BP Ulvilan kaupunki. Pitkäranta - Valtavainion yleissuunnitelma ja kaavarunko selostus luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "67060541.BP 27.06.2007. Ulvilan kaupunki. Pitkäranta - Valtavainion yleissuunnitelma ja kaavarunko 14.6.2007. selostus luonnos"

Transkriptio

1 BP Ulvilan kaupunki Pitkäranta - Valtavainion yleissuunnitelma ja kaavarunko selostus luonnos

2 1 Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pitkäranta-Valtavainio Kaavarunko Kaupunginosat 11 Valtavainio ja 14 Pitkäranta 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavarunkoalue sijaitsee valtatie 2:n varrella Ulvilan keskustan kaakkoispuolella. Katso kartta luku Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selostuksen sisällysluettelo TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Työn lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Palvelut Liikenne ja tiestö Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Maanomistustilanne Maankäytön suunnittelutilanne Seutukaava ja maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelualuetta koskevat muut selvitykset KAAVARUNGON SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavarungon tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...12

4 4.2.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden vaikutukset Kaavarunkoratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavarunkovaihtoehto Kaavarunkovaihtoehto Jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat vaihtoehdoista PITKÄRANTA VALTAVAINION KAAVARUNKO Kaavarungon rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Aluevaraukset, muut alueet Kunnallistekniset ratkaisut Liikenneverkko Vaikutusten arviointi Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Nimistö...21 Liitteet 1. Vaiheistuskaavio 2. Havainnekuva 1 3. Havainnekuva TIIVISTELMÄ Pitkäranta-Valtavainio kaavarunkoalueen pinta-ala on n. 245 ha. Alueelle sijoittuu KTYkortteleita valtatie 2:n varteen Valtavainion kaupunginosaan. Valtatien varren rakentamiselle tullaan asettamaan korkeat laatuvaatimukset. Pitkärannantien varteen sijoittuvilla toimitilakorttelialueilla on asuminen sallittu. Pitkärannan kaupunginosaan sijoittuu asumista täydentämään jo olemassa olevaa pientaloaluetta. Pientaloalue rajoittuu Friitalan ulkoilupuistoon, joka toimii alueen pääasiallisena virkistysalueena. Pientalotontteja voi muodostua n. 270 kpl. Asuinalueelle sijoittuu myös YL-kortteli lähinnä päiväkotia varten sekä korttelipuistoja. Pitkärannan kaupunginosan itäosiin, tulevan eritasoliittymän tuntumaan sijoittuu KTY-kortteleita. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Pitkäranta Valtavainion suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Tavoitteena on selvittää alueiden tulevan maankäytön periaatteet siten, että suunnitelman pohjalta alueelle voidaan laatia asemakaava. Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia yleissuunnitelma, kaavarunko ja kunnallistekninen suunnitelma, joiden avulla ratkaistaan kokonaisvaltaisesti rakennettavien alueiden, liikenneväylien ja vapaa-ajanalueiden sijainti sekä niiden liittäminen olemassa olevaan rakenteeseen yhdyskuntateknisesti taloudellisella tavalla. Ulvilan kaupungilla on pitkän tähtäimen tavoitteena muodostaa suunnittelualueesta monipuolinen asuinpientalo-, työpaikka- ja teollisuustoimintojen alue. Alue sijaitsee näky-

5 vällä ja helposti saavutettavalla paikalla valtatie 2:n varrella. Tavoitteena on laatia suunnitelma, jossa Pitkärannan ja Valtavainion asumiseen ja yritystoimintaan osoitetut korttelialueet on sijoitettu kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti oikeisiin paikkoihin. Samassa yhteydessä tutkitaan myös alueen kunnallistekniikan ja liikenneverkon kehittämistarpeet. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää tila- tai aluevarauksia myös tarpeellisiksi katsotuille lähipalveluille. Maankäytön suunnittelua ohjaa vuonna 2005 hyväksytty Ulvilan keskustaajaman yleiskaava ja siinä hyväksytyt keskeiset suunnitteluperiaatteet. Kunnallisteknisessä suunnittelussa Pitkäranta Valtavainion alueelle suunnitellaan runkoverkot vesijohdolle sekä jätevesi- ja hulevesiviemäröinnille. Erityisesti tulee tarkastella suunnittelualueen runkolinjojen liittämistä lähialueella olemassa oleviin runkolinjoihin (Rantalan alue) tai vaihtoehtoisesti jätevesiviemäröinnin liittämistä rakennettavan jäteveden siirtoviemäriin välillä Nakkila Ulvila. Työtä ovat ohjanneet Ulvilan kaupungin taholta ohjaustyhmä, johon kuuluu kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, vs. kaavoitusarkkitehti Marjut Savolainen ja kaavoitusinsinööri Matti Rope sekä kunnallisteknisen suunnittelun osalta tekninen johtaja Juha Hjulgren sekä suunnitteluinsinööri Markku Harju. Kaavarunko ja kunnallistekninen suunnittelu on laadituu talven aikana Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualueeseen kuuluvat Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosat sijaitsevat Ulvilan kaupungin keskustaajaman eteläosassa Kokemäenjoen länsipuolella. Suunnittelualue rajautuu itäreunaltaan Helsingistä Poriin kulkevaan valtatie 2:een ja länsireunaltaan Rantalan kaupunginosaan sekä Friitalan ulkoilupuistoon ja siihen rajautuviin pelto- ja metsäalueisiin. Etelästä suunnittelualueeseen kuuluu mukaan moottoriradan alue lähiympäristöineen. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus

6 3.3 Selvitys suunnittelualueen oloista Pitkäranta Valtavainio Luonnonympäristö Maisemarakenne Luonnonympäristön keskeisiä osatekijöitä ovat maisemallisesti merkittävät peltoaukeat ja niiden väliin sijoittuvat metsäalueet. Suunnittelualueella on kuitenkin selvästi havaittavissa ihmisen toiminnoista maisemaan jäänyt vaikutus suoranaisia luonnontilaisia alueita suunnittelualueella ei ole jäljellä ollenkaan. Peltoalueet muodostavat taajamaympäristössä merkittävän kulttuurimaisemaelementin. Maisemakuva Maisemakuva on kauttaaltaan aukea ja tasainen, mutta vaihtelevuutta tuovat kuitenkin metsät ja olemassa oleva asutus pihoineen. Friitalan ulkoilupuiston metsä on reunavyöhykkeineen tärkeä maisemakuvallinen elementti, kuten myös Kokemäenjokeen laskevat ojat. Topografia Suunnittelualue on erittäin tasaista. Alue kohoaa korkeimmillaan reuna-alueen metsäisellä vyöhykkeellä noin 18:n metrin korkeudelle merenpinnasta. Keskeisellä alueella korkeimmat kohdat ovat noin 11 metrissä, kun taas alimmat kohdat ovat noin 8:n metrin korkeudella merenpinnasta. Maasto laskee kohti Kokemäenjokea. Vedet ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen valuma-alueeseen. Musanoja sekä muutama muu isompi oja laskevat Kokemäenjokeen. Alueella on runsaasti pieniä pintavesiuomia. Kokemäenjoki on ollut Suomen raskaimmin kuormitettu vesistö. Vesistöön on johdettu suuria määriä taajamien, puunjalostus-, kemian-, vuori-, metallija elintarviketeollisuuden jätevesiä ja jätteitä. Joen vesi on puhdistunut vähitellen ollen vesi- ja ympäristöhallinnon käyttökelpoisuuden luokituksen mukaan tyydyttävä. Pohjavedet Kaavarunkoalueella ei ole pohjavesialueita. Pienilmasto Avoimuuden ja meren läheisyyden vuoksi alue on altis tuulille. Savinen maaperä on kylmä, mutta moreenialueilla ja metsän reuna-alueilla on lämpimämpää. Luonnon monimuotoisuus Kaavarunkoalueen arvokkainta ja herkintä luontoa edustavat Kokemäenjokeen laskevien purojen uurtamat raviinilehdot eli kolveet. Kolveet ovat maisemassa arvokkaita. Friitalan ulkoilupuistossa sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue: Turvekangasta ja kangasrämettä (n:o kartalla). Kohde kuuluu laajempaan Hormistontien kaakkoispuoliseen metsään, jonka kartoituslaskennoissa tavattiin valtakunnallisesti huomionarvoinen tiltaltti. Kasvistossa ei ole havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. Kohteen kulutuskestävyys on melko heikko.

7 5 Kuva 2: Kartta, Ulvilan Keskustaajaman alueen luontoselvitys, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus Maaperä Pitkärannan kaava-alueesta on laadittu alueellinen pohjatutkimus vuonna 2005 (Järvikyläntien ympäristö). Kaavoitettavalla alueella maaperä koostuu hienorakeisista hiekka-/silttikerroksista (3-15m) ja sen alapuolisesta kitkamaa-moreenikerrostumasta. Alueella tavataan suhteellisen homogeenisia jokikerrostumia. Haistilan alueella ylimpänä on metrin paksuinen siltti- tai hienohiekkakerros ja sen alla on noin metrin paksuinen savikerros. Savikerros ohenee kaakkoon päin mentäessä. Kaavarunkoalueen korkeimmat kohdat ovat moreenialueita. Maaperä on routivaa ja kuormitettaessa kokoonpuristuvaa. Savi- ja silttialueilla teollisuusrakennukset suositellaan perustettaviksi kovaan pohjaan lyötävien tukipaalujen varaan. Kevytrakenteiset talous- ym. rakennukset voidaan perustaa reunavahvisteista laattaperustusta käyttäen kerrokseittain tiivistetyt täytekerroksen päälle maanvaraisesti. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja perustamissuunnitelmia Rakennettu ympäristö Keskustaajaman osayleiskaavan lähtökohtaraportissa (Suunnittelukeskus Oy, v.2003) on käsitelty kartoin rakennettua ympäristöä, maisemaa, väestöä, palveluja ja elinkeinorakennetta. Tässä kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisun kannalta keskeisimmät rakennettuun ympäristöön liittyvät seikat. Suunnittelualueen olemassa oleva rakennuskanta koostuu pääosin pientaloista ja muutamista maatiloista. Pitkärannantien varrella sijaitsee myös muutamia pienyrityksiä. Ulvilan Keskustaajama-alueelta on tehty rakennusinventoinnit vuosina Satakunnan museon Liisa Nummelin on päivittänyt vuosina tehtyjen rakennusinventointien tietoja suojelukohteiden määrittämiseksi. Tarkastelussa

8 esiintyvät kohteiden numeroinnit viittaavat Anneli Björkvistin rakennusinventointien numerointiin sekä osayleiskaavaan. Kaavarunko mahdollistaa kohteiden suojelun asemakaavoituksen yhteydessä. 6 Kuva 3: Oikealla kulttuurihistoriallisesti arvokas Valtavainion tilakeskus Salakari Rn:o 1:307 Hiekkapelto Rn:o 1:122 Yli-Rantala Rn:o 1:250 Koskela Rn:o 2:240 Valtavainio Rn:o 2:282 Koskinen Rn:o 2:194 Kytölä Rn:o 1:76 Rintala Rn:o 3:31 Kuva 4: Ulvilan keskustaajaman rakennusinventointi, Satakunnan museo

9 3.3.3 Väestö ja työpaikat Pitkäranta Valtavainio Ulvilan väestömäärä n suunnittelualueella asuu n. 270 asukasta. Pitkäranta Valtavainion alueella ei ole suuria työpaikkakeskittymiä. Alueella sijaitsevat yritykset on suurelta osin pienyrityksiä Palvelut Palvelujen saavutettavuuden osalta Pitkäranta Valtavainion alue tukeutuu pitkälti Friitalan keskukseen, jonne ovat keskittyneet miltei kaikki Ulvilan keskustaajaman kaupalliset palvelut Liikenne ja tiestö Suunnittelualueen läpi kulkee luode-kaakko suuntaisena Pitkärannantie, joka ylittää valtatie 2:n (Helsingintie) suunnittelualueen eteläosassa suuntautuen Haistilan alueelle. Tie toimii sisääntuloväylänä pohjoisesta Friitalan suunnasta ja etelästä valtatieltä taajama-alueelle. Risteysalueen läheisyydestä erkanee myös Järvikyläntie (12881) lounaaseen. Suunnittelualue ei ulotu valtatie 2:n itäpuolelle, joten tie toimii selkeänä suunnittelurajana alueelle Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle on johdettu vesijohtoverkosto mutta alueelta puuttuu jätevesi- ja hulevesiviemäröinti. Sähkönjakelusta alueella vastaa Fortum Ympäristöhäiriöt Radontorjunta Alueella ei ole tehty kattavaa radonmittausta. Kaava-alueella on noudatettava rakennusjärjestyksen yleismääräystä radonin huomioon ottamisesta rakentamisen yhteydessä.

10 8 Melu Kuva 5: Ajoneuvoliikenteen melukäyrät, ennustetilanne v.2010, Friitala, Keskustaajaman meluselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 1999 Suunnittelukeskus on laatinut meluselvityksen 1999 sekä meluennusteen vuodelle 2010 (kartta ohessa). Erityisten meluesteiden rakentamista ei ole meluselvityksessä katsottu tarkoituksenmukaiseksi, sillä oleva asutus sijoittuu yleensä hyvin lähelle tietä ja rakennukset itsessään muodostavat meluesteen suojaisille pihatiloille. Uusilla, rakentamattomilla alueilla meluhaitat estetään kaavoittamalla melualueille sellaisia toimintoja, joille liikennemelusta ei ole haittaa. Liike- ja toimistorakennuksissa sekä teollisuustiloissa voidaan sisätilat suojata tarpeen mukaan rakennusteknisin keinoin. Tärinä Rautatien sekä myös valtatie 2:n aiheuttama tärinä on asemakaavoituksen yhteydessä huomioitava. Alueelle ei ole tehty tärinäselvityksiä, mutta radalla kulkee runsaasti raskaita tavarajunia ja alueen maaperä on tärinäherkkää savikkoa. Tärinäalueelle ei sijoitu uutta asutusta, mutta myös toimitilojen rakenteissa on tärinähaitta huomioitava.

11 3.3.8 Maanomistustilanne Pitkäranta Valtavainio Pitkäranta Valtavainion alueella on sekä yksityisten että Ulvilan kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. 9 Kuva 6: Maanomistus kaavarunkoalueella. Kartassa kaupungin omistamat alueet on merkitty värillisiksi. 3.4 Maankäytön suunnittelutilanne Seutukaava ja maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan 5. seutukaava. Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A46 Friitala) ja teollisuustoimintojen alueeksi (T57, Friitala), jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota mahdollisuuteen osoittaa suojavyöhykkeet luonnontilaisina säilytettävinä metsä-, kosteikko- ja ranta-alueina.

12 10 Kuva 7: Seutukaava Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Ulvilan kaupunginvaltuuston hyväksymä Ulvilan keskustaajaman yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaisia asuinalueita (AP, AP-1 ja AP-1/s), virkistysalueita (V-1), työpaikka-alueita (TP1,TP1 a ja TP1-a/s) ja teollisuusalueita (T). Kuva 8: Yleiskaava Ulvilan keskustaajaman yleiskaavassa asuinaluevarauksista on mainittu, että uudet alueet sijaitsevat pääosin maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden (MA) reunoilla, joka asettaa rakennusten arkkitehtuurille että ympäristörakentamiselle vaativat haasteet. Pitkärannan kaupunginosaan on lisäksi merkinnällä AP-1 osoitettu jo osittain rakennettu omakotialue, jolle saadaan sijoittaa asumisen yhteyteen soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Työpaikka-alueista kaavaselostuksessa mainitaan, että TP1 alueilla voi kaavamääräysten mukaan olla toimistotyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Kaavaselostuksessa on lisäksi tarkemmin luetteloitu, minkä tyyppisiä yrityksiä TP1-alueille toivotaan sijoittuvan, koska aluevaraukset sijoittuvat merkittäville alueille. TP1-a alueita on osoitettu Pitkärannantien varteen ja Pitkärannan alueelle uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden sekä pientalovaltaisten alueiden väliin. TP1-a alueilla myös asuminen on sallittu. Pitkärannantien varteen Valtavainion kaupunginosaan osoitettu aluevaraus käsittää paljon rakennettuja omakotitalotontteja ja alue liittyy myös Pitkärannantien toisella puolella oleva Rantalan ja suunniteltuun uuteen Pitkärannan oma-

13 kotitaloalueeseen. Näin ollen alueelle tulevien pienyritysten tulee olla mittakaavaltaan pientalovaltaiseen ympäristöön sopivaa ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta sekä samalla tontilla asumiseen soveltuvaa kuten esim. pieniä puuseppä-, sähkö-, metalli-, palvelu-, toimisto- yms. yrityksiä. Ympäristön säilyttämistä koskeva /s-merkintä koskee suunnittelualueella kolmea aluevarauskohdetta. Näillä alueen kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kaupunki/ kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa Rakennusjärjestys Ulvilan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualuetta koskevat muut selvitykset Tielaitos on laatinut vuonna 1995 valtatie 2:n parantamista koskevan yleissuunnitelman välille Pori Ulvila. Samassa yhteydessä on laadittu myös yleissuunnitelma valtatie 2:n parantamisesta 4-kaistaiseksi välillä Friitala Harjavallan kaupungin raja. Ulvilan kunta teetti 1970-luvun jälkipuoliskolla Ulvilan keskustaajaman virkistystoimintoja käsittelevän osayleiskaavan, joka on hyväksytty Osayleiskaava on osaltaan määritellyt kevyenliikenteen reittien ja virkistysalueiden muodostumista loogiseksi kokonaisuudeksi keskustaajaman alueella. Suunnittelualueella on aloitettu maaperän pohjatutkimusten tekeminen. Pohjatutkimusten tarkoituksena on selvittää maaperän kerrosrakenteen ja maakerrosten geotekniset ominaisuudet teollisuusrakentamiseen kaavoitetulla alueella perustamisolosuhteiden selvittämiseksi. 4 KAAVARUNGON SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavarungon suunnittelu perustuu Ulvilan kaupungin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Aluetta ei ole kaavoitettu ja kaavarunkotyö on pohjana asemakaavoitukselle. Kaavarungon suunnittelutyö on annettu Pöyry Environment Oy:n tehtäväksi syksyllä Kaavarungon tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on selvittää alueiden tulevan maankäytön periaatteet siten, että suunnitelman pohjalta alueelle voidaan laatia asemakaava. Ulvilan kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteena on muodostaa suunnittelualueesta monipuolinen asuinpientalo-, työpaikka- ja teollisuustoimintojen alue, jonka sijainti näkyvällä ja helposti saavutettavalla paikalla valtatie 2:n varrella houkuttelee alueelle runsaasti uusia asukkaita ja yrityksiä. Alue tulisi ratkaista kokonaisvaltaisesti osoittaen

14 rakennettavien alueiden, liikenneväylien ja vapaa-alueiden sijainti sekä niiden liittäminen olemassa olevaan rakenteeseen yhdyskuntateknisesti taloudellisella tavalla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asuin- ja virkistysalueiden toiminnalliseen ja kaupunkikuvalliseen liittymiseen suunnittelun kohteen olevaan työpaikka-alueeseen. Virkistysalueiden suunnittelussa huomioidaan alueen olemassa oleva kasvillisuus, joka pyritään säilyttämään Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ulvilan keskustaajaman yleiskaava asettaa selkeät tavoitteet kaavarunkoalueelle. Tavoitteita tarkentavat tehdyt selvitykset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden vaikutukset Tavoitteet ovat tarkentuneet kaavanlaatijan ja ohjausryhmän välisissä työneuvotteluissa. Kaavoituksen keskeisimpänä tavoitteena on mahdollistaa yritysten sijoittuminen Ulvilaan ja samalla kohentaa kaupunkikuvaa edustavilla toimitilarakennuksilla valtatie 2:n varressa. Asuinalueella tärkeiksi asioiksi on noussut kaavan taloudellisuus sekä kysyntää vastaavien pientalotonttien kaavoituksen mahdollistaminen kaupungin omistamilla mailla. Virkistysalueiden ja reitistön tulee tukeutua Friitalan ulkoilupuistoon ja nykyisten, kunnostettavien ojien varteen. Suunnitteluprosessin aikana on todettu, että kaupunki ei pysty ylläpitämään laajoja, kunnostettavia virkistysalueita. 4.3 Kaavarunkoratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ensimmäiset luonnokset rakennemallivaihtoehtoluonnoksista laadittiin marraskuussa Työssä lähdettiin liikkeelle kahden erityyppisen vaihtoehdon luonnostelusta. Vaihtoehtoihin haettiin tarkoituksella mm. toisistaan erilaisia liikenneverkkoratkaisuja ja rakentamistehokkuuksia.

15 Kaavarunkovaihtoehto 1 Kuva 9: Yleissuunnitelma VE1 Vaihtoehto pohjautuu pitkälti liikenteellisiin ratkaisuihin, joiden kautta maankäyttövaraukset sijoittuvat voimassa olevan yleiskaavan mukaisille alueille. Suunnittelualueen läpi kulkee uusi rinnakkaisväylä vt 2:n ja Pitkärannantien välissä. Pitkärannantien molemmissa päissä sijaitsee kiertoliittymät ja tie voidaan ulottaa Nakkilaan asti varsinaisen suunnittelualueen rajojen yli. Tavoitteena rauhoittaa Pitkärannantien liikenne, jolloin tie alenee asuntoalueen kokoojakaduksi. Liittymien määrää pyritty jonkin verran karsimaan. Uuden rinnakkaistien ja vt 2:n väliin jäävä alue on osoitettu kaupallisille palveluille ja ympäristöhäiriöttömälle teollisuudelle. Valtatien vartta voidaan pitää näkyvänä ja tietyllä tavalla arvokkaana sijaintipaikkana yrityksille, joten alueella on myös kaupunkikuvallista arvoa sisääntuloväylänä Ulvilaan etelän suunnasta. Pitkärannantien ja uuden rinnakkaisväylän väliin sijoittuu pienteollisuutta. Osalle korttelialueista on mahdollista sijoittaa asumista ja pienteollisuus- ja verstastoimintaa samalle tontille, jolloin kulku on eriytetty siten, että Pitkärannankadulta kuljetaan asuinrakennuksille ja rinnakkaiskadulta verstaille.

16 Suunnittelualeen kaakkoiskulma on kokonaisuudessaan varattu kaupan ja teollisuuden tarpeita varten. Lisäksi alueelle tulee sijoittumaan uusi vt 2:n eritasoliittymä. Pitkärannantien länsipuoli on varattu suurelta osin asumiselle. Korttelirakenne jatkaa nykyistä rakennetta ja asuinkorttelit sijoittuvat toisiinsa nähden melko tiiviisti. Rivitalorakentamiselle on osoitettu alue Rantalan kaupunginosan eteläpuolelle Hormistontien varteen. Pitkärannan alueella pääpaino on erillispientalojen rakentamisessa täydentämisrakentamisen periaatteella. Täysin uusia asuinrakentamisalueita sijoittuu suunnittelualueen etelärajan tuntumaan. Virkistysalueet ja yhteydet on vaihtoehdossa sijoitettu yleiskaavan osoittamille alueille Kaavarunkovaihtoehto 2 Kuva 10: Yleissuunnitelma VE2 Vaihtoehto on rakenteeltaan edellistä väljempi mutta noudattaa aluevarauksissa voimassa olevan yleiskaavan periaatteita. Pitkärannantie toimii koko suunnittelualueen kautta kulkevan liikenteen kokoojaväylänä ja valtatien rinnakkaisväylänä. Siltä erkanee pistokatuja sekä asuin- että työpaikka- ja teollisuusalueille. Alueen kautta kulkevaa liikennettä ohjataan myös neljän kiertoliittymän kautta.

17 Kaupan ja teollisuuden työpaikka-alueet sijoittuvat vt 2:n varrelle ja liikennöinti niille tapahtuu Pitkärannantien kautta. Pitkärannantien varrelle sijoittuu yleiskaavan mukaista pienteollisuustoimintaa ja jonkin verran myös asumista. Uudet asuinalueet sijaitsevat Pitkärannantien länsipuolella. Rivitaloille on varattu korttelialueita Rantalan eteläpuolelle ja erillispientaloalueet sijoittuvat suunnittelualueen eteläreunalle. Asuinkortteleiden väleihin on jätetty pieniä korttelipuistoiksi tarkoitettuja virkistysalueita, jotka kytkeytyvät toisiinsa kevyen liikenteen reittien välityksellä. Vaihtoehdon rakenne ottaa enemmän huomioon ympäröivää maisemaa ja olemassa olevia tilakeskuksia. Näiden lähiympäristöön on pyritty jättämään lähivirkistysalueita. Myös valtatieltä avautuvia näkymiä on pyritty säilyttämään. Vaihtoehdossa viheryhteys Kokemäenjoen varteen on osoitettu alueen halki kulkevaa puronreunamaa pitkin Jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat vaihtoehdoista Suunnittelualueen liikenteelliset ratkaisut vaikuttavat suurelta osin koko alueen rakentumiseen ja toimintojen sijoittumiseen. Ennen varsinaisen kaavarungon laadintaa on mietittävä rinnakkaisväylän funktio ja sen liittyminen jo aiemmin suunniteltuun eritasoliittymään suunnittelualueen eteläosassa. Valtatie 2:n reuna on jo tässä vaiheessa hyvä varata tilaa vieville toiminnoille, joilla on tarvetta hyvään näkyvyyteen. Valtatien ja Pitkärannantien välivyöhyke on puolestaan sopivaa aluetta pienyritystoiminnalle ja osittain myös asumiselle. Asumista ei osoiteta vt 2:n melualueelle. Asuinalueilla puutarhamaiset, syvät tontit eivät välttämättä ole toimivia ratkaisuja. Tämänkaltaisia tontteja on kokeiltu aiemmin eräällä kaava-alueella ja kysyntä oli huonoa. Isompia tontteja kannattaa sijoittaa korkeintaan suunnittelualueen reunoille. VE 2:ssa on paljon viher- ja virkistysalueita. Suunnittelualue puolestaan on suurelta osin avointa peltomaata, jonka muuttaminen viheralueiksi ei ole taloudellisesti kannattavaa (perustamis- ja hoitokustannukset / työvoimakysymys). Jatkosuunnittelussa on järkevintä virkistysalueiden suhteen tukeutua Friitalan keskuspuiston läheisyyteen ja sijoittaa asuntoalueille korkeintaan muutamia pieniä korttelipuistoja. 5 PITKÄRANTA VALTAVAINION KAAVARUNKO 5.1 Kaavarungon rakenne Kaavarungon lähtökohdaksi valittiin nykyisen Pitkärannantien säilyttäminen nykyisessä asemassaan koko kaavarunkoalueen yhteisenä kokoojakatuna. Pitkärannatien ja valtatie 2:n väliin jäävä alue on työpaikka-aluetta kuten myös Nakkilaan johtavan valtatien rinnakkaisväylän ympäristö. Pitkärannantien lounaispuoli on varattu asumiselle Mitoitus Pitkäranta-Valtavainio kaavarunkoalueen pinta-ala on n. 245 ha. Siitä korttelialueita on n. 64%, tiealuetta n. 9%, katualueita n. 10% ja virkistysalueita n. 16%. toimitilarakennusten korttelialueita on n. 106 ha ja asuinrakennusten korttelialueita n. 50 ha. Tonttien lukumäärä on pitkälti riippuvainen tonttikoosta, joten KTY-alueilla tonttien lukumäärää on vaikea arvioida. Kaavarunko mahdollistaa sekä isojen että pienien toimitilatonttien muodostamisen. Omakotitalojen tontteja muodostunee n. 270

18 kpl, mikäli tonttikoko on keskimäärin 1500m2, rivitaloille ja muille kytketyille pientaloille muodostunee n.25 tonttia, joiden koko on n. 3000m Palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Lähimmät sosiaali- ja terveyspalvelut (terveyskeskus) sijaitsevat Ulvilan keskustassa Vanhakylän kaupunginosassa. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidon palvelut sijoittuvat Poriin. Päivähoidon palveluiden järjestäminen tarkoittaa päiväkodin rakentamista alueelle, mikäli alueen rakentuminen toteutuu. Vanhusten- ja vammaispalveluihin ei kohdistu välitöntä uuden tilan tarvetta. Vapaa-ajan palveluiden osalta kohdealue tukeutuu Ulvilan muiden alueiden palveluihin sekä kaavarunkoalueen KTY-kortteleihin mahdollisesti tuleviin vapaa-ajan palveluihin. Liikuntapalvelut ovat hyvin saavutettavissa Friitalan ulkoilualueella. Vapaa-ajan keskus sijaitsee Vanhakylän puolella. Koulupalvelut Alueen luoteispuolella lähellä Ulvilan keskustaa sijaitsee Friitalan koulu. YL-kortteliin on päiväkodin ohella mahdollisuus sijoittaa korttelikoulu esim luokille. Kaupalliset palvelut sijoittuvat tällä hetkellä pääosin Ulvilan keskustaan. Kaavarunko mahdollistaa runsaankin liiketilojen määrän rakentamisen. Liikenteellisesti edullisesti sijaitsevalle alueelle mahdollisesti syntyy uusia kaupallisia palveluita väestönlisäyksen myötä. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet KTY-V Toimitilarakennusten korttelialue, missä rakennusten ulkonäölle asetetaan vaatimuksia KTY-V korttelialueet sijaitsevat Valtavainiossa valtatie 2:n länsipuolella sekä tulevan Haistilan eritasoliittymän ympärillä. Alueelle voi rakentaa toimistotyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Alueiden merkittävän ja kaupunkikuvassa näkyvän sijainnin huomioiden niille tulee sijoittaa edustavia yrityksiä. (vert. yleiskaavaselostus) KTY Toimitilarakennusten korttelialue Toimitilarakennusten korttelialueella valtatie 2:n ja Pitkärannantien välisen alueen keskiosilla voidaan ympäristön laadusta hieman tinkiä ja sallia erilaisten yritysten toiminnallisten tavoitteiden mukainen tontin käyttö ja rakentaminen. KTY-A Toimitilarakennusten korttelialue, missä asuminen on sallittua KTY-A alueita on osoitettu yleiskaavan mukaisesti Pitkärannantien varteen. Alueilla myös asuminen on sallittua. Alue käsittää paljon rakennettuja omakotitontteja ja liittyy myös Pitkärannantien toisen puolen asuinalueeseen. Alueen rakennusten mittakaava on pidettävä pienenä.

19 17 YL Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue Keskeiselle paikalle asuntoalueen läpi kulkevan kokoojakadun varrelle on varattu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Kortteliin voidaan rakentaa esim. korttelikoulu ja päiväkoti. Piha-alue yhdistyy Friitalan ulkoilupuistoon ja kortteliin on hyvät kevyenliikenteen yhteydet koko uudelta Pitkärannan asuinalueelta. E Erityisalue Pitkärannantien varteen Valtavainion puolelle on jätetty E alue yhdyskuntateknistä huoltoa varten. Lisäksi kaavarunkoalueelle tulee pumppaamoita, joiden paikka tulee asemakaavoituksen yhteydessä varmistaa ja varata riittävät korttelialueet. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Pitkärannan keskeisille alueille on merkitty rivitalojen korttelialueita. Alueet on mahdollista jakaa erikokoisiin tontteihin paritaloista aina isompiin rivitalokortteleihin saakka. Tällä on pyritty lisäämään erityyppistä tonttitarjontaa. AO Erillispientalojen korttelialue Valtaosa kaavarunkoalueen asuinalueesta on erillispientalojen korttelialuetta. Uusilla tonteilla täydennetään olemassa olevaa omakotiasutusta ja otetaan käyttöön myös aivan uutta aluetta kaavarunkoalueen eteläosassa Aluevaraukset, muut alueet VL Lähivirkistysalueet Kaavarunkoalueen lähivirkistysalueet ovat yleiskaavan mukaisia tukeutuen Friitalan ulkoilupuistoon. Korttelipuistot on sijoitettu kunkin osa-alueen keskelle siten, että niille pääsee viherkäytäviä pitkin. Muutoin kaava-alueelle ei ole jätetty isompia viheralueita, sillä olemassa oleva ympäristö on Friitalan metsää lukuunottamatta nykyistä ja entistä pusikoitunutta peltomaata. Kaupungilla ei ole resursseja perustaa ja kunnostaa isoja hoidettuja puistoalueita. Alueen viherympäristön tuleekin pohjautua piharakentamiseen. Nykyiset ojat on tarkoitus perata ja kunnostaa. Ojien vierille rakennetaan kevyen liikenteen väylät, jotka toimivat samalla huoltokoneiden kulkuväylinä. Liikennealueet Valtatie 2:n varteen on kaavarunkoalueella jätetty liikennealueeksi Valtatien 2 parantaminen välillä Pori - Harjavalta yleissuunnitelman mukaiset alueet. Tien nelikaistaistamiseen ja kahden eritasoliittymän rakentamiseen on varauduttu. 5.3 Kunnallistekniset ratkaisut Vesijohtoverkoston osalta tukeudutaan alueen läpi nykyisin kulkevaan vesijohdon runkolinjastoon. Tätä runkolinjastoa täydennetään yleisille aluille sijoittuvilla runkolinjastoilla siten että tarvittavat kiertoyhteyden saadaan järjestettyä. Alueelle on määritelty uusi vesijohdon runkolinjaus Pitkärannantien ja vt 2 väliselle alueelle. Runkolinjastot yhdistetään toisiinsa jolloin saadaan kattava runkolinjasto koko alueelle. Veden saanti alueelle hoidetaan nykyisistä linjastoista alueen pohjoisosasta sekä tukeudutaan tulevaisuudessa rakennettavaan yhdysvesijohtoon joka sijoittuu vt 2:n varrelle.

20 Alueelle ei ole tällä hetkellä rakennettua viemäriverkostoa. Alueen jätevedet johdetaan yleisille alueille sijoittuvia runkolinjoja pitkin pumppaamolle vt 2:n viereen josta jätevedet pumpataan rakennettavaan siirtoviemäriverkostoon. Alueelta ei johdettaisi jätevesiä nykyisen asuntoalueen verkostoihin niiden kapasiteetti ongelmien vuoksi. Jätevedet pumpataan siten että alueella sijoittuu kaikkiaan neljä pumppaamoa. Sadevesiverkoston runkoyhteyksinä käytetään nykyisiä avo-ojia jotka jäävät alueelle. Katuverkostolle rakennetaan sadevesiviemäröintiä siten että ne johdetaan alueen avoojiin. Nykyisissä avo-ojissa saadaan aikaiseksi tarpeellinen viipyminen ja varastotila sadevesille Liikenneverkko Kuva 11: Pitkärannantie Katuverkon osalta suunnitelma pohjautuu Pitkärannantiehen pääkatuna. Pääkadulle on esitetty viittä mahdollista kiertoliittymän paikkaa. Pääkadulle liittyy kokoojakatuja sekä työpaikka-alueelta että asuinalueelta. Suorat tonttiliittymät pääkadulle on valtaosin poistettu. Tonttikadut on pyritty pitämään lyhyinä ja katujen sijoittelussa on otettu huomioon olemassa olevien hulevesiojien sijainti siten, että siltoja ja rumpuja ei tarvittaisi kovin monessa kohdassa. Kevyen liikenteen verkosto on kattava koko alueella. Haistilan eritasoliittymän vaiheittainen rakentaminen on esitetty liitteessä 1. Kuva 12: Liikenneverkko PITKÄRANNANTIE PÄÄKATU VALTATIE 2 suoria liittymiä pääkadulta karsitaan UUSI KOKOOJAKATU eritasoliittymän rakentamista edeltävän välivaiheen liittymän paikka

21 Vaikutusten arviointi Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Toteuttaminen täydentää olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavarunkoalueelle on mahdollista rakentua sellaisia työpaikkoja, joiden välittömässä läheisyydessä on mahdollisuudet samanaikaisesti asuntotonttien tarjontaan. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Pääosin alue tukeutuu Ulvilan keskustan palveluihin. Alueella varaudutaan kuitenkin päiväkodin ja ehkä pienen korttelikoulun rakentamiseen. Toteutuessaan kaavarunkoalue lisäisi kaupungin työpaikkaomavaraisuutta ja vähentäisi tarpeetonta työmatkaliikennettä. Logistisesti edullisten ja näkyvien toimitilatonttien toivotaan lisäävän Ulvilaan hakeutuvien yritysten määrää. Liikenne Alue hyödyntää olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja mahdollistaa toimivan valtatie 2:n rinnakkaisväylän muodostumisen Porista Ulvilan kautta Nakkilaan. Mikäli kaavarunko alue toteutuu ja liikennemäärät alueella kasvavat voi edessä olla Pitkärannantien leventäminen. Tämä voi olla paikoin hankalaa olemassa olevan rakennuskannan ja kiinteistöjaon vuoksi. Suuremmat liikennemäärät Pitkärannantiellä aiheuttavat myös nykyistä enemmän tien varteen sijoittunutta asutusta haittaavaa melua. Virkistys Olemassa olevien ojien ja purojen kunnostaminen ja kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen jo sinällään lisäisi alueen viihtyisyyttä ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, vaikka alue ei nopeasti rakentuisikaan. Nykyisellään alueella on runsaasti vapaaaluetta, jolla ei kuitenkaan ole juurikaan virkistysarvoja. Friitalan ulkoilupuisto säilyy nykyisellään. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Valtavainion alueen kulttuuriympäristöön kuuluvat nykyisellään avoimet pellot, jotka alueen rakentamisen myötä häviävät. Kulttuuriympäristöä ei ole kuitenkaan luokiteltu suojelemisen arvoiseksi ja alueella on jo nykyisellään yritystoimintaa, jota uusi rakentaminen täydentäisi. Olemassa olevat arvokkaat pihapiirit ja rakennukset voivat kuitenkin jäädä tulevan yritystoiminnan puristuksiin, jolloin niiden arvo laskee, kuten helposti käy myös asumisen, teollisuuden ja liikerakentamisen sekoittuessa, ellei ympäristön laatuun kiinnitetä erityistä huomiota. Alueella ei ole muinaismuistoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavarunkoalueella sallitaan ainoastaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuus. Sosiaalinen ympäristö Väestömäärän lisääntyessä ja julkisten tilojen rakentuessa asuinalueella voi asukkaiden sosiaalisen kanssakäymisen olettaa lisääntyvän.

22 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Pitkäranta Valtavainio 20 Maisemarakenne, maisemakuva Kuva13: Valtavainion peltomaisemaa Valtatie 2:n varteen toivotaan rakennettavan edustavia yritysten toimitiloja. Mikäli alue rakentuu on sillä ratkaiseva merkitys Ulvilan kaupunkikuvaan. Sisääntulotien avoin, maatalousvaltainen ilme muuttuisi rakennettuna viestimään saapumista seutukunnan keskukseen. Kuva14: Valtatie 2

23 Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus Pitkäranta Valtavainio Pitkäranta-Valtavainion kaavarunkoalueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja lukuun ottamatta virkistysalueena säilytettävää metsäaluetta, joten alueen rakentaminen ei vaikuta luonnonoloihin. Pienilmasto Nykyisellään tuulille alttiissa avoimessa peltomaisemassa suhteellisen tiiviillä rakentamisella voidaan tuulisuutta vähentää. Vesistö, vesitalous Kokemäenjokeen laskevat ojat keräävät nykyisin suunnittelualueen sadevedet. Alueen rakentuessa ojat kunnostetaan ja hulevedet valuvat edelleen pääosin niihin. Sadevesiviemäröinti tarvitaan ainoastaan katualueille. Maa- ja metsätalous Nykyisellään alueen peltomaata viljellään. Osa pelloista on metsitetty. Friitalan ulkoilupuisto säilyy rakentamiselta vapaana. 21 Kuva15: Friitalan metsäalue on tulevalla asuinalueella tärkeä identiteettiä muodostava tekijä. Luonnonsuojelu Varsinaisia luonnonsuojelukohteita kaavarunkoalueella ei ole. Friitalan metsäalue säilytetään virkistyskäytössä. 5.6 Nimistö Kaavarunkoalueen nimistö pohjautuu olemassa olevaan nimistöön.

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli.

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli. ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS 2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIE KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.6.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, Kiimakallion eteläosan laajennus, kaava n:ro 10045

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS. Ak 338 N A A N T A L I RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.5.2014

ALUSTAVA LUONNOS. Ak 338 N A A N T A L I RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.5.2014 N A A N T A L I Ak 338 RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.5.2014 ALUSTAVA LUONNOS Kaavan laatija: kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila arkkitehti Sissi Qvickström

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

TUOMISENALUE, VIKINKAARI

TUOMISENALUE, VIKINKAARI ORIMATTILAN KAUPUNKI TUOMISENALUE VIKINKAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI 164 TUOMISENALUE, VIKINKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.3.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 516 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELI 516

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 516 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELI 516 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 516 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELI 516 ULVILASSA 31.1.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 334, tiloja 214-406-2-117 ja 214-406-2-542 sekä puistoaluetta koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos. 214005182 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1.

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1. KOKEMÄEN KAUPUNKI LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS 26.8.2010 2 Sisältö 1 Kauramäen suunnittelun lähtökohdat...3 2 Ideasuunnitelman sisältö...3 2.1 Suunnitelman pääperiaatteet...3

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS. tark 20.09.2012 30.07.2012

KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS. tark 20.09.2012 30.07.2012 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963 tark 20.09.2012 30.07.2012 KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS KOSKI

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Hausjärvi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.10.2006, päivitetty 24.1.2013

Hausjärvi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.10.2006, päivitetty 24.1.2013 Hausjärvi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.10.2006, päivitetty 24.1.2013 Liite 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos Ryttylä, Kirkkomäki Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 316 TONTIT 1 4 JA 6-9 P24387 1.12.2014 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSULAN KUNTA STENBACKA asemakaava ja asemakaavamuutos, sitova tonttijako laatijat Luonnosvaihe: Ympäristösuunnittelu OK / arkkitehti Anneli Lyytikkä puh. (09) 460

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 18.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta ULVILAN KAUPUNKI Maankäyttöosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaari 274/10.02.03/2015 Keskustan asemakaava koskee: Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta Kartta 1.

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

RAJANUMMEN TAAJAMANOSA

RAJANUMMEN TAAJAMANOSA VIHDIN KUNTA 25 Ympa 18.12.2003 Ympa liite 8 Ympa 29.4.2004 Ympa liite 3 Kh 17.5.2004 Kh liite 4 Ympa 21.9.2004 Ympa liite 1 Kh 27.9.2004 Kh liite 4 Kv 4.10.2004 NUMMELA RAJANUMMEN TAAJAMANOSA KAAVA 67C,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne. 3.1.3 Rakennukset. 3.1.

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne. 3.1.3 Rakennukset. 3.1. 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen lähellä ei ole asutusta. Idässä alue rajautuu rakennettuun logistiikkatonttiin. Lännessä ja pohjoisessa on rakentamattomia

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 SELOSTUS NRO 521 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: SAMMI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee liikennealuetta sekä matkailupalvelujen aluetta ja metsätalousaluetta SELOSTUS Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos:

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 6011 Halkolan asemakaava ja asemakaavan muutos, Alatie 14.9.2015 Kunta: Kylä: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot