Vastaanottaja. Loviisan kaupunki. Asiakirjatyyppi. Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä LOVIISAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja. Loviisan kaupunki. Asiakirjatyyppi. Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä 19.11.2010 LOVIISAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma Päivämäärä LOVIISAN KAUPUNKI VESIHUOLLON

2 LOVIISAN KAUPUNKI VESIHUOLLON Päivämäärä 19/11/2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Tuula Töyrylä Jari Laihonen Tuula Töyrylä Viite Ramboll Sentnerikuja HELSINKI T F

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Loviisan kaupunki Väestö, elinkeinot ja kiinteistöt Ympäristön- ja luonnonsuojelu Pohjavesialueet Kytkeytyminen muuhun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltopalvelun tavoitteet ja toimintaperiaatteet 5 3. LOVIISAN VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Nykytila ja kehittämistarpeet Yleistä Toiminta-alueet ja verkostot Vedenhankinta Jätevesien käsittely Sade- ja hulevedet Kehittämistoimenpiteet Talousvesi Jätevedet Sade- ja hulevedet Yhteistyö vesihuollossa Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin YKSITYISET VESITOIMIJAT Nykytila ja kehittämistarpeet Kehittämistoimenpiteet TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Nykytila ja kehittämistarpeet Kehittämistoimenpiteet AIKATAULU JA KUSTANNUKSET KOKO KAUPUNGIN ALUE Vaikutusten arviointi Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen TIIVISTELMÄ 23 LIITTEET 1 Vesihuollon nykytila, kartta 1: Vesihuollon kehittämistoimenpiteet, kartta 1: Loviisan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet, kartta 1: Asemakaavoituksen tilannekartta

4 1 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on Loviisan kaupungin toimeksiannosta laatinut muodostuneelle Loviisan kaupungille vesihuollon kehittämissuunnitelman. Uusi Loviisan kaupunki muodostui Loviisan kaupungin sekä Pernajan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin kuntien kuntaliitoksena. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Loviisan kaupungista suunnittelutyön ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: - Marko Luukkonen, tekninen johtaja - Markus Lindroos, yhdyskuntatekniikka - Hannu Backman, yhdyskuntatekniikka - Pertti Leppänen, yhdyskuntatekniikka - Markku Paakkarinen, Loviisan vesiliikelaitos - Nils Vainio, Loviisan vesiliikelaitos - Tero Taipale, Loviisan vesiliikelaitos - Maud Östman, ympäristönsuojelu - Hanna Sivén, ympäristönsuojelu - Rolf Skogberg, rakennusvalvonta - Rolf Weckman, rakennusvalvonta - Anneli Naukkarinen, kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto - Sisko Jokinen, kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto Uudenmaan ELY-keskuksen yhteyshenkilönä suunnittelutyön aikana toimi Ilkka Juva. Ramboll Finland Oy:stä suunnittelutyöhön osallistuivat projektipäällikkö, DI Tuula Töyrylä, ryhmäpäällikkö, DI Tero Pyrhönen sekä avustavana suunnittelijana tekn. yo. Johanna Pajari.

5 2 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Loviisan kaupunki Loviisan kaupunki sekä Pernajan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin kunnat muodostivat uuden Loviisan kaupungin vuoden 2010 alussa. Kuntien valtuustot päättivät liitoksesta Loviisa sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa Suomenlahden rannikolla. Sen naapurikuntia ovat Kouvola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Pyhtää. Etäisyys Helsinkiin on 87 km, Kouvolaan on 64 km ja Porvooseen 37 km. Loviisan maa-ala on 819,1 km 2, makeavesi-ala 26 km 2 ja merivesi-ala 906,39 km 2. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1751,58 km 2. Kaupungin läpi kulkevat valtatiet 7 (Helsinki Vaalimaa) ja 6 (Kouvola - Koskenkylä). 2.2 Väestö, elinkeinot ja kiinteistöt Loviisan asukasluku oli Väestötiheys oli 19,01 as/km 2 ( ). Kaupunki on pinta-alaltaan laaja ja harvaan asuttu. Loviisa on kaksikielinen kaupunki, suomea puhuu äidinkielenään 56 % asukkaista, ruotsia 43 % ja muita kieliä 1 %. Tilastokeskus ennustaa väestön määrän kasvavan kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa vuosina Loviisan kaupungille ei ole vuonna 2010 laadittu virallista väestöennustetta. Vuonna 2009 laaditut yhteenlasketut ennusteet (Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal) on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Loviisan väestöennuste (2009). Vuosi Asukasmäärä * * Toteutunut 4/2010 Loviisassa pääosa asukkaista asuu Loviisan keskusta-alueella ja sen lähialueilla Määrlahdessa, Rauhalassa, Antinkylässä ja Valkossa. Muut asuinkeskittymät sijaitsevat Pernajan kaupunginosan osalta kirkonkylässä (Thorsby), Koskenkylässä ja Isnäsissä, Liljendalin kaupunginosan kirkonkylässä (Sävträsk) sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylässä (Ruukki) ja Tesjoella. Loviisassa pääelinkeinoja ovat erilaiset palvelut, alkutuotanto ja teollisuus. Loviisan kaupunki työllistää 1050 henkilöä vuonna Oheisessa kuvaajassa on esitetty Loviisan seutukunnan (Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta) elinkeinorakenne vuonna 2007.

6 3 Loviisassa oli vuoden 2010 alussa asuntokuntaa. Rakennuksia (Tilastokeskuksen rakennuskantaan kuuluvia) oli yhteensä 6 504, joista asuinrakennuksia oli 5 451, liike-, toimitila- ja palvelurakennuksia ja muita rakennuksia 28. Kesämökkejä kaupungissa oli Ympäristön- ja luonnonsuojelu Loviisan kaupungille laaditaan yhtenäiset ympäristönsuojelumääräykset ja ne valmistuvat vuoden 2011 kevättalvella. Toistaiseksi vanhat kuntakohtaiset määräykset ovat voimassa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kaupunginosien alueella sijaitsee Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue. Sen pinta-ala on hehtaaria ja se kuuluu Natura 2000 kohteisiin. Alueeseen kuuluu lähinnä vesilain nojalla suojeltavia merialueita. Pernajanlahden ympäristö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Pikkupernajanlahden ja Pernajanlahden pohjukat kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 12 erillistä aluetta. Edellä mainittujen alueiden lisäksi Natura-alueeseen kuuluu lukuisia yksityisiä luonnonsuojelualueita. Suojelualueiden ja ohjelmien ulkopuolelle jäävillä Natura-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Loviisan kaupungissa yhdistyvät kulttuurihistoriallinen rannikkokaupunki ja monipuolinen maaseutu. Maisemallisesti erittäin merkittävä saaristo tarjoaa erilaisen luontomaiseman ja retkeilykohteen. Kaupungin alueella sijaitsee useita kartanoita ja keskustassa vanha puutalokaupunginosa. 2.4 Pohjavesialueet Loviisan kaupungin alueelle sijoittuu 43 pohjavesialuetta, joista I-luokan alueita on 14. Kaupunki sijaitsee rapakivialueella ja kivityypille ominainen suuri fluoripitoisuus näkyy myös pohjaveden kohonneena, usein suositukset ylittävänä pitoisuutena. Fluori (fluoridi) on hampaiden ja luuston terveyden kannalta tärkeä hivenaine. Sen puutos heikentää hampaiden vastustuskykyä kariesta vastaan ja haurastuttaa muuta luustoa. Liiallinen fluorin saanti heikentää hammaskiillettä. EU:ssa talousvedenveden fluoripitoisuuden yläraja on WHO:n suosituksen mukainen 1,5 mg F-/l. Hampaitten terveyden kannal-

7 4 ta optimaalinen pitoisuus on 0,8-1,2 mg F-/l. Pohjavedessä esiintyvä rauta ei ole terveydelle haitallista, vaan sen aiheuttama haitta on lähinnä tekninen ja esteettinen. Raudan ja mangaanin esiintyminen pohjavedessä liittyy vähäiseen happipitoisuuteen. Yleisin veden korkean radioaktiivisuuden aiheuttaja on radon (Rn). Sen esiintyminen on yleinen ongelma porakaivovesissä, joissa voi esiintyä myös uraania ja arseenia. Vesilaitoksien tuottaman veden radioaktiivisuudelle asetettu enimmäisannos on 0,5 msv vuodessa, joka käytännössä tarkoittaa, että veden radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 Bq/l. Säteilyturvakeskus suosittelee yksityisille kaivoille radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli veden radonpitoisuus ylittää 1000 Bq/l. Taulukko 2. Loviisan kaupungin alueelle sijoittuvat pohjavesialueet. Tunnus Luokka Sijainti I Liljendal I Andersby III Högkullabacken III Högåsen III Kuckubacken III Högberget I Valko II Myllyharju I Petjärvi (A,B) I, III Kuninkaankyä I Tesjoki II Ahvenkoski II Hevossaari II Niemistö III Åsmalmen III Jomalsundet III Nybondas III Ristimäki III Lehtinen I Pernajan kk I Isnäs I Koskenkylä I Lägermalm I Kuggom (A, B ja C) I-III Härkäpää I Uvbergen I Panimonmäki II Malmsby II Kådbacken-Rösjömalmen (B) II Orrmossmalmen (A, B) III Horslök III Sondarö III Sarvasalo III Nybacka III Harudden III Garpgård III Pinnarudden III Skajet III Våtskär III Hudö III Tetomåsen III Rundkärret III Haddom

8 5 Loviisaan sijoittuville pohjavesialueille on laadittu seuraavat suojelusuunnitelmat: - Loviisan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pernajan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kytkeytyminen muuhun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vuoden 2010 alussa muodostunut Loviisan kaupunki on pinta-alaltaan erittäin laaja ja suhteellisen harvaan asuttu. Tulevaisuuden haasteena on yhtenäisen kaupunkikuvan luominen, palvelujen tasapuolinen turvaaminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen koko kunnan alueella. Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja riittävä laajuus liittyvät olennaisesti alueiden kehittämiseen. Kaavoitusta ohjaavat lainsäädäntö ja kaupungin omat tavoitteet. Kaavoituksen tavoitteena on tuottaa ja ylläpitää korkealaatuista rakennettua ympäristöä. Loviisassa kaavoitustoiminta on luonteeltaan täydentävää ja eheyttävää. Erityisen huomion kohteena ovat historiallisen merenrantakaupungin, lukuisten kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön tarjoamat mahdollisuudet. Kaupungin rakennemallin laadinta on meneillään vuonna Strategisen yleiskaavan laadinta koko kaupungin alueelle on tarkoitus aloittaa rakennemallin laatimisen jälkeen. Loviisan alueella ovat voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat: Loviisan oikeusvaikutteiset osayleiskaavat Kymijoen länsihaarojen osayleiskaava 2 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava 3 Kullan - Lappomin - alueen osayleiskaava 4 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava, muutos (Venev.) 5 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava, muutos (Bullers) 6 Ahvenkosken osayleiskaava 7 Loviisan pohjoisen alueen ja Tesjoen osayleiskaava (LOTES) 8 Kullan - Lappomin - alueen osayleiskaavan muutos 9 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava, muutos (BOISTÖ) 10 Isnäsin osayleiskaava 11 Påsalön osayleiskaava 12 Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava 13 Koskenkylä-Vanhakylä osayleiskaava 14 Loviisan rantaosayleiskaava 15 Loviisan keskustan ja alakaupungin osayleiskaava Maankäyttöpoliittisena tavoitteena on dynaaminen ja monikeskuksinen kunta, jonka eri osia kehitetään tasapuolisesti hyvien liikenneyhteyksien ja logistiikan avulla. Liitteenä olevassa kaavakartassa on esitetty asemakaavoituksen tilanne Loviisan kaupungin alueella. 2.6 Vesihuoltopalvelun tavoitteet ja toimintaperiaatteet Vesihuoltopalvelun ensisijainen tavoite on hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen taajamissa ja haja-asutusalueilla niin normaalioloissa kuin poikkeustilanteissakin. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 ). Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että

9 6 kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Loviisassa vesihuoltopalvelun toteuttamisesta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vastaa kunnallinen liikelaitos, Loviisan vesiliikelaitos. Toiminta-alueet kattavat lähinnä asemakaavoitetut alueet. Kaupunginvaltuusto asettaa vesiliikelaitokselle tavoitteet. Toiminta-alueiden ulkopuolella toimii yksityisiä vesilaitoksia, joista lähes kaikki ovat vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat vastaavat omalla toimialueellaan talousveden jakelusta ja mahdollisesti myös viemäröinnistä ja jätevesien käsittelystä. 3. LOVIISAN VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET 3.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Yleistä Loviisan kaupungin omistama Loviisan vesiliikelaitos Affärsverket Lovisa Vatten toimii kaupunginhallituksen alaisena kuntalain 10 a luvussa tarkoitettuna kunnallisena liikelaitoksena. Laitoksen tehtävänä on huolehtia toiminta-alueillaan vesi- ja viemärilaitostoiminnasta kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Liikelaitoksen johtajana toimii vesihuoltopäällikkö, joka on virkasuhteessa kuntaan ja toimii kaupunginhallituksen alaisena. Laitoksen organisaatiosta ja henkilökunnan tehtävistä päättää vesihuoltopäällikkö Toiminta-alueet ja verkostot Vesiliikelaitoksen toiminta-alueita on yhteensä seitsemän. Suurin toiminta-alue sijaitsee Loviisan keskusta-alueella ja sen läheisyydessä. Pernajan kaupunginosassa sijaitsee kolme toiminta-aluetta: Koskenkylä, Kirkonkylä ja Isnäs. Ruotsinpyhtään kaupunginosassa sijaitsee Kirkonkylän toiminta-alue ja Tesjoen toiminta-alue. Liljendalin kaupunginosassa sijaitsee yksi toiminta-alue. Oheisessa taulukossa on esitetty vesihuollon järjestäminen eri toiminta-alueilla. Taulukko 3. Kunnallisen vesihuollon toiminta-alueet. Nimi Talousveden hankinta Jätevesien käsittely Loviisan keskusta Panimonmäen vedenottamo Loviisanseudun Vesi Oy Vårdön jätevedenpuhdistamo Koskenkylä Koskenkylän vedenottamo Koskenkylän jätevedenpuhdistamo Pernajan kaupunginosan kirkonkylä (Thorsrby) Hagabölen vedenottamo Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Isnäs Isnäsin vedenottamo Isnäsin jätevedenpuhdistamo Tesjoki Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä (Ruukki) Loviisanseudun Vesi Oy Panimonmäen vedenottamo Loviisanseudun Vesi Oy Panimonmäen vedenottamo Vårdön jätevedenpuhdistamo Vårdön jätevedenpuhdistamo Liljendal Loviisanseudun Vesi Oy Liljendalin jätevedenpuhdistamo Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden liittyjämäärät on esitetty taulukossa 4. Loviisan asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin 4,5 % vuoteen 2020 mennessä. Kunnallinen vesijohtoverkosto laajenee rakennettaville asemakaava-alueille. Selvityksen alla on Loviisanlahden itäpuolisen rannan vesihuollon järjestäminen. Keskitetyn vesihuollon piiriin liittyvien kiinteistöjen määrä lisääntyminen painottuu vesiosuuskuntien toimialueille.

10 7 Taulukko 4. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden liittyjämäärät. Nimi Liittyjämäärä (asukasta)* ja keskimääräiset vesimäärät 2009 Vesi m 3 /d Viemäri m 3 /d Loviisan keskusta Koskenkylä Pernajan kaupunginosan kirkonkylä Isnäs Tesjoki Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä Liljendal * Määrät arvioitu vuosien 2002 ja 2003 tietojen perusteella. Toiminta-alueiden rajaukset on esitetty liitekartoissa, joissa on myös esitetty toiminta-alueen vesihuoltoverkoston tyyppi (vesijohto / vesijohto ja viemäri). Pääosin toiminta-alueilla on toiminnassa sekä vesijohto että viemäri. Oheisessa taulukossa on esitetty arviot toiminta-alueiden vesi- ja viemäriverkostojen putkipituuksista ja liittymisasteista. Taulukko 5. Toiminta-alueiden vesihuoltoverkostot. Nimi Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Pituus Liittymisaste Pituus Liittymisaste Vuotovesi Loviisan keskusta noin 69 km 98 % noin 99 km (jv 32 km, sv 30 km, seka 37 km) 97 % Koskenkylä Pernajan kaupunginosan kirkonkylä yht. noin 30 km yht. 48 % yht. noin 26,3 km yht. 37 % Isnäs Tesjoki Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä yht. noin 30 km yht. noin 54 % yht. noin 20km yht. noin 52 % 43 % 53 % Liljendal noin 45 km noin 70 % noin 20 km noin 50 % 26 % Loviisan keskustan toiminta-alueella vesijohtojen pääasialliset putkimateriaalit ovat muovi (noin 42 km), valurauta (noin 23 km) ja asbestisementti (noin 4 km). Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1940-luvulla. Keskustan ylävesisäiliö on rakennettu vuonna Viemäriverkoston (jätevesi- ja sekaviemärit) pääasialliset putkimateriaalit ovat muovi (56 %) ja betoni (34 %). Vanhimmat viemärit on rakennettu 1950-luvulla. Viemäreitä on saneerattu mm. sujutusputkilla. Saneeraus- ja uudisrakentamisessa käytetään pääasiassa muoviputkia. Jätevedenpumppaamoita toiminta-alueella on yhteensä 26, joista pääpumppaamoita on 5 kpl. Pernajan kaupunginosan toiminta-alueilla vesijohtojen ja viemäreiden pääasiallinen putkimateriaali on muovi. Verkoston vanhimmat osat on rakennettu luvulla. Jätevedenpumppaamoita toiminta-alueilla on yhteensä 6 kpl. Liljendalin kaupunginosan toiminta-alueella vesijohtojen ja viemäreiden putkimateriaali on muovi. Vesihuoltolaitoksen toimintaalueesta osa on vain kunnallisen vesijohdon piirissä. Näistä alueista osassa on vesiosuuskuntien rakentamia viemäreitä. Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1960-luvulla. Jätevedenpumppaamoi-

11 8 ta toiminta-alueella on 7 kpl. Liljendalin kaupunginosan toiminta-alueella ei ole sadevesiviemäreitä. Ruotsinpyhtään kaupunginosan toiminta-alueilla vesijohtojen ja viemäreiden pääasiallinen putkimateriaali on muovi. Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1960-luvulla. Jätevedenpumppaamoita toiminta-alueella on 8 kpl sekä Loviisa-Ruotsinpyhtää siirtolinjalla 6 kpl. Toiminta-alueilla ei ole sekaviemäreitä eikä sadevesiviemäreitä Vedenhankinta Loviisan kaupungin alueella vedenhankinta perustuu pohjavedenottamoihin. Kaupungin alueella sijaitsee yhteensä 12 kunnallista vedenottamoa, joista 4 on käytössä. Useissa käytöstä poissaolevissa vedenottamoissa on vedenlaatuongelmia tai ne ovat rakenteiltaan huonokuntoisia, joten suoranaisesti niiden kaikkien ei voida katsoa toimivan varavedenottamoina. Loviisan kaupunki sijaitsee rapakivialueella ja useilla pohjavedenottamoilla on ongelmana korkea, suosituksen ylittävä fluoripitoisuus. Varavedenottamoiden toimintaan ja vedenhankinnan varmistamiseen myös poikkeustilanteissa on keskitytty enemmän kehittämistoimenpiteitä koskevassa kohdassa Osa alueen talousvedestä saadaan Loviisanseudun Vesi Oy:n toimittamana Myrskylän pohjavesialueelta. Loviisanseudun Vesi Oy on vuonna 1999 perustettu yhtiö, jonka omistavat Loviisan kaupunki sekä Lapinjärven ja Myrskylän kunnat. Yhtiö toimittaa alueelle hyvälaatuista pohjavettä 2000-luvun alkupuolella rakennettuja siirtovesijohtoja pitkin. Myrskylässä sijaitsee kolme Loviisanseudun Vesi Oy:n vedenottamoa. Taulukko 6. Loviisan kaupungin kunnallinen vedenhankinta. Käytössä olevat vedenottamot Vedenotto 2009 m 3 /d Vedenottolupa m 3 /d Veden käsittely Huomioita Panimonmäki (2002) lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Hagaböle Koskenkylä Isnäs Poissa käytöstä olevat vedenottamot Fantsnäs lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Valko - ei lupaa lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Köpbacka lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Pernajan kaupunginosan kirkonkylä - - Huonokuntoinen Kuggom Fluoridi-ongelma Liljendalin kaupunginosa - Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä - ei lupaa, kapasiteetti 200 lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Tesjoki - ei lupaa, Loviisanseudun Vesi Oy antoisuus 140 lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Loviisan keskustan alueella Panimonmäen vedenottamon vettä ja Loviisanseudun Vesi Oy:n Myrskylästä johdettavaa vettä sekoitetaan veden laadun tasaamiseksi. Sekoitettua vettä toimitetaan Loviisan keskusta-alueen lisäksi Ruotsinpyhtään kaupunginosaan.

12 Jätevesien käsittely Kunnallinen jätevesien käsittely Loviisan kaupungin alueella tapahtuu viidessä jätevedenpuhdistamossa, joista yksi sijaitsee Vårdössä, kolme Pernajan kaupunginosassa ja yksi Liljendalin kaupunginosassa. Vårdön jätevedenpuhdistamo on kaupungin keskuspuhdistamo, jossa käsitellään noin 90 % toiminta-alueiden jätevesistä. Taulukko 7. Loviisan kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Puhdistamo Rakennusvuosi Mitoitusvirtaama Huomioita Vårdö m 3 /d Useita tehostamistoimenpiteitä viime vuosina. Koskenkylä m 3 /d Ilmastus saneerattu 2005 Kirkonkylä Isnäs Liljendal m 3 /d m 3 /d m 3 /d Ilmastusta saneerattu, uusi jätehienonnin Ilmastusta saneerattu, repijä korvattu porrasvälpällä ja virtaamamittaus uusittu 2009 Bioroottorilaitos. Kennot uusittu 2007 ja Vårdön jätevedenpuhdistamo on vuosina rakennettu biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Puhdistamon purkuvesistönä toimii Suomenlahti. Puhdistamo keskimääräinen vuorokausivirtaama ylitti mitoitusvirtaaman m 3 /d ainoastaan kahdeksana viikkona vuoden 2009 aikana. Keskivirtaama on kasvanut vuodesta 2005 asti, maksimivirtaamat ja ohitukseen ohjatun jäteveden määrät ovat vaihdelleet runsaasti vuosittain. Puhdistamon toiminta täytti lupaehdot vuonna 2009 neljännesvuosijaksoilla I-III. IV-jaksolla prosessin toimina häiriintyi teollisuusjätevesipäästön vuoksi. Puhdistamoa on saneerattu ja tehostettu viime vuosina ja se on toiminut pääosin hyvin. Pernajan kaupunginosassa sijaitsevat Koskenkylän ja Isnäsin puhdistamot ovat biologis-kemiallisia rinnakkaissaostuslaitoksia, Kirkonkylän puhdistamo on Metoxy-tyyppinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoilla käsitellyt jätevedet päätyvät Suomenlahteen. Puhdistamojen toiminta ei ole täysin täyttänyt lupaehtoja viime vuosina. Fosforin saostumisessa on ollut ongelmia kemikaalin riittämättömän syötön vuoksi Kirkonkylässä ja Isnäsissä. Sekä Koskenkylässä että Kirkonkylässä kiintoaineen karkaaminen on heikentänyt puhdistustulosta. Nitrifikaatiota puhdistamoilla ei juuri tapahdu, typen poisto perustuu lähes yksinomaan lietteeseen sitoutumiseen. Kaikilla puhdistamoilla syntyvä liete kuljetetaan kuivaamattomana Vårdön jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Vuonna 2009 lietettä kuljetettiin Kirkonkylästä 160 m 3, Isnäsistä 187 m 3 ja Koskenkylästä 162 m 3. Liljendalin kaupunginosan kirkonkylässä sijaitseva jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön Puhdistamo on tyypiltään bioroottorilaitos. Käsitelty jätevesi johdetaan Koskenkylänjokeen. Puhdistamolle tuodaan sakokaivolietettä, jonka määrä on vaihdellut viime vuosina välillä 0,7 1,7 m 3 /d. Puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset ovat kasvaneet melko tasaisesti viime vuosina. Keskimääräinen vuorokausivirtaama jää tällä hetkellä selvästi puhdistamon mitoitusvirtaamaa pienemmäksi. Puhdistamon roottorien kennot on uusittu vuosina 2007 ja Puhdistustulokset täyttävät pääosin lupaehdot, eikä ohituksia ole tapahtunut viimeiseen viiteen vuoteen. Puhdistamon voidaan todeta toimivan hyvin.

13 10 Taulukko 8. Loviisan kaupungin jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna Käsitelty jätevesi m 3 /d (maksimi) Vesistökuormitus mg/l Lupaehto 2010 mg/l BHK 7 kok. F kok. N Kiintoaine BHK 7 kok. F Kiintoaine Vårdö (7 486) 8,7 0, < 10 < 0,3 < 15 Koskenkylä 108 (260) 22 2, < 15 < 0,7 < 35 Kirkonkylä 96 (289) 56 2, < 15 < 0,7 < 35 Isnäs 49 (188) 13 2,3 62 8,6 15 0,7 < 35 Liljendal 115 (352) 7,4 0, ,2 < 15 < 0,7 < 35 Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat ovat voimassa seuraavasti: Taulukko 9. Puhdistamoiden ympäristöluvat. Puhdistamo Ympäristölupa Voimassaoloaika Vårdö Dnro LSY-2003-Y-404 Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä mennessä Koskenkylä Dnro UUS-2005-Y Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä mennessä Kirkonkylä Dnro UUS-2005-Y Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä mennessä Isnäs Dnro UUS-2004-Y Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä mennessä Liljendal Dnro UUS-2005-Y Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä mennessä Sade- ja hulevedet Sade- ja hulevesien, eli valunta- ja kuivatusvesien, käsittely on perinteisesti hoidettu taajama-alueilla sadevesiviemäröinnillä ja taajamien ulkopuolella avo-ojin. Loviisan kaupungin keskusta-alueella on erillisviemäröinti jätevesille ja sadevesille vanhoja viemäreitä lukuun ottamatta. Sekaviemäröintialueiden lisäksi myös muualla sadevettä voi päästä viemäriverkostoon mm. jos kattovesiä tai salaojavesiä on virheellisesti viemäröity jätevesiviemäriin. Myös huonokuntoisiin ja vuotaviin jätevesiviemäreihin pääsee sade- ja hulevesiä. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvimista kaupunkien keskusta-alueilla, joissa vettä läpäisemättömiä pintoja on paljon. Tulvat johtuvat sadevesiviemäreiden ja hulevesien johtamiseen tarkoitettujen avoojien tai tulvareittien kapasiteettien hetkellisestä riittämättömyydestä äkillisesti kasvaneen vesimäärän vuoksi. Kaduille tulviva sadevesi voi aiheuttaa ongelmia liikenteelle mm. katkenneiden tieosuuksien vuoksi. Mikäli sadevesi pääsee kiinteistöihin, se aiheuttaa vahinkoa rakenteille ja irtaimistolle. Sadevesiviemärin purkuvesistön pinnan ollessa korkealla, vesi padottuu purkuputkeen, mikä edelleen lisää tulvimista rankkasadealueella. Rankkasateet aiheuttavat ylivuotoja jäteveden pääpumppaamoilla. Pumppaamoiden ylivuotokynnyksistä voi myös päästä merivettä viemäriverkostoon, kun merivedenpinta on poikkeuksellisen korkealla. Sadevesiviemärit on yleensä mitoitettu kahden vuoden välein toistuvan 10 minuuttia kestävän rankkasateen perusteella. Tällöin mitoitussateen virtaama on noin 120 l/s hehtaarille. Uusien alueiden suunnittelussa mitoitusvirtaamaa on joillain alueilla kasvatettu perinteisestä lukemasta. Viemäreitä ei ole taloudellista mitoittaa suurimman ennustetun sateen mukaan. Kyseisiin tilanteisiin varaudutaan esteettömien tulvareittien, imeytysalueiden ja erilaisten hulevesiaiheiden avulla. Pyrkimyksenä tulisi

14 11 olla, että valtaosa sade- ja hulevesistä käsitellään välittömästi niiden syntypaikalla. Tämä edellyttää hulevesien huomiointia jo kaavoitusvaiheessa, sillä läpäisemättömiltä pinnoilta syntyvien hulevesimäärien käsittely, viivytys tai muut toimenpiteet vaativat riittävästi tilaa. Rakennetuilla tai muuten ahtailla alueilla sadevesiviemäröinti on edelleen yksi ratkaisu. Lisäksi tulee panostaa tulvareitteihin. Kuivatus- ja kattovesien johtamista jätevesiviemäriin ei tule sallia. Asuinalueiden verkostosaneerausten yhteydessä virheelliset liitokset tulee muuttaa. Näin vähennetään jätevesiviemäreiden, pumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden turhaa kuormitusta. 3.2 Kehittämistoimenpiteet Talousvesi Loviisan kaupungin alueella vedenhankinta perustuu täysin pohjaveteen. Omien vedenottamoiden lisäksi Myrskylästä johdetaan pohjavettä Liljendalin kaupunginosaan ja keskustan alueelle. Keskustaalueen jatkuvassa käytössä olevalta Panimonmäen vedenottamolta saatavan veden korkean fluoridipitoisuuden vuoksi vesi sekoitetaan Myrskylästä johdettavaan veteen ennen sen johtamista keskustan, Pernajan Sarvilahden sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan verkostoon. Myös muilla keskustaalueen vedenottamoilla on fluoridiongelma. Mikäli Myrskylä Loviisa siirtovesijohto ei poikkeustilanteessa ole käytössä, koko keskusta-alueen vedenhankinta vaikeutuu. Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän alueen sekä Isnäsin osalta vedenhankinta on kussakin yhden vedenottamon varassa ja tästä syystä haavoittuvainen. Vuoden 2010 aikana Valkon vedenottamolla on käynnissä testikäyttö, jonka aikana vedenottamon vettä pumpataan alueen verkostoon. Loviisan kaupungin ympäristöterveydenhuolto ottaa näytteitä verkoston eri pisteistä fluoridipitoisuuden analysoimiseksi. Mikäli pitoisuus jää alle raja-arvon, on veden pumppaukselle mahdollista saada poikkeuslupa. Tämä lupa mahdollistaisi Valkon vedenottamon ja mahdollisesti luvan laajentuessa myös muiden keskusta-alueen vedenottamoiden säännöllisen käytön. Tällöin vedenottamot toimisivat todellisina varaottamoina ja olisivat poikkeustilanteissa käyttövalmiina. Tämä lisäisi huomattavasti Loviisan keskusta-alueen sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan vedenhankinnan toimintavarmuutta. Koko kaupungin alueen vedenhankinnan kannalta Loviisanseudun Vesi Oy:n Myrskylä-Loviisa siirtovesijohto ja sen toimintavarmuus ovat avainasemassa. Olennaisena osana vedenhankintaan liittyy myös Myrskylässä sijaitsevien pohjavedenottamoiden sekä pohjavesialueiden suojelu. Siirtovesijohto tuo vettä Liljendalin kaupunginosaan sekä Loviisan keskusta-alueelle, Pernajan Sarvilahteen ja Ruotsinpyhtään kaupunginosaan. Tulevaisuudessa Myrskylästä saatavan veden käyttöalue voi olla huomattavasti laajempi, mikäli suunnitellut vesijohtoyhteydet Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän sekä Isnäsin taajamiin toteutuvat. Suunnitellut vesijohdot, jotka on esitetty liitekartassa, lisäävät Pernajan kaupunginosan vedenhankinnan varmuutta sekä tuovat mahdollisuuden johtaa vettä Loviisaan päin myös Pernajan kaupunginosan läpi. Tällöin avautuu lisäksi mahdollisuus hyödyntää Pernajan vedenottamoiden hyvälaatuista pohjavettä koko kaupungin alueella. Pernajan kaupunginosan vesihuollon tulevaisuutta on käsitelty tarkemmin kohdassa Jätevedet. Loviisanseudun Vesi Oy vastaa nykyisen siirtovesijohdon toiminnasta, kunnossapidosta ja korjauksista sekä pohjavedenottamoiden toiminnasta. Loviisan kaupunki yhteistyössä muiden osakaskuntien kanssa panostaa etenkin siirtovesijohdon toiminnallisuuden parantamiseen kehittämällä putkirikkojen havaitsemista ja ennaltaehkäisyä esimerkiksi lisäämällä virtaamamittauspisteitä sekä perkaamalla puustoa linjalta. Loviisanseudun Vesi Oy:n roolia ja tulevaisuutta on syytä pohtia osakaskuntien keskuudessa erityisesti yhdysvesijohdon huollon ja kunnossapidon sekä sitä kautta vedensaannin turvaamisen näkökulmasta. Selvityksiä yhtiön tulevaisuuden eri vaihtoehdoista on jo laadittu. Vesijohtoverkostojen kunto vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla on kohtalainen. Verkostotietoja ei ole kerätty keskitetysti, mikä tekee mm. saneerausohjelmien laatimisesta haastavaa. Kuntauudistuksen jälkeen tiedot eri kaupunginosista ovat eritasoisia. Mittavaan verkostojen kartoittamiseen kaupungilla ei ole tällä hetkellä resursseja, joten on tärkeää panostaa olemassa oleviin tietoihin ja hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

15 12 Keskusta-alueella merkittävä verkoston toiminnallisuuteen vaikuttava asia on uuden ylävesisäiliön rakentaminen. Nykyisen vuonna 1961 rakennetun vesitornin kunnostus on todettu epätaloudelliseksi. Uusi vesitorni rakennetaan nykyisen viereen. Uuden vesitornin tilavuus tulee olemaan noin 2000 m 3. Taulukko 10. Yhteenveto keskeisistä talousveteen liittyvistä kehityshankkeista. Kehittämistarve Hanke Kaupunginosa /vaikutusalue Alustava aikataulu Kehityshankkeet, selvitykset Loviisan keskusta-alueen pohjavedenottamoiden toimintakunnon säilyttäminen ja varavesilähteiden lisääminen Fluoridipitoisen pohjaveden koepumppaus verkostoon Valkon vedenottamolta Valko Meneillään -> 2011 Loviisan keskusta-alueen pohjavedenottamoiden toimintakunnon säilyttäminen ja varavesilähteiden lisääminen Poikkeuslupa keskusta-alueen vedenottamoiden säännölliselle käytölle Keskusta-alue, Ruotsinpyhtää > Loviisanlahden itäpuolisen ranta-alueen vesihuollon (talousvesi ja jätevedet) tilanne Selvitys toteuttamisvaihtoehdoista -> 2011 Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden parantaminen poikkeustilanteissa Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman laatiminen Koko kaupunki 2011 Myrskylä Loviisa siirtovesijohdon putkirikkojen vähentäminen ja putkirikkotilanteiden havaitsemisen parantaminen Myrskylä Loviisa siirtovesijohdon toimintavarmuuden parantamista edistävät toimenpiteet (Loviisanseudun Vesi Oy) Liljendal, keskusta-alue, Ruotsinpyhtää Rakennushankkeet Vuonna 1961 rakennetun, käyttöikänsä päässä olevan vesitornin korvaaminen ja vesijohtoverkoston toiminnallisuuden parantaminen. Uuden ylävesisäiliön rakentaminen Keskusta-alue Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän ja Loviisan keskusta-alueen vedenhankinnan turvaaminen vedenottamoiden tai Loviisa-Myrskylä vesijohdon poikkeustilanteissa. Yhdysvesijohto Koskenkylä Loviisa, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä, Pernajan kirkonkylä, keskusta-alue Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän ja Loviisan keskusta-alueen vedenhankinnan turvaaminen vedenottamoiden poikkeustilanteissa. Yhdysvesijohto Myrskylän siirtovesijohdosta Koskenkylään, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä, Pernajan kirkonkylä, keskusta-alue Isnäsin vedenhankinnan turvaaminen vedenottamon poikkeustilanteissa. Yhdysvesijohto Isnäs Pernajan kirkonkylä, suunnittelu ja rakentaminen Isnäs, saariston alue Jätevedet Loviisan kaupungissa kunnallinen jätevesien käsittely tapahtuu tällä hetkellä viidellä jätevedenpuhdistamolla. Keskusta-alueen sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan toiminta-alueiden jätevedet käsitellään Vårdön puhdistamolla. Vårdön puhdistamo on kohtalaisen uusi, rakennettu vuosina Mikäli puhdistamon rakenteiden käyttöiäksi määritellään vuotta, on käyttöikää vielä vähintään 20 vuotta jäljellä. Vårdön puhdistamon toiminta on pääosin lupaehtojen mukaista. Ongelmia aiheuttavat lähinnä tulva-aikoina esiintyvät suuret virtaamat, jotka ylittävät puhdistamon kapasiteetin. Toisaalta puhdistamon purkuputken kapasiteetissa on havaittu ongelmia huippuvirtaamien aikaan tai meriveden pinnan noustessa. Yleensä edellä mainitut tekijät ajoittuvat samaan ajankohtaan. Puhdistamon

16 13 hydraulista toimintaa voidaan parantaa tasaamalla tulovirtaamaa ja parantamalla poistoviemärin kapasiteettia. Tulevaisuudessa voi ensimmäisessä vaiheessa tulla kyseeseen esiselkeytyksen rakentaminen ja toisessa vaiheessa kolmannen puhdistamonlinjan rakentaminen. Liljendalin kaupunginosan toiminta-alueella jätevedet käsitellään Liljendalin puhdistamossa. Puhdistamo on tyypiltään bioroottorilaitos. Tulovirtaama on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, samoin tulokuormitus. Sekä keskimääräinen vuorokausivirtaama että tulokuormitus orgaanisen aineen osalta ovat kuitenkin selvästi alle puhdistamon alkuperäisten mitoitusarvojen, joten puhdistamolla on kapasiteettia ottaa vastaan edelleen kasvava jätevesimäärä. Puhdistamolla saavutettava puhdistustulos on hyvä ja pääosin lupaehtojen mukainen. Typenpoiston osalta voidaan todeta, että lähes kaikki lähtevässä vedessä oleva typpi on ammoniumtyppeä. Puhdistamolla ei ole tällä typenpoistolle määritettyjä (mg/l tai %) lupaehtoja. Nitrifikaatioasteen maksimoimiseksi ympäristöluvassa suositellaan molempien roottoreiden yhtäaikaista käyttöä. Puhdistamon rakenteet eivät tarvitse välitöntä uusimista. Prosessin osalta toimintavarmuus on hyvä, sillä bioroottorikennot on uusittu vuosina 2007 ja Niiden käyttöiän voidaan arvioida olevan noin 15 vuotta. Puhdistamon säännöllisellä seurannalla, huollolla ja kunnossapidolla Liljendalin toiminta-alueen jätevesien käsittely pysyy hyvällä tasolla. Pernajan kaupunginosassa toimii kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot on rakennettu 1970-luvulla, niiden rakenteellinen kunto ei vastaa nykyvaatimuksia ja saavutetut puhdistustulokset eivät kaikilta osin ole lupaehtojen mukaisia. Kaikkien puhdistamoiden lupaehdot on päivitetty vuoden 2010 alusta alkaen ja ne ovat voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Jäteveden käsittelyn tulevaisuus kaupunginosassa on nyt ajankohtainen asia. Tästä syystä Loviisan kaupunki on laatinut keväällä 2010 yleissuunnitelman Pernajan kaupunginosan vesihuollon järjestämisestä ( , Ramboll). Suunnitelmassa on esitetty vaihtoehtoina jätevesien käsittelyn jatkuminen paikallisesti tai kaupunginosan jätevesien johtaminen Vårdön puhdistamolle. Paikallisen käsittelyn jatkuminen edellyttää uuden puhdistamon rakentamista Koskenkylään sekä Kirkonkylän ja Isnäsin puhdistamoiden mittavaa saneerausta, minkä vuoksi jätevesien käsittelyn keskittäminen Vårdön puhdistamolle on perusteltu ja pitkälle tulevaisuuteen katsova vaihtoehto. Siirtoviemärin rakentamisen yhteyteen on esitetty myös vesijohdon rakentamista, jolloin koko Pernajan kaupunginosan ja toisaalta myös Loviisan keskustaalueen ja Ruotsinpyhtään kaupunginosan vedenhankintaan saadaan lisävarmuutta. Siirtoviemäreiden rakentamisessa tulee panostaa pumppaamoiden ja koko järjestelmän toimintavarmuuteen ja häiriötilanteisiin varautumiseen erityisesti ympäristönsuojelullisten näkökohtien osalta. Pumppaamoille tulee laatia säännöllisesti toteutettava tarkistus- ja huolto-ohjelma sekä suunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Siirtoviemärin suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisen herkkiin alueisiin ja niiden välttämiseen. Mikäli tämä ei ole teknis-taloudellisesti järkevää, tulee harkita pumppaamoiden ylivuotosäiliöiden tai muiden vastaavien järjestelyjen rakentamista. Viemäriverkoston saneeraukseen tulee tulevina vuosina panostaa koko kaupungin alueella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää keskustasta Vårdön puhdistamolle johtavan pääviemärin kuntoon. Saneerausohjelman pohjana toimivat kuntotutkimukset sekä kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä saadut kokemusperäiset tiedot verkoston kunnosta. Loviisan kaupungin alueella on tehty erilaisia vuotovesitutkimuksia ja viemäreiden kuntotutkimuksia (tv-kuvaus). Tietojen kerääminen ja yhteenvedon laatiminen kyseisten tehtyjen tutkimusten perusteella ovat hyvä lähtökohta eri toimintaalueiden verkostojen saneerausohjelmien pohjaksi. Esimerkiksi keskusta-alueen viemäriverkoston osalta on tiedossa, että runkoviemäreissä esiintyy runsaasti mm. seuraavia ongelmia: putken syöpymät, halkeamat, juuret ja umpeenkasvu. Juurien aiheuttama umpeenkasvu voi pahimmillaan estää viemäreiden puhdistamisen tv-kuvausta varten. Pääviemärin tulevaa saneerausta vaikeuttaa haasteellinen sijainti. Toisaalta aikanaan suunnitellun ja optimoidun linjauksen muuttaminen ei ole ongelmatonta mm. nykyisten matkan varrella olevien liittyjien sekä muun rakennetun ympäristön vuoksi. Mikäli Vårdön puhdistamolle johdettava jätevesimäärä lisääntyy, tulee myös pääviemärin kapasiteettia tarkastella ja tarvittaessa suurentaa putkihalkaisijaa saneeraustyön yhteydessä. Vesihuoltoverkoston toiminnallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen liittyy oleellisesti myös johtokarttojen päivittäminen. Tällä hetkellä on useita alueita, joissa johtojen tarkka sijainti ei ole tiedossa, mikä hankaloittaa toimimista poikkeustilanteissa sekä esimerkiksi muuta rakentamistoimintaa vesihuoltoverkoston alueella.

17 14 Taulukko 11. Yhteenveto keskeisistä jäteveteen liittyvistä kehityshankkeista. Kehittämistarve Hanke Kaupunginosa /vaikutusalue Alustava aikataulu Kehityshankkeet, selvitykset Jätevesien johtamisen toiminnallisuuden varmistaminen ja ylläpito Keskustan pääviemärin kuntotutkimus ja mitoitustarkastelu Keskusta-alue 2011 Vesihuoltoverkoston toimintavarmuuden ylläpito ja parantaminen sekä saneerauksen oikea-aikainen kohdentaminen Vesihuoltoverkoston saneerausohjelman laadinta Vesihuoltolaitoksen toimintaalueet Vesihuoltoverkoston toimintavarmuuden ylläpito ja parantaminen Vesihuoltoverkoston saneeraus Vesihuoltolaitoksen toimintaalueet Jatkuva Johtokarttojen tiedot eivät ole täysin ajan tasalla, mikä aiheuttaa hankaluuksia saneerauksen suunnittelulle, muulle rakentamiselle sekä toimimiselle esim. putkirikkotilanteissa Vesijohto- ja viemärikarttojen päivitys Vesihuoltolaitoksen toimintaalueet Jatkuva Rakennushankkeet Kaupungin pääpuhdistamon toimintavarmuuden ja käsittelytehokkuuden parantaminen myös tulvatilanteissa Vårdön puhdistamon hydrauliikan parantaminen Keskusta-alue, Ruotsinpyhtää Märkömäen toiminta-alueella vain vesijohto. Alueen jätevesienkäsittelyn tilan parantaminen. Mörkömäen viemäröinti, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä 2012 Koskenkylän ja Pernajan kirkonkylän (Thorsby) huonokuntoisten jätevedenpuhdistamoiden poistaminen käytöstä ja alueiden jätevesien käsittelyn tilan parantaminen Siirtoviemäri Koskenkylä Loviisa, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä, Pernajan kirkonkylä Isnäsin huonokuntoisen jätevedenpuhdistamon poistaminen käytöstä ja alueen jätevesien käsittelyn tilan parantaminen Siirtoviemäri Isnäs Pernajan kirkonkylä, suunnittelu ja rakentaminen Isnäs, saariston alue Koko kaupungin jätevesien käsittelyn toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantaminen. Vårdön jätevedenpuhdistamon tehostaminen (I-vaihe) Koko kaupunki Sade- ja hulevedet Loviisan kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla on käytössä erillisviemäröinti keskustaalueen vanhoja sekaviemäröintialueita lukuun ottamatta. Vesihuollon verkostosaneerausten yhteydessä vanhat sekaviemärit korvataan erillisjärjestelmällä. Uusien rakennusten osalta katto- ja kuivatusvesien johtamista jätevesiviemäriin ei sallita. Sade- ja hulevesien hallinta tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Osayleiskaavoitukseen liittyy hulevesien hallintasuunnitelma, jossa ratkaistaan pääperiaatteet alueellisen kuivatuksen ja pintavesien hallinnan menetelmistä. Vaihtoehtoina ovat täydellinen sadevesiviemäröinti tai erilaiset käsittelymuodot kuten hidastus tai imeytys. Olennaisena osana suunnitelmaa ovat valuma-alueiden ja pintavaluntareittien selvittäminen sekä tarvittavien tilantarpeiden määrittäminen erilaisille hulevesiaiheille, kosteikoille ja lammikoille.

18 15 Sade- ja hulevesien hallinta on olennainen osa tulvasuojelua. Rankkasadetulvia voidaan ehkäistä nykyisten sadevesiviemäreiden saneerauksella ja purkureittien kunnostuksella. Katujen ja kuivatuksen suunnittelussa tulvareittien suunnittelu on tärkeässä roolissa. Tulvareittinä voi toimia joko oja, painanne, katu tai raitti. Tarvittaessa on rakennettava tulvaviemäri, mikäli sopivaa luonnollista reittiä tulvavesien poisjohtamiselle ei löydy. Loviisan kaupunki on laatinut Loviisan keskusta-alueelle tulvastrategian, jossa on määritetty toimenpide-ehdotuksia rankkasadetulviin varautumiseen Yhteistyö vesihuollossa Vesihuollon luonteva ja teknis-taloudellinen järjestäminen ei useinkaan noudata kuntarajoja. Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesiesiintymät johtavat alueellisiin vedenhankintamalleihin. Jätevesien käsittelyn tehokkuus ja suurempien puhdistamoyksiköiden tuomat kustannussäästöt ohjaavat kuntia yhteistyöhön jätevesien käsittelyratkaisuissa. Yhteistyöllä voidaan lisätä talousveden hankinnan ja jätevesien käsittelyn toimintavarmuutta ja vähentää riskejä esimerkiksi paremman vedenlaadun tai varavesilähteiden myötä. Kaupungin sisällä yhteistyökumppaneita ovat kotitalouksien lisäksi muut yksityiset vesitoimijat, mm. vesiosuuskunnat. Loviisan kaupunki tekee vesihuoltoyhteistyötä sekä yksityisten vesitoimijoiden että Loviisanseudun Vesi Oy:n muiden osakaskuntien, Myrskylän ja Lapinjärven, kanssa. Loviisan vesiliikelaitos tai vaihtoehtoisesti Loviisanseudun Vesi Oy toimittaa talousvettä yksityisille vesitoimijoille. Vesiliikelaitos vastaanottaa yksityisten vesitoimijoiden jätevesiä kaikilla kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Loviisan naapurikuntia ovat Porvoo, Myrskylä, Lapinjärvi, Kouvola ja Pyhtää. Vesihuoltoyhteistyö rajoittuu Loviisan osalta tällä hetkellä Myrskylän kuntaan vedenhankinnan muodossa. Myrskylässä toimii kaksi kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Lapinjärven kunnalla on omia vedenottamoita sekä kaksi kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Porvoon kaupunki hankkii talousveden kaupungin alueella sijaitsevista hyvälaatuisista pohjavesiesiintymistä. Jätevesien käsittely tapahtuu pääosin Hermanninsaaren puhdistamolla ja osin pienemmillä puhdistamoilla. Pyhtään kunnan vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy. Kouvolan seudun kuntaliitosten myötä Liikelaitos Kouvolan Vesi vastaa myös Loviisan rajalle ulottuvan entisen Elimäen kunnan alueen vesihuollosta. Tulevaisuudessa ovat mahdollisia esimerkiksi uudet vedenhankinnan yhteishankkeet, talousveden toimittaminen naapurikuntiin sekä jätevesiyhteistyö Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin Erilaiset pienet häiriöt ovat osa päivittäistä toimintaa vesihuoltolaitoksella. Harvemmin tapahtuvia merkittäviä häiriötekijöitä tai poikkeustilanteita varten tulee varautua erilaisilla toimenpiteillä ja ohjeilla, jotka on kootusti esitetty vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa. Oleellinen osa varautumissuunnitelmaa ovat selkeät ja yksinkertaiset toimintaohjeet yllättäviä tilanteita varten. Erityisesti tulee ottaa huomioon tiedottaminen ja tiedotusvastuu, sidosryhmien yhteystiedot sekä koko henkilöstön sitouttaminen sekä varautumissuunnitelman laadintaan että tilanteiden harjoitteluun. Varautumissuunnitelmassa voidaan esittää myös vesihuollon järjestäminen poikkeusolojen (sota tms.) aikana. 4. YKSITYISET VESITOIMIJAT 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Loviisan kaupungin alueella toimii noin 20 yksityistä vesitoimijaa, joista ainakin 17:llä vesihuoltoverkostot ovat toiminnassa. Yksityisistä vesitoimijoista valtaosa on vesiosuuskuntia, muut ovat vesiyhteenliittymiä tai vastaavia. Osa vesiosuuskunnista on virallistanut toimintansa perustamalla vesiosuuskunnan, laatimalla sille säännöt ja valitsemalla hallituksen. Osalla on Loviisan kaupungin, alueen entisten kuntien tai ympäristökeskusten (nykyisten ELY-keskusten) vahvistama toiminta-alue. Osalla toimijoita toimialueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa. Toiminta-alueet ja toimialueet sekä toi-

19 16 minnan laatu (vesijohto ja/tai viemäri) on esitetty vesihuollon nykytilakartassa. Vesitoimijoiden talousvedenjakelun piiriin on tällä hetkellä liittynyt noin kiinteistöä ja viemäröinnin piiriin noin 930 kiinteistöä. Lisäksi kaupungin alueelle on rakennettu joitakin yksittäisiä yksityisiä vesijohtoja. Taulukko 12. Loviisan kaupungin alueella toimivat yksityiset vesitoimijat. Nimi Liittyjämäärä (kiinteistöä) Talousveden hankinta Jätevesien käsittely Toiminta-alue vahvistettu Vesi Viemäri Edön vesiosuuskunta Isnäsin vo. Isnäsin jvp osittain Sjögård Villmans vesiosuuskunta Isnäsin vo. Isnäsin jvp kyllä Gammelbynejden vesiosuuskunta Koskenkylän vo. Koskenkylän jvp / kiint.koht. Österbyn vesiosuuskunta 42 - Koskenkylän vo. Kiinteistökohtainen kyllä kyllä Koskenkylän vesiosuuskunta Koskenkylän vo. Koskenkylän jvp kyllä Blybergin vesiosuuskunta ~ 30 ~ 30 Hagabölen vo. Pernajan kirkonkylän jvp ei Sarvilahden vesiosuuskunta LVL Vårdön jvp ei Gislomin vesiosuuskunta LVL Vårdön jvp kyllä Kuggomin vesiosuuskunta LVL Vårdön jvp ei Haddomin vesiosuuskunta 70 suunn LVL Vårdön jvp ei Tavastbyn vesiosuuskunta , rak omaa vo:a / LVL / Vårdön jvp ei Drombom-Embom-Garpom vok LVL Liljendalin jvp osittain Mickelspiltomin vesiosuuskunta Liljendalin jvp ei Särkilahden vesiosuuskunta Hagabölen vo. Pernajan kirkonkylän jvp kyllä Teutjärven vesiosuuskunta (rakenteilla 2010) LVL Vårdön jvp kyllä Söderbyn vesiosuuskunta LVL Liljendalin jvp ei Pitkäpään vesiosuuskunta LVL Vårdön jvp ei Lomakylä, Rönnäs yht. 160 lomaasuntoa Oma vo. Oma jvp ei Danamäen vesiyhteenliittymä ~ 35 - LVL Kiint.koht. kyllä Pernajan saariston vok Verkostot suunnitteilla, noin ~ 450 kiinteistöä LVL = Loviisan vesiliikelaitos (Panimonmäen vedenottamo, Loviisanseudun Vesi Oy:n siirtovesijohto)

20 17 Loviisan kaupungin alueella toimivien yksityisten vesitoimijoiden liittyjämääräennuste ja arvioidut keskimääräiset vesimäärät talousveden ja jätevesien osalta on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 13. Vesiosuuskuntien liittyjä- ja vesimääräennuste. Nimi Liittyjämäärä (as.) ja keskimääräiset vesimäärät 2010 Liittyjämäärä (as.) ja keskimääräiset vesimäärät 2020 Vesi m 3 /d Viemäri m 3 /d Vesi m 3 /d Viemäri m 3 /d Edön vesiosuuskunta 70* 14 70* 14 70* 14 70* 14 Sjögård Villmans vesiosuuskunta , Gammelbynejden vesiosuuskunta Österbyn vesiosuuskunta Koskenkylän vesiosuuskunta Blybergin vesiosuuskunta Sarvilahden vesiosuuskunta , , Gislomin vesiosuuskunta 184 8, , ,2 Kuggomin vesiosuuskunta 71** 8 52** Haddomin vesiosuuskunta Tavastbyn vesiosuuskunta Drombom-Embom-Garpom vok 35 4, Mickelspiltomin vesiosuuskunta Danamäen vesiyhteenliittymä Särkilahden vesiosuuskunta Teutjärven vesiosuuskunta Söderbyn vesiosuuskunta Lomakylä, Rönnäs kesä kesä 20 talvi talvi 40 1,5 3 Pitkäpään vesiosuuskunta Pernajan saariston vesiosuuskunta * Lisäksi Föreningshuset Solbacka. ** Lisäksi koulu, matonpesupaikka ja jääkenttä. 4.2 Kehittämistoimenpiteet Vesihuollon kehittäminen yksityisten vesitoimijoiden toimialueilla edellyttää asukkaiden tai muiden asianosaisten oma-aloitteisuutta, mihin toiminta on jo alun perin perustunut. Osalla alueista, joissa on rakennettuna pelkkä vesijohto, on viemärin rakentaminen meneillään. Uusia vesiosuuskuntia on perustettu ja nykyisten alueet voivat myös tarvittaessa laajentua. Erityisen tärkeää yksityisten vesitoimijoiden, pääosin vesiosuuskuntien toiminnan tulevaisuuden kannalta on verkostokarttojen päivittäminen ajan tasalle. On myös mahdollista, ettei toimialueelta ole olemassa verkostokarttaa. Tiedot putkilinjojen sijainnista, putkimateriaaleista ja verkoston laitteista saattavat olla vain muutamien hankkeen rakennusvaiheessa mukana olleiden henkilöiden tiedossa.

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet

Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet Yleiset Kuntayhteistyön lisääminen Jokioisten, ja Tammelan kunnat Toiminnan tehostaminen, kulujen

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Vesiliikelaitoksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2011

Vesiliikelaitoksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2011 1 Sisältö Vesiliikelaitoksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna... 1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 2 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 3 Vesiliikelaitoksen

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 1 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 2 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 SISÄLTÖ: sivu 29 32 33 36 37 40 44 48 50 49 3 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot