Kolmannen kokouspäivän alussa puheenjohtajana toimi Kaarina Suonio. Puheenjohtaja: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 35. puoluekokous jatkuu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmannen kokouspäivän alussa puheenjohtajana toimi Kaarina Suonio. Puheenjohtaja: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 35. puoluekokous jatkuu."

Transkriptio

1 KOLMAS KOKOUSPÄIVÄ 8. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1990 KLO 9.00 Kolmannen kokouspäivän alussa puheenjohtajana toimi Kaarina Suonio. Puheenjohtaja: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 35. puoluekokous jatkuu. Tämä aamu aloitetaan käsittelemällä työjärjestyksen kohtaa Koulutus-, kulttuuri- ja viestintäpoliittiset aloitteet (esitykset ) Puheenjohtaja: Ensimmäiseksi Markus Aaltonen esittelee korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelmaluonnoksen esitys 141. Markus Aaltonen, ole hyvä. Aaltonen, Markus (puoluetoimikunta): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluekokousedustajat! Puoluetoimikunta esittää uuden ohjelman hyväksymistä SDP:lIe korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Ohjelmaluonnoksen on valmistellut puolueen korkeakoulu- ja tiedepoliittinen toimikunta ja siinä kulminoituvat toimikunnan piirissä käydyt kuuden vuoden keskustelut. Ohjelmaluonnos oli piirijärjestöjen käsittelyssä lausunnolla ja lausuntojen pohjalta toimikunta vielä huomattavasti lyhensi ohjelmaluonnosta. Puoluetoimikunta käsitteli ohjelman ja esittää luonnoksen hyväksymistä. Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman painopisteeksi on valittu korkeakoululaitos. Tutkimus- ja tuotekehitystyö on ollut eräs nopeimmin kehittyviä toimintalohkoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän toimintalohkon toimintakyvyn kannalta keskeisin, mutta voimavaroiltaan heikoimmin kehittynyt osa on suomalainen korkeakoululaitos. Korkeakoululaitos kouluttaa suomalaisen tutkijakunnan ja asiantuntijat. Sen piirissä tehty tieteellinen tutkimustyö voi parhaimmillaan arvioida ja kriittisesti tarkastella muualla suoritettua tutkimusta niin sisällön kuin laadun puolesta sekä hahmottaa kokonaisuuksia siitä, minne yhteiskuntamme, luontomme ja käyttämämme teknologia on meitä viemässä. Ohjelman valmistelijoiden käsityksen mukaan koko yhteiskunnan ja etenkin työväenliikkeen kannalta on erityisen tärkeää, että maassamme toimii voimakas alueellisesti tasapainoisesti hajautettu korkeakoululaitos, jonka on kyettävä suoriutumaan tehtävistään, opetuksesta, tutkijan koulutuksesta ja vapaasta tieteellisestä tutkimuksesta nopeasti muuttuvissa oloissa, joissa yliopistoille kasautuu yhä uusia tehtäviä. Valittu näkökulma johtaa korkeakoululaitoksen tarkasteluun 260

2 kokonaisuutena, jonka kaikkia osia on kehitettävä yhteisenä sijoituksenamme tulevaisuuteen. SDP:n kannatus korkeakoulujen piirissä työskentelevien ihmisten parissa on vähäinen. Samoin suuren yleisön käsitys selvitysten mukaan SDP:n kiinnostuksesta ja kyvystä hoitaa korkeakoulutuksen ja tieteen asioita on vähäinen. Ohjelma on pyritty kirjoittamaan analysoivaan ja keskustelevaan sävyyn iskulauseita välttäen. Tämä lähestymistapa sai runsaasti vastakaikua lausuntokierroksella. Ohjelma jakaantuu kahteen osaan, ensiksi pitkähköön analyysiosaan, joka käsittelee yliopistolaitoksen asemaa ja tehtäviä ja toiseksi SDP:n lähiajan tavoitteisiin tällä alueella. Yliopistoilla on omalla toimintalohkollaan valtiota ja kansalaisyhteiskuntaa yhdistävä välittäjän tehtävä. Se kytkeytyy yliopiston perustehtäviin; tutkimukseen ja opetukseen. Meillä kuten muuallakin on pitkään ollut voimistumassa käsitys, jonka mukaan yliopistot ovat osa koulutusjärjestelmää, sen ylin osa. Opetuslaitoksena yliopistot eroavat kuitenkin muista siinä, että opetus perustuu niissä harjoitettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Erityisesti perustutkimuksen alueella yliopistolaitos on korvaamaton. Yliopiston aseman ja tehtävien monijakoisuus ovat luoneet paineita, jotka ovat suunnanneet koko yliopistolaitoksen kehitystä. Suhde yhtäältä valtioon ja toisaalta kansalaisyhteiskuntaan on nostanut esiin kysymyksen yliopistojen riippumattomuudesta niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Samanaikaisesti yliopistolaitos on kuitenkin säilyttänyt perinteisen perustehtävänsä; sivistyksen välittämisen kansallisen identiteetin edellyttämällä tavalla. Ohjelman ensimmäisessä osassa käsitellään pitkään yliopistojen autonomiaa, itsemääräämisoikeutta ja asetutaan puolustamaan sitä, mutta rajataan tämä oikeus myös tarkasti niille alueille, joissa tieteellinen asiantuntemus on tarpeellinen, nimittäin opintojen ja tutkintojen tietosisältöön, tieteen sisältöön ja sen laadun arviointiin ja siihen, mitkä asiat voivat olla tieteellisesti tutkittavissa. Sen sijaan yliopisto ei voi sanella esimerkiksi sitä, mikä on yhteiskunnassa tärkeää ja vähemmän tärkeää, mutta sillä tulee olla oikeus määrittää, voidaanko esiin nousseita ongelmia lähestyä tieteen menetelmin. Lähiajan toimintatavoitteissa käsitellään seuraavia kysymyksiä: opiskeluoikeus ja pääsy korkeakouluihin, korkeakoulujen peruskoulutus, tutkijan koulutus, tieteellinen tutkimus, palvelututkimus, täydennyskoulutus ja tärkeimmät lähiajan toimintakohteet. 261

3 Korkeakoulujen, niiden tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisen edellytyksenä on lähiaikoina, että nuoriso ja ammattikouluehdotuksia lähdetään harkiten kokeilemaan seuraten alalla tapahtuvaa kansainvälistä kehitystä. Tässä yhteydessä on määriteltävä selkeästi yhteistyö ja työnjako korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Henkilökohtainen käsitykseni on, että korkeakoulujen välitutkintojen muodostamista tulisi myös edelleen perusteellisesti selvittää. Korkeakoulujen määrärahoja pitäisi lisätä lakiin perustuen erityisesti tutkimukseen ja tutkijan koulutukseen läpi 90-luvun. Tulisi taata korkeakoulujen toiminnallinen ja taloudellinen riippumattomuus sekä niiden tasapuolinen alueellinen kehittäminen. Tämän rinnalla korkeakouluilta tulee edellyttää selkeän vastuun kantamista tehokkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta, korostaa korkeakouluja kansalaisyhteiskunnan keskeisinä julkisina instituutioina sekä kansallisesti että maan eri osien kehityksen kannalta ja viimein nähdä korkeakoulutus ja tutkimus yhteisenä sijoituksena tulevaisuuteen sekä tehdä tästä johtopäätökset opintotuen kehittämiseen ja muihin uravalinnan olennaisiin tekijöihin. Toveri puheenjohtaja! Näillä ajatuksilla haluan saatella ohjelmaluonnoksen puoluekokouksen käsiteltäväksi. Puheenjohtaja: Kiitoksia Markus Aaltonen ohjelman esittelystä. Ilmoitusasia Puheenjohtaja: Ohjelmavaliokunta I kokoontuu parhaillaan valiokuntahuoneessa, sieltä puuttuu muutama toveri. Nyt aloitamme korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman käsittelyn, mahdolliset muutosehdotukset pyydän kirjallisesti. Esitykseen on pyydetty tähän mennessä viisi puheenvuoroa. Ensimmäinen on Ritva Annala, Satakunnan piiri, ja valmistautuu Anni Sovala, Helsinki. Annala, Ritva (Satakunnan piiri): Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluekokousedustajat! Satakunnan puoluekokousedustajat esittävät, että puoluekokous päättäisi ryhtyä toimenpiteisiin tukeakseen valtion budjettivaroin maakuntia niiden pyrkimyksissä saada luontevaa korkeakoulutoimintaa omille alueilleen. Perusteluiksi esityksille voidaan todeta seuraavaa: SDP:n korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa ohjelmassa korostetaan aivan oikein korkeakouluja kansalaisyhteiskunnan keskeisinä julkisina instituutioina sekä kansallisesti että maan eri osien kehityksen kannalta. Ne paikkakunnat, joille kehittämisresursseiksi on osoitettu 262

4 koko yhteiskunnan ylläpitämiä korkeakoulutoimintoja, ovat muita paikkakuntia menestyksellisemmin selviytyneet elinkeinoelämän rakennemuutoksesta. Korkeakoulutoiminnot vetävät puoleensa sekä yrityksiä että ihmisiä. Valtion varoilla hoidettu korkeakoulutoiminta merkitsee sijaintialueen erittäin merkittävää ulkopuolista kehityspanosta. Vailla korkeakoulutoimintoja olevat maakunnat ovat tiedostaneet korkeakouluopetuksen alueellisen merkityksen. Eräät niistä ovat ryhtyneet oman rahoituksen turvin huolehtimaan alueensa kehittämisedellytyksistä osoittamalla varoja korkeakoulutoimintojen synnyttämiseen. Esimerkiksi Satakunnassa mm. Porin kaupunki on jo sitoutunut käyttämään korkeakoulutoimintojen kehittämiseen 32 miljoonaa markkaa. Tällainen panostus ei kuitenkaan ole mahdollinen ilman, että muun palvelutuotannon resurssit supistuvat. Muiden palveluiden vähentäminen ei voi taas tulla kysymykseen alueilla, joilla rakennemuutos on aiheuttanut poikkeuksellisen mittavia ongelmia. Korkeakouluopetusta on siis maakunnissa kehitettävä ensisijaisesti valtion varoin, ja se pitäisi selvästi todeta myös SDP:n tavoiteohjelmassa 90- luvulle. Kiitos. Puheenjohtaja: Käsitänkö oikein, että ehdotat tätä kohtaa täydennykseksi ohjelman kohtaan loppuun? Asia on selvä. Sitten Anni Sovala, Helsinki ja hänen jälkeensä Jukka Lehto, Mikkeli. Sovala, Anni (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! SDP:n korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa ohjelmassa korostetaan tieteen autonomiaa ja viisaasti todetaan autonomiaa uhkaavat taloudelliset intressit. Kansalaisyhteiskunta ei kuitenkaan luovuta valtion kautta keräämiänsä resursseja tieteelle vastikkeetta. Ohjelmassa on kirjattu toiminnallinen periaate. Politiikka ja tutkimus muodostavat yhdessä käsityksen ongelmien kiireellisyys- ja tärkeysjärjestyksestä, ja yliopisto itse vapaasti toteaa, mitä ongelmia voidaan tieteellisesti tutkia sekä määrittelee tutkimusta ohjaavat laatukriteerit, hyvä näin. Kansalaisyhteiskunnan jäseninä meillä on oikeus vaatia yliopistojen ja korkeakoulujen sisäiseltä elämältä reiluja pelisääntöjä. Autonomian vastapainona tutkimusyhteisön täytyy voida toimia demokraattisesti, ei hierarkkisesti ja kaikilla sen jäsenillä tulee olla tiedeyhteisön kansalaisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi tulee yliopistojen hallinnon ja toiminnan professorivaltaisuutta vähentää, laajentamalla yliopistojen virkakirjoa. Erityisesti tarvitaan vasta väitelleille nuorille tutkijoille ja dosenteille virkoja, jotka mahdollistavat kokopäivätoimisen tutkimustyön. Helsingin Yliopiston muista yliopistoista ja korkeakouluista poikkeava Venäjän vallan sortovuosina muotoutunut hallinto tulee uudistaa kaikkia yliopiston hen- 263

5 kilöstöryhmiä tyydyttävällä tavalla. SDP:n tulee tukea yliopiston tutkijoiden opetus- ja avustavan henkilökunnan sekä opiskelijoiden demokratisoitumisvaatimuksia. Ehdotan, että ohjelmakohtaan "Tärkeimmät lähiajan toimintakohteet" tehdään seuraavat lisäykset. Kehittämisedellytysten ensimmäisen kohdan loppuun lisätään: Ammattikorkeakouluja tulee sijoittaa eri puolille maata ja pitää perusteena tasapuolisia koulutuspalveluja. Omina lisäedellytyskohtina kaksi seuraavaa: - Helsingin yliopistossa demokratisoitumiskehitys saatetaan muiden korkeakoulujen tasolle. - Taidekorkeakoulujen tilahankkeet toteutetaan viipymättä. Siirrän valiokuntatyöskentelyyn useita pienempiä muutosehdotuksia. Puheenjohtaja: Tämä ohjelma ei mene valiokuntatyöskentelyyn enää, ellei ole erityistä tarvetta, joten kaikki muutosehdotukset pitäisi tehdä tässä. Sovala, Anni: Edellisten lisäksi kannatan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan opiskelijoiden taloudellisen aseman pikaista konkreettista korjaamista. Jatkuvan koulutuksen periaate korostaa avoimen korkeakouluopetuksen sekä jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä ja resurssointia. En pidä tarkoituksenmukaisena oman erillisen tutkinnon kehittämistä avoimen korkeakoulun yhteyteen. Sen sijaan ns. välitutkintojen palauttaminen tai uudelleenkehittäminen voisi olla perusteltua. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana on Jukka Lehto, Mikkeli, ja Pauli Kivipensas, SONK, valmistautuu. Lehto, Jukka (Mikkelin piiri): Esittäisin muutosehdotukset tähän kakkoskohtaan SDP:n lähiajan tavoitteet ja siinä kohtaan kuusi seuraavanlainen teksti: Täydennyskoulutus. Korkeakoulujen toisiaan täydentävä ammatillinen täydennyskoulutus ja avoin korkeakouluopetus toteutettavat osaltaan korkeakoulujen yhteiskunnallista tehtävää. Koulutuksen alueella avoin korkeakouluopetus antaa virikkeitä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen myös niille, joilla eri syistä ei nuorena ole ollut mahdollisuutta korkeakouluopintoihin. Ammatillinen täydennyskoulutus on varteen otettava menetelmä. Yhteiskunnan rakennemuutoksen ennakoimisessa ja sen vaatimien yhteiskunnallisten ja ammattikäytäntöjen muuttamisessa ammatillinen täydennyskoulutus pohjautuu nykyisin liiaksi maksukykyisen kysynnän mukaan. Yhteiskunnallisesti ja koulutuspoliittisesti tärkeää muuta täydennyskoulutusta on tuettava riittä- 264

6 vässä määrin julkisella rahoituksella, jotta täydennyskoulutuksella on edellytykset hoitaa yhteiskunnallisen palvelun tehtävä. Avoin korkeakouluopetus on korkeakoulujen oleellinen ja tärkeä tehtävä. Avoimen korkeakouluopetuksen valtakunnallista tarjontaa on laajennettava ja monipuolistettava. Opiskelumahdollisuudet on tuotava työssä käyvien kansalaisten ulottuville soveltamalla uusia etäopetusmenetelmiä ja uusia viestintävälineiden mahdollisuuksia. Osallistumista avoimeen korkeakouluopetukseen on helpotettava opintovapaajärjestelmän kehittämisellä. Avoimen korkeakouluopiskelun kautta on avattava väylä tutkinto-opiskeluun saakka. Kansalaisten kannalta on ensiarvoisen tärkeää parantaa tasavertaisen täydennyskoulutuksen avulla kansalaisten yhteiskunnallisia, ammatillisia ja hallinnollisia vaikutusmahdollisuuksia. Tämä edellyttää opintososiaalisen tukijärjestelmän tuntuvaa parantamista. Tasa-arvotavoitteen kannalta on tärkeää kehittää myös avoimen korkeakouluopiskelun valmentavaa ohjausta ja neuvontaa. Kohtaan 7, "Tärkeimmät lähiajan toimintakohteet" teksti: "Korkeakouluille myönnetään riittävät määrärahat avoimen korkeakouluopetuksen ja tasaarvoisen ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen!' Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana on Pauli Kivipensas, SONK, ja Mikko Sedig, Varsinais-Suomi, valmistautuu. Kivipensas, Pauli (Suomen Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Olen tämän työryhmän jäsen, joka on ohjelman tehnyt. Jos nyt jollakin läsnäolijoista jäi sellainen tuntu tuon luettuaan, ettei korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta ymmärrä mitään, niin vastuu siitä on minunkin. Jaottelussa on ennen tavoitteita pohdiskeltu kansalaisyhteiskunnan, yliopiston ja ehkä myös valtiovallan rooleja. Se on hieman hankala ajatustapa, miten meidän kansalaisten tavoitteet välittyisivät yliopistojen päätöksentekijöiden tai sitten jonkun parlamentaarisen päätöksentekokoneiston kautta yliopiston tavoitteeksi. Ohjelma pyrkii tasapainottelemaan sillä välillä, eikä sano asiasta mitään. Jos ohjelma olisi ollut sosialidemokraattinen, tässä olisi voinut ilmaista kansalaisten tavoitteet ehkä paremmin kuin Suomen vajaan kahdentuhannen professorin, jolloin ne menisivät parlamentaarisen järjestelmän kautta perille. Toinen, mitä tässä ohjelmassa paljon pohditaan, on yliopiston autonomia. Yliopiston autonomia professoreitten ja joidenkin korkeiden virkamiesten puheissa tarkoittaa sitä, että valtiovallalla ja meillä kansalaisilla on oikeus ja velvollisuus 265

7 antaa rahaa ja mielellään paljon korkeakoulujen käyttöön, jonka jälkeen heillä on autonomia tehdä mitä he haluavat. Meillä on oikeus luottaa siihen, että he tekevät parhaat mahdolliset päätökset. Mitään muuta tämä ohjelma ei sano. Toisin sanoen tämä ei anna mitään kontrolli- taikka ohjaavia valmiuksia valtiovallalle. Meidän professorikunta voi tehdä täysin vapaasti päätöksiä sekä tutkimuksesta että koulutuksesta. Koulutuksesta ohjelma ei sano juuri mitään. Lähiajan tavoitteissa - kohdat 2 ja 3, peruskoulutus, joka siis on tätä normaalia maisteri-kandidaattitutkintoa ja kohta 3 tutkijankoulutus - ei halaistulla sanallakaan puhuta kansainvälisten tutkintojen vastaavuudesta, vaikka se on kansainvälisen yhdentymis- kehityksen myötä ensiarvoisen tärkeää ja ensimmäinen kysymys siinä vaiheessa, kun mitataan onko suomalaiset ammattimiehet, jotka tulevat korkeakoulusta - korkeakouluammattimiehet - ammattimiehiä myös ulkomailla. Se ei näyttäisi nyt sosialidemokraattista korkeakoulu- ja tiedepoliittista ajattelua kiinnostavan 1990-luvulla. Sitten täällä puhutaan tieteellisestä tutkimuksesta. On tietysti niin, ettei minulla eikä muillakaan ole valmiuksia arvostella tieteellisen tutkimuksen tavoitteita ja toteutumista. Ehkä on niin, että tiedemieskoulutuksessa on jotakin sellaista, joka ei meille maallikoille aina avaudu. Viidennen ja kuudennen kohdan asiat ovat uusia ja mielenkiintoisia. Niissä on palvelututkimus, jolla yliopisto yrittää saada ulkopuolista rahaa. Se tarkoittaa, että ne yritykset, joilla on rahaa, eli esimerkiksi joku Nokia Oulusta ostaa tekniikan lisensiaatti- ja tohtorikoulutusta, mikä tapahtuu siten, että yliopistot maksavat pohjarahan, eli varsinaisen koulutusrahan ja yritys maksaa vain sen lisän, mikä tästä tilauksesta johtuu. Toisin sanoen teidän ja minun veromarkoilla koulutetaan Nokian erikoisammattimiehiä. Sanon tämän ehdotuksen, jota en saa esittää, kun ei ole esitysoikeutta. Tämän keskustelun - ehkä sosialidemokraattisen keskustelun - tasosta kertoo se, että tämän tyyppinen ohjelma olisi ollut keskimäärin hyvä 1980-luvulla, ehkä luvun lopussa. Tämä on selvästi huonompi kuin kahdella muulla pääpuolueella ja se, että emme ole silti kiinnostuneet edes valiokunnassa tätä käsittelemään, on jossakin määrin valitettavaa. Ohjelmassa ei sanota mitään sellaista, mitä tarvitsisi hävetä, kun ei tässä juuri mitään sanota. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Me juuri totesimme, että kun muutosehdotuksia on tullut näin runsaasti, osa niistä on vielä teksteinä aika pitkiä, lähetämme nämä muutosesitykset valiokuntaan. Ohjelmavaliokunta II saa nämä käsiteltäväkseen. Pyydän, että sen jäsenet valmistautuvat kokoontumaan välittömästi ja että ohjelmavaliokunta kakkosen puheenjohtaja Esko Riepula ottaa tämän asian hoitaakseen. 266

8 Me jatkamme keskustelua ja katsotaan, mitä muutosehdotuksia vielä mahdollisesti tulee. Seuraavana on Mikko Sedig, Varsinais-Suomi, ja valmistautuu Antti Viinikka, Helsinki. Sedig, Mikko (Varsinais-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Peruskysymyksen osalta tämä tiede- ja korkeakoulupoliittisen ohjelman luonnos on oikeaan osunut. Sen sijaan tämän hetken polttavin kysymys, täydennyskoulutus on kuitattu hämmästyttävän kevyesti, jopa ylimielisesti. Luonnoksen hengessä on muutenkin tutkimuksen osuus ehkä korostunut koulutukseen nähden. Vaikka korkeakoulutasoisen opetuksen lähde on tiukasti tutkimukseen perustuva aines, niin SDP:n koulutuksellisten tasa-arvopyrkimysten ja kansalaisyhteiskunnan luomisen edellytysten kannalta on kuitenkin tieteellisen tutkimuksen tuloksen välittäminen eli koulutus tärkeintä. Täydennyskoulutusta ei ole nähty sellaisena SDP:n tavoitteiden kannalta merkittävänä voimavarana, jota se kuitenkin on. Kun korkeakoulujen perustutkintokoulutukseen pääsemiselle on työväenliikkeen kasvateilla tällä hetkellä esteenä taloudelliset rajoitteet ja sosiaalisten virikkeitten niukkuus, niin täydennyskoulutuksessa nämä esteet eivät ole yhtä merkittäviä. Täydennyskoulutuksessa kysymyksessä on aikuisopiskelija, jolla useimmiten on taloudelliset edellytykset koulutukseen ja elämänkokemuksen myötä tulleita runsaita sosiaalisia virikkeitä. Käytännössä korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten koulutettavat ovat suurelta osin myös muita kuin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Täydennyskoulutus ansaitsee luonnoksessa esitettyä perinpohjaisempaa tarkastelua myös siksi, että se on tulevaisuudessa erittäin nopeasti kasvava koulutuksen osa-alue. Kasvun perusta on tieteellisen tiedon nopea uusiutuminen ja sen välitystarve. Luonnoksessa tulee korostuneesti esille se, että korkeakoulut pyrkivät täydennyskoulutuksella hankkimaan erillistuloja tarkoituksena ns. liikevoiton saaminen. Tällä kaiketi tarkoitetaan sitä, että korkeakoulujen täydennyskoulutus ohjautuu tällä hetkellä liian voimakkaasti koulutusmarkkinoiden maksuvoimaisesta kysynnästä. Tämä onkin osittain totta. Se muodostaa SDP:n perimmäisiin tasaarvotavoitteisiin nähden jonkinmoisen tiede- ja korkeakoulupoliittisen ongelman. Korkeakoulujen täydennyskoulutuksen keskeisimmiksi tavoitteiksi tulisi asettaa kansalaisten omaehtoisen kouluttautumismahdollisuuden tosiasiallinen toteuttaminen. Tämä merkitsee sitä, että monipuolisen koulutustarjonnan ohella on aktivoitava kansalaiset kädestä pitäen käyttämään täydennyskoulutusta. On murrettava uusin motivoimiskeinoin tämän hetken käytäntö, jossa täydennyskoulutukseen etupäässä hakeutuvat ne, joilla on koulutusta jo muutenkin. 267

9 Kannatan täällä tehtyä esitystä, joka koskee kohdan 6 muuttamista koskien täydennyskoulutusta ja osittain kohdan 7 ensimmäistä virkettä. Jätän kannattamani esityksen kirjallisena. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Nyt meillä on se jo kaksi kertaa kirjallisena. Ohjelmavaliokunta II kokoontuu välittömästi tämän keskustelun päätyttyä. Seuraava puheenvuoro on Antti Viinikalla, Helsinki, ja Kalevi Olin, Keskisuomi, valmistautuu. Viinikka, Antti (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja. Mielestäni laadittu ohjelma kelpaa erittäin hyvin toiminnan pohjaksi. Toki tässä on paljon kehittämistä ja parantamista, ja niihin edelliset puhujat ovat täällä jo kiinnittäneet huomiota. Yliopiston ja korkeakoulun tehtävä nyky-yhteiskunnassa on avautua yhteiskuntaan. Täällä ensimmäinen puhuja viittasi siihen, että alueellisilla korkeakouluilla on ollut tärkeä merkitys maakuntien kehittäjänä. Näin on. Juuri tämä korkeakoulun ja maakunnan, korkeakoulun ja yhteiskunnan välinen monipuolinen vuorovaikutus täytyy kaikilla tavoin turvata. Siihen ohjelma tarjoaa mahdollisuudet, ja sen puolesta meidän sosialidemokraattien täytyy kaikin tavoin toimia. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen on tärkeää. Siinä ohjelmaluonnos esittää etenemistä kuitenkin varovasti. Kannatan myös varovaista linjaa. Erityisesti haluan painottaa, että meidän tulisi välttää pienten yksiköiden perustamista kullakin alueella. Ammattikorkeakouluista tulisi saada opetussisällöltään varsin laaja-alaisia, ja esimerkiksi kaupan ja tekniikan nykyiset opistot sopisivat yhden ammattikorkeakoulun pohjaksi. Tärkeintä kuitenkin on se, että ammattikorkeakouluja ei lähdetä perustamaan pelkistä aluepoliittisista syistä paikkakunnille, joilta nyt puuttuu normaali korkeakoulu. Tällä tietenkin, jos näin meneteltäisiin, vaarannamme sen, että nuorilla olisi tasapuolisesti eri puolilla maata mahdollisuus päästä ammattikorkeakouluihin. Toivonkin, että ohjelmamme saa näiltä osin tarkennusta. Puutteena pidän myös Anni Sovalan tapaan sitä, että taidekorkeakoulujen asema ja toimintaedellytysten varmistaminen on jäänyt ohjelmassa liian vähälle. Korkeakoulujen on annettava opetusta, jota myös aikuiset voivat työn ohella käyttää hyväkseen. Täällä kiinnitettiin huomiota avoimen korkeakoulun voimakkaaseen kehittämiseen. Kannatan tältä osin tehtyä ehdotusta samoin kuin Anni Sovalan kaikkia ehdotuksia. Toveri puheenjohtaja! Omalta osaltani viitaten siihen, mitä puhuin korkeakoulu- 268

10 jen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta, mielestäni sivun 253 viimeiseen ranskalaiseen viivaan voitaisiin tästä pieni maininta ottaa lisäämällä siihen pari kolme sanaa "alueellisen kehityksen edistäjänä". Jätän tämän esityksen toveri puheenjohtajalle. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Kiitoksia, Antti Viinikka. Seuraava on Kalevi Olin, Keskisuomi, ja Markku J. Jääskeläinen, Uusimaa, valmistautuu. Olin, Kalevi (Keski-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja! Haluaisin kiinnittää kokouksen huomiota tässä asiakirjassa kolmeen kohtaan. Ensinnäkin, kannanotto on käyttökelpoinen. Se on laadittu hyvin ja se antaa mahdollisuuden hyvinkin jäntevälle korkeakoulu- ja tiedepolitiikan edistämiselle. Toiseksi havaintoja, jotka liittyvät taustoihin. Voisi korostaa, millä tavalla tänä päivänä tulisi ylioppilastutkintoa arvioida. Esitykseni on, että ylioppilastutkinto nykyisellään sietäisi jo siirrettäväksi pois käytännöstä. Se ei vastaa tarkoitustaan, koska lähes kaikille opintoaloille järjestetään pääsykokeet ja sitä kautta sisäänottotestaus hoidetaan muulla tavoin. Toinen kohtani liittyy ammattikorkeakouluihin, joista todetaan kannanotossa, että niihin tulee harkiten siirtyä. Ehkä tulisi korostaa kokeilun kautta siirtymistä, koska ammattikorkeakoulu järjestelmänä saattaa asettaa myös tiedekorkeakoulujärjestelmän jonkin verran kyseenalaiseen asemaan. Kolmas huomioni liittyy korkeakoulujen väli tutkintoihin. Kannanotossa ei selkeästi tuoda julki sitä, mitä mieltä sosialidemokraatit ovat tästä asiasta. Opiskelijat näyttävät haluavan välitutkinnon myöntämistä ja mielestäni tätä asiaa pitäisi myöskin tutkia. Kun olen kuunnellut muutamia puheenvuoroja, olen todennut, että siitä on aikaa, kun näin asiantuntemattomia puheenvuoroja olen korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta kuullut. Jos esimerkiksi sosialidemokraatit ovat sitä mieltä, että yliopistoihin tarvittaisiin enemmän kontrollia, pyydän vain käymään talon sisällä, jolloin havaitsee hyvin nopeasti, että juuri kontrollia ja valvontaa siellä on ja siitä pitäisi päästä eroon. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraava on Markku J. Jääskeläinen, Uusimaa, ja Leena Luhtanen, Uusimaa, valmistautuu. Jääskeläinen, Markku (Uudenmaan piiri): Minä kyllä jatkan näitä asiantuntemattomien puheenvuorojen sarjaa, koska itse en ole korkeakoululaitosta sisältäpäin päässyt millään tavalla katselemaan. Näen hyvänä, että korkeakoulupoliitti- 269

11 nen ohjelma käsittelee ammattikorkeakoulu-uudistusta siten, että siinä käsitellään ja korostetaan erityisen paljon opetuksen sisällöllistä puolta. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että täällä hyvin monissa puheenvuoroissa on tuotu esille ammattikorkeakoulu-uudistuksen hallitun etenemisen merkitys. Haluaisin tehdä tätä koskevan lisäysehdotuksen ohjelmaan. Minua hieman pelottaa se, että kun tällainen varsin mittava uudistus viedään läpi, on hyvin vähän puhuttu siitä, kuinka huolehditaan opettajavoimista uudessa koulutusjärjestelmässä. Ei ole nimittäin niin, että teknillisistä opistoista tai kauppaopistoista pelkästään nimenmuutoksella muodostuu toimivia korkeakouluja ja niiden opettajista tulee yhdellä hallinnollisella päätöksellä päteviä. Edelleen, että yliopistosta tulevilla muutamilla luennoitsijoilla hoidetaan tämä opetuksen pätevyys. Olisi syytä huolehtia, että tämä opettajavoima kaikkiaan olisi pätevää ja että ammattikorkeakouluihin niiden luonteen mukaisesti voitaisiin hankkia opettajavoimia myöskin korkeakoululaitoksen ulkopuolelta ja huolehtia heidän pedagogisesta pätevyydestään. Tähän kohtaan Yliopistoista korkeakouluiksi -luvun loppuun esittäisin lisäystä, että ammattikorkeakoulu-uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajakoulutukseen. Käytän myöskin tilaisuutta hyväkseni kannattaakseni Anni Sovalan tekemiä esityksiä erityisesti taidekorkeakoulujen kehittämisen osalta. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana on Leena Luhtanen ja Raimo Väyrynen valmistautuu. Luhtanen, Leena (Uudenmaan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvä kokousväki! Heti aluksi pyydän saada kannattaa Markku Jääskeläisen tekemää esitystä. Minusta on hyvin ansiokasta se, että kokousväelle on valmisteltu korkeakouluja tiedepoliittinen ohjelma. Sen aika on nyt mitä suuremmassa määrin. Täällä on tehty ohjelmaan runsaasti hyviäkin korjausehdotuksia. Omasta puolestani esitän vain joitakin yleisiä näkökohtia. Toteaisin ensiksi, että ohjelma on siten kirjoitettu, ettei se aukea lukijalle kunnolla edes muutamankaan lukukerran jälkeen. Tällaisena se ei voi olla ohjenuora tavalliselle puolueen jäsenelle. Pahoin pelkään myös, että ohjelma ei puhuttele riittävästi edes sellaisia ihmisiä, jotka itse toimivat suomalaisessa korkeakouluja tiedeyhteisössä, niin toivottavaa kuin se olisikin. Mielestäni korkein opetus ja tutkimus on nähtävä osana yhteiskuntaa siten, että 270

12 molemminpuoliselle vuorovaikutukselle on hyvät edellytykset. Opiskelu korkeimmassa oppilaitoksessa, niissä annettava opetus ja myös tieteellinen tutkimus on valtaosaltaan tavallista proosallista, inhimillistä toimintaa, jota ei mielestäni tulisi mystifioida ja piilottaa minkäänlaisen autonomian sumuverhon taakse. Tässä ohjelmassa käsitellään uskomattoman paljon autonomiakysymyksiä, olkoonkin, että olen samaa mieltä puhujan kanssa, joka totesi, että yliopistolle tulee antaa omaa päätösvaltaa. Puolueemme kannalta tärkein tosiasia on, että maassamme esiintyy vielä huomattavaa taloudellista, alueellista ja sivistyksellistä eriarvoisuutta, joka heikentää mm. työväestön ja alempien sosiaaliryhmien lasten koulutusmahdollisuuksia myös korkeakoulussa. Helsingin Sanomat otsikoi pari päivää sitten näyttävästi pääkirjoituksessaan, että vanhempien koulutuksella mitattuna opiskeluerot ovat maassamme jopa kasvaneet. Meidän puolueemme ohjelmallisena tavoitteena tulee olla edelleen tämän eriarvoisuuden poistaminen. Tästä syystä koulutusväylien avaamiseen, rekrytointiin, opiskeluoikeuksiin tulee kiinnittää ohjelmassa erityisen suurta huomiota. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Raimo Väyrynen, Helsinki ja Marjatta Vehkaoja, Vaasa, valmistautuu. Väyrynen, Raimo (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja! Minun on helppo jatkaa siitä, mihin Leena Luhtanen lopetti. Koulutus on Suomessa ollut todellista tasa-arvoa lisäävä tekijä, mutta tämä tehtävä ei ole suinkaan loppuun saatettu. Kuten Leena totesi, yliopistoihin rekrytoiminen edelleenkin on pitkälle vanhempien sosiaalisesta taustasta kiinni. Tässä suhteessa on tuntuvasti parantamisen varaa. Tasa-arvonäkökulman haluaisin liittää keskusteluun ammattikorkeakouluista, joista on täällä käytetty useita järkeviä puheenvuoroja. Tuntuu siltä, että ammatillisia korkeakouluja järkevästi kehittämällä ennen kaikkea koulutuspoliittisista näkökohdista, voitaisiin taata uudenlainen ja tasa-arvoisempi koulutusväylä. Me tiedämme, että Suomessa on paljon perheitä, jossa korkeampaa opetusta ei arvosteta. Sen merkitystä ei ehkä ymmärretä tai yleensä elämän olosuhteista johtuen se ei yksinkertaisesti avaudu lapsille todellisena koulutusväylänä. Ammattikorkeakoulu saattaisi tässä suhteessa lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eivät ole, eivätkä saa olla kilpailevia instituutioita. Ohjelmassa aivan järkevästi todetaan, että ne ovat erillisiä koulutusväyliä. Tämän tosiseikan myöntämisen täytyy myös merkitä sitä, että nykyisten yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoiminnan kehittämisen edellytyksiä 271

13 ei heikennetä ammattikorkeakoulujen luomisen kautta. Ammattikorkeakouluja täytyy lähteä kehittämään ennen kaikkea keskiasteen oppilaitosten tasoa nostamalla. Minulla on täällä pieni muutosesitys, joka liittyy ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen väliseen voimavarojen jakoon. Jätän sen tänne. En ryhdy sitä tässä lukemaan. Kiitos. Puheenjohtaja: Pyydän, että muutosesitys luetaan, ellei se ole pitkä. Väyrynen: Puheenjohtajan sana on laki. "Ammattikorkeakoulujen kehittämisen täytyy merkitä keskiasteen oppilaitosten valikoivaa kehittämistä eikä saa johtaa varsinaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoiminnan edellytysten heikkenemiseen." Puheenjohtaja: No niin, kyllä sen kehtasi lukea. Kiitos. Sitten on Marjatta Vehkaoja, Vaasa, ja Mirva Heino, Satakunta, valmistautuu. Vehkaoja, Marjatta (Vaasan piiri): Meillä on esillä korkeakoulu- ja tiedepoliittinen ohjelma. Se edustaa tietysti tavoitteita, mutta tällä hetkellä käytännön tilannetta edustaa hallituksen pöydällä oleva esitys Vaasan yliopiston perustamisesta. Haluan tässä yhteydessä käyttää asiasta puheenvuoron, koska tässä myöskin testataan sosialidemokraattien kykyä hoitaa käytännön asiaa. Alueelliselta näkökannalta on erittäin tärkeää, että saamme Vaasaan yliopiston eli korkeakoulun statuksen nostetuksi nimenomaan yliopistotasolle. Mutta Vaasan lääni tarvitsee kaksikielisen yliopiston. Sellaista se ei kuitenkaan näytä saavan edes pitkällä aikavälillä, jos RKP:n tai ministeri Taxellin tahto toteutuu niin kuin esitetty on. Tässä asiassa on harjoitettu ennen kuulumatonta painostusta, joka on tullut esiin sillä tavalla, että ministeri on uhannut, että hän ei esittele asiaa, ellei maakunnan päässä luovuta kaksikielisen yliopiston tavoittelusta, ja tämä on aika merkillinen asia. Tämä on ihan avointa keskustelua, uhkailua pidetään jopa luonnollisena. Voiko Suomessa 90-luvulla tapahtua näin? Kun nyt on saatu vaiennettua alueellista puolta, sen jälkeen onkin ollut helppo todeta, että Taxell toteuttaa vain korkeakoulujen autonomista tahtoa, jotka nyt ovat joutuneet luopumaan nimellisesti kaksikielisyydestä. Katsonkin, että autonomia-ajatus on mennyt aivan liian pitkälle. Ohjelmapaperissahan käsitellään samaa aihetta. Uskon, että tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää piirtää oikeaan kohtaan raja, mihin autonomia ulottuu, ja missä yleiset syyt ja korkeakoulupoliittiset asiat ovat niin paljon painavampia, ettei ratkaisuja voi perus- 272

14 telia autonomialla. Demokratiaa ei ole se, että yksi mies tai pieni puolue voi sanella näissä asioissa. Toivon, että sosialidemokraatit turvaavat hallituksessa Vaasan yliopiston statuksen, lakiesityksen läpiviemisen, mutta samalla huolehtivat siitä, että RKP:n toiveet suomen-ruotsalaisen yliopistohallinnon kohdalla eivät toteudu. Nimittäin, jos näin kävisi, myös pitkällä tähtäyksellä olisi luovuttava kaksikielisestä yliopistosta, joka ei voi olla yhteensopiva ajatus niiden ideoiden kanssa, mitä meidän ohjelmaesityksessäkin on; luoda riittävän voimakkaita yksiköitä ja joissa on myöskin tulevaisuuden näkymiä. Emme tarvitse mitään pikkuisia yksiköitä, vaan tarvitsemme voimakkaita yliopistoyksiköitä. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Mirva Heino, Satakunta, ja Brita Nykänen, Suomen Ruotsalainen Työväenliitto, valmistautuu. Heino, Mirva (Satakunnan piiri): Arvoisa puheenjohtaja, hyvät toverit! Haluan kannattaa Ritva Annalan tekemää esitystä, jossa SDP ryhtyy toimenpiteisiin alueellisen korkeakouluopetuksen kehittämiseen valtion budjettivaroin. Kiitos. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Brita Nykänen, Suomen Ruotsalainen Työväenliitto ja Risto Sänkiaho, Pohjois-Häme, valmistautuu. Nykänen, Brita (Suomen Ruotsalainen Työväenliitto): Hyvä puheenjohtaja, hyvät toverit! Vaasan lääni tarvitsee kaksikielisen yliopiston. Se malli, jota me haluamme, tarkoittaa suomenkielistä ja ruotsinkielistä opetusta samassa yliopistossa. Vaasassa on jo erillisiä opetusyksiköltä eri korkeakouluista, mutta ne ovat kukin erillisinä liian heikkoja pystyäkseen aikaansaamaan riittävän laajaa ja monipuolista tutkimus- ja muuta toimintaa, joka kuuluu yliopistoon. Vaasan läänin on pakko kehittyäkseen saada uutta korkeakouluopetusta jo olemassa olevien lisäksi. Nykyinen opetusministeri ei välittänyt antaa esitystä, jossa Vaasan lääni saisi uutta korkeakouluopetusta. Esityshän on pelkkä hallintomalli. Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen siitä, että puoluetoimikunta on ottanut kantaa ja tukee Vaasan läänin kehityspyrkimyksiä. Lääni on vaikeuksissa ja kokee rakennemuutosta, joka ei ole hallittavissa. Tuntuu siltä kuin olisimme, tai mehän olemme tällä hetkellä Suomen kehitysaluetta. Koulutaso on maan keskiarvon alapuolella, veroäyrin hinta kunnissa maan korkeimpia. Siis kaksikielinen yliopisto Vaasaan, pelkät hallintomallit eivät riitä. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Risto Sänkiaho, Pohjois-Häme, Eino Ketola, Uusimaa, valmistautuu. Sänkiaho, Risto (Pohjois-Hämeen piiri): Ensinnäkin tahtoisin kannattaa Väyry- 19-pöytäkirja 273

15 sen tekemää ehdotusta ammattikorkeakoulusta, koska tämä ammattikoulutus on todella semmoinen, johon sosialidemokraattien pitäisi kiinnittää hyvin suurta huomiota tämän ohjelman ja muidenkin ohjelmien yhteydessä. Toisaalta sitten pari asiaa täällä keskusteluun nousseista asioista, elikkä ylioppilastutkinnoista ja välitutkinnoista. Olen sitä mieltä, että ylioppilastutkinnossa pitäisi olla valtakunnallinen standardi, koska monien selvitysten, koulutuspoliittisten ja koulutussosiologisten tutkimusten mukaan tietyllä koulutuksen tasolla pitäisi olla valtakunnalliset yhteiset mittarit. Jos ei niitä ole, joudumme koulutusjärjestelmään, jossa on hyvin paljon eritasoisia kouluja. Tämä ei ole tasaarvon mukaista. Sosialidemokraattiselle puolueelle on kuitenkin tasa-arvo yksi peruspäämääristä, joten se pitäisi säilyttää. Korkeakoulujen välitutkintojen osalta, joista on myös aloitteita tehty puolueosastojen taholta, painottaisin uudenmuotoisiin välitutkintoihin siirtymistä sen vuoksi, että kansainvälinen yhteistoiminta vaatii meiltä niitä. Tällä hetkellä yliopistoilla on aika laajaa ja laajenevaa kansainvälistä vaihtoa eri yliopistojen kesken. On hyvin ongelmallista, kun meiltä opiskelijat lähtevät näihin muihin korkeakouluihin ilman mitään välitutkintoja, he ovat vähän niin kuin high-school dropoutteja. Kansainvälistyminen, josta muutenkin on jo moneen otteeseen puhuttu, on sellainen tekijä, joka meidän tulisi näissä ohjelmissa ottaa selvemmin mukaan kuvaan. Tämän vuoksi tulee tehdä uudentyyppiset välitutkinnot myös Suomen korkeakouluihin. Täällä on vaadittu myös tiukempaa kontrollia korkeakouluihin, mutta muuten olen sitä mieltä, että on kiva, kun on näitä akateemisia suojatyöpaikkoja. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Eino Ketola, Uusimaa, ja sitten Maire Paavola, Suomen Ruotsalainen Työväenliitto. Ketola, Eino (Uudenmaan piiri): Helsingin yliopiston asema on tämän hetken kuuma kysymys. Meillä on tässä maassa suunnilleen yhden reilumman kaupungin kokoinen väestö, joka on hajautettu pitkin metsiä ja joka kylässä täällä on jonkinlainen yliopisto, joista monet ovat onnistuneet tunkeutumaan maailmalle kiitettävällä tavalla. Mutta tosiasia on se, että meillä on riittävä väestöpohja kunnollisen yliopiston ylläpitämiseen ainoastaan Etelä-Suomessa. - Kiitoksia ihanista kommenteista. Helsingin yliopistolle, olipa se sitten kuinka vanhoillisesti hallittu tahansa, on annettava sellaiset kehitysedellytykset, ettei Suomi katoa tieteelliseltä maailmankartalta. On aivan turha kuvitella, että provinssiyliopistoissa pystyttäisiin tekemään ilman keskinäistä hyvää yhteistyötä koko maan yliopistojen kesken mitään niin merkittävää, joka ylittäisi meidän kansalliset rajamme. 274

16 Esittäisin toivomuksen, kun asia menee vielä valmistavaan valiokuntaan, että Helsingin yliopistolle 350-vuotisjuhlavuonna annettaisiin huomiota. Sen merkitys on meidän valtakuntamme kannalta melkoinen. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Sitten on Maire Paavolan vuoro. Paavola, Maire (Suomen Ruotsalainen Työväenliitto): Arvoisa puheenjohtaja! Yliopistojen ja korkeakoulujen autonomia on se, johon Vaasan läänissä on törmätty, kun lääni pyrkii saamaan ja haluaa saada kaksikielisen yliopiston. On aivan oikein, kuten tässä korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että näkökulma yliopistolaitoksen tarkasteluun on kokonaisuus, jonka kaikkia osia on kehitettävä yhteisenä sijoituksena tulevaisuuteen. Näin ollen korkeakoulujen merkitystä alueellisen kehityksen kannalta on myöskin tähdennetty. Vaasan läänin kehityksen kannalta on tärkeää todellakin kaksikielisen yliopiston saaminen lääniin. Vaikka alueellinen näkökohta tässä asiassa on painava ja se on tullut edellisissä puheenvuoroissa esiin, vähintään yhtä painavat ovat myöskin ne korkeakoulu- ja koulutuspoliittiset syyt, joiden vuoksi vaadimme kaksikielistä yliopistoa Vaasan lääniin. Uusi kaksikielinen yliopisto antaisi aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehittää jo olemassa olevia opetusyksikköjä läänissä. Nyt erillisenä ja eri korkeakoulujen alaisena ei siihen ole mahdollisuuksia. Tärkeää on kuitenkin, että todella saamme uutta korkeakouluopetusta sen lisäksi mitä siellä on, eikä pelkästään hallintomallia, jota meille on tarjottu. Vaasan yliopisto, Vasa universitet voisi muodostua uudeksi pohjoismaisesti suuntautuvaksi yksiköksi. Lääkäripula ja juristipula koettelee myös Vaasan lääniä, ja se on syytä ottaa huomioon. Kiitos. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraava puheenvuoro Arja Puurulalla, Uusimaa. Puurula, Arja (Uudenmaan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Tässä korkeakoulupoliittisessa ohjelmassa, joka minun mielestäni on harvinaisen pohdiskeleva ja perusteellinen osa verrattuna moneen muuhun asiaan tämän kokouksen yhteydessä, haluaisin ottaa vielä korostetummin esille opettajankoulutuksen aseman korkeakouluissa. Peruskoulu- ja luokanopettajakoulutus siirrettiin reilu kymmenen vuotta sitten yliopistojen yhteyteen. Kun olemme puhuneet siitä, miten peruskoulu toteutuu, ja tuolla eräässä aikaisemmassa puheenvuorossa oli selvä virhe sen suhteen, että peruskoulu olisi onnistunut lisäämään tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa - sillä se ei pidä paikkaansa, vaan peruskoulu ei ole onnistunut päätehtävässään - tämä johtaa suoraan ajatukseen, että opettajankoulutusta on tehostettava, jotta sitä kautta tietyt ajatukset ja toimintamallit kouluissa muuttuisivat. 275

17 Opettajankoulutus on tällä hetkellä erittäin vaikeassa tilanteessa. Se on kuristuspannassa taloudellisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opettajankoulutusyksikössä ovat opetusryhmien koot nousseet kahden viimeisen vuoden aikana siten, että henkilökohtainen yksilöllinen opetus tai edes pienryhmäopetus ei ole enää mahdollista. Opettajat joutuvat luennoimaan yli 200 opiskelijan ryhmille, ja istumapaikkoja luentosaleissa ei enää riitä kaikille opiskelijoille. Toivoisin, että opettajankoulutuksen resurssointia pohdittaisiin tämän kohdan yhteydessä tarkemmin ja täydennyskoulutukseen ja poikkeuskoulutukseen, sen opettajavoimiin ja tilakysymyksiin panostettaisiin valtion puolelta enemmän. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Nyt on käytetty kaikki pyydetyt puheenvuorot korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta ohjelmasta. Ohjelma voitaneen lähettää muutosesityksineen ohjelmavaliokunta II:n käsittelyyn, josta se palaa aikanaan takaisin saliin. Lähetetään. Puheenjohtaja: Ehdotan, että jatkamme aloitteiden käsittelyä. Koulutuspoliittisiin aloitteisiin on myös tulossa muutosesityksiä, jotka mahdollisesti kannattaa lähettää valiokuntaan. Koetamme käydä nämä aloitteet nopeasti lävitse. Ehdotus hyväksyttäneen. Hyväksytään. Aloite 142, SDP:n määriteltävä kantansa geenimanipulointiin Kohtaan ei ole pyydetty puheenvuoroja toistaiseksi. Avaan keskustelun. Keskustelu päättyy. Puoluetoimikunnan lausunto hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. 276 Tieteen ja teknologian merkitys yhteiskunnan kehityksessä on ollut huomattava. Tieteen eettiset kysymykset ovat samalla selkeästi nousseet esille. Tutkimusetiikan kysymyksiä on runsaasti pohdittu tiedeyhteisön piirissä ja tähän keskusteluun on SDP jäsentensä välityksellä osallistunut. Puoluekokous katsoi, että tätä keskustelua tulee laajentaa myös tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tieteen etiikan kysymykset ovat varsin monimuotoisia ja liittyvät tieteellisen toiminnan kaikkiin vaiheisiin ja kaikkiin tieteisiin. Biologisten tekniikoiden valtava kehitys on nostanut esille myös uusia suojeltavia arvoja, kuten esimerkiksi ihmisen perimän loukkaamattomuus. Ehdotonta kannanmäärittelyä tällä nopeasti muuttuvalla alalla ei tässä vaiheessa voida suorittaa.

18 Puheenjohtaja: Aloite 143, Yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinto palautettava Ensimmäinen puheenvuoro Sakari Tahvanaisella, Pohjois- Karjala, ole hyvä! Seija Vuorenpää, Pohjois-Karjala, valmistautuu. Tahvanainen, Sakari (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Puhun enempi toisten suulla kuin omallani tai ainakin toisten ajatuksia. Joensuun Työväenyhdistyksen naistoverit ovat tämän aloitteen takana. Heistä useammilla on ylempi korkeakoulututkinto, mutta he väittävät, että välitutkinnon poistaminen on selvästi heikennys, ja juuri naisten kohdalla sen palauttaminen olisi tärkeätä. Naisilta jää monesti opiskelu kesken kai näistä biologisista syistä. Sen vuoksi se pitäisi palauttaa tutkintojen joukkoon. Siinä ei menetettäisi mitään. Esitän, että puoluekokous päättäisi, että vain ensimmäinen kappale puoluetoimikunnan esityksestä hyväksyttäisiin ja toiseksi kappaleeksi tulisi "Puoluekokous yhtyy aloitteeseen". Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seija Vuorenpää! Vuorenpää, Seija (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Kannatan Sakari Tahvanaisen ehdotusta. Puheenjohtaja: Koska tämä kysymys liittyy aivan kiinteästi korkeakoulu- ja tiedepoliittiseen ohjelmaan ja siitä tehtiin ehdotus myös ohjelman kohdalla, aloite ja muutosehdotus lähettäneen ohjelmavaliokunta II:een. Lähetetään. Puheenjohtaja: Aloite 144, Opintotuki Ensimmäisen puheenvuoron on pyytänyt Sai Väyrynen, Uusimaa, valmistautuu Tarja Tenkula, Vaasa. Väyrynen, Sai (Uudenmaan piiri): Hyvät toverit! Melkein jokainen opiskelija tuntee ainakin nahassaan tai mahassaan, ettei opintotuki riitä, ei sitten niin millään. Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat ovat tehneet aloitteen, joka puuttuu kahteen erittäin tärkeään seikkaan, opiskelijoiden velkaantumiseen ja opintotukirahaston perustamiseen. Tällä hetkellä opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka jokapäiväinen leipä ostetaan lainarahalla. 277

19 Kuten tiedetään, pankit ovat yhä edelleen kiristämässä otettaan opintolainoista ja sitä myötä myös opiskelijoista. Tämähän kurjistaa opiskelijan elämää entisestään. Opintorahaston perustaminen voisi vapauttaa pankin torpparuudesta. Puoluetoimikunta on antanut varsin viisaan ja mieltä lämmittävän vastauksen tähän aloitteeseen, mutta jotta tämä olisi konkreettisempi ja voisimme myös tämän puoluekokouskauden jälkeen vaatia puoluetoimikuntaa vastuuseen teoistaan, teen tähän päätökseen lisäysehdotuksen, joka tulee nykyisen päätöksen loppuun. Se kuuluisi näin: "Puoluetoimikunta pitää ehdotusta opintotukirahaston perustamisesta selvittämisen arvoisena ja edellyttää sen lisäksi opintotuen nostamista opintorahaosuutta lisäämällä siten, että opintoraha on vähintään puolet koko opintotuesta." Puheenjohtaja: Kiitoksia. Tarja Tenkula! Tenkula, Tarja (Vaasan piiri): Pyydän saada kannattaa Sai Väyrysen tekemää lisäysehdotusta aloitteeseen numero 144, sillä opiskelijajärjestöt ovat jo pitkään vaatineet opintorahaosuuden korottamista 50 prosenttiin koko opintotuen määrästä. Mielestäni se on erittäin oikeutettu vaatimus. On väärin, että nuoret ihmiset, jotka tänä päivänä opiskelevat suuren osan elämästään, joutuvat tekemään sen velaksi. Mihin tämä johtaa? Eikö ole aivan virheellistä ja väärin, että nuoret ihmiset opetetaan velkakierteeseen ja tällaiseen virheelliseen elämäntapaan jo heti nuorena! Puheenjohtaja: Kiitoksia. Keskustelu aloitteesta 144 päättyy. Muutosehdotus lähetetään ohjelmavaliokunta II:een. Ehdotan, että keskeytämme hetkeksi asiakohdan käsittelyn ja annamme puheenvuoron puheenjohtaja Pertti Paasiolle. Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Rafael Paasio -mitali Erkki Raatikaiselle Paasio, Pertti (puheenjohtaja): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Sallittaneen pieni matkamuisto. Olin syksyllä 1966 Nuorten Kotkain kansainvälisen liiton edustajana Tokiossa ja sain sinne sähkeen Helsingistä pidetystä puoluekokouksesta. Sen oli lähettänyt äitini, joka sanoi, että "Puheenjohtaja faija, puoluesihteeri Raatikaisen Eki." Tuosta alkoi muuan kausi Sosialidemokraattisen Puolueen historiassa, joka meille - joku sanoi, että minä olen 30-lukulainen, mutta kyllä minussa sen verran T;8

20 60-lukulaista on, että Erkki Raatikaisen puoluesihteerikausi oli hyvin merkittävä innoituksen lähde, aatteellinen lähde, kun hän sanoi, että valtakunta tarvitsee enemmän sosialismia. Sitten hän murtuneena miehenä joutui toteamaan, että sosialismi tuntuu olevan niin kuin luuranko kaapissa, ja hän joutui taas murtuneena miehenä toteamaan, että tämä onkin brittiläinen vertaus, joka ei käykään suomalaiseen kuvaan. Se tarkoitti nimittäin jotakin siihen suuntaan, että englantilaisella aatelissuvulla oli erään esi-isän luuranko kaapissa. Kaikki tiesivät, että se oli siellä, mutta kukaan ei halunnut siitä puhua. Ja sosialismi oli suomalaisessa yhteiskunnassa ja Sosialidemokraattisessa Puolueessakin vähän tuon tyyppinen asia. Siitä syntyi sitten tämä sosialismin luuranko, joka on hyvin epäaito ilmaus. Muistan kun Erkki Raatikainen Turun Yliopistolla aikanaan aloitti puheenvuoron, hän sanoi, että hyvät toverit, arvoisat herrat porvarit, ja me olimme kovin innostuneita! Erkki Raatikainen on keskuudessamme tänään. Hän on ehtinyt täyttää pyöreän luvun vuosikymmeniä. Kuten tiedämme, vaatimattomana miehenä hän ei isompia juhlia halunnut viettää. Mutta kun tämä tilaisuus nyt on, ilmoitan sinulle, toveri Erkki Raatikainen, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimikunta on päättänyt myöntää sinulle Rafael Paasio -mitalin tunnustukseksi poikkeuksellisen pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen hyväksi, ja asianomaiset allekirjoitukset. Toivon, Erkki, että voit tulla vastaanottamaan tämän mitalin. Meidän myrskyisät suosionosoituksemme. Tiedämme, että aatteellisesti vahva panoksesi on puolueen käytettävissä edelleen. Raatikainen, Erkki (Uudenmaan piiri): Hyvät toverit! Ja tähän se puheen alku päättyy tällä kertaa tässä tilanteessa. Olen kuitenkin sangen ylpeä siitä, että me yhä käytämme tuota ilmaisua "toverit". Se on työväenliikkeelle ominaisen keskinäisen läheisyyden ilmaisu. Tämä on minulle nyt 8. puoluekokous tai oikeastaan 10., jos lasketaan mukaan ne kaksi kokousta yli 35 vuotta sitten, jolloin puolueen pää-äänenkannattajan edustajana seurasin puoluekokouksia. Millä tavalla tämä kokous mahdollisesti poikkeaa edellisistä? Aatteen hehkua luultavasti on hiukan vähemmän kuin joskus aikaisemmin. Tuota luurankoa ei tässä kokouksessa paljon ole näytetty, ja luurankomieskin on vähän pysytellyt taka-alalla. Aimo Kairamo arveli, että muita sosialisteja ei olekaan kuin Saimaan norppa ja hän. 279

21 Mutta ehkäpä kuitenkin jotakin meissä kaikissa on siitä työväenliikkeen perinteestä, henkisestä, moraalisesta, eettisestä perinteestä, josta tämä puolue on kohonnut sangen merkittävään asemaan maamme yhteiskuntaelämässä. Kyllä se aatekin sieltä kohoaa. Ehkä nyt tällä erää siitä ei niin paljon puhuta, koska olemme itsekin hiukan hämmennyksissämme täysin aiheettomasti kommunismin romahduksen tähden. Pauli Burmanin kanssa olimme kesällä 1968 Tshekkoslovakian tapahtumien yhteydessä Sosialistisen Internationaalin kokouksessa Kööpenhaminassa, ja kyllä siellä jo totesimme, että se on kommunismin moraalinen romahdus. Me totesimme sen oman liikkeemme taholta jo silloin, eikä sosialidemokratialla ole mitään syytä kantaa taakkaa siitä romahduksesta. Meillä on oma aatteemme ja ajatusmaailmamme, ja kyllä se vielä kohoaa esille työväenliikkeen rikkaasta perinteestä, jossa on käyttämättömiä alueita. Me puhumme talouspolitiikasta, yhteiskuntapolitiikasta, korkeakouluista kuten äsken, käytännön poliittisista asioista, mutta on käyttämättömiä, perinteeseemme kuuluvia piirteitä ja niitä on erityisesti moraalin ja etiikan suunnalla työväenliikkeen vahvassa henkisessä taustassa. Viime aikoina ei kovin monia yltiöpäitä ole ollut, jotka ovat näitä asioita nostaneet esille, mutta yhden mainitsisin. Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen tunnettu henkilö, entinen liittokansleri Helmut Schmidt kirjoitti jokin aika sitten - häntä ei suinkaan kukaan epäille mistään äärivasemmistolaisesta haihattelusta - että työväenliikkeen henkisen, moraalisen taustan ja tulevaisuuden näkymän tuosta taustasta lähtien muodostaa hänen käsityksensä mukaan kolme seikkaa: Ensinnä vapaus. Vapautta on kahta lajia, vapaus jostakin ja vapaus johonkin. Työväenliikkeen vapauskäsite on vapautta jostakin, ahdistuksesta, pelosta, tuskasta, köyhyydestä, kaikesta sellaisesta, joka on leimannut kapitalistista yhteiskuntaa ja porvarillista elämänkäsitystä. Me olemme epäluuloisempia vapauteen kaikkeen mahdolliseen, vapauteen toisten ihmisten hyväksikäyttämiseen, vapauteen sortoon toisia ihmisiä kohtaan, kansoja kohtaan jne. Meidän vapautemme on vapautta jostakin, ei niin suuressa määrin vapautta kaikkeen mahdolliseen. Toinen seikka, jonka hän nosti esille, oli yhteistyökyky. Työväenliike ja sosialidemokratia on yhteistyöliike tavoitteittensa, päämääriensä toteuttamiseksi. Me tiedämme, että on toimittava kansakunnan keskuudessa, valtioiden kesken koko maailman laajuisesti yhteistoiminnassa, jotta saavutettaisiin sitä, mitä me haluamme. Entä kolmas seikka? Marx ja Engels ovat luultavasti nyt hiukan taka-alalla. Tässä kokouksessakin eräässä puheenvuorossa mainittiin, että he kuuluvat menneisyyteen. Eurooppalainen kulttuuriperinne sisältää kuitenkin monia muita ajatte- 280

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Korkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016

Korkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016 Korkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016 Ehdotus 1/2 Korkeakoulut voisivat päätöksellään järjestää niiden tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakouluseminaari 1.2.2012 Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto Lapin yliopisto Nykytila Yliopistot yliopistolain alaisia säätiöitä tai julkisoikeudellisia

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN SMTS 20.11.2013 Tina Wessman Eettinen asiamies tina@romedia.fi Aiheita tänään: Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN:in toimintaa ohjaava säännöstö Käsittelyprosessi

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi?

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi? OPETUSMINISTERIN TAPAAMINEN 2 14.9.2012, klo 13.30 14.45 EDUSKUNTATALO, HELSINKI Läsnä: Opetusministeri Jukka Gustafsson Opetusneuvos OKM Elise Virnes Hirvonen Maija, AEO ry, JAMK AOKK Kekki Kimmo, AEO

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Nykyinen rahoitusmalli musiikin laajassa oppimäärässä ei ole epäselvä => ei muutostarvetta - yleisen oppimäärän toimintaa ei

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot