SALAMAN ISKEMÄ LEHTIKUUSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALAMAN ISKEMÄ LEHTIKUUSI"

Transkriptio

1 SALAMAN ISKEMÄ LEHTIKUUSI Ukkosen voima on mahtava. Ylhäällä pilvissä pienten hiukkasten ja rakeiden keskinäisestä hankauksesta syntyvä sähkövaraus saattaa voimistuttuaan lopulta purkautua maan pinnalle iskevänä salamana. Salama iski tähän lehtikuuseen kovalla ukonilmalla toukokuussa Muutaman sekunnin sähkönpurkauksen jäljet näkyvät puun kyljessä vuosikausia. Tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt, ja suuri ja vahva puu selvisi hengissä hämmästeltäväksemme. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011

2 RINNEKETO Rinteessä oleva keto on niin kuiva ja vähäravinteinen ympäristö, että se pysyy avoimena huomattavasti vähäisemmillä ihmistoimilla kuin suurin osa muista perinneympäristöistä. Tästäkin paikasta on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa joitakin kertoja poistettu puiden taimia ja raivattu pensaita. Nykyisin alueen niitto kerran kesässä riittää pitämään alueen avoimena. Kesäkuussa rinne hohtaa kauneimmillaan, täynnä aniliininpunaisia mäkitervakon (Lychnis viscaria) kukkia. Kasvi on saanut nimensä mustasta tervantahmeasta nesteestä, joka peittää sen vartta. Rinteen valtalajistoon kuuluu myös kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), saniainen, jonka pitkulaiset lehdet kasvavat kimppuina ja yltävät jopa metrin mittaan. Juuri tällainen louhikkoinen ympäristö on sille omiaan. Kivikkoalvejuuren juurakkoa on käytetty matolääkkeenä jo antiikin aikana. Pahaksi onneksi se ei ole myrkyllinen ainoastaan alveille eli lapa- ja heisimadoille, vaan myös ihmiselle. Siksi se ei sellaisenaan käy lääkkeeksi. Juuresta eristetty desaspidiini niminen aine on kuitenkin turvallista ja käyttökelpoista sisäloisten häätöön. Alvejuuresta valmistettu matolääke oli Suomen ensimmäinen kaupallinen vientilääke. Rinteen kasveista mainittakoon vielä harvinaistunut ketokaunokki (Centaurea scabiosa). Mäkitervakon jälkikukintaa, kivikkoalvejuuri sekä ketokaunokki Kuvat: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011, ketokaunokki Minna Tuominen, 2013

3 HARSULEMMIKKI Harsulemmikki (Myosotis sparsiflora) kukkii kesäkuussa pienin sinisin kukin. Se on helppo tuntea lemmikiksi, mutta on myös helpommin tunnistettavissa lajilleen kuin monet muut lemmikkimme. Nimensä mukaisesti sen kukinto on harsu: yksittäisiä kukkia on vähän ja ne ovat harvassa. Merkillepantavaa on myös kukinnon lehdekkyys: soikeita, teräväkärkisiä lehtiä ei kasva ainoastaan alempana varressa, vaan myös kukkien välissä. Yleensä kasvi haaroo runsaasti. Paloniemen alueella kasvaa ainakin paria muuta lemmikkilajia, kuten luhtalemmikkiä (M.scorpioides) ja hietalemmikkiä (M. stricta), joten tämä on hyvä paikka harjoitella niiden erottamista toisistaan. Harsulemmikki on kasvilajistossamme niin sanottuja venäläistulokkaita. Se on todennäköisesti levinnyt Suomeen useita eri kertoja eri paikkoihin idästä, venäläisten sotilaiden tai tavarankuljetusten mukana. Sen levinneisyysalue Suomessa onkin hajanainen: etelärannikon tuntumassa Lohjan seudulta kaakkoisrajalle saakka sitä tavataan paikka paikoin, samoin Oulun seudulla ja Kuusamossa on muutamia esiintymiä. Mikään yleinen kasvi se ei täälläkään päin Suomea ole. Nauttikaamme siis harsulemmikin harvinaista herkkua olevasta seurasta! kuvat: Marja Koistinen; Retkeilykasvio, 1998

4 PALONIEMEN KARTANO Paloniemen kartano oli aikaisemmin ratsutila, johon sittemmin liitettiin luvulta lähtien muita tiloja. Omistajat tunnetaan v lähtien, mutta tilan sijainti maastollisesti suotuisalla kannaksella Lohjanjärven ja Hormajärven välisellä kannaksella on sellainen, että tila on ilman muuta peräisin jo keskiajalta. Vuodesta 1930 kartano on ollut Lohjan kunnan (nyk. kaupungin) omistuksessa luvulla ja 1900-luvun alussa kartanon alaisuudessa oli muutamia torppia. Vuonna 1939 kartanon kokonaispinta-ala oli 400 hehtaaria mistä peltoa oli 117 ja viljeltyä laidunta 3 hehtaaria. Tuolloin tilalla oli 17 hevosta ja 62 lehmää. Sotien jälkeen valtaosa kartanon maista jaettiin Karjalasta tulleille evakoille. Eliel Saarinen suunnitteli kartanolle kansallisromanttisen, linnamaisen uuden päärakennuksen, joka valmistui vuonna Rakennus tuhoutui tulipalossa Kartanon rakennuksista on jäljellä komea kivinavetta 1900-luvun alusta, sekä samalta ajalta jugend-tyylinen huvimaja kallion laella ja vähän kauempana saman tyylin mukainen metsänvartijan talo. Palaneen päärakennuksen paikalle rakennettiin Kartanomäen palvelukeskus. Sen alapuolella oli 3 hehtaarin suuruinen kauppapuutarha. Huvimajan ympärillä oli hieno englantilaistyylinen puisto kivettyine ratsastuspolkuineen, puistosta on edelleen polut jäljellä. Kuvat: Lohjan ympäristöyksikkö/ Minna Tuominen 2013

5 MÄNTYKELO Kelolla tarkoitetaan pystyyn kuollutta puuta, jonka kuori on rapissut pois. Suomessa kasvavista puulajeista keloutumista tapahtuu vain männyllä, kuusella, tammella ja marjakuusella (jota kasvaa Ahvenanmaalla). Männyn keloutuminen kuolevasta puusta voi kestää vuotta. Tämän jälkeen kelo saattaa seistä pystyssä parhaimmillaan satoja vuosia. Kelorungon lahoaminen on hyvin hidasta, ja jatkuu pitkään vielä kaatumisen jälkeen. Kelon kuolemankaaren vaiheet ovat hitaampia Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Nykyään kelot ovat melko harvinaisia eteläisessä Suomessa, koska talousmetsän puut hakataan ja kuljetetaan pois usein paljon ennen kuin yksikään puu saavuttaa tämän vaiheen. Kelo on arvokas elinympäristö muun muassa monille kovakuoriaisille. Kelot ovat yleensä kiertyneitä, useimmiten vastapäivään (alhaalta katsoen vasemmalta oikealle). Tieteellistä selitystä tavanomaiselle kiertosuunnalle ei tunneta: auringon kiertosuuntaa ja coriolis-ilmiötä on joskus ehdotettu selityksiksi. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011

6 TAMMEN TAIMET Tammi (Quercus robur) levisi jääkauden jälkeisellä lämpökaudella n vuotta sitten Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Ilmaston tämän jälkeen viilennyttyä tammen esiintymisalue on maassamme kutistunut. Nykyään sitä kasvaa luonnonvaraisena enimmäkseen vain Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä, johon Lohjakin kuuluu. Tammivyöhyke myötäilee etelärannikkoa, ulottuen noin 30 kilometriä sisämaahan lännessä aina Rauman korkeudelle asti. Tammi- ja muita jalopuulehtoja uhkaa kasvullaan lähinnä kuusi. Jalot lehtipuut menestyvät kuusta paremmin paikoissa, joissa niiden alikasvosta säännöllisesti raivataan, esimerkiksi laiduntaen. Tammen leviämistä pohjoiseen rajoittaa lähinnä ankara talvi. Ilmastonmuutoksen myötä talvien leudontuessa voidaan todennäköisesti nähdä tammen taas levittäytyvän kohti pohjoista. Hyvänä apuna sillä ovat tammenterhoja talven varalle varastoivat oravat, närhet, pähkinähakit ja hiiret. Silloin tällöin joku eläinyksilö unohtaa yksittäisen ruokavarastonsa sijainnin, ja tammi saa mahdollisuuden versoa uuteen paikkaan. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen 2013

7 ERIRAKENTEINEN METSÄ Tässä onkin sopiva paikka pitää pieni tauko ja istahtaa penkille ihailemaan maisemaa tai vaikka syömään eväitä! Samalla voit miettiä, mitä tarkoittaa uuden metsälain antama mahdollisuus hoitaa metsää erirakenteisesti. Erirakenteisuus tarkoittaa sitä, että metsäalalla on sekaisin erikokoisia ja eri-ikäisiä puita pienistä taimista suuriin. Erirakenteisessa metsässä kasvaa useampia puulajeja limittäin toistensa seurassa. Isoimmat puut hakataan, jotta pienemmät puut saavat valoa ja kasvutilaa. Metsän uudistaminen tapahtuu luontaisesti eikä avohakkuita eikä maan muokkauksia tehdä. Valtaosa (yli 95%) Etelä-Suomen metsistä on ollut kuitenkin talouskäytössä vähintään kymmeniä vuosia, ja suomalainen metsätalous on viime vuosikymmenet perustunut enimmäkseen tasaikäisten yhden puulajin (useimmin männyn) taimikoiden kasvatukseen ja pääte- eli avohakkuuseen puiden ollessa noin 80-vuotiaita. Käytännössä kaikki Uudenmaan metsät ovat jotenkin ihmisen muokkaamia; vähintään niistä on kerätty poltto- ja rakennuspuuta menneinä aikoina. Paloniemen luontopolun metsissä näkyy myös karjan laiduntamisen vaikutus: alueella kasvaa vanhoja, leveälatvuksisia ns. hakamaamäntyjä. Pysähdy myös niitä ihailemaan! Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen, 2013

8 MUURAHAISTEN METSÄ Metsän pohjalla menee ristiin rastiin pieniä polkuja ja suuria valtateitä, muurahaisten kulkuväyliä. Suomessa elää viisi kekomuurahaislajia, joista neljän elinympäristö on metsä. Yhteensä maassamme tavataan noin 60 muurahaislajia. Muurahaiset ovat eliöryhmänä poikkeuksellisen sitkeitä uhmaamaan ihmisten ylivaltaa. Kuten meitä, niitä esiintyy lähes kaikkialla maapallolla. Ihmisen valtavasta väestömäärästä huolimatta muurahaisten biomassan arvioidaan olevan maapallolla yhä paljon suurempi kuin ihmisen, ja yksilömääränkin olevan yli miljoonakertainen. Siellä, missä ihminen haluaa hävittää esimerkiksi taloonsa pesiytyneet muurahaiset, se osoittautuu usein vaikeammaksi kuin monien muiden hyönteisten kohdalla. Muurahaisten voiman salaisuus on niiden järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Pesässä lisääntymisen hoitavat kuningatar (tai lajista riippuen useampi) ja harvalukuinen joukko kuhnureita (koiraita). Suurin osa muurahaisista on työläisiä, jotka ovat steriilejä naaraita. Voimakas yhteistyö perustuu läheisiin sukulaisuussuhteisiin. Kuhnurit ovat haploidisia (niillä on yksinkertainen kromosomisto), ja niinpä isän puolelta periytyy aina sen koko genomi diploidille (kromosomisto kaksinkertainen, kuten ihmisellä) työläiselle. Kuningattaren genomista periytyy puolet, joten sisarusten sukulaisuus on 75% (ihmissisaruksilla 50%) geeneistä. Vaikka muurahaisyksilöt eivät ole kovin älykkäitä, melkein kaikki ihmiskunnan suuret innovaatiot ovat käytössä myös jollakin (tai useammalla) maapallon yli muurahaislajista. Niin karjankasvatus (mm. kirvalehmät ), viljely (sienet), monimutkaiset sotastrategiat, yksilöiden erikoistuminen tiedustelijoiksi, sääntuntijoiksi, sotilaiksi (jopa itsemurhapommittajiksi) tai ruokavarastoiksi ovat käytössä joillakin muurahaisilla. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/ Minna Tuominen 2013

9 KOSTEA NIITTY Tämä kostea, lännestä itään kulkeva kaistale on saanut rehottaa melko vapaasti viime vuosikymmenet, sen jälkeen kun alueella on viimeksi karja laiduntanut. Laiduntamisen jälkeen alueelle on istutettu koivuja. Viime vuosina aluetta on hoidettu poistamalla pensastoja ja puiden taimia, jotta alueen rehevä niittykasvillisuus säilyisi. Hieman rehevöityneen alueen valtalajeina ovat pensasmainen mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris). Myös muut alueen kasvilajit, kuten ojakellukka (Geum rivale) ja lehtokorte (Equisetum pratense), viihtyvät kosteassa. Miksi tätä etenkin keväisin vetistä aluetta sitten sanotaan kosteaksi niityksi eikä suoksi? Suo on määritelty alueeksi, jonka kasvien kuolevista osista muodostuu turvekerros (kasvimateriaali ei hajoa uudelleen kiertoon, vaan varastoituu turpeeksi). Yleensä suon pohja on etenkin rahkasammalten peittämä. Kostealla niityllä taas ravinteet vapautuvat takaisin kiertoon. Siinä varmasti syy, miksi aluskasvillisuus on niin kovin rehevää puustoiseenkin suohon verrattuna. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011

10 SUURET MÄNNYT PUUVANHUKSET Näin komeita ja suuria luonnonpuita ei nykyään näekään missä tahansa! Eivät suuret männyt (Pinus sylvestris) ainakaan ihan nuoria ole, mutta puun tarkkaa ikää ei voi koskaan päätellä pelkästään sen koon perusteella. Sen verran paljon maaperä, varjostus taimivaiheessa ja muut kilpailuseikat sekä vaihteleva ilmasto vaikuttavat puun kasvuvauhtiin. Kaatamatta tai kairaamatta puuta (ja siis laskematta vuosirenkaita) ei sen ikää voi saada aivan tarkasti selville. On kuitenkin merkkejä, joista voi päätellä puun iästä jotakin. Mäntyyn alkaa muodostua kilpikaarnaa sen ollessa noin vuoden ikäinen. Kilpikaarna on kuin paksuja sileitä levyjä männyn pinnalla, väleissään railoja. Sanotaan sen muistuttavan rakenteeltaan nimenomaan kilpikonnan kilven pintaa. Puuntaimien ikää on huomattavasti helpompi arvioida kuin suurten puiden: niistä voi laskea oksakiehkuroiden määrän, joista jokainen on merkki puun yhdestä elinvuodesta. Pohjois-Suomessa puut kasvavat huomattavasti hitaammin kuin täällä etelärannikolla. Siellä ne kuitenkin elävät luonnostaan usein paljon vanhemmiksi: Suomen vanhimmat männyt tunnetaan Lapista, ja ne ovat noin 800-vuotiaita. Puun kuolema, lahoamisvaihe, voi kestää yhtä kauan kuin sen elämäkin, satoja vuosia pohjoisissa olosuhteissamme. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen 2013

11 KALLIOTUHKAPENSAS Edessäsi oleva kalliotuhkapensas (Cotoneaster scandinavicus) kuuluu Suomen etelärannikon alkuperäiseen lajistoon, mutta on nykyään harvinainen. Paloniemen alueella kalliotuhkapensas kasvaa useassa kohdassa; muutamat pensaista ovat melko kookkaitakin. Sen tunnistaa piikittömyydestä, soikeista lehdistä ja lehtilavan alapuolella olevasta tiheästä, harmaasta karvoituksesta (joka yläpinnalta puuttuu). Kalliotuhkapensaan kukat ovat vaatimattomat, mutta loppukesästä se säväyttää punaisilla marjoillaan ja kirkkaalla ruskavärillään. Suomen kolmesta tuhkapensaslajista kalliotuhkapensas on ainoa alkuperäinen: toiset ovat levinneet luontoon puutarhakarkulaisina. Paloniemessä kasvaa myös muutamissa paikoissa kiiltotuhkapensasta (Cotoneaster lucidus). Sitä ei pidä sekoittaa kalliotuhkapensaaseen: kiiltotuhkapensaan lehdet ovat suippokärkisiä ja päältä hyvin kiiltäviä, paksumpiakin kuin kalliotuhkapensaalla, ja marjat ovat mustat. Kiiltotuhkapensas on suosittu esimerkiksi koristeaitana. Paloniemessä laji on tarkkailun alla: ylimääräisiä yksilöitä poistetaan, jos se näyttää leviävän ja valtaavan tilaa kalliotuhkapensaalta ja muulta alkuperäislajistolta. Kiiltotuhkapensaan alkuperäinen esiintymisalue on Keski-Aasiassa. Kuva vasemmalla: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, Kuva oikealla: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen, 2013.

12 LOUHIKKO Tämän rinteen suuret, jopa yli kaksi metriä korkeat kivet ovat todennäköisesti hioutuneet irti peruskalliosta jääkauden sulaessa liikkeelle lähteneiden jäämassojen vaikutuksesta. Pohjoisen pallonpuoliskon viimeisin suuri jääkausi, niin sanottu Veiksel-jääkausi oli noin vuotta sitten. Kehityskaari jäätymisestä sulamiseen ei ollut mitenkään tasainen: jääkaudessa oli yli kymmenen stadiaalivaihetta, jolloin ilmasto kylmeni ja kuivui, ja saman verran interstadiaalivaiheita, jolloin ilmasto saattoi lämmetä monella asteella useiksi tuhansiksi vuosiksi. Joissain interstadiaalivaiheissa eteläinen Suomi on jopa ollut kasvillisuuden peitossa jään väistyessä hetkeksi. Jääkauden aikana Euroopassa eli monia paljon suurempia nisäkäslajeja kuin mitä nykyään tavataan, kuuluisimpana mammutti. Nämä kuolivat sukupuuttoon jääkauden lopulla. Syyksi on arveltu ihmisen aiheuttamaa metsästyspainetta yhdessä voimakkaan ilmastonmuutoksen kanssa. Juuri nyt käynnissä olevassa sukupuuttoaallossa yhdistyy yhtä lailla ilmastonmuutoksen vaikutus ihmisen toiminnan suoraan uhkaan. Ihmistoiminnan levittäytymien ja sopivien elinympäristöjen väheneminen on nyt useimpien lajien kohdalla suurempi uhka kuin metsästys. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011

13 KALLIOKETO PERHOSTEN SUOSIKKI Kuivahko ja melko vähäravinteinen kallioketo on usein monimuotoinen niin kukkakasvilajistoltaan kuin hyönteistöltään. Erityisesti monet kauniit perhoslajit viihtyvät kedolla. Kasvien ja perhosten lajirunsaus millä tahansa paikalla korreloi usein, sillä lähes kaikki perhoset ovat vähintään toukkavaiheessa hieman kranttuja ravintonsa suhteen: ne syövät vain tietyn heimon joitakin kasvilajeja, muutamaa lajia eri heimoista tai jopa vain yhä kasvia. Esimerkiksi matarakiitäjä (Hyles gallii) syö mataroita (Galium) ja maitohorsmaa, kaaliperhonen (Pieris brassicae) ristikukkaisia, erityisesti monia kaaleja (Brassicae) ja neitoperhonen (Inachis io) ja alla olevassa kuvassa päivää paistatteleva nokkosperhonen (Nymphalis urticae) nokkosta. Nokkonen (Urtica dioica) ei kuitenkaan kuulu umpeenkasvulle herkkiin ketolajeihin, vaan on niitä jotka itse valtaavat tilaa kun alueet jätetään niittämättä tai maan ravinnemäärä muutoin kasvaa. Nokkonen onkin melko yleinen kaikkialla maassamme, ja on kestänyt jopa joutumisen usean lajin pääravintokohteeksi. Perhoset ovat myös merkittäviä pölyttäjiä mesipistiäisten ohella. Jotkut syvätorviset kukat eivät oikeastaan saa luonnosta muita pölyttäjiä kuin perhosia, joilla on pitkä imukärsä moniin muihin hyönteisiin verrattuna. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö

14 KOIVUHAKA Näet edessäsi koivua kasvavan hakamaan. Hakamaa on puustoinen perinneympäristö, jolla karja laiduntaa. Runsaspuustoinen hakamaa näyttää äkkikatsomalta metsältä. Aluskasvillisuus voi kuitenkin poiketa paljon siitä, millaista se olisi metsässä ilman laidunnusta. Laidunnus pitää hakamaan pensaiston harvana ja kenttäkerroksen kasvillisuuden matalana; myös lehtipuiden alaoksat tulevat kuritetuiksi. Kasvit, jotka toipuvat hyvin siitä että joku syö niiden latvaosat, kuten heinät, saavat etumatkaa. Kasvilajistoltaan hakamaa muistuttaa usein enemmän niittyä kuin metsämaata. Perinteisesti karja on päässyt liikkumaan niin laajalla alueella, että sille on riittänyt syötävää suoraan maastosta koko kesäkaudeksi: joko eläimiä on siirretty laitumien välillä kesken kesää tai yksi aitaus on ollut riittävän suuri. Kun lisärehua ei ole annettu, on myös hakamaa välttynyt ylimääräiseltä lannoitukselta ja rehevöitymiseltä. Tässä haassa ei ole ollut karjaa moneen vuoteen, joten sen perinteistä maisemaa ja lajistoa on ylläpidetty niittämällä ja raivaamalla sen pensastoja. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011

15 MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ PALONIEMEN LUONTOPOLUN VARRELLA Tässä on myös hieno kallioketo, jonka monipuoliseen kasvillisuuteen kuuluu mm. maksaruohoja. Kalliolla näet kaksi kiven- ja maansekaista matalaa kumparetta, jotka mitä todennäköisimmin ovat rautakautisia (n. 500 ekr jkr.) hautoja. Niitä ei ole vielä tutkittu mutta rakenteen ja ulkoisen muotonsa perusteella kumpareet on luokiteltu haudoiksi. Luontopolun ja järven välisen pellon reunasta on löytynyt rautakautista keramiikkaa, joka viittaa siihen että pellolla olisi rautakaudella ollut asuinpaikka. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen 2013

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Ahtialan Paakkolanmäen

Ahtialan Paakkolanmäen Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus LIITE HAKEMUKSEEN PERINNEBIOTOOPIN HOITO Hakija: Matti Meikäläinen Osoite: Mustialantie 1055, 31310 Mustiala Puhelin: Tila: Mustialan opetusmaatila Tilatunnus: xxxxxxxxx Kunta: Tammela Kohteet: Mustialan

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Metsätaimitarhapäivät 20.- Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Mustakorolla tarkoitetaan Neonectria fuckeliana sienen aiheuttamaa kuusen (Picea abies)

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet

Lisätiedot

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto 2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Tönkinniemi (Pateniemessä)

Tönkinniemi (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia

Lisätiedot

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

RANNIKON MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

RANNIKON MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: RANNIKON MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: GALGBERGET, TAMMISAARI 31.8.: Kuvat 1. ja 2. Raaseporin linna toivotti tulijat tervetulleiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin. Kuva 3. Museovirastosta

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot