RÄÄTYKÄNMÄKI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TONTTIJAKO JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 17. RÄÄTYKÄNMÄKI

Transkriptio

1 17:12 RÄÄTYKÄNMÄKI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TONTTIJAKO JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 17. RÄÄTYKÄNMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ, TARKISTETTUA, MUUTETTUA JA MUUTETTUA ASEMA- KAAVAKARTTAA. Riihimäen kaupunki Vireille Kaavoitusyksikkö Tekla Raija Niemi, raija.niemi@riihimaki.fi, p Kuuleminen MRL Tuula Aittola, tuula.aittola@riihimaki.fi, p Tarkistus Tekla Kh Nähtävillä MRL Kh Muutos Kv Muutos Tekla Kh Nähtävillä MRL

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Erityispiirteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja kiinteistörekisteri Rakennuskielto Muut päätökset Ympäristöselvitykset Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Sisältövaatimukset Asemakaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Katualueet Virkistys- ja erityisalueet Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö Suojelukohteet ja erityispiirteet Ympäristön laatua koskevat määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

4 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Alueen sijainti 2. Alueen maanomistus 3. Ote maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 4. Ote yleiskaavasta Riihimäki Ote ajantasakaavasta 6. Ote maaperäkartasta 7. Ote rakennettavuusselvityksestä 8. Ote Herajoen pohjavesialuekartasta 9. Ote Herajoen pohjavesialueen tarkkailuraportista 10. Ote raportista Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 11. Ote yhteenvetoraportista Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä 12. Linja-autopysäkit ja kevyt liikenne 13. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä 14. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15. Pysäköinti- ja liikenneselvitys palvelukohteissa 16. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma 17. Asemakaavakartta määräyksineen 18. Havainnekuva 19. Asemakaavan seurantalomake 20. Tonttijakokartat 4

5 1 PERUSTIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 2,5 km Riihimäen keskustasta lounaaseen Räätykänmäen kaupunginosassa Räätykäntien eteläosan ja Koppelintien välisellä alueella. Alueen sijainti on esitetty liitteessä Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN NIMI: Räätykänmäki 2 Asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos. ASEMAKAAVAN TARKOITUS: Muuttaa Räätykänmäen kaupunginosan asemakaavaa siten, että Räätykäntien eteläpään varrelle voidaan sijoittaa omakotiasutusta. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelia 1734 sekä katu- ja virkistysalueita. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelit 1712 ja 1734, osa korttelista 1715 sekä katu- ja virkistysalueet. TONTTIJAON MUUTOS KOSKEE: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelin 1734 tontteja 2 ja 3. SITOVALLA TONTTIJAOLLA MUODOSTUU: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelin 1712 tontit 1-3, korttelin 1715 tontit 2 ja 3 sekä korttelin 1734 tontti 4. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 17. Tonttijakokartat ovat liitteenä 20. Alueen pinta-ala on n. 2,16 ha. Kerrosalaa asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä 1920 kem 2. 5

6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on metsäinen rakentamaton rinne lukuun ottamatta Koppelintien varressa sijaitsevan päiväkodin tonttia ja lähivirkistysalueella sijaitsevan kioskin ympäristöä. Alue rajautuu etelässä Koppelintiehen ja muilta osin Räätykänmäen omakotiasutukseen ja lähivirkistysalueisiin Luonnonympäristö Topografia Alue viettää etelään. Maanpinnan korkeus vaihtelee noin välillä mpy (N2000). Alueen keskiosassa sijaitsee vanha käytöstä poistettu hiekkakuoppa. Maaperä Riihimäen maaperäkartan mukaan alue on korkeimmilta osiltaan hiekkamoreenia ja muilta osin eri jakeista hiekkaa. Ote Riihimäen maaperäkartasta on liitteenä 6. Keväällä 2012 laaditun rakennettavuusselvityksen (Ramboll, ) mukaan alueella on ohuen humuskerroksen alla hiekkaa ja tiivistä hiekkamoreenia. Maaperäselvityksessä alue jaettiin rakennettavuudeltaan kahteen alueeseen. Alueen luoteisosassa on humuskerroksen alla 1,8 6,2 m keskitiivistä hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Hiekkakerroksen alla on tiivistä moreenia. Alueen kaakkoisosassa Räätykäntien kääntöpaikan läheisyydessä on humuskerroksen alla löyhää hiekkaa löyhää silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia 0,6-3 metrin kerros. Alimpana kerroksena on tiivistä moreenia. Rakennettavuusalueet on esitetty Räätykäntien rakennettavuusselvityksen tutkimus- ja rakennettavuuskartassa. Maaperä alueella on routivaa. Ote kartasta on liitteenä 7. Pinta- ja pohjavesi Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina tekemien kartoitusten mukaan suunnittelualue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella ja Räätykänmäen pohjaveden muodostumisalueella. Hämeen ELY-keskuksen tekemän Multatöyrään III-luokan ja Herajoen I- luokan pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten tarkistuksen mukaan alue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella ja osa aluetta on Räätykänmäen pohjaveden muodostumisaluetta. Ote Herajoen pohjavesialuekartasta on liitteenä 8. Pohjaveden pintaa ei havaittu keväällä 2012 rakennettavuusselvityksen yhteydessä alueelle asennetuissa kolmessa väliaikaisessa pohjavesiputkessa. Ote rakennettavuusselvityksen tutkimuskartasta liitteenä 7. Putket olivat tutkimuspisteissä 7, 8 ja 10. Kaikki putket olivat kuivia. Pisteessä 7 mentiin 3,2, pisteessä 8 5,24 ja pisteessä 10 8,1 metriä maanpinnan alapuolelle. Kaavamuutosalueen lähellä, alueesta n. 200 m kaakkoon on pohjaveden tarkkailupiste, jossa seurataan vuosittain pohjavedenpinnan korkeutta (Riihimäen Vesi, Herajoen pohjavesialueen tarkkailu, Ramboll Finland Oy). Mittausten mukaan pohjavedenpinnan korkeus on vaihdellut vuosina välillä +84,99-88,12. Ote raportista liitteenä 9. Herajoen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (GTK, ) mukaan pohjavedenpinnan taso alueella on välillä 86-87m mpy (N60). Ote raportista liitteenä 10. Yhteenvetoraportin Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä (GTK, 6

7 ) mukaan osalla kaavamuutosaluetta kalliopinta on pohjavesipinnan yläpuolella. Ote raportista liitteenä 11. Kasvillisuus Alueelle kesällä 2013 laaditun luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, ) mukaan alue jakautuu kolmeen eri kuvioon. Räätykänmäki 2 alueen kasvillisuuskuviot: Kuviolla 1 mäen lakiosissa alueen itäosassa kasvaa varttunutta mäntyä ja sekapuuna kuusta, hieskoivua ja haapaa. Pohjoisessa puusto on kuusivaltaisempaa. Kuvion keskellä on pieni avokallioalue. Metsätyyppi vaihtelee tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan välillä. Valtalajistona kuviolla kasvaa mustikka ja metsäkastikka. Paikoitellen puolukka on runsas. Kuvio 2 on mäntymetsikön eteläpuolella oleva hiekkarinne. Tämä kuvio on ihmisen muovaama ja kasvillisuutta on hyvin vähän. Rinteen yläosissa havaittiin huopakeltanoa ja hiekkarinteessä kyläneidonkieltä. Kuviolla 3 alueen länsireunassa kasvaa kasvatusikäistä koivikkoa. Koivikon kasvillisuustyyppi on pääosin lehtomaista kangasta. Puusto on paikoin harvahkoa ja kenttälajisto on niittymäistä. Kuvion etelä- ja keskiosissa on laajat kasvustot lehtomaitikkaa. Kasvillisuudessa näkyy läheisten pihojen vaikutus puutarhakarkulaisten muodossa. Alueella havaitut kyläneidonkieli ja lehtomaitikka ovat kaupungin puistotoimen alueelle kylvämiä. Kesällä 2013 laaditun luontoselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IV- liitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Eläimistö Alueelle kesällä 2013 laaditun liito-oravaselvityksen (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, ) mukaan alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Alueelle kesällä 2013 laaditussa lepakkokartoituksessa (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, ) alue ei osoittautunut erityisen arvokkaaksi lepakkoalueeksi. Alueelta tehtiin yksittäisiä havaintoja, mutta lepakkokeskittymiä tai lähellä sijaitseviin lepakkoyhdyskuntiin viittaavia havaintoja ei tehty. Syyskuussa 2007 laaditun koko kaupungin kattavan lepakkokartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Alueelle kesällä 2013 laaditussa linnustokartoituksessa (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, ) alueen lintulajisto todettiin tyypilliseksi rakennettujen ja puistomaisten kaupunkialueiden lajistoksi. Alueelta ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. 7

8 2.1.3 Rakennettu ympäristö Historia Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistunut vuonna Asemakaavassa Räätykäntie teki kaarteen Laurilantien pohjoispään ja eteläpään välillä kulkien Räätykänmäen keskivaiheilla sijaitsevien mäenhuippujen välistä. Räätykäntien varrelle oli kaavoitettu omakotitontteja. Laurilantien luoteispuolella sijaitsi omakotikortteleita ja kaakkoispuoli oli varattu 2-3 kerroksisten asuin- ja liikerakennusten sekä yleisen rakennuksen rakentamiseen. Räätykänmäen keskiosa ei kuitenkaan rakentunut vuonna 1957 vahvistuneen kaavan mukaisesti. Keskiosien kaavaa muutettiin vuonna 1975, jolloin Laurilantien kaakkoispuoli kaavoitettiin omakoti- ja rivitaloasutukselle. Räätykäntien linjausta muutettiin. Kadun Koppelintielle päättyvä eteläpää merkittiin kaavaan porraskaduksi tai yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Räätykäntien eteläpään varrelle kadun länsipuolelle osoitettiin leikkikenttäalue ja Koppelintien kulmaukseen sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. YSkorttelialueen länsipuolelle oli merkitty kioskin rakennusala. Räätykäntien itäpuolella Koppelintien varrelle nykyisen kioskin alueelle oli merkitty pysäköimisalue. Räätykäntien eteläpään ja itäpuolen kaavaa muutettiin vuonna 2001, jolloin eteläpään kaavamerkintä muutettiin jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, pysäköimisalue muutettiin lähivirkistysalueeksi, jolle merkittiin kioskin rakennusala Räätykäntien varteen. Koppelintietä laajennettiin kääntöpaikaksi YS-korttelin länsipuolella. Koppelintie merkittiin Karjaportintien risteyksestä kääntöpaikan länsireunaan asti jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo ja joukkoliikenne on sallittu. Tästä länteen Koppelintie on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. 8

9 Kokonaisrakenne, maankäyttö Kaavamuutosalue on metsäinen rinne, joka rajoittuu eteläosaltaan Koppelintiehen. Koppelintien varressa sijaitsee vuonna 2010 valmistunut päiväkotirakennus ja vuonna 1984 rakennettu kioskirakennus. Koppelintien varrella muutosalueen itäpuolella olevalle rinnetontille on vuonna 2011 rakennettu kolme yksikerroksista rivitaloa. Päiväkodin länsipuolella sijaitsee matalia kerrostaloja. Muilta osin aluetta rajaa viheralue ja Räätykänmäen pääosin 1970 luvun lopulla rakentunut omakotialue. Laurilantien kaakkoispuoli on tiiviisti rakennettua. Tontit ovat kooltaan m 2. Räätykäntien eteläosan tontit ovat kooltaan suurempia, m 2. Palvelut Lähimmät alakoulut ovat Herajoen koulu reilun kilometrin etäisyydellä ja Eteläinen koulu, joka sijaitsee Lopentien varrella n.1,5 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät yläkoulut ovat Karan koulu ja Harjunrinteen koulu noin 2 kilometrin etäisyydellä Kalevankadulla. Lähin kunnallinen päiväkoti on Hirsimäen päiväkoti Kolehmaisenkadulla noin kilometrin etäisyydellä. Kaavamuutosalueella sijaitsee yksityinen päiväkoti. Lähin elintarvikeliike sijaitsee Kulmalan puistokadun ja Lopentien risteyksessä reilun kilometrin etäisyydellä alueesta. Kaavamuutosalueella toimii kioski. Merkoksen ja Atomin kauppakeskuksiin on matkaa kumpaankin noin 1,5 kilometriä. Lähin paikallisliikenteen pysäkki sijaitsee Koppelintiellä kaavamuutosalueen eteläreunassa. Palvelulinjan lähin pysäkki on Koppelintien ja Karjaportintien risteyksessä. Linja-autopysäkit on esitetty liitteessä 12. Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee Räätykäntiellä. Kaukolämpöverkosto kulkee Koppelintiellä Erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella. Osa kaavamuutosaluetta on pohjaveden muodostumisaluetta Ympäristön häiriötekijät Koko Riihimäen kaupungin aluetta koskevan vuonna 2008 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan alueelle ei kohdistu ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua nykytilanteessa eikä vuoden 2020 ennustetilanteessa. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä Maanomistus Asemakaavamuutosalue on Riihimäen kaupungin omistuksessa. YS-korttelista on vuokrattu tontti, jolla sijaitsee päiväkoti ja Koppelintien varrelta puistoalueelta 300 m 2 suuruinen alue kioskia varten. Alueen maanomistus on esitetty liitteessä 2. 9

10 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu Asuntovaltaisena taajamatoimintojen alueena (A). Kaavamuutosalue sijaitsee merkinnällä Tärkeä ja muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue osoitetulla alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa koskevan 1. vaihemaakuntakaavan. Kaava-alue sisältyy merkinnällä kehitettävät liikennekäytävät alueeseen. Riihimäen osalta kaupan merkinnöistä vahvistamatta jäivät keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Merkos- Pohjoinen ja Merkos-Länsi. Riihimäen kaupunkiseuduille osoitettu seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintä, jossa oli määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat, jäi epäselvänä vahvistamatta. Hämeen Liitto on valittanut ympäristöministeriön päätöksestä mm. Humppilan lentokenttävarauksen ja seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnän vahvistamatta jättämisen vuoksi. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavojen muutokset ovat maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti nähtävillä Alue sisältyy aluerajaukseen Tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Ote maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta on liitteenä Yleiskaava Riihimäki 2010 yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa osa alueesta on osoitettu merkinnällä VL (Lähivirkistysalue. Alue varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun.) ja osa merkinnällä A (Asuntoalue. Alue varataan asumiseen. Alueella voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen.). Alueen ympärillä on A- merkinnällä osoitettuja asuntoalueita. Ote yleiskaavasta on liitteenä 4. Riihimäen kaupungilla on valmisteilla koko kaupungin alueen kattava Riihimäen yleiskaava Yleiskaavan rakennemallit olivat nähtävillä keväällä Syksyllä 2014 valmisteltiin kaupunkirakennesuunnitelmaa, jonka pohjalta laaditaan yleiskaavaluonnos keväällä Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa ja vahvistuneet asemakaavat, joiden mukaan alueella on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS), leikkikenttäaluetta (UL), puistoaluetta (P), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. YS-korttelialueen pinta-ala on 4761 m² ja tontin tehokkuusluku e=0,5. YS-kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi, joista eteläisemmälle on rakennettu yksityinen päiväkoti. Päiväkotitontin länsireunassa on neljä metriä leveä kulkurasite pohjoisemmalle tontille kulkua varten. Räätykäntien itäpuolella VL-alueella on kioskin rakennusala, jolle on merkitty rakennusoikeutta 80 kem². Räätykäntien eteläosa on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp). YS-korttelialueen länsipuolella on kääntöpaikaksi tarkoitettu katualueen osa, jonka kaavamerkintä on pp/t/jl, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo ja jouk- 10

11 koliikenne on sallittu. YS-korttelialueen länsipuolella olevalle lähivirkistysalueelle on merkitty ohjeellinen jalankululle varattu alueen osa. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kaava-alueella on kaupungin kiinteistörekisteriin kuuluvia alueita Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa Muut päätökset Ympäristöselvitykset Kaupunginhallitus päätti kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa 2012 Räätykänmäki 2 asemakaavan muutoksen laatimisesta (kohde 13). Kaupunginhallitus päätti käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä on valmistunut selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella. Kaupunginhallitus merkitsi selvityksen tiedokseen käsitellessään Kalmun osayleiskaavaa. Räätykänmäki 2 on yksi tässä selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kaupunki on vuokrannut Räätykäntien itäpuolella sijaitsevalta lähivirkistysalueelta n. 300 m 2 suuruisen kioskipaikan allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Koppelintie-nimisen kadun katualueelle välillä Koppelintie 47 - Koppelintie 51 on myönnetty poikkeamislupa, jossa sallitaan joukkoliikenne asemakaavan vastaisesti. Ko. katuosuus on hyväksytyssä asemakaavassa osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. Tärkeiden pohjavesialueiden kartoitus (Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri 1992). Kartoituksen mukaan suunnittelualue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella. Riihimäen Multatöyrään III-luokan ja Herajoen I-luokan pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten tarkistus. Hämeen ELY-keskus Tarkistus perustuu Geologian tutkimuskeskuksen raporttiin Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvittämisestä sekä Hämeen ELYkeskuksen vuonna 2011 tekemään maastotarkasteluun. Tarkistetun rajauksen mukaan suunnittelualue kuuluu Herajoen I-luokan pohjavesialueeseen. Osa suunnittelualueesta on pohjaveden muodostumisaluetta. Ote Herajoen pohjavesialueen kartasta on liitteenä 8. 11

12 Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, ). Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys (Geologian tutkimuskeskus 2007). Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä (Geologian tutkimuskeskus 2009). Herajoen vedenottamon ympäristön hydrogeokemia (Geologian tutkimuskeskus 2009). Riihimäen Vesi, Herajoen pohjavesialueen tarkkailu, Ramboll Finland Oy Rakennettavuusselvitys, Riihimäki, Räätykäntie (Ramboll Finland OY, ). Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen maaperäolosuhteita kuudessa tutkimuspisteessä ja pohjavesiolosuhteita kolmessa pisteessä. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Riihimäen kaupunki, Riihimäen asemakaavojen luontoselvitykset 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, ). Raporttiin sisältyy Räätykänmäki 2 kaavamuutosaluetta koskeva luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys, liito-oravaselvitys, lepakkoselvitys, linnustoselvitys sekä tarkastelu selvitysalueen merkityksestä ekologiselle verkostolle ja virkistyskäytölle. Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IV- liitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Liito-oravaselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lepakkokartoituksessa alue ei osoittautunut erityisen arvokkaaksi. Alueelta tehtiin yksittäisiä havaintoja, mutta lepakkokeskittymiä tai lähellä sijaitseviin lepakkoyhdyskuntiin viittaavia havaintoja ei tehty. Lepakkoselvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella ei ole tarvetta ohjata maankäyttöä lepakoiden huomioimiseksi. Linnustoselvityksessä alueen lintulajisto todettiin tyypilliseksi rakennettujen ja puistomaisten kaupunkialueiden lajistoksi. Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei löytynyt. Selvityksessä todetaan alueen merkityksen ekologiselle verkostolle olevan vähäinen. Alueella todetaan olevan merkitystä virkistyskäytölle alueen koon vuoksi. Riihimäen lepakkokartoitus, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja kaavoituspalvelut 2007 (Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy). Koko kaupungin kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma (LUMOS), 2005, Hämeen ympäristökeskus. Riihimäen alueen luonnon monimuotoisuusselvityksessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue ei ole kohdeluettelossa. 12

13 Riihimäen arvokkaat luontokohteet, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Alue ei kuulu kartoitettuihin kohteisiin. Riihimäen liito-oravainventointi 2013, Teppo Häyhä. Riihimäen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, Olli-Matti Luhtinen, 2008). Koko kaupunkia koskevan liikennemeluselvityksen mukaan meluntorjuntalain nojalla annetut melutason päivä- ja yöohjearvot eivät ylity kaavoitettavalla alueella. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 13. Linja-autopysäkit ja kevytliikenne (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö ). Kartta on liitteenä 12. Pysäköinti ja ajouramallit palvelukohteissa (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö ). Kartta on liitteenä 15. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö ). Selvitys on liitteenä Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 13

14 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläpidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuudesta em. suunnitelmaan. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja osallisten vaikutusmahdollisuudet on mainittu MRL 63 mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Suunnitelma on ollut nähtävillä alkaen luonnosvaiheen loppuun saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 14. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti Luonnoksen johdosta järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus Luonnoksen johdosta jätettiin yksi mielipide. Asemakaavaehdotus oli MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot Riihimäen ympäristölautakunnalta, Hämeen ELYkeskukselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtajalta, Riihimäen Vedeltä, Caruna Oy:ltä, Riihimäen Kaukolämmöltä ja Elisa Oyj tuotannolta. Ehdotuksen johdosta jätettiin kaksi muistutusta. Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi Muutettu asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Huomautukset asemakaavaehdotusta vastaan voi jättää kirjallisena nähtävilläoloaikana. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 3.3 Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Niinsanottu 0-vaihtoehto eli nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollista suunnittelun keinoin, koska asemakaavan laatimisesta on tehty päätös ja hanke on kaavoitusohjelmassa. Asemakaavan muutosluonnosta laadittaessa on tutkittu YS-korttelin käyttömahdollisuuksia ja toimivuutta. Pohjoisemmalle tontille kulku on ollut rasitteena päiväkotitontin kautta, mikä on rajoittanut sen käyttömahdollisuuksia kaavamääräyksen mahdollistavaan rakentamiseen. Kaavamuutoksessa on päädytty liittämään tämä alue osaksi lähivirkistysaluetta. Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on lähiasukkailta tullut kommentteja lähimetsän säilyttämiseksi. Alueella olevan rinteen käyttöä lasten leikkeihin ja pulkkamäkenä talviaikana on korostettu. Kaavassa oleva leikkikenttämerkintä on muutettu lähivirkistysaluemerkinnäksi, koska se vastaa paremmin alueen nykyistä käyttöä. Myös lähivirkistysalueelle voidaan rakentaa leikkikenttä, mikäli sellainen katsotaan tulevaisuudessa tarpeelliseksi ja asiasta päätetään. 14

15 Kaavamuutosta valmisteltaessa on tutkittu myös mm. rakennusten sijoittumista alueelle, rakentamisen tehokkuutta sekä uudisrakentamisen suhdetta olemassa olevaan rakennuskantaan sekä alueen palvelukohteiden liikenteen ja pysäköinnin toimivuutta. Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi Muutetussa asemakaavaehdotuksessa on AO-1-korttelin 1712 kaksi eteläisintä tonttia poistettu, jolloin kortteliin jää kolme tonttia. Muutoksessa Räätykäntien kääntöpaikkaa on väljennetty ja korttelialueen muotoa on hiukan muokattu. 3.4 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin tonttitarjontaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta muuttamalla asemakaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa omakotitontteja. Kaavamuutosta laadittaessa on ollut tarve selvittää myös YS-korttelialueen käyttömahdollisuuksia ja toimivuutta. 15

16 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Sisältövaatimukset Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu (MRL 39 ja MRL54 4mom.). MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartassa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaavan muutosalue sijaitsee pientaloalueella, jolle on toimivat liikenneyhteydet. Yhdyskuntateknilliset järjestelmät ovat valmiina alueella tai ulottuvat alueelle. Kaavassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi. Asemakaavalla ei ole vaikutusta luontoarvojen säilymiseen. Näin yleiskaavan laadinnan yhteydessä vaadittava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö toteutuvat. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan muutoksella lisätään omakotitonttitarjontaa. Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat päiväkoti ja kioski on huomioitu osoittamalla näille palveluille aluevaraukset. Asemakaavan muutos tukee alueella nykyisin sijaitsevien palveluiden säilymistä alueella. Muiden palveluiden osalta alue tukeutuu lähiympäristössä sijaitseviin palveluihin. Lähimmät alakoulut ovat Herajoen koulu reilun kilometrin etäisyydellä ja Eteläinen koulu, joka sijaitsee Lopentien varrella n.1,5 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät yläkoulut ovat Karan koulu ja Harjunrinteen koulu noin 2 kilometrin etäisyydellä Kalevankadulla. Lähin kunnallinen päiväkoti on Hirsimäen päiväkoti Kolehmaisenkadulla noin kilometrin etäisyydellä. Lähin elintarvikeliike sijaitsee Kulmalan puistokadun ja Lopentien risteyksessä reilun kilometrin etäisyydellä alueesta. Merkoksen ja Atomin kauppakeskuksiin on matkaa kumpaankin noin 1,5 kilometriä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Asemakaavan muutosalue tukeutuu nykyisiin katuyhteyksiin. Nykyinen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkosto ulottuvat alueelle tai sen läheisyyteen. Nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin liittymistä varten tarvittavat uudet verkostot jäävät varsin lyhyiksi. Asumisen sijoittaminen jo olemassa olevaan asuinalueeseen liittyen tukee energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Valtioneuvoston antamat liikennemelun ohjearvot eivät ylity asumiseen osoitetulla alueella. Alueella säilyy mahdollisuus käyttää lähimetsää ja rinnettä ulkoiluun ja leikkeihin. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 16

17 Tarjoamalla kysyntää vastaavasti omakotitontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. Alueella sijaitsevien palveluiden toiminta on huomioitu kaavassa osoittamalla niille aluevaraukset. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää ympäristöhaittoja verrattuna hajanaisempaan rakenteeseen. Kaavassa annetaan määräyksiä pohjaveden laatumuutosten ja pinnankorkeuden muutosten sekä haitallisen pohjaveden purkautumisen estämiseksi. Lisäksi annetaan määräyksiä öljysäiliöiden sijoittamisesta ja kielletään jäteveden ja siihen verrattavan imeyttäminen maaperään. Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Rakentaminen noudattaa alueella olevaa rakentamistapaa. Osa metsikkömaisemaa muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Koppelinpuiston ydinalue säilyy rakentamattomana. Alueella ei ole todettu erityisiä säilytettäviä luontoarvoja. Kaavalla ei ole vaikutusta luonnonarvojen vaalimiseen. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos vähentää lähivirkistykseen soveltuvien alueiden pinta-alaa. Alueella säilyy mahdollisuus käyttää lähimetsää ja rinnettä ulkoiluun ja leikkeihin. Viheryhteydet alueelta toiselle eivät katkea. 4.2 Asemakaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelit 1712 ja 1734, osa korttelista 1715 sekä katu- ja virkistysalueet. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tonttijako. Sitovalla tonttijaolla muodostuu 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelin 1712 tontit 1-3, korttelin 1715 tontit 2 ja 3 sekä korttelin 1734 tontti 4. Asemakaavakartta on liitteenä 17. Tonttijakokartat ovat liitteenä Mitoitus AO, Erillispientalojen korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem AO-1, Erillispientalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden asunnon käsittäviä pientaloja: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem P, Palvelurakennusten korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem PL, Lähipalvelurakennusten korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem

18 Katualueet: aluetta, m VL, Lähivirkistysalue: aluetta, m 2 KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Asemakaavan seurantalomake on liitteenä Aluevaraukset Korttelialueet AO, Erillispientalojen korttelialue. Korttelialueella on yksi tontti, jonka koko on m 2. Tontilla on rakennusoikeutta asuinrakentamiseen 400 kem 2 ja autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen rakentamiseen 80 kem 2, suurin sallittu kerrosluku on II. AO-1, Erillispientalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden asunnon käsittäviä pientaloja. Korttelissa sijaitsee kolme omakotitonttia, joiden koko vaihtelee välillä m 2. Tonttien rakennusoikeus on 250 kem 2. Tonteille saa rakentaa tontin kerrosalaan laskettavan enintään 40 kem 2 suuruisen talousrakennuksen. Suurin sallittu kerrosluku on joko I u½ tai ½ k I. Tonteille on annettu määräys asuinrakennuksen harjansuunnasta. P, Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta palvelurakentamiseen 600 kem 2. Suurin sallittu kerrosluku on I. Alueella sijaitsee päiväkoti. Tonttia on laajennettu Koppelintien varteen saattoliikennettä varten. Tontin rakennusoikeutta on pienennetty vastaamaan päiväkotitoiminnan vaatimia tilatarpeita. Osalle tontin Koppelintien vastaista rajaa on merkitty ajoneuvoliittymän estävä määräys. Koppelintien puoleisella reunalla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kaukolämpöjohtoa varten. Palvelukohteiden liikenneselvitys liitteenä 15. PL, Lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta lähiympäristöä palvelevia toimintoja varten 90 kem 2. Koppelintien puoleisella reunalla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kaukolämpöjohtoa varten. Tontille on merkitty pysäköimispaikka asiakkaiden pysäköintiä varten. Kioskin liikennettä ja pysäköintiä on selvitetty katu- ja puistoyksikössä. Palvelukohteiden liikenneselvitys liitteenä 15. Erillismääräyksinä on annettu seuraavat määräykset: Lämmitysöljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen katokselliseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Jäteveden tai siihen verrattavan imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. 18

19 Rakennustöiden yhteydessä suoritettavien kaivutöiden alin kaivutaso ei saa olla 4 m lähempänä ylintä pohjaveden pintaa lukuunottamatta välttämättömiä kunnallisteknisiä liittymiä. Rakennettaessa jätevesiviemäri 2 m lähemmäksi ylimmästä pohjaveden pinnasta, sen tiiveys tulee osoittaa painekokeella tai muulla luotettavalla tavalla. Kortteleissa 1712 ja 1734 sekä korttelin 1715 tonteilla 2 ja 3 on energiakaivojen rakentaminen kielletty. Katoilta ja pihoilta tulevat sade- ja sulamisvedet pitää ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Imeytymättömät vedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin, mikäli tontilla on sitä varten liittymä. Radonin haittojen torjunta tulee huomioida rakennuslupavaiheessa. AO-korttelialuetta koskevat määräykset: Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa korkeintaan 70 % sallitusta kerrosalasta. Vesikaton on oltava harjakatto tai kaksoispulpettikatto, talousrakennuksissa ja katoksissa sallitaan lisäksi yksinkertainen pulpettikatto. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään n. 20 (n. 1:3). Julkisivujen tulee olla vaaleita ja kattopintojen tulee olla mustia, grafiitinharmaita tai tummanruskeita. Tonteilla olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. AO-1 -korttelialuetta koskevat määräykset: Tonteille saa rakentaa tontin kerrosalaan laskettavan erillisen enintään 40 kem 2 suuruisen talousrakennuksen. Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa korkeintaan 70 % sallitusta kerrosalasta. Vesikaton on oltava harjakatto tai kaksoispulpettikatto, talousrakennuksissa ja katoksissa sallitaan lisäksi yksinkertainen pulpettikatto. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään n. 20 (n. 1:3). Julkisivujen tulee olla vaaleita ja kattopintojen tulee olla mustia, grafiitinharmaita tai tummanruskeita. Tonteilla olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. Autopaikat: AO ja AO-1 -korttelit 2 ap/asunto. P-kortteli 1 ap/70 kem Katualueet Räätykäntien kääntöpaikkaa on hieman muokattu ja siirretty etelämmäksi. Kääntöpaikalta Koppelintielle on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma on liitteenä

20 4.3.3 Virkistys- ja erityisalueet 4.4 Palvelut VL, Lähivirkistysalue. Osa leikkikenttäaluetta ja osa YS-korttelia on muutettu osaksi Koppelinpuiston lähivirkistysaluetta. Tarvittaessa leikkikenttä voidaan rakentaa myös lähivirkistysalueelle. Kaavamuutosalueen lähivirkistysalueet liittyvät Räätykänmäen lähivirkistysalueisiin, jolloin viheryhteydet eivät katkea. Kaavamuutosalueelle on osoitettu tontit päiväkotia ja kioskia varten. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään Räätykäntiellä sijaitseviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Kaukolämpöverkosto sijaitsee Koppelintiellä. Koppelinpuistoon Koppelintien varteen on esitetty varaus puistomuuntamolle. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma on liitteenä Luonnonympäristö Lähivirkistysalueilla on mahdollista säilyttää nykyinen luonnonympäristö. Lähivirkistysalueisiin rajautuvat tonttien reuna-alueet on istutettava puin ja pensain. Tonteilla säilytetään puustoa mahdollisuuksien mukaan. 4.7 Suojelukohteet ja erityispiirteet Suojelukohteita ei alueelle ole esitetty. 4.8 Ympäristön laatua koskevat määräykset 4.9 Nimistö Omakotitonteilla on puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. Omakotitonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. Alue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella ja osa aluetta on pohjaveden muodostumisaluetta. Kaavaan on merkitty pohjaveden muodostumisalue merkinnällä pv-2 (Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, pohjaveden muodostumisalue.). AO ja AO-1 - korttelialueille on merkitty Herajoen pohjavesialueen geologisessa rakenneselvityksessä (GTK ) selvitetty likimääräinen pohjavedenpinnan taso (m mpy N60). Kaavaan liittyvissä erillismääräyksissä on annettu määräyksiä pohjaveden laatumuutosten ja pinnankorkeuden muutosten estämiseksi sekä haitallisen pohjaveden purkautumisen estämiseksi. Erillismääräyksissä esitetään myös rakentamisen yhteydessä suoritettavien kaivutöiden alin mahdollinen kaivutaso suhteessa pohjaveden pintaan lukuun ottamatta välttämättömiä kunnallisteknisiä liittymiä. Lisäksi annetaan määräyksiä öljysäiliöiden sijoittamisesta ja katoilta ja pihoilta tulevien sade- ja sulamisvesien imeyttämisestä ensisijaisesti omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään sekä kielletään jäteveden ja siihen verrattavan imeyttäminen maaperään. Räätykänmäen alueen kiinteistöjen maalämmön käytön pohjavedelle aiheuttaman riskin vähentämiseksi kielletään energiakaivojen rakentaminen. Asemakaava-alueelle ei tule uutta nimistöä. 20

21 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos tiivistää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksen myötä osa metsikköaluetta muuttuu osaksi rakennettua aluetta. Asuminen Asemakaavan muutoksella muodostuu lisää omakotitontteja. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonto ja maisema Asemakaavan muutoksen myötä osa alueen luonnonmaisemaa muuttuu rakennetuksi alueeksi. Luonnonsuojelu Alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IV- liitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Liito-oravaselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lepakkoselvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella ei ole tarvetta ohjata maankäyttöä lepakoiden huomioimiseksi. Linnustoselvityksessä ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Pinta- ja pohjavedet Pintavedet tulee ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Imeytymättömät vedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin, mikäli tontilla on sitä varten liittymä. Jäteveden tai siihen verrattavan imeyttäminen maaperään on kielletty. Kaavaan liittyvissä erillismääräyksissä on annettu määräyksiä pohjaveden laatumuutosten ja pinnankorkeuden muutosten estämiseksi sekä haitallisen pohjaveden purkautumisen estämiseksi. Erillismääräyksissä esitetään myös rakentamisen yhteydessä suoritettavien kaivutöiden alin mahdollinen kaivutaso suhteessa pohjaveden pintaan lukuun ottamatta välttämättömiä kunnallisteknisiä liittymiä. Käytettävissä olevien selvitysten perusteella pohjaveden pinta alueella on noin 13,5-24 metriä nykyistä maanpintaa alempana. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pohjaveteen. 5.3 Muut vaikutukset Kunnallistalous Riihimäen kaupunki myy tai vuokraa alueelta tontteja. Kaupunki rakentaa alueen kunnallistekniikan. 21

22 Työpaikat, elinkeinotoiminta, yritysvaikutukset Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee nykyisen elinkeino- ja liiketoiminnan jatkumista alueella ja ympäristössä. Tekninen huolto Alueen tekninen huolto tukeutuu alueella oleviin vesi-, viemäri-, sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkostoihin. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle on olemassa toimivat liikenneyhteydet. Asemakaavan muutoksella on vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Päiväkodin saattoliikennettä varten on tonttiin liitetty Koppelintien varrella sijaitseva linja-autojen kääntöpaikaksi tarkoitettu alue, joka on käynyt tarpeettomaksi osalle Koppelintietä myönnetyn poikkeusluvan vuoksi. Kaavamuutos parantaa päiväkotitontin saattoliikenteen ja PL-korttelialueen asiointiliikenteen olosuhteita. Melu Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta meluun. Terveys ja viihtyvyys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Virkistys Asemakaavan muutos vähentää lähivirkistykseen osoitettua aluetta. Alueella säilyy hyvät mahdollisuudet lähiympäristön virkistyskäyttöön. Lapset Alueella toimiva päiväkoti voi jatkaa toimintaansa. Alueella säilyy mahdollisuus käyttää lähimetsää ja rinnettä ulkoiluun ja leikkeihin. Kaavan mahdollistamat päiväkodin saattoliikenteen ja kioskin asiakasliikenteen järjestelyt parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. 22

23 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva on liitteenä Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kaupunki aloittaa tonttien luovuttamisen asemakaavan tultua voimaan ja kunnallistekniikan valmistuttua. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä. Riihimäellä Raija Niemi kaavoituspäällikkö Tuula Aittola suunnittelija 23

24 ALUEEN SIJAINTI LIITE 1 kaupungin omistuksessa olevat alueet on merkitty keltaisella kaupungin omistuksessa olevat vuokralle annetut alueet on merkitty oranssilla yksityisten omistuksessa olevat alueet on merkitty valkoisella ALUEEN MAANOMISTUS LIITE 2

25 OTE MAAKUNTAKAAVAN SEKÄ 1. JA 2.VAIHEMAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄ- KARTASTA LIITE 3 OTE YLEISKAAVASTA RIIHIMÄKI 2010 LIITE 4

26 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA LIITE 5

27 OTE MAAPERÄKARTASTA LIITE 6

28 OTE RAKENNETTAVUUSSELVITYKSESTÄ LIITE 7

29 OTE HERAJOEN POHJAVESIALUEKARTASTA LIITE 8

30 OTE HERAJOEN POHJAVESIALUEEN TARKKAILURAPORTISTA LIITE 9

31 OTE RAPORTISTA HERAJOEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNESELVITYS LIITE 10

32 OTE YHTEENVETORAPORTISTA HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYKSISTÄ LIITE 11

33 LINJA-AUTOPYSÄKIT JA KEVYT LIIKENNE LIITE 12

34 OTE RIIHIMÄEN LIIKENNEMELUSELVITYKSESTÄ LIITE 13

35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 14

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45 PYSÄKÖINTI- LIIKENNESELVITYS PALVELUKOHTEISSA LIITE 15

46 VESIHUOLLON JA KADUN YLEISSUUNNITELMA LIITE 16

47 ASEMAKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN LIITE 17

48

49

50

51 HAVAINNEKUVA LIITE 18

52 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 19

53

54 (ei mittakaavassa) TONTTIJAKOKARTAT LIITE 20

55

56