SALAMAN ISKEMÄ LEHTIKUUSI
|
|
- Harri Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SALAMAN ISKEMÄ LEHTIKUUSI Ukkosen voima on mahtava. Ylhäällä pilvissä pienten hiukkasten ja rakeiden keskinäisestä hankauksesta syntyvä sähkövaraus saattaa voimistuttuaan lopulta purkautua maan pinnalle iskevänä salamana. Salama iski tähän lehtikuuseen kovalla ukonilmalla toukokuussa Muutaman sekunnin sähkönpurkauksen jäljet näkyvät puun kyljessä vuosikausia. Tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt, ja suuri ja vahva puu selvisi hengissä hämmästeltäväksemme. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011
2 RINNEKETO Rinteessä oleva keto on niin kuiva ja vähäravinteinen ympäristö, että se pysyy avoimena huomattavasti vähäisemmillä ihmistoimilla kuin suurin osa muista perinneympäristöistä. Tästäkin paikasta on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa joitakin kertoja poistettu puiden taimia ja raivattu pensaita. Nykyisin alueen niitto kerran kesässä riittää pitämään alueen avoimena. Kesäkuussa rinne hohtaa kauneimmillaan, täynnä aniliininpunaisia mäkitervakon (Lychnis viscaria) kukkia. Kasvi on saanut nimensä mustasta tervantahmeasta nesteestä, joka peittää sen vartta. Rinteen valtalajistoon kuuluu myös kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), saniainen, jonka pitkulaiset lehdet kasvavat kimppuina ja yltävät jopa metrin mittaan. Juuri tällainen louhikkoinen ympäristö on sille omiaan. Kivikkoalvejuuren juurakkoa on käytetty matolääkkeenä jo antiikin aikana. Pahaksi onneksi se ei ole myrkyllinen ainoastaan alveille eli lapa- ja heisimadoille, vaan myös ihmiselle. Siksi se ei sellaisenaan käy lääkkeeksi. Juuresta eristetty desaspidiini niminen aine on kuitenkin turvallista ja käyttökelpoista sisäloisten häätöön. Alvejuuresta valmistettu matolääke oli Suomen ensimmäinen kaupallinen vientilääke. Rinteen kasveista mainittakoon vielä harvinaistunut ketokaunokki (Centaurea scabiosa). Mäkitervakon jälkikukintaa, kivikkoalvejuuri sekä ketokaunokki Kuvat: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011, ketokaunokki Minna Tuominen, 2013
3 HARSULEMMIKKI Harsulemmikki (Myosotis sparsiflora) kukkii kesäkuussa pienin sinisin kukin. Se on helppo tuntea lemmikiksi, mutta on myös helpommin tunnistettavissa lajilleen kuin monet muut lemmikkimme. Nimensä mukaisesti sen kukinto on harsu: yksittäisiä kukkia on vähän ja ne ovat harvassa. Merkillepantavaa on myös kukinnon lehdekkyys: soikeita, teräväkärkisiä lehtiä ei kasva ainoastaan alempana varressa, vaan myös kukkien välissä. Yleensä kasvi haaroo runsaasti. Paloniemen alueella kasvaa ainakin paria muuta lemmikkilajia, kuten luhtalemmikkiä (M.scorpioides) ja hietalemmikkiä (M. stricta), joten tämä on hyvä paikka harjoitella niiden erottamista toisistaan. Harsulemmikki on kasvilajistossamme niin sanottuja venäläistulokkaita. Se on todennäköisesti levinnyt Suomeen useita eri kertoja eri paikkoihin idästä, venäläisten sotilaiden tai tavarankuljetusten mukana. Sen levinneisyysalue Suomessa onkin hajanainen: etelärannikon tuntumassa Lohjan seudulta kaakkoisrajalle saakka sitä tavataan paikka paikoin, samoin Oulun seudulla ja Kuusamossa on muutamia esiintymiä. Mikään yleinen kasvi se ei täälläkään päin Suomea ole. Nauttikaamme siis harsulemmikin harvinaista herkkua olevasta seurasta! kuvat: Marja Koistinen; Retkeilykasvio, 1998
4 PALONIEMEN KARTANO Paloniemen kartano oli aikaisemmin ratsutila, johon sittemmin liitettiin luvulta lähtien muita tiloja. Omistajat tunnetaan v lähtien, mutta tilan sijainti maastollisesti suotuisalla kannaksella Lohjanjärven ja Hormajärven välisellä kannaksella on sellainen, että tila on ilman muuta peräisin jo keskiajalta. Vuodesta 1930 kartano on ollut Lohjan kunnan (nyk. kaupungin) omistuksessa luvulla ja 1900-luvun alussa kartanon alaisuudessa oli muutamia torppia. Vuonna 1939 kartanon kokonaispinta-ala oli 400 hehtaaria mistä peltoa oli 117 ja viljeltyä laidunta 3 hehtaaria. Tuolloin tilalla oli 17 hevosta ja 62 lehmää. Sotien jälkeen valtaosa kartanon maista jaettiin Karjalasta tulleille evakoille. Eliel Saarinen suunnitteli kartanolle kansallisromanttisen, linnamaisen uuden päärakennuksen, joka valmistui vuonna Rakennus tuhoutui tulipalossa Kartanon rakennuksista on jäljellä komea kivinavetta 1900-luvun alusta, sekä samalta ajalta jugend-tyylinen huvimaja kallion laella ja vähän kauempana saman tyylin mukainen metsänvartijan talo. Palaneen päärakennuksen paikalle rakennettiin Kartanomäen palvelukeskus. Sen alapuolella oli 3 hehtaarin suuruinen kauppapuutarha. Huvimajan ympärillä oli hieno englantilaistyylinen puisto kivettyine ratsastuspolkuineen, puistosta on edelleen polut jäljellä. Kuvat: Lohjan ympäristöyksikkö/ Minna Tuominen 2013
5 MÄNTYKELO Kelolla tarkoitetaan pystyyn kuollutta puuta, jonka kuori on rapissut pois. Suomessa kasvavista puulajeista keloutumista tapahtuu vain männyllä, kuusella, tammella ja marjakuusella (jota kasvaa Ahvenanmaalla). Männyn keloutuminen kuolevasta puusta voi kestää vuotta. Tämän jälkeen kelo saattaa seistä pystyssä parhaimmillaan satoja vuosia. Kelorungon lahoaminen on hyvin hidasta, ja jatkuu pitkään vielä kaatumisen jälkeen. Kelon kuolemankaaren vaiheet ovat hitaampia Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Nykyään kelot ovat melko harvinaisia eteläisessä Suomessa, koska talousmetsän puut hakataan ja kuljetetaan pois usein paljon ennen kuin yksikään puu saavuttaa tämän vaiheen. Kelo on arvokas elinympäristö muun muassa monille kovakuoriaisille. Kelot ovat yleensä kiertyneitä, useimmiten vastapäivään (alhaalta katsoen vasemmalta oikealle). Tieteellistä selitystä tavanomaiselle kiertosuunnalle ei tunneta: auringon kiertosuuntaa ja coriolis-ilmiötä on joskus ehdotettu selityksiksi. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011
6 TAMMEN TAIMET Tammi (Quercus robur) levisi jääkauden jälkeisellä lämpökaudella n vuotta sitten Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Ilmaston tämän jälkeen viilennyttyä tammen esiintymisalue on maassamme kutistunut. Nykyään sitä kasvaa luonnonvaraisena enimmäkseen vain Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä, johon Lohjakin kuuluu. Tammivyöhyke myötäilee etelärannikkoa, ulottuen noin 30 kilometriä sisämaahan lännessä aina Rauman korkeudelle asti. Tammi- ja muita jalopuulehtoja uhkaa kasvullaan lähinnä kuusi. Jalot lehtipuut menestyvät kuusta paremmin paikoissa, joissa niiden alikasvosta säännöllisesti raivataan, esimerkiksi laiduntaen. Tammen leviämistä pohjoiseen rajoittaa lähinnä ankara talvi. Ilmastonmuutoksen myötä talvien leudontuessa voidaan todennäköisesti nähdä tammen taas levittäytyvän kohti pohjoista. Hyvänä apuna sillä ovat tammenterhoja talven varalle varastoivat oravat, närhet, pähkinähakit ja hiiret. Silloin tällöin joku eläinyksilö unohtaa yksittäisen ruokavarastonsa sijainnin, ja tammi saa mahdollisuuden versoa uuteen paikkaan. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen 2013
7 ERIRAKENTEINEN METSÄ Tässä onkin sopiva paikka pitää pieni tauko ja istahtaa penkille ihailemaan maisemaa tai vaikka syömään eväitä! Samalla voit miettiä, mitä tarkoittaa uuden metsälain antama mahdollisuus hoitaa metsää erirakenteisesti. Erirakenteisuus tarkoittaa sitä, että metsäalalla on sekaisin erikokoisia ja eri-ikäisiä puita pienistä taimista suuriin. Erirakenteisessa metsässä kasvaa useampia puulajeja limittäin toistensa seurassa. Isoimmat puut hakataan, jotta pienemmät puut saavat valoa ja kasvutilaa. Metsän uudistaminen tapahtuu luontaisesti eikä avohakkuita eikä maan muokkauksia tehdä. Valtaosa (yli 95%) Etelä-Suomen metsistä on ollut kuitenkin talouskäytössä vähintään kymmeniä vuosia, ja suomalainen metsätalous on viime vuosikymmenet perustunut enimmäkseen tasaikäisten yhden puulajin (useimmin männyn) taimikoiden kasvatukseen ja pääte- eli avohakkuuseen puiden ollessa noin 80-vuotiaita. Käytännössä kaikki Uudenmaan metsät ovat jotenkin ihmisen muokkaamia; vähintään niistä on kerätty poltto- ja rakennuspuuta menneinä aikoina. Paloniemen luontopolun metsissä näkyy myös karjan laiduntamisen vaikutus: alueella kasvaa vanhoja, leveälatvuksisia ns. hakamaamäntyjä. Pysähdy myös niitä ihailemaan! Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen, 2013
8 MUURAHAISTEN METSÄ Metsän pohjalla menee ristiin rastiin pieniä polkuja ja suuria valtateitä, muurahaisten kulkuväyliä. Suomessa elää viisi kekomuurahaislajia, joista neljän elinympäristö on metsä. Yhteensä maassamme tavataan noin 60 muurahaislajia. Muurahaiset ovat eliöryhmänä poikkeuksellisen sitkeitä uhmaamaan ihmisten ylivaltaa. Kuten meitä, niitä esiintyy lähes kaikkialla maapallolla. Ihmisen valtavasta väestömäärästä huolimatta muurahaisten biomassan arvioidaan olevan maapallolla yhä paljon suurempi kuin ihmisen, ja yksilömääränkin olevan yli miljoonakertainen. Siellä, missä ihminen haluaa hävittää esimerkiksi taloonsa pesiytyneet muurahaiset, se osoittautuu usein vaikeammaksi kuin monien muiden hyönteisten kohdalla. Muurahaisten voiman salaisuus on niiden järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Pesässä lisääntymisen hoitavat kuningatar (tai lajista riippuen useampi) ja harvalukuinen joukko kuhnureita (koiraita). Suurin osa muurahaisista on työläisiä, jotka ovat steriilejä naaraita. Voimakas yhteistyö perustuu läheisiin sukulaisuussuhteisiin. Kuhnurit ovat haploidisia (niillä on yksinkertainen kromosomisto), ja niinpä isän puolelta periytyy aina sen koko genomi diploidille (kromosomisto kaksinkertainen, kuten ihmisellä) työläiselle. Kuningattaren genomista periytyy puolet, joten sisarusten sukulaisuus on 75% (ihmissisaruksilla 50%) geeneistä. Vaikka muurahaisyksilöt eivät ole kovin älykkäitä, melkein kaikki ihmiskunnan suuret innovaatiot ovat käytössä myös jollakin (tai useammalla) maapallon yli muurahaislajista. Niin karjankasvatus (mm. kirvalehmät ), viljely (sienet), monimutkaiset sotastrategiat, yksilöiden erikoistuminen tiedustelijoiksi, sääntuntijoiksi, sotilaiksi (jopa itsemurhapommittajiksi) tai ruokavarastoiksi ovat käytössä joillakin muurahaisilla. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/ Minna Tuominen 2013
9 KOSTEA NIITTY Tämä kostea, lännestä itään kulkeva kaistale on saanut rehottaa melko vapaasti viime vuosikymmenet, sen jälkeen kun alueella on viimeksi karja laiduntanut. Laiduntamisen jälkeen alueelle on istutettu koivuja. Viime vuosina aluetta on hoidettu poistamalla pensastoja ja puiden taimia, jotta alueen rehevä niittykasvillisuus säilyisi. Hieman rehevöityneen alueen valtalajeina ovat pensasmainen mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris). Myös muut alueen kasvilajit, kuten ojakellukka (Geum rivale) ja lehtokorte (Equisetum pratense), viihtyvät kosteassa. Miksi tätä etenkin keväisin vetistä aluetta sitten sanotaan kosteaksi niityksi eikä suoksi? Suo on määritelty alueeksi, jonka kasvien kuolevista osista muodostuu turvekerros (kasvimateriaali ei hajoa uudelleen kiertoon, vaan varastoituu turpeeksi). Yleensä suon pohja on etenkin rahkasammalten peittämä. Kostealla niityllä taas ravinteet vapautuvat takaisin kiertoon. Siinä varmasti syy, miksi aluskasvillisuus on niin kovin rehevää puustoiseenkin suohon verrattuna. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011
10 SUURET MÄNNYT PUUVANHUKSET Näin komeita ja suuria luonnonpuita ei nykyään näekään missä tahansa! Eivät suuret männyt (Pinus sylvestris) ainakaan ihan nuoria ole, mutta puun tarkkaa ikää ei voi koskaan päätellä pelkästään sen koon perusteella. Sen verran paljon maaperä, varjostus taimivaiheessa ja muut kilpailuseikat sekä vaihteleva ilmasto vaikuttavat puun kasvuvauhtiin. Kaatamatta tai kairaamatta puuta (ja siis laskematta vuosirenkaita) ei sen ikää voi saada aivan tarkasti selville. On kuitenkin merkkejä, joista voi päätellä puun iästä jotakin. Mäntyyn alkaa muodostua kilpikaarnaa sen ollessa noin vuoden ikäinen. Kilpikaarna on kuin paksuja sileitä levyjä männyn pinnalla, väleissään railoja. Sanotaan sen muistuttavan rakenteeltaan nimenomaan kilpikonnan kilven pintaa. Puuntaimien ikää on huomattavasti helpompi arvioida kuin suurten puiden: niistä voi laskea oksakiehkuroiden määrän, joista jokainen on merkki puun yhdestä elinvuodesta. Pohjois-Suomessa puut kasvavat huomattavasti hitaammin kuin täällä etelärannikolla. Siellä ne kuitenkin elävät luonnostaan usein paljon vanhemmiksi: Suomen vanhimmat männyt tunnetaan Lapista, ja ne ovat noin 800-vuotiaita. Puun kuolema, lahoamisvaihe, voi kestää yhtä kauan kuin sen elämäkin, satoja vuosia pohjoisissa olosuhteissamme. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen 2013
11 KALLIOTUHKAPENSAS Edessäsi oleva kalliotuhkapensas (Cotoneaster scandinavicus) kuuluu Suomen etelärannikon alkuperäiseen lajistoon, mutta on nykyään harvinainen. Paloniemen alueella kalliotuhkapensas kasvaa useassa kohdassa; muutamat pensaista ovat melko kookkaitakin. Sen tunnistaa piikittömyydestä, soikeista lehdistä ja lehtilavan alapuolella olevasta tiheästä, harmaasta karvoituksesta (joka yläpinnalta puuttuu). Kalliotuhkapensaan kukat ovat vaatimattomat, mutta loppukesästä se säväyttää punaisilla marjoillaan ja kirkkaalla ruskavärillään. Suomen kolmesta tuhkapensaslajista kalliotuhkapensas on ainoa alkuperäinen: toiset ovat levinneet luontoon puutarhakarkulaisina. Paloniemessä kasvaa myös muutamissa paikoissa kiiltotuhkapensasta (Cotoneaster lucidus). Sitä ei pidä sekoittaa kalliotuhkapensaaseen: kiiltotuhkapensaan lehdet ovat suippokärkisiä ja päältä hyvin kiiltäviä, paksumpiakin kuin kalliotuhkapensaalla, ja marjat ovat mustat. Kiiltotuhkapensas on suosittu esimerkiksi koristeaitana. Paloniemessä laji on tarkkailun alla: ylimääräisiä yksilöitä poistetaan, jos se näyttää leviävän ja valtaavan tilaa kalliotuhkapensaalta ja muulta alkuperäislajistolta. Kiiltotuhkapensaan alkuperäinen esiintymisalue on Keski-Aasiassa. Kuva vasemmalla: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, Kuva oikealla: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen, 2013.
12 LOUHIKKO Tämän rinteen suuret, jopa yli kaksi metriä korkeat kivet ovat todennäköisesti hioutuneet irti peruskalliosta jääkauden sulaessa liikkeelle lähteneiden jäämassojen vaikutuksesta. Pohjoisen pallonpuoliskon viimeisin suuri jääkausi, niin sanottu Veiksel-jääkausi oli noin vuotta sitten. Kehityskaari jäätymisestä sulamiseen ei ollut mitenkään tasainen: jääkaudessa oli yli kymmenen stadiaalivaihetta, jolloin ilmasto kylmeni ja kuivui, ja saman verran interstadiaalivaiheita, jolloin ilmasto saattoi lämmetä monella asteella useiksi tuhansiksi vuosiksi. Joissain interstadiaalivaiheissa eteläinen Suomi on jopa ollut kasvillisuuden peitossa jään väistyessä hetkeksi. Jääkauden aikana Euroopassa eli monia paljon suurempia nisäkäslajeja kuin mitä nykyään tavataan, kuuluisimpana mammutti. Nämä kuolivat sukupuuttoon jääkauden lopulla. Syyksi on arveltu ihmisen aiheuttamaa metsästyspainetta yhdessä voimakkaan ilmastonmuutoksen kanssa. Juuri nyt käynnissä olevassa sukupuuttoaallossa yhdistyy yhtä lailla ilmastonmuutoksen vaikutus ihmisen toiminnan suoraan uhkaan. Ihmistoiminnan levittäytymien ja sopivien elinympäristöjen väheneminen on nyt useimpien lajien kohdalla suurempi uhka kuin metsästys. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011
13 KALLIOKETO PERHOSTEN SUOSIKKI Kuivahko ja melko vähäravinteinen kallioketo on usein monimuotoinen niin kukkakasvilajistoltaan kuin hyönteistöltään. Erityisesti monet kauniit perhoslajit viihtyvät kedolla. Kasvien ja perhosten lajirunsaus millä tahansa paikalla korreloi usein, sillä lähes kaikki perhoset ovat vähintään toukkavaiheessa hieman kranttuja ravintonsa suhteen: ne syövät vain tietyn heimon joitakin kasvilajeja, muutamaa lajia eri heimoista tai jopa vain yhä kasvia. Esimerkiksi matarakiitäjä (Hyles gallii) syö mataroita (Galium) ja maitohorsmaa, kaaliperhonen (Pieris brassicae) ristikukkaisia, erityisesti monia kaaleja (Brassicae) ja neitoperhonen (Inachis io) ja alla olevassa kuvassa päivää paistatteleva nokkosperhonen (Nymphalis urticae) nokkosta. Nokkonen (Urtica dioica) ei kuitenkaan kuulu umpeenkasvulle herkkiin ketolajeihin, vaan on niitä jotka itse valtaavat tilaa kun alueet jätetään niittämättä tai maan ravinnemäärä muutoin kasvaa. Nokkonen onkin melko yleinen kaikkialla maassamme, ja on kestänyt jopa joutumisen usean lajin pääravintokohteeksi. Perhoset ovat myös merkittäviä pölyttäjiä mesipistiäisten ohella. Jotkut syvätorviset kukat eivät oikeastaan saa luonnosta muita pölyttäjiä kuin perhosia, joilla on pitkä imukärsä moniin muihin hyönteisiin verrattuna. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö
14 KOIVUHAKA Näet edessäsi koivua kasvavan hakamaan. Hakamaa on puustoinen perinneympäristö, jolla karja laiduntaa. Runsaspuustoinen hakamaa näyttää äkkikatsomalta metsältä. Aluskasvillisuus voi kuitenkin poiketa paljon siitä, millaista se olisi metsässä ilman laidunnusta. Laidunnus pitää hakamaan pensaiston harvana ja kenttäkerroksen kasvillisuuden matalana; myös lehtipuiden alaoksat tulevat kuritetuiksi. Kasvit, jotka toipuvat hyvin siitä että joku syö niiden latvaosat, kuten heinät, saavat etumatkaa. Kasvilajistoltaan hakamaa muistuttaa usein enemmän niittyä kuin metsämaata. Perinteisesti karja on päässyt liikkumaan niin laajalla alueella, että sille on riittänyt syötävää suoraan maastosta koko kesäkaudeksi: joko eläimiä on siirretty laitumien välillä kesken kesää tai yksi aitaus on ollut riittävän suuri. Kun lisärehua ei ole annettu, on myös hakamaa välttynyt ylimääräiseltä lannoitukselta ja rehevöitymiseltä. Tässä haassa ei ole ollut karjaa moneen vuoteen, joten sen perinteistä maisemaa ja lajistoa on ylläpidetty niittämällä ja raivaamalla sen pensastoja. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/terhi Saura, 2011
15 MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ PALONIEMEN LUONTOPOLUN VARRELLA Tässä on myös hieno kallioketo, jonka monipuoliseen kasvillisuuteen kuuluu mm. maksaruohoja. Kalliolla näet kaksi kiven- ja maansekaista matalaa kumparetta, jotka mitä todennäköisimmin ovat rautakautisia (n. 500 ekr jkr.) hautoja. Niitä ei ole vielä tutkittu mutta rakenteen ja ulkoisen muotonsa perusteella kumpareet on luokiteltu haudoiksi. Luontopolun ja järven välisen pellon reunasta on löytynyt rautakautista keramiikkaa, joka viittaa siihen että pellolla olisi rautakaudella ollut asuinpaikka. Kuva: Lohjan ympäristöyksikkö/minna Tuominen 2013
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotJAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT
JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotPuustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito
Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotPRIMAARISUKKESSIOMETSÄT
PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotAhtialan Paakkolanmäen
Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
Lisätiedot401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen
Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
Lisätiedot1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?
LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotSuomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
LisätiedotOpettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotMAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotYhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä.
Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä. Tarastenjärven puoli: Aluetta sivuavan voimalinjan alla sijaitsee kaksi elinvoimaista tummaverkkoperhosesiintymää
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Lisätiedot