MIKÄ ON LAATUA LAPSILLE - PERUSOPETUKSEN MERKITYS KOULUTUSPOLITIIKASSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKÄ ON LAATUA LAPSILLE - PERUSOPETUKSEN MERKITYS KOULUTUSPOLITIIKASSA?"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 2/2004 MIKÄ ON LAATUA LAPSILLE - PERUSOPETUKSEN MERKITYS KOULUTUSPOLITIIKASSA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden "Mikä on laatua lapsille perusopetuksen merkitys koulutuspolitiikassa?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat kansleri Kari Raivio Helsingin yliopistosta, ylijohtaja Aslak Lindström Opetushallituksesta, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuskeskuksesta, tietokirjailija Kalevi Kantele sekä projektipäällikkö Leevi Launonen Psykocenteristä. Kommenttipuheenvuoron esittivät rehtori Jorma Lempinen Suomen Rehtorit ry:stä, FT Pirjo Hiidenmaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, puheenjohtaja Petja Orre Lukiolaisten liitosta ja kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen. Tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät Jouni Välijärven ja Kalevi Kanteleen alustuksia lukuun ottamatta kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYS Oppimisen ja koulutuksen haasteet säilyykö Suomi kilpailukykyisenä? Kansleri Kari Raivio, Helsingin yliopisto Opetussuunnitelmat muuttuvat miten ja milloin? Ylijohtaja Aslak Lindström, Opetushallitus Turvallisen kasvuympäristön merkitys oppimiselle Projektipäällikkö Leevi Launonen, Psykocenter, Jyväskylän yliopisto Kommenttipuheenvuorot Opettajien odotukset Rehtori Jorma Lempinen, Suomen Rehtorit ry Vastaako oppikirja tulevaisuuden haasteisiin? FT Pirjo Hiidenmaa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Oppilaan näkökulmasta Puheenjohtaja Petra Orre, Lukiolaisten liitto Lainsäätäjän visio Kansanedustaja Säde Tahvanainen, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja

4 Kansleri Kari Raivio Helsingin yliopisto OPPIMISEN JA KOULUTUKSEN HAASTEET SÄILYYKÖ SUOMI KILPAILUKYKYI- SENÄ? Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat, vaikka tämän tilaisuuden pääotsikko on Mikä on laatua lapsille perusopetuksen merkitys koulutuspolitiikassa, minun otsikkoni on vähän väljempi, Oppimisen ja koulutuksen haasteet säilyykö Suomi kilpailukykyisenä? Minun näkökulmani on yliopistonäkökulma, ja se on siinä mielessä perusteltu tässä asiayhteydessä, että yliopistoilla on aika iso vastuu, ei pelkästään omasta lakisääteisestä tontistaan, eli tutkimuksesta, siihen perustuvasta ylimmästä opetuksesta ja nuorison kasvattamisesta, vaan meillä on myös vastuu koko muun koulutusketjun opettajien kouluttamisesta. Näin ollen se, mitä yliopistoissa tehdään ja kuinka hyvin yliopistot voivat, heijastuu koko koulutusjärjestelmään. Siksi tarkastelen yliopistojen tilannetta tällä hetkellä Suomessa ja niiden kilpailukykyä, muut puhujat ovat paljon viisaampia muun koululaitoksen osalta. Yliopistoihin kohdistuu tällä hetkellä sekä ulkoisia että sisäisiä muutospaineita. Ulkoisia paineita tulee kotimaassa lähinnä julkisen talouden taholta. Perusrahoitustilanne yliopistoissa ollut jo vuosia kireä, ja jos pitkän päälle asioita katsoo vaikka kuinka optimistisena, niin tuskinpa se merkittävästi siitä kohenee. Meidän täytyy miettiä, millä lailla yliopistolaitos rahoitetaan tulevaisuudessa. Ikärakenne muuttuu, ikäluokat pienenevät, ja tulee keskeisiä kysymyksiä siitä, kuinka iso osa mistäkin ikäluokasta pitäisi kouluttaa missäkin portaassa. Koulutustaso yleisesti ottaen koko ajan nousee, ja se vaikuttaa pohdintaan, kuinka pitkälle suomalaisia nuoria pitäisi kouluttaa. Kysymys on aktuelli esimerkiksi tohtorien koulutustarpeen osalta. Myös aluepolitiikka vaikuttaa sisäiseen päätöksentekoomme yliopistolaitoksen kehittämiseksi. On realiteetti, että kansainvälinen kilpailukyky ja aluepoliittiset näkökohdat eivät aina ole kovin helposti yhteen sovitettavissa. Meillä on edelleen koulutuksen epätasa-arvoa siinä mielessä, että yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tausta on vino huolimatta siitä, että opetus on ilmaista. Ne jotka ovat huolissaan koulutuksellisesta demokratiasta voisivat kiinnittää tähän näkökohtaan huomiota. Syrjäytymisvaara uhkaa nuoria, jotka eivät älyä ottaa opiskelua tosissaan yläaste- ja lukiovaiheessa. On mietittävä, miten syrjäytymisuhassa olevien kanssa pärjätään. Kansainvälisiä paineita tulee Euroopan unionin taholta, jossa harmonisoidaan hyvällä vauhdilla tutkintojen rakenteita. Toivottavasti ei sentään mennä sorkkimaan tutkintojen sisältöjä, joka jääköön meidän omaan päätöksentekoomme. Markkinavoimat jylläävät myös tutkimuksessa ja ylimmässä opetuksessa. Monessa maassa ollaan aikamoisessa pinteessä yliopistolaitoksen yksityistämisen, lukukausimaksujen jne. kanssa. Globalisaatio on muuttanut yliopistojen kilpailukentän maailmanlaajuiseksi ja siihen täytyy jollakin tavalla reagoida. Teknologia etenee. Kaikkein vaikeimpia asioita julkisen organisaation

5 näkökulmasta on päättää siitä, kuinka paljon pitäisi panostaa ICT-teknologiaan. Järkevää vastausta en ole tähän saanut. Faktahan on, että siihen voi panostaa ihan niin paljon kuin vain rahaa maailmassa painetaan. Yhtenäiskulttuuri joukkotiedotuksen ja massaviihteen muodossa uhkaa yliopistojen yhtä keskeistä vastuualuetta, joka on niiden sivistystehtävä ja kansallisesta kulttuurista huolehtiminen. Mutta sisäisiinkin muutospaineisiin on yliopistojen jollakin lailla reagoitava. Tiede kehittyy mielenkiintoisella tavalla kahteen suuntaan. Toisaalta perinteinen, etenkin luonnontieteissä, jalääketieteessä vallinnut suuntaus, että tiedetään enemmän ja enemmän yhä pienemmästä ja pienemmästä alueesta, eli reduktionistinen suuntaus, on saanut vastapainokseen vaatimuksen monitieteisestä, poikkitieteisestä lähestymisestä suuriin tutkimusongelmiin, ja näiden yhteensovittaminen ei ole helppoa. Opiskelutyylit ovat muuttuneet. Se on osittain myös kulttuurikysymys, sillä opiskelijat eivät ole tänä päivänä samanlaisia kuin vuotta sitten. Kilpailu on tullut joka portaaseen, sekä sisäinen että ulkoinen kilpailu, ja yksi kilpailun kentistä on ulkopuolinen rahoitus, josta yliopistot ovat entistä enemmän riippuvaisia. Kilpailu hyvistä opettajista ja hyvistä opiskelijoista alkaa olla jo realiteetti, ja kaiken kaikkiaan kansainvälistymisen ongelmat ja haasteet on jollakin lailla kohdattava. Jos ajatellaan sitä kenttää, missä Suomi kilpailukykyään mittaa, niin Euroopan yliopistolaitoksen tilanne ei ole kovin kehuttava. Se on hajanainen, löytyy noin hyvin erilaista yliopistoa, joista pääosa ei oikeastaan tänä päivänä kykene siihen perustutkimustehtävään, joka yliopistoilla meillä on katsottu olevan. Eurooppa panostaa tutkimukseen selvästi vähemmän kuin Yhdysvallat ja Japani, vaikka Suomi on tässä poikkeus Ruotsin kanssa. Tutkijoilla on huonot palkat, hallintorakenteet ovat jäykkiä, eteenpäin meno varsinkin nuorilla tutkijoilla on vaikeaa, urakehitys huonoa ja yritteliäisyyden henki monesti eurooppalaisista yliopistoista puuttuu. Ne ovat vähän leipääntyneitä ja virkamiesmäistyneitä. Se on selvästi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Yksi seuraus tästä ongelmakentästä on merkittävä aivovuoto Yhdysvaltoihin. Kun amerikkalaisten yliopistojen uusista professorinimityksistä viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50 % on ei-amerikkalaisia, niin voi ymmärtää, kuinka siellä hyödynnetään merkittävää aivopotentiaalia, jonka toiset ovat kouluttaneet ja kustantaneet. Tällä hetkellä EU:n komission selvityksen mukaan USA:ssa toimii noin eurooppalaista tutkijaa, joista vain 13 % on ilmoittanut aikovansa joskus palata Eurooppaan. Tilanne ei ole hyvä. Suomen osalta emme ole ihan yhtä kurjassa jamassa. Meillä tutkimusrahoitus on laskennallisesti kunnossa, jos katsotaan bkt-osuutta. Siitä vain julkisen rahoituksen osuus on liian pieni. Jos Nokia otetaan pois, niin valitettavasti emme voi kehua tutkimusrahoituksemme tasoa. Infrastruktuurit ovat koko lailla järjestyksessä, vaikka yliopistojen perusrahoitus on kuralla, jos sitä verrataan eurooppalaiseen ja globaaliseen keskitasoon. Ne parannukset, joita perusrahoitukseen on saatu, eivät riittävästi kompensoi jälkeenjääneisyyttä. Meillä on edelleenkin liian jäykkä virkarakenne yliopistoissa, akateemisia pätkätöitä tehdään tuhansien pääasiassa nuorten ihmisten voimalla, ja he ovat tosi ahtaalla. Kansainvälistymisen osalta meidän pääongelmamme on, että aivotuonti on minimaalista. Tämä on itse asiassa pahempi pulma kuin aivovienti. Kyllähän me joitakin hyviä tutkijoita menetetään ulkomaille, mutta suhteellisen vähän. Sen sijaan se tosiasia, että vain 1,8 % suomalaisesta tutkijakunnasta on ulkomaalaisia, eli EU:n toiseksi pienin osuus Portugalin jälkeen, osoittaa, että jotakin mättää meikäläisessä kansainvälistymisessä.

6 Tutkimuksessa pärjäämme suhteellisen hyvin, suhteellisesti ottaen. Jos katsotaan vain tutkimusjulkaisujen lukumäärää, niin emme sijoitu kovin häävisti, sillä Suomi edustaa vain 0.9 % maailman julkaisuvolyymistä. Samoin jos katsotaan suomalaisten julkaisuihin tehtyjen viitteiden kokonaislukumäärää, niin emme oikein hyvin pärjää johtuen maamme pienestä koosta. Mutta kun nämä suhteutetaan väkilukuun, niin suomalaisella tutkimuksella ei ole mitään häpeämistä. Suomi sijoittuu tällaisessa vertailussa selvästi edellä esimerkiksi Britanniaa, USA:ta ja EU:n keskiarvoa. Eli pärjäämme suhteellisesti ottaen hyvin siihen nähden, montako meitä on. Suomen tieteessä on selviä vahvuusalueita, kun niitä tarkastellaan julkaisujen määrän ja niiden vaikuttavuuden eli impaktin perusteella. Kärkipäässä ovat ekologia, ympäristötutkimus, neurotieteet ja kliininen lääketiede määrällisesti ja laadullisesti katsoen. Mikään tieteen suurvalta me varsinaisesti emme ole, mutta sen mitä teemme, teemme suhteellisen hyvin. Ongelma on todellakin se, että emme saa houkuteltua ulkomaalaisia tutkijoita ja myöskään muita aivotyöntekijöitä Suomeen. Opiskelijoiden keskuudessa tätä asiaa on selvitelty sekä Cimon että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toimesta, ja kysytty miksi ne, jotka tulevat Suomeen, tulevat tänne ja miksi ne, jotka eivät pysy täällä, lähtevät pois. Selvästi kiinnostavin tänne houkutteleva tekijä opiskelijoiden näkökulmasta on saada hyvä tutkinto ja päästä hyvälle uralle siitä eteenpäin. Suomen koulutustaso tunnetaan korkeaksi, monella perhesiteet vetävät tänne. Hyvä tapa rekrytoida ulkomaalaisia tutkijoita voisi siis olla lähettää kauniita nuoria naisia tai salskeita nuoria miehiä ulkomaille tuomaan sitten mukanaan näitä toivottuja maahanmuuttajia. Jotkut tulevat puhtaasti uteliaisuuttaan, ja joitakin houkuttelee ilmainen opiskelumahdollisuus yliopistoissa. Poislähtijät valittavat kielivaikeuksia, jotka tulevat eteen varsinkin sitten, kun pitäisi ryhtyä työtä tekemään. Varsinaisessa opiskeluvaiheessa se on harvemmin hankaluus. Eräät kokevat syrjintää, valitettavasti ihan rasistisistakin syistä, jotkut eivät ole saaneet työtä, osittain kielivaikeuksista johtuen. Kulttuuriinkin on joidenkin vaikea sopeutua. Ja valitettavasti viranomaisten pompottelu maahantulo- ja työlupien takia pelottaa myös hyviä aivoja Suomesta pois. Nämä näkökohdat pätevät opiskelijoihin, mutta on myös analysoitu, mitkä ovat ne vetovoimatekijät, jotka saavat kompetenttia, valmiiksi koulutettua työvoimaa hakeutumaan Suomeen. Heillekin kiinnostava työura on houkuttelevin tekijä. Huippututkimusyksiköt vetävät puoleensa vähän kuten kärpäspaperi, sosiaaliset suhteet ovat jälleen tärkeitä, ja Suomen kaiken kaikkiaan toimiva infrastruktuuri ja yhteiskuntajärjestelmä on koettu houkuttelevaksi. Kielteisiä ovat työllistymisen ja urakehityksen ongelmat, jotka hyvin usein ovat yhteydessä kielivaikeuksiin. Suomen palkkataso on matalampi ja verotus korkeampi kuin monissa vertailumaissa. Viranomaisten kohtelu koetaan jälleen häiritseväksi tekijäksi. Ketä meidän sitten pitäisi rekrytoida, jos haluaisimme saada Suomeen hyviä ihmisiä täydentämään meidän yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme, ja antamaan oman panoksensa tänne? Tietysti fiksuinta olisi rekrytoida koulutettuja osaajia. Se olisi taloudellista, kun he ovat jo valmiiksi koulutettuja, mutta ongelma on, että heitä ei ainakaan meidän palkoilla pysty houkuttelemaan. Heillä on sopeutumisvaikeuksia, kun he tulevat valmiiksi koulutettuina. Jatko-opiskelijat olisivat myös aika edullinen investointi, koska he kuitenkin antavat panoksensa myös työhön, osallistumalla tutkimusryhmiin omalla tutkimuspanoksellaan. Mutta monesti siinäkin vaiheessa törmätään sopeutumisongelmiin, jos ajatellaan pitkäai-

7 kaista maahan jäämistä. Kaikkein helpoimmin sopeutuvat perustutkinto-opiskelijat, jotka tulevat tavallaan sisään meidän yliopistojemme opiskelijaelämän ja kulttuurin kautta. Heidän ongelmansa taas on se, että meidän pitää panostaa heidän kouluttamiseensa. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon laskennallinen keskihinta Suomessa on vähän yli euroa, eli se on aika kallis investointi, jos sitä kautta aiotaan kansainvälistymistä kehittää. Meidän kilpailukykymme avainkysymyksiä yliopistojen näkökulmasta on budjettirahoituksen määrä - ei mikään yllätys. Yliopistot kokevat, että niillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia itse järjestellä omaa toimintaansa ja omaa talouttaan. Tähän toivotaan parannusta, ja siitä ovatkin keskustelut käynnissä valtiovarainministeriön ja opetusministeriön välillä. Ongelmakenttään kuuluu mm. se, että yliopistot ovat kuin mikä tahansa tilivirasto ja sidoksissa hankaliin valtionhallinnon kirjanpitojärjestelmiin. Kiinteistövuokrat sanellaan ylhäältäpäin ja ne tuntuvat vuosi vuodelta nousevan. Ulkopuolinen rahoitus on avainkysymys siinä mielessä, että tällä hetkellä keskimäärin 36 % yliopistojen kokonaisbudjetista pyöritetään ulkopuolisella rahoituksella, joka ei tuo mukanaan riittävästi välillisiä kustannuksia vuokrien maksuun ja muuhun infrastruktuuriin. Yliopistojen oikeudellinen asema kaiken kaikkiaan kaipaisi tarkistamista, jos niille halutaan antaa lisää vastuuta esimerkiksi uusien yritystoiminnan ja tutkimustoiminnan hyödyntämisen näkökulmasta. Yliopistot eivät itse voi neuvotella työsopimuksistaan, vaan sen tekee meidän puolestamme opetusministeriön yksi virkamies. Tässäkin haluttaisiin korjausta. Tutkinnonantooikeus on monen yliopiston näkökulmasta aika ongelmallinen asia, joka on tällä hetkellä opetusministeriön päätösvallassa. Kaiken kaikkiaan on aiheellista miettiä, mitkä ovat ne perimmäiset vastuut, jotka yhteiskunta haluaa yliopistojen ottavan kantaakseen. Ensinnä on tietysti perustutkimus, jota mikään muu taho ei tee. Se ei kiinnosta liike-elämää. Samoin tutkijankoulutus on kallis ja tutkimusaparaattiin liittyvä prosessi, jota ei kannata missään muualla teettää. Kuten alussa sanoin, tavallaan yliopistojen vastuulla on tietoyhteiskunnan yleissivistys, koska me vastaamme opettajankoulutuksesta kaikkiin portaisiin. Loppujen lopuksi tämä on se ehkä tärkein asia, jonka yliopisto tietoyhteiskunnalle antaa. Nykyisin on ihmisen näet vaikea pärjätä, ellei hän osaa itse kriittisesti suhtautua tarjolla olevan tiedon tulvaan. Se edellyttää tiettyä yleissivistystä, josta yliopistojen täytyy kantaa vastuu.

8 Ylijohtaja Aslak Lindström Opetushallitus OPETUSSUUNNITELMAT MUUTTUVAT MITEN JA MILLOIN? Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat Uudistuksen tavoitteet Kansallisia opetussuunnitelmia on uudistettu Suomessa yleensä kymmenen vuoden välein. Miksi opetussuunnitelmauudistus on juuri nyt suoritettu, kun on vajaa kymmenen vuotta edellisestä opetussuunnitelmauudistuksesta? Lukuisissa arvioinneissa vuosikymmenen aikana havaittiin, että noin viidennes peruskoulun ikäluokasta ei saavuta peruskoulun minimitavoitteita. Eli syrjäytyminen oli jo aika hyvässä vauhdissa jo peruskoulussa. Toinen suuri syy oli se, että perheiden ongelmat alkoivat entistä selvemmin näkyä koulujen opetustyössä. Tavoitteiden saavuttaminen koko ikäluokan osalta näytti ongelmalliselta, ellei tukitoimia suoritettaisi. Tämän lisäksi voisi ottaa kolmanneksi syyksi teknologian muutoksen. Kouluissa pitäisi pystyä nojautumaan nykyaikaiseen teknologiaan entistä enemmän, varsinkin kun koulu on saanut tiedotusvälineistä haastajan myös kouluttajana. Toteutettu esiopetusuudistus merkitsee sitä, että kohonnut koulutustaso pitää ottaa huomioon peruskoulua kehitettäessä. Opetussuunnitelmauudistus on nyt siinä vaiheessa, että sekä lukion että peruskoulun uudistus on siirtynyt kunta- ja kouluvaiheeseen. Uudet peruskoulun opetussuunnitelmat tulee ottaa kaikkialla käyttöön viimeistään Vuoden 1994 opetussuunnitelmauudistuksen tavoite oli, että saisimme koulujen ja kuntien innovaatiot esiin, siksi kansallinen opetussuunnitelma tehtiin ohueksi ja edellytettiin, että kunnat ja koulut tekevät sen puitteissa oman opetussuunnitelman tarkentaen kansallisia tavoitteita ja sisältöjä. Halusimme opettajat itse innovoimaan ja tekemään opetussuunnitelmasta itselleen työvälineen. Tässä nähdäkseni onnistuttiin. Samalla ehkä kansallinen yhtenäisyys kärsi, koska koulujen väliset erot ovat kasvamassa. Nyt olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten saisimme heikoimpienkin oppilaitosten tason nousemaan. Opetussuunnitelman uudet perusteet, jotka pohjautuvat valtioneuvoston päätökseen, ovat normiasiakirjoja kauttaaltaan. Sekä perusopetuksen että myös lukion perusteet ovat entistä yksityiskohtaisemmat ja täsmällisemmät. Koulutuksen ohjannassa on tullut opetussuunnitelmaohjauksen rinnalle arviointi. Se ei voi onnistua, ellei tavoitteita aseteta kyllin täsmällisiksi. Tavoitteiden toteutumistahan arvioidaan. Pyrkimyksenä on turvata kansallisen yhtenäisyys eri puolilla maata ja samalla nostaa heikoimpien koulujen tasoa.

9 Opetussuunnitelmien sisältö Opetushallituksen tekemien selvitysten mukaan opetusta ohjaavat nykyisinkin paljolti oppikirjat. Tämän uudistuksen yhtenä tavoitteena onkin edistää opetussuunnitelmaan perustuvaa opetuskulttuuria. Realisteina lähdemme siitä, että pidämme huolta siitä, että oppikirjat laaditaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita. Opetussuunnitelmaprosessissa, joka nyt on takanapäin kansallisella tasolla, on pidetty tarkkaa huolta siitä, että kaikki kustantajat ovat olleet koko ajan mukana opetussuunnitelmaryhmissä. Tällä tavalla oppikirjan merkitys pysyy keskeisenä osana koulutuksen uudistamista, mutta oppikirjat eivät kilpaile opetussuunnitelman kanssa. Uudistuvien oppimateriaalien kautta opetuskin uudistuu. Opetuksen rakenne muuttuu opetussuunnitelmauudistuksen myötä. Sekä valtioneuvoston antama uusi tuntijako että opetussuunnitelman perusteet on laadittu yhtenäistä 9- vuotista peruskoulua varten. Se on tämän uudistuksen päätavoite: yhtenäinen peruskoulu. Opetustuntien jakamista ryhmittävät tuntijaon sisältämät nivelkohdat eri oppiaineissa 9-vuotisen peruskoulun eri vaiheissa. Ei ole enää jakoa ala-asteeseen ja yläasteeseen. Puramme peruskoulun jäykkää sisäistä jakoa, ja painotamme opetuksen järjestämistä entistä enemmän oppimisen näkökulmasta. Opettajien kannalta muutos merkitsee sitä, että heidän on entistä enemmän tarkasteltava omaa opetustaan suhteessa oppilaan opintojen kokonaisuuteen. Oppilaalle on pyrittävä rakentamaan oppimisen kannalta mahdollisimman johdonmukaisesti etenevä jatkumo yli nivelkohtien aina esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen asti. Se merkitsee sitä, että yhteistyötä opettajien ja opettajaryhmien kesken tulee oleellisesti lisätä. Eräs peruskoulun ongelmista on ollut se, että oppilasarviointi ei ole osunut kohdalleen. Eri kouluissa saman aineen opettajat käyttävät skaalaa nelosesta kymmeneen eri tavoin painottaen eri kohtia, puhumattakaan kuntien välisistä eroista. Nyt pyritään siihen, että arviointi vastaa todellisuutta ja erot arvostelussa koulujen ja kuntien välillä supistuvat. Arvioinnin tueksi on opetussuunnitelman perusteisiin laadittu hyvän osaamisen, siis kahdeksikon, kuvaukset. Näiden avulla määritellään kahdeksikkoon oikeuttava osaaminen tuntijaon eri nivelkohdissa ja koulun päättövaiheessa. Haluamme tukea opettajia siinä, että heidän antamallaan arvosanalla on katetta kansallisestikin. Hyvän osaamisen kuvausten ja päättöarvioinnin kriteerin laatimisen lähtökohtana ovat aina opetussuunnitelman oppiaineiden tavoitteet. Tavoitteiden avulla määritellään, mitä oppilaan tulisi oppia. Hyvän osaamisen kuvauksen ja kriteerien avulla kuvataan puolestaan sitä, minkä tasoista osaamisen tulisi olla, jotta se olisi hyvä, tai numeroina ilmaistuna kahdeksikon tasoista. Tavoitteena on siis yhtenäistää arviointia ja parantaa sen vertailukelpoisuutta. Opiskelun yleinen ja erityinen tuki on kirjattu aikaisempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin opetussuunnitelman perusteisiin. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lainmuutokset antoivat Opetushallitukselle toimivallan sisällyttää opetussuunnitelman perusteisiin määräyksen oppilashuollon keskeisistä periaatteita ja tavoitteista. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että oppilashuollolla pyritään tukemaan opetuksen tavoitteita niin, että esimerkiksi heikoimman viidenneksen ongelmat voidaan ottaa huomioon. Edellytämme opetussuunnitelman perusteiden kautta, että kuntatasolla eri hallintoalojen osalta tuetaan oppilashuollollisia tavoitteita. Kaikki erityistä tukea tarvit-

10 sevien oppilaiden opetusta koskevat määräykset on sisällytetty yleisiin kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Tälläkin tavoin tuemme yhtenäistä peruskoulua. Oppilaanohjauksen merkitystä korostetaan opetussuunnitelman perusteissa koko perusopetuksen läpäisevänä, jokaiselle opettajalle kuuluvana tehtävänä. Kodin ja koulun yhteistyö on eräs koulun vaikeimmista kysymyksistä. Olemme sisällyttäneet opetussuunnitelman perusteisiin yhteistyön tavoitteet, jotta kodin ja koulun keskinäinen vuorovaikutus lisääntyisi. Koulun pitäisi pystyä verkoston kautta tarjoamaan apua myös niille perheille, joilla menee huonosti. Kodin ja koulun yhteistyöstä ovat usein pois ne perheet, joiden siellä erityisesti tulisi olla mukana. Ellei kodin ja koulun vuorovaikutus monipuolistu, tätä tavoitetta ei saavuteta. Verkottumalla saadaan kaikille kodeille apua kodin ja koulun yhteistyöstä. Eräissä oppiaineissa on tapahtunut keskeisiä muutoksia. Terveystietoa opetetaan perusopetuksessa uutena kaikille yhtenäisenä oppiaineena. Se on itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 ja 9. Alemmilla luokka-asteilla terveystietoa opetetaan muiden oppiaineiden yhteydessä. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on aikaisemman 8 oppimäärän sijaan kirjoitettu 11 oppimäärälle. Se kuvaa Suomen monikulttuuristumista. Fysiikan ja kemian opetus aloitetaan jo viidenneltä vuosiluokalta. Erityisesti tässä oppiaineessa korostuu kokeellinen lähestymistapa. Matematiikassa taas puolestaan painotetaan ajattelutaitojen kehittämistä. Toiseen kotimaiseen kieleen ja vieraisiin kieliin on tuotu kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Se on sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn kielten oppimisen ja opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.. Kielten opetuksen tavoitteet kuullunymmärtämisessä, puhumisessa, luetunymmärtämisessä ja kirjoittamisessa on määritelty tätä tavoiteasteikkoa hyväksikäyttäen. Yhtenäinen peruskoulu Jos haluaisi yleisellä tasolla ottaa esille vielä yhden asian, joka on tyypillistä tälle uudelle opetussuunnitelmalle, se olisi Yhteinen peruskoulu kaikille -idea. Olemme ensimmäisen kerran määritelleet asetukseen nojautuen aihekokonaisuudet ja niille on määrätty tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Läpäisyperiaatteita tai aihekokonaisuuksia on ollut ennenkin, niille ei kuitenkaan ole koskaan määritelty tavoitteita tai sisältöjä eikä niille ole varattu aikaa. Aihekokonaisuudet ovat seuraavia: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja meditaatio, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuudet sitovat peruskoulun opetusta yhteen kokonaisuudeksi, sen sijaan että opetus pirstoutuu eri oppiaineiden kirjoksi, eivätkä oppilaat osaa yhdistää tietoa kokonaisuudeksi. Pyrimme aihekokonaisuuksilla siihen, että opetuksen kulttuuri muuttuisi.

11 Projektipäällikkö Leevi Launonen Psykocenter, Jyväskylän yliopisto TURVALLISEN KASVUYMPÄRISTÖN MERKITYS OPPIMISELLE Tämän puheenvuoron käyttäjänä piti alun perin olla professori Lea Pulkkinen, ja olen täällä puhumassa aiheesta hänen sijaisenaan. Rehtorina tarkastelen aihetta käytännöllisestä näkökulmasta. Esityksen otsikko on haastava ja samalla ongelmallinen. Jos pyrimme selvittämään sitä, mitä turvattomuus tai turvallisuus merkitsee tiedollisen oppimisen kannalta, olemme tekemisissä hyvin monimutkaisen ilmiön kanssa. On paljon helpompaa puhua turvallisuuden psykologisista vaikutuksista lapsen ja nuoren yleiseen kehitykseen. Suomessa peruskoululaisiin liittyvä suurin ja ensisijaisin huoli ei nykyisin kohdistu tiedolliseen oppimiseen, vaan vastuuta ja huolta olisi enemmän tunnettava sosioemotionaalisesta kehityksestä, oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tämän seminaarin aiheena turvallisuus on tärkeä teema ja osoittaa, että seminaarin järjestäjät ovat ajatelleet turvallisuuden näkökulmaa myös osana perusopetusta. Aihetta pohtiessa kävin aluksi mielessäni läpi omia kokemuksia, joissa peruskoulun rehtorina olen joutunut tekemisiin turvallisuuden kanssa. Ensimmäisenä tuli mieleeni joitakin vuosia sitten koulussamme sattunut tilanne. Koulussamme oli kaksi pientä koululaista samasta perheestä. Tiesin, että isä oli jo pitkään ollut sairaalassa, eikä voinut osallistua perheen ja lasten huoltamiseen. Saman perheen äiti tuli puolestaan eräänä päivänä koululle täydessä psykoosissa. Tiesimme, että tällä perheellä ei ollut sukulaisia tai läheisiä ihmisiä, jotka olisivat voineet tulla lasten avuksi tällaisessa tilanteessa. Lasten turvattomuus oli käsin kosketeltavaa, ja kouluna meidän tuli jotenkin tilanteessa toimia. Meillä oli siis koulussa kaksi pientä oppilasta, joiden molemmat vanhemmat olivat kyvyttömiä huolehtimaan heistä koulupäivän jälkeen. Seuraavaksi yöksi ja lähipäiviksi näiden lasten tilanne piti jotenkin järjestää. Muistan kuinka konkreettinen tilanne oli. Siinä testattiin, miten koulu, oppilashuolto ja sosiaalitoimi toimivat tällaisessa tapauksessa. Yhteistyöllä ja nopealla asioihin puuttumisella tilanteesta selvittiin, vaikka lasten turvallisuus oli koetuksella. Turvallisuus nostaa esiin myös mielikuvia suomalaisista koulurakennuksista sekä niihin liittyvistä homekeskusteluista. Nykyisin on myös tavallista, että kaupunkilähiöiden koulujen keväisissä siivoustalkoissa pienet alkuopetusoppilaat törmäävät lumen alta paljastuviin huumeruiskuihin ja neuloihin. Omassakin koulussa tällaisia kokemuksia on. Koulun turvallisuus on siis monin tavoin tärkeä ja ajankohtainen aihe. Turvallisuus on samanaikaisesti tarve ja arvo. Meillä kaikilla on tarve suojautua ulkoisilta vaaroilta, tarve jatkuvuuteen (ennakoitavuus, järjestys, varmuus), sisäiseen tasapainoon (luottamus, levollisuus). Voimme tarkastella turvallisuutta sekä sisäisenä että ulkoisena asiana. Toisaalta turvallisuus on myös arvo, jota yleisesti pidetään hyvin tärkeänä. Myös koulussa sen merkitys on korostunut.

12 Viittaan seuraavassa muutamiin tekijöihin, jotka Suomessa uhkaavat koululaisten turvallista kasvuympäristöä. Aluksi kiinnitän huomiota siihen, että maassamme on edelleen suuri määrä sellaisia koulurakennuksia, jotka ovat tavalla tai toisella epäterveellisiä. On sisäilmaongelmia, homeongelmia ja muita vastaavia fyysisen ympäristön ongelmia. Monissa kunnissa näihin ongelmiin on myös puututtu. Omasta koulusta ja monista naapurikouluista on kuitenkin olemassa kokemuksia siitä, kuinka kiusallinen ja häiritsevä jonkun yksittäisen luokan tai kokonaisen koulurakennuksen homeongelma saattaa olla. Kun tällaista epäillään, silloin välittömästi alkaa työrauhaa häiritsevä julkinen keskustelu. Se elää sitkeästi luokan vanhempien keskuudessa, mutta myös opettajienhuoneessa. Hyvin usein mittaustuloksetkaan eivät anna selvää ja yksiselitteistä vastausta siihen, mitä ongelmalle pitäisi tehdä. Ja kunnan toimenpiteet saattavat viipyä joskus vuosikausia, ennen kuin mitään konkreettista tehdään. Jos tällainen avoin tilanne jatkuu kauan, sillä on monien kokemusten mukaan ainakin epäsuoraa vaikutusta turvallisuuden tunteeseen, koulunkäyntiin ja oppimiseenkin. Pienten koululaisten yksinolo ja valvomaton ajankäyttö nousi 1990-luvulla Suomessa julkiseen keskusteluun. Nyt tämä asia on myös johtanut käytännön toimenpiteisiin (aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen). On olemassa selviä tutkimustuloksia siitä, että jo kymmenen tunnin yksinolo viikossa ilman aikuisen läsnäoloa on peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle on kehityksellinen riskitekijä, joka altistaa hänet epäsosiaaliselle kehitykselle: päihteisiin, rikollisuuteen, koulunkäynnin ongelmiin jne. Mukava-hankkeessa, jossa työskentelen, olemme todenneet, että tämä 10 tunnin yksinolo viikossa ilman aikuisen läsnäoloa ylittyy meillä Suomessa jo alempienkin luokkien oppilailla. Esimerkiksi monilla yksinhuoltajavanhemmalla on sellaisia työvuoroja, että lapsi joutuu olemaan yksin hyvinkin pitkiä aikoja. Tämä on todellinen turvallisuuteen vaikuttava ongelma monissa perheissä. Asiantuntijoina te varsin hyvin tiedätte perheiden tilanteisiin nykyisin liittyvät ongelmat, joista on käyty paljon myös yhteiskunnallista keskustelua. Muistutan niistä tässäkin yhteydessä. Perheväkivallasta Suomessa kärsii ainakin noin lasta, ja Suomi on Euroopan perheväkivaltaisin maa. Jos sijoittaisimme nämä lasta peruskouluun, se tarkoittaa, että enemmän kuin kolme vuosiluokallista kaikista maamme peruskoululaisista asuu sellaisissa perheissä, joissa on perheväkivaltaa. Kaikki nämä lapset eivät tietysti ole peruskoululaisia, mutta mittakaava on tämä. Myös lastensuojelun piirissä olevien lasten lukumäärää on Suomessa paljon suurempi kuin yhden perusopetuksen vuosiluokan koko oppilasmäärä. Kun mittakaava on tällainen, näillä asioilla täytyy olla selviä vaikutuksia myös koulussa koettuun turvallisuuteen. Irmeli Järventien (1999) tutkimus pääkaupunkiseudulta osoittaa, että 29 % alaasteikäisistä lapsista kärsii perushoivan vakavasta puutteesta. Se tarkoittaa, että koti ja vanhemmat eivät kykene turvaamaan lapselle riittävää lepoa, ravintoa, vaatteiden vaihtoa, perushygieniaa ja tämän tapaisia asioita. 29 % on varsin suuri luku! Myös mielenterveysongelmat ovat kasvaneet monissa perheissä. Viimeisten 10 vuoden aikana - eli vuodesta 1993 vuoteen psyykelääkkeiden käyttö Suomessa viisinkertaistui. Tähän joukkoon varmasti mahtuu myös peruskoululaisten vanhempia. Myös fiktiivinen väkivalta on turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Tarja Salokoski on väitöskirjassaan analysoinut tietokonepelien sisältöä. Hänen mukaansa 64 % lapsille suunnatuista tietokonepeleistä sisältää väkivaltaa. Suomessa nähdyistä televisio-ohjelmista noin 40 % sisältää väkivaltaa.

13 Koulukiusaamisesta on Suomessa puhuttu paljon. Christina Salmivallin tutkimusten mukaan 5 15 prosenttia peruskoulun oppilaista on jonkinlaisen koulukiusaamisen kohteena. Vuosiluokilla 1 6 koulukiusaaminen on yleisempää ja lähempänä 15 %:a. Ylemmillä luokkatasoilla kiusaamista esiintyy 5 6 %:lla oppilaista. Tutkimusten mukaan jokaisella peruskoulun luokalla on keskimäärin yksi systemaattisesti kiusattu oppilas. OECDmaiden koulukiusaamistilastossa Suomi sijoittuu keskivaiheille, mutta Pohjoismaissa Suomi on Tanskan ohella koulukiusaamisen kärkimaa. Salmivalli kiinnittää tutkijana huomiota siihen, että vaikka Suomessa on puhuttu koulukiusaamisesta jo useiden vuosien ajan ja vaikka ongelma on siis tiedostettu, selvää myönteistä muutosta ei käytännössä ole tapahtunut. Tämä viittaa siihen, että koulun toimintakulttuurissa on ollut vaikeuksia käytännössä puuttua tähän ongelmaan riittävän tehokkaasti. Turvattomuuden vaikutus oppimiseen on tavattoman monimutkainen ilmiö. On kuitenkin selvää, että turvattomuus sitoo paljon lapsen psyykkistä energiaa omaan selviytymiseen koulutilanteessa. Tämä energia on pois oppimisesta ja siitä kehitystehtävästä, mitä varten koulussa ollaan. Turvattomuus liittyy läheisesti käytöshäiriöihin, itsetunnon ongelmiin ja puutteelliseen itsekontrolliin. Peruskoululaisista % on torjuttuja oppilaita omassa ryhmässään. Myös tällaisilla psykososiaalisilla tekijöillä ja piilevällä turvattomuudella voi ajatella olevan vaikutusta oppilaan koulunkäyntiin. Kansanedustajat ovat osoittaneet kunnioitettavaa määrätietoisuutta säätäessään perusopetuslain uudistuksessa koulun turvallisuuteen liittyviä säädöksiä. Nykyinen perusopetuslaki ja uudet opetussuunnitelman perusteet (2004) antavat vahvan ja hyvän selkänojan säädösten tasolla peruskoululaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistämiseen. Velvoite laatia koulun järjestyssäännöt ja tehdä kouluyhteisön turvallisuutta koskevia suunnitelmia, joissa ennakoidaan ongelmiin puuttuminen, antavat hyvän lähtökohdan koulun toimintakulttuurin kehittämiselle. Tällä hetkellä kysymys onkin enemmän siitä, miten koulun pystyy käytännössä rakentamaan säädösten edellyttämää toimintakulttuuria. Ongelma ei ole nyt enää säädöksissä. Turvallisen ja hyvinvoivan yhteisön rakentamisessa haaste on koululla itsellään. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulee lisäämään oppilaiden turvallisuutta. Toiminnan laadullisessa kehittämisessä koululla on tärkeä rooli. On olemassa tutkimustuloksia siitä, että nimenomaan koulun kautta järjestetty kerho- ja harrastustoiminta tavoittaa myös epäsuotuisista oloista tulevat riskilapset. Koulun tarjoama aamu- ja iltapäivätoiminta on siis tärkeä suojaava tekijä erityisesti riskiryhmässä oleville lapsille. Sen vuoksi myös aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen on suomalaisen koulun ajankohtainen ja turvallisuutta edistävä haaste.

14 Puheenjohtaja, rehtori Jorma Lempinen Suomen Rehtorit ry KOMMENTTIPUHEENVUORO OPETTAJIEN ODOTUKSET: TUNTIJAKO, OPETUSSUUNNITELMA SEKÄ OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖT PERUSOPETUKSEN LAADUN VARMISTAJAT Arvoisa puheenjohtaja, hyvät Tutkas-seminaarin osallistujat, Olen monella tavalla nauttinut siitä, että olen saanut työskennellä koulussa ja tehdä pitkän uran rehtorina. 30 vuotta virkarehtorina täyttyi viime elokuussa. Neljän lapsen isänä olen lisäksi päässyt paljolti kokemaan sitä, millaiset asiat lapsen koulun laatuun läheisesti liittyvät. Eräässä vaiheessa elin jopa sellaisen täyttymyksen, että nuorin lapseni oli esiopetuksessa, seuraava oli peruskoulun 1-6 luokilla, seuraava peruskoulun 7-9 luokilla, ja esikoinen jo lukiossa, joten oli aivan upea jatkumo seurata sitä, miten suomalainen koulutuspolitiikka hoitaa lasta ja nuorta eri vaiheissa kohti tulevaisuutta. Olen jättänyt esityksestäni kirjallisen yhteenvedon, joten keskityn tässä erityisesti muutamiin asiakohtiin. Laadusta suuressa mittakaavassa vastaa valtioneuvosto antamalla meille tuntijaon, joka varmasti on hyvin punnittu, mutta josta siitä huolimatta tietenkin taistellaan aina tietyin välein. Toisaalta on selvää, että koulujen toimintaympäristön muuttumisen tulee heijastua tuntijaon rakenteessa. Muistissa lienee vielä perusopetuksen viimeisen tuntijaon valmistelu, käytiin kova taistelu taito- ja taideaineiden osalta näiden oppiaineiden tuntien vähentämisen kohdalla. Muistan, että satuin keskusteluihin professori Jouni Välijärven kanssa juuri samoihin aikoihin, ja hän kertoi että kannattaisi odottaa PISA-selvityksen tuloksia, niin nähtäisiin, onko todella tarvetta lisätä tunteja ns. välineaineisiin, mm. äidinkieleen. PISA-selvityksessähän nuoremme osoittautuivat upeiksi osaajiksi lukutaidon osalta, ja nyt kuitenkin tuntijaossa taas lisäsimme äidinkieleen ja kirjallisuuteen tunteja ja otimme pois taito- ja taideaineista. Kuten on monta kertaa sanottu, me teemme kovin paljon arviointia, mutta kuinka paljon me pääsemme sitä hyödyntämään ja kuinka paljon sitä aidosti hyödynnämme. Siinä ilmeisesti on yksi meidän suomalaisen koulumaailman dilemma. Tässä tulevaisuusseminaarissa on tietenkin hyvä muistaa, että olemme kaiken aikaa koulumaailmassa kuitenkin lähtemässä siitä liikkeelle, että nämä lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden kansalaisia. Kun puhumme lapsista, niin silloin meidän pitää suunnata katseet pitkälle 2010-luvulle. Meistä ei tässä salissa varmaankaan kovin moni voi varmoja päätelmiä esittää siitä, minkälaista osaamispotentiaalia 2010-luvulla edellytetään silloin työelämään siirtyviltä nuorilta. Joka tapauksessa on varmasti tiettyjä perusasioita, jotka ovat avuksi ja edesauttavat siirtymävaihetta. Tässä yhteydessä on tarpeellista muistaa, että pedagoginen toiminta on todella aina lähtökohdiltaan eettistä toimintaa. Tämä lähtökohta liittyy opettajan, rehtorin, kaikkien meidän koulussa työskentelevien työhön erittäin olennaisesti. Siinä mielessä minusta on erittäin hyvä asia, että meillä koulutyöstä vastaavilla rehtoreilla ja opettajilla on omat eettiset ohjeistuksemme ja me edel-

15 lytämme ja oletamme, että meidän jäsenistömme seuraa näitä eettisiä sääntöjä ja sitoutuu niihin; onhan niiden keskiössä lapsen ja nuoren paras. Kun Suomessa ravaa ulkomaalaisia delegaatioita pilvin pimein erityisesti Saksasta tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, niin yksi asia, joka aina hätkähdyttää, - ja varsinkin saksalaisia - on, kun heille kertoo, miten me Suomessa kuitenkin haluamme huolehtia siitä viimeisestäkin oppilaasta, siitä, jolle opilliset suoritukset ovat kaikkein työläimpiä ja kaikkein vaikeimpia. Hänenkin eteensä ollaan valmiita työskentelemään. Jossain raja tietenkin kulkee, muttemme unohda, että meillä pienenä kansakuntana ei ole varaa unohtaa yhtäkään ainutta oppijaa. Tämä tuntuu olevan sellainen asia, joka aina herättää suuren kohahduksen näiden delegaatioiden kesken. Nuorisoseuraliikkeellä oli ennen vanhaan, ja varmaan vieläkin, jalo ihmisyyden mitta: hyvä ihminen ja kunnon kansalainen. Jos koulumaailmassa vieläkin voitaisiin pelkistää tätä meidän toimintaamme näiden eettisten kehysten ympärille, niin olisimme varmaan paljon auttaneet suomalaista lasta ja nuorta pääsemään eteenpäin. Yhteisöllisyydestä puhutaan tänä päivänä erittäin paljon. Juuri väitellyt erikoisasiantuntija Olli Luukkainen on myös kiinnittänyt näyttävästi huomiota siihen, että yhteisöllisyyden tiedostamisen täytyy lähteä liikkeelle opettajuudesta, mutta on varmasti myös oppilaskunnan asia, että yhteinen tekeminen ja yhteen hitsautumisen tunne saavutetaan. Esim. luokattomaan lukioon on liitetty paljon kysymysmerkkejä siitä, jääkö opiskelija unohduksiin, ellei peräti suorastaan heitteille, ja kuinka paljon yhteisöllisyyttä voidaan ylipäätään hoitaa luokattomassa lukiossa. Tässä on varmasti koululla erittäin iso näyttämisen paikka, mutta toteaisin myös kokemuksesta sen, että siellä voidaan tehdä hyvin paljon. Ja aina on muistettava, että on monenlaisia tapoja sosiaalistua, kaikilla yhteisöillä on käytettävissä iso keinovalikoima yhteisöllistyä. Tiedon kriittistä arviointia ei ole nähty kuuluvaksi perusopetuksen keskeisempiin kysymyksiin, mutta kun median vyöry on niin hirvittävä tällä hetkellä meillä on keskuudessamme Idolsia ja Robinsoneja ja ties mitä, jotka vievät lasten ja nuorten huomiota -, niin kyllä jostain pitäisi kaivaa esille sekin, että kriittisyys on arvo, joka auttaa meitä jatkossa pitemmälle koulun laatua kehitettäessä. Euroopan rehtorijärjestön (ESHA) konferenssissa Tallinnassa 2002 Tarton yliopiston rehtori käytti erittäin syvällisen puheenvuoron, jonka ydinsanoma oli, että eestiläisen koulun ainoa menestymisen mahdollisuus on se, että se opettaa kriittistä ajattelua ja että kriittisen ajattelun eri elementit täytyy saada koulun sisälle. Uskoisin, että koulun laadun nimissä tätä pitäisi pyrkiä systemaattisesti tekemään meilläkin perusopetuksesta lähtien. Tiedon hankkimiseen ja siirtoon liittyvät eettiset kysymykset ovat kiistatta oppimisen hole-in-one. Tiedostamme tänä päivänä jo hyvin, että koulun reaalimaailmaan kuuluvat erilaiset oppijat erilaisine oppimistarpeineen. Siksi tarvitsemme hankkeita, joissa pyritään kiinnittämään huomiota oppijuuden monimuotoisuuteen. Sen tiedostaminen, että on erilaisia oppijoita ja erilaista oppijuutta, tuottaa ymmärrettävästi lisätyötä opettajalle, mutta on varmasti myös yksi avain koulun laadulliseen kehittämiseen. Oppilaat eivät tule kouluun tyhjästä. Opetus ja oppiminenkin tapahtuu aina sosiaalisessa todellisuudessa. Tuo todellisuus vaihtelee jatkuvasti. Opettajan työn tietty ilo, mutta samalla myös kuormittava tekijä on se, että koulun sisällä olevassa sosiaalisessa todellisuudessa ei ole predestinoitua pysyvyyttä, vakautta. Siitä meillä on ihan riittämiin esimerkkejä tänä päivänä. On iso kirjo erilaisia todellisuuksia lasten kotitilanteesta ja nuorten ongelmista, jotka kaikki kaatuvat tietyllä tapaa koulun reaalimaailmaan.

16 Aika ajoin nousee esille kysymyksiä siitä, mistä oikeasti opettajan rooli ja opettajuus muodostuvat. Eritoten kysymys, saako opettaja ylipäänsä opettaa, on aika mielenkiintoinen asia, koska kun ajatellaan opettajan kutsumusta, niin kyllä kai se lasten ja nuorten opettamisen ympäriltä on lähtenyt. Nyt puhutaan ohjaamisesta, oppilaille suunnatuista tukitoimista, jolloin moni opettaja miettii jo sitä, mihin hänen ydinviestinsä kaiken kaikkiaan voi enää suuntautua. Uskon kuitenkin vakaasti, että koulun olemassaolon oikeutus perustuu sille ajatukselle, että oppimisen edistäminen on koulun perustehtävä, ja että oppiminen tapahtuu opettajan avustuksella. Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten oli syksyllä huolissaan siitä, mitä koulussa oikein tehdään, ja mitä siellä opitaan. Hänen huolensa oletettavasti lähti liikkeelle siitä, että koulumaailmaan liittyvissä ajankohtaisasioissa oli yleensä aina kyse jostakin muusta kuin varsinaisesta oppimisesta. Yhä useammin koulussa tunnuttiin olevan Liitenin mukaan tekemisissä oppilashuollon kanssa. On varmasti erinomainen asia, että meillä järjestetään kouluissa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kuitenkin se rahasumma, 20 miljoonaa euroa, olisi ilomielin vastaanotettu myös koulun perustehtävän hoitamiseen, oppimisen edistämiseen. Joka tapauksessa toivoisi muistettavan, että koulussa ollaan nimenomaan oppimista varten. Se on yksiselitteisesti koulun päätehtävä. Koulu ja opettajat tarvitsevat aina ajantasaiset työvälineet opetus- ja oppimisympäristöt opetuksen laadun varmistamiseksi. Silloin tarvitsemme hyviä työvälineitä ja oppikirja on se, joka on opettamisessa ja oppimisessa tänäänkin keskeinen työväline. Käytännössähän saattaa vielä tänäänkin olla tilanne sellainen, että oppikirja mielletään mieluusti opettajan konkreettisena opetussuunnitelmana. Toisaalta Suomessa opettajat ja rehtorit voivat poikkeuksellisen paljon vaikuttaa päätöksentekoon opetusmateriaalien osalta. Esim. oppikirjojen valinta on kuulunut meillä aina koulujen tehtäviin. Pisa-tutkimuksessa ilmeni, että lähes aina, yli 90 prosenttisesti, opettajien vastuu päätöksenteossa on ollut merkittävä, kun muualla OECD-maissa on tämä vastaava luku 70 %. Kouluun liitettäviä kliseitä on muuttumattomuuden otsaleima. Jo tarkastelu oppikirjan aseman muuttumisesta viimeisten vuosikymmenien aikana vie pohjaa tältä käsitykseltä. Oppikirja on tullut selkeästi alas kansakunnan kaapin päältä. Tämä ei tarkoita oppikirjan yksinvallasta luopumista didaktisissa kehyksissä, vaan myös muodollisia rakenteita. Oppikirjan pyhyyttä korosti pitkään - itse asiassa vuoteen 1992 oppikirjojen tarkastus- ja hyväksymismenettelyprosessi, joka oli uskottu keskusvirastoille silloisille koulu- ja ammattikasvatushallituksille. Näiden proseduurien punaisena lankana oli yksiselitteisesti arvioida, että oppikirjat täyttivät opetussuunnitelmien kriteeristön. Myös koulutuksen järjestäjien piirissä kunnissa ja kouluissa oppikirjojen muodolliseen funktioon kiinnitettiin runsaasti huomiota. Edesmenneiden koulu- ja vanhempainneuvostojen yhtenä tärkeimpänä luottamustehtävänä oli oppikirjojen valinnasta päättäminen. Erityisesti oppikirjojen vaihtamisen liiallista frekvenssiä tuli pitää silmällä. Suomi herättää siis ulkomailla tänä päivänä erityistä huomiota siksi, että toimeenpanemme opetusta ja koulutusta ilman viranomaisten tarkastustoimintaa opetuksen sisällä tämä koskee myös oppikirjoja. Lähtökohtana lienee yleinen luottamus siihen, että markkinat huolehtivat laadunvalvonnasta. Toisaalta nykyajan muuttuvien oppimisympäristöjen myötä myös oppikirja on saanut siipeensä. Oppikirjan kilpailijoiksi ovat nousseet sähköiset oppimisympäristöt, oppimisportfoliot, kielisalkut jne. Kuitenkin oppikirja on perimmiltään edelleenkin välttämätön työkalu opettajille tietyllä tavalla takuu oppilaiden ja opiskelijoiden oppimistuloksista, niiden suhteellisen suuresta tasalaatuisuudesta koko maan mittakaavassa. Oppikirjaton koulu ja opetus siintää tuskin vielä kovin likeisessä

17 tulevaisuudessa. Voimme olettaa, että tämän vuosikymmenen lopullakin oppilaat saapuvat kouluun ennemminkin oppikirjojen kuin läppärin kanssa. Kiitän huomaavaisuudesta.

18 FT Pirjo Hiidenmaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VASTAAKO OPPIKIRJA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN? Hyvä puheenjohtaja, hyvät seminaarin osallistujat, puhun sekä kielenhuoltajana että Suomen Tietokirjailijoiden puheenjohtajana. Kun koululainen odottaa koulun alkua, ensimmäinen ja konkreettisin symboli on repun ostaminen. Kun oppilas kulkee tuo reppu selässään vuosia koulussa, on kiinnostavaa katsoa, mitä siellä repussa on. Olen itse joitakin kertoja kurkistanut peruskoululaisen reppuun. Sieltä löytyy muutama kirja ja suuri nippu erilaisia monisteita. Olen joskus miettinyt, onko monisteitten idea kritisoida kirjojen esitystapaa, kirjojen autoritääristä kieltä, taikka kustantamojen rahavaltaa, tai milloin mitäkin. En ole nähnyt niiden pedagogista tai didaktista hyötyä. Kun vielä 14-vuotiaan logistiikassa tuollainen monistenippu muuttuu nuhjaantuneiksi palloiksi ja suuri osa monisteista on kateissa silloin, kun niitä tarvittaisiin, en tiedä miten kirjan korvaaminen monisteilla olisi parantanut oppimista ja koulunkäyntiä. Monisteiden jakamisesta ei myöskään tule säästöä, koska kopioinnista luonnollisesti maksetaan sekä paperista että kopiointikorvauksena tekijöille. Toinen arkinen huomio: puhumme usein siitä, että koululaisilla ei ole asianmukaisia työvälineitä. Konkreettisen osoituksen sain tästä. Jouduin tilanteeseen, jossa äitinä piti kuulustella oppilaan historiankoetta varten, miten oppilas osaa asiat. Sain eteeni kirjan. Se oli tuliterä, upouusi, hieno. Ei ainuttakaan merkintää. Sanoin oppilaalle: et ole ilmiselvästi lukenut mitään, täällä ei ole yhtään alleviivausta, ei yhtään huutomerkkiä. Tärkeät asiat on tapana ympyröidä tai jollain lailla korostaa niin, että siitä tulee luetun näköinen ja asiat painuvat mieleen. Emme saa tehdä merkintöjä, koska kirja täytyy siirtää siistinä seuraavalle. Tulosvastuullisessa koulussa oppilas on tehnyt tehtävänsä, kun hän luovuttaa kirjan koskemattoman näköisenä seuraavalle lukijalle. Sitten hivenen oppikirjoista ja niiden tiedonkäsityksestä toisesta näkökulmasta: oppikirjat eivät ole vain tietosisältöjä. Ne kuvastavat myös sitä, mikä on käsitys oppimisesta ja millä tavalla oppilaan rooli ja tieto on käsitetty. 10 vuotta sitten tarkastelin väitöskirjassani luonnontiedon, maantiedon ja biologian kirjoja, erityisesti sitä, millä tavalla ne esittävät tiedon. Silloisten aineistojen mukaan vallalla oli hyvin faktapohjainen, tiivis, jopa luettelomainen esitystapa. Kirjat olivat hyvin yksityiskohtaisia, niissä oli paljon määritelmiä, luetteloita. Ja koska teksti oli raskasta, sitä joutui lukemaan päntäten. Pänttääminen on suomen kielessä ainoa verbi, jota voidaan käyttää oppikirjan yhteydessä. Mitään muuta emme pänttää. Näitä tiiviitä, faktapohjaisia oppikirjoja jouduttiin pänttäämään. Niitä alettiin sitten vastaavasti kuvittaa värikkäämmin, jotta kirjat olisivat elävän ja hauskan näköisiä. Tiedonkäsitys on nyt siirtynyt faktojen oppimisesta tiedon ymmärtämiseen, soveltamiseen, tulkitsemiseen, kuten uudet opetussuunnitelmat entistä enemmän korostavat. Op-

19 pikirjojen tekstit ovat samalla muuttuneet. Ne ovat toisaalta ilmavampia, ne ovat toisaalta kertovampia. Niissä näkyy enemmän päättelyä, niissä näkyy myös enemmän tiedon tuottamisen taustoja: mistä lähtökohdista tietoa on tuotettu, miten siihen tulee suhtautua, ja näin mahdollistetaan, että oppilas voi lukea tietoa kriittisesti, suhteuttaa sitä erilaisiin taustoihin. Kriittisen tiedonhallinnan omaksuminen on oppikirjan ja opetussuunnitelmien yhä isompi tavoite, sen lisäksi, että opetellaan alan sisältämää tärkeää, sielukasta faktatietoa. Näitä ei missään tapauksessa tule nähdä vastakkaisiksi, tai niin, että toinen sulkisi toisen pois. Jotta oppilas voisi lukea esimerkiksi erilaisia energiatekstejä kriittisesti, hänen on tiedettävä detaljeja, esimerkiksi, että energiakriisi oli 1970-luvun alussa, hänen on tiedettävä faktaa, mitä tarkoitetaan energialla, energiavaroilla ja mitä tarkoitetaan energiankulutuksella, miten sitä mitataan. Sen lisäksi hänen on osattava erottaa mielipidekirjoitus tutkimuksesta ja muutenkin osattava lukea erityyppisiä tekstejä. On osattava sijoittaa tekstejä kontekstiin, mikä on kirjoitettu ennen energiakriisiä, mikä sen jälkeen, mistä lähtökohdista tieto on tuotettu. Ja kun mietimme näitä kriittisen lukemisen ja kontekstuaalisen päättelyn ominaisuuksia, on yhä enemmän kysyttävä, miten oppilaita aiotaan opettaa tähän, jos kirjoja ei saa käyttää niin, että niitä luettaisiin, jos kirjojen sijasta on monisteita, tai kouluilla ei ole mitään tietostrategiaa, miten kirjastot, tietoverkot, romput ja muut välineet palvelevat oppimista ja miten niitä pidetään ajan tasalla, miten ne ovat oppilaan ulottuvissa. Olen jonkin verran järjestänyt opettajille täydennyskoulutusta, enimmäkseen äidinkielen opetuksen alalta, mutta myös kriittisen lukemisen tai lukutaidon moninaisuuden alalta. Usein kyselen, millaiset koulukirjastot ja luokkakirjastot kouluilla on käytössään. Usein on hämmentävää, että tämä on täysin sattumanvaraista: joissakin kouluissa on kirjasto, joissakin peräti äidinkielen luokka omine käsikirjastoineen. Tavallisimmin ei kunnon kirjastoa ole. Koulukirjasto voi olla, mutta se voi olla työväen, opettajien puuttuessa auki vain yhden tunnin viikossa. Olen usein vastannut tähän, että kirjastoissahan ei oikeastaan voi tehdä muuta kuin lukea tai varastaa kirjan, ja siinäkin tapauksessa oppilas lukisi sen. Kannattaako siis vahtia näitä kirjoja? On joka tapauksessa kotiinpäin, että oppilas lukee sen kirjan. Mutta koulukirjastot, silloinkin kun ne ovat, eivät välttämättä ole aina oppilaiden käytettävissä. En tiedä, millä aineistoilla on tarkoitus varmistaa laaja, kriittinen lukutaito, tiedonhallinta. Nykymaailmassa on yhä tähdellisempää ymmärtää, että osaaminen ei ole vain faktojen tuntemista, vaan kykyä tulkita erilaisia tekstejä, erilaisia tilanteita, suhteuttaa sanottua johonkin toiseen ja sitten ymmärtää, mistä lähtökohdista tiedot ovat tuotettu, miten samasta asiasta voi yhtä aikaa olla vallalla kaksi aivan ristiriitaista näkemystä. Jos oppiaineistoja, oppikirjoja halutaan pitää ajan tasalla, tarvitaan taitavia kirjoittajia ja niitä tekijöitä, jotka monipuolisesti uudistavat opetusta. Olen usein, ja silloin kun väitöskirjaa tein oppikirjoista, katsellut tekijäryhmiä ja tehnyt niistä jonkinlaisia pieniä selvityksiä. Yhtä kirjaa kohden tarvitaan noin 5 tekijää. Oppikirjan tekeminen on ryhmätyötä, ja näissä ryhmissä kohtaavat usein yliopiston tutkija, käytännön opettajat ja muulla tavoin opetusta kehittävät opettajat tai muuten opetuksen lähellä työskentelevät ihmiset. Tällöin tällainen pieni käytännön ympäristö, oppikirjan tekijäryhmä, on tavattoman tarpeellinen siinä tilanteessa, kun halutaan uudistaa koulua, koulun opetusta tai ottaa uusia oppisuunnitelmia ottaa käyttöön. Miten muuten saataisiin tutkimuksen tuoma uusi tieto noin vain koulun käytäntöihin? Uusi tutkimustieto, uudenlaiset tutkimustulokset, uudenlaiset näkemykset eivät leviäisi ja suodattuisi käytäntöön, ellei olisi näitä työryhmiä, joissa tii-

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Miltä koulujen kansainvälistämisen tulevaisuus näyttää? - Näkymiä yleisestä kehityksestä ja kv-valtionavun hakuun lähetetyistä hankekuvauksista. Opetusneuvos

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot