, joten vastaajien keskuudesta löytyy ainakin potentiaalista halua ja intoa Sykärinkulman kehittämiseen. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, miten asukkaat haluaisivat osallistua alueen kehittämiseen. Väitteiden kanssa täysin samaa tai samaa olleiden vasttajien vastaukset on esitetty oheisessa kaaviossa (Kaavio 9). Vaikuttaminen alueen kehittämiseen talkoisiin osallistumalla ja asukasyhdistyksen kautta saivat eniten kannatusta mahdollisina osallistumistapoina. Myös tavaran tai rahan lahjoittaminen alueen kehittämiseen sekä mahdolliseen työryhmätyöskentelyyn osallistuminen katsottiin keinoiksi osallistua Sykärinkulman kehittämiseen. Suuri määrä ei osaa sanoa vastauksia kysyttäessä erityisosaamisen käyttöä alueen kehittämiseksi kertonee siitä, että vastaajat kokivat hankalaksi arvioida mahdollisuuksiaan hyödyntää taitojaan Sykärinkulman kehittämisessä. Haluttomimpia vastaajat olisivat myymään maata uusille asukkaille. Vain 7 % vastaajista ei ollut halukas osallistumaan lainkaan alueen hoitoon tai kehittämiseen. (Kaavio 9.) Vastaajat pitivät keinoina osallistua alueen asioiden hoitamiseen ikääntyneiden ja yksinäisten henkilöiden auttamista, ilmoitustaulun päivittämistä ja tiedotteiden jakamista. Myös lahjoitukset esimerkiksi Sykärinkulmalla järjestettävälle kirpputorille koettiin tapana osallistua alueen kehittämiseen. Sykärinkulman kehittämiseen vaikuttaminen kunnanvaltuustotyöhön osallistumalla sekä oman tietotaidon käyttö mainittiin myös käyttökelpoisina osallistumistapoina. Ongelmina Sykärinkulman kehittämisessä vastaajat mainitsivat korkean iän tai kiireisen aikataulun asettamat haasteet. 20

23 4.3 Kohti tulevaa Aluekehittämissuunnitelman ei voida katsoa alkavan projektiluontoisesti jostain pisteestä ja päättyvän toiseen, vaan kehittämissuunnitelmassa on loppujen lopuksi kyseessä alueen kehittämisprosessi, joka on jatkuvaa. Tämä Sykärinkulman kehittämissuunnitelma on lähtökohta alueen jatkuvaan kehittämiseen tähtäävälle toiminnalle. Kehittämissuunnitelmasta ilmenee asukkaiden näkemys siitä, miten aluetta toivotaan kehitettävän ja siitä saadaan työkaluja toiveiden toteuttamisen välineiksi. Asukkaat ovat olleet jo nyt varsin tyytyväisiä Sykärinkulmaan asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkana, joten yksi tavoitteista voisi olla tyytyväisyyden ylläpito. Myös parannettavaa Sykärinkulmalta löytyy. Kehittämistoiveiksi asukaskyselyn pohjalta nousivat etenkin liikenneturvallisuuden parantaminen Sykärinkulman alueella eri keinoin, palveluiden lisääminen sekä Sykärinjärven kunnosta ja ympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen. Yhteisen toiminnan järjestäminen voi lähentää asukkaita toisiinsa ja tehdä yhteen hiileen puhaltamisesta alueen kehittämisen hyväksi helpompaa. Paikallisen asukasyhdistyksen ja muiden kehittämiseen osallistuvien tahojen päätettäväksi jää, mitä kehittämistoiveita lähdetään jalostamaan toiminnaksi asti. Kehittämistoiveita voidaan toteuttaa hoitamalla kehittämissuunnitelmassa esiin nousseita asioita, laatimalla tulevaisuudessa mahdollisesti lisää selvityksiä ja tekemällä joistakin keskeisistä teemoista omia hankkeita. 21

24 22

25 LÄHTEET Hyvinkään kaupunki Ympäristönsuojelu. Pintavedet. [wwwdokumentti]. <http://www.hyvinkaa.fi/ymparisto/ymp-suojelu/pintavedet.htm>. (Päivitetty , luettu ). Hyytiä K., Koistinen J., Kellomäki E., Bergman G Suomen lintuatlas. Helsinki: Lintutieto. Hämet-Ahti L., Suominen J., Ulvinen T., Uotila P. (toim.) Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki: Yliopistopaino. Bergström L Amanuenssi Lea Bergströmin henkilökohtainen tiedonanto Hyvinkään kaupungin Kulttuurihistoriallinen osasto. Piirainen M Intendentti Mikko Piiraisen sähköpostiviestit ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Pitkänen K Kirsi Pitkäsen sähköpostiviesti VR. Ranta H Tutkija Helena Rannan sähköpostiviestit ja Museovirasto. Jonsson L Euroopan linnut: Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Helsinki: Tammi. Junnila O Hyvinkään seudun historia. Hyvinkää: Hyvinkään kaupunki. Keskitalo O Hausjärven historia. Hämeenlinna: Arvi A. Kariston kirjapaino. Lokki J., Ojanen J., Seppä P., Sansibar (toim.) Suomen Linnut CD-Fakta. [ATK-tallenne]. Helsinki: WSOY. Niskanen I., Ellonen T., Nousiainen O Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2000 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 238. Helsinki: Yliopistopaino. Salmi J., Juusela A. (toim.) Kankuri. Villayhtymä Oy:n ja sen sisaryhtiöitten henkilökuntalehti. Kesällä Suomen retkiluistelijat ry Tehtyjä retkiä kaudella [www-dokumentti]. <http://www.skrinnari.fi/page08b.fi.shtml>. (Luettu ). Ahtiainen A Ari Ahtiaisen sähköpostiviesti. Hyvinkään Lintutieteellinen yhdistys. 23

26 PIIRUSTUKSET Leila Järvinen KUVAT Pirkko Tolkki-Nurmi Leila Järvinen Lahja Kokkonen Rauni Varkia Jarl Borgman POHJAKARTTOJEN LUVAT Coyright Maanmittauslaitos 215/MYY/05 TAITTO Ulla-Maija Knuutti, Laurea-ammattikorkeakoulu PAINO Esa Print, Tampere YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN YHTEYSTIEDOT Hyvinkään metsänkävijät ry. Puheenjohtaja Matti Salmenharju Lomamajayhdistys Villaranta ry. Puheenjohtaja Viljo Nieminen tai Rakennus Herkko Oy. Herkko Pulliainen Kaunismäentie 125, Hyvinkää. Ridasjärven kalastuskunta. Erkki Kerttunen Ridasjärven metsästysyhdistys ry. Puheenjohtaja Olli Räsänen Sykärinkulman asukasyhdistys. Puheenjohtaja Lahja Kokkonen tai VR:n henkilöstön virkistysalue. Jorma Lehtinen

27 Sykärinkulman asukaskysely Kesä 2004 TAUSTATIEDOT 1. Millä alueella asutte? Ympyröikää oikea vaihtoehto. 9. Alueen tiet ovat turvallisia 10. Pelastuspalvelut ovat nopeasti saatavilla 11. Postinjakelu on järjestetty hyvin Omat huomiot: LIITE 1 1 Sälinkääntien varrella 2 Kaunismäentien varrella 3 Sykärintien varrella a)vr:n alueella b)valvillan alueella 2. Oletteko Sykärinkulman 1 Vakituinen asukas 2 Vapaa-ajan asukas, kotikunta: 3 Muu, mikä? b) Ympäristö 12. Ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä 13. Asuinympäristö on terveellinen 14. Melu häiritsee minua ( esim. ampuma, lento, liikenne) Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 3. Montako henkilöä talouteenne kuuluu? 0-17 v. henkilöä v. henkilöä yli 65 v. henkilöä 4. Miten kauan olette asuneet/ omistaneet asunnon alueella? 1 Alle 2 vuotta vuotta 3 yli 10 vuotta SYKÄRINKULMAN NYKYTILA 15. Sykärinjärvi on hyvässä kunnossa 16. Asukkaat voivat hyödyntää Sykärinjärveä virkistäytymiseen 17. Alueelle mahdollisesti tuleva murskaamo ei vaikuta viihtyvyyteen Sykärinkulmalla Omat huomiot: c) Sosiaalinen toiminta 18. Naapuriapu toimii Sykärinkulmalla Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 5. Asumistyytyväisyys. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. 1. Sykärinkulmalla on hyvä asua ja viettää vapaa-aikaa 2. Sykärinkulman asukkaiden yhteishenki on hyvä 3. Tunnen hyvin lähinaapurini 4. Olen oppinut tuntemaan hyvin naapurini viime vuosien aikana Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 19. Yhteistyö alueella on vilkasta ja se on vienyt Sykärinkulman asioita eteenpäin 20. Alueella vallitsee ilmapiiri, jossa jokaisen asukkaan on helppo toimia koko Sykärinkulman kehittämiseksi 21. Sykärinkulmalla on löydetty hyvin yhteisiä tavoitteita ja tahtoa alueen kehittämiseksi erilaisissa tilanteissa 22. Tiedonkulku Sykärinkulman sisällä toimii hyvin Omat huomiot: 6. Seuraavassa on lueteltu muutamia väittämiä. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. a) Palvelut Täysin samaa Samaa Ei osaa Eri 1. Ikääntyneiden asiat on hoidettu hyvin sanoa 2. Alueen nuoriso voi hyvin 3. Lapsiperheiden asiat on hoidettu hyvin 4. Lapsille on turvallisia leikkipaikkoja 5. Nuorisolla on hyvät harrastusmahdollisuudet 6. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät (aikuiset) 7. Julkinen liikenne on hyvin järjestetty 8. Alueen tiet ovat hyvässä kunnossa Täysin eri KEHITTÄMISTOIVEET 7. Minkä arvosanan annatte kouluarvosanoin Sykärinkulman tämän hetken elinoloista? Ympyröikää sopivin vaihtoehto Mikä asia Sykärinkulmalla tulisi muuttaa, jotta antaisitte numeroa paremman arvosanan? 9. Mihin asioihin Sykärinkulman kehittämisessä tulisi keskittyä? Rastittakaa sopivin vaihtoehto 25

28 Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 3. Osallistun jonkin työryhmän työskentelyyn 1. Paikallisen kulttuuriperinnön esille tuomiseen 2. Yhteisen kierrätyspisteen perustamiseen 3. Ympäristön viihtyvyyden parantamiseen 4. Ulkoilu- tai luontopolkujen perustamiseen 5. Ympäristön turvallisuuden parantamiseen 6. Liikenneturvallisuuden parantamiseen 7. Asukkaiden yhteishengen kohentamiseen ( esim. erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta) 8. Yhteisen kokoontumistilan järjestämiseen 9. Uimarannan perustamiseen 10. Venerannan perustamiseen 11. Kesäkioskin /-kahvion järjestämiseen alueelle Muu, mikä? 10. Minkälaista yhteistä toiminta kaipaisitte Sykärinkulmalle? 1. Erilaiset talkoot (esim. ympäristön kunnostus) 2. Markkinat/ kirpputorit 3. Leikkimieliset urheilukisat 4. Kylätapahtumat ja juhlat 5. Luontoretkeily (esim. lintu- tai kasviretket) 6. En ole kiinnostunut yhteisestä toiminnasta Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri Olen kiinnostunut jostakin muusta yhteistoiminnasta, mistä? 4. Voin myydä maata uusille asukkaille 5. Käytän erityisosaamistani alueen kehittämiseen (esim. käden taidot, suunnittelu) 6. Olen halukas liittymään Sykärinkulman asukasyhdistykseen 7. En halua osallistua alueen hoitoon tai kehittämiseen Muu tapa, mikä? 13. Ehdotuksia Sykärinkulman tiedonkulun parantamiseksi 14. Voisitteko suositella aluetta ystävällenne asumis- tai lomanviettopaikaksi? Kyllä En Lyhyt perustelu vastauksellenne: 15. Arvioikaa kouluarvosanoin minkälaisena näette Sykärinkulman tulevaisuuden? Ympyröi sopivin vaihtoehto Lyhyt perustelu vastauksellenne: Haluatteko itse osallistua Sykärinkulman kehittämiseen? Kyllä En En osaa sanoa 12. Miten tulisitte itse osallistumaan alueen asioiden hoitoon ja alueen kehittämiseen? Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri 1. Osallistun talkoisiin 2. Lahjoitan tavaraa tai rahaa alueen kehittämiseen Täysin eri a) Merkitkää oheiseen karttaan 1-3 mieluisinta luontokohdetta Sykärinkulmalla kirjaimella L. Nimetkää kohteet omin sanoin b) Merkitkää 1-3 mielestänne vaarallisinta tieosuutta Sykärinkulmalla kirjaimella O. SYKÄRINKULMAN ASUKASYHDISTYS KIITTÄÄ VASTAUKSISTANNE! 26

29 27 LIITE 2

30 SYKÄRINKULMAN LINTUHAVAINNOT Sorsat Ahtiainen Muu Anas platyrhynchos sinisorsa x x x Bucephala clangula telkkä x x Cygnus cygnus laulujoutsen x x x x Metsäkanat Bonasa bonasia pyy x x Tetrao tetrix teeri x x Tetrao urogallus metso x x Haikarat Ardea cinerea harmaahaikara x Haukat Accipiter gentilis kanahaukka x x Accipiter nisus varpushaukka x Pernis apivorus mehiläishaukka x Sääkset Pandion haliaetus sääksi x x Jalohaukat Falco subbuteo nuolihaukka x x Kurjet Grus grus kurki x x Kurmitsat Vanellus vanellus töyhtöhyyppä x Kurpat Actitis hypoleucos rantasipi x x x Numenius arquata kuovi x Scolopax rusticola lehtokurppa x x Tringa ochropus metsäviklo x x x x x Lokit Larus canus kalalokki x x Tiirat Sterna hirundo kalatiira x x Kyyhkyt Columba palumbus sepelkyyhky x x x x Käet Cuculus canorus käki x x x x x Pöllöt Aegolius funereus helmipöllö x x Glaucidium passerinum varpuspöllö x Strix aluco lehtopöllö x x Kehrääjät Caprimulgus europaeus kehrääjä x x Kirskulinnut Apus apus tervapääsky x x Tikat Dendrocopos major käpytikka x x x x x Dendrocopos minor pikkutikka x Dryocopus martius palokärki x x Picus canus harmaapäätikka x Pääskyt Delichon urbicum räystäspääsky x x Hirundo rustica haarapääsky x LIITE 3 28 Västäräkit Anthus trivialis metsäkirvinen x x x x Motacilla alba västäräkki x x x Peukaloiset Troglodytes troglodytes peukaloinen x x x Ahtiainen Muu Rautiaiset Prunella modularis rautiainen x x x Rastaat Erithacus rubecula punarinta x x x x x x Turdus iliacus punakylkirastas x x x x x x Turdus merula mustarastas x x x x x x Turdus philomelos laulaurastas x x x x x x Turdus pilaris räkättirastas x x x Turdus viscivorus kulorastas (?) x Kertut Hippolais icterina kultarinta x x Phylloscopus collybita tiltaltti x x x x x x Phylloscopus sibilatrix sirittäjä x x x Phylloscopus trochilus pajulintu x x x x x x Regulus regulus hippiäinen x x x x x Sylvia atricapilla mustapääkerttu x x Sylvia borin lehtokerttu x x x x x x Sylvia curruca hernekerttu x x x Siepot Ficedula hypoleuca kirjosieppo x x x x x Muscicapa striata harmaasieppo x x x x x x Pyrstötiaiset Aegithalos caudatus pyrstötiainen x x x Tiaiset Parus ater kuusitiainen x x Parus caeruleus sinitiainen x x Parus cristatus töyhtötiainen x x x Parus major talitiainen x x x x x Parus montanus hömötiainen x x Puukiipijät Certhia familiaris puukiipijä x x Lepinkäiset Lanius collurio pikkulepinkäinen x Varikset Corvus corax korppi x x Corvus corone cornix varis x x Corvus monedula naakka x x Garrulus glandarius närhi x x Pica pica harakka x Peipot Carduelis chloris viherpeippo x x Carduelis spinus vihervarpunen x x x x x x Carpodacus erythrinus punavarpunen x Pyrrhula pyrrhula punatulkku x x Sirkut Emberiza citrinella keltasirkku x x x Yhteensä eri lajeja

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

LUONNOS. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011

LUONNOS. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011 LUONNOS Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011 Espoo 2011 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Kaanaan vanhan metsän, Nurmijärvi ja Kolsan lammikoiden, Tuusula, linnustoselvitys 2014

Kaanaan vanhan metsän, Nurmijärvi ja Kolsan lammikoiden, Tuusula, linnustoselvitys 2014 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2014 Kaanaan vanhan metsän, Nurmijärvi ja Kolsan lammikoiden, Tuusula, linnustoselvitys 2014 Juha Honkala Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946.

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. 67 Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. AIMO KOMONEN Seutu, jolla minulla oli tilaisuus tehdä lintuhavaintoja 22. Xl.

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Luontoselvitys. 23.8.2010 Oulu

TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Luontoselvitys. 23.8.2010 Oulu TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Luontoselvitys 23.8.2010 Oulu AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustataajaman osayleiskaava

Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustataajaman osayleiskaava S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KUNTA Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustataajaman osayleiskaava LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350P007 LUONTOSELVITYS 1 (45) Nuottajärvi,

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 17/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista...

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 14.1.2014, lisäykset 1.6.2014 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2014

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2014 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2014 Matti J. Koivula 1 Kannen kuva: Työkone ja lokit vauhdissa. Kontiosuo, Joensuu 24.6.14. Kaikki oikeudet kirjoittaja, paitsi

Lisätiedot

Päivämäärä 3.11.2010 RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 3.11.2010 RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 3.11.2010 RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTOSELVITYS RAUTJÄRVEN KUNTA HIITOLANJOEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 3/11/2010 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnusto- ja luontotyyppiselvitys Päivämäärä 15.6.2015 Viite 1510011224 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-,

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 23/2014 sisällysluettelo Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUEEN LIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUEEN LIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUEEN LIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS EsaLammi 21.5.2012 LUVIANLEMLAHDENTUULIPUISTOALUEENLIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 AINEISTOJAMENETELMÄT...2

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015

Lisätiedot

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON 1/52 HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON PERTTI KOSKIMIES, VILHO KUNTSI, TIMO METSÄNEN, SEPPO NIIRANEN & PEKKA TOIMINEN Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. PL

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tekijät: Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola ja kaavasuunnittelija Sakari Tanttari Kohteena oli tila 10-401-3-292 valtatie 18:n

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Havaintoja lintujen pesimiskauden päättymisvaiheesta

Havaintoja lintujen pesimiskauden päättymisvaiheesta Havaintoja lintujen pesimiskauden päättymisvaiheesta OLAVI HILDEN ja PENTTI LINKOLA Lintujemme pesimiskauden päättymisvaihetta valaisevaa aineistoa on kerätty ja julkaistu varsin niukasti. Tämä johtuu

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

Salon Märynummen tuulipuiston lisärakennuspaikan T4 luonto- ja pesimälinnustoselvitys 2015

Salon Märynummen tuulipuiston lisärakennuspaikan T4 luonto- ja pesimälinnustoselvitys 2015 Salon Märynummen tuulipuiston lisärakennuspaikan T4 luonto- ja pesimälinnustoselvitys 2015 1 Sisällys Tekijät... 3 Johdanto... 4 Menetelmät... 5 Luonnon kuvaus... 6 Pesimälinnusto 2015... 8 Tulokset...

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot