RYHMÄTOIMINTA IKÄÄNTYNEIDEN MIELENTERVEYSASIAKKAIDEN VUOROVAIKUTUKSEN JA TUNNEILMAISUN EDISTÄJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHMÄTOIMINTA IKÄÄNTYNEIDEN MIELENTERVEYSASIAKKAIDEN VUOROVAIKUTUKSEN JA TUNNEILMAISUN EDISTÄJÄNÄ"

Transkriptio

1 RYHMÄTOIMINTA IKÄÄNTYNEIDEN MIELENTERVEYSASIAKKAIDEN VUOROVAIKUTUKSEN JA TUNNEILMAISUN EDISTÄJÄNÄ Anna Ala-Oikari - Mira Toivanen Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ala-Oikari Anna - Toivanen Mira. Ryhmätoiminta ikääntyneiden mielenterveysasiakkaiden vuorovaikutuksen ja tunneilmaisun edistäjänä. Helsinki, syksy 2004, 48 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Teimme opinnäytetyömme yhteistyössä Palvelutalo Kantin Pysäkin kanssa. Palvelutalo on erikoistunut psykososiaaliseen kuntoutukseen ja psykogeriatriseen hoitoon. Osana vanhuusopintojakson harjoittelumme syksyllä 2003 toteutimme hankkeen Ryhmätoiminta palvelutalo Kantin Pysäkissä. Hankkeemme tarkoituksena oli tukea mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten psykososiaalista toimintakykyä eri toimintamuotojen avulla. Hanke toimi pilottina opinnäytetyöllemme. Ohjasimme neljä toiminnallista ryhmää, joiden tarkoituksena oli asiakkaiden kuntoutus muistelua ja toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää, millaista sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta osallistujien välillä ryhmässä esiintyy ja kuinka paljon. Tutkimme myös, millaisia tunteita osallistujissa herää toiminnan aikana. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kahta osallistujaa havainnoimalla ja kirjaamalla havainnot tutkimuspäiväkirjaan. Tutkimuspäiväkirjan tukena käytimme systemaattista havainnointia. Arvioimme vuorovaikutuksen ja tunteiden määrää sekä laatua kuusiportaisen asteikon avulla, jonka asteet ovat: erittäin vähän, vähän, jonkin verran, paljon ja erittäin paljon. Tutkimus osoittaa, etteivät havainnoitavamme kykene samantasoiseen muisteluun, kuin psyykkisesti terveet. Osallistujien keskinäinen sanallinen vuorovaikutus oli vähäistä. Osallistujien sanattoman ja erityisesti tunnetason vuorovaikutuksen merkitys korostui. Asiasanat: vuorovaikutus; vanhuus; havainnointi; skitsofrenia; psyykkinen toimintakyky; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Ala-Oikari, Anna and Toivanen, Mira. Groupwork as Enhancement of Interaction and Emotional Life of Mental Health Care Clients. Helsinki, Autumn 2004, Language: Finnish, 48 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to obtain information about the interaction between older people with mental disorders during four group activities. Our thesis was done in co-operation with a service house for older people. The servicehouse is specialised in psychosocial rehabilitation and psychogeriatric care. We based our study on our pilot project: Group activity in the service house Kantin Pysäkki. As methods, four groups were formed consisting of four clients. Our aim was to see if the clients recalled memories by using different kinds of methods: music, games, literature and art. Additionally, our aim of this study was to find out what kind of verbal and non-verbal interaction existed between the clients and how much. We also observed what kind of feelings they expressed during the group activity. Our study was qualitative. The material was collected by observing two clients, a schizophrenic and a person with an obsessive-compulsive disorder, in the group and taking notes into a research diary. We also used systematic observation and evaluated the amount and quality of interaction and feelings by using a scale ranging from: very little, little, some, much and very much. In conclusion, the results of the study shows that our clients seemed not to be able to recall at the same level as mentally healthy people do. The amount of verbal interaction between the clients was insignificant. Therefore it seemed that the importance of non-verbal and especially emotional interaction was emphasized. Keywords: interaction, older people, observation, schizophrenic, obsessivecompulsive disorder.

4 JOHDANTO VOIMAVARALÄHTÖISYYS JA VUOROVAIKUTUS KUNTOUTUKSEN...8 TUKENA SOSIAALISET VERKOSTOT VANHUKSEN TUKENA MUISTELU LÄHTÖKOHTANA IKÄÄNTYNEIDEN SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN PSYKOSOSIAALISESSA KUNTOUTUKSESSA Muistelun erilaiset vaikutukset Persoonallisuuden integraatio ja ikääntyneiden mielenterveys Musiikki Kirjallisuus Pelit Kuvailmaisu TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Lähtökohdat Palvelutalo Kantin pysäkki Kohderyhmän määrittely ja ryhmän muodostaminen Case 1: Eeva Case 2: Riitta RYHMÄTOIMINTA TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston keruu Aineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUKSEN TULOKSET Musiikkiryhmä...33

5 8.2. Kirjallisuusryhmä Peliryhmä Kuvakollaasi JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...43 LÄHTEET:...46 LIITE 1. TUTKIMUSLUPAHAKEMUS...49 LIITE 2. HAVAINNOINTILOMAKE...51

6 JOHDANTO Suoritimme vanhuusopintojakson harjoittelumme palvelutalo Kantin Pysäkissä syksyllä Palvelutalon palvelut tuottaa Kantti Ry., joka on helsinkiläinen voittoa tavoittelematon sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestö. Osana harjoittelua toteutimme hankkeen Ryhmätoiminta palvelutalo Kantin Pysäkissä. Palvelutalo on avoin päiväkeskus, johon ovat arkipäivisin tervetulleita kaikki eläkeläiset ja ikääntyvät. Palvelutalo on erikoistunut psykososiaaliseen kuntoutukseen ja psykogeriatriseen hoitoon. Palvelutalo on jaettu palveluasuntoihin ja psykogeriatriseen ryhmäkotiin. Talossa on keskustelu- ja tukiryhmiä, virkistyspalveluita, liikunta- ja rentoutusryhmiä sekä terapeuttisia ryhmiä. Näihin ryhmiin osallistujat ovat pääosin palveluasuntojen asukkaita tai talon ulkopuolisia vanhuksia. Ryhmäkodin asukkaille kynnys osallistua toimintaan saattaa olla korkea, sillä heidän psyykkinen toimintakykynsä on heikompi. Useimmilla ryhmäkodin asukkaista osallistuminen vaatii tutun ryhmän sekä paljon motivoimista osallistumiseen. Tavoitteenamme olikin järjestää juuri näille ryhmäkodin asukkaille soveltuvaa toimintaa, johon kynnys osallistua olisi matala. Hankkeellemme oli selvä tarve, koska työntekijöiden resurssit järjestää tällaista toimintaa ovat vähäiset. Lähtökohtana hankkeellemme oli kokeilla erilaisia toiminnallisia menetelmiä vanhustyössä ja samalla kehittää taitojamme ryhmänohjaajina. Hankkeemme tarkoituksena oli tukea mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten psykososiaalista toimintakykyä eri toimintamuotojen avulla. Järjestimme kuusi toimintatuokiota, joissa halusimme painottaa asiakas- ja voimavaralähtöistä sekä kuntouttavaa työotetta. Toimintatuokioihin sisältyi mm. pelien pelaamista, kuvailmaisua ja levyraati. Koimme olennaiseksi asiakkaiden voimavarojen tukemisen tarjoamalla heille mielekästä tekemistä. Hankkeemme onnistui erinomaisesti ja osallistujat silmin nähden nauttivat ryhmissä olostaan. Havainnoimme aktiivisesti ryhmiin osallistuneita ja heidän reaktioitaan. Oli hienoa nähdä asukkaiden viestivän eri

7 7 7 tavoin onnistumisen elämyksistä. Ne asukkaat, joiden kielellinen kommunikaatiokyky on heikentynyt, käyttivät ilmeitä ja eleitä monipuolisesti, esim. hymyä ja äänekästä naurua. Asukkaiden mielipiteet ja eleet ryhmätilanteissa kertoivat osaltaan toiminnan mielekkyydestä. Asiakkaiden positiivinen reaktio antoi meillekin onnistumisen tunteen ohjaustilanteesta. Tutustuimme asiakkaisiin syvemmin ohjaustuokioiden aikana. Persoonallisuus löytyi usein sairauden takaa toiminnan avulla. Havaitsimme myös, että toiminnan ei tarvitse olla välttämättä erikoista, vaan esim. keskustelut, lukeminen tai bingon pelaaminen voivat herättää muistelua menneestä ja olla arvokasta. Saimme palvelutalon henkilökunnalta paljon myönteistä palautetta toiminnastamme. Työntekijät kokivat hankkeellamme olleen positiivisia vaikutuksia asiakkaiden psykososiaaliseen toimintakykyyn. Tämä näkyi mm. erään asukkaan iloisempana olemuksena ja lisääntyneenä sosiaalisuutena. Työntekijöiden mukaan opiskelijat ovat jatkaneet virkistystoiminnan järjestämistä meidän jälkeemme, koska toiminta on koettu tärkeäksi. Hankkeen pohjalta saimme ajatuksen tutkia ryhmätoiminnan käyttämistä mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien ikääntyneiden kuntouttamisessa. Opinnäytetyössämme järjestimme neljä toiminnallista ryhmää, joissa tavoitteellista havainnointia hyödyntäen havainnoimme kahta ryhmään osallistujaa. Rajasimme havainnoinnin koskemaan vuorovaikutusta havainnoitavien välillä sekä heidän tunne-ilmaisuaan ryhmätoiminnan aikana. Vanhuusopintojaksolla syksyllä 2003 toteutettu hanke toimi pilottina tutkimuksellemme. Opinnäytetyömme aihe on ajankohtainen, koska ikääntyvän väestön määrä on kasvamassa ja tähän ryhmään tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös vanhusten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja koemme, että toiminnallisilla menetelmillä voidaan tukea vanhusten mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kohdalla korostuu erityisesti tarve rohkaista heitä vuorovaikutukseen toisten kanssa, sillä sairauden kuvaan kuuluu usein eristäytyminen ja vetäytyminen.

8 8 2 VOIMAVARALÄHTÖISYYS JA VUOROVAIKUTUS KUNTOUTUKSEN TUKENA Kuntoutuksen tavoite on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen, sosiaalisen integraation ja täysipainoisen elämän ylläpitäminen sekä elämänhallinnan tukeminen. Nykyaikainen kuntoutusnäkemys perustuu voimavaralähtöisyyteen, jonka mukaan lähdetään niistä voimavaroista, joita vanhalla ihmisellä ja hänen lähiympäristöllään on ikääntymisestä huolimatta. Vanhojen ihmisten kannalta fyysinen ja sosiaalinen kuntoutus ovat ensisijaisia. Niillä ylläpidetään ja parannetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja ehkäistään toimintakyvyn heikkenemistä. Sosiaalisen kuntoutuksen avulla tuetaan vanhan ihmisen sosiaalista toimintakykyä ja selviytymistä, vahvistetaan hänen mahdollisuuksiaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä parannetaan hänen elämänhallintaansa. (Koskinen ym. 1998, ) Voimavaralähtöisyys on huomion kiinnittämistä ongelmien sijasta ihmisen pätevyyteen ja osaamiseen. Tavoitteena on löytää toimivia keinoja, joita ihmiset jo ehkä käyttävät yrittäessään selviytyä ongelmistaan ja vaikeuksistaan. Ihmisen käsitys omasta elämästään muokkautuu elämänkokemusten ja elinympäristön vuorovaikutuksessa. Voimavaralähtöinen vanhustyö ankkuroituu laaja-alaiseen asiakkaan elämäntilanteen paikantamiseen, asiakkaan voimavarojen ja itsemäärittelyn tukemiseen sekä elämäntilanteen kytkemiseen yhteiskuntaan. (Koskinen ym. 1998, 69.) Mietimme ryhmätoimintaa suunnitellessamme asukkaiden voimavaroja tulevaa toimintaa ajatellen. Pilottihankkeemme pohjalta voimavaroiksi nousi mm. asukkaiden elämänkokemukset, persoonallisuus, positiivisuus, halu olla erilaisissa ryhmätoiminnoissa mukana sekä huumorintaju. Huumori voi olla erittäin suuri voimavara, tämän havaitsimme hankkeen toimintaa järjestäessämme. Eräs asiakas, joka ulospäin vaikuttaa hyvin aralta ja

9 9 vetäytyvältä, yllätti meidät erinomaisella huumorintajullaan. Häneen oli yleensä hyvin vaikea saada kontaktia, mutta kertomalla hauskan jutun hänet sai usein hymyilemään ja vapautumaan. Asiakas ja työntekijä tuottavat yhdessä tietoa vanhan ihmisen elämänhistoriasta, arjesta, elämäntavasta, kokemuksista, elämän merkityksistä ja ennen kaikkea välittömästä avuntarpeesta. Vanhuuden viisaus, elämänkokemus, elämänhallinta ja muistot ovat myös tärkeitä voimavaroja. Ihmiselle on merkittävää, että hän voi kokea jättävänsä jälkeensä jonkin merkin itsestään. Voimavaralähtöinen työote merkitsee asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoista kohtaamista, kumppanuutta. Olennaista on se, miten vanhus itse jäsentää omaa todellisuuttaan. Kyse on oman elämän ja itsensä tunnistamisesta ja määrittelystä, jossa asiakas ja työntekijä jäljittävät yhdessä asiakkaan elämänhistoriallista polkua. Työntekijä sitoutuu tukemaan asiakkaan subjektiutta ja itsemäärittelyä. Voimavaralähtöinen lähestymistapa etenee asiakkaan ja työntekijän välisenä vuoropuheluna. (Koskinen ym. 1998, 69 70, 118.) Vuorovaikutus voidaan määritellä ihmisten väliseksi, jatkuvaksi ja tilannesidonnaiseksi tulkintaprosessiksi, jonka aikana viestitään tärkeitä asioita muille, vaikutetaan heihin, luodaan yhteyttä toisiin ja saadaan palautetta omasta toiminnasta. Vuorovaikutuksessa on kaksi toisistaan eroavaa ilmaisullista muotoa: sanaton ja sanallinen. Sanallinen eli verbaalinen vuorovaikutus liittyy puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen ja sen ymmärtämiseen. Sanaton viestintä liittyy ilmeisiin, eleisiin ja muihin kielenulkoisiin viestintämuotoihin. (Vilen ym.2002, ) Ihminen pyrkii kontrolloimaan ilmaisu-käyttäytymistään tässä kuitenkaan täysin onnistumatta, sillä hän viestii myös sanattomasti kasvojen, silmien, eleiden, asennon ja äänensävyn avulla. Tätä sanatonta ilmaisua ei pystytä kontrolloimaan yhtä tehokkaasti kuin sanallista ilmaisua. (Leijala 1991, 25.)

10 10 3 SOSIAALISET VERKOSTOT VANHUKSEN TUKENA Gerontologiassa on pohdittu sosiaalisen tuen merkitystä ikääntyneiden subjektiiviselle hyvinvoinnille ja tyytyväisyydelle elämään. On esitetty, että se, onko iäkkäällä ihmisellä objektiivisessa mielessä riittävästi sosiaalista vuorovaikutusta, merkitsee vähemmän kuin se, kuinka riittävänä ja tärkeänä hän itse vuorovaikutuksen kokee. (Saarenheimo 1989, 47.) Psyykkiset voimavarat ovat paljolti riippuvaisia henkilön omasta käsityksestä itsestään ja näin masennuksen tullen ikääntyneen tulisi saada läheisiltään tukea oman identiteettinsä vahvistamiseen (Malassu, Saarenheimo & Achte 1984, 12). Gothoni (1990, 71) kysyy vanhusten sosiaalisia verkostoja käsittelevässä tutkimuksessaan, millainen on hyvin yksinäinen vanhus? Tutkimuksessa monet yksin asuvat vanhukset ilmaisivat asian näin: Yksin asuminen ei ole samaa kuin yksinäisyys, Minä niin nautin hiljaisuudesta, On oma rauha tai Olen jo tottunut olemaan yksin. Itsensä yksinäiseksi kokevat asuivat usein yksin. Yksinäisyyttä ei ole voitu poistaa vanhusten asunnoilla tai palveluasunnoilla, vaikkakin niillä keinoilla on voitu vaikuttaa turvattomuuteen. Yksinäisyyteen vaikuttivat enemmän vierailutiheydet ja henkilökohtaiset kontaktit. Ei ole mitenkään häpeällistä, että ihmisillä on ongelmia ja vaikeuksia. Ongelmien olemassaolo ei ole merkki vajavaisuudesta, vaan kuuluu normaaliin elämään. Ihmisen voima on kyky ja taito puhua elämän monimutkaisuudesta ja elämän vaikeuksista. Ystävällisyys, lyhyt kuulumisten vaihtaminen, kävijän tunnistaminen ja pienet ylimääräiset huomionosoitukset voivat monelle olla kullanarvoisia. Oman perheen jäsenet, asuinkumppanit ja usein myös sukulaiset muodostavat intiimin sosiaalisen verkoston. Joillekin ystävät, viranomaiset ja palveluhenkilöstö ovat omaan perheeseen verrattava tukirengas. Hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokaisella on tukenaan riittävän monipuolinen sosiaalinen verkosto niin hyvinä kuin

11 11 pahoinakin päivinä. Sosiaalinen verkosto voi toimia tukena tunnetasolla tai konkreettisen avun antajana elämän arjessa. (Rinne & Arhovaara 1993, 5-6.) Vuorovaikutusta korostavassa auttamisessa pyritään aktiivisesti tukemaan ihmisten välistä vuorovaikutusta kaikkien osapuolten kesken. Verkoston jaksamista ja selviytymistä vahvistetaan korostamalla onnistuneiden ratkaisujen merkitystä. Toimivat verkostot edistävät hyvinvointia ja mielenterveyttä. Usein vaikeudet kuvastuvat myös sosiaalisen verkoston rakenteessa. Mielenterveydellisissä ongelmissa ihmissuhteet ovat yleensä harvassa tai niitä ei ole ollenkaan. Ympäröivän ihmissuhdeverkoston keskinäistä vuorovaikutusta värittävät usein myös ristiriidat ja vahvat ennakkoluulot muuttuvassa elämäntilanteessa olevaa ihmistä kohtaan. (Rinne & Arhovaara 1993, 7.) Monet laitokseen siirtyvän henkilön ihmissuhteista ovat usein katkenneet muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Ystävät ja sukulaiset ovat kaikonneet tai kuolleet, ja tilalle ovat tulleet viranomaiset ja laitoksen työntekijät. Vanhusten elämää koettelevat menetykset, oman puolison, sukulaisten ja erityisesti saman ikäisten kuolema. Laitokseen siirtyvä vanhus saattaa tuntea menettäneensä kaiken. Yksinäisyyden tunne on usein vanhukselle siinä vaiheessa niin riipaiseva kokemus, ettei hän jaksa paneutua laitoksen hyvää tarkoittavaan virkistys- ja ihmissuhdetoimintaa. Laitos on yleensä omiaan häivyttämään yksilöllisyyden. Monet passivoituvat oman elämänhallintansa suhteen. (Rinne & Arhovaara 1993, 7-8.) Laitoshenkilöstö on vanhukselle tärkeä, mutta se ei koskaan korvaa ihmisen luonnollista verkostoa. Yksinäisyyttään vanhus saattaa kuitenkin turvautua liiaksi henkilökuntaan, koska hänellä ei ole enää käytössä aikaisempia oman elämän hallintakeinoja ja ihmissuhteita. Vaikka vanhus olisi menettänyt kaikki läheiset ihmissuhteensa, saattaa hän elää muistoissaan valokuvien, kirjojen ja esineiden kautta rikasta ihmissuhde-elämää. Muisteleminen on vanhuksen keino selviytyä. (Rinne & Arhovaara 1993, 8.)

12 12 Jos vanhuksen kanssa keskustellaan pelkästään hoidoista, kivuista ja kehon toiminnoista, vanhuksen mielen maailma köyhtyy ja hän lamaantuu. Laitoksessa asuintoverit tulevat merkittäviksi. Suhteet saattavat olla todellisia ystävyyssuhteita, mutta myös väärinkäsitysten värittämiä ongelmallisia umpikujasuhteita. On tärkeää pyrkiä vähentämään näitä monenlaisia ristiriitoja ja saada laitoksessa elävät yksinäiset, eristäytyvät ja ongelmaiset vanhukset joukkoon mukaan. (Rinne & Arhovaara 1993, 8.) Ryhmäkodin asukkaista monilla ei ole omaa perhettä tai ystäviä. Tähän on syynä ehkä sairauden aiheuttamat ristiriidat perhesuhteissa tai se, ettei ole pystynyt sairautensa vuoksi luomaan pysyviä ihmissuhteita. Osa asukkaista ei myöskään käy yksin ulkona. Näin ollen satunnaiset kontaktit muihin ihmisiin esim. kaupassakäynneillä ovat vähäisiä. Myös tämän vuoksi hoitohenkilöstön ja asukkaiden vuorovaikutussuhteen tärkeys korostuvat. Näimme tärkeäksi toiminnallamme tukea asukkaiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita ryhmätilanteissa, sekä toivoimme vuorovaikutuksen jatkuvan myös toiminnan jälkeenkin. Mielestämme asukkaiden oli tärkeää saada vuorovaikutustilanteita muutenkin kuin vain esim. ruokaillessa. Ryhmämuotoisen toiminnan avulla voidaan tukea ja vahvistaa vanhuksen sosiaalisia verkostoja. Aktiviteetin lomassa tutustuu toisiin melkeinpä huomaamatta ja asiakkaiden jo olemassa olevatkin keskinäiset suhteet voivat vahvistua yhteisen harrastuksen myötä. 4 MUISTELU LÄHTÖKOHTANA IKÄÄNTYNEIDEN SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN PSYKOSOSIAALISESSA KUNTOUTUKSESSA Menneisyys on vanhuuden haaveilua Kyllikki Villa 4.1 Muistelun erilaiset vaikutukset Toimintatuokioidemme tarkoituksena oli asiakkaiden kuntoutus käyttäen välineenä muistelua ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Muistelu on aktiivista

13 13 ja luovaa toimintaa, jonka avulla yksilö tavallaan varmistaa oman menneisyytensä siinä muodossa kuin se hänelle itselleen on sopivinta. Muistellessaan elämäänsä ihminen tarkastelee menneisyyttään tämän hetken perspektiivistä, valikoiden ja uusia merkityksiä antaen. Jokainen muisto on ikään kuin tulkinta jostain jo eletystä. Näin nykyhetki ja menneisyys ovat jatkuvassa dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja tässä vuorovaikutustapahtumassa myös menneisyys on jatkuvassa uudelleenmuotoutumisen tilassa. Muistoihin ja menneisyyteen palaaminen voi olla vanhukselle yhtä aikaa yritys paeta itseään ja löytää itsensä. Muistellessaan vanha ihminen kartoittaa elämän varrella muuttuneen minuutensa eri puolia ja tutkii, mitä pysyvää monet elämänkokemukset ovat siihen jättäneet. (Malassu, Ruth & Saarenheimo 1988, ) Ikääntyvän ihmisen elämäntilanteeseen liittyy lukuisia muutoksia, jotka edellyttävät häneltä kykyä kohdata uudenlaisia psykososiaalisia kehityshaasteita. Muutoksia tapahtuu ihmisen sosiaalisessa asemassa, perheja ihmissuhteissa, fyysisessä olemuksessa, terveydentilassa sekä ajan kokemisessa. Ihmisen reagointiin, sopeutumiseen tai ennalta valmistautumiseen muutostilanteisiin vaikuttavat yksilön psyykkiset, sosiaaliset, terveydelliset ja aineelliset voimavarat sekä hänen aiempi elämänhistoriansa. Erik H. Eriksonin mukaan kriisit ovat käännekohtia, jotka kuuluvat jokaisen yksilön, perheen ja yhteisön elämään. Mielenterveyden kehittyminen on elämänaikainen dynaaminen prosessi, jossa muutoksen ja jatkuvuuden kokemukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. (Malassu, Ruth & Saarenheimo 1988, 209.) Kehitystä ohjaavat biologiset, sosiaaliset ja psykologiset muutokset ja kriisit, joiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta muotoutuvat kullekin vaiheelle ominaiset kehityshaasteet. Kulttuuri osaltaan vaikuttaa yksilönkehityksen kulkuun. Kehitystehtävät saavat ominaislaatunsa kustakin ikäkaudesta, mutta on myös sellaisia kehitysteemoja, joiden ongelmat voivat aktivoitua läpi elämänkaaren. Varhaisten kehitysvaiheiden onnistunut kohtaaminen helpottaa uusien haasteiden vastaanottamista myöhemmissä elämänvaiheissa. (Malassu, Ruth & Saarenheimo 1988, 211.) Muistelu voi toimia vanhuuden

14 14 kehitystehtävänä: se voi eheyttää, toimia luovana prosessina ja elämänhallinnan keinona. Aiemmin eletyt vaikeatkin asiat, luopumiset ja menetykset saavat etäisyyttä ja ne voidaan hyväksyä sellaisena kuin ne ovat. Elämäntarinaansa kertoessaan ikäihminen luo omalle elämälleen merkityksiä ja tavoitteita. Suhde minän ja maailman välillä jäsentyy uudelleen. (Koskinen ym. 1998, 185.) Voimavaralähtöisyys muistelussa vahvistaa tietoisuutta omista mahdollisuuksista ja aktivoi esiin luovuuden lähteitä. Kokemukset selviytymisestä ja onnistumisesta ovat voimavaroja, jotka kantavat tässä päivässä ja tulevaisuudessa. Vanha ihminen voi irrottautua vaikeistakin asioista ja hyväksyä elämän sellaisenaan. Kaikkien ei onnistu hyväksyä elettyä elämää. Elämäntarkastelu ei välttämättä johda tyydyttävään kokonaisnäkemykseen oman elämän merkityksistä ja arvoista. Silloin muistelija voi jäädä hautomaan menneisyyttään, kokea syyllisyyttä ja surra elämätöntä elämää. Tuloksena onkin epätoivo eheytymisen sijaan. Riskiryhmiä ovat ne, jotka ovat vältelleet elämäntarkastelua ja odottaneet paljon tulevaisuudelta. Voimakkaita syyllisyydentunteita voi syntyä niille, jotka ovat todella vahingoittaneet toisia ihmisiä. Myös itsekeskeisyys saattaa olla muistelussa ongelma. (Koskinen ym. 1998, 186.) Ammatillisena toimintana muistelutyö on ohjattua, jäsentynyttä ja persoonallista oman elämän tarkastelua ja tulkintaa. Muistelutyö on luonteeltaan hyvin monikerroksinen tila ja prosessi, joka houkuttelee esiin voimavaroja omasta elämänhistoriasta. Se vahvistaa autonomiaa ja lisää itseymmärrystä. Muistelu on oman elämän uudelleen hahmottamista: Tällaista minun elämäni on ollut. Ikääntyvä löytää elämästään uusia asioita ja tulkintoja, jotka saavat uuden merkityksen kertomistilanteessa. Merkitysten avulla hän rakentaa minuuttaan. Yksilöllisen kokemuksen lisäksi muistelulla on sosiaalinen ulottuvuus. Muisteluryhmät ovat vuorovaikutuksellisia ja vastavuoroisia. Kaikki mikä lisää vuorovaikutusta, lisää elämän laatua. Oman elämän tarkastelu on myös sosiaalisen aktiivisuuden muoto, joka haastaa tarinoimaan. Muistelu ja tarinat voivat korjata sosiaalisia katkoja ja murtumia vanhojen ihmisten elämässä. Muistelun ja tarinoiden merkitys vanhustyössä

15 15 on moninainen. Yleensä muistelemisen ja hyvinvoinnin välillä on todettu positiivia vaikutuksia. Muistelutyössä ihminen tulee tietoiseksi itsestään, hänen arvostuksensa ja identiteettinsä vahvistuvat. Hän tiedostaa oman elämänsä merkityksiä ja voi ylläpitää niiden jatkuvuutta. (Koskinen ym. 1998, ) Tutkijoilla on hyvin kirjavia käsityksiä muistelun merkityksestä ja funktioista, mutta muistin sinänsä katsotaan olevan iäkkäille hyvin tärkeä hallinnan ja tyydytyksen väline. Ihminen varmistaa muistojen avulla menneisyytensä siinä muodossa, kuin se hänelle kullakin hetkellä on sopivinta. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että vaikkakaan muistelemisella ei ole kyetty osoittamaan olevan selviä pidempiaikaisia vaikutuksia iäkkäisiin, niin sen välittömistä positiivisista vaikutuksista heidän mielialaansa ollaan melko yksimielisiä. (Saarenheimo 1989, 47.) 4.2 Persoonallisuuden integraatio ja ikääntyneiden mielenterveys Tutkimuksessaan Persoonallisuuden integraatio näkökulmana ikääntyneiden mielenterveyteen elämäkertatutkimus 75-vuotiaista kotona asuvista helsinkiläisistä Marja Saarenheimo on tarkastellut iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä persoonallisuuden integraation näkökulmasta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä hän on käyttänyt elämäkertojen analyysia. Persoonallisuuden integraatiota on arvioitu avainteemojen avulla. Teemat on valittu aineiston pohjalta ja niiden perusteella on muodostettu seitsemän ryhmää, jotka edustavat erilaisia integraation tapoja. Ryhmiä on vertailtu toisiinsa erityisesti varhaisten kokemusten, tämänhetkisen elämänmuodon sekä sosiaalisen aktiivisuuden osalta. Ryhmien on havaittu sijoittuvan luontevasti kolmeen elämänhallinnan strategiaa kuvaavaan yläryhmään, jotka ovat vastaanottavat, aggressiiviset ja kontrolloivat. Lisäksi ryhmiä voitiin kuvata joko aktiivisiksi tai passiivisiksi sen mukaan, mikä käsitys niihin kuuluvilla tutkittavilla oli suhteestaan ympäröivään maailmaan. Lopuksi Saarenheimo on tarkastellut persoonallisuuden integraation onnistuneisuutta ja puutteellisuutta ja pyrkinyt hahmottamaan sen esteitä ja edellytyksiä. (Saarenheimo 1989, 2.)

16 16 Persoonallisuuden integraatiolla ymmärretään niitä erilaisia yksilöllisiä prosesseja, joiden puitteissa ihmiset yhdistelevät elämänaikaisia kokemuksiaan sellaisiksi laajemmiksi merkityskokonaisuuksiksi, jotka voidaan nähdä heidän käsityksinään omasta itsestään, ympäröivästä todellisuudesta sekä erityisesti suhteestaan tähän todellisuuteen. Persoonallisuuden integraatio ei ole yksinomaan intrapsyykkinen tapahtuma, vaan vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa sekä yksilöllä, että häntä ympäröivällä maailmalla on aktiivinen rooli. Persoonallisuuden integraatiossa on kysymys enemmän tai vähemmän tietoisesta pyrkimyksestä kohti psyykkistä eheyttä ja terveyttä niillä keinoilla, ja siinä mitassa, kuin se kullekin yksilölle hänen omien sisäisten resurssiensa sekä sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä puitteissa on mahdollista. (Saarenheimo 1989, 117.) Niillä tutkittavilla, joiden arvioitiin onnistuneen integraatiopyrkimyksissään, havaittiin olevan muita enemmän kykyä säilyttää kokonaisvaltaisia sisäisiä mielikuvia sekä itsestään eri aikoina elämässä, että itselleen merkityksellisistä varhaisemmista ja jo nyt menetetyistä ihmissuhteista. Kokonaisvaltaisten sisäisten mielikuvien keskeisyys onnistuneessa integraatiossa näyttäisi tukevan oletusta muistelemisen merkityksellisyydestä iäkkäälle ihmiselle. On mahdollista, että ohjatun muistelemisen avulla kyettäisiin myös tukemaan erityisesti sellaisia vanhuksia, joilla on vaikeuksia muistella ilmaisevasti. Tutkimuksen mukaan kuuntelijan merkitys saattaa olla ratkaiseva etenkin silloin, kun iäkkään ihmisen on syystä tai toisesta vaikeaa tavoittaa mielikuviaan. Heikosti integroituneilta tutkittavilta puuttuivat kokonaisvaltaiset vahvat mielikuvat sekä omasta itsestä, että merkityksellisistä ihmisistä ja heidän tämänhetkinen käsityksensä omasta itsestään oli epämääräinen tai hyvin jäykkä. Heidän ei myöskään ollut helppo saada kontaktia omiin tunteisiinsa. (Saarenheimo 1989, ) Marja Saarenheimo (1989) toteaa löytäneensä viitteitä siitä, että kaikkein puutteellisimmin integroituneet olivat myös sosiaalisesti kaikkein passiivisimpia. Puutteellisesti integroituneilla tyytymättömyys elettyyn elämään oli, silloin kun sitä ilmaistiin, kokonaisvaltaisempaa ja katkerampaa.

17 17 Pohtiessamme skitsofrenian vaikutusta ihmisen persoonallisuuteen ja mahdollisuuteen saavuttaa persoonallisuuden integraatio, oli pakko todeta sen negatiivisen merkityksen olevan vääjäämätön. Tästä johtuen ohjatun muistelun toteuttaminen skitsofreniasta kärsivien ikääntyneiden kanssa voidaan katsoa olevan erityisen haastavaa. Skitsofrenian oirekuvaan liittyvän persoonallisuuden hajanaisuuden takia muistojen tuottaminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Tästä johtuen ohjaajan on ehdottoman tärkeää olla hienovarainen ja pyrkiä tunnistamaan ne mielen alueet, joilla muistelu on mahdollista. 4.3 Musiikki Musiikin kautta on mahdollista tavoittaa aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyviä mielihyvänsävyisiä muistoja ja merkityskokemuksia, jotka muutoin saattaisivat jäädä tavoittamatta. Tällaiset kokemukset tulevat sitä tärkeämmiksi, mitä enemmän sosiaaliset suhteet vanhuksella vähenevät. Musiikkia on pidetty merkityksellisenä nimenomaan kuuntelukokemuksena ja psykososiaalisen työn välineenä sekä yhteisten ryhmäkeskustelujen virittäjänä. (Lehtonen 1992, ) Taidemuotona musiikin avulla yksilön on mahdollista käsitellä sisäistä ulkoisena ja ulkoista sisäisenä. Musiikin muodot toimivat kuin peili, josta kuulija näkee itsensä ja sisäiset kokemuksensa. Musiikki näyttää samanaikaisesti luovan psyykkisen työskentelyn kannalta tärkeätä symbolista etäisyyttä. Se näyttää etäännyttävän esille nostamansa traumaattiset ja ahdistavat merkityskokemukset sellaisen symbolisen etäisyyden päähän, että niiden tarkastelu, jakaminen ja terapeuttinen käsittely ovat mahdollisia ilman kohtuutonta psyykkistä tuskaa. (Lehtonen 1992, 286.) Racker (1951) on kuvannut musiikin ominaisuuksia näin: Musiikki antaa yksilölle suojaa paranoidisissa tilanteissa ja suojaa yksilöä surumielisyyttä, hajanaisuutta, yksinäisyyttä ja syyllisyyttä vastaan antaen itsestään rakastetun ja mielihyvää tuottavan objektin. Musiikki suojaa yksilöä epämiellyttäviltä tunteilta antaen samalla kuitenkin psyykkistä voimaa kohdata ja läpikäydä

18 18 niitä. Musiikkia voidaan käyttää myös pelottavissa ja epämiellyttävissä tilanteissa, esim. yksinäisyyttä edustavaa hiljaisuutta vastaan. (Lehtonen 1992, 286.) Musiikilla on kyky toimia objektina, joka integroi kokemuksellista pirstaloitunutta (esim. ajallisesti eri vaiheisiin sijoittuvia muistoja, mielikuvia ja tunne-elämyksiä) ainesta tunne-elämään liittyviksi mielekkäiksi merkityksiksi. Mielekkäät merkityskokemukset vähentävät traumaattista sekavuuden tunnetta, antavat minää tukevia hallinnan kokemuksia ja tällä tavalla edistävät mahdollisuuksia sosiaaliseen kommunikaatioon. (Lehtonen 1992, 289.) On runsaasti tutkimuksellista näyttöä siitä, että musiikki voi luonteensa vuoksi saada mielekkäitä merkityksiä myös sellaisten yksilöiden kohdalla, joiden sisäinen kokemusmaailma ja siihen ankkuroiva ajattelu on voimakkaasti pirstoutunut, vinoutunut ja ahtautunut. Musiikki voi antamiensa merkityskokemuksien kautta rakentaa ja muotoilla hoidettavan psyykkistä maailmaa, joka ei erilaisten häiriöiden vuoksi ole voinut rakentua. Musiikki on keino saada mieli liikkeelle ja aktivoida sen erilaisia ja eri-ikäisiä kerroksia. Musiikin aikaansaama luova inspiraatio liittyy sen synnyttämään psyykkiseen liikkeeseen, joka ainutlaatuisella tavalla aktivoi mielikuvitustamme ja muistiamme. Musiikki voi ilmaista sellaista, jota ei voi kertoa verbaalisesti, se saattaa nostaa tarkasteltavaksemme tiedostamattomia ja kauan sitten unohtuneeksi luulemiamme kokemuksia. Musiikki ikään kuin herättää henkiin tukahdutettuja olemisen puolia, joiden olemassaolosta emme aikaisemmin ole olleet tietoisia.(lehtonen 1992, 291.) On ilmeistä, että musiikin käyttö ja musiikinharrastus toimivat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa merkittävänä mielekkyyden antajana, joka saattaa kantaa ja helpottaa myös muuta elämää. Vanhusten musiikkiterapiassa käytettävän musiikin ei tarvitse olla ajallisesti rajoitettua, vaan sitä voidaan monipuolisesti valita vanhusten omien mieltymyksien pohjalta. Terapeuttisessa vuorovaikutuksessa käytetty musiikki edistää myös vanhuksen musiikillisen minän jäsentymistä mm. synnyttämällä kokemuksia musiikillisen maailman hallinnasta ja jälleentunnistamisesta. (Lehtonen 1992, 292.)

19 19 Musiikin kuuntelulla voi olla keskeinen merkitys ihmisen henkisen tasapainon, integraation ja mielenrauhan tavoittelussa. Kuunteluun kannattaa valita musiikkia, jonka kautta voidaan päästä vanhoihin hyviin aikoihin. Yleensä vanhukset toivovat musiikkia, joka oli suosiossa heidän nuoruusaikanaan. Esimerkiksi klassinen musiikki voi toimia hyvin sellaisen ilmapiirin luomisessa, jossa menneisyys voi alkaa elää. (Koskinen ym. 1998, 202.) Musiikin valintaan liittyvä väärän vallankäytön mahdollisuus tulee erityisesti huomata silloin kun, työskennellään erityisen vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivien potilaiden kanssa. Keskeistä on ehdoton kunnioitus asiakasta kohtaan, mikä tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea vaatimusta toimia hänen ehdoillaan. On tärkeää huomioida myös sanoituksen merkitys erilaisten tunteiden, muistojen tai assosiaatioiden virittäjänä. (Lehtonen 1989, 37.) 4.4 Kirjallisuus Lapsuuden muistikuvia, sirpaleita - teräviä ja selkeitä: ohuissa kahvikupeissa kulunut kultareunus ja valjun sinisiä kukkia, äidin sormet kupin koukeroisessa korvassa. Vivi-Ann Sjögren Kirjoituksen lailla lukeminenkin merkityksellistää omaa elämää, auttaa tulkitsemaan sitä uudella tavalla ja toimii myös identiteettityön välineenä. Erityisesti ikääntyvälle ihmiselle on tärkeää ylläpitää kertomusta omasta elämästä ja sen jatkuvuudesta. Kirjallisuus voi toimia näin ollen myös muistelutyössä. Elettyä elämää ei voi muuttaa, mutta sitä voi ymmärtää uudella tavalla, ja kirja tarjoutuu keskustelukumppaniksi ja elämän tulkiksi. Kirjallisuus voi olla koko elämänkulkua läpäisevä voimavara. Kirjallisuutta voidaan käyttää eri tasoilla sekä yksilö- että ryhmäkohtaisesti. Kirjallisuuden terapeuttinen, ammatillinen käyttö on luonteeltaan ennen kaikkea prosessi, ei niinkään tekniikka. Ammattitaitoinen ohjaaja tukee osallistujia ilmaisemaan kokemuksiaan ja tunteitaan sekä niiden käsittelyä ja jakamista. Hyvä

20 20 vuorovaikutus syntyy ohjaajan ja asiakkaan tasavertaisuudesta, jossa asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Jos ohjaaja asettuu asiantuntijan asemaan, ryhmässä ei toteudu kumppanuutta, eikä siinä jaeta kokemuksia. Kumppanuusperiaate sisältää myös ajatuksen toiminnan dialogisesta luonteesta, aidosta osallistujien vuorovaikutuksesta ja vastavuoroisuudesta. (Hakonen 2003, ) Jokaisella on tarve ylläpitää kertomusta omasta elämästään, mitä kukin voi toteuttaa eri tavoilla. Identiteetin ja itseymmärryksen vahvistumisen lisäksi kirjallisuus aktivoi mielikuvia, tunteita, sosiaalisia suhteita sekä kiinnittää lukijan aikaan ja paikkaan. kirjallisuus voi auttaa ylittämään menetyksiä, ylläpitämään elinvoimaa, tukemaan ihmissuhteita ja sukupolvien välisiä yhteyksiä. (Hakonen 2003, ) 4.5 Pelit Pelit ja leikit ovat elävää kansanperinnettä ja kulttuuria sekä hauska tapa olla yhdessä. Pelien pelaaminen kehittää sekä kognitiivisia että sosiaalisia kykyjä ja taitoja. Se parantaa mielialaa, aktivoi ajattelua ja on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Pelaamistilanteissa on mahdollisuus koetella taitoja, tietoja, nokkeluutta, havaitsemista. Pelaaminen voi myös tarjota kokemuksia onnistumisesta, oppimisesta, yhteisestä tekemisestä, huomion saamisesta ja hauskasta yhdessäolosta. Se laukaisee myös jännitystä ja antaa mahdollisuuden purkaa energiaa ja aggressiivisuutta. Pelaamisen on oltava mieluisaa, vapaaehtoista sekä tarkoituksenmukaista. Se ei saa olla liian vaativaa, mutta ei myöskään liian helppoa. Pelaamistilanteissa myös on tärkeää säilyttää psyykkinen ja fyysinen turvallisuus. (Airila 2002, 49.) Mielekkäässä vuorovaikutuksessa henkilö saa myönteistä palautetta sosiaalisen kanssakäymisen muilta osapuolilta. Palaute auttaa häntä muodostamaan myönteisen käsityksen itsestään sosiaalisesti pätevänä, muiden ihmisten kanssa toimeentulevana henkilönä. Parhaimmillaan sosiaalinen kanssakäyminen ja siinä saatu palaute tukevat henkilön minuutta

21 21 antamalla uskoa itseen sosiaalisesti ja emotionaalisesti pätevänä henkilönä, joka tuntee olevansa muiden silmissä arvostettu omana itsenään ja ryhmän jäsenenä. Myönteisesti koettu sosiaalinen kanssakäyminen ja muilta saatu rohkaiseva palaute antavat vähitellen henkilölle voimavaroja koettujen ahdistusten hallitsemiseksi, sekä keinoja selviytyä emotionaalisesti ahdistaviksi koetuista sosiaalisista tilanteista. (Saarela & Svärd 1996.) 4.6 Kuvailmaisu Kun vanhenee, se on tapahtuma Kun on tämä polku, joka vie eteenpäin Siksi teen kuvia, varmaan, kun puhuminen on vaikeaa. Kaarina Kaila Taiteen luonne sosiaalisena ja kulttuurisena vuorovaikutuksena toteutuu hyvin muistelutyössä. Vanhukset voivat tuoda esiin omaa historiaansa ja monitaiteista osaamistaan. Toiminta lähtee heistä, ei ohjaajasta. Sisäiset ja terapeuttiset elementit korostuvat työskentelyssä, joka lähtee tästä hetkestä, vapaasta ilmaisutavasta ja välineiden valinnasta. Silloin vanhuksen kuvallinen ilmaisu on oman elämänkulun hahmottamista ja kuvaamista sekä nykyhetken jäsentämistä. Tunteiden, ilon ja ahdistuksen ilmaisu sekä muu sisäinen pohdinta ovat tässä työskentelytavassa oleellisempia kuin valmis lopputulos. (Koskinen ym. 1998, 209.) Muistelutyö aktivoi ja hyödyntää mieli- ja muistikuvien varastoa. Vanhustyössä kuvallinen ilmaisu on yksi muistelutyön ilmaisukeinoista. Ryhmässä kuvallisella ilmaisulla on myös monia sosiaalisia tavoitteita mm. tekemisen ilo, oman ja toisen työn arvostaminen, kokemusten vaihto, toisten tuki ja luottamus. Valmiiden kuvien taidekuvien, valokuvien, ja lehtikuvien-käyttö on yhtä tärkeä osa kuvallista ilmaisua kuin tekeminen itse. Kuvat herättävät mielleyhtymiä, muistoja, ihailua ja inhoa. Ne inspiroivat mielikuvitusta, antavat virikkeitä omien tuntemusten pohdinnalle ja itseymmärrykselle. Tavoitteena on liittää kuva omaan elämään ja hakea henkilökohtaista merkitystä. (Koskinen

22 22 ym.1998, 210.) Kollaasityöt myös auttavat keskittymään ja toimivat psykologisesti koostavasti. (Leijala 1991,16.) Kuvallisen itseilmaisun terapeuttisella käytöllä, taideterapialla, on monia käyttömahdollisuuksia vanhusten hoidossa. Taideterapiassa ei korosteta esteettistä lopputulosta, vaan kuvallista itseilmaisuprosessia. Taide on keino kommunikoida sellaisia merkityksiä, joille ei aina ole löydettävissä sanallista ilmaisua. Taideterapiassa on todettu, että mielikuvissa, päiväunelmissa ja peloissa ilmaistut piilotajuiset ajatukset ja tunteet heijastetaan välittömämmin kuviin kuin sanoihin. Taideterapiassa kuvan konkreettisen ilmaisukielen avulla on mahdollista saada kosketusta näihin vähemmän tietoisiin puoliin itsestä. Taideterapiassa tunteet ja ajatukset ilmaistaan symbolisesti erilaisten viivojen, muotojen ja värien tai kolmiulotteisen materiaalin avulla. (Leijala 1992, 276.) Ikääntyvien ihmisten parissa työskentelevät taideterapeutit korostavat sitä, että käytettävien välineiden ja taidemateriaalien tulee olla yksinkertaisia, ei liian monimutkaisia taitoja vaativia. Tällaisia ovat esim. tussikynät, vesivärit ja aikakausilehtien kuvat, joita potilas voi käyttää kollaasitöihin. Kunkin työvälineen sopivuus tulee arvioida yksilöllisesti. Taideterapeutin tulee olla aktiivisempi ikääntyneiden kanssa työskennellessään kuin nuorempien ikäryhmien hoidossa. Tämä ilmenee mm. konkreettisen ja opastuksen antamisena ja aktiivisena sopivien ilmaisukeinojen etsimisenä. (Leijala 1992, 280.)

23 23 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Lähtökohdat Toimintatuokioidemme tarkoituksena oli asiakkaiden kuntoutus toiminnallisten menetelmien ja muistelun avulla. Toteutamme muistelua seuraavien ryhmätoimintojen avulla: levyraati, kuvakollaasi, bingo sekä kirjan Mustaa kahvia, keksinmuruja lukeminen. Yhteisinä toiminnan tavoitteina kaikissa ryhmissä oli keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen, identiteetin vahvistaminen, sosiaalisten taitojen ylläpitäminen, erilaisten tunteiden ilmaisu, sekä yhteisyyden ja ilon kokeminen. Tavoitteenamme on saada asukkaat nauttimaan toiminnasta sairauksistaan huolimatta. Toivoimme myös, että toimintatuokiot osaltaan auttaisivat rakentamaan mielekästä vanhuutta asukkaille. Toimintakertoja oli neljä. 5.2 Palvelutalo Kantin pysäkki Palvelutalo Kantin Pysäkki tarjoaa kodin 30 ikäihmiselle. Palvelutalossa järjestetään monenlaista virkistävää ja kuntouttavaa toimintaa. Palvelutalo on avoin päiväkeskus, johon ovat arkipäivisin tervetulleita kaikki eläkeläiset ja ikääntyvät. Talossa on keskustelu- ja tukiryhmiä, virkistyspalveluita, liikunta- ja rentoutusryhmiä sekä terapeuttisia ryhmiä. Talo on erikoistunut psykososiaaliseen kuntoutukseen ja psykogeriatriseen hoitoon. Palvelutalossa on 12 palveluasuntoa, jotka ovat tarkoitettu pääasiassa psyykkisesti terveille vanhuksille, joiden toimintakyky on vielä kohtalaisen hyvä. Palvelutalossa on myös 18 ryhmäkotiasuntoa pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsiville ikäihmisille.

24 Kohderyhmän määrittely ja ryhmän muodostaminen Toimintamme oli suunnattu ryhmäkodin asukkaille. Asukkaista kukaan ei ole enää skitsofrenian akuuttivaiheessa, vaan ikääntyessä skitsofrenian oireet yleensä lievenevät esim. harhoja esiintyy vain silloin tällöin. Osa asukkaista kärsii myös depressiosta, mikä näkyy passiivisuutena. Työskenneltäessä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kanssa on otettava huomioon monia asioita: Asiakkaiden motivoiminen toimintaan saattaa olla vaikeampaa kuin terveen vanhuksen kohdalla sillä, psyykkisesti sairaat vetäytyvät helpommin sosiaalisista kontakteista. Toimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon tietty hienovaraisuus: asiakkaiden traumaattisiin kokemuksiin viittaamista tulee välttää, ohjeistuksen tulee olla tarpeeksi selkeä ja yksinkertainen, koska asioiden hahmottaminen saattaa olla monille vaikeaa sairauden sekä heikentyneen keskittymiskyvyn vuoksi. Toiminnassa olennaisia asioita ovat ympäristön turvallisuus, rauhallisuus sekä luottamus ohjaajiin. Olimme edellisen syksyn ryhmätoiminnan perusteella muodostaneet kuvan ryhmäkodin asiakkaiden toimintakyvystä ja siitä, kenelle kyseisenlainen toiminta sopisi. Pyrimme valitsemaan ryhmään henkilöitä, jotka nauttisivat toiminnasta ja joille olisi siitä hyötyä vuorovaikutustaitojen kehittämistä ajatellen. Huomioimme myös henkilöiden halukkuuden ja kyvyn sitoutua toimintaamme neljän kerran ajaksi. Saimme osastonvastaavalta sekä asiakkaiden kanssa paljon työskentelevältä toimintaterapeutilta tärkeää tietoa asiakkaista ja tämän pohjalta valitsimme ryhmäämme neljä naista, joista kahta havainnoimme. Havainnoimme ryhmissä kahta asiakasta, Eevaa ja Riittaa. Muut ryhmän jäsenet olimme myös valinneet etukäteen, mutta ennen ensimmäistä tapaamista eräs valitsemistamme osallistujista oli mieleltään niin epävakaassa tilassa, ettemme voineet velvoittaa hänen osallistuvan ryhmään. Näin ollen korvasimme hänet toisella halukkaalla osallistujalla. Työskenneltäessä mielenterveysongelmaisten kanssa tilanteet muuttuvat nopeasti ja etukäteen suunnitellut asiat eivät välttämättä toteudu. Alun perin tarkoituksena oli, että ryhmiimme osallistuisi viisi henkilöä.

25 Case 1: Eeva Toinen havainnoitavista, Eeva, on 63-vuotias nainen, joka kärsii pakkooireisesta häiriöstä sekä skitsoaffektiivisesta psykoosista. Hänellä on ollut psykiatrisia sairaalajaksoja vuodesta 1958 lähtien. Eevalla esiintyy voimakkaita pakkoajatuksia ja - toimintoja, joiden aikana hän vetäytyy omaan maailmaansa, eikä välttämättä reagoi esim. puheeseen. Näkyvin pakkotoiminto on käsillä tapahtuva viikkaaminen. Tällöin Eevan huomio keskittyy täysin hänen vaatteidensa, pöytäliinan, verhojen tai minkä tahansa saatavilla olevan tekstiilin ylimääräisen tarkkaan taitteluun. Joskus Eeva ahdistuu huomatessaan itsekin, etteivät asiat suju. Hän kykenee kuitenkin yleensä seurassa kokoamaan itsensä, jolloin pakkotoiminnot vähenevät tai niitä ei esiinny lainkaan. Eeva kärsii myös lievästä lähimuistamattomuudesta sekä ajan ja paikan tajun hämärtymisestä. Eeva on fyysisesti hyväkuntoinen ja omatoiminen, joskin hän tarvitsee intensiivistä ohjausta, jottei jumiudu paikoilleen pakko-oireidensa vuoksi. Skitsoaffektiivinen psykoosi on eräänlainen skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välimuoto. Siihen liittyy sekä skitsofrenialle tyypillisiä ajatustoiminnan heikkenemistä ja harhoja että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä depressiivisiä ja maanisia vaiheita. Yleensä taudinkuvaa hallitsevat skitsofrenialle tyypilliset oireet kuten hallusinaatiot ja harhaluulot. (Isohanni & Joukamaa 1995, 40.) Pakko-oireinen häiriö on useimmiten nuoruudessa alkava pitkäaikainen ja vaikea oireisto, joka aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyn häiriintymistä ja joskus elinikäistä haittaa. Pakko-oireisessa häiriössä potilaat kärsivät toistuvista elämää häiritsevistä pakkotoiminnoista ja/tai pakkoajatuksista. Pakko-oireinen häiriö voi esiintyä samanaikaisesti muiden psykiatristen häiriöiden kanssa ja erotusdiagnostiikka voi olla hankalaa. (Koponen ym. 1996, )

26 Case 2: Riitta Toinen havainnoitavistamme, Riitta, on 70-vuotias nainen, jolla on todettu tarkemmin määrittelemätön skitsofrenia. Hän on fyysisesti hyväkuntoinen, mutta sairautensa vuoksi hyvin eristäytynyt ja passivoitunut. Riitta viettää valtaosan ajasta yksin huoneessaan ja hänen sosiaaliset kontaktinsa muuten kuin perushoidollisten toimenpiteiden aikana ovat vähäisiä. Skitsofrenia on vaikea mielenterveyden häiriö, joka ilmenee persoonallisuuden hajoamisena, todellisuudentajun heikentymisenä ja toimintakyvyn alenemisena, mihin usein liittyy myös sosiaalisista kontakteista vetäytyminen. Skitsofrenian taudinkuva voi olla hyvin monimuotoinen ja samalla potilaallakin taudinkuva voi vuosien kuluessa vaihdella. Skitsofrenian käsite sisältää ryhmän samantyyppisiä häiriöitä, eikä ole yksittäinen tarkkarajainen sairaus. Skitsofrenian oireisiin kuuluvat voimakkaat harha-ajatukset ja aistiharhat sekä ajatustoiminnan häiriöt. Iän myötä skitsofrenian taudinkuva ja oireet usein helpottuvat, joskin osa oireista säilyy. Hyvä hoito ja kuntoutus tukevat suuresti oireiden kanssa selviämistä ja elämänotteen säilymistä. (Isohanni & Joukamaa 1996, ) Skitsofrenialle on tyypillistä persoonallisuuden hajautuminen, kehityksellinen taantuminen ja taipumus vetäytyä pois suhteessa toisiin ihmisiin. Skitsofreenikolla on usein aistiharhoja sekä harhaluuloja, ja hän elää näiden sävyttämässä subjektiivisessa, sisäisessä maailmassaan. Skitsofreniapotilaan tunne-elämälle on luonteenomaista hajanaisuus sekä tunteiden ja ajatusten välisen yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden puuttuminen. Ihmissuhteet menettävät merkityksensä. Seurauksena voi olla itseensä vetäytyminen, jolla tarkoitetaan ihmissuhteista pois vetäytymistä ja niiden korvaamista omalla psykoottisella fantasiamaailmalla. Sairauteen liittyy usein myös energisyyden heikentyminen ja passiivinen välinpitämättömyys sekä ulkomaailmaa että itsestään huolehtimista kohtaan. Sairauteen voi liittyä myös impulssikontrollin heikentyminen, mikä saattaa johtaa vaikeasti hallittuihin väkivaltaisiin raivonpuuskiin tai ympäristön moraalisäännöistä tai reaktioista piittaamattomaan käyttäytymiseen. (Achte ym. 1989, 336, Alanen, Y.

27 , 29, 32.) Runsaalla kolmanneksella skitsofreniapotilaista harhaoireet sekä muut positiiviset oireet lievittyvät huomattavasti vanhuusikään mennessä. (Koponen & Leinonen 1995, 155.) Jäännös- eli residuaaliskitsofrenia tarkoittaa eräänlaista skitsofreenista lopputilaa. Henkilöllä on yleensä aiemmin ollut joku skitsofrenian muu muoto ja persoonallisuus on sairausprosessin vaurioittama. Tyypillisiä oireita ovat psykomotorinen hidastuminen, toimettomuus, tunne-elämän latistuminen, välinpitämättömyys, aloitekyvyttömyys sekä puheen vähäisyys ja sisällöllinen niukkuus. Olemukseltaan henkilöt ovat usein ilmeettömiä, välinpitämättömän ja pysähtyneen tuntuisia ja kykenevät huonosti ilmaisemaan itseään eleillä. Heikentymistä voi olla myös sosiaalisessa suoriutumisessa. (Isohanni & Joukamaa 1995, 39.) 6 RYHMÄTOIMINTA Suunnittelimme toimintatuokioiden sisällön vahvasti asiakas- ja voimavaralähtöisyyden näkökulmista. Kaikki järjestämämme toiminta tuki jollain tavoin asiakkaiden psykososiaalista toimintakykyä, mutta oli samalla vaativuustasoltaan sopivaa, siis ei liian vaativaa. Sopivan vaativuustason osasimme määritellä aiemman pilottihankkeen perusteella. Meillä oli siis käsitys osallistujien toimintakyvyn tasosta ennestään. Keskeisenä ajatuksena oli, että jokaisella olisi mahdollisuus kokea onnistuvansa ja olevansa tärkeä. Pyrimme tietoisesti välttämään liian suurten vaatimusten ja minkäänlaisten suorituspaineiden luomista asiakkaille. Tämä on erityisen tärkeää huomioida työskenneltäessä mielenterveysongelmista kärsivien kanssa, joiden psyykkinen kestävyys on haurasta. Liialla painostamisella ja vaatimusten esittämisellä saattaa olla yllättävänkin voimakkaita negatiivisia vaikutuksia asiakkaan kuntoutumiselle (ahdistuminen). Tässä tapauksessa korostui erityisesti tarve rohkaista asiakkaita vuorovaikutukseen toisten kanssa, sillä

28 28 heillä sairauden kuvaan kuuluu eristäytyminen ja vetäytyminen sosiaalisista tilanteista. Ryhmämuotoinen toiminta tarjoaa asiakkaille joka kerta mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten kanssa. Toiminnan kautta tapahtuva yhdessäolo on usein luontevaa, ja antaa tilaisuuden tutustua toisiin ihmisinä ja yksilöinä, ei niinkään potilaina. Valitsimme toiminnoiksi levyraadin, kuva-sanalotto- pelin, kirjan lukemisen sekä kuvakollaasin tekemisen. Kaikki toiminnat erosivat toisistaan luonteeltaan ja toivoimme jokaisen osallistujan löytävän niistä mieluisan tavan ilmaista itseään. Mietimme ryhmätoimintaa suunnitellessamme asukkaiden voimavaroja. Pohdimme aluksi mitkä olivat ne voimavarat, jotka nousivat esiin aikaisemmassa hankkeessamme tutustuessamme asukkaisiin. Löysimme voimavaroiksi mm. asukkaiden elämänkokemukset, persoonallisuuden, positiivisuuden, halun olla erilaisissa ryhmätoiminnoissa mukana sekä huumorintajun. Eevan voimavaroja ovat mm. hänen positiivinen elämänasenteensa, ystävällisyytensä ja seurallisuutensa sekä hengellisyys. Riitan voimavaraksi katsomme hänen erinomaisen huumorintajunsa. Jokaisessa toimintatuokiossa osallistujilla oli mahdollisuus muistella elämänkokemuksiaan ja tuoda esiin persoonallisuuttaan. Pyrimme myös käyttämään huumoria ryhmiä ohjatessamme. 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää millaista sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta osallistujien välillä ryhmässä esiintyy ja kuinka paljon. Havainnoimme myös millaisia tunteita osallistujissa herää toiminnan aikana. Lisäksi pohdimme mitkä tekijät ryhmätoiminnassa vaikuttavat vuorovaikutuksen ja tunteiden määrään ja laatuun sekä lisääkö ryhmätoiminta

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot