BP Ulvilan kaupunki. Pitkäranta - Valtavainion yleissuunnitelma ja kaavarunko selostus luonnos
|
|
- Auvo Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BP Ulvilan kaupunki Pitkäranta - Valtavainion yleissuunnitelma ja kaavarunko selostus luonnos
2 1 Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pitkäranta-Valtavainio Kaavarunko Kaupunginosat 11 Valtavainio ja 14 Pitkäranta 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavarunkoalue sijaitsee valtatie 2:n varrella Ulvilan keskustan kaakkoispuolella. Katso kartta luku Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selostuksen sisällysluettelo TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Työn lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Palvelut Liikenne ja tiestö Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Maanomistustilanne Maankäytön suunnittelutilanne Seutukaava ja maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelualuetta koskevat muut selvitykset KAAVARUNGON SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavarungon tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...12
4 4.2.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden vaikutukset Kaavarunkoratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavarunkovaihtoehto Kaavarunkovaihtoehto Jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat vaihtoehdoista PITKÄRANTA VALTAVAINION KAAVARUNKO Kaavarungon rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Aluevaraukset, muut alueet Kunnallistekniset ratkaisut Liikenneverkko Vaikutusten arviointi Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Nimistö...21 Liitteet 1. Vaiheistuskaavio 2. Havainnekuva 1 3. Havainnekuva TIIVISTELMÄ Pitkäranta-Valtavainio kaavarunkoalueen pinta-ala on n. 245 ha. Alueelle sijoittuu KTYkortteleita valtatie 2:n varteen Valtavainion kaupunginosaan. Valtatien varren rakentamiselle tullaan asettamaan korkeat laatuvaatimukset. Pitkärannantien varteen sijoittuvilla toimitilakorttelialueilla on asuminen sallittu. Pitkärannan kaupunginosaan sijoittuu asumista täydentämään jo olemassa olevaa pientaloaluetta. Pientaloalue rajoittuu Friitalan ulkoilupuistoon, joka toimii alueen pääasiallisena virkistysalueena. Pientalotontteja voi muodostua n. 270 kpl. Asuinalueelle sijoittuu myös YL-kortteli lähinnä päiväkotia varten sekä korttelipuistoja. Pitkärannan kaupunginosan itäosiin, tulevan eritasoliittymän tuntumaan sijoittuu KTY-kortteleita. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Pitkäranta Valtavainion suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Tavoitteena on selvittää alueiden tulevan maankäytön periaatteet siten, että suunnitelman pohjalta alueelle voidaan laatia asemakaava. Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia yleissuunnitelma, kaavarunko ja kunnallistekninen suunnitelma, joiden avulla ratkaistaan kokonaisvaltaisesti rakennettavien alueiden, liikenneväylien ja vapaa-ajanalueiden sijainti sekä niiden liittäminen olemassa olevaan rakenteeseen yhdyskuntateknisesti taloudellisella tavalla. Ulvilan kaupungilla on pitkän tähtäimen tavoitteena muodostaa suunnittelualueesta monipuolinen asuinpientalo-, työpaikka- ja teollisuustoimintojen alue. Alue sijaitsee näky-
5 vällä ja helposti saavutettavalla paikalla valtatie 2:n varrella. Tavoitteena on laatia suunnitelma, jossa Pitkärannan ja Valtavainion asumiseen ja yritystoimintaan osoitetut korttelialueet on sijoitettu kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti oikeisiin paikkoihin. Samassa yhteydessä tutkitaan myös alueen kunnallistekniikan ja liikenneverkon kehittämistarpeet. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää tila- tai aluevarauksia myös tarpeellisiksi katsotuille lähipalveluille. Maankäytön suunnittelua ohjaa vuonna 2005 hyväksytty Ulvilan keskustaajaman yleiskaava ja siinä hyväksytyt keskeiset suunnitteluperiaatteet. Kunnallisteknisessä suunnittelussa Pitkäranta Valtavainion alueelle suunnitellaan runkoverkot vesijohdolle sekä jätevesi- ja hulevesiviemäröinnille. Erityisesti tulee tarkastella suunnittelualueen runkolinjojen liittämistä lähialueella olemassa oleviin runkolinjoihin (Rantalan alue) tai vaihtoehtoisesti jätevesiviemäröinnin liittämistä rakennettavan jäteveden siirtoviemäriin välillä Nakkila Ulvila. Työtä ovat ohjanneet Ulvilan kaupungin taholta ohjaustyhmä, johon kuuluu kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, vs. kaavoitusarkkitehti Marjut Savolainen ja kaavoitusinsinööri Matti Rope sekä kunnallisteknisen suunnittelun osalta tekninen johtaja Juha Hjulgren sekä suunnitteluinsinööri Markku Harju. Kaavarunko ja kunnallistekninen suunnittelu on laadituu talven aikana Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualueeseen kuuluvat Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosat sijaitsevat Ulvilan kaupungin keskustaajaman eteläosassa Kokemäenjoen länsipuolella. Suunnittelualue rajautuu itäreunaltaan Helsingistä Poriin kulkevaan valtatie 2:een ja länsireunaltaan Rantalan kaupunginosaan sekä Friitalan ulkoilupuistoon ja siihen rajautuviin pelto- ja metsäalueisiin. Etelästä suunnittelualueeseen kuuluu mukaan moottoriradan alue lähiympäristöineen. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus
6 3.3 Selvitys suunnittelualueen oloista Pitkäranta Valtavainio Luonnonympäristö Maisemarakenne Luonnonympäristön keskeisiä osatekijöitä ovat maisemallisesti merkittävät peltoaukeat ja niiden väliin sijoittuvat metsäalueet. Suunnittelualueella on kuitenkin selvästi havaittavissa ihmisen toiminnoista maisemaan jäänyt vaikutus suoranaisia luonnontilaisia alueita suunnittelualueella ei ole jäljellä ollenkaan. Peltoalueet muodostavat taajamaympäristössä merkittävän kulttuurimaisemaelementin. Maisemakuva Maisemakuva on kauttaaltaan aukea ja tasainen, mutta vaihtelevuutta tuovat kuitenkin metsät ja olemassa oleva asutus pihoineen. Friitalan ulkoilupuiston metsä on reunavyöhykkeineen tärkeä maisemakuvallinen elementti, kuten myös Kokemäenjokeen laskevat ojat. Topografia Suunnittelualue on erittäin tasaista. Alue kohoaa korkeimmillaan reuna-alueen metsäisellä vyöhykkeellä noin 18:n metrin korkeudelle merenpinnasta. Keskeisellä alueella korkeimmat kohdat ovat noin 11 metrissä, kun taas alimmat kohdat ovat noin 8:n metrin korkeudella merenpinnasta. Maasto laskee kohti Kokemäenjokea. Vedet ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen valuma-alueeseen. Musanoja sekä muutama muu isompi oja laskevat Kokemäenjokeen. Alueella on runsaasti pieniä pintavesiuomia. Kokemäenjoki on ollut Suomen raskaimmin kuormitettu vesistö. Vesistöön on johdettu suuria määriä taajamien, puunjalostus-, kemian-, vuori-, metallija elintarviketeollisuuden jätevesiä ja jätteitä. Joen vesi on puhdistunut vähitellen ollen vesi- ja ympäristöhallinnon käyttökelpoisuuden luokituksen mukaan tyydyttävä. Pohjavedet Kaavarunkoalueella ei ole pohjavesialueita. Pienilmasto Avoimuuden ja meren läheisyyden vuoksi alue on altis tuulille. Savinen maaperä on kylmä, mutta moreenialueilla ja metsän reuna-alueilla on lämpimämpää. Luonnon monimuotoisuus Kaavarunkoalueen arvokkainta ja herkintä luontoa edustavat Kokemäenjokeen laskevien purojen uurtamat raviinilehdot eli kolveet. Kolveet ovat maisemassa arvokkaita. Friitalan ulkoilupuistossa sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue: Turvekangasta ja kangasrämettä (n:o kartalla). Kohde kuuluu laajempaan Hormistontien kaakkoispuoliseen metsään, jonka kartoituslaskennoissa tavattiin valtakunnallisesti huomionarvoinen tiltaltti. Kasvistossa ei ole havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. Kohteen kulutuskestävyys on melko heikko.
7 5 Kuva 2: Kartta, Ulvilan Keskustaajaman alueen luontoselvitys, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus Maaperä Pitkärannan kaava-alueesta on laadittu alueellinen pohjatutkimus vuonna 2005 (Järvikyläntien ympäristö). Kaavoitettavalla alueella maaperä koostuu hienorakeisista hiekka-/silttikerroksista (3-15m) ja sen alapuolisesta kitkamaa-moreenikerrostumasta. Alueella tavataan suhteellisen homogeenisia jokikerrostumia. Haistilan alueella ylimpänä on metrin paksuinen siltti- tai hienohiekkakerros ja sen alla on noin metrin paksuinen savikerros. Savikerros ohenee kaakkoon päin mentäessä. Kaavarunkoalueen korkeimmat kohdat ovat moreenialueita. Maaperä on routivaa ja kuormitettaessa kokoonpuristuvaa. Savi- ja silttialueilla teollisuusrakennukset suositellaan perustettaviksi kovaan pohjaan lyötävien tukipaalujen varaan. Kevytrakenteiset talous- ym. rakennukset voidaan perustaa reunavahvisteista laattaperustusta käyttäen kerrokseittain tiivistetyt täytekerroksen päälle maanvaraisesti. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja perustamissuunnitelmia Rakennettu ympäristö Keskustaajaman osayleiskaavan lähtökohtaraportissa (Suunnittelukeskus Oy, v.2003) on käsitelty kartoin rakennettua ympäristöä, maisemaa, väestöä, palveluja ja elinkeinorakennetta. Tässä kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisun kannalta keskeisimmät rakennettuun ympäristöön liittyvät seikat. Suunnittelualueen olemassa oleva rakennuskanta koostuu pääosin pientaloista ja muutamista maatiloista. Pitkärannantien varrella sijaitsee myös muutamia pienyrityksiä. Ulvilan Keskustaajama-alueelta on tehty rakennusinventoinnit vuosina Satakunnan museon Liisa Nummelin on päivittänyt vuosina tehtyjen rakennusinventointien tietoja suojelukohteiden määrittämiseksi. Tarkastelussa
8 esiintyvät kohteiden numeroinnit viittaavat Anneli Björkvistin rakennusinventointien numerointiin sekä osayleiskaavaan. Kaavarunko mahdollistaa kohteiden suojelun asemakaavoituksen yhteydessä. 6 Kuva 3: Oikealla kulttuurihistoriallisesti arvokas Valtavainion tilakeskus Salakari Rn:o 1:307 Hiekkapelto Rn:o 1:122 Yli-Rantala Rn:o 1:250 Koskela Rn:o 2:240 Valtavainio Rn:o 2:282 Koskinen Rn:o 2:194 Kytölä Rn:o 1:76 Rintala Rn:o 3:31 Kuva 4: Ulvilan keskustaajaman rakennusinventointi, Satakunnan museo
9 3.3.3 Väestö ja työpaikat Pitkäranta Valtavainio Ulvilan väestömäärä n suunnittelualueella asuu n. 270 asukasta. Pitkäranta Valtavainion alueella ei ole suuria työpaikkakeskittymiä. Alueella sijaitsevat yritykset on suurelta osin pienyrityksiä Palvelut Palvelujen saavutettavuuden osalta Pitkäranta Valtavainion alue tukeutuu pitkälti Friitalan keskukseen, jonne ovat keskittyneet miltei kaikki Ulvilan keskustaajaman kaupalliset palvelut Liikenne ja tiestö Suunnittelualueen läpi kulkee luode-kaakko suuntaisena Pitkärannantie, joka ylittää valtatie 2:n (Helsingintie) suunnittelualueen eteläosassa suuntautuen Haistilan alueelle. Tie toimii sisääntuloväylänä pohjoisesta Friitalan suunnasta ja etelästä valtatieltä taajama-alueelle. Risteysalueen läheisyydestä erkanee myös Järvikyläntie (12881) lounaaseen. Suunnittelualue ei ulotu valtatie 2:n itäpuolelle, joten tie toimii selkeänä suunnittelurajana alueelle Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle on johdettu vesijohtoverkosto mutta alueelta puuttuu jätevesi- ja hulevesiviemäröinti. Sähkönjakelusta alueella vastaa Fortum Ympäristöhäiriöt Radontorjunta Alueella ei ole tehty kattavaa radonmittausta. Kaava-alueella on noudatettava rakennusjärjestyksen yleismääräystä radonin huomioon ottamisesta rakentamisen yhteydessä.
10 8 Melu Kuva 5: Ajoneuvoliikenteen melukäyrät, ennustetilanne v.2010, Friitala, Keskustaajaman meluselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 1999 Suunnittelukeskus on laatinut meluselvityksen 1999 sekä meluennusteen vuodelle 2010 (kartta ohessa). Erityisten meluesteiden rakentamista ei ole meluselvityksessä katsottu tarkoituksenmukaiseksi, sillä oleva asutus sijoittuu yleensä hyvin lähelle tietä ja rakennukset itsessään muodostavat meluesteen suojaisille pihatiloille. Uusilla, rakentamattomilla alueilla meluhaitat estetään kaavoittamalla melualueille sellaisia toimintoja, joille liikennemelusta ei ole haittaa. Liike- ja toimistorakennuksissa sekä teollisuustiloissa voidaan sisätilat suojata tarpeen mukaan rakennusteknisin keinoin. Tärinä Rautatien sekä myös valtatie 2:n aiheuttama tärinä on asemakaavoituksen yhteydessä huomioitava. Alueelle ei ole tehty tärinäselvityksiä, mutta radalla kulkee runsaasti raskaita tavarajunia ja alueen maaperä on tärinäherkkää savikkoa. Tärinäalueelle ei sijoitu uutta asutusta, mutta myös toimitilojen rakenteissa on tärinähaitta huomioitava.
11 3.3.8 Maanomistustilanne Pitkäranta Valtavainio Pitkäranta Valtavainion alueella on sekä yksityisten että Ulvilan kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. 9 Kuva 6: Maanomistus kaavarunkoalueella. Kartassa kaupungin omistamat alueet on merkitty värillisiksi. 3.4 Maankäytön suunnittelutilanne Seutukaava ja maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan 5. seutukaava. Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A46 Friitala) ja teollisuustoimintojen alueeksi (T57, Friitala), jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota mahdollisuuteen osoittaa suojavyöhykkeet luonnontilaisina säilytettävinä metsä-, kosteikko- ja ranta-alueina.
12 10 Kuva 7: Seutukaava Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Ulvilan kaupunginvaltuuston hyväksymä Ulvilan keskustaajaman yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaisia asuinalueita (AP, AP-1 ja AP-1/s), virkistysalueita (V-1), työpaikka-alueita (TP1,TP1 a ja TP1-a/s) ja teollisuusalueita (T). Kuva 8: Yleiskaava Ulvilan keskustaajaman yleiskaavassa asuinaluevarauksista on mainittu, että uudet alueet sijaitsevat pääosin maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden (MA) reunoilla, joka asettaa rakennusten arkkitehtuurille että ympäristörakentamiselle vaativat haasteet. Pitkärannan kaupunginosaan on lisäksi merkinnällä AP-1 osoitettu jo osittain rakennettu omakotialue, jolle saadaan sijoittaa asumisen yhteyteen soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Työpaikka-alueista kaavaselostuksessa mainitaan, että TP1 alueilla voi kaavamääräysten mukaan olla toimistotyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Kaavaselostuksessa on lisäksi tarkemmin luetteloitu, minkä tyyppisiä yrityksiä TP1-alueille toivotaan sijoittuvan, koska aluevaraukset sijoittuvat merkittäville alueille. TP1-a alueita on osoitettu Pitkärannantien varteen ja Pitkärannan alueelle uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden sekä pientalovaltaisten alueiden väliin. TP1-a alueilla myös asuminen on sallittu. Pitkärannantien varteen Valtavainion kaupunginosaan osoitettu aluevaraus käsittää paljon rakennettuja omakotitalotontteja ja alue liittyy myös Pitkärannantien toisella puolella oleva Rantalan ja suunniteltuun uuteen Pitkärannan oma-
13 kotitaloalueeseen. Näin ollen alueelle tulevien pienyritysten tulee olla mittakaavaltaan pientalovaltaiseen ympäristöön sopivaa ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta sekä samalla tontilla asumiseen soveltuvaa kuten esim. pieniä puuseppä-, sähkö-, metalli-, palvelu-, toimisto- yms. yrityksiä. Ympäristön säilyttämistä koskeva /s-merkintä koskee suunnittelualueella kolmea aluevarauskohdetta. Näillä alueen kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kaupunki/ kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa Rakennusjärjestys Ulvilan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualuetta koskevat muut selvitykset Tielaitos on laatinut vuonna 1995 valtatie 2:n parantamista koskevan yleissuunnitelman välille Pori Ulvila. Samassa yhteydessä on laadittu myös yleissuunnitelma valtatie 2:n parantamisesta 4-kaistaiseksi välillä Friitala Harjavallan kaupungin raja. Ulvilan kunta teetti 1970-luvun jälkipuoliskolla Ulvilan keskustaajaman virkistystoimintoja käsittelevän osayleiskaavan, joka on hyväksytty Osayleiskaava on osaltaan määritellyt kevyenliikenteen reittien ja virkistysalueiden muodostumista loogiseksi kokonaisuudeksi keskustaajaman alueella. Suunnittelualueella on aloitettu maaperän pohjatutkimusten tekeminen. Pohjatutkimusten tarkoituksena on selvittää maaperän kerrosrakenteen ja maakerrosten geotekniset ominaisuudet teollisuusrakentamiseen kaavoitetulla alueella perustamisolosuhteiden selvittämiseksi. 4 KAAVARUNGON SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavarungon suunnittelu perustuu Ulvilan kaupungin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Aluetta ei ole kaavoitettu ja kaavarunkotyö on pohjana asemakaavoitukselle. Kaavarungon suunnittelutyö on annettu Pöyry Environment Oy:n tehtäväksi syksyllä Kaavarungon tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on selvittää alueiden tulevan maankäytön periaatteet siten, että suunnitelman pohjalta alueelle voidaan laatia asemakaava. Ulvilan kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteena on muodostaa suunnittelualueesta monipuolinen asuinpientalo-, työpaikka- ja teollisuustoimintojen alue, jonka sijainti näkyvällä ja helposti saavutettavalla paikalla valtatie 2:n varrella houkuttelee alueelle runsaasti uusia asukkaita ja yrityksiä. Alue tulisi ratkaista kokonaisvaltaisesti osoittaen
14 rakennettavien alueiden, liikenneväylien ja vapaa-alueiden sijainti sekä niiden liittäminen olemassa olevaan rakenteeseen yhdyskuntateknisesti taloudellisella tavalla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asuin- ja virkistysalueiden toiminnalliseen ja kaupunkikuvalliseen liittymiseen suunnittelun kohteen olevaan työpaikka-alueeseen. Virkistysalueiden suunnittelussa huomioidaan alueen olemassa oleva kasvillisuus, joka pyritään säilyttämään Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ulvilan keskustaajaman yleiskaava asettaa selkeät tavoitteet kaavarunkoalueelle. Tavoitteita tarkentavat tehdyt selvitykset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden vaikutukset Tavoitteet ovat tarkentuneet kaavanlaatijan ja ohjausryhmän välisissä työneuvotteluissa. Kaavoituksen keskeisimpänä tavoitteena on mahdollistaa yritysten sijoittuminen Ulvilaan ja samalla kohentaa kaupunkikuvaa edustavilla toimitilarakennuksilla valtatie 2:n varressa. Asuinalueella tärkeiksi asioiksi on noussut kaavan taloudellisuus sekä kysyntää vastaavien pientalotonttien kaavoituksen mahdollistaminen kaupungin omistamilla mailla. Virkistysalueiden ja reitistön tulee tukeutua Friitalan ulkoilupuistoon ja nykyisten, kunnostettavien ojien varteen. Suunnitteluprosessin aikana on todettu, että kaupunki ei pysty ylläpitämään laajoja, kunnostettavia virkistysalueita. 4.3 Kaavarunkoratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ensimmäiset luonnokset rakennemallivaihtoehtoluonnoksista laadittiin marraskuussa Työssä lähdettiin liikkeelle kahden erityyppisen vaihtoehdon luonnostelusta. Vaihtoehtoihin haettiin tarkoituksella mm. toisistaan erilaisia liikenneverkkoratkaisuja ja rakentamistehokkuuksia.
15 Kaavarunkovaihtoehto 1 Kuva 9: Yleissuunnitelma VE1 Vaihtoehto pohjautuu pitkälti liikenteellisiin ratkaisuihin, joiden kautta maankäyttövaraukset sijoittuvat voimassa olevan yleiskaavan mukaisille alueille. Suunnittelualueen läpi kulkee uusi rinnakkaisväylä vt 2:n ja Pitkärannantien välissä. Pitkärannantien molemmissa päissä sijaitsee kiertoliittymät ja tie voidaan ulottaa Nakkilaan asti varsinaisen suunnittelualueen rajojen yli. Tavoitteena rauhoittaa Pitkärannantien liikenne, jolloin tie alenee asuntoalueen kokoojakaduksi. Liittymien määrää pyritty jonkin verran karsimaan. Uuden rinnakkaistien ja vt 2:n väliin jäävä alue on osoitettu kaupallisille palveluille ja ympäristöhäiriöttömälle teollisuudelle. Valtatien vartta voidaan pitää näkyvänä ja tietyllä tavalla arvokkaana sijaintipaikkana yrityksille, joten alueella on myös kaupunkikuvallista arvoa sisääntuloväylänä Ulvilaan etelän suunnasta. Pitkärannantien ja uuden rinnakkaisväylän väliin sijoittuu pienteollisuutta. Osalle korttelialueista on mahdollista sijoittaa asumista ja pienteollisuus- ja verstastoimintaa samalle tontille, jolloin kulku on eriytetty siten, että Pitkärannankadulta kuljetaan asuinrakennuksille ja rinnakkaiskadulta verstaille.
16 Suunnittelualeen kaakkoiskulma on kokonaisuudessaan varattu kaupan ja teollisuuden tarpeita varten. Lisäksi alueelle tulee sijoittumaan uusi vt 2:n eritasoliittymä. Pitkärannantien länsipuoli on varattu suurelta osin asumiselle. Korttelirakenne jatkaa nykyistä rakennetta ja asuinkorttelit sijoittuvat toisiinsa nähden melko tiiviisti. Rivitalorakentamiselle on osoitettu alue Rantalan kaupunginosan eteläpuolelle Hormistontien varteen. Pitkärannan alueella pääpaino on erillispientalojen rakentamisessa täydentämisrakentamisen periaatteella. Täysin uusia asuinrakentamisalueita sijoittuu suunnittelualueen etelärajan tuntumaan. Virkistysalueet ja yhteydet on vaihtoehdossa sijoitettu yleiskaavan osoittamille alueille Kaavarunkovaihtoehto 2 Kuva 10: Yleissuunnitelma VE2 Vaihtoehto on rakenteeltaan edellistä väljempi mutta noudattaa aluevarauksissa voimassa olevan yleiskaavan periaatteita. Pitkärannantie toimii koko suunnittelualueen kautta kulkevan liikenteen kokoojaväylänä ja valtatien rinnakkaisväylänä. Siltä erkanee pistokatuja sekä asuin- että työpaikka- ja teollisuusalueille. Alueen kautta kulkevaa liikennettä ohjataan myös neljän kiertoliittymän kautta.
17 Kaupan ja teollisuuden työpaikka-alueet sijoittuvat vt 2:n varrelle ja liikennöinti niille tapahtuu Pitkärannantien kautta. Pitkärannantien varrelle sijoittuu yleiskaavan mukaista pienteollisuustoimintaa ja jonkin verran myös asumista. Uudet asuinalueet sijaitsevat Pitkärannantien länsipuolella. Rivitaloille on varattu korttelialueita Rantalan eteläpuolelle ja erillispientaloalueet sijoittuvat suunnittelualueen eteläreunalle. Asuinkortteleiden väleihin on jätetty pieniä korttelipuistoiksi tarkoitettuja virkistysalueita, jotka kytkeytyvät toisiinsa kevyen liikenteen reittien välityksellä. Vaihtoehdon rakenne ottaa enemmän huomioon ympäröivää maisemaa ja olemassa olevia tilakeskuksia. Näiden lähiympäristöön on pyritty jättämään lähivirkistysalueita. Myös valtatieltä avautuvia näkymiä on pyritty säilyttämään. Vaihtoehdossa viheryhteys Kokemäenjoen varteen on osoitettu alueen halki kulkevaa puronreunamaa pitkin Jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat vaihtoehdoista Suunnittelualueen liikenteelliset ratkaisut vaikuttavat suurelta osin koko alueen rakentumiseen ja toimintojen sijoittumiseen. Ennen varsinaisen kaavarungon laadintaa on mietittävä rinnakkaisväylän funktio ja sen liittyminen jo aiemmin suunniteltuun eritasoliittymään suunnittelualueen eteläosassa. Valtatie 2:n reuna on jo tässä vaiheessa hyvä varata tilaa vieville toiminnoille, joilla on tarvetta hyvään näkyvyyteen. Valtatien ja Pitkärannantien välivyöhyke on puolestaan sopivaa aluetta pienyritystoiminnalle ja osittain myös asumiselle. Asumista ei osoiteta vt 2:n melualueelle. Asuinalueilla puutarhamaiset, syvät tontit eivät välttämättä ole toimivia ratkaisuja. Tämänkaltaisia tontteja on kokeiltu aiemmin eräällä kaava-alueella ja kysyntä oli huonoa. Isompia tontteja kannattaa sijoittaa korkeintaan suunnittelualueen reunoille. VE 2:ssa on paljon viher- ja virkistysalueita. Suunnittelualue puolestaan on suurelta osin avointa peltomaata, jonka muuttaminen viheralueiksi ei ole taloudellisesti kannattavaa (perustamis- ja hoitokustannukset / työvoimakysymys). Jatkosuunnittelussa on järkevintä virkistysalueiden suhteen tukeutua Friitalan keskuspuiston läheisyyteen ja sijoittaa asuntoalueille korkeintaan muutamia pieniä korttelipuistoja. 5 PITKÄRANTA VALTAVAINION KAAVARUNKO 5.1 Kaavarungon rakenne Kaavarungon lähtökohdaksi valittiin nykyisen Pitkärannantien säilyttäminen nykyisessä asemassaan koko kaavarunkoalueen yhteisenä kokoojakatuna. Pitkärannatien ja valtatie 2:n väliin jäävä alue on työpaikka-aluetta kuten myös Nakkilaan johtavan valtatien rinnakkaisväylän ympäristö. Pitkärannantien lounaispuoli on varattu asumiselle Mitoitus Pitkäranta-Valtavainio kaavarunkoalueen pinta-ala on n. 245 ha. Siitä korttelialueita on n. 64%, tiealuetta n. 9%, katualueita n. 10% ja virkistysalueita n. 16%. toimitilarakennusten korttelialueita on n. 106 ha ja asuinrakennusten korttelialueita n. 50 ha. Tonttien lukumäärä on pitkälti riippuvainen tonttikoosta, joten KTY-alueilla tonttien lukumäärää on vaikea arvioida. Kaavarunko mahdollistaa sekä isojen että pienien toimitilatonttien muodostamisen. Omakotitalojen tontteja muodostunee n. 270
18 kpl, mikäli tonttikoko on keskimäärin 1500m2, rivitaloille ja muille kytketyille pientaloille muodostunee n.25 tonttia, joiden koko on n. 3000m Palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Lähimmät sosiaali- ja terveyspalvelut (terveyskeskus) sijaitsevat Ulvilan keskustassa Vanhakylän kaupunginosassa. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidon palvelut sijoittuvat Poriin. Päivähoidon palveluiden järjestäminen tarkoittaa päiväkodin rakentamista alueelle, mikäli alueen rakentuminen toteutuu. Vanhusten- ja vammaispalveluihin ei kohdistu välitöntä uuden tilan tarvetta. Vapaa-ajan palveluiden osalta kohdealue tukeutuu Ulvilan muiden alueiden palveluihin sekä kaavarunkoalueen KTY-kortteleihin mahdollisesti tuleviin vapaa-ajan palveluihin. Liikuntapalvelut ovat hyvin saavutettavissa Friitalan ulkoilualueella. Vapaa-ajan keskus sijaitsee Vanhakylän puolella. Koulupalvelut Alueen luoteispuolella lähellä Ulvilan keskustaa sijaitsee Friitalan koulu. YL-kortteliin on päiväkodin ohella mahdollisuus sijoittaa korttelikoulu esim luokille. Kaupalliset palvelut sijoittuvat tällä hetkellä pääosin Ulvilan keskustaan. Kaavarunko mahdollistaa runsaankin liiketilojen määrän rakentamisen. Liikenteellisesti edullisesti sijaitsevalle alueelle mahdollisesti syntyy uusia kaupallisia palveluita väestönlisäyksen myötä. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet KTY-V Toimitilarakennusten korttelialue, missä rakennusten ulkonäölle asetetaan vaatimuksia KTY-V korttelialueet sijaitsevat Valtavainiossa valtatie 2:n länsipuolella sekä tulevan Haistilan eritasoliittymän ympärillä. Alueelle voi rakentaa toimistotyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Alueiden merkittävän ja kaupunkikuvassa näkyvän sijainnin huomioiden niille tulee sijoittaa edustavia yrityksiä. (vert. yleiskaavaselostus) KTY Toimitilarakennusten korttelialue Toimitilarakennusten korttelialueella valtatie 2:n ja Pitkärannantien välisen alueen keskiosilla voidaan ympäristön laadusta hieman tinkiä ja sallia erilaisten yritysten toiminnallisten tavoitteiden mukainen tontin käyttö ja rakentaminen. KTY-A Toimitilarakennusten korttelialue, missä asuminen on sallittua KTY-A alueita on osoitettu yleiskaavan mukaisesti Pitkärannantien varteen. Alueilla myös asuminen on sallittua. Alue käsittää paljon rakennettuja omakotitontteja ja liittyy myös Pitkärannantien toisen puolen asuinalueeseen. Alueen rakennusten mittakaava on pidettävä pienenä.
19 17 YL Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue Keskeiselle paikalle asuntoalueen läpi kulkevan kokoojakadun varrelle on varattu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Kortteliin voidaan rakentaa esim. korttelikoulu ja päiväkoti. Piha-alue yhdistyy Friitalan ulkoilupuistoon ja kortteliin on hyvät kevyenliikenteen yhteydet koko uudelta Pitkärannan asuinalueelta. E Erityisalue Pitkärannantien varteen Valtavainion puolelle on jätetty E alue yhdyskuntateknistä huoltoa varten. Lisäksi kaavarunkoalueelle tulee pumppaamoita, joiden paikka tulee asemakaavoituksen yhteydessä varmistaa ja varata riittävät korttelialueet. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Pitkärannan keskeisille alueille on merkitty rivitalojen korttelialueita. Alueet on mahdollista jakaa erikokoisiin tontteihin paritaloista aina isompiin rivitalokortteleihin saakka. Tällä on pyritty lisäämään erityyppistä tonttitarjontaa. AO Erillispientalojen korttelialue Valtaosa kaavarunkoalueen asuinalueesta on erillispientalojen korttelialuetta. Uusilla tonteilla täydennetään olemassa olevaa omakotiasutusta ja otetaan käyttöön myös aivan uutta aluetta kaavarunkoalueen eteläosassa Aluevaraukset, muut alueet VL Lähivirkistysalueet Kaavarunkoalueen lähivirkistysalueet ovat yleiskaavan mukaisia tukeutuen Friitalan ulkoilupuistoon. Korttelipuistot on sijoitettu kunkin osa-alueen keskelle siten, että niille pääsee viherkäytäviä pitkin. Muutoin kaava-alueelle ei ole jätetty isompia viheralueita, sillä olemassa oleva ympäristö on Friitalan metsää lukuunottamatta nykyistä ja entistä pusikoitunutta peltomaata. Kaupungilla ei ole resursseja perustaa ja kunnostaa isoja hoidettuja puistoalueita. Alueen viherympäristön tuleekin pohjautua piharakentamiseen. Nykyiset ojat on tarkoitus perata ja kunnostaa. Ojien vierille rakennetaan kevyen liikenteen väylät, jotka toimivat samalla huoltokoneiden kulkuväylinä. Liikennealueet Valtatie 2:n varteen on kaavarunkoalueella jätetty liikennealueeksi Valtatien 2 parantaminen välillä Pori - Harjavalta yleissuunnitelman mukaiset alueet. Tien nelikaistaistamiseen ja kahden eritasoliittymän rakentamiseen on varauduttu. 5.3 Kunnallistekniset ratkaisut Vesijohtoverkoston osalta tukeudutaan alueen läpi nykyisin kulkevaan vesijohdon runkolinjastoon. Tätä runkolinjastoa täydennetään yleisille aluille sijoittuvilla runkolinjastoilla siten että tarvittavat kiertoyhteyden saadaan järjestettyä. Alueelle on määritelty uusi vesijohdon runkolinjaus Pitkärannantien ja vt 2 väliselle alueelle. Runkolinjastot yhdistetään toisiinsa jolloin saadaan kattava runkolinjasto koko alueelle. Veden saanti alueelle hoidetaan nykyisistä linjastoista alueen pohjoisosasta sekä tukeudutaan tulevaisuudessa rakennettavaan yhdysvesijohtoon joka sijoittuu vt 2:n varrelle.
20 Alueelle ei ole tällä hetkellä rakennettua viemäriverkostoa. Alueen jätevedet johdetaan yleisille alueille sijoittuvia runkolinjoja pitkin pumppaamolle vt 2:n viereen josta jätevedet pumpataan rakennettavaan siirtoviemäriverkostoon. Alueelta ei johdettaisi jätevesiä nykyisen asuntoalueen verkostoihin niiden kapasiteetti ongelmien vuoksi. Jätevedet pumpataan siten että alueella sijoittuu kaikkiaan neljä pumppaamoa. Sadevesiverkoston runkoyhteyksinä käytetään nykyisiä avo-ojia jotka jäävät alueelle. Katuverkostolle rakennetaan sadevesiviemäröintiä siten että ne johdetaan alueen avoojiin. Nykyisissä avo-ojissa saadaan aikaiseksi tarpeellinen viipyminen ja varastotila sadevesille Liikenneverkko Kuva 11: Pitkärannantie Katuverkon osalta suunnitelma pohjautuu Pitkärannantiehen pääkatuna. Pääkadulle on esitetty viittä mahdollista kiertoliittymän paikkaa. Pääkadulle liittyy kokoojakatuja sekä työpaikka-alueelta että asuinalueelta. Suorat tonttiliittymät pääkadulle on valtaosin poistettu. Tonttikadut on pyritty pitämään lyhyinä ja katujen sijoittelussa on otettu huomioon olemassa olevien hulevesiojien sijainti siten, että siltoja ja rumpuja ei tarvittaisi kovin monessa kohdassa. Kevyen liikenteen verkosto on kattava koko alueella. Haistilan eritasoliittymän vaiheittainen rakentaminen on esitetty liitteessä 1. Kuva 12: Liikenneverkko PITKÄRANNANTIE PÄÄKATU VALTATIE 2 suoria liittymiä pääkadulta karsitaan UUSI KOKOOJAKATU eritasoliittymän rakentamista edeltävän välivaiheen liittymän paikka
21 Vaikutusten arviointi Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Toteuttaminen täydentää olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavarunkoalueelle on mahdollista rakentua sellaisia työpaikkoja, joiden välittömässä läheisyydessä on mahdollisuudet samanaikaisesti asuntotonttien tarjontaan. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Pääosin alue tukeutuu Ulvilan keskustan palveluihin. Alueella varaudutaan kuitenkin päiväkodin ja ehkä pienen korttelikoulun rakentamiseen. Toteutuessaan kaavarunkoalue lisäisi kaupungin työpaikkaomavaraisuutta ja vähentäisi tarpeetonta työmatkaliikennettä. Logistisesti edullisten ja näkyvien toimitilatonttien toivotaan lisäävän Ulvilaan hakeutuvien yritysten määrää. Liikenne Alue hyödyntää olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja mahdollistaa toimivan valtatie 2:n rinnakkaisväylän muodostumisen Porista Ulvilan kautta Nakkilaan. Mikäli kaavarunko alue toteutuu ja liikennemäärät alueella kasvavat voi edessä olla Pitkärannantien leventäminen. Tämä voi olla paikoin hankalaa olemassa olevan rakennuskannan ja kiinteistöjaon vuoksi. Suuremmat liikennemäärät Pitkärannantiellä aiheuttavat myös nykyistä enemmän tien varteen sijoittunutta asutusta haittaavaa melua. Virkistys Olemassa olevien ojien ja purojen kunnostaminen ja kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen jo sinällään lisäisi alueen viihtyisyyttä ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, vaikka alue ei nopeasti rakentuisikaan. Nykyisellään alueella on runsaasti vapaaaluetta, jolla ei kuitenkaan ole juurikaan virkistysarvoja. Friitalan ulkoilupuisto säilyy nykyisellään. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Valtavainion alueen kulttuuriympäristöön kuuluvat nykyisellään avoimet pellot, jotka alueen rakentamisen myötä häviävät. Kulttuuriympäristöä ei ole kuitenkaan luokiteltu suojelemisen arvoiseksi ja alueella on jo nykyisellään yritystoimintaa, jota uusi rakentaminen täydentäisi. Olemassa olevat arvokkaat pihapiirit ja rakennukset voivat kuitenkin jäädä tulevan yritystoiminnan puristuksiin, jolloin niiden arvo laskee, kuten helposti käy myös asumisen, teollisuuden ja liikerakentamisen sekoittuessa, ellei ympäristön laatuun kiinnitetä erityistä huomiota. Alueella ei ole muinaismuistoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavarunkoalueella sallitaan ainoastaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuus. Sosiaalinen ympäristö Väestömäärän lisääntyessä ja julkisten tilojen rakentuessa asuinalueella voi asukkaiden sosiaalisen kanssakäymisen olettaa lisääntyvän.
22 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Pitkäranta Valtavainio 20 Maisemarakenne, maisemakuva Kuva13: Valtavainion peltomaisemaa Valtatie 2:n varteen toivotaan rakennettavan edustavia yritysten toimitiloja. Mikäli alue rakentuu on sillä ratkaiseva merkitys Ulvilan kaupunkikuvaan. Sisääntulotien avoin, maatalousvaltainen ilme muuttuisi rakennettuna viestimään saapumista seutukunnan keskukseen. Kuva14: Valtatie 2
23 Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus Pitkäranta Valtavainio Pitkäranta-Valtavainion kaavarunkoalueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja lukuun ottamatta virkistysalueena säilytettävää metsäaluetta, joten alueen rakentaminen ei vaikuta luonnonoloihin. Pienilmasto Nykyisellään tuulille alttiissa avoimessa peltomaisemassa suhteellisen tiiviillä rakentamisella voidaan tuulisuutta vähentää. Vesistö, vesitalous Kokemäenjokeen laskevat ojat keräävät nykyisin suunnittelualueen sadevedet. Alueen rakentuessa ojat kunnostetaan ja hulevedet valuvat edelleen pääosin niihin. Sadevesiviemäröinti tarvitaan ainoastaan katualueille. Maa- ja metsätalous Nykyisellään alueen peltomaata viljellään. Osa pelloista on metsitetty. Friitalan ulkoilupuisto säilyy rakentamiselta vapaana. 21 Kuva15: Friitalan metsäalue on tulevalla asuinalueella tärkeä identiteettiä muodostava tekijä. Luonnonsuojelu Varsinaisia luonnonsuojelukohteita kaavarunkoalueella ei ole. Friitalan metsäalue säilytetään virkistyskäytössä. 5.6 Nimistö Kaavarunkoalueen nimistö pohjautuu olemassa olevaan nimistöön.
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotLakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki
Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaavan muutos: Nummi I B: Lamminrannan kaupunginosan kortteli 355
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET
KARVIAN KIRKONKYLÄN KORTTELEITA 82, 83 JA M-ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (Västilän asuin-alueen asemakaava) ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET
LisätiedotIlmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334
Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311
ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotAsemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli.
ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS 2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIE KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.6.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1
ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotLINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502
ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS
LisätiedotMYLLYLÄ KORTTELI 0608
ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.
Lisätiedot107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy
107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotValkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari
Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008
LisätiedotKortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.
ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08
KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI. Kaasmarkun asemakaavan muutos
ULVILAN KAUPUNKI Kaasmarkun asemakaavan muutos Korttelit 20-22, korttelin 9 tontit 4 5, korttelin 11 tontit 6 7, maa- ja metsätalous sekä katualuetta DNo 58/10.02.03/2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1
Lisätiedot9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava
Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla
LisätiedotULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE
ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
LisätiedotMYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta
MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotAsemakaavan muutos, kortteli 615
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotRAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 28.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotNIINNIEMEN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotS i s ä l l y s l u e t t e l o
S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotKaavaselostus. osakortteli 281. Palon kunnanosan 2 asemakaavan muutos Tuoresluoman alue. Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi
Kaavaselostus Palon kunnanosan 2 asemakaavan muutos Tuoresluoman alue osakortteli 281 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 14.6.2018 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 4 3 Lähtökohdat
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotSAMMALTIEN ASEMAKAAVA SELOSTUS
SELOSTUS Luonnos Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Sammaltien asemakaava Kaavan päiväys Kiinteistöt joita kaava koskee 20-404-6-128 Kaavan laatija Helena Keva va.
LisätiedotAsemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-
LisätiedotMerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
LisätiedotKANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KORTEKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Kortesuontie 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 800 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotRovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki Ylikylä KAAVASELOSTUSLUONNOS KAAVOITUS 2017 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 Asemakaavan muutos Rovaniemen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotAsemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotJaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotKAAVASELOSTUS
KAAVASELOSTUS 191. JÄMSÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN PIETILÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN ASEMAKAAVAKARTTAA PÄIVÄTTY 7.1.2011. Kannen kuva: Keski-Suomen liiton kuva-arkisto,
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, Kiimakallion eteläosan laajennus, kaava n:ro 10045
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotNUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360
NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 MAANKÄYTTÖOSASTO ULVILAN KAUPUNKI 2 ULVILA FRIITALA
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS
1/12 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSA 3. KESKUSTA KORTTELI 3063, PUISTOT JA KADUT ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kemijärven kaupunki
LisätiedotKORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian
LisätiedotKETUNKALLIO 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 40 ASEMAKAAVA
Uudenkaupungin kaupunki Ak 1506 Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu KETUNKALLIO 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 40 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee X.5.2017 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotRIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 30.10.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 825 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Riku KORTTELI 4009 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotNIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54
107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 14.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (16) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS
KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI
LisätiedotASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (6) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema KORTTELI KAAVA-ALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5189 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 22.11.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelin 543 tontteja 1 ja 2, korttelin
LisätiedotASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12
651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:
LisätiedotTEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:
KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan
LisätiedotÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014
ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotALUSTAVA LUONNOS. Ak 338 N A A N T A L I RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.5.2014
N A A N T A L I Ak 338 RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.5.2014 ALUSTAVA LUONNOS Kaavan laatija: kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila arkkitehti Sissi Qvickström
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / /
KAAVASELOSTUS 7.2.2011 / 31.3.2011 / 19.9.2011 / Siltakatu Kelhänkatu Suunnittelualueen sijainti 195. JÄMSÄN KAUPUNKI Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN
Lisätiedot