VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND MAAKUNNAN KASVOT LANDSKAPETS ANSIKTEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND MAAKUNNAN KASVOT LANDSKAPETS ANSIKTEN"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND MAAKUNNAN KASVOT LANDSKAPETS ANSIKTEN Egentliga Finlands förbund Varsinais Regional Council of Southwest Finland Suomen liitto

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL VIIRI Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä 2000 kpl Päätoimittaja Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu Antti Vaalikivi Juho Savo; Mikä on maakunnan liitto? Maakuntahallitus esittäytyy Koulutustarpeet ja maakuntatunnukset Liitto valvoo Varsinais-Suomen etuja Paikallisjunahanke etenee EU on tärkeä kumppani Maakunnan kartta revi talteen! Maakuntaohjelmassa suojellaan vesistöjä Saaristo elää jos yhteydet toimivat Jarkko Nieminen - maakunnan keulakuva Maakuntakaava vaikuttaa jopa sata vuotta Kulttuuritoimikunta luo maakuntahenkeä Kuntarajoja on muutettu ennenkin Central Baltic jakaa EU-miljoonat ETUSIVUN KASVOT/PÄRMENS ANSIKTEN: Ylhäällä vasemmalta: Mikko Pukkinen Turku, Asko Virtanen Paimio, Matti Rasila Salo, Mari Jalava Uusikaupunki, Juha Riihelä Turku, Stefano Glorioso Turku, Terhi Vörlund-Wallenius Turku, Jarmo Vähäsilta Salo, Tom Jansson Kimitoön, Linda Talve Turku, Jorma Kopu Loimaa, Sanna Jokela Turku, Kristiina Salo Uusikaupunki, Mikael Grannas Väståboland, Matti Tunkkari Loimaa, Kari Koski Uusikaupunki, Ann-Maj Laurén Väståboland, Matti Jussila Uusikaupunki, Sonja Palhus Turku, Pauli Salminen Loimaa, Leena Arvela-Hellen Uusikaupunki, Sylvi Vuola Uusikaupunki, Hannu Berger Uusikaupunki, Hannu Rautanen Kaarina, Elias Tuomarila Turku, Ilkka Kanerva Turku, Harri Virta Kaarina, David Jansson Kimitoön. Alla vasemmalta: Taija Terä Naantali, Lauri Palmunen Turku, Jarmo Lehto Paimio, Vesa Käiväräinen Salo, Virpi Lietzen Salo, Kati Uusitalo Loimaa, Anne-Marget Niemi Turku, Pilvi Keränen Loimaa, Antonia Ringbom Väståboland, Barbara Heinonen Väståboland, Tom Carpelan Väståboland, Merja Koski Uusikaupunki, Päivi Perkiö Loimaa, Timo Juvonen Turku, Åke Åberg Väståboland, Matti Ranne Kaarina, Anders Laurén Kimitoön, Seppo Juntti Salo Ohituskaistalla tulevaisuuteen Loimaan Päivi ei saa nukutuksi öisin. Viime kuussa hänen poikansa Niko sai ajokortin ja huristelee nyt Toyotansa kanssa ysitietä päivin ja öisin. Päivi murehtii varsinkin kun Niko ajaa Loimaalta Auraan lujaa, kaverijoukon yllyttämänä, tiellä ilman keskikaidetta tai ohituskaistoja. Yön pimeässä äidin aivot toistavat synkkiä lukuja: 9-tiellä haavoittuu Turun ja Tampereen välillä vuosittain 33 henkilöä. Tiellä kuolee neljä ihmistä vuodessa. Onko minun poikani seuraava? Kuka päättää missä kunnossa Turusta Loimaan seutukunnan läpi kulkeva 9-tie Tampereelle on? Se on yksi päätieverkon huonoimpia teitä Suomessa, Loimaan Päivin huoli on siis Tiellä kuolee neljä ihmistä vuodessa. Onko minun poikani seuraava? todellinen. Yhden tai kahden kunnan päättäjät eivät voi parantaa tien turvallisuutta. Mutta jos edetään maakuntatasolla voi alkaa tapahtua. Päivi voi ottaa yhteyttä oman seutukuntansa poliittisiin edustajiin maakuntavaltuustossa ja kertoa huolensa. He valvovat maakunnan etuja Varsinais-Suomen liiton kautta, etuja kuten turvalliset tieyhteydet. Liitolla on toimivat yhteydet maakunnan 28 kuntaan, ministeriöihin, eduskuntaan, elinkeinoelämään ja EU:hun. Liitto valitsee mitä liikennehankkeita haluaa edistää ja listaa ne tärkeysjärjestyksessä. Tätä listaa valtio noudattaa, kun se päättää mihin rahat satsataan. Tällä hetkellä 8-tien parannus on liiton listalla ykkös-tiehanke, 9-tie tulee seuraavana. Saaristolaiset, jotka surevat rapistuvia lossejaan ja toivovat parempia tieyhteyksiä, voivat yrittää vaikuttaa maakunnan liiton kautta, jolloin heidän äänensä kantavat kauemmas kuin seuraavaan saareen. Liitossa valvotaan muitakin kuin liikenteen etuja. Kaikki toivomme, että Saaristomeren pinnalla kelluisi vuonna 2020 lapsia vesipatjoilla eikä haisevaa hernerokkaa. Maakunnan liitossa on sama näkökulma. Liitto on Saaristomeren suojelussa edelläkävijä. Juuri nyt liitto taistelee saadakseen lisää valtion rahaa TEHO-hankkeelle, joka on pilottiprojekti ja tähtää maatilojen ravinnevalumien vähenemiseen. Oikeastaan Varsinais-Suomen liitolle kuuluu kaikki tehtävät jotka tähtäävät siihen että maakuntamme menestyy Suomessa ja EU:ssa. Turun Ratapihankadulla on huippuosaamista, joka liittyy maankäyttöön, ympäristöosaamiseen, aluekehitykseen, EU-rahoitukseen, koulutukseen, kuntakenttään Tämä lehti kertoo, mitä kaikkea liitto tekee maakunnan ja sen kansalaisten hyväksi ja miten se valvoo, ettei kehitys tuhoa ympäristöä. Liitossa ei eletä kvartaalitalouden mukaan, vaan katsotaan kymmeniä vuosia eteenpäin. Liitto ei yksin ratkaise tulevaisuuden suuntaa. Sen tärkein tehtävä on rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Avainroolissa ovat kuitenkin Varsinais-Suomen asukasta - maakunnan kasvot. Myös juuri sinun. Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm På omkörningsfil mot framtiden Päivi i Loimaa kan inte sova om nätterna. Förra månaden fick hennes son Niko körkort, och susar nu längs riksväg 9 dag och natt. Päivi oroar sig speciellt när Niko kör från Loimaa till Aura på en väg som saknar omkörningsfiler och mitträcke. Nattetid flyter dystra siffror genom Päivis sinne: På riksväg 9 mellan Åbo och Tammerfors skadas årligen 33 personer. Fyra personer mister livet varje år. Är Niko följande? Vem besluter i vilket skick vägen, som sträcker sig från Åbo via Loimaa till Tammerfors, befinner sig? Beslutsfattarna i en kommun kan inte förbättra vägens säkerhet. Men om frågan drivs på landskapsplanet kan förbättringar ske. Päivi kan kontakta sin regions politiska representanter i landskapsfullmäktige. De bevakar landskapets intressen via Egentliga Finlands förbund, t.ex. trygga vägförbindelser. Förbundet har fungerande kontakter till landskapets 28 kommuner, ministerier, riksdagen, näringslivet och EU. Förbundet listar vilka trafikinvesteringar de vill främja. Den listan följer staten när den besluter hur anslag fördelas. Just nu är riksväg 8 högst på förbundets prioritetslista, därnäst kommer riksväg 9. Skärgårdsbor som ser förbindelsefartygen förfalla och hoppas på bättre vägförbindelser kan försöka påverka via förbundet. Då hörs deras röster längre än till följande ö. Förbundet bevakar också andra intressen än trafikrelaterade. Alla vill vi se barn på flytmadrasser på Skärgårdshavets yta år inte stinkande ärtsoppa. Förbundet är av samma åsikt. Förbundet är en föregångare vad gäller skyddet av Skärgårdshavet. Just nu lobbar man hårt för pilotprojektet TEHO, som försöker minska avrinningen från jordbruket. Förbundet jobbar med i stort sett allt som rör hur vårt landskap klarar sig i Finland och EU. Den här tidningen berättar vad förbundet gör för landskapet, och hur man motverkar att utvecklingen belastar miljön. Förbundet avgör inte ensam. Dess viktigaste uppdrag är att bygga upp samarbete mellan olika aktörer. Nyckelrollen innehar ändå Egentliga Finlands invånare: landskapets ansikten. Även ditt VIIRI VIIRI

3 Liitto on maakunnan demokraattinen ääni Jessica Ålgars-Åkerholm Juho Savo on kymmenen vuotta luotsannut Varsinais-Suomen liittoa. Ennen sitä hän toimi 24 vuotta kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin johtotehtävissä. Perinjuurin varsinaissuomalaisena maakuntajohtaja tuntee alueensa. -Eräät hankkeet olivat esillä jo 1970-luvulla, esimerkiksi moottoritie, raakaveden hankinta Turun seudulle ja ELSA-oikorata, Savo sanoo. Mikä on Varsinais-Suomen liiton tehtävä, Juho Savo? Maakunnan edunvalvonta, pitkäjänteinen kehittäminen, maankäyttö sekä EU- ja kansalliset rahoitusohjelmat. Liitto vaalii maakunnan kulttuuria ja kehittää kansainvälisiä suhteita. Liiton päätehtävä on esittää maakunnan kanta ja kehitystahto kaikkeen, mitä eri viranomaiset tekevät. Milloin liitto on perustettu? Vuonna 1993 seutukaavaliitot ja yhdistysmuotoiset maakuntaliitot yhdistettiin ja niihin siirrettiin lääninhallituksissa olleet aluekehitystehtävät. Kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan unioniin, saatiin kaupan päälle EU:n ohjelmat ja rahat. Eurooppalaiseen hallintomalliin kuuluu, että alueilla on vahva, demokraattinen hallinto - ja oma tahto. Suomessa kunnilla on laajemmat tehtävät kuin muualla EU:ssa. Siitä syntyy näennäinen ristiriita: Kuinka paljon liitto voi ohjata kuntia? Liittohan saa mandaattinsa kunnilta, Varsinais-Suomen 28 kuntaa rahoittavat liiton toiminnan. Liiton toimivalta perustuu kuitenkin lakeihin. Ongelmia ei ole ollut. Arvovalta pitää ansaita omalla tekemisellä Liitto ei siis ole valtion virasto? Ei missään tapauksessa. Tärkein ero keskusjohtoisen hallinnon ja maakunnan liiton välillä on, että liitossa päättävät demokraattiset elimet, jotka edustavat kuntia. Mikään ministeriö ei käske meitä. Neljäksi vuodeksi valitaan 100-henkinen maakuntavaltuusto, kunnallisvaalituloksen mukaan. Se kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Valtuusto valitsee hallituksen, joka koostuu maakunnan johtavista poliitikoista ja kokoontuu kerran kuussa. Uudet luottamushenkilöt valitaan maaliskuussa. Entä jos hallituksen jäsenet edistävät vain kotikunnan asioita? Jos puhuu vain kotikuntansa puolesta, jää hallituksessa yksin. Maakuntahallituksen jäsenet ajavat koko maakunnan asioita. Hallituksessa on hyvä yhteishenki, siellä esimerkiksi äänestetään harvoin. Miksi maakuntahallituksen päätökset ovat tärkeitä? Hallitus päättää, maakuntajohtajan esittelyn perusteella isoista kysymyksistä, jotka vaikuttavat pitkään eri yhteyksissä. Olisi suotavaa, että niistä käytäisiin suurempi julkinen keskustelu. Yritämme palvella kansalaisia ja mediaa nopeasti, pöytäkirjatkin löytyvät netistä samana päivänä. Liiton kannanotto ohjaa, aluekehityslain mukaan, valtion toimintaa. Liitto on vetovastuussa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemisessä, joka ohjaa liikenneinvestointeja parhaillaan mm. paikallisjunahankkeen toteuttamissuunnitelmassa. Liitto laatii myös maakuntakaavan, joka ohjaa kuntia ja näyttää kehityksen suuntaviivat. Mihin suuntaan olet yrittänyt kehittää liittoa? Haluan vahvistaa liiton roolia arvostettuna toimijana arvovalta pitää ansaita omalla tekemisellä. Luulen, että liiton rooli on alkanut selvitä yhä useammalle. Mistä saavutuksista olet ylpeä? Yksi toimija ei voi ottaa kunniaa, vaan työ tehdään yhteistyössä. Liitto pyrkii ohjaamaan elinkeinoelämää, kuntia ja valtion viranomaisia yhteistyöhön. Olen iloinen, että liitto otti jo 1998 Saaristomeren suojelun keskeiseksi teemaksi ja on yli 10 vuotta rahoittanut Pro Saaristomeri toimintaa. Olemme pyrkineet vahvistamaan Turun logistista asemaa tukemalla satamia ja lentokenttää. E18 on ollut pääteema koko ajan, kaavoituksesta lähtien. Olemme satsanneet myös koulutukseen, esim. DI-koulutukseen kolmella kielellä. Tavoite on keskittää mereen liittyvät toiminnat Turkuun. Koko Itämeren laivaliikennettä valvova VTS-keskuksen luominen Turkuun olisi seuraava looginen toimenpide tässä. Mistä nautit vapaa-aikana? Nikkaroin jatkuvasti. Olen luopunut Rymättylään rakentamastani huvilasta ja keskityn nyt vapaa-ajan tilan hoitamiseen Pöytyällä, vanhalla kotitilallani. Nautin metsätöistä ja metsästyksestä. Toukokuun aamuna klo 04 on hienoa kulkea metsässä hissukseen kameran ja kiikarin kanssa. Ei haittaa vaikka joudunkin joskus lähettämään ministereille tekstiviestiä kannon päällä istuen. ANTTI VAALIKIVI Förbundet jobbar demokratiskt Juho Savo har lotsat Egentliga Finlands förbund i tio år, före det jobbade han i 24 år i samlingspartiets distriktsorganisation. Landskapsdirektören känner sin region. Vilken är förbundets viktigaste uppgift, landskapsdirektör Savo? Landskapets intressebevakning, utveckling, markanvändning och att koordinera finansieringsprogram. Vi värnar om landskapets kultur och internationella kontakter. När grundades landskapsförbundet? 1993 sammanslogs regionplansförbundet med de dåvarande frivilliga landskapsförbunden när Finland blev EU-medlem. tillkom EU:s program och pengar. I Europa har regioner en egen, demokratisk förvaltning. I Finland är kommunernas självstyre starkare. Frågan lyder: Hur mycket kan förbundet styra kommunerna? Förbundet får sitt mandat av landskapets 28 kommuner, som bekostar verksamheten. Förbundet är alltså ingen statlig myndighet? Absolut inte. Den viktigaste skillnaden mellan centralstyrda myndigheter och landskapsförbundet är att demokratiska organ besluter i förbundet. Det innebär landskapsfullmäktige som möts 2-3 gånger i året, och landskapsstyrelsen som består av landskapets ledande politiker. Styrelsen möts varje månad. Nya förtroendevalda väljs i mars, på basis av kommunalvalsresultatet. Verksamhet som rör havet borde koncentreras till Åbo Varför är styrelsens beslut viktiga? Styrelsen besluter, på basis av landskapsdirektörens föredragning, om stora frågor med långtgående verkningar. Förbundets ställingstagande styr statens agerande, exempelvis vad gäller trafikinvesteringar. Hit hör de aktuella planerna på regional tågtrafik. I vilken riktning försöker du utveckla landskapsförbundet? Jag vill stärka förbundets roll som en värderad aktör. Den respekten vinner man genom eget agerande. Vilka åtgärder är du stolt över? Ingen kan ensam ta åt sig äran, arbetet görs i samarbete. Förbundet jobbar för att näringsliv, kommuner och statliga myndigheter ska dra åt samma håll. Jag är glad att landskapsförbundet redan 1998 satsade på att skydda Skärgårdshavet. Lika länge har vi bekostat Pro Skärgårdshavets verksamhet. Vi främjar Åbos logistiska position genom att stöda hamnarna och flygfältet. E18 har hela tiden varit ett huvudtema. Förbundet har lobbat för att Åbo fick DI-skolning på tre språk. Verksamhet som rör havet borde koncentreras till Åbo. Nu jobbar vi för att VTS-centralen, som bevakar hela Östersjöns fartygstrafik, ska grundas i Åbo. Vad njuter du av på fritiden, Juho Savo? Jag snickrar gärna i mitt fritidshus i Pöytyä, där jag växte upp. Jag njuter av skogsarbete och jakt. En tidig majmorgon är det fint att ströva i skogen med kikare och kamera. Det stör inte att jag ibland måste skicka ett textmeddelande åt någon minister, sittande på en stubbe VIIRI VIIRI

4 Maakunnan isot kysymykset päätetään hyvässä hengessä Maakuntahallitus kokoontuu kerran kuussa ja päättää maakuntamme isoista kysymyksistä, ympäristöstä liikennehankkeisiin. Kysymme hallituksen jäseniltä ja valtuuston puheenjohtajilta keitä he ovat ja mitä tämä 4-vuotiskausi on tuonut mukanaan. Maaliskuussa valitaan uudet luottamushenkilöt, kunnallisvaalitulosta myötäillen. 1. Nimi, puolue, ammatti, kotikunta. 1. Namn, parti, yrke hemkommun. 2. Minkä kysymysten vuoksi olet tällä kaudella tehnyt eniten työtä? 2. För vilken fråga har du jobbat mest? 3. Mikä on paras muistosi tältä kaudelta? 3. Ditt bästa minne från denna styrelseperiod? 1. Pentti Jussilainen, kesk. operatiivinen johtaja, Loimaan kaupunki Virttaan kylä. 2. Maakunnan tasapuolinen kehittäminen. Turku-Tampere yhteistyön lisääminen, Loimaan seutukunta sijoittuu kaupunkien kehityskäytävälle. Maakunnallisten hankerahoitusten hyödyntäminen koko maakunnassa, ja Loimaan seudun kehittämiskeskuksen kautta alueen yrityksille. 3. Lausuntojaoston puheenjohtajan näkövinkkelistä se, että hallitus hyväksynyt kaikki jaoston tekemät päätökset. 1. Pauliina Haijanen, kok. asianajaja, varatuomari, Laitila. 2. a) KT 43 b) VT 8 c) Turun lentoasema Näistä olen puhunut melkein joka ryhmäkokouksessa. Tästä huolimatta KT 43 on nyt melkein valmis, jippii! VT 8 on meidän prioriteetti, odotan kiihkeästi konkreettisia tuloksia. Viimeksi ajoin km/h Mynämäeltä Raisioon, ei naurattanut. Onneksi lentokone odotti. 3. Yhden seurueestamme eksyneen iloinen jälleennäkeminen Madridin yössä. 1. Päivi Pölönen VTM, kesk. koulutusjohtaja, Salo (Halikko). 2. Olen ollut erityisen kiinnostunut Salon seudun maakuntakaavasta, koulutuksen ja osaamisen kysymyksistä, aikuiskoulutusstrategian laatimisesta ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. 3. Ensimmäisen kauden edustajana itse hallituksen kokoukset ovat olleet antoisia ja on ollut mukava tutustua luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin liitossa. 1. Mika Munkki, kesk. maanviljelijä, agrologi, hallituksen 2. vpj, Vehmaa. 2. Ihmisystävällinen kaavoitus. Henkilöauto on tärkeä liikkumisväline tulevaisuudessakin, kaikki eivät voi matkustaa yleisillä kulkuvälineillä. Maalla asumista ei pidä kriminalisoida. 3. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteiset kesäretket saaristoon. 1. Katri Sarlund, vihr. biologian ja maantiedon opettaja, Turku. 2. Ympäristöasioiden kuten ilmastonmuutoksen torjunnan, joukkoliikenteen kehittämisen, järkevän maankäytön, luonnonsuojelun ja Itämeren puolesta. 3. Paras muisto liittyy siihen hyvään henkeen, jolla maakuntahallituksen jäsenet ovat vahvoistakin poliittisista näkemyseroista huolimatta tehneet yhteistyötä maakunnan kehittämiseksi. 1. Lauri Salminen, sdp. mielenterveyshoitaja, Salo. 2. Ratahallintokeskuksen kanssa tekemämme paikallisjunaliikenneselvityksen. Se osoitti, että erityisesti Turku Salo välin liikennöinnille voisi olla hyvät edellytykset. Liikenneja viestintäministeriö vahvisti osallistuvansa paikallisjunaliikenteen suunnitteluun eurolla. Asia etenee liiton johdolla, mutta se vaatii kuntien, ennen kaikkea Salon ja Turun vakavaa sitoutumista rahoitukseen. 3. Liiton kesäretket (avec) ovat aina olleet huolella ja tyylillä järjestetyt. 1. Talvikki Koskinen, sdp. toiminnanjohtaja, Turku. 2. Koen joukkoliikennekysymykset tärkeiksi ja olen iloinen siitä, että paikallisjunaliikenne on korkealla maakunnan tavoitteissa. Liikennekysymykset ovat tärkeitä ja on valitettavaa, että maan nykyinen hallitus on siirtänyt hamaan tulevaisuuteen useita edellisen hallituksen jo hyväksymiä, Varsinais-Suomelle tärkeitä hankkeita, kuten VT8:n parantamisen ja Turku-Toijala-radan. 3. Parhaat muistot ovat varmasti tämän syksyn maakuntahallituksen matkalta. 1. Nina Söderlund, vf, utbildningschef/koulutuspäällikkö, Nagu. 2. Skärgården, miljön, kollektivtrafiken 3. Kun huomasin että maakuntahallituksessa suhtaudutaan vakavasti ja asiantuntevasti saariston ongelmiin / När jag insåg att landskapsstyrelsen förhåller sig seriöst och kunnigt till skärgårdens problem. 1. Jukka Tamminen, vas. toiminnanjohtaja, Turku. 2. Saaristomeren suojelu. Elinkeinopolitiikka, elinkeinopoliittinen ohjelma. Työllisyys 3. Yhteistyö 1. Ilkka Kanerva, kok. kansanedustaja, maakuntahallituksen pj, Turku. 2. E18. Liiton vaikuttavuuden parantaminen. Liiton sekä Turun kaupungin ja seutukuntien yhteistoiminnan kehittäminen. 3. Juhannuksen jälkeinen kesäretki liiton oman väen ja maakuntahallituksen kanssa. 1. Tiina Perho, kok. poliittinen avustaja, Loimaa. 2. Loimaan Ammattikorkeakoluyksikön säilyttäminen on se tärkein. Virttaan vesiasiassa on ollut jonkinlaista vääntöä, mutta olen koittanut diplomatiaa 3. Yhteinen huumori sitoo joukkoa. Kesäretket aina ja opintomatka Toscanaan. Siellä nähtiin todellista yhteishenkeä! 1. Aki Lehtonen, kok. toiminnanjohtaja, Turku. 2. Paras-hankkeen alkuunlähdön kanssa. 3. Ajaminen bussilla uutta E18 moottoritietä koko matkan Helsinkiin Virpa Puisto, sdp, erikoissairaanhoitaja, Turku. 2. Opiskelupaikkojen säilyttäminen Turussa, näistä mainittakoon viittomakielen tulkkikoulutus ja hammaslääketieteellisen aloituspaikat. Sekä saariston lauttaliikenne ja EU-tukien paperisodan vähentäminen. 3. Ensimmäinen bussimatka uudella moottoritiellä Helsinkiin. Pitkä ja sinnikäs yhteistyö on saatu maaliin. 1. Jouko Laxell, kok. kansanedustaja, yrittäjä, Salo. 2. Salon ja Turun yhteistyön kehittäminen. Salon itäinen ohikulkutie. Turkukeskeisyydestä luopuminen maakunnan kehittämisessä. 3. Salon maakuntakaavan hyväksyminen 9 vuoden odotuksen jälkeen. Maakuntakaava oli hyväksymisen aikana jo vanhentunut ja uudistamistarpeet moninaisia. 1. Anne-Mari Virolainen, kok. kansanedustaja, Lieto. 2. Hallituksessa tehdään yhteistyössä päätöksiä Varsinais-Suomen parhaaksi. Olen eniten perehtynyt maankäyttöön ja kaavoitukseen. Kannan huolta koulutuksen vastaavuudesta elinkeinoelämän tarpeisiin. 3. Parasta on toimiva yhteistyö yli puoluerajojen. Muistelen lämmöllä naisehdokkaiden yhteistä kampanjointia eduskuntavaaleissa. 1. Mikko Rönnholm, sdp, kehitysjohtaja, hallituksen vpj, Naantali. 2. Kuntien rakennejärjestelyt, liikenneyhteydet, maakunnan asema 3. Hallituksen yhteishenki 1. Helena Vartiainen, sdp, eläkeläinen, Uusikaupunki. 2. Hankerahoitustoimikunnan työ, eli maakunnan kehittämisraha-hankkeet ja EAKRhankkeet. Henkilöjunaliikenteen aloittaminen Turku-Uusikaupunki-Turku välille. Äkillinen rakennemuutosalue - ja haasteellisten aluiden määrityksen hyödyntäminen. 3. Satakuntaliiton edustajien myönteinen suhtautuminen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen maakuntiemme kesken. V-S liitolla on hyvä ote muutosasioissa. 1. Christer Nyback, sfp, bankdirektör, Kimitoön (Västanfjärd). 2. Skärgårdens utvecklingspolitik. 3. Den goda andan i landskapsstyrelsen över partigränserna samt bra respons för skärgårdsfrågor. 1. Mirja Koivunalho, kesk. yrittäjä, Turku. 2. Avustukset kolmannen sektorin toimijoille (maakunnan yhteistyöryhmän MYR kautta) 3. Olen saanut tutustua mukaviin ihmisiin, myös reissujen myötä VIIRI VIIRI

5 Ammatillista koulutusta tarvitaan lisää Eira Saari-Lahoniitty Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman laadinnassa maakuntien liitoilla on ollut vetovastuu alueellisten koulutustarpeiden määrittelyssä. Koulutuksen ennakointia on Varsinais- Suomen liitossa tehty vuodesta 2002 lähtien. Painopisteenä on ollut pitkän aikavälin nuorten koulutuksen määrällinen ennakointi maakuntatasolla. Lähtökohtana ovat maakuntien suunnitteet väestöstä, työvoimasta ja sen poistumasta, työpaikkojen kehityksestä sekä ammattirakenteen kehittymisestä. Ennakoinnin tulokset kertovat, kuinka paljon tarvitsee kouluttaa uutta työvoimaa, jotta avautuvien työpaikkojen työvoimantarve saadaan tyydytettyä. 600 paikkaa toivelistalla Varsinais-Suomi on väestöltään ja työpaikoiltaan kasvava maakunta. Myös nuorten vuotiaiden ikäluokan koko kasvaa vuoteen 2011 asti. Tämä merkitsee tarvetta lisätä koulutuksen aloituspaikkamääriä. Vuonna 2007 laadittu maakunnan esitys nuorten vuotiaiden aloittajatarpeeksi vuodelle 2012 on aloituspaikkaa. Se on noin 600 paikkaa enemmän kuin nykyiset aloittajamäärät. Lisää ammatillista peruskoulutusta 1. Risto Ervelä, kesk. t o i m i n n a n j o h t a j a, maakuntavaltuuston pj, Sauvo. 2. Kansanvaltaisen aluehallinnon aseman vahvistaminen. Maakunnan elinvoimaisuuden edistäminen. 3. Maakunnalliseen päätöksentekoon osallistuminen on ollut etuoikeus. Olen tutustunut mielenkiintoisiin henkilöihin. Esitys merkitsee ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen merkittävää kasvua ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen pysyessä pääosin ennallaan. Laskelmat sekä maakunnan esitys aloittajatarpeeksi on luettavissa osoitteesta ennakointi. Liitto kehittää koulutusta Liitto asettaa tavoitteet koulutuksen ja osaamisen kehittämiselle maakunnassa. Koulutuksen kehittämistä ja koordinointia varten Varsinais-Suomeen perustettiin vuonna 2006 maakunnan yhteistyöryhmän alaisuuteen koulutusjaosto. Siinä ovat edustettuina liiton lisäksi TE-keskus, lääninhallitus, työmarkkinajärjestöt sekä koulutuksen järjestäjien edustajia eri koulutustasoilta ja yrittäjäedustajia poliitikkojen vastaukset jatkuvat edelliseltä sivulta 1. Pentti Sokajärvi, kok. työpäällikkö, valtuuston 2. vpj. Turku. 2. Olen tehnyt työtä liikenneväylien ja maakunnan satamien vuoksi. 3. Tutustuminen kansainväliseen yhteistyöhön, kohteena If n linna Ranskassa. Koulutustason pitää nousta Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa koulutuksen osalta tavoitteeksi on asetettu mm. maakunnan koulutustason nostaminen koko maan keskiarvon yläpuolelle. Vielä tällä hetkellä se on hieman koko maan tason alapuolella. Oheisesta kuviosta näkyy, että tavoitetta kohti ollaan menossa. Peruskoulun jälkeisten tutkintojen osuus ikäluokasta on vuotiailla Varsinais-Suomessa korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan vuotiaiden koulutustasossa Varsinais-Suomi on jäljessä koko maata. Edelleen tulisi panostaa aikuisten tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokittain vuonna Koko maa Varsinais-Suomi 1. Asko Puikkonen, sdp. yrityskonsultti, valtuuston vpj. Kaarina. 2. Maakuntakaavatyö (suunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana). 3. Madridin matka on ykkönen. Opin Espanjasta enemmän kuin edellisessä elämässäni yhteensä. Maakuntatunnukset Varsinais-Suomen vaakuna on vuodelta Ruotsi on saanut lippunsa Varsinais-Suomen vaakunasta vuonna Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kruunu: herttuakunnan kruunu. Varsinais-Suomen maakuntakala silakka on Itämeressä elävän sillin muoto. Se elää parvissa ja vaeltaa vuodenaikojen mukaan avomeren ja rannikon välillä. Silakka on taloudellisesti Suomen merkittävin kala. Sitä pyydetään rysillä, verkoilla ja trooleilla. Naakka pesii kirkontorneissa, savupiipuissa ja ontoissa puissa. Sinivihreitä, pilkullisia munia on 4-7, joita naaras hautoo 18 vuorokautta. Poikaset viipyvät pesässä noin neljä viikkoa. Naakka on eteläisen ja läntisen Suomen lintu. Osa naakoista talvehtii pesimisalueillaan, osa muuttaa etelään ja lounaaseen. Jotkut muualla Suomessa pesivät naakat viettävät talvensa Varsinais-Suomessa. Punainen graniitti on kauniin väristä, tasalaatuista ja kestävää kiveä. Etenkin Vehmaalla ja Taivassalossa sitä on louhittu jo satoja vuosia rakennus- ja monumenttikiveksi. Tuotenimellä Balmoral Red se on eniten käytetty vientikivemme. Maakuntaansa Varsinais-Suomea punainen graniitti edustaa mm. Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen edustalla, jossa on Suomen maakuntien lahjoittama Käräjäkivetryhmä. Tuhat vuotta sitten jalopuulehdot olivat yleisiä ja Lounais- Suomessa kasvoi kymmenien metrien korkuisia tammijättiläisiä. Niitä kuitenkin raivattiin viljelyn tieltä. Tästä kertoo mm. Kalevalan runo ikitammen kaatajasta.viime aikoina on tuettu tammimetsiköiden suojelua ja edistetty uusien tammikoiden perustamista. Tammen voi jokainen istuttaa puutarhaansa ja toivoa, että se elää monta sataa vuotta. TAMMI GRANIITTI NAAKKA SILAKKA VAAKUNA VIIRI VIIRI

6 Edunvalvonnan etulinjassa Varsinais-Suomen seitsemäntoista kansanedustajaa muodostavat epävirallisen kansanedustajien yhteisryhmän. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa eduskunnassa - maanantait ovat maakuntapäiviä. Lauri Palmunen Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat toimineet epävirallisesti järjestäytyneenä 1980-luvulta lähtien. Vanhan maakuntaliiton aikana ryhmän työtä koordinoi toiminnanjohtaja Perttu Koillinen ja puheenjohtajana oli virkaiältään vanhin kansanedustaja Ensio Laine (SKDL/ vas) luvun puolivälistä lähtien pitkäaikaisin kansanedustaja on ollut Ilkka Kanerva (kok). Viime vaalien jälkeen muutettiin käytäntöä niin, että puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. Pertti Hemmilä (kok) oli ensimmäisen vuoden pj, Heli Paasio (sdp) kauden Kansanedustajat ajan hermolla Kansanedustajaryhmän sihteerinä ja koordinaattorina on Varsinais-Suomen liitossa edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen. - Kansanedustajat ovat viikot Helsingissä. He tapaavat jatkuvasti ministereitä ja johtavia virkamiehiä. He ovat ajan tasalla ja voivat monin tavoin edistää maakunnan etua. Esimerkiksi Turun tulo Euroopan kulttuuripääkaupungiksi oli paljolti edustajien Turku-mainostamisen tulosta, sanoo Palmunen. Koulutukseen ja yliopistoihin liittyvä edunvalvonta on ollut paljon esillä. Hammaslääketieteellisen perusopetuksen palauttaminen Turkuun on yksi lobbauksen saavutuksista. Maakunnan ministerit vallan sisäpiirissä Kansanedustajat ovat edunvalvonnallaan edistäneet Turun kulttuuripääkaupunkihanketta. Mitä tulee ministerien määrään, niin varsinaissuomalaiset poliitikot ovat kautta aikain menestyneet hallitusneuvotteluissa. Vanhasen II:n hallitukseen tuli kolme varsinaissuomalaista: Ilkka Kanerva (kok), Stefan Wallin (rkp) ja Liisa Hyssälä (kesk). Tällä hetkellä hallituksessa on kaksi varsinaissuomalaista ministeriä. Pahat kielet sanovat, että varsinaissuomalainen poliitikko on kansanedustajana innokas maakunnan etujen ajaja, mutta kun hänestä tulee ministeri, niin hän muuttuu valtakunnanpoliitikoksi ja unohtaa oman maakuntansa. Lauri Palmusen mielestä on selvää että ministerillä on oman toimialansa suhteen rajoja. - Kovin rajusti ei voi vetää kotiinpäin. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin eduksi mitä enemmän ministereitä maakunnasta on. Edunvalvonnassa ministeri on yhdyshenkilö vallan sisäpiirissä. Hän tuntee kollegansa ja voi sopivissa yhteyksissä tuoda esille maakunnan näkemykset. Hammaslääketieteellisen perusopetuksen palauttaminen Turkuun on yksi lobbauksen saavutuksista Edustajat virkaiän mukaisessa järjestyksessä Varsinais-Suomen kansanedustajat: Ilkka Kanerva, kok Liisa Hyssälä, kesk Annika Lapintie, vas Marjaana Koskinen, sdp Janina Andersson, vihr Pertti Hemmilä, kok Heli Paasio, sdp Esko Kiviranta, kesk Jouko Laxell, kok Jyrki Yrttiaho, vas Ilkka Kantola, sdp Timo Kaunisto, kesk Anne-Mari Virolainen, kok Stefan Wallin, rkp Petteri Orpo, kok Katja Taimela, sdp Ville Niinistö, vihr JUSSI VIERIMAA Intressebevakning i främsta linjen Egentliga Finlands riksdagsledamöter har sedan 1980-talet verkat inofficiellt organiserade. Under det gamla landskapsförbundets tid koordinerades gruppens arbete av verksamhetsledaren Perttu Koillinen med riksdagsman Ensio Laine (DFFF/vf ) som ordförande. Han var den äldste i fråga om tjänsteår. Från mitten av 1990-talet är Ilkka Kanerva (saml.) den som längst varit riksdagsledamot. Efter förra valet ändrades praxis så att ordföranden växlar varje år. Pertti Hemmilä (saml.) var ordf. det första året , Heli Paasio (sdp) perioden Sekreterare och koordinator för gruppen är intressebevakningsdirektör Lauri Palmunen vid Egentliga Finlands förbund. - Riksdagsledamöterna träffar ministrarna och de ledande tjänstemännen hela tiden. De håller sig à jour och kan på många sätt främja landskapets intressen, säger Palmunen. Intressebevakningen i anslutning till utbildningen och universiteten har varit mycket aktuell. Ett resultat har varit att få grundutbildningen för tandläkare tillbaka till Åbo. Ministrar i maktens inre Politikerna från Egentliga Finland har genom tiderna haft framgång i "regeringsförhandlingarna". I dag finns det två ministrar härifrån i regeringen. Elaka tungor säger att en politiker från Egentliga Finland är ivrig att agera för landskapets intressen som riksdagsledamot, men när han eller hon blir minister så glöms det egna landskapet bort. Lauri Palmunen anser att det är klart att det finns gränser för en minister med hänsyn till den egna sektorn. - Inte kan man dra hemåt alltför fräckt. Med tanke på helheten är det till fördel ju fler ministrar det finns från landskapet. Inom intressebevakningen är ministern kontaktpersonen i maktens inre krets. Han känner sina kolleger och kan i lämpliga sammanhang föra fram landskapets uppfattningar. Merellisyys Turun valtti alueellistamisessa Keskushallinnon alueellistaminen on haastavaa. Tähän asti Turun merellinen voima on tuottanut eniten tuloksia. Lauri Palmunen Jo 1970-luvulla puhuttiin hajasijoittamisesta. Työsuojeluhallitus sijoitettiin Tampereelle ja Maatalouden tutkimuskeskus Jokioisiin. Loimaalle tuli siementarkastuslaitos. Nyt termi on alueellistaminen, mutta ajatus on sama: koko maata palvelevien valtion toimintojen sijoittaminen pääkaupungin ulkopuolelle edistäen näin tasapainoista aluekehitystä. EU lisää Helsinki-keskeisyyttä Turkua voidaan kutsua Suomen merivoimien pääkaupungiksi Keskushallinnon uudelleen järjestämisen yhteydessä tulee tehdä alueellistamisselvitys. Helsingin ohella on tutkittava vähintään kahden muun paikkakunnan sopivuus kyseisen keskushallinnon tai sen osan kotipaikkakuntana. Vanhan hajasijoitustoiminnan tulokset jäivät vaatimattomiksi. Niin näyttävät jäävän nykyisenkin alueellistamisen. Keskushallinnon siirtäminen Helsingistä maakuntakeskuksiin on vaikeata. Vastustajat katsovat, että Suomen kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen EU-jäsenyyden myötä on entisestään lisännyt Helsinki-keskeisyyttä. Helsingin vetovoima on ylivertainen. Merivoimat Turun ylpeys Merivoimien esikunnan sijoittaminen Turkuun on ainoa merkityksellinen Varsinais-Suomea koskeva alueellistamispäätös. Kun täällä lisäksi on Saaristomeren meripuolustusalue, Pansion laivastoasema ja laivaston soittokunta niin Turkua voidaan kutsua Suomen merivoimien pääkaupungiksi. Tästä epiteetistä on syytä olla ylpeä. Alueellistamisen nimissä Varsinais-Suomeen on saatu rikosseuraamusviraston ja verohallinnon eräitä toimintoja. Toiveet ovat kuitenkin olleet suuremmat kuin toteutunut politiikka. Pendelöinti ei ole tavoite Varsinais-Suomi ja Turku tarjoavat hyvän vaihtoehdon pääkaupunkiseudulle. Monipuolinen korkeakouluopetus antaa hyvän rekrytointipohjan ja alueen kaksikielisyys on selkeä etu. Lahden kaupunki mainostaa sopivuuttaan sillä, että Lahdesta ovat hyvät yhteydet Helsinkiin. Näin mainostaa itseään jopa Oulu. Tämä peruste on kaksiteräinen miekka: ei kai tarkoituksena ole lisätä pendelöintiä Helsingin ja Lahden tai Helsingin ja Oulun välillä! Alueellistamisen täytyy olla todellista. Keskushallinnon palveluksessa olevien tulee aidosti siirtyä uuteen kotikaupunkiinsa VIIRI VIIRI

7 Paikallisjunaliikenne etenee ANTTI VAALIKIVI Nyt selvitetään kustannuksia, kalustoa ja organisaatiota. Turun ja Salon välillä voisi olla jopa 2 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Janne Virtanen Paikallisjunaliikenne nytkähtelee eteenpäin toimenpide kerrallaan. Vuosille on varmistunut n. 0,5 milj. euron suunnittelurahoitus radanvarren kunnilta, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Ratahallintokeskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta. Suunnitellut selvitykset koskevat: liikennöintiä (liikennöintimallit, kustannukset, kannattavuus) paikallisjunaliikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia suunnittelu- ja tilaajaorganisaation muodostamista kaluston hankintaa infrastruktuuri-investointien tarkempaa suunnittelua. Suuri tarve Salon suuntaan Turku Salo -rataosuuden matkustajamääräksi arvioidaan matkustajaa vuodessa Tehdyissä selvityksissä on arvioitu Turku Salo -rataosuuden matkustajamääräksi n matkustajaa vuodessa. Jos matkustajamäärä kasvaa kuten pääkaupunkiseudulla, voidaan ko. rataosalla odottaa olevan jopa 2 milj. matkustajaa vuodessa, kun liikennöinnin aloittamisesta on kulunut useampi vuosi. Matkustajamäärä riippuu paljon siitä, miten tehokasta maankäyttöä ratojen varrelle suunnitellaan ja toteutetaan. Kuitenkin jokainen matkustaja itse tekee päätöksen siitä, millä kulkumuodolla matkojansa tekee. Toisaalta joukkoliikenteen tarjonta vaikuttaa tähän päätöksentekoon. Yhteinen tahtotila liikenteen kehittämisessä Maakuntahallitus hyväksyi maakunnassa laajalla yhteistyöllä laaditun Varsinais-Suomen liikennestrategian 2030 vuoden 2007 lopulla. Strategiassa on esitetty mm. pääliikenneyhteyksien visiokartta sekä painotettu elinkeinoelämän huomioimista liikennejärjestelmää kehitettäessä. Strategian toteuttamiseksi on laadittu aiesopimus. Sopimuksella edistetään liikennejärjestelmän kehittämistä lähivuosina. Allekirjoittajina ovat seudut, väyläviranomaiset, maakunnan liitto ja muut keskeiset tahot. Maakunnan toimijat osoittavat laajan kannatuksen aiesopimuksen hankkeille sekä painottavat niiden mahdollisimman nopeaa toteuttamista. Sopimus allekirjoitetaan ennen kesää. Kaava ei riitä rahoistakin pitää kamppailla Parhaillaan laaditaan maakuntakaavaehdotusta, jossa yhtenä liikenteellisenä tavoitteena on varautua tieverkon kiinteään yhteyteen Paraisten ja Nauvon välillä. Jos asiasta löydetään yksimielisyys ja yhteys maakuntakaavassa osoitetaan, on siitä vielä ajallisesti pitkä taival, ennen kuin tienkäyttäjä todellisuudessa asiasta hyötyy. Ensin maakuntakaava hyväksytään ja vahvistetaan. Sitten laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Kaikki nämä sisältävät taustaselvityksiä, jotka tarkentuvat, mitä yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta on kysymys. Suunnittelu on Lokaltågtrafiken avancerar Lokaltågtrafiken går vidare i etapper, med en åtgärd åt gången. En finansiering på c. 0,5 miljoner för planeringen har säkrats för åren av kommunerna invid banan, kommunikationsministeriet, Banförvaltningscentralen och landskapsförbundet. Utredningarna gäller: trafiken (modeller för trafiken, kostnader, lönsamhet) samhällsekonomiska effekter en planerings- och beställarorganisation anskaffning av materiel planering av infrastruktur-investeringar. Stort behov i Salo-riktningen Redan i de utredningar som har gjorts har antalet resande uppskattats till c personer på banavsnittet Åbo-Salo. Om antalet resenärer ökar som i huvudstadsregionen, kan man förvänta sig upp till 2 miljoner resenärer på sträckan, flera år efter att trafiken kört i gång. Antalet passagerare beror mycket på hur effektivt markanvändningen vid järnvägarna planeras och förverkligas. Det är ändå varje person själv som fattar beslutet om hur han färdas. Å andra sidan påverkar utbudet det här beslutet. nykyään hyvinkin vuorovaikutteista ja monessa vaiheessa on valitusmahdollisuus. Prosessin tuloksena saadaan suunnitteluvalmius ja hanke on siltä osin toteutettavissa. Suunnittelun kanssa samaan aikaan tai sen jälkeen alkaa edunvalvonta. Hankkeelle pitää saada rahoitus. Kilpailu eduskunnan myöntämistä liikenneverkon kehittämisrahoista on kovaa. Lisäksi suunnitelmat voivat myös vanhentua, jos toteutusta ei saada aiotusti käyntiin. Kiinteä yhteys -hankkeen osalta toteutus ajoittunee vuoden päähän, vaikka suunnittelu ja edunvalvonta toteutuisivat toivotusti. Tämäkin on optimistinen aikataulu! En plan räcker inte - man måste kämpa om pengarna Som bäst gör man upp ett förslag till landskapsplan, där ett mål är att reservera en fast förbindelse i vägnätet mellan Pargas och Nagu. Om enighet uppnås och förbindelsen anvisas i landskapsplanen, är det ännu en lång väg att vandra innan vägtrafikanten kan dra nytta av detta i praktiken. Först ska landskapsplanen godkännas och fastställas. Sedan ska en utredningsplan och vägplan enligt landsvägslagen göras upp. Alla dessa innehåller bakgrundsutredningar och preciseringar. Planeringen är i dag mycket interaktiv och i många skeden finns möjlighet att överklaga. Som ett resultat av processen får man beredskap för planeringen och till denna del kan projektet genomföras. Hård lobbning för statsanslag Samtidigt med planeringen eller därefter börjar intressebevakningen. Man måste få finansiering för projektet. Konkurrensen är hård om de pengar som riksdagen beviljar för att utveckla trafiknätet. Dessutom kan planerna bli föråldrade, om man inte kan sätta i gång med att genomföra dem. EDUNVALVONNAN TOP TEN 1. Turku-Pori tieyhteyden parantaminen 2. Perustienpitoon tasokorotus ja rahoitus teemahankkeille 3. Ratayhteydet painopisteenä 4. Saariston rengastie ja yhteysalusliikenne 5. Tukea Turun seudun joukkoliikenteelle 6. Turun uuden yliopiston rahoituksen turvaaminen 7. Vesihuoltotöillä suojeltava Itämerta 8. Alueellistaminen ja Turussa olevien tutkimuslaitosten asema 9. Kuntien talouden vahvistaminen 10. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 I fråga om projektet En fast förbindelse torde förverkligandet ligga år framåt i tiden, fastän planeringen och intressebevakningen skulle lyckas som man önskar. T.o.m. detta är en optimistisk tidtabell! Maakuntainsinööri Janne Virtanen suunnittelee Turun seudulle paikallisjunahanketta VIIRI VIIRI

8 Krista Taipale-Salminen valvoo maakuntamme etuja EU:ssa Jessica Ålgars-Åkerholm Kuka olet, Krista Taipale-Salminen? Olen Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö, seitsemättä vuotta. Brysselissä olen asunut jo 9 vuotta. Mikä on suhteesi Varsinais-Suomeen? Vaikka olenkin alun perin helsinkiläinen ja opiskelin Tampereella, olemme viihtyneet kesäisin puolisoni ja tyttärieni kanssa Turunmaan saaristossa. Lasten ollessa pieniä, Muumimaailma oli usean kesän kohokohta. Nyt, kun edustan Varsinais-Suomea, käyn joka kuukausi täällä ja olen päivittäin yhteydessä maakuntaan. Miksi maakunta tarvitsee EU-toimiston? Monet Brysselissä tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan varsinaissuomalaisten toimijoiden arkeen ja toimintaympäristöön. Alue- ja paikallishallintoa edustavat EUtoimistot ovat pysyvä osa EU:n rakennetta. Tällaisia aluetoimistoja on Brysselissä tällä hetkellä noin 300, suomalaisia aluetoimistoja on yhteensä seitsemän. Toimistomme edustaa Turun kaupunkia, Varsinais-Suomen liittoa ja Turun kolmea yliopistoa. Mitkä ovat Eurooppa-toimiston tärkeimmät tehtävät? Ennakointi on avainsana. Tehtävämme on ennakoida, mitä EU:ssa tapahtuu ja välittää siitä tietoa Varsinais-Suomeen. Onko alueemme toimijoihin vaikuttavaan lainsäädäntöön tulossa muutoksia? Muuttuvatko EU-rahoituksen jakoperiaatteet tai suunnitellaanko uusia rahoitusohjelmia? Jos haluaa vaikuttaa muutoksiin pitää havaita signaalit ajoissa. Toinen avainsana on mahdollisuudet. Me kerromme EU:n tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti hankerahoituksen suhteen. Teemme myös toimeksiantotyötä viime vuonna otimme vastaan 350 toimeksiantoa. Osaavatko varsinaissuomalaiset hyödyntää EU:ta? He oppivat koko ajan enemmän. EU-hankkeen menestyksellinen läpimeno ei ole salatiedettä, vaan opittavissa oleva taito. Muutama suuri toimija Turussa on vahvistanut viimeisen viiden vuoden aikana hankeosaamistaan. Oppimisprosessin alussa hankkeita hyväksyttiin vähemmän, mutta nyt useimmille näytetään vihreää valoa. EU-hankkeet eivät tuo vain rahaa, ne myös tarkoittavat uusia liikekumppaneita ja opettavat miten toimitaan kansainvälisesti. Sanoisin, että kaikki hankkeet, jotka ovat tarpeeksi hyviä ja kiinnostavia, voivat saada EUrahoitusta. Miten isoista rahoista EU-hankkeissa on kyse? Suurin Varsinais-Suomesta käsin johdettu hanke, jonka tiedämme saaneen rahoitusta EU:lta, oli 38 miljoonaa. Tutkimushankkeet ovat yleensä rahallisesti isoja, mutta myös muissa EUohjelmissa puhutaan usein sadoista tuhansista euroista. Mitkä ovat maakuntamme vahvuudet EU-tasolla? Varsinais-Suomella on kaikki edellytykset pärjätä unionissa. Täällä on osaavia ihmisiä, korkeaa teknologiaa, tehokas innovaatioympäristö, korkeakouluja ja hyvä koulujärjestelmä sekä tietysti upea luonto. Saaristo on ainutlaatuinen koko maailmassa. Meidän ei pidä olla liian vaatimattomia, vaan rohkeasti tuoda vahvuutemme esiin oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Niin muutkin tekevät, usein paljon heikommilla eväillä kuin me. Mitkä ovat tämän vuoden suurimmat haasteet EU:ssa? Heikko talous on myös EU:n ykkösasia. Toimistomme näkökulmasta Itämeristrategian luominen on tärkein yksittäinen asia. Sen kautta Itämeri nousee keskusteluissa paremmin esiin. Itämeren ympäristökysymykset ovat ytimessä, tärkeitä ovat myös alueen vetovoiman lisääminen, turvallisuus ja talous. Toivon ja luulen, että strategiasta tulisi käytännönläheinen. Meidän ei pidä olla liian vaatimattomia, vaan rohkeasti tuoda vahvuutemme esiin Onko muita maakunnallemme tärkeitä aiheita? Kuulostaa ehkä uskomattomalta, mutta EU:n ohjelmakautta vuodesta 2013 eteenpäin suunnitellaan jo täyttä päätä. Jos aikoo vaikuttaa sen painopisteisiin, myös se pitää tehdä ajoissa. JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM EU-rahoilla tuetaan työllisyyttä Liitto jakaa vuosittain yli miljoona euroa EU:n Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelmasta. Rahoilla kehitetään haasteellisia alueita. Carola Gunell Maakuntamme on uudella EU:n ohjelmakaudella mukana monessa laajassa hankerahoitusohjelmassa kuten Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyys-, Manner-Suomen maaseudun kehittämis- ja Leaderohjelmissa. Lisäksi maakunnassa on edelleen käytössä maakunnan kehittämisrahoitus sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmat. Jokaisella EU:n hankerahoitusohjelmalla on kansallinen rahoitusviranomainen, jolle hankkeistajat osoittavat hakemuksensa. Varsinais-Suomen liitto toimii kilpailukyky- ja MYR kokoaa maakunnan päättäjät Liitto johtaa maakunnassa tehtävää aluekehitystyötä. Liiton puheenjohtajuudella toimii maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), joka on ainoa säännöllisesti kokoontuva eri organisaatioiden välinen yhteistyöelin Varsinais-Suomessa. Jäseniä on tällä hetkellä 42. Yhteistyöryhmään kuuluu edustajia kuntasektorilta, valtion aluehallintoviranomaisista, työmarkkina- ja elinkeinojärjestöistä, seutukuntien kehittämiskeskuksista, korkeakouluista, luonnonsuojelupiiristä sekä kirkosta. Ryhmä kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa. Yhteistyöryhmä on perustettu käsittelemään EU asioita, mutta Varsinais-Suomessa on mukaan otettu myös keskeiset kansalliset asiat. Sen rooli on käytännössä asioita valmisteleva. Yhteistyöryhmä toimii myös tiedonvälityskanavana. MYR on tehnyt avauksia myös kansainväliseen yhteistyöhön Tukholman suuntaan. Tavoitteena Tarja Nuotio (vasemmalla), Sonja Palhus ja Carola Gunell hoitavat EU-asioita. työllisyysohjelman hankkeiden sekä maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoittajana. 1,1 miljoonaa kehittämishankkeisiin Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma käynnistyi yli vuoden myöhässä Suomessa, niinpä ensimmäisiä rahoituspäätöksiä tehtiin vasta vuoden 2008 helmikuussa. Vuosittain liitto jakaa tukea noin 1,1 milj. euroa kehittämishankkeisiin, jotka suunnataan ensisijaisesti maakunnan ns. haasteellisille alueille. Näitä alueita löytyy etupäässä saaristosta, Vakka-Suomesta ja Loimaalta. Tällä ohjelmakaudella on pyritty rahoittamaan konkreettisia ja laajoja hankkeita, joiden toiminta suuntautuu innovaatioihin, osaamiseen, logistiikkaan, matkailuun ja ympäristöriskien hallintaan. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on parikymmentä. on ollut luoda suoria yhteyksiä oman alansa aluetoimijoiden välille. Liitto auttaa löytämään hankkeille rahaa Onko sinulla hankeidea, mutta et tiedä mistä sille kannattaisi hakea rahoitusta? Tilanne ei ole suinkaan harvinainen, sillä pelkästään rahoitusta tarjoavia EU ohjelmia löytyy pitkä lista. Tähän vielä päälle kansalliset ja suoraan EU:sta haettavat tuet. Jotta soppa olisi mahdollisimman makoisa, niin erityyppisiä hankkeita haetaan eri viranomaisilta. Tarvittaessa Varsinais-Suomen liitosta autetaan löytämään oikea paikka rahoituksen hakemiseen jo idean kehittelyvaiheessa. Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista vuoden 2008 aikana: Saariston Rengastien opastus ja viitoitus sekä saariston kokousmatkailun kehittäminen Pyhäjärven valuma-alueella toteutettujen vesiensuojeluratkaisujen toimivuuden kartoitus ja kehittämistarpeet Vakka-Suomen yritysten logistiikan hallinnan ja verkostoitumisen kehittäminen Vakka-Suomen metalli- ja meriteollisuuden pk-yritysten liiketoimintamallien uusiminen Turun seutukunnan alueen pienille paikallisille toimijoille suunnattu työllistymishanke Loimaan alueen yrityksille kohdennettu neuvonta- ja palveluhanke Hankeverkko kertoo kuka sai rahaa ja kuinka paljon Haluatko tietää esim. paljonko Turunmaan seutukuntaan on suunnattu hankerahoitusta? Vastauksen löydät Varsinais-Suomen hankeverkosta. Valitse osoitteesta etusivulta kohta Julkinen osio. Tästä pääset käsiksi tietokantaan, joka sisältää noin päätöstä, joille on myönnetty tukirahoitusta yhteensä 226 milj. euroa. Kaikki tämä ohjelmakauden aikana. Laajennetusta hausta löytyy tietoa esim. toimialoittain (kulttuurihankkeet, matkailuhankkeet ) ja alueittain. Sieltä löytyy myös vastaus Turunmaan seutukunnan saamiin tukiin : Vastaus on 22,7 milj. euroa (1 165 euroa/asukas). Myös ohjelmakautta varten on oma hankeverkkonsa, joka löytyy osoitteesta Sieltä voi seurata kuinka paljon, mihin tarkoitukseen ja kenelle rahaa jaetaan VIIRI VIIRI

9

10 ANTTI VAALIKIVI Maakunta satsaa vesiensuojeluun Maakunnan kehittämisen toimenpiteet on määritelty. Kahden vuoden aikana maakunta satsaa koulutukseen, elinkeinoelämään, vesiensuojeluun ja taisteluun työttömyyttä vastaan. Petteri Partanen Joulukuussa 2008 Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman tarkistuksen vuosille , johon nämä toimenpiteet sisältyvät. Osaamista ja luovuutta Maakunnan menestymisen kannalta koulutus, osaaminen ja luovuus ovat ensisijaisia tekijöitä. Korkealla osaamisella on innovatiivisuuden ja ammatillisella koulutuksella työelämän kilpailukyvyn kannalta erityinen merkitys. Kulttuuriosaamisen ja luovuuden merkitys korostuu perinteisillä teollisuus- ja palvelutoimialoilla. Kahdelle seuraavalle vuodelle kohdistuvia uusia toimenpiteitä ovat: Vakinaistetaan Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskus Kehitetään korkeakoulujen yhteinen innovaatiokeskittymä Tehostetaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja Kehitetään luovien alojen innovatiivista yrityshautomotoimintaa Elinkeinoelämässä menestymisen avain Varsinais-Suomen yksi keskeisistä vahvuuksista on elinkeinorakenteen monipuolisuus, mikä auttaa tasaamaan suhdannevaihteluiden vaikutuksia. Maakunnan elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan keväällä valmistuvalla elinkeinostrategialla. Uusia toimenpiteitä ovat: Vastataan avaintoimialojen muutoksiin seurannalla ja ennakoinnilla Laaditaan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Kehitetään ja tuotteistetaan ympäristöteknologiaa Kehitetään Turun ja Ahvenanmaan saaristojen yhteismarkkinointia Kehitetään kalastusmatkailua Osoitetaan ympäristöä vähemmän rasittavia kalankasvatuspaikkoja Varsinais-Suomesta Itämeren keskus Maakunnan logistinen ja tietotekninen saavutettavuus on keskeinen kilpailukykytekijä. Lähitulevaisuuden liikenteeseen liittyvät kehittämiskohteet löytyvät liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Tietoyhteiskunnan täysimääräinen käyttöönotto edellyttää koko maakunnan kattavaa valokuituista laajakaistaverkkoa. Uusia toimenpiteitä ovat: Edistetään maakunnan vahvojen toimialojen kannalta keskeisiä alueellistamishankkeita Vahvistetaan lounaisten satamien erityisosaamista Tehdään selvitys energiapolitiikan hoitamisesta maakunnassa sekä seutu- ja kuntatasoilla Tuuliatlaksen valmistuttua selvitetään mahdolliset sisämaan tuulipuistopaikat Toteutetaan laajakaistayhteyksien tarjontaa koskeva suunnitelma Työttömyys ja ikääntyminen vaativat uusia toimenpiteitä Palvelujen järjestämisessä suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja maahanmuuttajien määrän kasvuun. Kuntarakenteen muutokset lisäävät paineita organisoida palvelut uudelleen. Työttömyystilanne uhkaa hyvän kehityksen jakson jälkeen kääntyä huonompaan suuntaan. Uusia toimenpiteitä ovat: Turvataan kotouttamiseen liittyvät palvelut kaikille maahanmuuttajille Toteutetaan Paras-hankkeen toinen vaihe Kehitetään lasten, nuorten ja nuorten perheiden palveluja ja varhaisen puuttumisen toimintaperiaatteita Panostetaan välityömarkkinoiden kehittämiseen Päivitetään maakunnallinen työllisyysstrategia Laaditaan maakunnallinen asumisen ja rakentamisen strategia sekä toimenpideohjelma Maakunnan vesien suojelu vaatii järeitä aseita Ympäristöarvojen huomioon ottaminen edellyttää kestäviä ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia periaatteita. Vattenskyddet högt rankat i landskapsprogrammet I december 2008 godkände Egentliga Finlands landskapsförbund en revision av landskapsprogrammet för åren , där följande åtgärder ingår. Konkurrenskraften säkras genom kompetens Utbildning, kompetens och kreativitet är de primära faktorerna med hänsyn till landskapets framgång. Nya åtgärder är t.ex.: Utbildnings- och forskningscentret för sjöfart etableras Högskolornas gemensamma innovationskoncentration utvecklas Data-, rådgivnings- och handledningsservicen för vuxenutbildning effektiveras Nyckeln till framgång i näringslivet En styrkefaktor för Egentliga Finland är en mångsidig näringsstruktur, vilket bidrar till att jämna ut verkningarna av växlande konjunkturer. Landskapets näringspolitik förstärks med en näringsstrategi. Nya åtgärder: Miljöteknologin utvecklas och produktifieras Den gemensamma marknadsföringen av Åbo och Ålands skärgårdar utvecklas Fisketurismen utvecklas Fiskodlingsplatser som mindre belastar miljön anvisas Egentliga Finlands Östersjöcentrum Landskapets logistiska tillgänglighet är en central konkurrensfaktor. Utvecklingsobjekten i anslutning till trafiken finns i trafiksystemplanen. Nya åtgärder: De fem hamnarnas specialkompetens förstärks En utredning görs upp om hur energipolitiken ska skötas i landskapet och på region- och kommunnivå Då vindatlasen blivit färdig, utreds de eventuella vindparksområdena i det inre av landet Planen för utbudet av bredbandsförbindelser genomförs Arbetslösheten kräver nya åtgärder De största utmaningarna hänför sig till att befolkningen åldras och antalet invandrare ökar. Sysselsättningsläget hotar att svänga om i en sämre riktning. Nya åtgärder: Tjänster i anslutning till integrationen av invandrarna tryggas Den andra etappen av Paras-projektet genomförs Maakunnassa tarvitaan mittavia toimenpiteitä, jotta vesien tila saadaan hyvälle tasolle. Keskeistä ympäristötyössä on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen etenemisen pysäyttäminen. Uusia toimenpiteitä ovat: Käynnistetään vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteitä Käynnistetään METSO II ohjelman tavoitteiden toteuttaminen Laaditaan Varsinais-Suomen ilmastostrategia Tuetaan haja-asutusalueen kyläkohtaisia vesihuolto- ja vesiensuojeluratkaisuja Tuetaan Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan toiminnan vakinaistamista Tuetaan Bryggman-instituutin perustamisessa Kaikille uusille toimenpiteille on löydetty sen toteuttamiseen sitoutunut päävastuutaho. Toteutumista seurataan aktiivisesti ja niiden liikkeellelähtöä voidaan vauhdittaa erityistoimenpitein. Handlingsprinciperna för familjeservice och ingripande i ett tidigt skede utvecklas En satsning sker på att utveckla mellanarbetsmarknaden En strategi för boendet och byggnationen på landskapsplanet görs upp Landskapets vattenskydd i fokus Omfattande åtgärder behövs för att nå en bra nivå för vattnens tillstånd. Det centrala i miljöarbetet är att anpassa sig till klimatförändringen och att stoppa dess framskridande. Nya åtgärder: Åtgärderna i vattenvårdsplanerna vidtas Genomförandet av målen i METSO II-programmet inleds En klimatstrategi för Egentliga Finland görs upp Vattentjänst- och vattenskyddslösningar för de enskilda byarna i glesbygdsområdena stöds För alla de nya åtgärderna har man funnit en part med huvudansvar som utfäst sig till att genomföra den. Starten för dem kan påskyndas genom specialåtgärder. Maakuntaohjelmassa painotetaan kalastuselinkeinon tärkeyttä Varsinais-Suomessa. VIIRI

11 Maakunnan kehittämisrahaa voi aina hakea Maakunnan kehittämisraha on kansallinen määräraha, josta maakunnan liitto voi myöntää avustusta maakuntaohjelmaa toteuttaviin, alueen kehittämistä ja elinkeinopoliittista yhteistyötä tukeviin hankkeisiin. Avustuksen saajan on itse osallistuttava hankkeen kustannuksiin. Hakuaika on jatkuva. Varsinais-Suomeen on vuosittain saatu maakunnan kehittämisrahaa noin 2,2 milj. euroa. Vuonna 2008 määräraha jakaantui seuraavasti: Toimivat yhteydet pitävät saariston elävänä ANTTI VAALIKIVI osaamiskeskus aluekeskukset vapaa maakunnan kehittämisraha euroa euroa euroa Osaamis- ja aluekeskusrahoja voidaan myöntää ainoastaan ko. ohjelmiin päässeille hakijoille. Osaamiskeskusrahat myönnettiin Turku Science Parkille HealthBio-, metsä-, meri-, matkailu- ja Elintarvikeklustereiden kehittämiseen. Aluekeskusrahat jaettiin Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnille elinkeinopoliittisiin hankkeisiin. Vapaa kehittämisraha on sananmukaisesti kaikkien vapaasti haettavissa. Vuonna 2008 tehtiin 27 myönteistä päätöstä. Hankkeiden saama avustus oli keskimäärin euroa. Suurin osa hankkeista oli luonteeltaan seutukunnallisia tai maakunnallisia. Paikalliset hankkeet on pyritty rahoittamaan muiden määrärahojen turvin. Kuluvana vuonna rahoitetut hankkeet: ympäristö, 6 hanketta matkailu ja markkinointi, 4 tietoyhteiskunta, 4 hyvinvointi- ja syrjäytymisen ehkäisy, 4 tutkimus- ja kehittäminen, 3 kulttuuri, 3 muuta, 3 Hakijaorganisaatioittain jaoteltuina hankkeet jakautuivat: kunta, 6 hanketta valtion aluehallinto tai valtion laitos, 5 yritys tai vastaava, 5 kuntayhtymä, 4 yliopisto, 3 ammattikorkeakoulu, 2 yhdistys, 2 Liitto, kunnat ja kansanedustajat ovat vuosia tehneet töitä saariston yhteysaluksien ja lauttojen eteen. On polttava tarve saada uutta kalustoa. Tapio Penttilä Jotta saaristo pysyy elävänä, sinne pitää olla toimivat yhteydet. Varsinais-Suomen liitto, maakunnan kansanedustajat, saaristokunnat ja muut keskeiset saaristotoimijat (kuten Saaristoasiain neuvottelukunta, Merenkulkulaitos ja Tiepiiri) ovat vuodesta toiseen tehneet lujasti töitä tämän eteen. Tavoite on, että saariston yhteysalus- ja lauttaliikenteen budjettimäärärahat kykenevät turvaamaan saariston vakinaisen väestön normaalin liikkumisen sekä saariston elinkeinojen edellyttämien liikenneyhteyksien kehittämisen. Saaristo-ohjelman tarkistus käynnissä Eduskunta antoi euroa lisää Eduskunnan liikennejaosto on viime vuonna päättänyt lisätä saaristoliikennemäärärahoja eurolla, 7,9 milj. eurosta 8,3 milj. euroon. Tällä hetkellä kiireisin ja tärkein asia on saada budjettiin vuosittain mahdollisimman nopeassa aikataulussa riittävät määrärahat yhteysalusja lauttaliikenteen aluskannan uusimiseen, laituripaikkojen korjaamiseen ja palvelutason saattamiseen sille tasolle, jota saaristomatkailun kehittäminen eurooppalaiseksi vetovoimatekijäksi edellyttää. Saaristolautakunnan ensimmäisiä tehtäviä on päivittää Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma vuosiksi osana juuri tarkistettua maakuntaohjelmaa Keskeistä on tarkastella saaristo-ohjelman toteutumaa ja asettaa konkreettiset painopisteet vuosille Parhaillaan on valtakunnan tasolla käynnissä valmistelu valtioneuvoston periaatepäätökseksi saariston kehittämisestä vuosiksi Se valmistuu toukokuussa ja sitä puidaan laajassa valtakunnallisessa seminaarissa Helsingissä maaliskuussa. Valmistelun ohjausryhmänä on Saaristoasiain neuvottelukunta vahvistettuna maakunnan liittojen allianssien edustajilla ja eräillä muilla maakuntien edustajilla. Rengastie laajenee Ahvenanmaalle Varsinais-Suomen saaristolautakunta aloitti elokuussa 2008 yhteistyön Ahvenanmaan saaristolautakunnan kanssa osallistumalla sen kokoukseen Sottungassa, Suomen pienimmässä kunnassa ja tekemällä useita yhteistyöehdotuksia. Sovittiin, että molempien lautakuntien edustajat voivat osallistua toistensa kokouksiin ja että yhteistyö vakinaistetaan. Ahvenanmaan edustaja Christian Pleijel osallistui lokakuussa Varsinais-Suomen saaristolautakunnan kokoukseen. Varsinais-Suomen saaristolautakunnan edustaja Tapio Penttilä Kuntaliitosten ja valtioneuvoston uuden asetuksen seurauksena Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunnan johtosääntö uusittiin joulukuussa Uuden lautakunnan edustajamäärä laski kolmella jäsenellä 16:een, aikaisemman 19:n sijasta. Edustajamäärä muotoutui kunnittain seuraavasti: Länsi-Turunmaa 5, Kemiönsaari 3, Naantali 2 edustajaa ja Kaarina, Kustavi, Masku, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki 1 edustaja kukin kunta. Maakuntavaltuusto valitsee uuden lautakunnan. puolestaan osallistui Ahvenanmaan saaristolautakunnan kokoukseen marraskuussa Rengastietä Kökariin asti Saaristolautakuntaan uusia jäsenkuntia Konkreettisin ja keskeisin yhteistyöehdotus koskee ns. rengastien laajentamista Varsinais-Suomesta Ahvenanmaalle. Parhaillaan suunnitellaankin yhteistä rengastiehanketta reitille Korppoo-Kökar-Sottunga-Föglö-Kumlinge-Brändö-Kustavi-Iniö-Houtskari. Mukana neuvotteluissa ovat molempien alueiden matkailuorganisaatiot. Perusteilla olevaan asiaa valmistelevaan yhteiseen työryhmään on tarkoitus kutsua matkailuyrittäjien edustaja molemmilta alueilta. Nya fartyg och bryggor högst på önskelistan Skärgårdarna i Egentliga Finland och Åland börjar samarbeta. På skärgårdsnämndens initiativ har man inlett det praktiska samarbetet med Ålands skärgårdsnämnd. Samarbetet ser som bäst lovande ut till exempel, tack vare planerna på att projektera en gemensam turismrutt mellan Egentliga Finlands och Ålands skärgårdar. I praktiken handlar det om att utvidga skärgårdens ringväg så att den fortsätter till Föglö, Kumlinge, Sottunga, Brändö och Kökar. Den nya skärgårdsnämnden väljs av fullmäktige Nämnden har 16 kommunrepresentanter från nio skärgårdskommuner och kommuner med skärgårdsdelar. Nämndens mandatperiod slutar den Nämnden skall genast ta itu med att fortsätta uppdatera landskapets skärgårdsprogram för åren Den upprepade årliga kampen om förbindelsefartygstrafikens budgetanslag tycks för tillfället vara över och trafiken är nu tryggad åtminstone på nuvarande nivå under denna regeringsperiod. Man måste så fort som möjligt börja förnya det föråldrade fartygsbeståndet och reparera de föråldrade och farliga fartygsbryggorna VIIRI VIIRI

12 Maakunnan keulakuva maailmalla KAUKO NIEMINEN Kun ulkomailla ihmisiltä kysyy, Jarkko Nieminen voi olla ainoa asia minkä he Varsinais-Suomesta tuntevat. Maakuntamme ei voisi toivoa parempaa keulakuvaa kuin sympaattinen Nieminen. Jessica Ålgars-Åkerholm Jarkko Nieminen naurahtaa kun kysyn onko hän niin mukava henkilö siksi, että on varttunut Maskussa ja Turussa.? - Eiköhän hyvä kotikasvatus ole tärkein syy. Minulle on aina painotettu, että pitää käyttäytyä hyvin ja ottaa muut ihmiset huomioon. Nöyryys yhdistettynä hyvään itseluottamukseen on raivannut Niemiselle tietä tennismaailman huipulle. Itseluottamus näkyy siinä, että hän ei edes alussa pelännyt vastustajiaan, vaan keskittyi omaan tekemiseensä. Nöyryys ja sosiaalisuus korostuvat kentän ulkopuolella, missä Jarkko Nieminen tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, eri kulttuureissa. Omat juuret korostuvat 28-vuotias tennisammattilainen viettää 35 viikkoa vuodesta ulkomailla. Vaimo Anu Nieminen matkaa maailmaa sulkapalloammattilaisena eri reittejä kuin miehensä. Aviopari tapaa muutaman päivän jossakin, sitten ollaan taas viikkokausia erossa. Mitä enemmän Jarkko Nieminen matkustaa, sitä tärkeämmiksi muodostuvat juuret - siis kotikunta Masku, Varsinais-Suomi, perhe ja suomalaiset ystävät. - Ennen otin ne itsestään selvyyksinä, en osannut suhteuttaa niiden merkitystä. -Kun viikosta toiseen syö ravintoloissa, kotiruoka kuten muusi ja lihapullat maistuvat yllättävän hyviltä, hän hymähtää. Olemme parempia kuin luullaan Varsinais-Suomen puhdas luonto on ainutlaatuinen ja Niemiselle tärkeä. Hän arvostaa, että täällä voi luottaa sekä ihmisiin että järjestelmiin. - Suomessa vallitsee tietty rehellisyys, joka ei ole kaikkialla itsestään selvyys. Niemisen mielestä varsinaissuomalaiset eivät ole aina ulospäin suuntautuneita, mutta useimmat ovat ystävällisiä. Jos tarvitsee apua, sitä saa. Mitä haluaisit tuoda maailmalta tänne? - En ihannoi Amerikkaa, mutta siellä vallitsee positiivisuus ja vahva usko omaan tekemiseen. Meillä useimmat ovat vähän skeptisiä osaamisensa suhteen. Olemme parempia kuin luulemme. Masku loistava paikka varttua Masku oli loistava paikka varttua, Nieminen sanoo. Urheiluhullu Jarkko harrasti jo pienenä kymmentä eri urheilulajia. Kaverukset pelasivat jalkapalloa, sählyä ja jääkiekkoa etupihoilla, ammuttiin jousipyssyillä ja metsissä leikittiin kaikkea mitä pikkupojat leikkivät. Jos Jarkko Niemisellä olisi kesällä vapaa kuukausi hän tutustuisi veneellä saaristoon Turku on niin lähellä, että Jarkko Nieminen pystyi jo 7-vuotiaana pelaamaan tennistä turkulaisessa seurassa. -En suunnitellut, että minusta tulee tenniksenpelaaja. Muut lajit vain putosivat pois, mutta lempilaji jäi. Vasta lukiossa päätin testata ammattilaisen uraa. Unelma venelomasta saaristossa Maskun, Lemun ja Askaisten yhdistyminen ei herätä Jarkko Niemisessä suuria tunteita, mutta hän iloitsee, että Maskun nimi säilyy. Jos Jarkko Niemisellä olisi kesällä vapaa kuukausi, hän tapaisi ystäviään ja tutustuisi veneellä saaristoon. Se, joka heittää lokaa Turun päälle, ei saa Jarkko Niemiseltä kovaa vastustusta. Hän ei suhtaudu moiseen tosikkomaisesti, eikä ryhdy mollaamaan takaisin. -Minä tykkään Turusta ja Varsinais-Suomesta. Tämä on hyvä paikka. Ja piste. Nieminen är landskapets sympatiska galjonsfigur Ute i världen känner många till en enda sak från Egentliga Finland: Jarkko Nieminen. En bättre galjonsfigur än sympatiska Nieminen kan vårt landskap inte önska sig. Själv säger han med ett skratt att hans karaktär snarare beror på en god uppfostran än på att han vuxit upp i Masku och Åbo. - Mina föräldrar har alltid betonat att man ska uppföra sig väl och ta hänsyn till andra. Ödmjukhet kombinerat med ett gott självförtroende har fört Jarkko Nieminen till toppen av tennisvärlden. Han är inte rädd för sina motståndare på planen, men utanför planen trivs han med människor från hela världen. Importera amerikansk självkänsla Det 28-åriga tennisproffset tillbringar 35 veckor i året utomlands. Han hustru Anu Nieminen reser också, som badmintonproffs. Det kan gå veckor utan att paret träffas. Ju mer Jarkko Nieminen reser, desto viktigare blir rötterna: hemkommunen Masku, Egentliga Finland, familjen och vännerna i Finland. - Förr tog jag dem som självklarheter, nu gör jag det inte längre. Egentliga Finlands rena natur är unik och viktig för Jarkko Nieminen. Han uppskattar också att man kan lita på människor och samhällssystem. - I Finland råder en viss ärlighet som inte är självklar överallt. Människor är kanske inte så utåtriktade, men hjälpsamma och vänliga när det gäller, anser han. Vad vill du importera hit? -Kanske det amerikanska positiva tänkandet och tron på det man gör. Vi finländare är bättre än vi själva vågar tro. Kastar inte dynga Masku var en fantastisk plats att växa upp i, säger den idrottsokiga Nieminen som redan som liten idkade ett tiotal sporter. Med vännerna spelade han fotboll, ishockey och sähly på gårdarna, i skogarna lekte de allt som småpojkar leker. Trots att han slog sina första tennisbollar som 3-åring planerade han aldrig att bli tennisproffs. Det bara blev så att övriga grenar föll bort och älsklingsgrenen kvarstod. Om Jarkko Nieminen hade en ledig sommarmånad skulle han åka båt i Åbolands skärgård. Den som kastar dynga på Åbo får inget hårt motstånd av Jarkko Nieminen. Han tar inte sådant på allvar, inte heller ger han tillbaka med samma mått. - Jag gillar Åbo och Egentliga Finland. Det här är en bra plats. Punkt slut. Den som kastar dynga på Åbo får inget hårt motstånd av Jarkko Nieminen VIIRI VIIRI

13 Maakuntakaava vaikuttaa jopa satoja vuosia Teknologiakeskus Turku Science Parkia tuetaan maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelma asettaa maakunnan tavoitteet Yhtenä maakunnan suunnittelun osana on strategiapainotteinen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on maankäyttö ja rakennuslakiin vuonna 2000 kirjattu uusi suunnitelmamuoto. Liiton toiminnassa maakuntasuunnitelmassa osoitettua kehittämisstrategiaa täsmennetään ja toteutetaan toisaalta maakuntakaavalla, joka ohjaa maankäytön suunnittelua ja toisaalta alueellisella kehittämisohjelmalla, josta on säädetty laissa. Maakunnan tavoiteltu kehitys ei synny ainoastaan liiton toiminnan kautta, vaan keskeisimpänä toteuttajana ovat maakunnan eri toimijat. Maakuntasuunnitelma sisältää Varsinais-Suomen menestyksen kannalta sellaiset vahvuustekijät, joihin liittyy kehittämismahdollisuuksia. Liiton roolina on toimia eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäjänä ja kannustajana. ANTTI VAALIKIVI Heikki Saarento, Timo Juvonen Tänä vuonna Loimaan seutu, Vakka-Suomi, Turunmaa ja Turun kehyskunnat saavat kaavan, joka piirtää tulevaisuuden ääriviivat. Alla tärkeät kysymykset saavat vastauksen. Saako kauppakeskuksen paaluttaa kaavoittamattomalle alueelle; kysyy nimimerkki perustukset jo kunnossa? Minne on mahdollista rakentaa tuulivoimaa? Tuleeko alueelle uusi moottoritie? Haluammeko Nauvon ja Paraisen välille kiinteän yhteyden, jos niin millaisen? Sijoittuvatko kaupan suuryksiköt järkeviin paikkoihin? Mitä reittiä kauppalaivat seilaavat tulevaisuudessa satamiimme? Minne sijoittuu asuminen ja minne työpaikat? Miten hillitä ilmastonmuutosta? Miten saariston matkailu- ja elinkeinotoiminta selviytyvät jatkossa? Saammeko raideliikenteestä uuden alueellisen vetovoimatekijän? Nämä ja muut kauaskantoiset kysymykset ratkaistaan maakuntakaavoitusprosessissa. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Ne koskevat kuntien kaavoitusta, muita viranomaisia ja joissakin tapauksissa myös suoraan rakentamista ja muuta alueiden käyttöä. Mitä haluamme jättää jälkipolvillemme nähtäväksi ympäristöstämme - Rooman Kolosseumin? Maakuntakaavalla ratkaistaan pysyviä yhteiskunnan rakenteen näkyviä toimintoja. Moottoritie ja suurin osa muusta maakuntakaavalla ratkaistavasta infrasta pysyy paikallaan kymmeniä, jopa satoja vuosia, ja vaikuttaa meihin niin rakenteellisesti kuin toiminnallisesti. Merkittävät alueidenkäyttöratkaisut tehdään oikeudellisesti sitovalla tavalla ensimmäistä kertaa juuri maakuntakaavoituksen yhteydessä. Tästä syystä on tärkeää, että maakuntakaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lisäksi kaavan tarvitsema tietopohja ja perusselvitykset ovat kiinteässä suhteessa vaikutusten arviointiin. Lain mukaan kaavan toteutumisen vaikutukset on otettava huomioon kaavaa laadittaessa, ja selvittää voidaanko haitallisia vaikutuksia ehkäistä. Miten voin vaikuttaa kaavan sisältöön? Avoimen ja vuorovaikutteisen kaavoituksen ja hyvän lopputuloksen edellytykset luodaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman avulla. Se kertoo pelisäännöt ja auttaa asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä löytämään oman roolinsa prosessissa. Mitä kaavaa tehdään tänä vuonna? Maakuntakaavat korvaavat entiset seutukaavat. Varsinais-Suomessa vahvistuneita maakuntakaavoja ovat Turun kaupunkiseudun ja Salon seudun maakuntakaava. Loimaan seudun, Vakka-Suomen, Turunmaan ja Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä talvella Saadun palautteen jälkeen on työstetty kaavaehdotusta, jonka liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunta sekä seutukuntakohtaiset kaavatyötä ohjaavat toimikunnat käsittelevät alkuvuodesta Maakuntahallitus asettaa ehdotuksen nähtäville kevättalvella Tavoitteena on, että syyskokouksessaan 2009 maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan ja lähettää sen edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi Salon seudun maakuntakaava on juuri vahvistettu, vuosien odotuksen jälkeen. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTASUUNNITELMA KUNTAKAAVOITUS YLEIS- JA ASEMAKAAVAT MAAKUNTAOHJELMA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on jaettu kolmeen tasoon. Maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta, sen pitämisestä ajan tasalla ja kehittämisestä. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta, joita laadittaessa tai muutettaessa maakuntakaava on ohjeena. Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaavassa valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet yhdistyvät koko maakuntaa koskeviksi maankäytön tulevaisuuden linjauksiksi. Kaava on esitystavaltaan yleispiirteinen. Kaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Kaavaa laadittaessa on liiton oltava yhteistyössä alueen kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Sen vahvistaa ympäristöministeriö. Viranomaisten tulee työssään edistää maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Landskapsplanen kan påverka i hundratals år I år får Loimaaregionen, Vakka-Suomi, Åboland och Åbos kranskommuner en landskapsplan, som ritar konturerna för framtiden. Men vad besluter man egentligen om i planen? Får affärscenter pålas på ett icke-planlagt område? Denna och andra omfattande frågor löses i landskapsplanen. Var kan man bygga ett vindkraftverk? Byggs en ny motorväg nära mig? Vill vi ha en fast vägförbindelse mellan Pargas och Nagu, och en hurdan? Placeras stormarknaderna på förnuftiga ställen? Vilken rutt seglar handelsfartygen i framtiden till våra hamnar? Landskapsplanens rättsverkningar har definierats i markanvändnings- och bygglagen. Vilka spår vill vi lämna till kommande generationer Colosseum i Rom? I landskapsplanen avgörs de synliga verksamheterna i samhällets struktur. Motorvägar och en stor del av den övriga infrastrukturen avgörs i den. Resultaten består i tiotals, t.o.m. hundratals år. Beslut om områdenas användning fattas för första gången i landskapsplanen. Därför är det viktigt att planen grundar sig på tillräckliga utredningar. Planens verkningar måste beaktas och man ska utreda om menliga verkningar kan förhindras. Hur kan jag påverka planens innehåll? Förutsättningarna för en öppen planläggning skapas via deltagande och bedömning. Man bör berätta om spelreglerna och hjälpa invånare och myndigheter att hitta sin roll i processen. Vilken plan görs upp i år? Landskapsplanerna för Åbo stadsregion och för Saloregionen är fastställda. Utkasten till landskapsplan för Loimaaregionen, Vakka-Suomi, Åboland och Åboregionens kranskommuner var framlagda på vintern Utgående från respons har ett planförslag utformats. Det behandlas på förvintern 2009 av förbundets planerings- och miljökommitté, samt regionvisa kommitteér. Landskapsstyrelsen lägger fram förslaget på vårvintern Målet är att landskapsfullmäktige godkänner planen hösten 2009 och skickar den till miljöministeriet för att fastställas VIIRI VIIRI

14 Kulttuuritoimikunta luo maakuntahenkeä Hannele Hartikainen Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta vahvistaa varsinaissuomalaista kulttuuri-identiteettiä ja kehittää modernia maakuntahenkeä. Aurora-mitalia jaettu Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Auroramitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitali voidaan myöntää myös Varsinais-Suomesta lähtöisin olevalle, valtakunnalliseen kulttuurityöhön merkittävällä tavalla osallistuneelle henkilölle. Aloitteen mitalin myöntämisestä voi tehdä Varsi- Kulttuuritoimikuntaan kuuluu 10 varsinaisen jäsenen lisäksi esittelijä ja sihteeri. Toimikunnan puheenjohtajana on viimeisen kauden ajan toiminut Voitto Ranne ja varapuheenjohtajana Mona Nylund. Liiton puolesta esittelijänä toimii Lauri Palmunen ja sihteerinä Hannele Hartikainen. Toimikausi on neljä vuotta. Uusi toimikunta valitaan aina kunnallisvaalien jälkeisenä keväänä. Maakuntahallitus nimeää vuosien toimikunnan kokouksessaan jo 30 vuoden ajan nais-suomen liiton jäsenkunta tai maakunnassa kulttuurityötä tekevä toimielin, seura tai varsinaissuomalainen henkilö. Aloite käsitellään Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnassa ja päätöksen mitalin myöntämisestä tekee Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus. Vuodesta 1977 aina vuoteen 2000 asti Aurora-mitaleita jaettiin vuosittain useita. Vuodesta 2000 lukien mitaleita on jaettu vain yksi vuosittain. Kotiseutupäivät Turussa 2011 Tulevan toimikunnan suurimpia haasteita on olla mukana Kulttuurikaupunki 2011 hankkeessa sekä samana vuonna Turussa järjestettävien Valtakunnallisten kotiseutupäivien suunnittelussa. Liiton kulttuuritoimikunnan tehtävänä on mm. vahvistaa varsinaissuomalaista kulttuuriidentiteettiä ja kehittää modernia maakuntahenkeä. Se myös tiedottaa maakunnallisista tunnuksista ja suunnittelee tunnuksin varustettuja oheistuotteita (vaakunakoristeltu isännänviiri, vaakunaheijastin, vaakunapinssi, mm.). Kulttuuristrategia opastaa Toimikunta edistää kulttuurin muodostumista vahvaksi elinkeinoelämän tukijalaksi sekä avustaa kulttuurialan hankkeistamisessa ja verkottumisessa. Yhteistyössä Varsinais-Suomen taidetoimikunnan kanssa toimikunta edistää maakunnan taiteen hyväksi tehtävää työtä, taiteen koulutusta ja kulttuurin harrastustoimintaa. Varsinais-Suomen kulttuuristrategiaa päivitetään oppaaksi kulttuurialan toimijoille. Toimikunta järjestää vuosittain maakunnallisia kulttuuritapahtumia sekä osallistuu kulttuuritapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen. Vuosittain se myös tekee esityksen Aurora-mitalin saajasta. Lounaispaikka näyttää paikan ihmeet Liiton tiloissa sijaitsee erityinen osasto, Lounaispaikka. Lounaispaikka ei ole nimestään huolimatta lounasravintola, vaan paikkatiedonjanoisille palveluita tarjoava Varsinais-Suomen paikkatietokeskus. Paikkatietoa on kaikki tieto, mikä voidaan sitoa maantieteelliseen koordinaattiin. Lounaispaikassa pyritään tätä tietomäärää (ja toimijoita) koordinoimaan. Lounaispaikka on Suomen oloissa erityinen alueellinen paikkatietoalan yhteistyöverkosto, joka kerää alueellisia paikkatietoalan toimijoita yhteen ja pyrkii vähentämään päällekkäistä työtä sekä tarjoaa ilmaisia palveluja kaikille paikkatiedoista kiinnostuneille. Karttapalvelukokonaisuus on Lounaispaikan näkyvin palvelu. Lounaispaikka tarjoaa paikkaan sidottavaa tietoa esimerkiksi lounaisen Suomen suojelualueiden sijainnista, kalan kutupaikoista tai lukioiden alueellisesta saavutettavuudesta. Osoitteesta kartta käyttäjä voi löytää aineistoja. Unik tjänst ger geografisk platsinformation Lounaispaikka Aineistojen löytämistä helpottavia palveluita ovat Paikkatietohakemisto ja Paikkatietoarkisto, joista voi löytää esimerkiksi tutkimus- ja opetuskäyttöön soveltuvaa aineistoa. Tänä vuonna Lounaispaikka jatkaa lukion paikkatiedon opetuksen tueksi luotavan palvelun kehitystä. Sinne oppilaat voivat itse lisätä kohteita ja kohdekuvauksia. PaikkaOppi-projektissa on mukana toimijoita Turusta, Joensuusta ja pääkaupunkiseudulta. Turun osalta mukana ovat Kupittaan lukio, Turun opetustoimi ja Turun yliopiston maantieteen laitos. Tänä vuonna pyritään saamaan kuntalaiset mukaan palveluiden sisällön keruuseen. Lounaispaikan palveluista on tarkoitus rakentaa jokaisen kuntalaisen ja kunnan virkamiehen jokapäiväinen työväline tiedon etsintään, keruuseen ja prosessointiin. Tarkoituksena on mm. kerätä ympäristöhavaintoja karttapalvelun avulla, jolloin tiedot saadaan suoraan viranomaisten tai tutkijoiden käyttöön. I förbundets lokaliteter verkar en särskild avdelning, Lounaispaikka. Det är Egentliga Finlands center för geografisk information. Lounaispaikka är ett för finländska förhållanden speciellt samarbetsnät, som samlar de regionala aktörerna och erbjuder gratis tjänster för alla. Lounaispaikka innehåller information som kan hänföras till en plats, exempelvis om var skyddsområdena i Sydvästra Finland finns, om fiskens lekplatser eller var gymnasierna i regionen är belägna. På adressen kan användaren hitta varierande material. Tjänster som gör det lättare att hitta material är Paikkatietohakemisto och Paikkatietoarkisto. Där kan man hitta material för forskning och undervisning. I år fortsätter Lounaispaikka att utveckla en tjänst som stöder undervisningen i geografisk informationssökning i gymnasiet. Eleverna kan själva foga till objekt. Paikkatieto Esimerkkejä Aurora-mitalin saajista: Kuvanveistäjä Jussi Vikainen, Vehmaa Taidemaalari Alpo Jaakola, Loimaan kunta Sisustusarkkitehti Carin Bryggman, Turku Viihdetaiteilija Joel Hallikainen, Raisio Matkailuopas Arja von Schöneman, Turku Matkailuyrittäjä Paula Wilson, Dragsfjärd FK Hanna Nurminen, Merimasku Runoilija Heli Laaksonen, Laitila Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen Kulttuuritoimikunta teki kulttuuriretken Turun ja Oripään väliselle keskiaikaiselle "Varkaantielle" toukokuussa 2008 Perustettu vuonna 2002 Pyrkii lisäämään paikkatietoalan yhteistyötä lounaisessa Suomessa Perustajina Turun yliopisto, Lounais- Suomen ympäristökeskus ja Varsinais- Suomen liitto mukaan tulivat Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan Sydväst. Palvelut löytyvät osoitteesta Paikkatieto on sijaintiin tai alueeseen liitettävää tietoa, esimerkiksi suunnistus- ja navigointikartat. Paikkatietoa käytetään monilla aloilla. Perinteisesti se on liitetty maantieteen, biologian ja geologian aloihin, mutta nyt sitä käytetään laajasti mm. arkeologian, historiantutkimuksen, logistiikan ja markkinoinnin aloilla. Paikkatietojärjestelmän eli GIS avulla voidaan analysoida erilaisia aineistoja päällekkäin ja käyttää tietoja esimerkiksi kaupunkisuunnittelun apuna. Tutuimpia paikkatietojärjestelmiä ovat autonavigaattorit ja Internetin reitti- ja osoitehakupalvelut VIIRI VIIRI

15 Varsinais-Suomen kuntaliitokset Kuntaliitosvauhti kiihtyy 2000-luvulla Kuten oheisesta kartasta on nähtävissä, Varsinais-Suomessa on toki tapahtunut kuntaliitoksia aikaisemminkin, mutta ei mitään vuodenvaihteen liitosrysäystä muistuttavaa luvulla tapahtui vain yksi liitos, Kuusiston kunta liitettiin Kaarinaan ja kuntamäärä laski lukuun luvulla ei ollut yhtään liitosta, mutta 60-luvulla sitten yhdeksän. 70-luvulla tehtiin viisi liitosta, mutta 80-luvulla vain yksi, Lokalahti liittyi Uuteenkaupunkiin. Myös 90-luvulla tapahtui vain yksi liitos kun Kalanti liittyi Uuteenkaupunkiin lukumääräksi jäi luvulla liitoksia tehtiin kaksi Loimaankunta ja Loimaa sekä Mynämäki ja Mietoinen. Kun vuoden 2009 alusta kuntia on 28, kuntamäärä on tällä vuosituhannella puolittunut ja yhtä ja toista on vielä tekeillä. Takten för kommun sammanslagningar accelererar Som kartan invid visar, har det visserligen skett kommunsammanslagningar förr i Egentliga Finland, men ingenting som påminner om fusionsboomen vid årsskiftet. På 1940-talet skedde en sammanslagning, då Kustö kommun förenades med S:t Karins och antalet kommuner minskade till 72. På 50-talet ingen sammanslagning, men sedan blev det 9 på 60-talet. På 70-talet företogs 5 fusioner, men på 80-talet endast en, då Lokalax fusionerades med Nystad. Också på 90-talet skedde endast en sammanslagning då Kaland fusionerades med Nystad antalet kommuner stannade vid 56. På 2000-talet skedde 2 sammanslagningar Loimaa och Loimijoki samt Virmo och Mietos. Då det från början av 2009 finns 28 kommuner, har antalet kommuner halverats och ett och annat är ännu på gång. Varsinais-Suomi Maakunnassa elää asukasta. Heistä puhuu äidinkielenään ruotsia. Vieraskielisiä on , ulkomaalaisia on vähemmän, Maakunnan kokonaispinta-ala on ,7 km 2. Maapinta-ala on ,5 km 2. Asukastiheys on 43,1 asukasta maapinta-alan neliökilometrillä. Varsinaissuomalaiset ovat hieman keskimääräistä terveempiä, ikävakioitu sairastavuusindeksi on 95,4 (koko maa 100). Kunnan ääni kuuluu seutukunnassa Vaikka Varsinais-Suomen kuntien lukumäärä laski vuoden 2009 alussa 53:sta 28:aan, tämä ei poista seutukuntien merkitystä aluekehittämisen moottoreina. Varsinais-Suomessa on viisi hyvin toimivaa seutukuntaa: Loimaan, Salon, Turun, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Liiton johdolla on tehty pitkäjänteistä seutukuntatyötä vuodesta 1995 lähtien. Säännöllisen aluekehitystyön tekeminen jokaisen 28 kunnan kanssa erikseen on käytännössä mahdotonta. Varsinais-Suomen oloissa seudullinen lähestymistapa on paras keino maakunnan kehittämiseen. Myös hankerahoitus suunnataan pääsääntöisesti seutukunnan laajuisiin hankkeisiin. Aluekehitystyössä yksittäisen kunnan näkemykset saavat vahvemman selkänojan seutukuntatyöskentelyn kautta. Aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen arvostaa seutukuntatyötä VIIRI VIIRI

16 Liitolla on partnereita ympäri Itämeren V-S liiton kansainvälinen toiminta alkoi jo Tänään liitto tekee yhteistyötä kuuden eri alueen kanssa ja toimii aktiivisesti merellisissä EU-järjestöissä. Hannu Elo Liitolla seuraavat alueiden väliset yhteistyösopimuksetsainvälisen toimintansa jo 1990-luvulla. Varsinais-Suomen liitto aloitti kan- Vuonna 1994 liitto alkoi valmistautua Suomen EY jäsenyyteen. Se tehtiin määräämällä ensimmäinen kansainvälisiin tehtäviin asetettu henkilö eurovalmennukseen tutustumaan EY:n ohjelmasäännöksiin, sen organisaation toimintaan ja rakennepoliittisiin ohjelmiin ja sitten laatimalla maakuntaan ensimmäinen EY:n tavoiteohjelman ehdotus vuoden 1994 lopulla - juuri ennen kuin Suomi liittyi EY:n jäseneksi vuoden 1995 alussa. Puolet väestä EU-hommissa Siitä lähtien EY:hyn, sittemmin EU:hun, liittyvien toimintojen osuus liittomme toiminnassa on paisunut henkilömäärällä mitaten noin 30-kertaiseksi. Vuoden 2009 alussa EU asioiden kanssa liitossa työskentelee päätoimisesti tai huomattavassa määrin jo noin 30 henkeä, joka on noin puolet koko henkilökunnastamme. Näistä 15 henkeä työskentelee kansainvälisten ohjelmien hallinnoinnin osaamisryhmässä, lähinnä Central Baltic Interreg IV B ohjelmassa. Kansainvälinen toiminta kohdistuu toisaalta alueiden kahdenväliseen yhteistyöhön ja eurooppalaisten järjestöjen toimintaan osallistumiseen. Kansainvälistä toimintaa varten on strategia, jossa toiminnan painopistealueeksi määritellään Itämeren alue Finistèren departementti, Ranska 1999 Sichuanin maakunta, Kiina 2000 Mecklenburg-Etupommerin osavaltio, Saksa 2004 Luoteis-Venäjän yhdistys, Venäjä 2005 Pommerin maakunta, Puola 2008 Odessan lääni, Ukraina Sopimukset ovat aiesopimuksia, joiden tavoitteena on edistää alueiden yhteistyötä mm. talouden, liikenteen ja logistiikan, tekniikan, tieteen ja innovaatioiden, koulutuksen, ympäristön, matkailun, kulttuurin ja hallinnon aloilla. Alueiden yhteistyötä on käytännössä onnistuttu harjoittamaan parhaiten Itämeren alueella. Ilman muodollisia sopimuksiakin yhteistyötä tehdään mm. Tukholman ja Mälardalenin alueen sekä Länsi-Viron alueiden kanssa. Painopiste kahdessa Itämeren järjestössä Liitto on vuodesta 1997 alkaen aktiivisesti osallistunut erityisesti kahden Itämeren kansainvälisen järjestön toimintaan, nimittäin Euroopan perifeeristen merellisten alueiden yhteenliittymän CPMR:n Itämerikomissioon ja Itämerenmaiden alueiden yhteistyöjärjestöön BSSSC:hen. Niiden lisäksi liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Ervelä ja maakuntahallituksen jäsen Pauliina Haijanen ovat pitkään osallistuneet Alueiden komitean toimintaan. Ajankohtainen asia on Euroopan komissiossa valmisteilla oleva EU:n Itämeristrategia, johon liitto haluaa vaikuttaa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita liiton kansainvälisessä toiminnassa ovat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen TE-keskus, Turussa toimivat yliopistot ja muut oppilaitokset, Turku Science Park, seutukunnat, alueen elinkeinoelämä jne. Förbundet har partners kring hela Östersjön Egentliga Finland inledde sin internationella verksamhet redan på 1990-talet. Sedan dess har andelen internationell verksamhet som rör EU svällt inom förbundet. Mätt i antalet anställda är den nu 30 gånger större. I början av år 2009 arbetar cirka 30 personer på heltid eller i stor utsträckning med EU-ärenden inom förbundet, dvs. ungefär hälften av hela vår personal. Den internationella verksamheten är dels inriktad på det bilaterala samarbetet mellan regionerna, dels på att delta i de europeiska organisationernas verksamhet. Östersjöområdet definieras som tyngdpunktsområde. Egentliga Finlands förbund har samarbetsavtal med totalt sex regioner. Förbundet har fr.o.m aktivt deltagit i verksamheten för två internationella Östersjöorganisationer, nämligen CPMR, Europas Perifera och Maritima Regioner och BSSSC, Samarbetsorganisationen för områden i Östersjöländerna. Marraskuussa Varsinais-Suomen liiton edustajat solmivat uuden alueyhteistyösopimuksen ukrainalaisen Odessan kanssa. JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM Central Balticin ensimmäiset hankkeet valittu Varsinais-Suomen liitto hallinnoi laajaa EU-ohjelmaa, joka satsaa ensimmäisellä hakukierroksella 17 miljoonaa euroa keskisen Itämeren kehittämiseen. Linda Talve Pitkä valmistelu alkaa tuottaa näkyviä tuloksia EU:n rahoittamassa Central Baltic rahoitusohjelmassa. Ensimmäiset rajat ylittävän yhteistyön hankkeet pyörähtävät käyntiin alkuvuodesta Suomessa, Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Virossa ja Latviassa. Ohjelma vastaanotti syyskuussa 50 hankehakemusta, joista 19 hanketta tullee toteutumaan. Tämä tietää yli 17 milj. euron panostusta EU:lta keskisen Itämeren alueen kehittämiseen erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Liiton toiminta kansainvälistyy Varsinais-Suomen liitto hallinnoi ohjelmaa Turusta käsin kokenein ottein. Viime ohjelmakaudella liitto toimi Etelä-Suomi-Viro -ohjelman hallintoviranomaisena, ja nyt sama työ jatkuu laajemmalla ohjelma-alueella. - On hienoa, että Varsinais-Suomi saa roolinsa kautta näkyvyyttä ja tunnettuutta Itämeren alueella. Liiton toimintojen kansainvälistyminen on maakunnan yhteinen etu, sanoo ohjelmajohtaja Tarja Nuotio. Varsinais-Suomen liitto isännöi myös suurta osaa sihteeristöstä, joka toimii läheisimmässä kontaktissa hankevalmistelijoiden sekä hankkeiden kanssa. Sihteeristön 14:stä työntekijästä seitsemän työskentelee Turussa. Muut seitsemän ovat Maarianhaminassa, Tallinnassa, Tukholmassa ja Riiassa, jolloin jokaisessa ohjelma-alueen maassa on mahdollista saada apua ja neuvontaa Central Baltic:iin liittyvissä hankeasioissa, valmistelusta toteuttamiseen. On hienoa, että Varsinais-Suomi näin saa näkyvyyttä Itämeren alueella Meripelastusta ja geoturismia Hyväksyttyjen hankkeiden aihealueet ovat monenkirjavia. Esimerkkejä teemoista ovat meripelastus, ympäristökasvatus, musiikki, jätevesi- en puhdistus, yritysyhteistyö, vanhustenhuolto, geoturismi ja kulttuuriperintö. Jokaisessa hankkeessa toimii yhteistyökumppaneita vähintään kahdesta ohjelma-alueen maasta. - Myös varsinaissuomalaisia toimijoita on jo mukana useassa hankkeessa ja toivottavasti yhä uudet tahot lähtevät mukaan, Tarja Nuotio sanoo. Uudet hakemukset tervetulleita Uusia hankeideoita ja -hakemuksia halutaan myös vuonna Ohjelma järjestää kaksi hakukierrosta uusille hakemuksille: sekä Ohjelmasihteeristö järjestää neuvontaseminaareja kaikissa ohjelma-alueen maissa, minkä lisäksi hankevalmistelijoiden on mahdollista varata omia konsultaatioaikoja sihteeristön toimipisteissä. Neuvontaa ja apua on siis tarjolla, eikä paperisotaan tarvitse ryhtyä yksin. Yhdellä puhelinsoitolla voi päästä jo pitkälle. Central Baltic INTERREG IV A on EU:n alueellisen yhteistyön rahoitusohjelma. Se kattaa alueita Etelä-Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta sekä Ahvenanmaan. Alueelle jaetaan ohjelman kautta vuosina yli 100 miljoonaa euroa Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Ohjelma sisältää lisäksi Etelä-Suomi Viro- sekä Saaristo ja saaret alaohjelmat. Lisätietoa osoitteesta Turku Touringin vetämän "Yachting in Arhipelago"- hankkeen toimijat pystyttämässä messuosastoa Düsseldorfin venemessuilla Central Baltic-projekt färdiga att genomföras En lång beredning börjar ge synliga resultat i det Central Baltic-finansieringsprogram som EU finansierar. De första projekten inom det gränsöverskridande samarbetet får fart i början av året i Finland, Sverige, Åland, Estland och Lettland. Programmet mottog i september 50 projektansökningar, av vilka 19 projekt torde genomföras. Det betyder en satsning av EU på över 17 miljoner euro för att utveckla det centrala östersjöområdet. Egentliga Finlands förbund förvaltar programmet från Åbo. - Det är fint att Egentliga Finland genom sin roll får synlighet inom Österjöregionen. Det ligger i landskapets gemensamma intresse att förbundets verksamheter internationaliseras, säger programdirektör Tarja Nuotio. Egentliga Finland är också värd för en stor del av sekretariatet. Sju av de 14 anställda vid sekretariatet sitter i Åbo. De godkända projekten är en brokig samling. Exempel på teman är sjöräddning, miljöfostran, musik, rening av avloppsvatten, företagssamarbete, äldreomsorg, geoturism och kulturarv. Aktörer från Egentliga Finland deltar i flera projekt. Nya projektansökningar mottas också år Programmet ordnar två ansökningsomgångar för nya ansökningar: samt VIIRI VIIRI

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 PÖYTÄKIRJA 4/2015 Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 24 Kokouksen avaus 25 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Työjärjestyksen hyväksyminen 27 Pöytäkirjan tarkastaminen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot