LÄNSI TAMPERE 2007 ALUEKUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI TAMPERE 2007 ALUEKUVAUS"

Transkriptio

1 LÄNSI TAMPERE 2007 ALUEKUVAUS Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kuntademokratia Elias Pekkola

2 TIIVISTELMÄ Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamiseen kuuluu oleellisena osana alueellisen osallistumisen mallin luominen. Malli pilotoidaan vuonna 2007 Länsi Tampereella. Länsi Tampereen alueeksi on määritelty perusopetuksen ja päivähoidon läntinen yhteistoiminta alue. Alue kattaa koko läntisen Tampereen Hyhkystä länteen. Alue on sosioekonomisesti, maantieteellisesti ja historiallisesti hajanainen. Alueen Vaasantien pohjoispuoli liitettiin Pohjois Pirkkalasta Tampereeseen vuonna 1937 ja eteläpuoli lohkaistiin Ylöjärvestä Alueen historiaa leimaa varsin pitkälle teollisuuden ja asutuksen tieltä väistyvä maa ja metsätalous. Alueella asuu lähes ihmistä. Väkiluku on viimeisien vuosien aikana kasvanut hidastuen. Asukastiheys vaihtelee suuresti alueella. Väestön ikärakenne on niin ikään hyvin erilainen alueen eri osissa. Keski iältään vanhimmat länsitamperelaiset asuvat Tesomajärvellä ja nuorimmat Villilässä. Väestöennusteen mukaan alueen väkiluku kasvaa vuoteen 2012 asti ja taittuu sen jälkeen laskuun vakiintuen hieman nykyistä suuremmaksi. Yli 65 vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Alue jakautuu sosioekonomisten mittareiden (tulotaso, työttömyys, koulutustaso) mukaan siten, että Tesoman alue erottuu muista kaupunginosista selvästi. Länsi Tampereen ja keskustan väliset väylät ovat arkisin pahoin ruuhkautuneet. Ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty useita vaihtoehtoja. Alueen saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla on yleisesti ottaen hyvä, joskin eteläpohjoissuunnassa liikennöi ainoastaan yksi bussilinja. Alueen luonto on tiuhasta rakentamisesta huolimatta monimuotoista. Sen merkittävimmät luontokohteet ovat lehtomaisia. Alueella on kaksi luonnonsuojelualuetta. Länsi Tampereen huomattavimmat ympäristöriskit liittyvät liikenteeseen, teollisuuteen ja rakentamiseen. Maaperän radon muodostaa myös merkittävän terveysriskin. Vaakkolammia lukuun ottamatta Alueen järvet ovat uimakelpoisia. Suurin saastunut maa alue on Ikurin käytöstä poistettu kaatopaikka. Länsi Tampere kuuluu kantakaupungin yleiskaava alueeseen. Yleiskaavassa Tesoma mainitaan aluekeskuksena. Kaavan kerros ja pientalorakentamisen painopisteet ovat Kalkussa ja Raholassa. Yleiskaavaa on tarkennettu Lielahden osayleiskaavalla, jonka mukaan Lielahtea kehitetään myös aluekeskuksena. Ehdotusvaiheessa oleva Myllypuron osayleiskaava vahvistaa Myllypuron yritys ja teollisuusalueluonnetta sekä kytkee kaupunginosan osaksi Kolmenkulman yritysaluetta. Lielahden ranta alueen osayleiskaavasta on laadittu osallistumis ja arvioimissuunnitelma. Kaavalla tullaan lisäämään rakentamista Länsi Tampereelle. Suunnitteilla on hengen asuinalue. Alueen mittavin viherrakentamiskohde on Kalkunvuoren linnoituksenpuisto. Tällä hetkellä moni alueen kouluista ja päiväkodeista painii tilaongelmien kanssa. Akuutein tilanne on Raholan oppilasalueella. Ainoastaan Tesoman alueella on väljää. Tulevaisuudessa sivistyspalveluiden suurimmaksi haasteeksi kuitenkin noussee palveluverkon säilyttäminen ja tilojen tehokas käyttö ikäluokkien pienetessä. Länsi Tampereella sosiaali ja terveyspalvelujen palveluverkko uudistetaan lähivuosina. Alueelta lakkautetaan Pispala Raholan terveysasema ja jäljellejääville Lielahden ja Tesoman terveysasemille keskitetään mm. neuvolapalveluita. Suurin haaste alueen palveluille tulee olemaan ikääntyminen. Erityisesti kotipalveluiden sekä palveluasumisen tarve tulee kasvamaan huomattavasti. Kulttuuripalveluita alueella tarjoaa lähinnä kirjastot sekä kolmannen sektorin toimijat. Kirjastoja alueella on kolme, joista kahden (Lamminpää ja Lentävänniemi) kävijämäärät ovat väheneviä. Ainoastaan Tesoman kirjasto on kasvattanut suosiotaan. Pohdinnan kohteena onkin ollut Lentävänniemen ja Lamminpään kirjaston yhdistäminen Lielahden kirjastoksi. Liikuntapalveluiden osalta eniten on puhuttanut Tesoman koulun liikuntatilojen laajennus ja Lielahden mahdollinen oma urheiluhalli. Länsi Tampereen yhdistyskenttä on laaja ja monipuolinen. Lähes kaikista kaupunginosista löytyy omakotitaloyhdistys. Alueella on myös useita laajemman jäsenpohjan omaavia kaupunginosaseuroja. Erityisesti vasemmistopuolueilla on alueella useita järjestöjä. Kulttuuri ja sivistystoimintaa alueella järjestää mm. Rientola, Ahjola ja Työväen opisto. Alueella on myös monia perinteikkäitä monilaji ja urheiluseuroja. Harjun seurakunta järjestää alueella monenlaisia palveluita sählykerhoista sielunhoitoon. Kaupungin tilojen lisäksi alueella on seurakunnan sekä yhdistyksien omistamia kokoontumistiloja. 1

3 Sisällys Alkusanat JOHDANTO I ALUEEN MÄÄRITYS II HISTORIA III VÄESTÖ Väestörakenne Väestöennuste Tulotaso, koulutus, työttömyys ja terveys Kunnallisvaalit 2004 IV FYYSINEN YMPÄRISTÖ Työpaikkarakenne Asuminen Luonto Ympäristön tila V KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kaavoitus Katu ja vihertuotanto Rata alueet Liikenneyhteydet ja liikenne VI HYVINVOINTIPALVELUT Sivistyspalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut VII TOIMIJAT VIII TILAT VIIII VERKOSTOT IX JULKAISUT 2

4 Alkusanat Aluekuvauksen laatiminen on ollut mielenkiintoinen ja haastava tehtävä osana Tampereen historian ehkä merkittävintä organisaatio muutosta. Tilaaja tuottaja malliin siirtyminen sekä äänestysinnon heikkeneminen ja poliittisen osallistumisen väheneminen edellyttävät uusien osallistumis ja vaikuttamiskanavien luomista. Tampereen kaupungissa Alvarin varaan on laskettu paljon. Sen on tarkoitus tuoda päätöksentekoon alueellista näkökulmaa ja toimia käyttäjädemokratian kanavana. Koska kyseessä on pilottihanke on kaikki Alvarin toimintaan liittyvä työ ollut uuden tekemistä. Omaksi osuudekseni jäi kirjoittaa Alueellisen vaikuttamisen kohteena tai lähteenä olevasta alueesta kuvaus. Onneksi en joutunut kuitenkaan aloittamaan aivan tyhjästä vaan aluekuvauksen runko oli jo laadittu. Suurimmat kiitokset aluekuvauksen valmistumisesta kuuluvat vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivulle, joka alueellista työryhmää ja virkamiesverkostoa kootessaan oli ehtinyt kerätä jo vaikuttavan määrän tietoa toimialoilta ja alueen toimijoista. Kaupunki tuottaa virkamiestyönä paljon laadukkaita selvityksiä, raportteja ja suunnitelmia. Näiden löytäminen ei ole kuitenkaan aina edes talon sisällä yksinkertaista. Tämä perustelee tietopaketin laatimisen mielekkyyttä alueellisen työryhmän ja miksei myös virkamiesverkoston käyttöön. Aluekuvauksen laatiminen on itselleni ollut opettava kokemus. Tampereen kokoisessa organisaatiossa erikoisasiantuntijoiden aikakautena on harvinaista, että pääsee tekemisiin kaikkien kaupungin toimialueiden kanssa. Liian usein pakottava työtahti luo laput silmille, eikä anna aikaa tarkastella mitä ympärillä tapahtuu. Aluekuvauksen laatiminen onkin ollut hyvä tapa tutustua alueeseen ja Tampereen kaupungin toimintaan. Toivottavasti sen lukeminen palvelee samaa funktiota. Tampereella Elias Pekkola 3

5 JOHDANTO Tampereen kaupungin toimintamallin uudistus on paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä pilottihanke. Uudistuksen kolme avainsanaa ovat poliittisen johtamisen uudistaminen, toimiva tilaajatuottaja malli ja aidon asiakaslähtöisyyden luominen. Ne muodostavat toimiessaan yhden kiinteän kokonaisuuden: kaikki edellyttävät kaikkia. Myös alueellinen osallistuminen kytkeytyy osaksi kaikkia em. kolmea. Ennen kaikkea Alueellinen osallistumisen malli on osa poliittisen johtamisen uudistamista. Sillä pyritään suoran demokratian lisäämiseen. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on elimellinen osa toimintamallin uudistamista. Vastuu siitä on viimekädessä kaupungin korkeimmalla poliittisella johdolla. Pormestari onkin ensimmäisessä ohjelmassaan kiirehtinyt alueellisen osallistumisen levittämistä koko kaupunkiin. Tilaaja tuottaja mallin yksi päätehtäviä on asukkaiden tarpeista lähtevän ja aidosti toimivan priorisoinnin aikaansaaminen. Tilaajan toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen ja resurssien ohjaaminen niiden mukaan. Alueellisen vaikuttamisen kanava Alvari on yksi tapa selvittää kuntalaisten tarpeita. Asiakaslähtöisyyden voimistaminen on yksi Alvarin lähtökohdista. Alueellisella osallistumisella tuotetaan tietoa ja päätöksenteon välineitä sekä tilaajalle että tuottajalle. Tämän lisäksi Alueellinen osallistuminen on osa kaupungin hallintoa määriteltäessä yleisiä ja alueellisia talouden, strategian ja palveluverkon suuntaviivoja. Alueellisen osallistumisen malli pitää sisällään alueellisen työryhmän (Alue Alvari), asukasraadin (Netti Alvari) ja avoimen osallistumisen alueilla mm. asukasilloissa. Tämän lisäksi nuorisoa kuullaan alueellisissa foorumeissa (Nuoriso Alvari). Kun mallin pilotoitiin vuonna 2007 läntisellä palvelualueella, pilotin valmistelun oleelliseksi osaksi määriteltiin alueanalyysin laatiminen. Alueanalyysin tärkeimmiksi tavoitteiksi listattiin tilastotiedot, alueen toimijoiden kartoitus ja toimijoiden intressien kartoitus. Henkilöresurssien niukkuudesta johtuen alueanalyysin kirjallinen tuottaminen ei kuitenkaan onnistunut ennen pilotin toiminnan aloittamista. Kun alueanalyysia alettiin kirjoittaa ei enää toimijoiden intressien erillistä kartoittamista pidetty mielekkäänä sillä virkamiehet olivat tutustuneet alueen toimijoihin ja suurimmalla osalla toimijoista oli edustus työryhmässä. Jo pilottin alkuvaiheessa tiedettiin, ettei läntinen palvelualue ole selkeärajainen tai yhtenäinen alue. Alueellisen vaikuttamisen aluetta koskevat ratkaisut oli kuitenkin tehtävä ja Länsi Tampere määriteltiin perusopetuksen ja päivähoidon aluejaon (yht. 5 aluetta) mukaisesti ja näin se eroaa esimerkiksi perusterveydenhuollon läntisestä palvelualueesta (yht. 3 aluetta). Länsi Tampere ei siis ole selkeärajainen hallinnollisesti. Lähes kaikkien hallinnonalojen tai toimintamallin uudistuksen myötä prosessien palvelualueet poikkeavat toisistansa. Tämä tekee hallinnollisesta uudistuksesta haastavan. 4

6 Myöskään tilastolliset suur ja suunnittelualueet eivät käy yksiin Länsi Tampereen alueen kanssa, mikä edelleen hankaloittaa alueen tarkastelua. Pilotin edetessä selväksi on käynyt myös, ettei Länsi Tamperetta ei ole olemassa myöskään ihmisten mielissä. Länsi Tampere jakautuu sosioekonomisesti, historiallisesti ja maantieteellisesti selkeästi kolmeen osaan: Tesoman alueeseen, Pyhäjärven ranta alueeseen ja Lielahti Lentävänniemeen. Tammerkosken länsipuolella asuminen muodostaa kenties ainoan yhtenäisyyden tunteen, kuitenkaan koko sen länsi puoli ei alueeseen kuulu. Toinen koko Länsi Tamperetta yhdistävä tekijä on sen liikenne pulmat. Ainakin alueella on yksi yhteinen ongelma. Aluekuvaus on tarkoitettu työkaluksi ja pohjatiedoksi niin alueelliselle työryhmälle kuin virkamiehillekin. Selvitys on tehty kaupungin hallinnon näkökulmasta joten se painottuu ydinprosesseihin. Alueelliselle työryhmälle on asetettu useita tehtäviä: alueen näkökulman tuominen kaupungin talousarvion laadintaan, osallistuminen kaupunkistrategian laadintaan, lausuntojen antaminen aluetta koskevista suunnitelmista, osallistuminen alueen palvelujen kehittämiseen ja osallistuminen alueen tulevaisuuskuvan laadintaan. Koska alueselvitys on laadittu puhtaasti virkamiestyönä, se ei edes pyri näihin samoihin päämääriin vaan antaa toivottavasti eväitä niiden pohtimiseen. 5

7 I ALUEEN MÄÄRITYS Länsi Tampereen kaupunginosat Länsi Tampereen alue alkaa idässä Hyhkyn kaupunginosasta ja rajautuu näin ollen Pispalaan. Etelässä se rajoittuu Pyhäjärveen ja luoteessa Nokian kaupunkiin. Lännessä ja luoteessa alue päättyy Ylöjärven rajaan. Pohjoisessa ja koillisessa alue rajautuu Näsijärveen. Alue kattaa siis koko Tampereen Pispalasta länteen. Länsi Tampere on suuruudeltaan 25,62 km 2 eli hieman alle 5 % koko kaupungin pinta alasta. Se muodostaa kuitenkin merkittävän osan Tampereen kaupungista. Mikäli kaupungin maaseutumaisia alueita (Teisko, Aitolahti) ei oteta huomioon, sen osuus Tampereen pinta alasta on yli viidennes. Länsi Tampere koostuu kahdestakymmenestä kaupunginosasta (kts. kartta). Näistä kuusi sijaitsee Vaasantien (kantatie nro. 65eteläpuolella muodostaen Luoteisen suuralueen 1. Loput kaupunginosat kuuluvat Lounaiseen 2 suuralueeseen. Koko Lounainen suuralue ei kuitenkaan kuulu Länsi Tampereeseen ja sen suunnittelualueista Pispalasta kuuluu Länsi Tampereeseen vain Hyhky. Tämä hankaloittaa alueen tilastollista tarkastelua. Länsi Tampereen alue ei noudattelekaan tilastollisten alueiden rajoja, vaan on muodostettu sivistyspalveluiden (perusopetus, päivähoito) aluejakoa vastaavaksi. Näin ollen alue ei vastaa myöskään terveydenhuollon eikä sosiaalipalveluiden alue tai piirijakoa. Kaupunkiympäristönkehittämisen aluejaot (viher ja katutuotanto) eivät myöskään ole samoja. Mietittäväksi jääkin olisiko kaupungin aluejakoperiaatteita syytä yhtenäistää. Keskeisiä kysymyksiä: Ovatko alueellisen vaikuttamisen alueet sopivan kokoisia? Ovatko perusopetuksen piirijaot oikea lähtökohta alueellisen vaikuttamisen piirijaolle? 1 Luoteinen suuralue muodostuu Lielan (Lielahti, Pohtola, Lintulampi, Ryydynpohja) ja Lentävän (Lentävänniemi, Niemi) suunnittelualueista. 2 Lounainen suuralue muodostuu Pispalan (Hyhky, Ylä ja Ala Pispala, Tahmela ja Santalahti, joista vain Hyhky kuuluu Länsi Tampereeseen), Rahon (Epilä, Kaarila, Villilä, Kalkku, Rahola) ja Tesoman (Epilänharju, Tohloppi, Haukiluoma, Lamminpää, Myllypuro, Ikuri, Ristimäki ja Tesomajärvi) Suunnittelualueista. 6

8 Kuinka voitaisiin yhdenmukaistaa eri hallinnon alueiden aluejakoja ja tilastoalueita? II HISTORIA Tampereen kaupungin laajeneminen Tampereen kaupungin historia on pitkä alkaen Kustaa III perustamiskirjasta Tampere oli pitkään kuitenkin vain pieni teollisuuskeskittymä kartanoiden kainalossa, joka laajeni vähitellen. Länsi Tampereesta tuli Tamperetta kahdessa osassa. Tampereeseen liitettiin Harjun alue vuonna 1937 ja Lielahden alue vuonna Länsi Tampere on siis paitsi sosioekonomisesti ja maantieteellisesti myös historiallisesti hajanainen alue. Suurimpana jakajina ovat alueella toimineet rajaportti idässä (kunnanraja vuoteen 1937) sekä Pirkkalan pitäjän itä länsisuunnassa kulkenut Harjun ja Harjuntaustan jakokuntien raja, joka luonnossa ilmeni harjuna. Tiedossa on että kaikki nykyisen Länsi Tampereen alueet (ja Pispala) ovat joskus kuuluneet yhteiseen harjun jakokuntaan, mutta jo 1400 luvun lopulta on olemassa välillinen tieto jakokunnan jaosta Harjun ja sen, Pirkkalasta päin katsotun, takusen kanssa. Pirkkalan seurakuntaan perustettiin Harjun kappeliseurakunta vuonna 1639, josta myöhemmin itsenäistyi Ylöjärven kappeliseurakunta 1780, jonka vaikutuspiiriin kuului myös Niemen ja Lielahden alueet. Kun Ylöjärven maalaiskunta perustettiin 1869 niistä tuli osa Ylöjärveä kun taas Harjun kappeliseurakunnan alue jäi edelleen osaksi Pirkkalaa. Harjun kappeliseurakunta menetti vähitellen merkitystään ja se lakkautettiin ja liitettiin takaisi osaksi Pirkkalan seurakuntaa1839. Kun Pirkkala jaettiin Etelä ja Pohjois Pirkkalaksi vuonna 1921 jäi Harjun alue osaksi Pohjois Pirkkalaa. Tampereen Harjun seurakunta perustettiin samaan aikaan kun Harjun alueet liitettiin Tampereeseen Harjun jakokunnan alueet olivat siis osa Pohjois Pirkkalaa (myöhemmin Nokia) vuoteen 1937 asti ja Harjuntaustan jakokunnan alueet osa Ylöjärveä vuoteen Länsi Tampere oli maaseutumaista pitkään. Harjun jakokunnan muodostivat 1500 luvulla Raholan, Kaarilan, Hyhkyn, Villilän, Tohlopin, Pispalan ja Pitkäniemen kylät. Kylä tarkoitti ison talon tai kartanon maille syntynyttä muutaman talon rypästä. Monet alueen kaupunginosien ja katujen nimistä juontavat jo näiltä ajoilta. Suurilla kartanoilla oli merkittävä asema alueella hyvin pitkään. Esimerkiksi Ikurin alueet, metsät ja laitumet, olivat 1900 luvun puoliväliin saakka Kaarilan kartanon alusmaita. Alueella oli muutama torppa ja Tuohiojan (Myllypuro) varrella oli mylly. Alueen nimitykset vaihtelivat ja Ikuria saatettiin kutsua Ikuriksi 1500 luvun Ijkurin talon isännän mukaan, Kortesuoksi tai Haukiluomaksi luonnonmuodostumien mukaisesti. Kaarilan kartanon torppia oli myös Ristimäki. 7

9 Tohlopin kylän mukaan nimensä sai Tohloppi järvi jonka mukaan nykyinen Tohloppi on nimetty. Tohlopin kylän taloja olivat mm. Epilä, Vaakko, Kohma ja Raso, joista taas muodostui alueen nimiä. Lamminpään kaupunginosaa nimitettiin 1700 luvulla perustetun Järvenpään sotilastorpassa asuneen korpraali Robert Ringbomin mukaan Ruupetin taloksi. Ruupetti oli Hyhkyn takamailla Pikkulammin päässä. Kalkkua kutsuttiin aikaisemmin Petsanmäeksi. Se sai nimekseen Kalkku vasta vuoden 1944 asemakaavassa. Nimi on johdettu Kalkunvuoresta. Harjun alue kehittyi Tampereen teollisuuden kasvaessa ja työllistäessä yhä enemmän ihmisiä. Tampereen kantakaupungin alue oli pieni, joten työläisiä asettui asumaan kaupungin rajojen ulkopuolelle. Alue kiinnosti myös herrasväkeä luvun loppu puolella kaupungissa työskentelevät varakkaat perheet rakennuttivat Hyhkyn (kuten Varalankin) rannoille huviloita, joille kuljettiin usein linjalaivalla. Kesäisin vesistö oli ahkerasti virkistyskäytössä. Viikinsaaressa ensimmäinen kesäravintola avattiin jo vuonna luvun lopulla alueen maisemaa muokkasi myös 1890 luvulla avattu Porinrata sekä Näsijärvestä Pyhäjärveen johtavat 1863 ja 1873 valmistuneet tukkitiet, jotka koneellistettiin 1870 luvun aikana lukujen vaihteessa Hyhkyn maita, jotka olivat yhä usean maatilan omistuksessa alettiin kaavoittaa. Näiden kaavaluonnosten pohjalta annettiin alueelta tontteja vuokralle. Usean tontin vuokra suoritettiin edelleen taksvärkkinä. Jo vuonna 1912 Tampereen ja Epilän teollisuus keskittymien kasvaessa Suomen senaatti hyväksyi alueen muodostettavaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi ja määräsi toimeenpantavaksi rakennusjärjestyksen sekä säännöt paloturvallisuuden ja terveydenhoidolle. Senaatin päätös oli esillä useaan otteeseen Pirkkalan ja myöhemmin Pohjois Pirkkalan kunnanvaltuustossa. Hyhky ja Pispala oltiin kuitenkin ehditty jo rakentaa kun rakennussuunnitelma vihdoin valmistui vuonna Suunnitelma oli suureellinen ja käsitti koko Pohjois Pirkkalan Nokian takaiset alueet. Pohjois Pirkkala mieli kauppalaksi Hyhkyssä oli asukkaita jo 4282, joten se oli merkittävä osa kuntaa. Kun Harjun alueet liitettiin Tampereeseen alettiin alueita toden teolla kaavoittaa. Sodat kuitenkin viivästyttivät hanketta hyväksyttiin uusi asemakaava, sitä ei kuitenkaan toteutettu valmistui seuraava asemakaavaehdotus, jonka seurauksena lähinnä kadunnimet muuttuivat. Ehdotuksessa Hyhky oli kaavoitettu yhdessä Kaarilan ja Epilän kanssa, eikä osana Pispalaa kuten aikaisemmin. Molempiin asemakaavoihin sisältyi sellaisia liikennejärjestelyjä, että ne olisivat muuttaneet Hyhkyn luonteen täysin Tampereen kaupunginhallitus julisti Pispalan aluetta koskevan kaavoituskilpailun. Voittaneen arkkitehtiryhmän kaava ehdotus valmistui1975, ja se koski ainoastaan osittain myös Hyhkyä. Kaava laajennettiin kuitenkin koskemaan koko Hyhkyn aluetta. Sen tarkoitus oli säilyttää Hyhky pientaloalueena, mutta tontteja kuitenkin yhdisteltiin ja Hyhkystä tuli rivi, luhti ja pienkerrostalo aluetta. Myös Hyhkyn takaiset alueet houkuttelivat Tampereen kasvaessa asukkaita luvulta lähtien Epilän teollisuuskeskittymä tarjosi töitä. Raholan kartanon mailla, johon Kaarilakin 1900 luvulla kuului, viljeltiin maata vielä ennen sotia Raholan alueista osa myytiin Tampereen kaupungille ja pilkottiin asuntotonteiksi luvuilla Rahola oli kuitenkin edelleen korpikylän maineessa. Sotien jälkeen alueelle alkoi nousta rintamamiestaloja puutarhatontteineen. Asutus laajeni jo ennen sotia mm. Ristimäkeen kun vanhoista tiloista lohkottiin tontteja. Raholan kartanon maataloustuotanto jatkui pitkälle sodan jälkeiseen aikaan. Raholassa tuotettiin Tampereen kaupungin laitosten tarvitsemia maataloustuotteita. Maataloustuotanto loppui Raholassa kuten Villilässäkin 1950 luvun aikana. Myös Ikuriin rakennettiin rintamamiestaloalue. Kunnallistekniikka ei käytännössä heti sodan jälkeen ollut lainkaan, vaan asukkaat kaivoivat kaivoja itse talkootöinä. Myöskään rakennuslupia ei juurikaan hankittu, tonteille rakennettiin oman maun mukaan. Asutusta seurasi 1950 luvulla koulu ja kauppa sekä muut palvelut. Viimeistään luvuilla Tampereen edelleen kasvaessa rakennettiinkin kaikki mahdolliset kaavoitetut pellot ja rannat täyteen omakoti, rivi ja kerrostaloja. 8

10 Harjuntaustan jakokuntaan kuului Lielahden, Niemen, Pohtolan, Possilan, Kukkolan ja Siivikkalan kylät. Lielahden, Pohtolan ja Niemen kylät jäivät elämään kaupunginosien nimissä Possila ja Kukkola antoivat nimensä puolestaan alueille ja kaduille. Lintulammen ja Ryydynpohjan kaupungin osille kaavoittaja antoi nimet vesistöjen mukaan luvulla alueen ehdottomat mahtitalot olivat Niemen sekä Lielahden kartanot. Lielahden kartanon ja Siivikkalan perintötilan osti 1872 tehtailija William von Nottbeck. Finlaysonin omistaneet Nottbeckit Rakensivat Lielahteen uudet rakennukset, viljelyä modernisoitiin eikä kulunut muutamaa kymmentä vuotta kauemmin kun kartanon, turvesuon ja porin radan välillä savusi kapeilla raiteilla saksalainen veturi. Nottbeckeiltä tilan osti 1904 liikemies K.J. Dahlström. Dahlströmit laittoivat tilan kuitenkin myyntiin. Lähellä oli, että Lielahti olisi siirtynyt jo tuolloin Tampereen kaupungin omaisuudeksi. Ostohanke kaatui kuitenkin kunnanvaltuustossa äänin 29 / 30. Vuonna 1910 viiden liikemiehen muodostama ryhmä osti tilan ja perusti Osakeyhtiö Lielahden. Yhtiön maa alaan kuului suurimmillaan kaikki muut alueen tilat paitsi Niemen tila. Vielä samana vuonna alkoi osakeyhtiö myymään palstoja halukkaille. Melko lyhyessä ajassa palstatiloja lohkottiin yhteensä yli 50. Kartanon kantamaat yhteensä 71 hehtaaria osti J.W.Enqvist Oy sellutehtaan paikaksi Niemen kartano päätyi vuonna 1887 Antti Ahlströmille siis Alhström yhtiöille. Pian alkoikin tilalle nousta saha joka valmistui Niemen tilaa olivat havitelleet jo Nottbeckit. Samalle omistajalle ne päätyivät kuitenkin vasta vuonna 1916 kun Lielahden omistanut J.W. Enqvist Oy osti Niemen tilan. Enqvist uudisti sahan täydellisesti. Uudistettu saha käynnistyi Lielahden asema teollisuus ja pientila alueena alkoi muotoutua. Suurien kartanoiden aika jäi taakse. Tehtaan kasvaessa myös alueen väkiluku kasvoi. J.W. Enqvist Oy rakennutti alueelle tehtaan taloja. Taloja oli 1930 jo 90 kappaletta ja niissä asui 951 henkeä. Osa asuintaloista on edelleen käytössä. Saha toimi muutamia seisokkivuosia lukuun ottamatta aina vuoteen 1967 asti, jolloin sen lopetti tehdas alueen vuonna 1965 ostanut G.A. Serlachius Oy. Sellutehdas jatkoi toimintaansa, nyt uudella nimellä. Niemen kartanon rakennuksista useat ovat edelleen pystyssä, joskin tyhjillään, pienyritysten täyttämää navettaa lukuun ottamatta luvuilla leimasi tätäkin aluetta nopea rakentaminen luvulla Lentävänniemeen nousi paljon elementtitaloja ja alueen väkiluku kasvoi ripeästi. Lentävänniemeen palvelut tulivat asutuksen myötä hieman viiveellä. Kirjasto ja koulu aloittivat toimintansa Alueen muiden kaupunginosien historiasta selkeästi eroaa Tesoman historia. Tesoma luettiin osaksi Raholaa aina 1960 luvulle asti. Alue alkoi muuttua kun Kaarilan kartano myi maat Tampereen kaupungille vahvistettiin Tesomajärven ensimmäinen asemakaava ja alettiin rakentaa kerrostaloaluetta. Pian tämän jälkeen alkoi Ristimäelle Kohmankaareen nousta osuuskunta taloja. Tavoitteena oli valmistaa mahdollisimman edullisesti suuri määrä asuntoja vähävaraisille lapsiperheille. Standardisoimalla rakennuskanta säästettiin suunnittelu sekä rakennuskustannuksissa. Elementtirakentaminen oli aivan uutta. Se oli tehokasta ja keskitettyä. Tesomalla rakennettiinkin oikeastaan koko 1960 luku. Länsi Tesomalle rakennettiin heti talojen jälkeen myös lastentarha, neuvola ja liikekeskus luvun alussa rakennettiin Nykyisen liikekeskuksen ensimmäinen rakennus aloitti toimintansa Tesomajärven koulu ja kirjasto luvulla alueen palvelutarjonta laajeni luvun lopussa Tesoma olikin jo palveluiltaan omavarainen luvun huippuvuosista Tesoman ja Ristimäen asukasluku on puolittunut. Lähteet: Tampereen kaupunginosat julkaisusarjassa ilmestyneet kirjat: XI Randell: Lielahti. Näköala vainiolta (1997) XIV Lammi. Meirän kylät. Lamminpään ja Tohlopin kaupunginosakirja (1998) XXII Helenius: Hyhky, hyvä kylä. (2003) XXIII Raitio: Tesoma. Lähiöelämää Länsi Tampereella. (2004) 9

11 XXIV Lundelin: Katajan ja kiven kansaa. Elämän kirjoa Raholassa, Villilässä ja Ristimäessä XXVI Koivisto: Ikuri. Korpikolukkometsästä kotikyläksi. (2006) III VÄESTÖ Väestörakenne Läntisellä Tampereella on asukkaita kaikkiaan lähes Alueen asukastiheys vaihtelee huomattavasti koko alueen asukastiheyden ollessa noin 1500 asukasta neliökilometrillä 3. Pienin asukastiheys on Myllypurossa, joka on käytännössä asuttamaton teollisuusalue. Vielä toistaiseksi myös Lielahti on hyvin harvaan asuttu. Alueen tiheimmin asuttu (5141 asukasta/km 2 ) kaupungin osa on Hyhky tiuhaan rakennettuine pientaloalueineen ja Haapalinnankylän suuren kerrostalokompleksin vuoksi. Muita selkeästi alueen keskiarvoa tiheämmin asuttuja (>3000 asukasta/ km 2 ) kaupunginosia ovat Lintulampi, Lentävänniemi, Epilä ja Rahola. Hieman yllättäen edes ydin Tesoman asukastiheydet eivät ole alueen korkeimpia. Tämä selittyy Tesomanvaltatien molemmin puolin ulottuvilla metsäalueilla, Tesomajärven laajalla virkistysalueella ja väestörakenteen muutoksella. Länsi Tampereen väestö on viime vuosina kasvanut. Tarkasteltaessa vuosia alueen väestö kasvoi yli 4000:lla hengellä. Kasvutahti on kuitenkin hidastunut luvun osuus kasvusta oli n henkeä vuodesta lähtien väestönmuutoksia tarkasteltaessa Haukiluoma on ollut absoluuttisissa määrissä koko Tampereen suurin väestökatoalue luvun suurin tappionkärsijä on ollut Ikuri. Väestö on supistunut myös Tesomajärvellä ja Lentävänniemessä. Väestön kasvu on ollut voimakkainta Hyhkyssä, jonne on rakennettu viimeaikoina runsaasti uudisasuntoja. Koko Vaasantien etelänpuoleinen alue onkin ollut ripeän väestökasvun aluetta lukuun ottamatta edellä mainittuja Tesoman ja Haukiluoman alueita. Muuttoliikkeestä ei valitettavasti voi Länsi Tampereen kohdalta todeta mitään, sillä kaupungin sisäisiä tilastoita ei ole ja ulkopaikkakunnille suuntautuvaa muuttoa seurataan vain koko kaupungin osalta. Voidaan ainoastaan todeta, että Länsi Tamperetta rajaavat Ylöjärvi ja Nokia ovat tamperelaisten toiseksi ja neljänneksi suosituimmat muuttopaikkakunnat. Tesomajärvellä on alueen asukkaiden keski ikä korkein eli 47.4 vuotta (kaupungin keskiarvo 39,6). Korkeampi keski ikä koko kaupungissa oli vain Velaatassa ja Hervantajärvellä. Keski ikä oli yli kaupungin keskiarvon Tesomajärven lisäksi Lentävänniemessä, Ristimäessä, Kaarilassa ja Ryydynpohjassa. Kaarilan kohdalla väestön korkeaa ikää selittää osittain Pispan palvelutalo. Keskiiältään nuorinta väestö oli Villilässä. Iäkkäitä asui alueella eniten Tesomajärvellä, jossa heitä oli 12,2%. Ikäihmisiä prosentuaalisesti oli paljon myös Kaarilassa. Alle seitsemänvuotiaiden lasten osuus oli suurin Villilässä ja Niemessä. Vähiten pieniä lapsia asui Tesomajärvellä. Kouluikäisiä oli Tesomajärveä lukuun ottamatta kaupungin keskiarvoa enemmän tai saman verran kaikissa kaupunginosissa. Eniten kouluikäisiä oli Niemessä, Villilässä, Kaarilassa, Lintulammella ja Ryydynpohjassa. Väestöennuste Väestöennusteen laatiminen kaupunginosittain ja alueittain on haastavaa, sillä väestökehitykseen vaikuttaa paljon kaavoituksen edistyminen ja kaavojen toteutuminen. Väestöennusteen voidaan katsoa olevan jokseenkin luotettava vuoteen 2010 asti. Väestön määrän on arvioitu saavuttavan huippunsa vuonna 2012 ja sen jälkeen vakiintuvan vuoteen 2017 mennessä hieman nykyistä suuremmaksi. Länsi Tampereella ikätrendi on selkeä. Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa. Toinen selkeä trendi on pienten ja kouluikäisten lasten väheneminen. Varttuminen näkyykin selkeästi vuotiaiden määrän kasvuna. 3 Tampereen asukastiheys on 391 asukasta/km 2. Tampereen asukastiheyttä merkittävästi laskee pohjoisen maaseutumaiset alueet. Esimerkiksi Turussa asukastiheys on 718 as/ km 2 ja Helsingissä 3056 as/km 2. Tampereen asukastiheys ilman Teiskoa ja aitolahtea olisi 1547 as/km 2. 10

12 16 25 vuotiaidenkin määrän on ennustettu taittuvan laskuun vuonna 2016, tosin ennuste saattaa korjaantua uudisrakentamisen myötä, jota ei välttämättä ole kyetty ennakoimaan ennusteessa. Esimerkiksi Lielahden asukasluvun on ennusteessa arvioitu kasvan vuoteen 2015 mennessä 4400 henkilöllä. Tämä kasvu riippuu lähinnä M realin alueen kaavoituksesta ja rakentamisesta. Länsi Tampereen väestöennuste Asukasta Vuosi Länsi Tampere, väestöennuste ikäryhmittäin Väestö Vuosi v. 7 15v v v v 65 v. Koulutus, tulotaso, työllisyys ja terveys Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Länsi Tampereella muuta Tamperetta alhaisempi. Koko Tampereella se on 8,4 %:a ja Länsi Tampereella 6,6 %:a. Korkein korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Villilässä, jossa se on 16,8 %:a. Kaarilassa (14,9 %), Niemessä (11,6 %) ja Epilänharjulla (11 %) korkeakoulutettuja oli myös runsaasti. Koulutus näyttää korreloivan tulotason kanssa. Edellä mainituista kaupungin osista Niemen keskitoimeentulo oli n /vuosi ja muiden yli /vuosi kaupungin keskitulon ollessa /vuosi. Näillä alueilla myös työttömyysprosentti oli alhainen 8 9 %, tosin Epilänharjulla n. 12 %, joka sekin on alle Kaupungin keskiarvon 13,6%. Tohlopin, Ikurin, Ristinmäen ja Tesomajärven sekä Lintulammen kaupunginosissa työttömyysprosentti oli selvästi kaupungin keskiarvoa korkeammalla, työttömiä oli %. Näissä kaupungin osissa keskivuositulot jäivät alle euron. Myös korkeakoulutettuja oli huomattavan vähän Tesomajärven 2,1 %:sta Lintulammen 5,1 %:iin. Myös Kalkku ja Haukiluoma ovat selkeästi kaupungin keskiarvojen huonommalla puolella. Ulkomaalaistaustaisia oli eniten Haukiluomassa, jossa heidän osuutensa on yli 5 %:a koko kaupunginosan väestöstä. 11

13 Tarkastelemalla alla olevia tilastokarttoja, voidaan huomata, että selkeitä sosioekonomisia rajoja piirtyy alueen sisälle. Nämä rajat saattavatkin olla Epilänharjuakin korkeampia jakajia alueella ja vaikeampia ylittää kuin Vaasantie. Keskitulot kaupunginosittain alueella euroa/vuosi Korkeakoulutettujen prosentuaalinen määrä alueella kaupunginosittain 12

14 Työttömyysprosentti alueella kaupunginosittain Alueen väestön terveydestä ei voida valitettavasti paljon sanoa. Tampereen kaupunki on UKKinstituutiin kanssa yhteistyössä tehnyt vuodesta 1990 lähtien, joka kolmas vuosi terveys ja hyvinvointikyselyn. Kyselyn raportissa (2006) ainoastaan muutamia mitattuja muuttujia tarkastellaan alueittain. Yleisesti voidaan todeta, että sosiaali ja terveyspalveluiden läntisellä palvelualueella asuvat Tampereen terveimmät nuoret ja yli 65 vuotiaat. Keski ikäisistä ja ikääntyvistä terveimmät asuvat sen sijaan itäisellä alueella. Läntisellä alueella yksityishammaslääkärin palveluiden käytön osuus oli suurempi kuin muilla palvelualueilla. Väestöryhmien erot hammashoidossa ovat merkittävät. Korkeakoulutetut käyttävät hammashoidon palveluita huomattavasti enemmän kuin muut. 13

15 Alueen sisäisistä terveyseroista ei voida sanoa välittömästi juuri mitään. Välillisesti voidaan todeta, että terveys kytkeytyy koulutustasoon. Esimerkiksi pelkän perusasteen suorittaneiden miehien kohtalainen tai sitä huonompi terveys oli Tampereella 3,5 kertaa yleisempää kuin korkeaasteensuorittaneilla. Koulutusryhmien väliset terveyserot kasvavat yhä. Myös työttömyys indikoi huonompaa terveyden tilaa ja pitkäaikaissairastavuutta. Samaisen kyselyn (2006) tuloksista huomionarvoinen seikka on myös se, että Vaasantien etelänpuoleisella alueella väkivallan tai pelottavien uhkauksien kohteiksi jouduttiin toisiksi useimmiten (7 % vastanneista) koko Tampereella. Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevat Tampereella Lähde UKK & Sotepa/keke. Kunnallisvaalit 2004 Läntisen alueen kouluilla kunnallisvaalien äänestysprosenttien keskiarvo oli 57,2. Se oli hieman Tampereen äänestysprosenttia (55,7% ) korkeampi. Alueen äänestysaktiivisuus vaihteli Lamminpään 63,5 %:sta Tesomajärven n. 53 %:iin. Sosialistiset puolueet saivat äänistä enemmistön Tesomajärvellä ja Ikurissa. Ei sosialististen puolueiden vahvinta aluetta olivat Hyhky, Lamminpää ja Rahola. Kuten muuallakin Tampereella SDP ja Kokoomus olivat selvästi suurimmat puolueet alueella. Vasemmistoliitto oli kolmanneksi suurin puolue äänestysalueilla Hyhkyn koulun äänestysaluetta lukuun ottamatta, jossa vihreät saivat hieman sitä suuremman ääniosuuden. Keskeisiä kysymyksiä: Kuinka vastata ikääntymisen haasteisiin ja kuinka tasoittaa väestön ikäjakaumaa (kaavoitus, palvelut)? Ovatko alueen sisäiset sosioekonomiset erot kaupungin osien kehittymisen kannalta uhka vai voimavara? Lähteet: Tilastokeskus, Statfin tietokanta Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja ja osa alue tilastot Tampereen kaupungin Kartat ja aineistot Tampereen kaupunki Tamperelaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi 2005, SOTE 1/2006 IV FYYSINEN YMPÄRISTÖ Työpaikkarakenne 14

16 Alueella oli vuonna 2004 n työpaikkaa 4. Ylivoimaisesti suurin työllistävä toimiala oli teollisuus, jonka piirissä alueen työpaikoista oli yli 40 %:a. Koko kaupungin teollisuuden työpaikoista n. 20%:a sijaitsi Länsi Tampereella. Julkinen sektori sekä palvelut vastasivat molemmat viidenneksestä työpaikoista. Loput työpaikoista jakautuivat tasaisesti muille sektoreille. Ainoastaan Lentävän suunnittelualuetta 5 voidaan pitää puhtaasti nukkumalähiönä, sillä muilla alueilla työpaikkoja oli verrattain runsaasti. Myllypuron kaupunginosa on lähes asumaton teollisuusalue, jolla toimii yhteensä noin 130 yritystä. Lielahti muodostaa myös merkittävän työpaikkakeskittymän. Yli puolet alueen yksityisen sektorin palvelujen työpaikoista oli Lielahden alueella. Myös kemihierretehdas työllistää merkittävän määrän ihmisiä. Teollisuuden työpaikoista suurin osa oli kuitenkin Tesoman suunnittelualueella. Tätä selittää Myllypuron, Kalkun ja Ikurin alueiden teollisuuskeskittymät. Suurin osa alueen liikenteen ja kuljetuksen työpaikoista sijoittui myös Tesoman alueelle. Myllypurossa sijaitsee suuria huolintayrityksiä. Tesoman suunnittelualueella oli myös suurin osa julkisen sektorin työpaikoista. Niistä suurin osa sijoittuu Ylen Tohlopin toimipisteeseen, Kalkun kuljetusvarikolle ja Tesomajärven palvelukeskuksen toimipisteisiin. Rakentaminen työllisti eniten Raholan alueella. Länsi Tampereella teollisuuden suurimpia yksiköitä ovat Sandvik Mainining and Construction (ent. Tamrock), joka työllisti vuonna 2005 n. 670 henkeä ja oli näin ollen Tampereen seutukunnan kymmenenneksi suurin työnantaja. UPM Raflatack työllisti samana vuonna 475 henkeä. Muita suurteollisuuden toimijoita alueella ovat Metso Minerals ja M real. Tesomalla sijaitsee myös lähes sata henkeä työllistävä pesureita valmistava Tammermatic. Tampereen kaupungin ohella alueelle merkittäviä julkisia työnantaja ovat YLE TV2, jonka Tohlopin toimipisteessä työskentelee 420 henkeä ja Puolustusvoimien materiaalilaitoksen Kalkun kuljetusvarikko, jossa työskentelee 110 henkeä. Alueen päivittäistavara kauppa on keskittynyt Vaasan tien pohjoispuolella Lielahteen ja eteläpuolella Tesomajärven liikekeskukseen. Kalkun Myllypuron alueille ei uudetkaan kaavat anna mahdollisuutta rakentaa kaupan suuryksiköitä. Lielahtea ja Tesomaa kehitetään Tampereen aluekeskuksina. Posteja alueella on ainoastaan kaksi nekin Lielahdessa ja Tesomalla. Kelan toimistoa Länsi Tampereen kummastakaan keskuksesta löydy. Alueella on nimetty lähipoliisi, joka päivystää yhtenä päivänä viikossa Tesomalla. Vielä toistaiseksi Länsi Tampereella toimii Pispalan aluepaloasema. Siitä, missä määrin länsitamperelaiset työskentelevät Länsi Tampereella, ei ole tietoa. Länsi Tamperelaisten ammattijakaumasta ei myöskään ole tietoa. Asuminen Visio: Tampere on vetovoimainen ja viihtyisä asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeiden mukaan kehittyvä asuinkaupunki. Tampereen kaupungin asuntopoliittinen strategia vuosiksi Länsi Tampereen asuntokanta on hyvin vaihtelevaa. Alueelta löytyy niin vanhoja omakotialueita puutarhatontteineen kuin luvun elementtilähiöitä asfalttipihoineen. Viimeisetkin maaseutumaiset alueet alkavat olla rakennettu. Myös ympäristökuntien pellot mm. Siivikkalassa on muutettu omakoti ja rivitaloalueiksi. Sen sijaan alueen luoteisrajojen takaa alkaa vielä sankka metsä, jota tosin paikoittain jo kaavoitetaan. Alueella on kuitenkin vielä jonkin verran rakentamattomia metsä ja viheralueita. 4 Hyhkyn kaupunginosaa lukuun ottamatta. 5 Suunnittelualueet ovat tilastollisia alueita kts. kartta liitteenä 15

17 Asuntoja alueella on yhteensä , näistä vuokralla on 6300 ja kerrostaloissa Vuokraasuntojen osuus oli vuonna 2005 kaupunginkeskiarvoa (40,7) pienempi kaikissa muissa kaupungin osissa paitsi Epilässä ja Tohlopissa. Yli kolmanneksen vuokratalo osuus oli Kalkussa, Ikurissa, Haukiluomassa, Ristimäellä, Lielahdessa, Pohtolassa ja Lintulammella. Lentävänniemen ja Tesomajärven vuokra asunto osuu oli alle viidenneksen mikä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Hyhkyssä, Raholassa ja Kaarilassa. Eniten omistusasuntoja oli Ryydynpohjassa (95%) ja Niemessä (90%). Asuntotyypit vaihtelivat alueella kaupunginosittain. Tesomajärvi edustaa toista ääripäätä se on lähes täysin kerrostaloaluetta pientalojen osuuden jäädessä muutamaan prosentin kymmenesosaan. Alle kymmenys pientaloja 6 oli Hyhkyssä, Epilässä, Ristimäellä, Tohlopissa ja Lentävänniemessä. Toisessa ääripäässä ovat Niemi, Ryydynpohja ja Lamminpää joissa valtaosa taloista on pientaloja. Muilta osin alueella on pientaloja kokokaupunkia (14,7%) enemmän. Nyrkki sääntö, jonka mukaan alueella, jossa on paljon pientaloja olisi myös vähän vuokra asuntoja näyttäisi pitävän täälläkin paikkansa. Sen sijaan käänteisesti ei voida todeta, että alue jolla on paljon kerrostaloasuntoja olisi myös vuokraasumisvoittoista. Tästä säännöstä poikkeuksen muodostavat ainakin Lentävänniemi ja Tesomajärvi. Erityisesti Tesomajärvellä, jonka asukkaiden keski ikä on korkein tulee omistusasuntoja vapautumaan runsaasti. Voidaankin perustellusti pohtia kelpaavatko lapsiperheille ja nuorille aikuisille enää samanlaiset asuinolot kuin 1970, jolloin edellinen sukupolvi muutti Tesomalle. Luonto Vaikka Länsi Tampere on varsin tiuhaan rakennettua on siellä mielenkiintoisia ja arvokkaita luontokohteita. Alueella on kaksi luonnonsuojelualuetta Vaakkolammi ja Myllypuro. Vaakkolammin ympäristössä on suojeltuna yhteensä 8,9 hehtaaria maa ja vesialueita. Alueet vahvistettiin luonnonsuojelualueiksi vuonna Suojelulla pyritään säilyttämään Vaakkolammin monipuolinen lehtoluonto ja kulttuurikasvisto. Alueen kasvisto ja linnusto on monipuolista, vanhojen kulttuurikasvilajien täplittämää lehtoluontoa. Kasveista maininnan arvoisia ovat harvinaiset keltamatara, ketoneilikka ja Pirkanmaalla uhanalainen jänönsalaatti. Vaakkolammilla kasvaa myös metsälehmuksia. Linnuston erikoisuuksiin on kuulunut liejukana, pikkutikka ja alueella on tehty havaintoja valkoselkätikastakin. Lammilla pesii piisameita. Vaakkolammille on vuonna 2004 suunniteltu luontopolku rasteineen ja oppaineen sekä rakennettu pitkospuita ja portaita kulun helpottamiseksi. Myllypuron vuonna 1999 perustettu luonnonsuojelualue kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan sekä Natura ohjelmaan. Alue sijaitsee puronvarressa 3,5 kilometrin matkalla. Suojelualueen leveys vaihtelee 10 ja 350 metrin välillä. Sen kokonaispinta ala on 35,29 hehtaaria. Alueella on erittäin rehevää puronvarsilehtoa. Sen kasvillisuus sekä linnusto ovat todella runsaat. Myllypuron alue on kaunis ja monipuolinen putouksineen ja lähteineen. Myllyporon kaistale on myös ihmisten virkistyskäytössä, merkittävä luonnontilainen keidas. Varsinaisten luonnonsuojelualueiden lisäksi alueella on muitakin arvokkaita luontokohteita. Tohlopin ja Ristinmäen kaupunginosissa sijaitseva Rasonhaan 15,3 hehtaarin alue on vuonna 2006 julistettu WWF:n ja kaupungin välisellä sopimuksella perintömetsäksi. Alue on rehevä lehtomainen kokonaisuus. Sen erikoispiirteenä on sen kallioperä, joka koostuu osittain vulkaniiteista ja konglomeraatista. Geologisesti alue onkin maakunnallisesti merkittävä kohde. Rasonhakaan ja sen ympäristöön on kaupungin toimesta suunniteltu Tohlopin luontopolku. Rasonhaasta on myös löydetty liito oravan papanoita, mikä lisää sen suojeluarvoa. Tampereen ympäristönsuojelu yhdistys on kannanotossaan todennut Rasonhaan suojelualueen riittämättömäksi. Yhdistyksen mukaan sen ulkopuolelle jää merkittäviä luontokohteita. Tohlopin viheralueet ovat olleet yksi kiistellyimmistä 6 Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. 16

18 kysymyksistä Länsi Tampereella. Kantakaupungin yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä erityisesti Katraankadun Sitarinkadun välisistä alueista käytiin kädenvääntöä. Ekologisesti merkittävänä alueena voidaan pitää myös Villilänsaarenpuiston metsäaluetta. Villilänsaarta on aiemmin viljelty ja laidunnettu. Sinne onkin muodostunut poikkeuksellinen monilajinen lehtipuumetsä. Villilänsaari on myös tärkeä virkistysalue. Sen suurimpana uhkana on rakentaminen. Pyhäjärven ranta Villilänniemen ja Raholan puhdistamon välillä on kantakaupungin viimeisiä raivaamattomia ranta alueita. Ranta on linnustoltaan ja kasvistoltaan monimuotoinen. Villilän läheisyydessä myös Mustanvuoren sorakuopan ympäristössä on harjukankaalle tyypillisille lajeille otollinen paikka. Hyhkyn kaupunginosan pyhäjärven ranta alueet ovat myös maininnan arvoinen lehtomainen luontokohde. Vaasantien pohjoispuolella Lintulampi ympäristöineen edustaa harvinaista katoavaa kosteikkoekosysteemiä. Lintulammen ympäristössä tavataan useita toisistaan merkittävästi poikkeavia luontoalueita. Vaikka aluetta on voimakkaasti rakennettu on osa sen kosteimmista alueista säilynyt tyypillisenä suolajistona. Lintulammen alue tarjoaakin kantakaupungin alueelle harvinaisen mahdollisuuden suo ja kosteikkoluontoon tutustumiseen. Lielahdessa sijainneen Niemen sahan entinen kaatopaikka tarjoaa oivan ympäristön kasviharrastajalle. Ilmeisesti sahan kalkkikivijätteen mukana alueelle on kulkeutunut todennäköisesti Virosta Suomessa muuten harvinaisten kasvien siemeniä. Harvinaiset esiintymät löydettiin vasta vuonna Länsi Tampereen halki kulkee Epilänharju. Harju on osittain kaivettu olemattomiin. Harjulla esiintyy kuitenkin edelleen harjuille ja kuiville kankaille tyypillistä lajistoa. Epilänharjun, tai sen mitä siitä on jäljellä, suojelemista on perusteltu myös maisemallisilla arvoilla. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry valitti maakuntakaavaehdotuksesta, vaatien Epilänharjun poistamista taajamatoimintojen aluevarauksesta. Valitus kuitenkin hylättiin. Hylkäystä perusteltiin sillä, että taajatoimintoalue voi sisältää myös paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Aikaisemmin yleiskaavaa valmisteltaessa piiri valitti Pispalanvaltatien Paasikiventien välisen yhteyden rakentamisesta. Tällöin Nokian moottoritien sujuva liikenne voitti harjun luontoarvot. Eläin ja hyönteisharrastajille Länsi Tampere tarjoaa jo edellä mainittujen lintulehtojen (Myllypuro, Vaakkolammi) lisäksi muutaman arvokkaan hyönteiskohteen. Toinen niistä sijaitsee Mustavuoren laskettelurinteen lähimaastossa ja toinen Lamminpään entisellä laskettelurinteellä. Metsiä Länsi Tampereella on yhteensä n. 450 hehtaaria 7, joista vanhoja metsiä (Yli 80 vuotta) alueella on n. 135 hehtaaria eli n. 30%:a. Reuharinsaaren metsät Lentävänniemessä ovat kaupungin vanhimpien joukossa keski iältään 150 vuotta. Vanhoja metsiä löytyy alueen kaikista muista kaupunginosista paitsi pohjoisen pitkään viljellyiltä, teollisuus ja omakotialueilta Lielahdesta, Pohtolasta, Lintulammella ja Ryydynpohjasta sekä idässä tiuhaan rakennetusta Hyhkystä. Alueella on kaksi luonnonmuistomerkkiä, jotka molemmat sijaitsevat Raholassa. Jättikatajankadulla on rauhoitettuna aikanaan suomen suurimman 1997 kaatuneen katajan kanto. Piikahaassa on rauhoitettuna mänty juuristoineen. Alueelta löytyy myös muutama muinaismuisto. Villilän Tapparanmäellä sijaitsee nk. Kuningashauta, joka on komea yli kaksikymmentä metriä kanttiinsa ja lähes viisi metriä korkea kiviröykkiö, joskaan ei olla varmoja onko se luonnonmuodostuma vai ihmisen tekele. Lentävänniemen ja Reuharin alueilla on useita muinaismuistoja. Ne on ajoitettu kivikaudelle, varhaismetallikaudelle ja rautakaudelle. Lentävänniemen muinaismuistot ovat kooltaan vaatimattomampia, mutta historiallisesti varmemmin todennettuja kuin Villilän Kuningashauta. 7 Kalkun linnoituksen puisto ei sisälly lukuun. 17

19 Kalkunvuoren metsät muodostavat myös mielenkiintoisen historiallisen luontokohteen. Alue nousi huomion kohteeksi joitakin vuosia, sitten kun sitä alettiin kaavoittaa asutusta varten. Alue sijoittuu Nokiantien ja Porinradan väliin. Lännessä sitä rajaa Kalkun kehätie, josta se ulottuu itään n. 600 metriä leveänä kaistaleena. Alueen sisään rakennetaan itä länsisuunnassa uusi Kalkunvuorentie metrin etäisyydelle Porinradasta. Kalkunvuorentiestä rakennetaan etelään, alueen keskelle, haarautuva juoksuhaudankatu. Uusi asutus tulee näiden kahden kadun ympärille. Alueelta löytyy vanhoja, muinaismuistolain nojalla rahoitettuja, venäjänvallanaikaisia juoksuhautoja ja niihin liittyviä linnoituksia, sekä tykkitie. Linnoitukset on tarkoitus osittain raivata ja aidata sekä rakentaa alueelle opastettu historiapolku. Osa linnoitteista lähellä Mustaavuorta saatetaan myös ennallistaa. Tykkitien alkuperäinen mukulakivipinta ja ojat kaivetaan esiin ja siistitään. Molemmin puolin Kalkunvuorentietä linnoitteet valaistaan, jotta myös ohikulkijat pääsevät ihastelemaan niitä. Ympäristön tila Visio: Tampere on ympäristönsuojelun kärkikaupunki Tampereen kaupungin ympäristöstrategia Länsi Tampereella on asutuksen lisäksi paljon teollisuutta. Teollisuuden lisäksi päästöjä aiheuttaa Lielahden maakaasuvoimala. Alueen läpi kulkee kaksi valtatietä, jotka aiheuttavat sekä melua että ilmansaasteita. Myös Porin ja Vaasanradat aiheuttavat meluhaittoja. Länsi Tampere sijaitsee pohjavesialueella, jolla on kaksi Tampereen Veden vedenottamoa. Tämän lisäksi Raholassa sijaitsee yksi kaupungin jätevesilaitoksista. Länsi Tampereen harjualueet ovat runsaan radonin alueita. Tampereella ilman laatua mitataan kolmessa pisteessä, joista yksi sijaitsee Länsi Tampereella Lielahdessa. Ilmanlaadun mittaukseen sisältyy rikkidioksidin, hiilimonoksidin (häkä), Typen oksidien (NO ja NO 2 ), leijuman, hengitettävien hiukkasten ja otsonin mittaamista. Rikkidioksidi ei ole enää merkittävä ilmanlaadun heikentäjä Tampereella sillä sen merkittävin lähde teollisuus on onnistunut vähentämään päästöjä (esim. Lielahden kemihierretehdas on siirtynyt käyttämään rikitöntä polttoainetta) myös liikenteessä rikkidioksidin päästöt ovat vähentyneet huomattavasti luvun tasosta rikkidioksidi päästöt ovat supistuneet 1/20:aan. Tampereella pienhiukkasista suuri osa aiheutuu liikenteestä ja katupölystä. Ohjearvot ylittyvät lähinnä keskustassa lumien sulettua. Yksittäisistä hiukkaslähteistä kemihierretehdas on Tampereella neljänneksi suurin. Merkittävää välitöntä terveydellistä haittaa hiukkaspäästöistä läntisellä alueella ei kuitenkaan juuri aiheudu, sillä katupölystä yms. aiheutuvan leijuman suuret hiukkaset eivät juurikaan pääse keuhkoihin asti. Länsi Tampereella suurimman paikallisen haitan aiheuttaa liikenne. Liikenteen päästöistä typen oksidit muodostavat merkittävimmän haitan. Typen oksideilla tarkoitetaan typpimonoksidia ja typpidioksidia. Niiden pitoisuudet ovat suurimmillaan ruuhka aikoina varsinkin talvisin tyynellä pakkassäällä. Suurimmat typpioksidien keskiarvo pitoisuudet ovat vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, etenkin risteyksissä (kartta s. 19). Typpidioksidi aiheuttaa eniten terveyshaittoja lapsille ja astmaatikoille. Luonnossa typen oksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Ne myös happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää. Typpioksidien vuorokausiohjearvoon 8 (70 µg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Lielahdessa %:n luokkaa ja tuntikeskiarvoon (150 µg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet %:a. Kuitenkin suurten 8 Ohjearvot ovat osa ilmansuojelun hallinnollista ohjausta. Niillä ilmaistaan ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ohjearvot on otettava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. 18

20 teiden läheisyydessä arvot ovat tätä suurempia. Liikenteen lisäksi Länsi Tampereella sijaitsee kaksi Tampereen viidestä suurimmasta yksittäisestä typpioksidien tuottajasta. Näiden paikallinen vaikutus on kuitenkin liikennettä huomattavasti pienempi ja se on edelleen pienentynyt sekä kemihierretehtaan että maakaasuvoimalan siirryttyä käyttämään ns. Low NO x polttimia. Alueen asukkaiden onneksi tulevaisuus typenoksidien osalta näyttää valoisalta, muutoin kuin ruuhkaväylien välittömässä läheisyydessä. Ilmanlaatu 2000 ja 2020 Typpidioksidin vuorokausikeskiarvo pitoisuudet vuonna 2000 ja ennuste vuodelle Vuorokausi ohje arvo 70 µg/m 3. Vihreä NO µg/m 3, keltainen NO µg/m 3 ja violetti µg/m 3. Tohlopissa toimivan Abloyn rakennusheloja valmistavan tehtaan raskasmetallipäästöillä on sammalpallomittauksissa todettu olevan vaikutusta tehtaan lähialueen raskasmetallipitoisuuksiin. Kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä on todettu olevan tehtaan ympäristössä taustahavaintopaikkaa enemmän. Tohlopin tehtaalla käytetään myös karsinogeenista trikloorietyleenia liuottimena metalliosien pesussa ennen lakkausta. Trikloorietyleenin käytöstä on ympäristöluvan (3/2007, voimassa toistaiseksi) mukaan luovuttava heti kun korvaava kemikaali löydetään. Haju haittoja Länsi Tampereella aiheuttaa kemihierretehtaan tontilla sijaitseva lingiinitehdas. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta ja Pirkanmaan ympäristökeskus saavat haitoista säännöllisesti valituksia. Tampereen terveys ja sosiaalikyselyssä vuonna 2002 selvisi, että Lielahden alueella hajuhaittoja oli huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Raholassa ja Tesomalla. Lielahti osoittautui Tampereen pahanhajuisimmaksi alueeksi. Lingiinitehtaan ympäristöselvityksen yhteydessä yhdeksän alueellista toimijaa jätti yhteisen muistutuksen ympäristölupahakemukseen. Muistutuksessa ilmaistiin pettymys tehtaan toimintaan hajuhaittojen ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi sekä ihmeteltiin sen välinpitämätöntä asennetta jätevesiä kohtaan. Länsi Tampereen alueen veden ja vesistöjen laatua on selvitetty 1980 luvulta lähtien säännöllisesti. Alueen järvistä suurten järvien lisäksi seurannassa ovat olleet Tohloppi, Tesomajärvi ja Vaakkolammi. Näsijärvi kuuluu Näsijärven Ruoveden alueeseen ja saa vetensä Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reiteiltä. Latvavesistön epäpuhtaudet eivät juuri vaikuta Länsi Tampereen vesistötilanteeseen, sillä Näsijärven länsirannoille kohdistuva kuormitus on lähes yksin omaan metsäteollisuuden jätevesistä ja asutuksen kuormituksesta johtuvaa. Kokonaisuudessaan Tampereen rajojen takainen taustakuormitus on vaikuttanut merkittävästi Näsijärveen. Näsijärven veden laatua Länsi Tampereen rannoilla heikentää voimakkaasti Lielahden kemihierretehdas sekä samalla tontilla sijaitseva aikaisemmin samaan tehtaaseen kuulunut Lingno Techin lingiinituotteiden jalostustehdas luvun alussa, kun Lielahdessa vielä valmistettiin selluloosaa kemihierteen sijaan, Lielahden veden laatu oli enintään välttävä ja tehtaan vaikutukset ulottuivat Aitolahteen asti. Nyt tyydyttäväksi luokiteltu vesialue rajautuu Lielahden alueelle. Ligno Techin tehdas kuului vielä vuonna 2000 maamme suurimpien metallikuormittajien joukkoon. 19

Länsi-Alvari. Toimintakertomus 2015

Länsi-Alvari. Toimintakertomus 2015 Länsi-Alvari Toimintakertomus 2015 Jäsenmäärä ja jäsentietoa Puheenjohtaja Marketta Mäki (Ryydynpohja) Varapuheenjohtaja Ritva Asula-Myllynen (Lentävänniemi) Jäseniä 39 asukkaita 25 yhdistysten ja järjestöjen

Lisätiedot

s~~~ fraur~h- Hannele Kuitunen

s~~~ fraur~h- Hannele Kuitunen P IRKANMAAN M AAKUNTAMUSEO 21.1.2015 DIAR: 500/2014 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL487 33101 TAMPERE Lausuntopyyntönne 17.12.2015 PISPALAN VALTA TIE 74-78,

Lisätiedot

Ylöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574

Ylöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Ylöjärventie 27 837-225(LAMMINPÄÄ)-2020-(7) 837-601(HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Elmar Baderman 1988: Lamminpään yhdyskunta syntyi 1900-luvun alussa Lamminkankaalle

Lisätiedot

Perhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi

Perhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi Perhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi Titta Pelttari LAPE-muutosagentti/projektipäällikkö Pirkanmaan liitto 26.4.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Palveluverkon suunnittelua ohjaavat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016

Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016 Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016 Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016 Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu,

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE 1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen Seinäjoki

Täydennysrakentaminen Seinäjoki Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti

Lisätiedot

NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET

NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 247/2017 10.02.05 47 Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0317 Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0117 Kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Keijo Savola 26.4.2016 suojeluasiantuntija SLL:n Uudenmaan piiri Espoon keski- ja pohjoisosan

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy. 1 NOKIAN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava koskee kiinteistöä 536-418-4-198. Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto ,

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , Liite A OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014, 3.2.2017 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELEISSA 4, 7 JA 12 OAS, Asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd.

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd. LIITE 6 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE ALOITE Asemakaavan muutos 0714 Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Analyysi mittauspisteiden havainnoista

Analyysi mittauspisteiden havainnoista Analyysi mittauspisteiden havainnoista LUONNOS 1 Teiskontien mittauspiste 2 Teiskontien mittauspisteen liikenne 22.5.2018 Teiskontie 22.5.2018 keskustaan päin Koko vuorokauden aikana Teiskontien pisteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖ

TAMPEREEN VÄESTÖ TAMPEREEN VÄESTÖ 31.12.2014 TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUJA/TILASTOT 2015 HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ Tietoyksikkö http://www.tampere.fi/hallintojatalous Tampereen kaupunki Kannen kuva: Opa Latvala Tampere

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA

KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Kalasataman projektialueeseen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

2 KOIVUHARJUN SUURALUE

2 KOIVUHARJUN SUURALUE 19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 449/ / Päätöshistoria. Tekninen lautakunta 9.6.

Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 449/ / Päätöshistoria. Tekninen lautakunta 9.6. Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Asianro 449/10.02.03/2014 8 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) asemakaavan ja siihen liittyvän tonttijaon sekä Korinpunojankadun katualueen osaa ja suojaviheraluetta

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 (6) 5.4.2019 Korttelin 46 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5190 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 22.11.2016 ASEMAKAAVA Halmeen teollisuusalueen laajennuksen eteläosa Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosaa (Tapala), tiloja

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot