LBJ (11) UTLAGGNINGSSKRIFT. (51) Kv.1k.*/lnt.CI.* A 24 B 3/18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LBJ (11) UTLAGGNINGSSKRIFT. (51) Kv.1k.*/lnt.CI.* A 24 B 3/18"

Transkriptio

1 /***v LBJ (11) UTLAGGNINGSSKRIFT (45) D U Q JT I'*/ R V B (51) Kv.1k.*/lnt.CI.* A 24 B 3/18 o 0 SUOMI-FINLAND (SF) Patentti- ja rekisterihaltitus Patent- och registcrstyrejsen (21) Patenttihakemus PatentansBknlng (22) HakemispSlvi Ansoknlngsdag (23) AlkupStva Giltighetsdag (41) Tullut [ulklseksi Blivit offentlig ^2?;07' (44) Nihtivakslpanon ja kuuljulkaisun pvm. AnsSkan utlagd och utl.skrlften publicerad 30»04»76 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeui Begird prlorltet 31,08«70 USA(US) (71) Philip Morris Incorporated, 100 Park Avenue, New York, New York f USA(US) (72) Robert G, Armstrong, Ashburn Road, Richmond, Virginia, Edward J. Deszyck, 314 Westmoor Drive, Richmond, Virginia, John W. Madures, 2207 Mandalay Drive, Richmond, Virginia, Robert H. Young, 648 West 11th Street, Beaver Dam, Kentucky, USA(US) (74) 0y Kolster Ab (54) Menetelma tupakan paisuttamiseksi - Fbrfarande for eaqpandering av tobak Taina keksinto koskee menetelmaa, tupakan paisuttairiseksi. Tupakkateollisuudessa on eri syista tunnettu kiinnostusta tupakan maaran tai tilavuuden lisaamiseen. Aluksi tarkoituksena oli korvata kypsytyksen aiheuttamat aenetykset. Lisasyyna tupakan paisutukseen oli tupakanvarsien tupakoiaisominaisuuksien parantaminen. Eraana toisena syyna, oli tayttoominaisuuksien parantaminen niin, etta. esiir. kiintean savukkeen valmistuksessa tarvittaisiin vaheironan tupakkaa, jolloin muodostuisi vahemman terva-aineita ja nikotiinia kuin paisuttamattomasta tupakasta valmistetussa vastaavassa tuotteessa. US-patentissa n:o ^35 kuvataen meneteliuaa. ja laitetta tupakan tilavuuden laajentamiseksi, jolloin voidaan korvata tupakanlehtien kypsytyksen aiheuttama painonmenetys. Menetelman toteuttamiseksi annetaan kypsytettyyn ja ilmastoituun tupakkaan vaikuttaa paineessa ilma, hiiiidioksidi tai hoyry. Paineen poistuessa pyrkii tupakka laajenemaan. Patentin mukaan kasvaa tupakan tilavuus noin %. US-patenteissa n:o 3 k fc09 023, ja 3 ^ kuvataan tupakanvarsien kayttokelpoisuuden parantamista kaytettaessa niita tupakointitarkoitukseen antairialla varsien lapikayda, paisutusvaihe, jossa kaytetaan erilaisia lampokasittelyja, tai ndkroaaltoenergiaa. IN) O & 01 CO *> GO 2)

2 50822 US-patentissa n:o 3 ^ kuvataan myos.hiilihydraattien kayttoa, tupakanvarsien paisumisen lisaamiseksi. Tassa. menetelmassa, tupakanvarret kastetaan hiilihydraattivesiliuokseen ja paisutetaan sitten.kuumentamalla..hiilihydraattiliuos voi myos sisaltaa orgaanisia happoja ja/tai maarattyja suoloja, joita kaytetaan varsien maun ja palamisomainaisuuksien parantamiseksi. Tobacco Reporter' f -lehdessa marraskuussa 19^9 ilmestyneessa julkaisussaan P.S. Meyer kuvaa tupakan paisutus- ja laajentamismenetelmia. ja tutkimuksia tupakan laajentamiseksi ja kasittelemiseksi seka tekee yhteenvedon niista. Tarkoituksena on kustannusten alentaminen ja myos "tervapitoisuuden" vahentaminen savun maaraa, vahentamalla. Tassa julkaisussa mainitaan erilaiset tupakan paisuttamismenetelmat, joihin kuuluvat halogenoitujen hiilivetyjen, alhaisen paineen ja vakuumin kaytto tai kasittely korkeapainehoyrylla, joka aiheuttaa lehtisolujen laajenemisen paineen akkia lakatessa, Tassa julkaisussa mainitaan myos tupakan kylmakuivaus, joka ilmeisesti aiheuttaa tilavuuden kasvua. Tahan saakka ei ole keksitty taysin tyydyttavaa menetelmaa. Yritetta.es sa. paisuttaa tupakkaa on aikaisempien erilaisten ehdotusten vaikeutena ollut monissa tapauksissa se, etta tilavuus on lisaantynyt vain vahan tai parhaimmissa tapauksissa kohtalaisesti. Enimmaismaarana mainittakoon US-patentissa *+35 saavutettu 15 %m laajentuminen. Joskin toisaalta voidaan kylmakuivaamalla saavuttaa tilavuuden huomattavaa laajenemista, on tamanlaatuisen prosessin haittana tyolas ja kallis laitteisto ja erittain tuntuvat kayttokustannukset. Kaytettaessa lampoenergiaa, infrapuna- tai mikroaaltosateilya tupakanvarsien laajentamiseksi on vaikeutena se, etta, tallaisten kuumennusmenetelmien vaikuttaessa varsiin lehtia ei voi tehokkaasti kasitella. tallaisen menetelman puitteissa. Erityisten laajentamisaineiden, esim. Meyerin julkaisussa mainittujen hiilivetyjen kaytto tupakan laajentamiseksi ei myoskaan tuota taysin tyydyttavia tuloksia, koska nama aineet ovat suhteellisen kalliita ja koska yleensa. tarvitaan korkeita lampotiloja aineiden hoyrystamiseksi tai niiden poistamiseksi tupakan laajentumisen jalkeen. Tupakalle vieraiden aineidein huomattavien maarien lisaaminen tuo mukanaan laajentamisen jalkeen laajentamisaineiden poisto-ongelman, jotta valtyttaisiin vaikuttamasta savun makuun ja muihin ominaisuuksiin. Tallainen vaikutus johtuu vieraista aineista tai aineista, jotka muodostuvat kasitellyn tupakan polttamisen yhteydessa. Keksinnon tarkoituksena on tupakan paisuttaminen suhteellisen halvalla, i* alhaisessa lampotilassa palavalla, haihtuvalla, myrkyttomalla aineella ja aikaan- U\ saada paisutettu tupakka, jonka tiheys on tuntuvasti alentunut. Keksinnolle on tunnusomaista, etta vahintaan 6-paino-/S kosteutta sisaltava tupakka saatetaan impreg- $^. to nomtivyohykkeessa kosketukseen ammoniakm ja hiilidioksidm kanssa ilmakehan pai- ^ neessa tai sen alapuolella, jolloin tupakkaan, tupakan maarasta. laskettuna, absorboidaan 3-6 paino-# ammoniakkia ja 2-8 paino-^ hiilidioksidia, minka, jalkeen saatua ?0 O rn

3 50822 tupakkatuotetta kuumennetaan lampb'tilassa C Keksinnon menetelman toteuttamiseksi kasitellaan kokonaisia kypsytettyja tupakanlehtia, leikattua tai silputtua tupakkaa tai maarattyja osia tupakasta, esim. tupakanvarsia tai uudelleenkasiteltya' tupakkaa. Imeytettavan, silputun tupakan hiukkaskoko voi olla noin 20-5 meshia, mieluiten ei kuitenkaan pienempi kuin noin 50 meshia. Kasiteltava aines voi olla suhteellisen kuivaa tai se voi sisaltaa tupakan luonnollisen kosteuden. Tupakan kosteuspitoisuuden on mieluiten oltava suurempi kuin noin 6 $, mutta pienempi kuin 55 $ Ylarajan syy selviaa keksinnon jatkokuvauksesta.. Keksinnonmukaisen menetelman oleellisena etuna on tupakan laajentaminen tai paisuttaminen kayttamalla ammoniakkia ensisijaisena laajentamisaineena. Oletetaan, etta ammoniakki kayttoolosuhteissa ja mahdollisesti pienen kosteusmaaran la's-naollessa paisuttaa tupakan enemman ja vahemman palautuvasti kuin muut laajentamisaineet. Tupakan esikasittely voi tapahtua nestemaisella tai kaasumaisella ammoniakilla tai ammoniumhydroksidilla, jotta ammoniakki absorboituisl tupakan solurakenteeseen. Suositeltavassa toteutiamismuodossa lisataan tupakkaan ammoniakkia ja hiilidioksidia tai suoraan joko ammoniumkarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia tai ne muodostavat tupakassa ammoniakin reagoidessa hiilidioksidin ja tupakassa olevan kosteuden kanssa. Kaikissa mainituissa menetelmissa tapahtuu huomattavaa laajenemista kuumennettaessa imeytettya tupakkaa. Sen aiheuttaa tupakan rakenteessa joko ammoniakki yksinaan tai ammoniakki ja hiilidioksidi yhdessa. Tupakan kasittely ammoniakilla voi tapahtua saattamalla tupakka suoraan 'kosketukseen nestemaisen ammoniakin, ammoniakkiliuoksen, ammoniakkihoyryn tai aineiden kanssa, jotka muodostavat ammoniakkia lisattaessa kasiteltavaan tupakkaan esim. ammoniumkarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia. Ajan taytyy olla riittava, jotta tupakan solurakenteeseen imeytyy vshintaan 1 paino-$ ammoniakkia tai vastaavaa ainetta. Sositeltava maara on 2,5-8 paino-^. Tarjolla on useita menetelmia valitun ammoniakkiaineen lisaamiseksi tupakkaan. Eraassa menetelmassa nestemaista' ammoniakkia kaytetaan suihkun muodossa. jonka j&lkeen annetaan stabiloitua ja tasapainottua muutamasta minuutista 24 tuntiin, jotta aine absorboituisi ja pidattyisi tupakkaan halutulla tavalla. ^ Hain voidaan tupakkaan lisata huomattavia maaria ammoniakkia, Jopa 100 paino-*. g Kuitenkin viiden minuutin perusteellinen ruiskutus on riittava ilman lisaseiso-?} tusta. Tailoin saavutetaan n. 50 $:n abscrptio. Tj Eraassa toisessa nestemaisen ammoniakin kayttftmuodossa tupakka kastetaan J\ nestemaiseen ammoniakkiin 1-2 minuuttia, jonka jalkeen valutetaan ja sailyte- 7* taan suljetussa astiassa 2-4 tuntia, Nain saadaan n. 8 - n. 12 $:n absqptio. H*

4 : Tyydyttava 1 absorptio saavutetaan kastamalla tupakka nestem&iseen ammoniakkiin noin viideksi rainuutiksi ja yksinkertaisesti kuivaamalla tupakka poiston jalkeen. Talla menetelmalla absorboituu n. 50 $ ammoniakkia. Nesteraainen ammoniakki voidaan vaihtoehtoisesti korvata konsentoidulla ammoniumhydroksidilla, jolloin tupakkaa pidetaan siins n. 1-2 minuuttia. Voidaan myss kayttsa ammoniakkihoyrys esim. pitamalla" tupakka ammoniakkivesiliuoksesta (ammoniumhydroksidiliuoksesta) muodostuvassa ammoniakkihci.yryssa yhdesta" tunnista yhteen viikkoon mutta mieluiten n 4-24 tuntia, jolloin absorboituu n. 1 - n. 12 paino-$ ja lisaksi hieman kosteutta. Yleensa kun tupakan annetaan olla kosketuksessa ammoniakin kanssa niin kauan, etta abeorptio on 2 ^ tai enemman, ei imeytetty tupakka saa olla muutamaa minuuttia kauemmin kosketuksessa ilman kanssa, jotta valyttsisiin ei-toivotulta tummenemiselta. Kayttamalla ylla kuvattua ammoniakkihoyrymenetelmaa ammoniakin absorboimiseksi voidaan tupakkaan imeyttas 1 paino-$:sta niinkin paljon kuin 50 painofoiiin ammoniakkia riippuen ammoniakkivesiliuoksen paalla olevan ammoniakkihoyryn osapaineesta. Kuten aikaisemmin hiomautettiin, on suositeltava imeytymisaste. n. 2,5-8 $ ammoniakkia. Joskin ammoniakki sellaisenaan on tyydyttava paisutusaine, on havaittu, etta saavutetaan erinomaisia tuloksia yhdist&malla ammoniakin ja hiilidioksidin paisutusvaikutus lisaamslla naits laajennusaineita tupakkaan. Yhteisvaikutuksen saavuttamiseksi asetetaan tupakka ersassa suositeltavassa menetlmassa ammoniakkihoyryyn tai -kaasuun ja sitten hiilidioksidihoyryyn tai painvastoin ja lisataan haluttaessa jauhemaista hiilidioksidia. Ajan pitaa olla riittava jotta ammoniakki ja hiilidioksidi ehtiv&t absorboitua. TvydttavS imeytymisaste saavutetaan annettaessa ammoniakkihoyryyn vaikuttaa noin kjonmenesta minuutista yhteen tuntiin ja hiilidioksidin saman verran jaahdyttaen samalla esim. vesivaipalla. Absorptiota voidaan lisata 1 imem&lla imeytysastiaan alkupaine 66 mm Eg saakka. Absorptioasteen ja -nopeuden msaraavat nopeus, jolla lamp&a voi haihtua kasiteltavasta tupakkamassasta seka saavutettu loppulampotila, koska ammoniakin, hiilidioksidin ja tupakan kosteuden liukenerainen ja reaktio on eksoterminen. Siksi on parasta pitaa aborption aikan tupakan lampotila kohtalaisen alhaiseo o na, alle noin 58 C ja mieluiten noin 25 Cseen lahettyvilla jaahdytyksen avulla, jotta tupakassa syntyisi ammoniumkarbonaattien tyydyttava* absorptio ja muodostu- ** minen... O Vaihtoehtoisessa menetelmssssl kaytet&an ammoniumkarbonaattia tai ammoni- ij* umbikarbonaattia muodostamaan tupakan laajennusaineet ammoniakin ja hiilidiok- C/T sidin. Eras menetelma' n&iden yhdisteiden imeytymisen saavuttamiseksi on aset-!?» taa tupakka suljetussa vyohykkeessa tunniksi ammoniakki- ja hiilidiok-» sidikaasukehaan, joka vapautuu ammoniumkarbonaateista, jolloin nama kaasut ^K absorboituvat ja reagoivat mukan olevan kosteuden kanssa ammoniumkarbonaateiksi

5 5 O Kaasujen tunkeutuminen tupakkaan ^a ammoniumkarbonaattien muodostuminen nopeutuu, jos tupakan imeytyakammiosta poistetaan ensin ilma. Voidaan kayttaa paineita 66 mm Hg saakka. Absorptio paranee, jos sisaltoa jashdytetaan niin, etta tupakan lampotila on alle noin 38 C» Imeytyksen jslkeen, joka on paattynyt 1ampotilan ollessa noin 2 C, tupakkaa seisotetaan noin 15 minuutista yhteen tuntiin ennen lopullista paisuttamisvaihetta. Eraassa lissmentelmassa kaytetaan ammoniumkarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia polyn muodossa, jota lisatsan tupakanlehdille noin 1-25 $ tupakan painosta* Kasiteltya' tupakkaa seisotetaan sitten noin tuntia, mutta mieluiten riittaa noin 24 tuntia tasapainoittamaan ja pidattamaan noin 4-8 fo karbonaatteja tupakan rakenteeseen. Eraassa lisamenetelmassa tupakan imeyttamiseksi ainmoniumkarbonaatilla tai ammoniumbikarbonaatilla annetaan tupakan joutua kosketukseen nsiden suolojen kanssa, jotka on suspendoitu tai oeittain liuotettu sopivaan nestevaliaineeseen noin 1-48 tunnin ajaksi, jolloin karbonaatit ja pieni maara itse Taliainetta absorboituvat. Kayttokelpoisista nestemaisista kantajista tai liuottimista mainittakoon metyleenikloridi ja erittain konsentroidut metanoli- tai etanolivesiliuokset, jotka sisaltavat noin $ alkoholia. Nestem&inen liuotin tai kantaja voidaan poistaa suurimmaksi osaksi johtamalla tupakkaan reagoimatonta kaasua tai ilmaa ennen paisuttamista. ImeyteitaessS tupakkaan karbonaatteja, joko antamalla tupakan joutua kosketukseen ammoniakin ja hiilidioksidin kanssa tai loin nama kaasut muodostavat imeytyksesta ammoniumkarbonaatilla tai ammoniumbikarbonaatilla, on tamanjalkeinen paisuminen ollut hyva ja tiheys noin 0,25, imeytetyn tupakan ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuudet ovat noin 5-6 paino-^ ammoniakkia ja 2 ~ 8 paino-^ hiilidioksidia* Ammoniumkarbonaatin ja ammoniumbikarbonaatin kayton tarkeana etuna on, etta nama yhdisteet hajoavat helposti lampotiloissa, jotka ovat aivan selvasti alle tupakan hiiltym.tslampotilan. Lisaetuna on, etta kasiteltya tupakkaa ei tarvitse heti paisuttaa, vaan sita voidaan varastoida tai kssitella ilmassa lyhyita aikoja ilman paisumiskyvyn menetysta. Tupakan ylla kuvatuin erilaisin keinoin tapahtuneen imeyttamisen jalkeen annetaan imeytetyn tupakan paisua kasittelemalla kasiteltya tuotetta lammolla tai vastaavalla tavalla tai alennetussa paineessa tai molempia yhdistamalla. Talloin voidaan kayttaa kuumia pintoja, kuumaa ilmavirtausta, kaasun ja hoyryn \^ seosta tai sateilyenergiaa, esim. mikroaaltoenergiaa tai infrapunasateilya. ^ Toinen menetelma paisumisen aikaansaamiseksi ammoniakkikasittelyvaiheen jal- ^J keen on tupakanlehtien akillinen paineenaleneminen esim. "tykeissa", joita J yleisesti kaytetaan viljatuotteita paisutettaessa. Eaytannollinen tapa kasi- *{J tellyn tupakan paisuttamiseksi on sen saattaminen kuumennettuun kaasuvirtaan, ( esim. tullstettuun hoyryyn, joka poistaa ammoniakin, joka taman jalkeen voidaan w ottaa talteen ja kayttaa uudelleen.

6 50822 Kasiteltaessa mita* tahansa orgaanista aineista on hyvin tunnettua, etta ylikuumennus aiheuttaa vaurioita, lahinna varin suhteen, esim. ei-toivottua tummumista ja lopuksi hiiltymists. Paisutuksen valttamaton ja riittava lampotila ja kasittelyaika tallaisten vaurioiden valttamiseksi on nsiden kahden muuttujan ja tupakan hienonnusasteen funktio. Niinpa, jotta voitaisiin valttya ei-toivotuilta vanrioilta kuumennusvaiheessa imeytetty tupakka saa olla lampotilassa noin 36O C vain niin kauan, etta tupakkahiukkaset saavuttavat lampotilan noin 141 C. Tama kestsa" normaalisti noin 0,1 sekuntia. Eras menetelma tupakkasolujen paisuttamiseksi on ksyttaa sateilymenetelmia, joita on kuvattu joko patentissa n:o tai n:o Eraassa toisessa menetelmassa kaytetaan lampotykkia, esim. Daytonin lampotykkia tai vastaavaa, jonka puhallusilman lampotila on C noin 0,2 sekunnista 4 minuuttiin, jolloin lyhyemi aika koskee tietenkin korkeampaa lampotilaa. Talloin tupakka ei koskaan saavuta korkeampaa lampotilaa kuin noin 141 C ja nopeasti purkautuvat kaasut jaahdyttavst sen. Eraassa tavallisesti suositeltavassa menetelmassa kaytetaan dispersiokuivaajaa, esim. sellaista, joka joko toimii pelksstaa hoyrylla tai yhdessa ilman kanssa. Ssimerkkina' tallaisesta kuivaajasta on Proctor & Schwartsin PB dispersiokuivaaja. Kuivaajan lampotila voi olla O C kuivaajan kosketusajan ollessa noin neljsminuuttia alimmassa lampcitilassa ja noin 0,1-0,2 sekuntia ylimmassa' lampotilassa. Yleensa ksytetaan kosketusaikaa 0,1-0,2 sekuntia kuuman kaasuvirran lampotilan ollessa C tai hieman korkeampi. Kuten ylla on mainittu, voidaan kayttaa muita tunnettuja kuumennustapoja, kunhan ne pystyvat paisuttamaan imeytetyn tupakan liiaksi tummentamatta. On huomattava, etta jos kuumien kaasujen happipitoisuus on suuri, edistas, se tummumista. Kaytettaessa kuumaa hoyryseosta on siis suositeltavaa kayttaa runsaasti hbyrya (yli 80 til.-$).. Jos runsaasti kosteutta sisaltavaa tupakkaa kasitellaan ammoniakilla ja paisutetaan lammosss. tai jos ammoniakkikasiteltya tupakkaa kostutetaan voimakkaasti ennen lampopaisutusta, saattaa tuote tummua tarpeettomaksi. Ei ole voitu osoittaa maun tai muiden ominaisuuksien erikoisemmin muuttuvan, mutta jos vaalea vari on haluttu, on liiallista kosteutta valtettava. Kosteuspitoisuus, jonka on havaittu aiheuttavan tummumista on noin 35 $ tai suurempi. Ennen ylla kuvattua kasittelya" on tupakan kosteuspitoisuuden oltava noin 3-25 $> ja mielui- ten noin g - noin 20 # ei-halutun tummumisen valttamiseksi.. Ylla mainittujen menetelmien tupakassa aiheuttama laajeneminen voidaan mitata msarittamalla tuotteen prosentuaalinen osuus, joka kelluu maaratylla nesteells 9 jonka tiheys on pieni, esim. asetonllla, alkoholilla, petrolieette- j^ ^5 C/J j*j 7^

7 Q rilla tai heksa&nilla, tai maarittamalla' tiheys kayttaen menetelmaa, jossa yksinkertaisesti punnitaan ilmassa ja nesteessa, jolloin immersionesteena on asetoni.ftayte (3-5 &) n rei'itetyssa metallipitimessa. (on aukavaa kayttaa teesiivilasj.paino nesteessa luetaan, kun vaaka on asettunut lepotilaan (60-90 sekuntia), Ainoana varotoimenpiteena 1 on huolehtiminen siits, ettei pitimessa' ole kuplia. Tarvittaessa on pidintm. koputettava seka taarauksen ja naytteen punnitsemisen aikana. Kuten ylla on kuvattu on suositeltavaa saavuttaa lopullisen paisutetun tupakkatuotteen tiheydeksi 0,25-0 f 60 g/ml. Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintoa* yksityiskohtaisemmin. On huomattava, etta esimerkkien prosentit ovat painoprosentteja jollei muulla tavoin ilmoiteta. Esimerkki 1 Leikatulle vaalealle tupakalle, jonka kosteuspitoisuus on noin 12 fo sumutetaan nestemstista* ammoniakkia viiden minuutin aikana. Proctor & Schwetzin pb-dispersiokuivaajan (joka on asennettu syklonierottimen poistojohtoon) kaasunvirtausnopeus saadetaan 660 metriksi minuutissa kayttsen tulistetun hoyryn ja ilman seosta tilavuussuhteessa noin 90:10. Tulolampotila on 288 C. Kasitelty tupakka-aines syotetaan laitteeseen ja laskettu kasittelytapa on kaksi sekuntia. 0?uote on hyvin paisunutta ja vari sama kuin ennen kssittelya" tai hieman vaaleampi. Esimerkki 2 Avoastiassa olevan ammoniumhydroksidivesiliuoksen hoyryjen annettiin vaikuttaa suljetussa astiassa leikattuun tupakkaan 16 tuntia huoneenlampotilassa. Tupakka-aines laajeni tuntuvasti asetettaessa kuumennuslevylle, jonka pintalampotila oli 250 C«Samalla tavoin kssittelyn tupakka-aineksen annettiin kulkea Proctor & Schwartsin dispersiokuivauslaitteen lapi nopeudella 600 m/min. kayttsen hb'yry-ilmavirtausta (5:1). Sisaan- ja ulostulolampotilat olivat 257 C ja (minimi). Kikr,oskooppinen tutkimus osoitti, etta paisumista oli tapahtunut. Noin 50 $ tuotteesta kellui perolieetterilla*. Esimerkki 5 Viisitoista grammaa leikattua tupakkaa ruiskutettiin polyeteenipussissa 10 mlslla ammonxumhydroksidivesiliuosta (50 $ MH_) ja pussin annettiin olla suljettuna useita paivia. Kun dispersiokuivaajassa virtasi tulistettua hoyrya v* ja ilmaa (tilavuussuhde noin 5:l) nopeudella 660 m/min. ja sisaan- ja ulos- JJ tulolaapotilat olivat 274 C ja 2l6 C, annettiin tupakan kulkea kaksi kertaa r2 laitteen lapi lasketun 4 sekunnin aikana (yhden ajon/jalkeen se oli viela C*3 kosteata). Tuote paisutettiin ja n. 95 # siita kellui absoluuttisella alkoho- lilla. CI jj tj

8 50822 Esimerkki 4 Leikattua tupakkaa pidettiin ammoniumhydroksidivesiliuoksen paalla yli yo'n, jotta ammoniakki imeytyisi siihen* Sitten tupakka sai olla hiilidioksidikaasussa ja lopuksi siihen sekoitettiin heinojakoista, kiinteata hiilidioksidia, jotta ammoniakki, hiilidioksidi ja kosteus reagoivat keskenaan. 3?upakka sai kulkea dispersiokuivaajan l&pi. (660 m/min. hoyry-ilmaseosta suhde noin 0 0 * 5:1, sisaan- ja ulostulolampotilat 288 C ja 231 C). Tupakka paisutettiin ja 95 $> siita kellui absoluuttisella etanolilla. Esimerkki 5 Burley-tupakalle (kosteuspitoisuus $) suihkutettiin nestemaista ammoniakkia eri pituisia aikoja ja sitten siihen kohdistettiin pyorivassa. teraslankahakissa ilmaa Daytonin lampotykilla' lampotilassa noin yhden minuutin aikana ja sitten kuumentamatonta ilmaa yhden minuutin aikana: Paisumisaste maaritettiin tupakan erilaisilla liuottimilla kelluvasta osasta, etanoli, tiheys 0,794» petroleetteri, tiheys 0,733» heksaani, tiheys 0,687' Tulokset kayvat ilmi taulukosta I. Taulukko I Burley-tupakan paisuttaminen m -suihkutus min (kontrolli)' ft kelluu absoluuttisella etanolilla $ kelluu petrolieetterilla" fo kelluu nestemaisella heksaanilla x leo Kuumennus tasa 15 sekuntia hiiltymisen estamiseksi. Viisi minuuttia suihkutetun vaalean tupakan kelluminen oli myos 100 $. Aukileikattujen hiukkasten mikroskooppisesta tutkimuksesta voitiin pattella, etta paksuuden poikkipinta-ala oh lisaantynyt vahinta.an 100 $. Esimerkki 6 Erilaisia maaria kosteutta sisajltavslle leikatulle Burley-tupakalle suihkutettiin vedetonta, nestemaista ammoniakkia viiden mimutdn aikana ja kasi- 0 teltiin ilmalla lampotilassa sekuntia Daytonin lampotyki11a.!tulokset ilmenevat taulukosta II. Asetonin tiheys on 0,782. Taulukko II Burley-tupakan paisuttaminen ^ $ Kosteutta g& 12,0 17*8 20,8 IC fo kelluu asetonilla Q"j io kelluu petrolieetterilla & i» kelluu nestemaisella heksaanilla J^ J5 ErassS toisessa kokeessa ilmeni tuntuvaa paisumista allcuperaiskosteuden CP ollessa 5)5 $ j& paisuminen oli melkein sama, kun alkuperaiskosteus oli 19»4 i ja 25,3 fo

9 C 9 C Esimerkki 7 Tilavuudeltaan 4»8 litran lasi-muovipullo varustettiin piirturiin liitetylis kromeli-alumelilampotila-anturilla seka' liitanndilla\ vaakuumia, kaasumaista hiilidioksidia, kaasumaista ammoniakkia ja vakuumimittaria varten. Astiaan asetettiin 40 g vaaleata tupakkaa. Imettiin srakuumi 500 mm Eg eli poistettiin noin kolmasosa normaalipaineesta ja lisattiin hiilidioksidia vakumiin 250 mm Eg. Ammoniakkia lisattiin vakuumiin 50 mm Eg. Seuraavien 20 minuutin 0 aikana ammoniumbikarbonaattia saostui tupakkaan aiheuttaen 11,7 C:n lammon nousun. Kahden tunnin kuluttua oli lampstila palautunut ympariston lampotilaan (26 0) ja paine arvoon 250 mm Eg, Taman jslkeen astiaan johdettiin lissa hiilidioksidia (ymparistopaineeseen saakka). Talloin lampo'tila muuttui tuskin lainkaan. Laskut, jotka perustuvat lisattyyn hiilidioksidi- ja ammoniakkimaaraan, osoittavat, etta alussa oli hiilidioksidia ylimaara lanes 25 f * Itattamalla lampotilan nousu muodostuneeksi ISmmoksi kaloreina voitiin laskea, etta noin 60 io tupakassa olleesta ammoniakista oli reagoinut vastaavaksi ammoniumbikarbonaatikei. Taman jalkeen naytetta paisutettiin esimerkin 4 mukaisesti 257 C:ssa ja 70 <f> siita kellui petrolieetterilla*. Esimerkki 8 Seisotettiin 190 g paahdettua tupakkaa, koestuspitoisuus 7,7 fit j& 68 g kaupallista ammoniumkarbonaattia 7 2 tuntia osapaineessa 44 mm. Muutaman tunnin kuluttua paine nousi tasapainotilaan 190 mm. Tupakkaa analysoitaessa todettiin noin 9 g sublimoitunutta karbonaattia ja kaikkiaan lahes 6 g ammoniakkia ja hiilidioksidia. Ylla kuvatuissa kokeissa k&siteltya tupakkaa paisutettiin disperiokuivaa- 00 ^ jassa lampotilassa ja 288 C, jolloin tupakkaan muodostui 1,8 y> ammoniakkia ja 1,2 $ hiilidioksidia. Paisutuksen jalkeinen tiheys oli 204 0:ssa 0,60 ja 288 C:ssa 0,41. Esimerkki 9 Leikattuja vaaleita tupakanlehtia' upotettiin ammoniumkarbonaatilla ky^l^stettyyn metyleenikloridiin. Ilman annettiin vaikuttaa kaksi paivsa. Kun tama* tupakka-aine asetettiin kuumennuslevylle, se paisu hieman kuuluvasti raiskyen, mutta raiskyminen ei ollut voimakkaampaa ja saannottomampaa' kuin pelkalla metyleenikloridilla. Ilmeisesti oli suurin osa liuottimesta poistunut ermen pai- suttamista. J Esimerkki 10 W Samanlaisessa laitteessa kuin esimerkissa 7 poistettiin ilma 40 grammasta E-7 vaaleata tupakkaa ja annettiin ammoniakkihsyryn vaikuttaa normaalipaineessa. yl Noin 30 minuutin kuluttua tupakka poistettiin ja annettiin hoyry-ilmaseoksen» K! (suhde 90ilO) vaikuttaa siihen dispersiokuivaajassa sisaantulolampotiiassa noin J^ 288 C. Tiheyden havaittiin olevan 0,27 g/ml verrattuna arvoon 1,14 g/ml ennen tupakan paisuttamista. _. %J\

10 Esimerkki Painostettiin 22,7 kg leikattua, paahdettua tupakkaa, kosteuspitoisuus 11 <f> kuivapainosta, suureen 6 C:n veden jaahdyttamaan pyb'rivaan rumpuun. Rummun nopeudeksi saadettiin 6 kierr./niin. ja siihen imettiin vakuumi noin 25 mm Hg (abs. paine). Sitten suihkutettiin 10 minuutin aikana 1,82 kg nestemaista ammoniakkia ja sen jalkeen 2,72 kg kaasumaista hiilidioksidia 20 minuutin aikana. Nestemaisen ammoniakin kayttfi kaasumaisen sijasta vahensi * huomattavasti lammonmuodostusta tupakan ammoniakilla kyllastamisen aikana. Sitten jaannosvakuumi poistettiin lisaamalla ilmaa. Imeytetyn tupakan analyysi osoitti sen sisaltavan 4»4 $ NH_» 5,5 $ CO. ja kiakkiaan (kuivapainosta laskettuna) 18,6 $ uunissa haihtuvia aineita. Tupakka suihkutettiin palokaasujen ja hoyryn erittain nopeaan pyorrevirtaukseen lamp#tilassa 257 C, jolloin saatiin piaien tlheyden omaava (0,28)» vaaleankeltainen laajentunut tuote. Tiehys maaritettiin asetonisyrjayttamismenetelman avulla. Kun aines oli saanut asetettua 15 $:n kosteustasapainoon kasittelemalla hienojakoisella vesisuihkulla, oli sen tilavuuskerroin noin kaksi kertaa suurempi kuin saman kosteuden sisaltavslla k&sittelemattom&lla' tupakalla. On huomattava, etiatupakassa on luonnostaan ammoniakkia, muuta ilmeisesti se alittaa tason, joka vaaditaan aikaansamaan tuntuvan laajenemisen. Se seikka, etta ammoniakki on tupakan luontainen aineosa, on oleellinen etu toteutettaessa tassa kuvatun keksinnsn paisutusmenetelmaa. Niinpa ei ole valttamatonta poistaa laajennusaineen kaikki tahteet ennen tuotteen kayttamista tupakkavalmisteisiin, mika on ilmeista ksytettaessa paisuttamisessa sellaisia vieraita ja ulkopuolisia aineita kuin hiilivetya ja halogenoituja yhdisteita. Ammoniakilla on sekin etu, etta se muodostaa huomattavasti pienenman rajahtavien seosten muodostumisvaaratekijan ilman kanssa verrattuna johonkin aikaisemmin ehdotettuun orgaan'iseen nesteeseen. Ammoniakki on erityisen tehokasta tupakanosien paisuttamisessa, koska se ensiksikin tunkeutuu helposti soluseinamiin ja koska sen toiseksi uskotaan, ainakin kosteuden lasnaollessa, pehmentavan solurakennetta, mika. edistaa paisumista. Lisaksi sen alhainen kehumuslampotila (hbyrynpaine) mahdollistaa suhteellisen alhaiset paisutuslampotilat* Lisaetuna on ammoniakin suhteellisen halpa hinta. Siten epat&ydellinen talteenotto ei merkitse paljoakaan. Ammoniumkarbonaatin tai -bikarbonaatin ksyton tarkeana etuna ei vain ole niiden olematon rajahtamisvaara muihin aineisiin verrattuina vaan niilla on?i myos se etu, etta, ne muodostavat ammoniakkia ja hiilidioksidia suhteellisen alhaisessa lampotilassa. Liiallista tummumista ja hiiltymista aiheuttavia lam- potiloja voi essiintya muilla aineilla, jotka pystyvat muodostamaan kaasumais- ta paisutusainetta, mutta vain suhteellisen korkeassa hajoamislampotilassa. Niinpa tupakassa, joka on paisutettu joko imeytetylla, tai tupakassa muodostune ella ammoniakilla, esiintyy vain hieman tai ei lankaan tummumista, kun mukana ei ole liiaksi kosteutta. Kosteudelta voidaan tietenkin suojautua valttsm&lls, harkittua^yeden lisaamista, jota aikaisemmissa menetelmissa on 3* ^ frt CO j^ t*d t

11 11 Patenttivaatimukset: Menetelma tupakan paisuttamiseksi, t u n n e t t u siita, etta vahint&an 6 paino-% kosteutta sisaitava tupakka saatetaan impregointivytthykkeessa kosketukseen ammoniakin ja hiilidioksidin kanssa ilmakehun paineessa tai sen alapuolella, jolloin tupakkaan, tupakan maarasta laskettuna, absorboidaan 3-6 paino-% ammoniakkia ja 2-8 paino-% hiilidioksidia, minka jaikeen saatua tupakkatuotetta kuumenne.taan lamptftilassa C. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, tupakkaan lisataan ammoniakki erikseen ja sen jaikeen hiilidioksidi erikseen ja etta* molemmat lisaykset suoritetaan ennen kuumennusvaihetta, 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta tupakkaan lisataan hiilidioksidi erikseen ja sen jaikeen ammoniakki erikseen ja etta molemmat lisaykset suoritetaan ennen kuumennusvaihetta. 4. Fatenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta ammoniakki ja hiilidioksidi lisataan tupakkaan samanaikaisesti ennen kuumennusvaihetta. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta kuumennus suoritetaan vesihoyrylia, kuumalla ilmalla tai niiden seoksella. 6. Fatenttivaatimuksen 5 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta kuumennus suoritetaan lampotilassa Q C 0,1-240 s ajan. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta tupakka ennen kuumennusvaihetta saatetaan impregnointivy5hykkeessa ensin kosketukseen 1-12 paino-%:n kanssa ammoniakkia paineessa, joka on alle ilmakehan paineen ja sen jaikeen kosketukseen hiilidioksidin kanssa paineessa, joka on alle 660 mm Hg. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta ammoniakki-impregnointi suoritetaan nestemaiselia ammoniakilla. 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, t u n n e t t u Q siita, etta tupakan kosteuspitoisuus ennen ammoniakkikasittelyh on W pamo-% Q\

12 Patentkrav: 1. FSrfarande for expandering av to*bak, ksnnetecknat darav, att tobak innehallande minst 6 vikt-% fuktighet bringas i en impregneringszon i kontakt med ammoniak och koldioxid vid atmosf&rtryck eller d^runder, varvid i tobaken* ber&knat pa tobakens m&ngd, absorberas 3-6 vikt-% ammoniak och 2-8 vikt-% koldioxid, varefter den erhallna tobaksprodukten upphettas vid en temperatur av 12Q-370 C. 2. F5rfarande enligt patentkrav 1, ksnnetecknat darav, att till tobaken s&ttes ammoniaken skilt for sig och dcirefter koldioxiden skilt for sig och att bada tillsatserna utfores fsre upphettningsskedet. 3. FSrfarande enligt patentkrav 1, k&nnetecknat da*rav, att till tobaken s&ttes koldioxiden skilt for sig och d^refter ammoniaken skilt fsr sig och att bada tillsatserna utfores fsre upphettningsskedet. M-. FSrfarande enligt patentkrav 1, k&nnetecknat d&rav, att ammoniaken och koldioxiden s&ttes till tobaken samtidigt fsre upphettningsskedet. Si FSrfarande enligt patentkrav l»ka-nnetecknat d rav> att upphettningen utfsres med vattenanga, varmluft eller en blandning d&rav. 6. Forfarande enligt patentkrav 5, k & n n e t e c k n a t dcirav, att upphettningen utfores vid en temperatur av C under en tid av 0,1-240 s. 7. FSrfarande enligt patentkrav 1, k & n n e t e c k n a t d&rav, att tobaken fsre upphettningsskedet bringas i en impregneringszon f5rst i kontakt med 1-12 vikt-% ammoniak vid ett tryck under.\v atmosf&rtryck och da*refter i kontakt med koldioxid vid ett tryck under 660 mm Hg. 3. FSrfarande enligt patentkrav 7,kcLnnetecknat * d&rav, att ammoniakimpregneringen utfsres med Mtskeformig ammoniak. f$ 9. FSrfarande enligt patentkrav 7,k&nnetecknat 0^ d&rav, att fukthalten i tobaken fsre ammoniakbehandlingen 3r ^ vikt-%. p} Viitejulkaiittyia-Anfdrda publikationer Patenttijulkaisujai-Patentskrifteri USA(US) 1 1&9 435 (131-60), 1 99^ 797 (92-1), (260-2,5), ( ), (A 24 b 3/18) O ^

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/kmpc0106

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/kmpc0106 t PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI OSAS'I'0 Hakemus : 921078 Luokka : A 24B 015/26 Tutkij a : Hakija : Asiamies : KR Philip Morris Products Inc. Oy Borenius & Co Ab / Pia Hjelt, puh. 492593 Asiamiehen

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 -' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

31 RYHMÄ LANNOITTEET

31 RYHMÄ LANNOITTEET 31 RYHMÄ LANNOITTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 0511 eläimenveri; b) erilliset kemiallisesti määritellyt yhdisteet (lukuun ottamatta niitä, jotka vastaavat 2 huomautuksen a

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 Metanolisynteesin bruttoreaktio on CO 2H CH OH (3) 2 3 Laske metanolin tasapainopitoisuus mooliprosentteina 350 C:ssa ja 350 barin paineessa, kun lähtöaineena

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Absol. monipuolinen imeytysaine

Absol. monipuolinen imeytysaine Absol monipuolinen imeytysaine Absol ehdottomasti oikea valinta ympäristölle vaarallisten nesteiden imeytykseen Absol sitoo, puhdistaa ja neutraloi nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle vaaralliset nesteet.

Lisätiedot

[B] 111 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 55 1 9 0. C (45) Patentti cl» -_,'nnetty li 06 1979 Patent medde1.t (51) K~.C1.

[B] 111 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 55 1 9 0. C (45) Patentti cl» -_,'nnetty li 06 1979 Patent medde1.t (51) K~.C1. [B] 111 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 55 1 9 0 (45) Patentti cl» -_,'nnetty li 06 1979 Patent medde1.t (51) K~.1. 1 07 D 213/79 SUOMI FINLAND (F I) Patentti- ja rekisterlhallitus Patent- och registerstyrelsen

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT TYÖSKENTELY OHJE POLTTO-AINEEN TYHJENNYS/ TÄYTTÖLAITTEELLE WL1050-E HYVÄKSYTYT POLTTOAINEET: BENSIINI, DIESEL JA ETANOLI SÄILIÖN TILAVUUS 115 LITRAA Imu toiminto Suljettu Uudelleentäyttö

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Tutkija, FM Tiina Ritvanen Kemian ja toksikologian yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiina.ritvanen@evira.fi Esityksen runko Johdanto

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta ILMAN KOSTEUS Ilma sisältää aina jonkin verran vesihöyryä. Ilman vesihöyrypitoisuudella eli kosteudella on huomattava merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle, erilaisten materiaalien ja esineiden

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Juotetut levylämmönsiirtimet

Juotetut levylämmönsiirtimet Juotetut levylämmönsiirtimet Juotettu levylämmönsiirrin, tehokas ja kompakti Toimintaperiaate Levylämmönsiirrin sisältää profiloituja, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lämmönsiirtolevyjä, jotka

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1)

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) Johdanto Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/tqbv0109

Source: http://industrydocuments.library.ucsf.edu/tobacco/docs/tqbv0109 PATENTTI - JA REKI STERI HALLI TUS PATENTTIOSASTO Hakemus : _ Luokka : Tutkij a : Hakij a : Asiamies : Asiamiehen 893525 A 24D 001/18 KR Philip Morris Products Inc. Oy Borenius & Co Ab / Pia Hjelt, puh.

Lisätiedot

Walk the Talk Metyleenikloridi

Walk the Talk Metyleenikloridi ISOPAn tuoteasioiden hoito-ohjelmat Walk the Talk Metyleenikloridi 1 Metyleenikloridin merkintätiedot CLP DSD Huomiosana: Varoitus Vaaralausekkeet H315 Ärsyttää ihoa H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä H335

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2016/C 121/03)

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2016/C 121/03) 6.4.2016 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 121/3 Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2016/C 121/03) Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 ( 1 ) 9 artiklan

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien

Lisätiedot

Esimerkkejä eri materiaalien imeytyskapasiteetin vertailusta (testattu 42-45 cp öljyllä 20 C lämpötilassa):

Esimerkkejä eri materiaalien imeytyskapasiteetin vertailusta (testattu 42-45 cp öljyllä 20 C lämpötilassa): ABSORPTIO - ADSORPTIO Neste imeytyy perinteisten luonnonkuitujen, kuten puuvillan sisään. Nykyaikainen polypropyleeni puolestaan imee nesteen kuitujen pintaan ja väliin, moninkertaistaen imeytyspinta-alan.

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

Way of Life- sertifikaatti kriteerit

Way of Life- sertifikaatti kriteerit Way of Life- sertifikaatti kriteerit Vähimmäisvaatimukset jotka on täytettävä luonnollisten aineiden osalta, luonnollisten aineden, joissa orgaanisia osia, osalta ja enimmäismäärät luonnollisissa aineissa.

Lisätiedot

2008R1272 FI 01.12.2013 003.001 201

2008R1272 FI 01.12.2013 003.001 201 2008R1272 FI 01.12.2013 003.001 201 LIITE II TIETTYJEN AINEIDEN JA SEOSTEN MERKINTÖJÄ JA PAKKAAMISTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT Tämä liite koostuu viidestä osasta: 1 osa sisältää tiettyjen luokiteltujen aineiden

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote Ardex: A30, A35, A38 mix, A950,K5, S48, X32

Käyttöturvallisuustiedote Ardex: A30, A35, A38 mix, A950,K5, S48, X32 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Valmistuspäivämäärä: 03-03-2009/ JST Käyttötarkoitus: Ardex: A30, K5: Lattian tasoitus Ardex A35, A38 mix: Lattiavalu Ardex A950: Seinien

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Metra ERW 700. Energialaskuri

Metra ERW 700. Energialaskuri Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat

Lisätiedot

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:...

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:... MATEMATIIKAN KOE Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu Nimi: Oppilaitos:.. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: LAITA MERKKI OMAAN SARJAASI. Tekniikka ja liikenne:..

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i F I00008 111111 il I I Ill (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 91688. L.-*, 1.-Lu-..IC " _ b./ n * I. - A I... I. 1. n!. : :,.:. (17) :-

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10 Tørr Dehumidifier Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. DH-10 S. 2 DH-10

Lisätiedot

135 & 145 sarja. Väärennetyn rahan tunnistin. Manuaalinen

135 & 145 sarja. Väärennetyn rahan tunnistin. Manuaalinen 135 & 145 sarja Väärennetyn rahan tunnistin Manuaalinen Käyttöohje Safescan 135i, 135ix & 145ix Väärennetyn rahan tunnistin Onnittelut Safescan 135i, 135ix tai 145ix väärennetyn rahan tunnistimen hankinnan

Lisätiedot

Suojauskerroin. Suodattava puolinaamari. Puolinaamari Kokonaamari Puhaltimella varustettu hengityksensuojain. Paineilmajärjestelmät

Suojauskerroin. Suodattava puolinaamari. Puolinaamari Kokonaamari Puhaltimella varustettu hengityksensuojain. Paineilmajärjestelmät Suojauskerroin Suodattava puolinaamari EN 49:99 EN 49:00 uolinaamari Kokonaamari uhaltimella varustettu hengityksensuojain ja kypärä tai huppu EN 40:999 EN 4:990 EN 4:000 EN 6:998 EN 4:990 EN 4:000 EN

Lisätiedot

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WK-6 WATER KETTLE NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM VEDENKEITIN FIN KÄYTTÖOHJE Lue tämä käyttöohje huolella ennen vedenkeittimen käyttöönottoa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM WAD-518 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WAD-518 VOHVELIRAUTA FIN Wilfa WAD-518 -vohvelirauta on vohvelirautasarja,

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kylmälaitteet, pakastimet

Kylmälaitteet, pakastimet Kylmälaitteet, pakastimet Raja-arvo < + C tai < - C vuosi Pvm Laite 1 Lämpötila Laite 2 Lämpötila Laite 3 Lämpötila Laite 4 Lämpötila Laite 5 Lämpötila Korjaavat toimenpiteet, huomiot (esim. sulatukset)

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti ITE tyhjiöpumput Käyttöohje Sisältö Turvallisuusohjeet 3 Öljyntäyttö 3 Öljyn vaihto 3 Gas ballast 3 Toiminta 4 Osat 5 Tekniset tiedot 6 Takuu 7 3 T u r v a l l i s u u s o h j e e t Ennen ensikäyttöä täytä

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n = S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Asennusohje ColoRex SD och EC

Asennusohje ColoRex SD och EC Asennusohje ColoRex SD och EC ColoRex on sähköä johtava PVC-laatta, jonka mitat ovat 610 x 610 x 2 mm. ColoRex on ESD-hyväksytty (Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut). ColoRex-asennuksessa käytetään

Lisätiedot