LBJ (11) UTLAGGNINGSSKRIFT. (51) Kv.1k.*/lnt.CI.* A 24 B 3/18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LBJ (11) UTLAGGNINGSSKRIFT. (51) Kv.1k.*/lnt.CI.* A 24 B 3/18"

Transkriptio

1 /***v LBJ (11) UTLAGGNINGSSKRIFT (45) D U Q JT I'*/ R V B (51) Kv.1k.*/lnt.CI.* A 24 B 3/18 o 0 SUOMI-FINLAND (SF) Patentti- ja rekisterihaltitus Patent- och registcrstyrejsen (21) Patenttihakemus PatentansBknlng (22) HakemispSlvi Ansoknlngsdag (23) AlkupStva Giltighetsdag (41) Tullut [ulklseksi Blivit offentlig ^2?;07' (44) Nihtivakslpanon ja kuuljulkaisun pvm. AnsSkan utlagd och utl.skrlften publicerad 30»04»76 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeui Begird prlorltet 31,08«70 USA(US) (71) Philip Morris Incorporated, 100 Park Avenue, New York, New York f USA(US) (72) Robert G, Armstrong, Ashburn Road, Richmond, Virginia, Edward J. Deszyck, 314 Westmoor Drive, Richmond, Virginia, John W. Madures, 2207 Mandalay Drive, Richmond, Virginia, Robert H. Young, 648 West 11th Street, Beaver Dam, Kentucky, USA(US) (74) 0y Kolster Ab (54) Menetelma tupakan paisuttamiseksi - Fbrfarande for eaqpandering av tobak Taina keksinto koskee menetelmaa, tupakan paisuttairiseksi. Tupakkateollisuudessa on eri syista tunnettu kiinnostusta tupakan maaran tai tilavuuden lisaamiseen. Aluksi tarkoituksena oli korvata kypsytyksen aiheuttamat aenetykset. Lisasyyna tupakan paisutukseen oli tupakanvarsien tupakoiaisominaisuuksien parantaminen. Eraana toisena syyna, oli tayttoominaisuuksien parantaminen niin, etta. esiir. kiintean savukkeen valmistuksessa tarvittaisiin vaheironan tupakkaa, jolloin muodostuisi vahemman terva-aineita ja nikotiinia kuin paisuttamattomasta tupakasta valmistetussa vastaavassa tuotteessa. US-patentissa n:o ^35 kuvataen meneteliuaa. ja laitetta tupakan tilavuuden laajentamiseksi, jolloin voidaan korvata tupakanlehtien kypsytyksen aiheuttama painonmenetys. Menetelman toteuttamiseksi annetaan kypsytettyyn ja ilmastoituun tupakkaan vaikuttaa paineessa ilma, hiiiidioksidi tai hoyry. Paineen poistuessa pyrkii tupakka laajenemaan. Patentin mukaan kasvaa tupakan tilavuus noin %. US-patenteissa n:o 3 k fc09 023, ja 3 ^ kuvataan tupakanvarsien kayttokelpoisuuden parantamista kaytettaessa niita tupakointitarkoitukseen antairialla varsien lapikayda, paisutusvaihe, jossa kaytetaan erilaisia lampokasittelyja, tai ndkroaaltoenergiaa. IN) O & 01 CO *> GO 2)

2 50822 US-patentissa n:o 3 ^ kuvataan myos.hiilihydraattien kayttoa, tupakanvarsien paisumisen lisaamiseksi. Tassa. menetelmassa, tupakanvarret kastetaan hiilihydraattivesiliuokseen ja paisutetaan sitten.kuumentamalla..hiilihydraattiliuos voi myos sisaltaa orgaanisia happoja ja/tai maarattyja suoloja, joita kaytetaan varsien maun ja palamisomainaisuuksien parantamiseksi. Tobacco Reporter' f -lehdessa marraskuussa 19^9 ilmestyneessa julkaisussaan P.S. Meyer kuvaa tupakan paisutus- ja laajentamismenetelmia. ja tutkimuksia tupakan laajentamiseksi ja kasittelemiseksi seka tekee yhteenvedon niista. Tarkoituksena on kustannusten alentaminen ja myos "tervapitoisuuden" vahentaminen savun maaraa, vahentamalla. Tassa julkaisussa mainitaan erilaiset tupakan paisuttamismenetelmat, joihin kuuluvat halogenoitujen hiilivetyjen, alhaisen paineen ja vakuumin kaytto tai kasittely korkeapainehoyrylla, joka aiheuttaa lehtisolujen laajenemisen paineen akkia lakatessa, Tassa julkaisussa mainitaan myos tupakan kylmakuivaus, joka ilmeisesti aiheuttaa tilavuuden kasvua. Tahan saakka ei ole keksitty taysin tyydyttavaa menetelmaa. Yritetta.es sa. paisuttaa tupakkaa on aikaisempien erilaisten ehdotusten vaikeutena ollut monissa tapauksissa se, etta tilavuus on lisaantynyt vain vahan tai parhaimmissa tapauksissa kohtalaisesti. Enimmaismaarana mainittakoon US-patentissa *+35 saavutettu 15 %m laajentuminen. Joskin toisaalta voidaan kylmakuivaamalla saavuttaa tilavuuden huomattavaa laajenemista, on tamanlaatuisen prosessin haittana tyolas ja kallis laitteisto ja erittain tuntuvat kayttokustannukset. Kaytettaessa lampoenergiaa, infrapuna- tai mikroaaltosateilya tupakanvarsien laajentamiseksi on vaikeutena se, etta, tallaisten kuumennusmenetelmien vaikuttaessa varsiin lehtia ei voi tehokkaasti kasitella. tallaisen menetelman puitteissa. Erityisten laajentamisaineiden, esim. Meyerin julkaisussa mainittujen hiilivetyjen kaytto tupakan laajentamiseksi ei myoskaan tuota taysin tyydyttavia tuloksia, koska nama aineet ovat suhteellisen kalliita ja koska yleensa. tarvitaan korkeita lampotiloja aineiden hoyrystamiseksi tai niiden poistamiseksi tupakan laajentumisen jalkeen. Tupakalle vieraiden aineidein huomattavien maarien lisaaminen tuo mukanaan laajentamisen jalkeen laajentamisaineiden poisto-ongelman, jotta valtyttaisiin vaikuttamasta savun makuun ja muihin ominaisuuksiin. Tallainen vaikutus johtuu vieraista aineista tai aineista, jotka muodostuvat kasitellyn tupakan polttamisen yhteydessa. Keksinnon tarkoituksena on tupakan paisuttaminen suhteellisen halvalla, i* alhaisessa lampotilassa palavalla, haihtuvalla, myrkyttomalla aineella ja aikaan- U\ saada paisutettu tupakka, jonka tiheys on tuntuvasti alentunut. Keksinnolle on tunnusomaista, etta vahintaan 6-paino-/S kosteutta sisaltava tupakka saatetaan impreg- $^. to nomtivyohykkeessa kosketukseen ammoniakm ja hiilidioksidm kanssa ilmakehan pai- ^ neessa tai sen alapuolella, jolloin tupakkaan, tupakan maarasta. laskettuna, absorboidaan 3-6 paino-# ammoniakkia ja 2-8 paino-^ hiilidioksidia, minka, jalkeen saatua ?0 O rn

3 50822 tupakkatuotetta kuumennetaan lampb'tilassa C Keksinnon menetelman toteuttamiseksi kasitellaan kokonaisia kypsytettyja tupakanlehtia, leikattua tai silputtua tupakkaa tai maarattyja osia tupakasta, esim. tupakanvarsia tai uudelleenkasiteltya' tupakkaa. Imeytettavan, silputun tupakan hiukkaskoko voi olla noin 20-5 meshia, mieluiten ei kuitenkaan pienempi kuin noin 50 meshia. Kasiteltava aines voi olla suhteellisen kuivaa tai se voi sisaltaa tupakan luonnollisen kosteuden. Tupakan kosteuspitoisuuden on mieluiten oltava suurempi kuin noin 6 $, mutta pienempi kuin 55 $ Ylarajan syy selviaa keksinnon jatkokuvauksesta.. Keksinnonmukaisen menetelman oleellisena etuna on tupakan laajentaminen tai paisuttaminen kayttamalla ammoniakkia ensisijaisena laajentamisaineena. Oletetaan, etta ammoniakki kayttoolosuhteissa ja mahdollisesti pienen kosteusmaaran la's-naollessa paisuttaa tupakan enemman ja vahemman palautuvasti kuin muut laajentamisaineet. Tupakan esikasittely voi tapahtua nestemaisella tai kaasumaisella ammoniakilla tai ammoniumhydroksidilla, jotta ammoniakki absorboituisl tupakan solurakenteeseen. Suositeltavassa toteutiamismuodossa lisataan tupakkaan ammoniakkia ja hiilidioksidia tai suoraan joko ammoniumkarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia tai ne muodostavat tupakassa ammoniakin reagoidessa hiilidioksidin ja tupakassa olevan kosteuden kanssa. Kaikissa mainituissa menetelmissa tapahtuu huomattavaa laajenemista kuumennettaessa imeytettya tupakkaa. Sen aiheuttaa tupakan rakenteessa joko ammoniakki yksinaan tai ammoniakki ja hiilidioksidi yhdessa. Tupakan kasittely ammoniakilla voi tapahtua saattamalla tupakka suoraan 'kosketukseen nestemaisen ammoniakin, ammoniakkiliuoksen, ammoniakkihoyryn tai aineiden kanssa, jotka muodostavat ammoniakkia lisattaessa kasiteltavaan tupakkaan esim. ammoniumkarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia. Ajan taytyy olla riittava, jotta tupakan solurakenteeseen imeytyy vshintaan 1 paino-$ ammoniakkia tai vastaavaa ainetta. Sositeltava maara on 2,5-8 paino-^. Tarjolla on useita menetelmia valitun ammoniakkiaineen lisaamiseksi tupakkaan. Eraassa menetelmassa nestemaista' ammoniakkia kaytetaan suihkun muodossa. jonka j&lkeen annetaan stabiloitua ja tasapainottua muutamasta minuutista 24 tuntiin, jotta aine absorboituisi ja pidattyisi tupakkaan halutulla tavalla. ^ Hain voidaan tupakkaan lisata huomattavia maaria ammoniakkia, Jopa 100 paino-*. g Kuitenkin viiden minuutin perusteellinen ruiskutus on riittava ilman lisaseiso-?} tusta. Tailoin saavutetaan n. 50 $:n abscrptio. Tj Eraassa toisessa nestemaisen ammoniakin kayttftmuodossa tupakka kastetaan J\ nestemaiseen ammoniakkiin 1-2 minuuttia, jonka jalkeen valutetaan ja sailyte- 7* taan suljetussa astiassa 2-4 tuntia, Nain saadaan n. 8 - n. 12 $:n absqptio. H*

4 : Tyydyttava 1 absorptio saavutetaan kastamalla tupakka nestem&iseen ammoniakkiin noin viideksi rainuutiksi ja yksinkertaisesti kuivaamalla tupakka poiston jalkeen. Talla menetelmalla absorboituu n. 50 $ ammoniakkia. Nesteraainen ammoniakki voidaan vaihtoehtoisesti korvata konsentoidulla ammoniumhydroksidilla, jolloin tupakkaa pidetaan siins n. 1-2 minuuttia. Voidaan myss kayttsa ammoniakkihoyrys esim. pitamalla" tupakka ammoniakkivesiliuoksesta (ammoniumhydroksidiliuoksesta) muodostuvassa ammoniakkihci.yryssa yhdesta" tunnista yhteen viikkoon mutta mieluiten n 4-24 tuntia, jolloin absorboituu n. 1 - n. 12 paino-$ ja lisaksi hieman kosteutta. Yleensa kun tupakan annetaan olla kosketuksessa ammoniakin kanssa niin kauan, etta abeorptio on 2 ^ tai enemman, ei imeytetty tupakka saa olla muutamaa minuuttia kauemmin kosketuksessa ilman kanssa, jotta valyttsisiin ei-toivotulta tummenemiselta. Kayttamalla ylla kuvattua ammoniakkihoyrymenetelmaa ammoniakin absorboimiseksi voidaan tupakkaan imeyttas 1 paino-$:sta niinkin paljon kuin 50 painofoiiin ammoniakkia riippuen ammoniakkivesiliuoksen paalla olevan ammoniakkihoyryn osapaineesta. Kuten aikaisemmin hiomautettiin, on suositeltava imeytymisaste. n. 2,5-8 $ ammoniakkia. Joskin ammoniakki sellaisenaan on tyydyttava paisutusaine, on havaittu, etta saavutetaan erinomaisia tuloksia yhdist&malla ammoniakin ja hiilidioksidin paisutusvaikutus lisaamslla naits laajennusaineita tupakkaan. Yhteisvaikutuksen saavuttamiseksi asetetaan tupakka ersassa suositeltavassa menetlmassa ammoniakkihoyryyn tai -kaasuun ja sitten hiilidioksidihoyryyn tai painvastoin ja lisataan haluttaessa jauhemaista hiilidioksidia. Ajan pitaa olla riittava jotta ammoniakki ja hiilidioksidi ehtiv&t absorboitua. TvydttavS imeytymisaste saavutetaan annettaessa ammoniakkihoyryyn vaikuttaa noin kjonmenesta minuutista yhteen tuntiin ja hiilidioksidin saman verran jaahdyttaen samalla esim. vesivaipalla. Absorptiota voidaan lisata 1 imem&lla imeytysastiaan alkupaine 66 mm Eg saakka. Absorptioasteen ja -nopeuden msaraavat nopeus, jolla lamp&a voi haihtua kasiteltavasta tupakkamassasta seka saavutettu loppulampotila, koska ammoniakin, hiilidioksidin ja tupakan kosteuden liukenerainen ja reaktio on eksoterminen. Siksi on parasta pitaa aborption aikan tupakan lampotila kohtalaisen alhaiseo o na, alle noin 58 C ja mieluiten noin 25 Cseen lahettyvilla jaahdytyksen avulla, jotta tupakassa syntyisi ammoniumkarbonaattien tyydyttava* absorptio ja muodostu- ** minen... O Vaihtoehtoisessa menetelmssssl kaytet&an ammoniumkarbonaattia tai ammoni- ij* umbikarbonaattia muodostamaan tupakan laajennusaineet ammoniakin ja hiilidiok- C/T sidin. Eras menetelma' n&iden yhdisteiden imeytymisen saavuttamiseksi on aset-!?» taa tupakka suljetussa vyohykkeessa tunniksi ammoniakki- ja hiilidiok-» sidikaasukehaan, joka vapautuu ammoniumkarbonaateista, jolloin nama kaasut ^K absorboituvat ja reagoivat mukan olevan kosteuden kanssa ammoniumkarbonaateiksi

5 5 O Kaasujen tunkeutuminen tupakkaan ^a ammoniumkarbonaattien muodostuminen nopeutuu, jos tupakan imeytyakammiosta poistetaan ensin ilma. Voidaan kayttaa paineita 66 mm Hg saakka. Absorptio paranee, jos sisaltoa jashdytetaan niin, etta tupakan lampotila on alle noin 38 C» Imeytyksen jslkeen, joka on paattynyt 1ampotilan ollessa noin 2 C, tupakkaa seisotetaan noin 15 minuutista yhteen tuntiin ennen lopullista paisuttamisvaihetta. Eraassa lissmentelmassa kaytetaan ammoniumkarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia polyn muodossa, jota lisatsan tupakanlehdille noin 1-25 $ tupakan painosta* Kasiteltya' tupakkaa seisotetaan sitten noin tuntia, mutta mieluiten riittaa noin 24 tuntia tasapainoittamaan ja pidattamaan noin 4-8 fo karbonaatteja tupakan rakenteeseen. Eraassa lisamenetelmassa tupakan imeyttamiseksi ainmoniumkarbonaatilla tai ammoniumbikarbonaatilla annetaan tupakan joutua kosketukseen nsiden suolojen kanssa, jotka on suspendoitu tai oeittain liuotettu sopivaan nestevaliaineeseen noin 1-48 tunnin ajaksi, jolloin karbonaatit ja pieni maara itse Taliainetta absorboituvat. Kayttokelpoisista nestemaisista kantajista tai liuottimista mainittakoon metyleenikloridi ja erittain konsentroidut metanoli- tai etanolivesiliuokset, jotka sisaltavat noin $ alkoholia. Nestem&inen liuotin tai kantaja voidaan poistaa suurimmaksi osaksi johtamalla tupakkaan reagoimatonta kaasua tai ilmaa ennen paisuttamista. ImeyteitaessS tupakkaan karbonaatteja, joko antamalla tupakan joutua kosketukseen ammoniakin ja hiilidioksidin kanssa tai loin nama kaasut muodostavat imeytyksesta ammoniumkarbonaatilla tai ammoniumbikarbonaatilla, on tamanjalkeinen paisuminen ollut hyva ja tiheys noin 0,25, imeytetyn tupakan ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuudet ovat noin 5-6 paino-^ ammoniakkia ja 2 ~ 8 paino-^ hiilidioksidia* Ammoniumkarbonaatin ja ammoniumbikarbonaatin kayton tarkeana etuna on, etta nama yhdisteet hajoavat helposti lampotiloissa, jotka ovat aivan selvasti alle tupakan hiiltym.tslampotilan. Lisaetuna on, etta kasiteltya tupakkaa ei tarvitse heti paisuttaa, vaan sita voidaan varastoida tai kssitella ilmassa lyhyita aikoja ilman paisumiskyvyn menetysta. Tupakan ylla kuvatuin erilaisin keinoin tapahtuneen imeyttamisen jalkeen annetaan imeytetyn tupakan paisua kasittelemalla kasiteltya tuotetta lammolla tai vastaavalla tavalla tai alennetussa paineessa tai molempia yhdistamalla. Talloin voidaan kayttaa kuumia pintoja, kuumaa ilmavirtausta, kaasun ja hoyryn \^ seosta tai sateilyenergiaa, esim. mikroaaltoenergiaa tai infrapunasateilya. ^ Toinen menetelma paisumisen aikaansaamiseksi ammoniakkikasittelyvaiheen jal- ^J keen on tupakanlehtien akillinen paineenaleneminen esim. "tykeissa", joita J yleisesti kaytetaan viljatuotteita paisutettaessa. Eaytannollinen tapa kasi- *{J tellyn tupakan paisuttamiseksi on sen saattaminen kuumennettuun kaasuvirtaan, ( esim. tullstettuun hoyryyn, joka poistaa ammoniakin, joka taman jalkeen voidaan w ottaa talteen ja kayttaa uudelleen.

6 50822 Kasiteltaessa mita* tahansa orgaanista aineista on hyvin tunnettua, etta ylikuumennus aiheuttaa vaurioita, lahinna varin suhteen, esim. ei-toivottua tummumista ja lopuksi hiiltymists. Paisutuksen valttamaton ja riittava lampotila ja kasittelyaika tallaisten vaurioiden valttamiseksi on nsiden kahden muuttujan ja tupakan hienonnusasteen funktio. Niinpa, jotta voitaisiin valttya ei-toivotuilta vanrioilta kuumennusvaiheessa imeytetty tupakka saa olla lampotilassa noin 36O C vain niin kauan, etta tupakkahiukkaset saavuttavat lampotilan noin 141 C. Tama kestsa" normaalisti noin 0,1 sekuntia. Eras menetelma tupakkasolujen paisuttamiseksi on ksyttaa sateilymenetelmia, joita on kuvattu joko patentissa n:o tai n:o Eraassa toisessa menetelmassa kaytetaan lampotykkia, esim. Daytonin lampotykkia tai vastaavaa, jonka puhallusilman lampotila on C noin 0,2 sekunnista 4 minuuttiin, jolloin lyhyemi aika koskee tietenkin korkeampaa lampotilaa. Talloin tupakka ei koskaan saavuta korkeampaa lampotilaa kuin noin 141 C ja nopeasti purkautuvat kaasut jaahdyttavst sen. Eraassa tavallisesti suositeltavassa menetelmassa kaytetaan dispersiokuivaajaa, esim. sellaista, joka joko toimii pelksstaa hoyrylla tai yhdessa ilman kanssa. Ssimerkkina' tallaisesta kuivaajasta on Proctor & Schwartsin PB dispersiokuivaaja. Kuivaajan lampotila voi olla O C kuivaajan kosketusajan ollessa noin neljsminuuttia alimmassa lampcitilassa ja noin 0,1-0,2 sekuntia ylimmassa' lampotilassa. Yleensa ksytetaan kosketusaikaa 0,1-0,2 sekuntia kuuman kaasuvirran lampotilan ollessa C tai hieman korkeampi. Kuten ylla on mainittu, voidaan kayttaa muita tunnettuja kuumennustapoja, kunhan ne pystyvat paisuttamaan imeytetyn tupakan liiaksi tummentamatta. On huomattava, etta jos kuumien kaasujen happipitoisuus on suuri, edistas, se tummumista. Kaytettaessa kuumaa hoyryseosta on siis suositeltavaa kayttaa runsaasti hbyrya (yli 80 til.-$).. Jos runsaasti kosteutta sisaltavaa tupakkaa kasitellaan ammoniakilla ja paisutetaan lammosss. tai jos ammoniakkikasiteltya tupakkaa kostutetaan voimakkaasti ennen lampopaisutusta, saattaa tuote tummua tarpeettomaksi. Ei ole voitu osoittaa maun tai muiden ominaisuuksien erikoisemmin muuttuvan, mutta jos vaalea vari on haluttu, on liiallista kosteutta valtettava. Kosteuspitoisuus, jonka on havaittu aiheuttavan tummumista on noin 35 $ tai suurempi. Ennen ylla kuvattua kasittelya" on tupakan kosteuspitoisuuden oltava noin 3-25 $> ja mielui- ten noin g - noin 20 # ei-halutun tummumisen valttamiseksi.. Ylla mainittujen menetelmien tupakassa aiheuttama laajeneminen voidaan mitata msarittamalla tuotteen prosentuaalinen osuus, joka kelluu maaratylla nesteells 9 jonka tiheys on pieni, esim. asetonllla, alkoholilla, petrolieette- j^ ^5 C/J j*j 7^

7 Q rilla tai heksa&nilla, tai maarittamalla' tiheys kayttaen menetelmaa, jossa yksinkertaisesti punnitaan ilmassa ja nesteessa, jolloin immersionesteena on asetoni.ftayte (3-5 &) n rei'itetyssa metallipitimessa. (on aukavaa kayttaa teesiivilasj.paino nesteessa luetaan, kun vaaka on asettunut lepotilaan (60-90 sekuntia), Ainoana varotoimenpiteena 1 on huolehtiminen siits, ettei pitimessa' ole kuplia. Tarvittaessa on pidintm. koputettava seka taarauksen ja naytteen punnitsemisen aikana. Kuten ylla on kuvattu on suositeltavaa saavuttaa lopullisen paisutetun tupakkatuotteen tiheydeksi 0,25-0 f 60 g/ml. Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintoa* yksityiskohtaisemmin. On huomattava, etta esimerkkien prosentit ovat painoprosentteja jollei muulla tavoin ilmoiteta. Esimerkki 1 Leikatulle vaalealle tupakalle, jonka kosteuspitoisuus on noin 12 fo sumutetaan nestemstista* ammoniakkia viiden minuutin aikana. Proctor & Schwetzin pb-dispersiokuivaajan (joka on asennettu syklonierottimen poistojohtoon) kaasunvirtausnopeus saadetaan 660 metriksi minuutissa kayttsen tulistetun hoyryn ja ilman seosta tilavuussuhteessa noin 90:10. Tulolampotila on 288 C. Kasitelty tupakka-aines syotetaan laitteeseen ja laskettu kasittelytapa on kaksi sekuntia. 0?uote on hyvin paisunutta ja vari sama kuin ennen kssittelya" tai hieman vaaleampi. Esimerkki 2 Avoastiassa olevan ammoniumhydroksidivesiliuoksen hoyryjen annettiin vaikuttaa suljetussa astiassa leikattuun tupakkaan 16 tuntia huoneenlampotilassa. Tupakka-aines laajeni tuntuvasti asetettaessa kuumennuslevylle, jonka pintalampotila oli 250 C«Samalla tavoin kssittelyn tupakka-aineksen annettiin kulkea Proctor & Schwartsin dispersiokuivauslaitteen lapi nopeudella 600 m/min. kayttsen hb'yry-ilmavirtausta (5:1). Sisaan- ja ulostulolampotilat olivat 257 C ja (minimi). Kikr,oskooppinen tutkimus osoitti, etta paisumista oli tapahtunut. Noin 50 $ tuotteesta kellui perolieetterilla*. Esimerkki 5 Viisitoista grammaa leikattua tupakkaa ruiskutettiin polyeteenipussissa 10 mlslla ammonxumhydroksidivesiliuosta (50 $ MH_) ja pussin annettiin olla suljettuna useita paivia. Kun dispersiokuivaajassa virtasi tulistettua hoyrya v* ja ilmaa (tilavuussuhde noin 5:l) nopeudella 660 m/min. ja sisaan- ja ulos- JJ tulolaapotilat olivat 274 C ja 2l6 C, annettiin tupakan kulkea kaksi kertaa r2 laitteen lapi lasketun 4 sekunnin aikana (yhden ajon/jalkeen se oli viela C*3 kosteata). Tuote paisutettiin ja n. 95 # siita kellui absoluuttisella alkoho- lilla. CI jj tj

8 50822 Esimerkki 4 Leikattua tupakkaa pidettiin ammoniumhydroksidivesiliuoksen paalla yli yo'n, jotta ammoniakki imeytyisi siihen* Sitten tupakka sai olla hiilidioksidikaasussa ja lopuksi siihen sekoitettiin heinojakoista, kiinteata hiilidioksidia, jotta ammoniakki, hiilidioksidi ja kosteus reagoivat keskenaan. 3?upakka sai kulkea dispersiokuivaajan l&pi. (660 m/min. hoyry-ilmaseosta suhde noin 0 0 * 5:1, sisaan- ja ulostulolampotilat 288 C ja 231 C). Tupakka paisutettiin ja 95 $> siita kellui absoluuttisella etanolilla. Esimerkki 5 Burley-tupakalle (kosteuspitoisuus $) suihkutettiin nestemaista ammoniakkia eri pituisia aikoja ja sitten siihen kohdistettiin pyorivassa. teraslankahakissa ilmaa Daytonin lampotykilla' lampotilassa noin yhden minuutin aikana ja sitten kuumentamatonta ilmaa yhden minuutin aikana: Paisumisaste maaritettiin tupakan erilaisilla liuottimilla kelluvasta osasta, etanoli, tiheys 0,794» petroleetteri, tiheys 0,733» heksaani, tiheys 0,687' Tulokset kayvat ilmi taulukosta I. Taulukko I Burley-tupakan paisuttaminen m -suihkutus min (kontrolli)' ft kelluu absoluuttisella etanolilla $ kelluu petrolieetterilla" fo kelluu nestemaisella heksaanilla x leo Kuumennus tasa 15 sekuntia hiiltymisen estamiseksi. Viisi minuuttia suihkutetun vaalean tupakan kelluminen oli myos 100 $. Aukileikattujen hiukkasten mikroskooppisesta tutkimuksesta voitiin pattella, etta paksuuden poikkipinta-ala oh lisaantynyt vahinta.an 100 $. Esimerkki 6 Erilaisia maaria kosteutta sisajltavslle leikatulle Burley-tupakalle suihkutettiin vedetonta, nestemaista ammoniakkia viiden mimutdn aikana ja kasi- 0 teltiin ilmalla lampotilassa sekuntia Daytonin lampotyki11a.!tulokset ilmenevat taulukosta II. Asetonin tiheys on 0,782. Taulukko II Burley-tupakan paisuttaminen ^ $ Kosteutta g& 12,0 17*8 20,8 IC fo kelluu asetonilla Q"j io kelluu petrolieetterilla & i» kelluu nestemaisella heksaanilla J^ J5 ErassS toisessa kokeessa ilmeni tuntuvaa paisumista allcuperaiskosteuden CP ollessa 5)5 $ j& paisuminen oli melkein sama, kun alkuperaiskosteus oli 19»4 i ja 25,3 fo

9 C 9 C Esimerkki 7 Tilavuudeltaan 4»8 litran lasi-muovipullo varustettiin piirturiin liitetylis kromeli-alumelilampotila-anturilla seka' liitanndilla\ vaakuumia, kaasumaista hiilidioksidia, kaasumaista ammoniakkia ja vakuumimittaria varten. Astiaan asetettiin 40 g vaaleata tupakkaa. Imettiin srakuumi 500 mm Eg eli poistettiin noin kolmasosa normaalipaineesta ja lisattiin hiilidioksidia vakumiin 250 mm Eg. Ammoniakkia lisattiin vakuumiin 50 mm Eg. Seuraavien 20 minuutin 0 aikana ammoniumbikarbonaattia saostui tupakkaan aiheuttaen 11,7 C:n lammon nousun. Kahden tunnin kuluttua oli lampstila palautunut ympariston lampotilaan (26 0) ja paine arvoon 250 mm Eg, Taman jslkeen astiaan johdettiin lissa hiilidioksidia (ymparistopaineeseen saakka). Talloin lampo'tila muuttui tuskin lainkaan. Laskut, jotka perustuvat lisattyyn hiilidioksidi- ja ammoniakkimaaraan, osoittavat, etta alussa oli hiilidioksidia ylimaara lanes 25 f * Itattamalla lampotilan nousu muodostuneeksi ISmmoksi kaloreina voitiin laskea, etta noin 60 io tupakassa olleesta ammoniakista oli reagoinut vastaavaksi ammoniumbikarbonaatikei. Taman jalkeen naytetta paisutettiin esimerkin 4 mukaisesti 257 C:ssa ja 70 <f> siita kellui petrolieetterilla*. Esimerkki 8 Seisotettiin 190 g paahdettua tupakkaa, koestuspitoisuus 7,7 fit j& 68 g kaupallista ammoniumkarbonaattia 7 2 tuntia osapaineessa 44 mm. Muutaman tunnin kuluttua paine nousi tasapainotilaan 190 mm. Tupakkaa analysoitaessa todettiin noin 9 g sublimoitunutta karbonaattia ja kaikkiaan lahes 6 g ammoniakkia ja hiilidioksidia. Ylla kuvatuissa kokeissa k&siteltya tupakkaa paisutettiin disperiokuivaa- 00 ^ jassa lampotilassa ja 288 C, jolloin tupakkaan muodostui 1,8 y> ammoniakkia ja 1,2 $ hiilidioksidia. Paisutuksen jalkeinen tiheys oli 204 0:ssa 0,60 ja 288 C:ssa 0,41. Esimerkki 9 Leikattuja vaaleita tupakanlehtia' upotettiin ammoniumkarbonaatilla ky^l^stettyyn metyleenikloridiin. Ilman annettiin vaikuttaa kaksi paivsa. Kun tama* tupakka-aine asetettiin kuumennuslevylle, se paisu hieman kuuluvasti raiskyen, mutta raiskyminen ei ollut voimakkaampaa ja saannottomampaa' kuin pelkalla metyleenikloridilla. Ilmeisesti oli suurin osa liuottimesta poistunut ermen pai- suttamista. J Esimerkki 10 W Samanlaisessa laitteessa kuin esimerkissa 7 poistettiin ilma 40 grammasta E-7 vaaleata tupakkaa ja annettiin ammoniakkihsyryn vaikuttaa normaalipaineessa. yl Noin 30 minuutin kuluttua tupakka poistettiin ja annettiin hoyry-ilmaseoksen» K! (suhde 90ilO) vaikuttaa siihen dispersiokuivaajassa sisaantulolampotiiassa noin J^ 288 C. Tiheyden havaittiin olevan 0,27 g/ml verrattuna arvoon 1,14 g/ml ennen tupakan paisuttamista. _. %J\

10 Esimerkki Painostettiin 22,7 kg leikattua, paahdettua tupakkaa, kosteuspitoisuus 11 <f> kuivapainosta, suureen 6 C:n veden jaahdyttamaan pyb'rivaan rumpuun. Rummun nopeudeksi saadettiin 6 kierr./niin. ja siihen imettiin vakuumi noin 25 mm Hg (abs. paine). Sitten suihkutettiin 10 minuutin aikana 1,82 kg nestemaista ammoniakkia ja sen jalkeen 2,72 kg kaasumaista hiilidioksidia 20 minuutin aikana. Nestemaisen ammoniakin kayttfi kaasumaisen sijasta vahensi * huomattavasti lammonmuodostusta tupakan ammoniakilla kyllastamisen aikana. Sitten jaannosvakuumi poistettiin lisaamalla ilmaa. Imeytetyn tupakan analyysi osoitti sen sisaltavan 4»4 $ NH_» 5,5 $ CO. ja kiakkiaan (kuivapainosta laskettuna) 18,6 $ uunissa haihtuvia aineita. Tupakka suihkutettiin palokaasujen ja hoyryn erittain nopeaan pyorrevirtaukseen lamp#tilassa 257 C, jolloin saatiin piaien tlheyden omaava (0,28)» vaaleankeltainen laajentunut tuote. Tiehys maaritettiin asetonisyrjayttamismenetelman avulla. Kun aines oli saanut asetettua 15 $:n kosteustasapainoon kasittelemalla hienojakoisella vesisuihkulla, oli sen tilavuuskerroin noin kaksi kertaa suurempi kuin saman kosteuden sisaltavslla k&sittelemattom&lla' tupakalla. On huomattava, etiatupakassa on luonnostaan ammoniakkia, muuta ilmeisesti se alittaa tason, joka vaaditaan aikaansamaan tuntuvan laajenemisen. Se seikka, etta ammoniakki on tupakan luontainen aineosa, on oleellinen etu toteutettaessa tassa kuvatun keksinnsn paisutusmenetelmaa. Niinpa ei ole valttamatonta poistaa laajennusaineen kaikki tahteet ennen tuotteen kayttamista tupakkavalmisteisiin, mika on ilmeista ksytettaessa paisuttamisessa sellaisia vieraita ja ulkopuolisia aineita kuin hiilivetya ja halogenoituja yhdisteita. Ammoniakilla on sekin etu, etta se muodostaa huomattavasti pienenman rajahtavien seosten muodostumisvaaratekijan ilman kanssa verrattuna johonkin aikaisemmin ehdotettuun orgaan'iseen nesteeseen. Ammoniakki on erityisen tehokasta tupakanosien paisuttamisessa, koska se ensiksikin tunkeutuu helposti soluseinamiin ja koska sen toiseksi uskotaan, ainakin kosteuden lasnaollessa, pehmentavan solurakennetta, mika. edistaa paisumista. Lisaksi sen alhainen kehumuslampotila (hbyrynpaine) mahdollistaa suhteellisen alhaiset paisutuslampotilat* Lisaetuna on ammoniakin suhteellisen halpa hinta. Siten epat&ydellinen talteenotto ei merkitse paljoakaan. Ammoniumkarbonaatin tai -bikarbonaatin ksyton tarkeana etuna ei vain ole niiden olematon rajahtamisvaara muihin aineisiin verrattuina vaan niilla on?i myos se etu, etta, ne muodostavat ammoniakkia ja hiilidioksidia suhteellisen alhaisessa lampotilassa. Liiallista tummumista ja hiiltymista aiheuttavia lam- potiloja voi essiintya muilla aineilla, jotka pystyvat muodostamaan kaasumais- ta paisutusainetta, mutta vain suhteellisen korkeassa hajoamislampotilassa. Niinpa tupakassa, joka on paisutettu joko imeytetylla, tai tupakassa muodostune ella ammoniakilla, esiintyy vain hieman tai ei lankaan tummumista, kun mukana ei ole liiaksi kosteutta. Kosteudelta voidaan tietenkin suojautua valttsm&lls, harkittua^yeden lisaamista, jota aikaisemmissa menetelmissa on 3* ^ frt CO j^ t*d t

11 11 Patenttivaatimukset: Menetelma tupakan paisuttamiseksi, t u n n e t t u siita, etta vahint&an 6 paino-% kosteutta sisaitava tupakka saatetaan impregointivytthykkeessa kosketukseen ammoniakin ja hiilidioksidin kanssa ilmakehun paineessa tai sen alapuolella, jolloin tupakkaan, tupakan maarasta laskettuna, absorboidaan 3-6 paino-% ammoniakkia ja 2-8 paino-% hiilidioksidia, minka jaikeen saatua tupakkatuotetta kuumenne.taan lamptftilassa C. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, tupakkaan lisataan ammoniakki erikseen ja sen jaikeen hiilidioksidi erikseen ja etta* molemmat lisaykset suoritetaan ennen kuumennusvaihetta, 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta tupakkaan lisataan hiilidioksidi erikseen ja sen jaikeen ammoniakki erikseen ja etta molemmat lisaykset suoritetaan ennen kuumennusvaihetta. 4. Fatenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta ammoniakki ja hiilidioksidi lisataan tupakkaan samanaikaisesti ennen kuumennusvaihetta. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta kuumennus suoritetaan vesihoyrylia, kuumalla ilmalla tai niiden seoksella. 6. Fatenttivaatimuksen 5 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta kuumennus suoritetaan lampotilassa Q C 0,1-240 s ajan. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta tupakka ennen kuumennusvaihetta saatetaan impregnointivy5hykkeessa ensin kosketukseen 1-12 paino-%:n kanssa ammoniakkia paineessa, joka on alle ilmakehan paineen ja sen jaikeen kosketukseen hiilidioksidin kanssa paineessa, joka on alle 660 mm Hg. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, t u n n e t t u siita, etta ammoniakki-impregnointi suoritetaan nestemaiselia ammoniakilla. 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, t u n n e t t u Q siita, etta tupakan kosteuspitoisuus ennen ammoniakkikasittelyh on W pamo-% Q\

12 Patentkrav: 1. FSrfarande for expandering av to*bak, ksnnetecknat darav, att tobak innehallande minst 6 vikt-% fuktighet bringas i en impregneringszon i kontakt med ammoniak och koldioxid vid atmosf&rtryck eller d^runder, varvid i tobaken* ber&knat pa tobakens m&ngd, absorberas 3-6 vikt-% ammoniak och 2-8 vikt-% koldioxid, varefter den erhallna tobaksprodukten upphettas vid en temperatur av 12Q-370 C. 2. F5rfarande enligt patentkrav 1, ksnnetecknat darav, att till tobaken s&ttes ammoniaken skilt for sig och dcirefter koldioxiden skilt for sig och att bada tillsatserna utfores fsre upphettningsskedet. 3. FSrfarande enligt patentkrav 1, k&nnetecknat da*rav, att till tobaken s&ttes koldioxiden skilt for sig och d^refter ammoniaken skilt fsr sig och att bada tillsatserna utfores fsre upphettningsskedet. M-. FSrfarande enligt patentkrav 1, k&nnetecknat d&rav, att ammoniaken och koldioxiden s&ttes till tobaken samtidigt fsre upphettningsskedet. Si FSrfarande enligt patentkrav l»ka-nnetecknat d rav> att upphettningen utfsres med vattenanga, varmluft eller en blandning d&rav. 6. Forfarande enligt patentkrav 5, k & n n e t e c k n a t dcirav, att upphettningen utfores vid en temperatur av C under en tid av 0,1-240 s. 7. FSrfarande enligt patentkrav 1, k & n n e t e c k n a t d&rav, att tobaken fsre upphettningsskedet bringas i en impregneringszon f5rst i kontakt med 1-12 vikt-% ammoniak vid ett tryck under.\v atmosf&rtryck och da*refter i kontakt med koldioxid vid ett tryck under 660 mm Hg. 3. FSrfarande enligt patentkrav 7,kcLnnetecknat * d&rav, att ammoniakimpregneringen utfsres med Mtskeformig ammoniak. f$ 9. FSrfarande enligt patentkrav 7,k&nnetecknat 0^ d&rav, att fukthalten i tobaken fsre ammoniakbehandlingen 3r ^ vikt-%. p} Viitejulkaiittyia-Anfdrda publikationer Patenttijulkaisujai-Patentskrifteri USA(US) 1 1&9 435 (131-60), 1 99^ 797 (92-1), (260-2,5), ( ), (A 24 b 3/18) O ^

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 -' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella 1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10 Tørr Dehumidifier Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. DH-10 S. 2 DH-10

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET)

VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET) N:o 164 669 VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET) Liite 3 R1: Räjähtävää kuivana. Explosivt vid torrt tillst'nd. R2: Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM WAD-518 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WAD-518 VOHVELIRAUTA FIN Wilfa WAD-518 -vohvelirauta on vohvelirautasarja,

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote Ardex: A30, A35, A38 mix, A950,K5, S48, X32

Käyttöturvallisuustiedote Ardex: A30, A35, A38 mix, A950,K5, S48, X32 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Valmistuspäivämäärä: 03-03-2009/ JST Käyttötarkoitus: Ardex: A30, K5: Lattian tasoitus Ardex A35, A38 mix: Lattiavalu Ardex A950: Seinien

Lisätiedot

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2016/C 121/03)

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2016/C 121/03) 6.4.2016 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 121/3 Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2016/C 121/03) Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 ( 1 ) 9 artiklan

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Tausta. Materiaalit ja menetelmät

Tausta. Materiaalit ja menetelmät 1 Liisa Manner 12.12.2007 Valio Oy T&K, PL 30, 00039 Valio Tuula Sontag Strohm Kari Thessler Elintarviketeknologian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, 00014 Helsingin yliopisto Tausta Työn tavoitteena oli

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 4: Entropia Maanantai 21.11. ja tiistai 22.11. Ideaalikaasun isoterminen laajeneminen Kaasuun tuodaan määrä Q lämpöä......

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering va K 0 LA &eli Helsinki Rukkila.22 Helsinki 4 48 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON El DE N TUTKI MUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 405 Kuva 1. Malli Juwel

Lisätiedot

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n = S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote Loctite 55 Sivu 1 / 5 SDB-nro : 168432 V001.3 Viimeistelty, pvm.: 15.06.2011 Painatuspäivä: 03.08.2011 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Araldite 2012 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Yleisliima Pieni kutistuma Luja ja sitkeä Soveltuu monien materiaalien liimaamiseen

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

MCF HYGIENIAPAKETTI. Bakteerit, hiivat. Homeet, levät, sienet

MCF HYGIENIAPAKETTI. Bakteerit, hiivat. Homeet, levät, sienet Bakteerit, hiivat Homeet, levät, sienet Mitä Hygieniapaketti on ja miten se toimii? MCF Hygieniapaketti on käsittely- ja tuotekokonaisuus, jonka avulla hyvän hygienian ylläpito on taloudellista ja tehokasta!

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40 www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 2 FINNISH KONTROLLI JA ELEMENTIT 1. Kasettiyksikkö 2. Asemavalikko 3. Teleskooppiantenni

Lisätiedot

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää?

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää? Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää pölyräjähdykset sekä tulipalot havaitsemalla ja sammuttamalla kipinät automaattisesti. Pieni

Lisätiedot

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää Tuotetietoesite Painos 24/04/2008 Tunnus no: 02 07 03 02 003 0 000002 Sikadur-Combiflex CF liima Construction Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

PPH CERKAMED Käyttöturvallisuustiedote MTA +

PPH CERKAMED Käyttöturvallisuustiedote MTA + Käyttöturvallisuustiedote on laadittu Euroopan parlamentin aineiden ja seosten luokituksia, merkintöjä ja pakkaamista koskevan asetuksen (EY) N: o 1272/2008, muutosdirektiivien 67/548/EEC ja 1999/45/EC

Lisätiedot

Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250

Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250 Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250 HUOM! Lue tämän käyttö- ja turvallisuusohjeen sisältö huolellisesti ennen TL-radiaalipuhaltimen käyttöä turvallisen käytön varmistamiseksi.

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua)

Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) 1 (5) Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) Asiakkaan kysymys Olemme pienehkö yritys, joka myy hiomalaikkoja pääasiassa Suomeen ja Saksaan. Keksintömme liittyy hiomalaitetta

Lisätiedot

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö Säteily Konvektio Johtuminen iitosjohto astu Kansi Kotelo Pinni Kaikki lämmönsiirtomuodot käytössä. Eri mekanismien voimakkuus riippuu kuitenkin käyttölämpötilasta ja kotelosta. astun ja kehyksen liitos

Lisätiedot

lämpötilassa valmistettuja makkaroita, jotka on saatu hyvin säilyviksi ilmassa kuivaamalla, kylmäsavustamalla tai

lämpötilassa valmistettuja makkaroita, jotka on saatu hyvin säilyviksi ilmassa kuivaamalla, kylmäsavustamalla tai Kestomakkarat Kestomakkarat muodostavat oman, muista selvästi poikkeavan makkararyhmänsä. Kestomakkaroiden osuus makkaroittemme kokonaiskulutuksesta on n. 5 % Ominaisuuksiensa puolesta kestomakkarat sopivat

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot