SISÄLLYS. Lukijalle... 4 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO... 5 LEIKINOMAISUUS... 6 TASAVERTAISUUS Huoneentaulu MUITA KESKUSTELUNAIHEITA...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Lukijalle... 4 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO... 5 LEIKINOMAISUUS... 6 TASAVERTAISUUS... 10. Huoneentaulu... 12 MUITA KESKUSTELUNAIHEITA..."

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYS Lukijalle... 4 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO... 5 LEIKINOMAISUUS... 6 TASAVERTAISUUS Huoneentaulu MUITA KESKUSTELUNAIHEITA Tavoitteet Ilmapiiri Esimerkin voima Savuttomuus ja päihteet Lapsen oikeudet TYÖKALUJA Kutsukirjemalli Toimintaohjeet Kiitokset Lähteitä ja oheiskirjallisuutta Teksti: Hannele Nykänen Taitto ja kuvitus: H&P Visualis Oy Copyright: Nuori Suomi ry Painatus: Käpyläprint Oy, 2001 ISBN-numero NUORI SUOMI RY 3

4 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T LUKIJALLE H yvä pelisääntökeskustelun vetäjä. Kädessäsi on Pelin Henki -vinkkivihko oppaaksi vanhempien ja ohjaajien kanssa käytävien keskustelutilaisuuksien vetämiseen. Tarkoituksena on, että yhdessä pohtien voitte sopia ryhmäänne koskevat pelisäännöt ja kirjata ne ylös. Leikinomaisuus ja tasavertaisuus ovat Operaatio Pelisäännöt -kampanjan tärkeimmät teemat, jotka on tarkoitettu käsiteltäväksi jokaisessa keskustelutilaisuudessa. Niiden lisäksi voit poimia materiaalista juuri sinulle ja ryhmällesi sopivimmat ja ajankohtaisimmat keskustelunaiheet. Sisältö on tarkoituksella tehty laajemmaksi, kuin mitä yhden illan keskustelussa ehtii asioita käsitellä. Tämä siksi, että eri lajeilla, seuroilla, joukkueilla ja harjoitusryhmillä on erilaiset tarpeet. Yhteinen keskustelu ja pohdinta luo hyvät edellytykset tulevalle toiminnalle, sillä ihmisten on yleensä helpompi sitoutua asioihin, joihin he ovat itse päässeet vaikuttamaan. Kysymyssivut voit kopioida suoraan piirtoheitinkalvoiksi, monisteiksi tai voit kirjoittaa ne taululle. Jokaisen kysymyssivun jäljessä oleva teksti sisältää joitakin tietoja, ajatuksia ja näkökantoja avuksesi keskustelun vetämiseen. Materiaalia apuna käyttäen voit ohjata joko yhden keskustelutilaisuuden tai voitte pohtia asioita yhdessä useamminkin. Vinkkivihkon aiheet sopivat myös valmentajakerhojen teemoiksi. Vihkon lopussa kerrotaan kuinka pääsette mukaan valtakunnalliseen Pelisääntöklubiin. Liitteenä on myös kutsukirjemalli vanhemmille. Missä tilanteessa tahansa vinkkivihkoa käytätkin, niin on hyödyllisempää kysellä enemmän ja vastata vähemmän. Keskity ratkaisuihin ja tulevaan toimintaa ennemmin kuin ongelmiin. Ehdota ja pohdi mieluummin kuin käske. Anna ajatuksille ja mielipiteille tilaa ja kokoa keskustelun tulokset kaikkien nähtäväksi. Toteuta omaa tyyliäsi, käytä persoonallisuuttasi ja luota itseesi. Helsingissä Hannele Nykänen

5 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO Keskustelu- ja koulutustilaisuuksissa on hyvä olla joku runko, jonka mukaan tilannetta ohjataan. Tässä yksi ehdotus tilaisuuden vetämiseen, 7T:n malli, jota voit käyttää osittain tai kokonaan omasi ohessa tai tilalla: TERVEHTIMINEN - Sano hyvää huomenta / hyvää päivää / hyvää iltaa / tervetuloa. - Kättelemällä ja hymyilemällä luot myönteistä ilmapiiriä. TUTUSTUMINEN - Pyri järjestämään tilanne siten, että kaikki läsnäolijat näkevät toisensa. - Kerro itsestäsi ja pyydä muita tekemään samoin. TAVOITE - Totea, että tilaisuuden tarkoitus on yhdessä laatia ryhmänne pelisäännöt. - Kysy millaisia ajatuksia vanhemmilla oli tilaisuuteen tullessa? - Pyydä läsnäolijoita siirtymään mielikuvissaan pari tuntia eteenpäin ja miettimään, mikä oli parasta, mitä tulevasta keskustelutilaisuudesta jäi mukaan vietäväksi (eli mitä hyvää saatiin aikaiseksi), kun he tyytyväisinä poistuvat paikalta? - Kokoa ajatukset kaikkien nähtäväksi. TOIMINTATAVAT - Muista, että kyseessä ei ole koulutustilaisuus, vaan yhteinen säännöistä sopiminen! - Sopikaa milloin tilaisuus päättyy, kuka johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuorot, kuka kirjaa pelisäännöt. Tässäkin on hyödyllistä käyttää kysyvää ja ehdottelevaa kieltä: Olin ajatellut sopiiko se teille? Haluatteko pitää välillä tauon? - Kysy sopiiko puheenjohtajan keskeyttää, jos keskustelu rönsyilee? TOIMINTA - Keskustelua, pohdiskelua ja tulosten kirjaamista. TULOSTEN TOTEAMINEN Voit kysyä esimerkiksi: "Ovatko nämä nyt meidän porukan pelisäännöt, joihin jokainen haluaa sitoutua?" "Tuleeko jollakin vielä mieleen jotain asiaa, jonka haluaa lisätä tai poistaa?" "Miten pidämme yhdessä huolen siitä, että nämä asiat toteutuvat käytännössä?" - Palaa kohtaan 3 ja kysy toteutuivatko tilaisuudelle asetetut tavoitteet. TAPUTUKSET - Jaa kiitosta ja kannustusta, se tuntuu hyvältä myös aikuisista. - Ohjaa läsnäolijat jakamaan kiitosta myös toisilleen kysymällä esimerkiksi "Mikä oli parasta tässä keskustelussa?" "Mihin olet erityisen tyytyväinen?" "Keneltä sait parhaat oivallukset?" NUORI SUOMI RY 5

6 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T LEIKINOMAISUUS Mitä leikinomaisuus on? Mikä lasten urheilussa on tärkeintä? Mikä lasten mielestä on kivaa? Miten leikinomaisuus näkyy harjoituksissa ja kilpailuissa? Mitä haluat lapsesi oppivan urheiluseurassa?

7 LEIKINOMAISUUS L eikinomaisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea asennetta, sitä henkeä, mikä tekemisessä vallitsee. Lasten harjoitukset voivat olla samanaikaisesti sekä vaativia että kivoja. Pulssi voi nousta ja hiki virrata hymy huulilla. Laadukas, tosissaan harjoittelu voi olla myös hauskaa. Leikinomaisuus on sen tiedostamista, etteivät sekunnit ja sentit kuitenkaan ole kaikkein tärkeimpiä lasten urheilussa. Leikinomaisuus ei tarkoita sitä, että harjoitukset ovat pelkkää leikkiä tai jonkun yksittäisen leikin leikkimistä, että jokainen saa tehdä mitä haluaa, että ei ole olemassa mitään sääntöjä, että ohjaaminen on huonoa tai liikunta unohdetaan kokonaan. Lasten liikunnan perusta on leikki. Niin kauan, kun harrastaminen on kivaa, harrastajia riittää. Kun hauskuus loppuu, loppuvat harrastajatkin. Silti lasten urheilutoiminta on usein kopio aikuisten maailmasta, jonka perustana on voittoa tavoitteleva kilpaurheilujärjestelmä. Se ei ole lapsen etu. Lapset eivät ole pieniä aikuisia. Lapsille parasta on toiminta lasten ehdoilla, lasten maailmasta käsin. Se tarkoittaa leikkimielisyyttä, kannustamista, iloa ja onnistumisen mahdollisuuksia jokaiselle. Lapsen etu on, että hänelle tarjotaan mahdollisuudet oppimiseen ja kehittymiseen monipuolisen harrastamisen avulla, eri lajeja ja pelipaikkoja kokeillen. Lapsille osallistuminen on tärkeämpää kuin voittaminen. Lapsista 70 prosenttia osallistuu jossain ikävaiheessa urheiluseurojen toimintaan. Kilpaurheilua harrastavia on runsaat Heistä vain 1 prosentti urheilee aikuisena SM -tasolla, NUORI SUOMI RY 7

8 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T 0,1 prosenttia kansainvälisellä tasolla ja 0,01 prosenttia kansainvälisellä huipulla. Suurimpien lajiliittojemme tiedot kertovat samaa. Palloliitossa rekisteröityjä pelaajia on yli , noin 50 suomalaista pelaa jalkapalloa ammattilaisena ulkomailla. Jääkiekossa harvempi kuin yksi tuhannesta pojasta ikäluokassaan pääsee edes yrittämään uraa kansainvälisessä huippukiekossa. Todennäköisyys sille, että juuri sinun ryhmässäsi sattuisi olemaan seuraava Teemu Selänne tai Jari Litmanen, on hyvin pieni. Onko siis ensisijainen päämäärämme kasvattaa sitä seuraavaa huippu-urheilijaa, yhtä kymmenestätuhannesta? Vai olisiko ensisijainen tavoitteemme auttaa lapsia kasvamaan tasapainoisiksi ja itseään toteuttaviksi ihmisiksi, oman elämänsä hallitsijoiksi? Me aikuiset saatamme sortua rakentelemaan pilvilinnoja nähdessämme jonkun urheilullisesti lahjakkaan lapsen. Mutta pystyykö kukaan meistä ennustamaan kenestä tulee seuraava huippu-urheilija tai kenestä ei tule? Lahjakkuuden lisäksi -tai siitä huolimatta - huipuksi kehittymiseen tarvitaan tuhansia harjoitustunteja, paljon onnea ja sopivia psyykkisiä ominaisuuksia. Tuloshakuiseksi ja vakavammaksi urheilun tulisi muuttua vasta murrosiän jälkeen - jos silloinkaan. Ja vaikka emme katsokaan kymmenen vuoden päähän, voi leikinomaisuus ja rentous olla juuri se voima, mitä tuleva huippu-urheilijakin tarvitsee pysyäkseen lajin parissa ja jaksaakseen harjoitella. Usein myös aikuisilla hyvät tulokset syntyvät rennolla mielellä, leikinomaisesti. Lasten kanssa ollessa juuri käsillä oleva hetki on kaikkein tärkein. Leikinomainen kisailu, jokaisen kannustaminen ja kunnioittava kohtelu luovat hyvän pohjan oppimiselle ja kasvulle. Onnistumisen elämykset kasvattavat tervettä itsetuntoa. Epäonnistumiset salliva ilmapiiri opettaa lapsille uskallusta yrittää epäonnistumisenkin uhalla, mikä on edellytys kaikelle luovalle toiminnalle. Luovuus edellyttää sitä, että ihminen astuu

9 jotenkin rajan yli, tekee eri tavalla. Vapaus yrittää ja epäonnistua opettaa pettymystenkin kuuluvan elämään. Leikinomaisessa ilmapiirissä lapset oppivat olevansa riittävän hyviä yrittäessään tehdä parhaansa, oli lopputulos mikä hyvänsä. Ryhmän jäseninä he oppivat hyväksymään erilaisuutta ja antamaan arvon heikommillekin. Parhaimmillaan lapsi oppii urheiluseurassa juuri niitä tunneälyn (Goleman 1995) osatekijöitä, joita ihmiset muuttuvassa yhteiskunnassamme eniten tarvitsevat: itsehillintää, innostusta, sisua, taitoa motivoitua, optimismia turhauttavissakin tilanteissa sekä kykyä ymmärtää toisten tunteita ja näkökulmia ja ottaa ne huomioon käytännössä. Elämän laadun kannalta jokaiselle on tärkeää löytää asia, josta tykkää ja jossa on hyvä. Siksi harjoitusten tulisi olla mielihyvän tuottamiseen keskittyviä. Kun harrastustoiminta on lapselle mielekästä ja tunnetasolla palkitsevaa, hän pysyy harrastuksen LEIKKI ON LAPSEN TYÖTÄ! parissa. Hyvä harrastustoiminta luo pohjan elinikäiselle liikkumiselle ja terveille elämäntavoille. Fyysisten etujen lisäksi hyvä ryhmähenki ja turvallisen, tutun porukan tuki ovat voimavaroja, joiden avulla voidaan ohittaa monta kriittistäkin vaihetta aikuiseksi kasvamisen aikana. Meille kaikille yhteinen tavoite lienee auttaa lapsia pysymään onnellisina, nauttimaan elämästä ja löytämään liikunnan riemu. NUORI SUOMI RY 9

10 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T TASAVERTAISUUS Olemmeko samaa mieltä siitä, että jokainen lapsi ryhmässä on yhtä tärkeä? Miten varmistamme sen, että kaikki lapset saavat osallistua? Onko jokaisella lapsella oikeus onnistumiseen ja iloon, entä epäonnistumiseen ja itkuun? Mitä tasavertaisuus tarkoittaa käytännössä meidän ryhmässä / joukkueessa / seurassa?

11 TASAVERTAISUUS L iikunnan ilo syntyy osallistumisesta ja onnistumisesta. Onnistumisten myötä usko omiin kykyihin kasvaa ja itsetunto kehittyy vahvemmaksi. Samalla kehittyy myös uskallus uusien haastavampien asioiden kohtaamiseen. Lapsi, jolle ei tarjota mahdollisuutta osallistumiseen oman kehitystasonsa mukaiseen toimintaan, saa epäonnistumisen kokemuksia. Meidän aikuisten tavoite on suunnitella ja ohjata sellaista liikuntatoimintaa, missä jokainen lapsi jokaisena harjoituskertana voi kokea onnistuvansa. Vilttiketjussa ja vaihtopenkillä suurimman osan ajasta istuva lapsi jää ulkopuoliseksi. Hän oppii jo varhain virheellisen käsityksen itsestään, että hän ei osaa, että hän on muita huonompi. Uskaltaako hän aikuisenakaan kohdata uusia haasteita? Urheilussa on kautta aikojen painotettu reilun pelin merkitystä mutta olemmeko me aikuiset reiluja, jos me estämme kaikkien tasavertaisen osallistumisen? Seuraava Markku Sandströmin kertoma tarina panee miettimään: "Kuvittele, että lapsellasi on syntymäpäivät ja paljon vieraita. Kaikki ovat odottaneet innoissaan tätä juhlaa ja saapuvat silmät loistaen paikalle. Sinä käsket joitakin heistä istumaan ovensuuhun ja seuraamaan sivusta toisten juhlintaa, kakun syömistä ja limpparin juomista. Yhtä suuri on pettymys ja paha mieli niillä lapsilla, joita istutat vaihtopenkillä päästämättä heitä pelin riemuihin mukaan. Seuraaville synttäreille ei varmaan tee mieli lähteä." oppimistapahtumia. Valmentajien tai vanhempien voitontavoittelu ei saisi estää lasten mahdollisuuksia uuden oppimiseen vaan kaikkien kuuluu saada tasavertainen mahdollisuus osallistua. Elämä on yhteispeliä ja yhteispelin alkeet opitaan lapsena. Aikuisilla on joskus tarkat käsitykset siitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Lapsille erilaisuuden hyväksyminen on usein helpompaa, heille kaikki ovat enemmän tai vähemmän epänormaaleja. Erilaisuus on rikkautta. Ihonväri, ulkonäkö, kansallisuus, kieli, pukeutuminen, vammaisuus tai mikä muu syy tahansa ei saisi olla esteenä yhdenkään lapsen osallistumiselle yhteiseen iloon. Kaukaloissa, kentillä, saleissa ja elämässä kaikki tarvitsevat toisiaan. Jokainen on yhtä tärkeä ja yhtä arvokas, ainutkertainen yksilö. Tasavertaisuus merkitsee myös sitä, että ohjaaja huomioi jokaisen ryhmän jäsenen. Jokaisen lapsen tulee saada huomiota, kannustusta ja opastusta riippumatta siitä, kuinka kovaa hän juoksee tai montako maalia hän tekee. Lapsen arvostaminen ei saa olla riippuvainen voittamisesta. Jokaisen kanssa tulee keskustella ja jokaiselle lapselle tulee tarjota kokemus, että hän on tärkeä. Voittaminen tuntuu olevan tärkeämpää aikuisille kuin lapsille. Kahdeksanvuotias ei välttämättä edes tiedä pelin lopputulosta tai kilpailujen paremmuusjärjestystä. Sijoituksilla ei ole hänelle kovin suurta merkitystä. Lapselle tärkeintä on päästä osallistumaan. Kilpailut ja pelit ovat myös tärkeitä LAPSET PELAAVAT MIELUUMMIN HÄVIÄVÄSSÄ JOUKKUEESSA, KUIN ISTUVAT VAIHTOPENKILLÄ VOITTAJAJOUKKUEESSA! NUORI SUOMI RY 11

12 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottavaiseksi. Lapsi, jota kohdellaan suvaitsevaisesti, oppii kärsivälliseksi. Lapsi, joka saa kokea reilua peliä, oppii oikeudenmukaiseksi. Lapsi, jota kunnioitetaan, oppii arvostamaan. Lapsi, jota rakastetaan, oppii rakastamaan. Lapsi, jota pilkataan, oppii pelkäämään. Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan. Lapsi, jota kohdellaan vihamielisesti, oppii tappelemaan. Lapsi, jota halveksitaan, oppii häpeämään.

13 MUITA KESKUSTELUN AIHEITA Esimerkki äidin ja Peran (12 v) keskustelusta: "Ai sä tulit jo kotiin. No, voititteko matsin?" "Hävittiin, mut mä tein kuiteski 22 pistettä, ja annoin pari namusyöttöä." "Ai hävisitte Pallohaukoille? Mä luulin, et ne oli teitä heikompia, sarjassa viimeisinä tai jotain." "Joo, mut sun ois kuule pitäny nähdä se mun yksí pallonriisto siltä melkein kaksmetriseltä hujopilta." "No, ensi kerralla varmasti jo voitatte." NUORI SUOMI RY 13

14 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T TAVOITTEET Miksi tarvitsemme tavoitteita? Mikä on ryhmämme tärkein tavoite? Kuka asettaa tavoitteet? Mistä lapsia tulisi palkita? Tavoitteemme leikinomaisuuden, tasavertaisuuden, ilmapiirin ja käyttäytymisen suhteen?

15 TAVOITTEET L apsi tarvitsee tavoitteita kasvaakseen ja oppiakseen arvioimaan omaa toimintaansa. Tavoitteita tarvitaan, jotta tietäisimme minne ja millä tavalla haluamme mennä. Kuten Furman ja Ahola toteavat: "Mikään tuuli ei ole suopea ilman päämäärää seilaavalle laivalle." Ohjaa keskustelu määrätietoisesti tulevaan toisin tekemiseen, etsi ratkaisuja. Ongelmien syiden metsästäminen johtaa yleensä myös syyllisten etsimiseen ja syyttelyyn. Jos keskustelu jähmettyy menneisiin vaikeuksiin ja ongelmiin, se saattaa johtaa riitelyyn ja toisten ihmisten haukkumiseen. On hyvä pysähtyä miettimään yhdessä, miten me toivoisimme asioiden olevan. Ja kun asiat ovat toivotulla tavalla, niin mitä hyötyä siitä on lapselle, sinulle, minulle, valmentajille, seuralle..? Tai mitä etua lapselle on siitä, että hän urheilee? Tavoitteista puhuttaessa on syytä pyrkiä puhumaan tavoitekielellä: Mitä halutaan saada, mitä aloittaa ja mihin suuntaan ollaan menossa. Ongelmakieli on sitä, kun puhutaan, mistä halutaan eroon, mitä lopettaa ja mistä pois. Tavoitteista puhuminen on hyödyllisempää kuin ongelmien vatvominen. Käännä puhe mahdollisimman nopeasti tavoitekielelle. Kysy, mitä tulee ongelman tilalle, miten asiat ovat sitten, kun ongelmaa ei enää ole. Tavoitteista puhuminen on sitä, että yhdessä pysähdymme miettimään millaisella arvopohjalla me aikuiset ohjaus- ja valmennustyötämme lasten parissa teemme. Onko päämäärämme ensisijaisesti auttaa lapsia kasvamaan itseään arvostaviksi, vastoinkäymisiäkin kestäviksi, yhteistyökykyisiksi persooniksi, jotka aikuisina kykenevät elämään hyvää ja täysipainoista elämää? Vai onko hetkellinen voitto tärkeintä? Kiinnostaako meitä aikuisia lapsen etu ja tulevaisuus enemmän kuin oma kunnianhimo? Kiinnostaako meitä enemmän se, miltä lapsesta tuntuu, kuin mikä on lopputulos? Kysymmekö pelin jälkeen "voititteko" vai "oliko teillä kivaa"? Ongelmakieli: Emme halua lasten kiroilevan. Emme halua ketään kiusattavan. En halua lapseni istuvan vilttiketjussa. Emme halua "tiukkapipoista" valmennusta. Haluamme eroon kuppikuntaisuudesta. epäkohteliaisuus, epärehellisyys Tavoitekieli: Haluamme lasten puhuvan siistiä kieltä. Haluamme, että jokainen tuntee olevansa ok. Haluan lapselleni tasavertaisesti peliaikaa. Haluamme leikinomaisuutta ja iloa. Haluamme yhtenäisen ryhmän. kohteliaisuus, rehellisyys NUORI SUOMI RY 15

16 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Oliko teillä kivaa -kysymys antaa lapselle vapauden nauttia yrittämisestä ja epäonnistumisestakin. Hän oppii rohkeasti kokeilemaan rajojaan ja tietää kelpaavansa ihmisenä vaikka ei ponnistaisikaan kaikkein korkeimmalle. MEIDÄN TAVOITEEMME ON, ETTÄ KAIKKI JUNNUT OVAT INNOLLA MUKANA KAUDEN LOPUSSAKIN. Voititteko -kysymys ohjaa lapsen kehitystä kilpailumotivaation suuntaan. Hän oppii vertailemaan itseään muihin ja arvostamaan itseään suoritustensa mukaan. Tämä saattaa johtaa yrityksen puutteeseen epäonnistumisen pelon takia, voittamisesta ja suorittamisesta tulee pakko. Onko silloin kyse yrittämisen puutteesta vai onnistumisen uskon puutteesta? Haluammeko palkita ihmisenä kasvusta, yrittämisestä ja omien rajojen ylittämisestä, vai tukeeko palkitsemisjärjestelmämme kilpailua toisia vastaan? Huomioimmeko omien ennätysten rikkojan, joukkuehengen luojan, ryhmän ilopillerin, kauden kannustajan, tsemppipelaajan? Tarvitaanko lasten urheilussa ollenkaan paremmuusjärjestystä?

17 Kannattaisi myös miettiä, kuinka suhtaudumme kiusaamiseen? Puutummeko välittömästi kaikkeen kiusaamiseen keskustelemalla lasten kanssa? Vai onko kiusaamisesta kertominen edelleen "rollimista"? Syyllistämmekö lapsen, jolla on jo valmiiksi paha olla? Selkeästi sovitut toimintaohjeet helpottavat tältäkin osin yhteistoimintaa. Entä kilpailu- tai turnausmatkat toiseen kaupunkiin? Olisiko järkevämpää käyttää matkustamiseen kuluva aika mieluummin omassa seurassa, alueella tai kaupungissa harrastamiseen? Kannattaako matkustaa useita tunteja, jotta lapsi pääsee osallistumaan tai pelaamaan muutamaksi minuutiksi? Lapsille omalla alueella kisailu on varmaan yhtä hauskaa, tai hauskempaakin. Mikä on ryhmämme tavoite tapakasvatuksen suhteen? Millaista kieltä toivomme lasten käyttävän? Haluammeko heidän oppivan kohteliaiksi: kiittämään ja aukaisemaan oven toiselle, luovuttamaan istumapaikan vanhukselle? ON HELPOMPI ALOITTAA UUTTA KUIN LOPETTAA VANHAA! Haluammeko heidän oppivan ottamaan muut huomioon ja kohtelemaan kunnioittavasti vanhempia ihmisiä? Entä ympäristön huomioiminen, heitetäänkö roskat luontoon? Odotammeko ohjaajan olevan esimerkkinä? Toteutuuko ryhmässämme "mitä vaadit lapselta, tee se itse"? Kuka tavoitteet asettaa? Saavatko myös vanhemmat sanoa mielipiteensä (kyseessähän ovat heidän lapsensa) vai toteutetaanko seurassamme autoritaarista sanelupolitiikkaa valmentajan tai seuran johdon taholta? Entä olemmeko kysyneet lapsilta millaista harrastustoimintaa he haluavat? Ihmisten on yleensä helpompi sitoutua toimimaan tavoitteiden mukaisesti, kun he ovat itse päässeet vaikuttamaan niiden asettamiseen. NUORI SUOMI RY 17

18 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T ILMAPIIRI Millainen on hyvä ilmapiiri? Mitä hyvää meidän ryhmämme ilmapiirissä on? Miten sitä voisi vielä parantaa? Mitä hyötyä siitä on, että ilmapiiri on hyvä? Miten sinä voit vaikuttaa siihen? Saako kielteistä palautetta antaa?

19 YRITÄ SEURAAVALLA KERRALLA LAITTAA TUKIJALKASI PALLON VIEREEN, NIIN HYVÄ TULEE. ILMAPIIRI H yvä ilmapiiri, hyvä joukkuehenki on ratkaiseva tekijä oppimisen, viihtymisen ja hyvien tulosten kannalta. Usein ajatellaan, että se joko on tai ei ole hyvä, pohtimatta sen enempää, mistä se syntyy. Tässä joitakin ilmapiirin "rakennuspalikoita": Kommunikointi yleensä. Mitä enemmän ihmiset puhuvat keskenään toiminnasta ja tavoitteista sitä vähemmän tarvitsee olettaa asioita. Tieto kulkee ja kukaan ei tunne jäävänsä ulkopuolelle. Positiivinen puhe synnyttää positiivisia asioita. Myönteisiin asioihin keskittyminen ja niistä toisille kertominen tukee hyvää yhteistoimintaa. Huomion kiinnittäminen siihen, mikä on huonosti ja mitä ei osata, luo ilmapiiriä, jossa vallitsee ryppyotsaisuus. Huumori synnyttää hyvää oloa. Harrastaminen on mukavampaa hymy huulilla kuin hampaat irvessä. Avoimuus lisää tuttuutta ja ehkäisee kuppikuntien syntymistä. Tuttujen ihmisten kanssa yhdessäolo on helpompaa ja mukavampaa. Hyvässä ilmapiirissä uskalletaan myös sanoa, kun on paha olla. Rehellisyys ehkäisee selän takana puhumista. Jos asioista ja tunteista puhutaan suoraan, kenenkään ei tarvitse arvailla toisten ajatuksia ja olotiloja. TUET SITÄ, MIHIN KIINNITÄT HUOMIOSI, KIINNITÄ SIIHEN MIKÄ TOIMII! Kannustaminen ja kiitos tuntuvat hyviltä varmaan jokaisesta lapsesta ja aikuisesta. Ne lisäävät oppimista, suorituskykyä ja ryhmässä viihtyvyyttä. Ovatko yllä olevat asiat sitten jotakin sellaista, joiden kanssa aikuinen ihminen voi tehdä tietoisen valinnan? Haluatko sinä omassa toiminnassasi pyrkiä viljelemään huumoria, keskittymään positiivisista asioista puhumiseen, kertomaan mielipiteistäsi ja ajatuksistasi avoimesti ja rehellisesti sekä kannustamaan toisia? Jos edes muutama aikuinen valitsee omaksi tavoitteekseen myönteisyyden, niin voi olla, että ilmapiiri paranee. Kun yksi laittaa positiivisuuden pallon liikkeelle, se voi kasvaa pyöriessään. Myös lapset oppivat kielteisen tai myönteisen tavan nähdä ympäristöään meidän aikuisten antamasta mallista. Virheiden metsästys ja epäonnistumisista kertominen tukee ilmapiiriä, jossa harjoittelusta muodostuu pakonomaista suorittamista. Lapset alkavat pelkäämään epäonnistumista, eivätkä enää uskalla yrittää. Kielteinen palaute kutistaa kivan yhdessä tekemisen ja ryhmästä lähtijöitä alkaa olla enemmän kuin uusia tulijoita. Onko oikeastaan olemassa mitään sellaista tilannetta, jossa lapselle tarvitsee kertoa, että tuossa teit väärin? Vai voisimmeko päästä parempaan lopputulokseen kertomalla saman asian tulevan toivotun tekemisen kielellä? Onko hyödyllisempää sanoa "yritä seuraavalla kerralla laittaa tukijalkasi pallon viereen" kuin "tukijalkasi oli väärässä paikassa"? Ajattelepa itseäsi, kuinka valmis olet aikuisena menemään mukaan harrastukseen, jossa ei ole kivaa ja jossa sinulle toistuvasti kerrotaan, mitä teet väärin tai mitä et osaa? NUORI SUOMI RY 19

20 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T ESIMERKIN VOIMA Mikä vaikutus aikuisten mallilla on lapseen? Minkälainen ohjaaja on hyvä esikuva? Minkälaista mallia haluat lapsille näyttää?

21 ESIMERKIN VOIMA L apset ottavat esimerkkiä aikuisista koko ajan. Valmentajat, ohjaajat ja vanhemmat ovat esikuvia. Kun me aikuiset viljelemme puheissamme kiitosta ja kannustusta, lapset oppivat kannustamaan toisiaan. Kun keskitymme positiiviseen, opetamme lapsia kiinnittämään huomion siihen, mikä ihmisissä ja asioissa heidän ympärillään on hyvää. Kun puutumme lasten keskinäiseen toistensa haukkumiseen, ohjaamme lapsia kohtelemaan toisiaan kunnioittavasti. Hyvän yhteishengen luominen lähtee meidän aikuisten käyttäytymisestä. Reilu peli tarkoittaa myös sitä, että me aikuiset omalla esimerkillämme elämme sitä todeksi. Kun meillä on kivaa, lapsillakin on kivaa. Nauru tarttuu. Jos aikuiset epäurheilijamaisesti nimittelevät tuomaria, halventavat vastustajia ja käyttävät siivotonta kieltä, lapset oppivat tekemään samoin. Räyhääjät kasvattavat räyhääjiä. Jatkuvasti valittavat ja negatiiviset aikuiset siirtävät asenteensa lapsiin. Kiroilemaan opitaan matkimalla. Rauhattomuus ja hermostuneisuuskin tarttuvat. Monella ohjaajalla ja vanhemmalla on muistissaan oma urheiluura ja huutavan valmentajan malli. Autoritääriseen valmennustyyliin kuului urheilijoiden haukkuminen ja yksipuolinen sanelupolitiikka, ikään kuin kunnon harjoitukset vaatisivat synkkiä ilmeitä ja veren makua suussa. Tuon mallin siirtyminen edelleen sukupolvelta toiselle on saatava katkaistuksi. Jokainen urheilutoiminnassa mukana oleva tietää, että tuomarin haukkuminen ei ole reilua ja urheilullista käytöstä. Ja kuitenkin sitä kuulee kenttien laidoilla melko usein. Uskotko sinä, että tuomari haluaa tieten tahtoen tuomita väärin tai olla muuten epäoikeudenmukainen? Oletettavasti jokainen heistä pyrkii hyvään ja haluaa tehdä parhaansa. Joskus kentällä pelaava lapsi joutuu hyvin hämilleen, koska hän kuulee usean eri aikuisen huutelemia ohjeita, eikä tiedä mitä niistä noudattaisi. Olisiko syytä tehdä selkeä tehtäväjako valmentajan ja vanhempien välillä? Valmentajan tehtävä on pelin tai kilpailun ohjaaminen ja vanhempien rooli on ennen kaikkea kannustaa. Entä olemmeko me aikuiset esikuvina rehellisiä ja uskottavia? Ovatko sanamme ja tekomme sopusoinnussa keskenään? Vaadimmeko lapsilta enemmän kuin itseltämme? Voimmeko opettaa lapsia kannustamaan toisiaan, jos itse huutelemme negatiivisia viestejä? Voimmeko vaatia lapsilta siistiä kielenkäyttöä ja urheilullista käytöstä, jos itse emme kykene olemaan malleina? KATSO SIVULLE! TEE SE ITSE! SYÖTÄ PEKALLE! TUOMARI ON NUIJA! SE MITÄ OLET, PUHUU PUOLESTASI NIIN KOVAA, ETTÄ EN KUULE MITÄ SANOT! NUORI SUOMI RY 21

22 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T SAVUTTOMUUS JA PÄ IHTEET Kuuluvatko tupakka ja alkoholi lasten urheiluun? Minkälaista mallia haluamme näyttää? Kuka saa polttaa ja missä? Kuka lasten tupakointiin puuttuu ja miten? Saako seuran tilaisuuksissa olla päihtyneenä?

23 SAVUTTOMUUS JA PÄ IHTEET K eskustelu suhtautumisesta tupakkaan ja alkoholiin saattaa nostaa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Siksi on hyvä korostaa, että sovitte pelisäännöistä päihteiden osalta silloin, kun toimitte urheiluseuran järjestämissä tilaisuuksissa lasten ja nuorten kanssa. Liikkuvalla lapsella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömyyteen ollessaan mukana organisoidussa urheilutoiminnassa. On kokonaan eri asia, mitä kukin aikuinen tekee kotonaan ja omalla vapaa-ajallaan. Lapsi oppii matkimalla. Tupakan, nuuskan, huumeiden ja alkoholin käytön suhteen me aikuiset olemme malli. Olemme vastuussa siitä, millaista päihdekulttuuria siirrämme sukupolvelta toiselle. On syytä pysähtyä miettimään, miten suhtaudumme tupakointiin urheilutalon rappusilla tai kentän laidalla. Entä huippu-urheilijoiden antamaan nuuskaamisen ja juovuksissa juhlimisen malliin? Keskustelua on syntynyt myös siitä, onko olutvalmistaja sopiva sponsori lasten urheilutapahtumiin. Sopiiko olutteltta ikäkausikilpailuihin ja junioriturnauksiin? Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan (Rimpelä ym. 1997) 12 -vuotiaista pojista 33 % ja tytöistä 24 % on kokeillut tupakkaa. 14 -vuotiaista tupakkaa kokeilleita on jo yli 60 prosenttia, vaikka lain mukaan tupakan myyminen alle 18- vuotiaille on kiellettyä. Kun joku lapsijoukossa alkaa polttaa, niin yleensä hän vetää muita mukaansa. Keskimäärin 20 prosenttia 8-9-luokkalaisista on kokeillut huumeita. Huumeiden kokeilun kynnys on huomattavasti alhaisempi niille, jotka jo osaavat polttaa tupakkaa. Kuuluuko lasten tupakointiin puuttuminen meille jokaiselle? Huumeiden käyttö on yleistymässä. Mitä yleisempiä huumeista tulee sitä "tavallisemmat" ja useammat nuoret niitä kokeilevat. Monet "koukkuun" jääneet nuoret ovat vain sattumalta osuneet paikalle, kun joku on ehdottanut kokeilua. Kukaan ei voi etukäteen ennustaa, kenelle riippuvuus syntyy. Kukaan narkomaani ei ole halunnut tulla narkomaaniksi. Aloittaessaan heistä jokainen on uskonut hallitsevansa huumeiden käytön ja jokainen narkomaanin vanhempi on uskonut, ettei asia koske hänen lastaan. Stakesin kouluterveystutkimuksen (Rimpelä ym. 1996) mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana vuotiaiden alkoholinkäyttö on kaksinkertaistunut. Kahdeksasluokkalaisista 40 prosenttia hyväksyy humalan kerran viikossa. Joka viides kahdeksasluokkalainen oli ollut tosi humalassa 4 kertaa tai useammin, vaikka laki kieltää alkoholin myymisen alle 18- vuotiaille. Yhteiskunnasamme lapset ja nuoret ovat tottuneet hakemaan mielihyvää tupakasta ja päihteistä. Humalahakuinen alkoholin käyttö on yleistä ja jopa sankarillista. Nuoret ovat oppineet, että tupakka, nuuska ja alkoholi ovat osa urheilua ja normaalia sosiaalista kanssakäymistä. Suomalaisessa kulttuurissa on "normaalia" olla juovuksissa ala-ikäisenä, selvin päin olemista joutuu selittelemään. Voisiko lasten liikunnassa vallita sellainen kulttuuri, jossa savuttomuus ja alkoholittomuus on oletusarvo? Lapsen elimistö ei kestä alkoholia, myrkytysriski on hyvin suuri. Lapsen aivot ja keskushermostojärjestelmä, samoin tunneelämä, seksuaalivietti ja itsesuojeluvaisto ovat vasta kehittymässä. Lapsella ja nuorella ei ole aikuisen suojajärjestelmiä ja tajuntaan vaikuttavat kemialliset aineet sotkevat pahoin lapsen kasvua ja kehitystä. NUORI SUOMI RY 23

24 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Lapsilla alkoholin haitat moninkertaistuvat ja riippuvuus syntyy helpommin. Tutkimuksen mukaan päihderiippuvuuden kehittyminen on todennäköisempää, mitä aikaisemmin päihteiden käytön kokeilut aloittaa. Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Dopamiinin vapautuessa ihminen tuntee mielihyvää. Urheilu, mukava yhdessäolo, seikkailu, auringonpaisteesta nauttiminen samoin kuin fyysinen läheisyyskin tuottavat myös dopamiinia. Liikunta on luonnollisen mielihyvän lähde, elämästä opitaan nauttimaan ilman kemiallisia aineita. Liikkuva lapsi oppii myös, että "kun mieli on väsynyt kannattaa rasittaa ruumista". Hän oppii säätelemään psyykkistä tasapainoaan, purkamaan pahaa oloa terveellä fyysisellä tavalla. Minkälaisia elämäntapoja teidän seurassanne halutaan opettaa? Käytännön ratkaisut vaihtelevat laidasta laitaan. Pieksämäkeläisellä ratsastustallilla tupakkapaikka laitettiin tunkion viereen ja helsinkiläisessä jalkapalloseurassa sovittiin, että kukaan ei polta kentän laidalla. Lappeenrantalainen jääpalloseura teki päätöksen, että seuran tilaisuuksissa ei myydä tupakkaa eikä alkoholia. Samaan aikaan erään toisen seuran valmentaja lähti kaljoille 15-vuotiaiden junioreiden kanssa. Voisiko päihteetön elämä olla todellinen vaihtoehto alle 18- vuotiaille? Voisimmeko me aikuiset lasten ja nuorten kanssa seuran tilaisuuksissa ollessamme näyttää esimerkkiä ja nauttia elämästä myös ilman tupakkaa ja alkoholia? Keskustelemmeko lasten kanssa tupakan, nuuskan, huumeiden ja alkoholin käytön haitoista? Haastammeko heidät pohtimaan ja korostammeko heidän omaa vastuutaan? MITÄ ISOT EDELLÄ, SITÄ PIENET PERÄSSÄ!

25 LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua tasavertaisesti muiden kanssa Oikeus osallistua urheiluun oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti Oikeus osallistua urheiluun vapaaehtoisesti, lahjakkuudesta riippumatta Oikeus savuttomaan ilmaan Oikeus ilmaista mielipiteensä ja halunsa Oikeus kaikkien tunteiden ilmaisemiseen Oikeus reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen Oikeus aikuiseen ohjaajaan, turvalliseen vanhempaan Oikeus saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta Oikeus osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa Oikeus menestyä oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Oikeus oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla Oikeus tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, urheilumenestyksestä riippumatta NUORI SUOMI RY 25

26 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Nurmon Jymyn D-tyttöjen vanhemmille Tässä kutsumalli, jota voit soveltaa omaan käyttöösi, kun haluat kutsua lasten vanhemmat mukaan Pelisääntökeskusteluihin. Voit luonnollisesti suunnitella myös ihan oman kutsukirjeen. Ohessa myös valmis kutsupohja Tule vaikuttamaan Nurmon Jymyn D-tyttöjen lentopalloharjoitusten ja otteluiden pelin henkeen! Saavatko meillä kaikki pelata yhtä paljon? Onko toiminta tyttäresi mielestä innostavaa ja hauskaa? Miten sinä vanhempana voit kannustaa lastasi hänen lentopalloharrastuksessa? Voimmeko me kaikki vanhemmat ja ohjaajat yhdessä sopia omista Pelisäännöistämme lastemme parhaaksi? Tule mukaan keskustelemaan ja sopimaan joukkueemme Pelisäännöistä. Olemme mukana valtakunnallisessa Nuoren Suomen käynnistämässä Operaatio Pelisäännöt -kampanjassa. Operaation tavoitteena on synnyttää keskustelua seuroissa ohjaajien ja lasten vanhempien kanssa lasten urheilun Pelisäännöistä. Tule nyt mukaan pohtimaan meidän ryhmämme toiminnan sisältöä ja vaikuttamaan siihen, minkälaisessa ilmapiirissä lapsesi harrastaa lentopalloa. Keskustelutilaisuus järjestetään Tiistaina klo Nurmon Urheilutalolla Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Matti Mikkonen Nurmon Jymy 12-vuotiaiden valmentaja Pekka Laaksonen Nurmon Jymy joukkueenjohtaja HUOM! Tässä tilaisuudessa ei ole tarkoitus jakaa töitä eikä pohtia, miten voisimme kerätä rahaa lasten harrastukseen.

27 TOIMINTAOHJEET Miten toimit ennen Pelisääntö keskusteluja? 1 Sovi kuka toimii Pelisääntökeskustelun vetäjänä. Keskustelun vetäjänä voi toimia esim. ryhmän ohjaaja / valmentaja, joukkueenjohtaja, joku lasten vanhemmista, seurasi nuorisopäällikkö tai joku muu sopiva henkilö. 2 Mikäli keskustelun vetäjä haluaa Pelin Henki -vinkkivihon lisäksi lisäkoulutusta, niin ota yhteys oman alueesi SLU:n aluetoimistoon ja kysy koulutusta Pelisääntökeskustelujen vetämiseen. Yhteystiedot löydät vinkkivihosta. 3 Varaa paikka keskustelulle ja lähetä vanhemmille kutsut tilaisuudesta. Ohessa kutsumalli, jota voit halutessasi hyödyntää tehdessäsi omaa kutsua vanhemmille. 4 Ohjaajan kannattaa käydä lasten kanssa oma Pelisääntökeskustelu, jossa ohjaaja ja lapset sopivat omat Pelisäännöt ryhmälle ja täyttävät oman Pelisääntötaulun. Ohjaaja voi tuoda lasten Pelisääntötaulun mukana vanhempien kanssa käytävään keskustelutilaisuuteen ja kertoa heille, mitä lapset ovat sopineet. Mitä kannattaa muistaa Pelisääntö keskustelujen jä lkeen 1 Palauta keskustelutilaisuudessa täyttämänne sopimuspaperin kopio-osa Nuoreen Suomeen. Nuoren Suomen osoite on: Radiokatu 20, Helsinki. Fax: (09) Lähetä myös ohjaajan, valmentajan, huoltajan ja joukkueenjohtajan yhteystietopaperit Nuori Suomeen. Nämä henkilöt pääsevät mukaan valtakunnalliseen Pelisääntöklubiin. Pelisääntöklubilaiset tulevat saamaan Nuorelta Suomelta klubietuja sekä säännöllisesti tietoa lasten liikuntaan liittyvistä asioista. 3 Seuraa kauden aikana, että yhdessä sopimianne Pelisääntöjä noudatetaan. 4 Uusikaa keskustelutilaisuus aina uuden kauden alkaessa tai tarvittaessa aiemminkin. Lisätietoja Operaatio Pelisäännöistä saat Nuoresta Suomesta Eija Alajalta, puh. (09) , tai Riitta Seppälältä, (09) , NUORI SUOMI RY 27

28 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T KIITOKSET T ämän Pelin Henki -vinkkivihkon teksti on syntynyt yhteistyössä 6 kertaa kokoontuneen seuraryhmän kanssa. Eija Alaja, Liisa Ahlqvist, Kirsti Bergsten, Sanna Heino, Sirkku Jäntti, Jari Kinnunen, Pirkko Naukkarinen, Kari Niemi-Nikkola, Tiina Paasikunnas, Seppo Rehunen, Riitta Seppälä ja Jani Vaskola tekivät ison työn lukemalla, ideoimalla ja kommentoimalla materiaalia kirjoitusprosessin aikana. Eri koulutustilaisuuksissa lukuisa joukko lajiliittojen ja alueiden nuorisovastaavia antoi arvokkaita vinkkejä ja kommentteja. Sisältöön vaikuttivat omalla ammattitaidollaan myös Päivi Frantsi ja Pekka Holm. Heidi Johanssonilta sain monia hyviä korjausehdotuksia. Ystäväni Lea ja Heli Holopainen sekä Leena Korhonen vaikuttivat omalta osaltaan tekstin lopulliseen muotoon. Kiitos kaikille hienosta yhteistyöstä. Hyvin suuri kiitos kuuluu myös Malmin Palloseuran pelaajien vanhemmille ja valmentajille, joiden kanssa käymieni keskustelujen vaikutus tämän materiaalin syntyyn oli erittäin merkittävä.

29 L ä hteitä ja oheiskirjallisuutta Ahola, Tapani - Furman, Ben: Reteaming. Lyhytterapia-instituutti Oy, Helsinki Nykänen, Hannele: Lapsikeskeinen urheilu ja liikunta. Nuori Suomi, Lappeenranta Dahl, Päivi - Hirchovits, Tanja: Tästä on kyse -tietoa päihteistä. YAD - Youth Against Drugs ry, Helsinki Frantsi, Päivi - Närhi, Ani: Psyykkisen valmennuksen perusteet. Nuori Suomi, Helsinki 1994 Goleman, Daniel: Tunneäly. Otava, Keuruu Rimpelä, Arja - Rimpelä, Matti - Vikat, Andres - Ahlström, Salme - Huhtala, Heini - Lintonen, Tomi: Nuorten terveystapatutkimus, tupakointi ja päihteet. Stakes, Helsinki Rimpelä, M. - Luopa, P. - Jokela, J. - Liinamo, A. - Siivola, M: Kouluterveystutkimus. Stakes, Helsinki Juul, Jesper: Viisas lapsesi. Otava, Keuruu Ringom, Björn: Ajattele positiivisesti. Atena, Jyväskylä Karvinen, Jukka - Hiltunen, Pentti - Jääskeläinen, Leena: Lapsi ja urheilu. Otava, Keuruu Tahkokallio, Keijo: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa. WSOY, Juva Keltikangas- Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto. WSOY, Juva Niemi-Nikkola, Kari: Lapseni urheilee. Nuori Suomi, Helsinki Uusikylä, Kari: Isät meidän, luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. WSOY, Juva Vuorinen, Ilpo: Tuhat tapaa opettaa. Resurssi, Vammala NUORI SUOMI RY 29

30 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T JOKAISELLA URHEILUSEURASSA LIIKKUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS LEIKINOMAISUUTTA KOROSTAVAAN TOIMINTAAN JA TASAVERTAISEEN KOHTELUUN.

31

32

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta Puhtain Purjein Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta Et ole todellinen voittaja, mikäli voittaessasi olet menettänyt muiden kilpailijoiden kunnioituksen. Paul Elvström, nelinkertainen

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat Joukkueenjohtaja ja vanhemmat JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN! 67 1 JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT TUNNE JOUKKUEESI (vanhemmat) VANHEMPIEN AKTIVOIMINEN VANHEMMAT JOUKKUEEN TUKENA JA

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Pelisääntökyselyn uudistaminen

Pelisääntökyselyn uudistaminen Pelisääntökyselyn uudistaminen Yhteistyössä KIHU:n asiantuntijoiden kanssa. Analysoitu keväisen yhteenvedon perusteella Huomioitu erityisesti runsaat avoimet vastaukset. Kommentit, ajatukset, ehdotukset

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET 2013-2014 VASTUUVALMENTAJALLE! Kiitokset päätöksestä osallistua yhtenä tärkeänä osana joukkuetoimintaan. Kädessäsi on vastuuvalmentajan toimenkuva tässä seurassa.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen 1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Pelaajat Muut toimijat Muut toimijat Kyse on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - D tytöt - c-tytöt - D-pojat - d-pojat - c-pojat - D-pojat - f-tytöt - d-pojat - f-tytöt - D-tytöt

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa

FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa... 1 Ohjeita, esimerkkejä ja ajatuksia tunteiden käsittelyyn... 3 Miten voi lasten/nuorten kanssa valmistautua

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Me haluamme olla jatkuvassa liikkeessä. Luoda toimintaa, joka vastaa jäsentemme odotuksia. Vastaamalla tähän kyselyyn, annat meille kuvan siitä, missä me nyt

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot