SISÄLLYS. Lukijalle... 4 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO... 5 LEIKINOMAISUUS... 6 TASAVERTAISUUS Huoneentaulu MUITA KESKUSTELUNAIHEITA...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Lukijalle... 4 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO... 5 LEIKINOMAISUUS... 6 TASAVERTAISUUS... 10. Huoneentaulu... 12 MUITA KESKUSTELUNAIHEITA..."

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYS Lukijalle... 4 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO... 5 LEIKINOMAISUUS... 6 TASAVERTAISUUS Huoneentaulu MUITA KESKUSTELUNAIHEITA Tavoitteet Ilmapiiri Esimerkin voima Savuttomuus ja päihteet Lapsen oikeudet TYÖKALUJA Kutsukirjemalli Toimintaohjeet Kiitokset Lähteitä ja oheiskirjallisuutta Teksti: Hannele Nykänen Taitto ja kuvitus: H&P Visualis Oy Copyright: Nuori Suomi ry Painatus: Käpyläprint Oy, 2001 ISBN-numero NUORI SUOMI RY 3

4 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T LUKIJALLE H yvä pelisääntökeskustelun vetäjä. Kädessäsi on Pelin Henki -vinkkivihko oppaaksi vanhempien ja ohjaajien kanssa käytävien keskustelutilaisuuksien vetämiseen. Tarkoituksena on, että yhdessä pohtien voitte sopia ryhmäänne koskevat pelisäännöt ja kirjata ne ylös. Leikinomaisuus ja tasavertaisuus ovat Operaatio Pelisäännöt -kampanjan tärkeimmät teemat, jotka on tarkoitettu käsiteltäväksi jokaisessa keskustelutilaisuudessa. Niiden lisäksi voit poimia materiaalista juuri sinulle ja ryhmällesi sopivimmat ja ajankohtaisimmat keskustelunaiheet. Sisältö on tarkoituksella tehty laajemmaksi, kuin mitä yhden illan keskustelussa ehtii asioita käsitellä. Tämä siksi, että eri lajeilla, seuroilla, joukkueilla ja harjoitusryhmillä on erilaiset tarpeet. Yhteinen keskustelu ja pohdinta luo hyvät edellytykset tulevalle toiminnalle, sillä ihmisten on yleensä helpompi sitoutua asioihin, joihin he ovat itse päässeet vaikuttamaan. Kysymyssivut voit kopioida suoraan piirtoheitinkalvoiksi, monisteiksi tai voit kirjoittaa ne taululle. Jokaisen kysymyssivun jäljessä oleva teksti sisältää joitakin tietoja, ajatuksia ja näkökantoja avuksesi keskustelun vetämiseen. Materiaalia apuna käyttäen voit ohjata joko yhden keskustelutilaisuuden tai voitte pohtia asioita yhdessä useamminkin. Vinkkivihkon aiheet sopivat myös valmentajakerhojen teemoiksi. Vihkon lopussa kerrotaan kuinka pääsette mukaan valtakunnalliseen Pelisääntöklubiin. Liitteenä on myös kutsukirjemalli vanhemmille. Missä tilanteessa tahansa vinkkivihkoa käytätkin, niin on hyödyllisempää kysellä enemmän ja vastata vähemmän. Keskity ratkaisuihin ja tulevaan toimintaa ennemmin kuin ongelmiin. Ehdota ja pohdi mieluummin kuin käske. Anna ajatuksille ja mielipiteille tilaa ja kokoa keskustelun tulokset kaikkien nähtäväksi. Toteuta omaa tyyliäsi, käytä persoonallisuuttasi ja luota itseesi. Helsingissä Hannele Nykänen

5 KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO Keskustelu- ja koulutustilaisuuksissa on hyvä olla joku runko, jonka mukaan tilannetta ohjataan. Tässä yksi ehdotus tilaisuuden vetämiseen, 7T:n malli, jota voit käyttää osittain tai kokonaan omasi ohessa tai tilalla: TERVEHTIMINEN - Sano hyvää huomenta / hyvää päivää / hyvää iltaa / tervetuloa. - Kättelemällä ja hymyilemällä luot myönteistä ilmapiiriä. TUTUSTUMINEN - Pyri järjestämään tilanne siten, että kaikki läsnäolijat näkevät toisensa. - Kerro itsestäsi ja pyydä muita tekemään samoin. TAVOITE - Totea, että tilaisuuden tarkoitus on yhdessä laatia ryhmänne pelisäännöt. - Kysy millaisia ajatuksia vanhemmilla oli tilaisuuteen tullessa? - Pyydä läsnäolijoita siirtymään mielikuvissaan pari tuntia eteenpäin ja miettimään, mikä oli parasta, mitä tulevasta keskustelutilaisuudesta jäi mukaan vietäväksi (eli mitä hyvää saatiin aikaiseksi), kun he tyytyväisinä poistuvat paikalta? - Kokoa ajatukset kaikkien nähtäväksi. TOIMINTATAVAT - Muista, että kyseessä ei ole koulutustilaisuus, vaan yhteinen säännöistä sopiminen! - Sopikaa milloin tilaisuus päättyy, kuka johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuorot, kuka kirjaa pelisäännöt. Tässäkin on hyödyllistä käyttää kysyvää ja ehdottelevaa kieltä: Olin ajatellut sopiiko se teille? Haluatteko pitää välillä tauon? - Kysy sopiiko puheenjohtajan keskeyttää, jos keskustelu rönsyilee? TOIMINTA - Keskustelua, pohdiskelua ja tulosten kirjaamista. TULOSTEN TOTEAMINEN Voit kysyä esimerkiksi: "Ovatko nämä nyt meidän porukan pelisäännöt, joihin jokainen haluaa sitoutua?" "Tuleeko jollakin vielä mieleen jotain asiaa, jonka haluaa lisätä tai poistaa?" "Miten pidämme yhdessä huolen siitä, että nämä asiat toteutuvat käytännössä?" - Palaa kohtaan 3 ja kysy toteutuivatko tilaisuudelle asetetut tavoitteet. TAPUTUKSET - Jaa kiitosta ja kannustusta, se tuntuu hyvältä myös aikuisista. - Ohjaa läsnäolijat jakamaan kiitosta myös toisilleen kysymällä esimerkiksi "Mikä oli parasta tässä keskustelussa?" "Mihin olet erityisen tyytyväinen?" "Keneltä sait parhaat oivallukset?" NUORI SUOMI RY 5

6 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T LEIKINOMAISUUS Mitä leikinomaisuus on? Mikä lasten urheilussa on tärkeintä? Mikä lasten mielestä on kivaa? Miten leikinomaisuus näkyy harjoituksissa ja kilpailuissa? Mitä haluat lapsesi oppivan urheiluseurassa?

7 LEIKINOMAISUUS L eikinomaisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea asennetta, sitä henkeä, mikä tekemisessä vallitsee. Lasten harjoitukset voivat olla samanaikaisesti sekä vaativia että kivoja. Pulssi voi nousta ja hiki virrata hymy huulilla. Laadukas, tosissaan harjoittelu voi olla myös hauskaa. Leikinomaisuus on sen tiedostamista, etteivät sekunnit ja sentit kuitenkaan ole kaikkein tärkeimpiä lasten urheilussa. Leikinomaisuus ei tarkoita sitä, että harjoitukset ovat pelkkää leikkiä tai jonkun yksittäisen leikin leikkimistä, että jokainen saa tehdä mitä haluaa, että ei ole olemassa mitään sääntöjä, että ohjaaminen on huonoa tai liikunta unohdetaan kokonaan. Lasten liikunnan perusta on leikki. Niin kauan, kun harrastaminen on kivaa, harrastajia riittää. Kun hauskuus loppuu, loppuvat harrastajatkin. Silti lasten urheilutoiminta on usein kopio aikuisten maailmasta, jonka perustana on voittoa tavoitteleva kilpaurheilujärjestelmä. Se ei ole lapsen etu. Lapset eivät ole pieniä aikuisia. Lapsille parasta on toiminta lasten ehdoilla, lasten maailmasta käsin. Se tarkoittaa leikkimielisyyttä, kannustamista, iloa ja onnistumisen mahdollisuuksia jokaiselle. Lapsen etu on, että hänelle tarjotaan mahdollisuudet oppimiseen ja kehittymiseen monipuolisen harrastamisen avulla, eri lajeja ja pelipaikkoja kokeillen. Lapsille osallistuminen on tärkeämpää kuin voittaminen. Lapsista 70 prosenttia osallistuu jossain ikävaiheessa urheiluseurojen toimintaan. Kilpaurheilua harrastavia on runsaat Heistä vain 1 prosentti urheilee aikuisena SM -tasolla, NUORI SUOMI RY 7

8 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T 0,1 prosenttia kansainvälisellä tasolla ja 0,01 prosenttia kansainvälisellä huipulla. Suurimpien lajiliittojemme tiedot kertovat samaa. Palloliitossa rekisteröityjä pelaajia on yli , noin 50 suomalaista pelaa jalkapalloa ammattilaisena ulkomailla. Jääkiekossa harvempi kuin yksi tuhannesta pojasta ikäluokassaan pääsee edes yrittämään uraa kansainvälisessä huippukiekossa. Todennäköisyys sille, että juuri sinun ryhmässäsi sattuisi olemaan seuraava Teemu Selänne tai Jari Litmanen, on hyvin pieni. Onko siis ensisijainen päämäärämme kasvattaa sitä seuraavaa huippu-urheilijaa, yhtä kymmenestätuhannesta? Vai olisiko ensisijainen tavoitteemme auttaa lapsia kasvamaan tasapainoisiksi ja itseään toteuttaviksi ihmisiksi, oman elämänsä hallitsijoiksi? Me aikuiset saatamme sortua rakentelemaan pilvilinnoja nähdessämme jonkun urheilullisesti lahjakkaan lapsen. Mutta pystyykö kukaan meistä ennustamaan kenestä tulee seuraava huippu-urheilija tai kenestä ei tule? Lahjakkuuden lisäksi -tai siitä huolimatta - huipuksi kehittymiseen tarvitaan tuhansia harjoitustunteja, paljon onnea ja sopivia psyykkisiä ominaisuuksia. Tuloshakuiseksi ja vakavammaksi urheilun tulisi muuttua vasta murrosiän jälkeen - jos silloinkaan. Ja vaikka emme katsokaan kymmenen vuoden päähän, voi leikinomaisuus ja rentous olla juuri se voima, mitä tuleva huippu-urheilijakin tarvitsee pysyäkseen lajin parissa ja jaksaakseen harjoitella. Usein myös aikuisilla hyvät tulokset syntyvät rennolla mielellä, leikinomaisesti. Lasten kanssa ollessa juuri käsillä oleva hetki on kaikkein tärkein. Leikinomainen kisailu, jokaisen kannustaminen ja kunnioittava kohtelu luovat hyvän pohjan oppimiselle ja kasvulle. Onnistumisen elämykset kasvattavat tervettä itsetuntoa. Epäonnistumiset salliva ilmapiiri opettaa lapsille uskallusta yrittää epäonnistumisenkin uhalla, mikä on edellytys kaikelle luovalle toiminnalle. Luovuus edellyttää sitä, että ihminen astuu

9 jotenkin rajan yli, tekee eri tavalla. Vapaus yrittää ja epäonnistua opettaa pettymystenkin kuuluvan elämään. Leikinomaisessa ilmapiirissä lapset oppivat olevansa riittävän hyviä yrittäessään tehdä parhaansa, oli lopputulos mikä hyvänsä. Ryhmän jäseninä he oppivat hyväksymään erilaisuutta ja antamaan arvon heikommillekin. Parhaimmillaan lapsi oppii urheiluseurassa juuri niitä tunneälyn (Goleman 1995) osatekijöitä, joita ihmiset muuttuvassa yhteiskunnassamme eniten tarvitsevat: itsehillintää, innostusta, sisua, taitoa motivoitua, optimismia turhauttavissakin tilanteissa sekä kykyä ymmärtää toisten tunteita ja näkökulmia ja ottaa ne huomioon käytännössä. Elämän laadun kannalta jokaiselle on tärkeää löytää asia, josta tykkää ja jossa on hyvä. Siksi harjoitusten tulisi olla mielihyvän tuottamiseen keskittyviä. Kun harrastustoiminta on lapselle mielekästä ja tunnetasolla palkitsevaa, hän pysyy harrastuksen LEIKKI ON LAPSEN TYÖTÄ! parissa. Hyvä harrastustoiminta luo pohjan elinikäiselle liikkumiselle ja terveille elämäntavoille. Fyysisten etujen lisäksi hyvä ryhmähenki ja turvallisen, tutun porukan tuki ovat voimavaroja, joiden avulla voidaan ohittaa monta kriittistäkin vaihetta aikuiseksi kasvamisen aikana. Meille kaikille yhteinen tavoite lienee auttaa lapsia pysymään onnellisina, nauttimaan elämästä ja löytämään liikunnan riemu. NUORI SUOMI RY 9

10 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T TASAVERTAISUUS Olemmeko samaa mieltä siitä, että jokainen lapsi ryhmässä on yhtä tärkeä? Miten varmistamme sen, että kaikki lapset saavat osallistua? Onko jokaisella lapsella oikeus onnistumiseen ja iloon, entä epäonnistumiseen ja itkuun? Mitä tasavertaisuus tarkoittaa käytännössä meidän ryhmässä / joukkueessa / seurassa?

11 TASAVERTAISUUS L iikunnan ilo syntyy osallistumisesta ja onnistumisesta. Onnistumisten myötä usko omiin kykyihin kasvaa ja itsetunto kehittyy vahvemmaksi. Samalla kehittyy myös uskallus uusien haastavampien asioiden kohtaamiseen. Lapsi, jolle ei tarjota mahdollisuutta osallistumiseen oman kehitystasonsa mukaiseen toimintaan, saa epäonnistumisen kokemuksia. Meidän aikuisten tavoite on suunnitella ja ohjata sellaista liikuntatoimintaa, missä jokainen lapsi jokaisena harjoituskertana voi kokea onnistuvansa. Vilttiketjussa ja vaihtopenkillä suurimman osan ajasta istuva lapsi jää ulkopuoliseksi. Hän oppii jo varhain virheellisen käsityksen itsestään, että hän ei osaa, että hän on muita huonompi. Uskaltaako hän aikuisenakaan kohdata uusia haasteita? Urheilussa on kautta aikojen painotettu reilun pelin merkitystä mutta olemmeko me aikuiset reiluja, jos me estämme kaikkien tasavertaisen osallistumisen? Seuraava Markku Sandströmin kertoma tarina panee miettimään: "Kuvittele, että lapsellasi on syntymäpäivät ja paljon vieraita. Kaikki ovat odottaneet innoissaan tätä juhlaa ja saapuvat silmät loistaen paikalle. Sinä käsket joitakin heistä istumaan ovensuuhun ja seuraamaan sivusta toisten juhlintaa, kakun syömistä ja limpparin juomista. Yhtä suuri on pettymys ja paha mieli niillä lapsilla, joita istutat vaihtopenkillä päästämättä heitä pelin riemuihin mukaan. Seuraaville synttäreille ei varmaan tee mieli lähteä." oppimistapahtumia. Valmentajien tai vanhempien voitontavoittelu ei saisi estää lasten mahdollisuuksia uuden oppimiseen vaan kaikkien kuuluu saada tasavertainen mahdollisuus osallistua. Elämä on yhteispeliä ja yhteispelin alkeet opitaan lapsena. Aikuisilla on joskus tarkat käsitykset siitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Lapsille erilaisuuden hyväksyminen on usein helpompaa, heille kaikki ovat enemmän tai vähemmän epänormaaleja. Erilaisuus on rikkautta. Ihonväri, ulkonäkö, kansallisuus, kieli, pukeutuminen, vammaisuus tai mikä muu syy tahansa ei saisi olla esteenä yhdenkään lapsen osallistumiselle yhteiseen iloon. Kaukaloissa, kentillä, saleissa ja elämässä kaikki tarvitsevat toisiaan. Jokainen on yhtä tärkeä ja yhtä arvokas, ainutkertainen yksilö. Tasavertaisuus merkitsee myös sitä, että ohjaaja huomioi jokaisen ryhmän jäsenen. Jokaisen lapsen tulee saada huomiota, kannustusta ja opastusta riippumatta siitä, kuinka kovaa hän juoksee tai montako maalia hän tekee. Lapsen arvostaminen ei saa olla riippuvainen voittamisesta. Jokaisen kanssa tulee keskustella ja jokaiselle lapselle tulee tarjota kokemus, että hän on tärkeä. Voittaminen tuntuu olevan tärkeämpää aikuisille kuin lapsille. Kahdeksanvuotias ei välttämättä edes tiedä pelin lopputulosta tai kilpailujen paremmuusjärjestystä. Sijoituksilla ei ole hänelle kovin suurta merkitystä. Lapselle tärkeintä on päästä osallistumaan. Kilpailut ja pelit ovat myös tärkeitä LAPSET PELAAVAT MIELUUMMIN HÄVIÄVÄSSÄ JOUKKUEESSA, KUIN ISTUVAT VAIHTOPENKILLÄ VOITTAJAJOUKKUEESSA! NUORI SUOMI RY 11

12 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottavaiseksi. Lapsi, jota kohdellaan suvaitsevaisesti, oppii kärsivälliseksi. Lapsi, joka saa kokea reilua peliä, oppii oikeudenmukaiseksi. Lapsi, jota kunnioitetaan, oppii arvostamaan. Lapsi, jota rakastetaan, oppii rakastamaan. Lapsi, jota pilkataan, oppii pelkäämään. Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan. Lapsi, jota kohdellaan vihamielisesti, oppii tappelemaan. Lapsi, jota halveksitaan, oppii häpeämään.

13 MUITA KESKUSTELUN AIHEITA Esimerkki äidin ja Peran (12 v) keskustelusta: "Ai sä tulit jo kotiin. No, voititteko matsin?" "Hävittiin, mut mä tein kuiteski 22 pistettä, ja annoin pari namusyöttöä." "Ai hävisitte Pallohaukoille? Mä luulin, et ne oli teitä heikompia, sarjassa viimeisinä tai jotain." "Joo, mut sun ois kuule pitäny nähdä se mun yksí pallonriisto siltä melkein kaksmetriseltä hujopilta." "No, ensi kerralla varmasti jo voitatte." NUORI SUOMI RY 13

14 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T TAVOITTEET Miksi tarvitsemme tavoitteita? Mikä on ryhmämme tärkein tavoite? Kuka asettaa tavoitteet? Mistä lapsia tulisi palkita? Tavoitteemme leikinomaisuuden, tasavertaisuuden, ilmapiirin ja käyttäytymisen suhteen?

15 TAVOITTEET L apsi tarvitsee tavoitteita kasvaakseen ja oppiakseen arvioimaan omaa toimintaansa. Tavoitteita tarvitaan, jotta tietäisimme minne ja millä tavalla haluamme mennä. Kuten Furman ja Ahola toteavat: "Mikään tuuli ei ole suopea ilman päämäärää seilaavalle laivalle." Ohjaa keskustelu määrätietoisesti tulevaan toisin tekemiseen, etsi ratkaisuja. Ongelmien syiden metsästäminen johtaa yleensä myös syyllisten etsimiseen ja syyttelyyn. Jos keskustelu jähmettyy menneisiin vaikeuksiin ja ongelmiin, se saattaa johtaa riitelyyn ja toisten ihmisten haukkumiseen. On hyvä pysähtyä miettimään yhdessä, miten me toivoisimme asioiden olevan. Ja kun asiat ovat toivotulla tavalla, niin mitä hyötyä siitä on lapselle, sinulle, minulle, valmentajille, seuralle..? Tai mitä etua lapselle on siitä, että hän urheilee? Tavoitteista puhuttaessa on syytä pyrkiä puhumaan tavoitekielellä: Mitä halutaan saada, mitä aloittaa ja mihin suuntaan ollaan menossa. Ongelmakieli on sitä, kun puhutaan, mistä halutaan eroon, mitä lopettaa ja mistä pois. Tavoitteista puhuminen on hyödyllisempää kuin ongelmien vatvominen. Käännä puhe mahdollisimman nopeasti tavoitekielelle. Kysy, mitä tulee ongelman tilalle, miten asiat ovat sitten, kun ongelmaa ei enää ole. Tavoitteista puhuminen on sitä, että yhdessä pysähdymme miettimään millaisella arvopohjalla me aikuiset ohjaus- ja valmennustyötämme lasten parissa teemme. Onko päämäärämme ensisijaisesti auttaa lapsia kasvamaan itseään arvostaviksi, vastoinkäymisiäkin kestäviksi, yhteistyökykyisiksi persooniksi, jotka aikuisina kykenevät elämään hyvää ja täysipainoista elämää? Vai onko hetkellinen voitto tärkeintä? Kiinnostaako meitä aikuisia lapsen etu ja tulevaisuus enemmän kuin oma kunnianhimo? Kiinnostaako meitä enemmän se, miltä lapsesta tuntuu, kuin mikä on lopputulos? Kysymmekö pelin jälkeen "voititteko" vai "oliko teillä kivaa"? Ongelmakieli: Emme halua lasten kiroilevan. Emme halua ketään kiusattavan. En halua lapseni istuvan vilttiketjussa. Emme halua "tiukkapipoista" valmennusta. Haluamme eroon kuppikuntaisuudesta. epäkohteliaisuus, epärehellisyys Tavoitekieli: Haluamme lasten puhuvan siistiä kieltä. Haluamme, että jokainen tuntee olevansa ok. Haluan lapselleni tasavertaisesti peliaikaa. Haluamme leikinomaisuutta ja iloa. Haluamme yhtenäisen ryhmän. kohteliaisuus, rehellisyys NUORI SUOMI RY 15

16 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Oliko teillä kivaa -kysymys antaa lapselle vapauden nauttia yrittämisestä ja epäonnistumisestakin. Hän oppii rohkeasti kokeilemaan rajojaan ja tietää kelpaavansa ihmisenä vaikka ei ponnistaisikaan kaikkein korkeimmalle. MEIDÄN TAVOITEEMME ON, ETTÄ KAIKKI JUNNUT OVAT INNOLLA MUKANA KAUDEN LOPUSSAKIN. Voititteko -kysymys ohjaa lapsen kehitystä kilpailumotivaation suuntaan. Hän oppii vertailemaan itseään muihin ja arvostamaan itseään suoritustensa mukaan. Tämä saattaa johtaa yrityksen puutteeseen epäonnistumisen pelon takia, voittamisesta ja suorittamisesta tulee pakko. Onko silloin kyse yrittämisen puutteesta vai onnistumisen uskon puutteesta? Haluammeko palkita ihmisenä kasvusta, yrittämisestä ja omien rajojen ylittämisestä, vai tukeeko palkitsemisjärjestelmämme kilpailua toisia vastaan? Huomioimmeko omien ennätysten rikkojan, joukkuehengen luojan, ryhmän ilopillerin, kauden kannustajan, tsemppipelaajan? Tarvitaanko lasten urheilussa ollenkaan paremmuusjärjestystä?

17 Kannattaisi myös miettiä, kuinka suhtaudumme kiusaamiseen? Puutummeko välittömästi kaikkeen kiusaamiseen keskustelemalla lasten kanssa? Vai onko kiusaamisesta kertominen edelleen "rollimista"? Syyllistämmekö lapsen, jolla on jo valmiiksi paha olla? Selkeästi sovitut toimintaohjeet helpottavat tältäkin osin yhteistoimintaa. Entä kilpailu- tai turnausmatkat toiseen kaupunkiin? Olisiko järkevämpää käyttää matkustamiseen kuluva aika mieluummin omassa seurassa, alueella tai kaupungissa harrastamiseen? Kannattaako matkustaa useita tunteja, jotta lapsi pääsee osallistumaan tai pelaamaan muutamaksi minuutiksi? Lapsille omalla alueella kisailu on varmaan yhtä hauskaa, tai hauskempaakin. Mikä on ryhmämme tavoite tapakasvatuksen suhteen? Millaista kieltä toivomme lasten käyttävän? Haluammeko heidän oppivan kohteliaiksi: kiittämään ja aukaisemaan oven toiselle, luovuttamaan istumapaikan vanhukselle? ON HELPOMPI ALOITTAA UUTTA KUIN LOPETTAA VANHAA! Haluammeko heidän oppivan ottamaan muut huomioon ja kohtelemaan kunnioittavasti vanhempia ihmisiä? Entä ympäristön huomioiminen, heitetäänkö roskat luontoon? Odotammeko ohjaajan olevan esimerkkinä? Toteutuuko ryhmässämme "mitä vaadit lapselta, tee se itse"? Kuka tavoitteet asettaa? Saavatko myös vanhemmat sanoa mielipiteensä (kyseessähän ovat heidän lapsensa) vai toteutetaanko seurassamme autoritaarista sanelupolitiikkaa valmentajan tai seuran johdon taholta? Entä olemmeko kysyneet lapsilta millaista harrastustoimintaa he haluavat? Ihmisten on yleensä helpompi sitoutua toimimaan tavoitteiden mukaisesti, kun he ovat itse päässeet vaikuttamaan niiden asettamiseen. NUORI SUOMI RY 17

18 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T ILMAPIIRI Millainen on hyvä ilmapiiri? Mitä hyvää meidän ryhmämme ilmapiirissä on? Miten sitä voisi vielä parantaa? Mitä hyötyä siitä on, että ilmapiiri on hyvä? Miten sinä voit vaikuttaa siihen? Saako kielteistä palautetta antaa?

19 YRITÄ SEURAAVALLA KERRALLA LAITTAA TUKIJALKASI PALLON VIEREEN, NIIN HYVÄ TULEE. ILMAPIIRI H yvä ilmapiiri, hyvä joukkuehenki on ratkaiseva tekijä oppimisen, viihtymisen ja hyvien tulosten kannalta. Usein ajatellaan, että se joko on tai ei ole hyvä, pohtimatta sen enempää, mistä se syntyy. Tässä joitakin ilmapiirin "rakennuspalikoita": Kommunikointi yleensä. Mitä enemmän ihmiset puhuvat keskenään toiminnasta ja tavoitteista sitä vähemmän tarvitsee olettaa asioita. Tieto kulkee ja kukaan ei tunne jäävänsä ulkopuolelle. Positiivinen puhe synnyttää positiivisia asioita. Myönteisiin asioihin keskittyminen ja niistä toisille kertominen tukee hyvää yhteistoimintaa. Huomion kiinnittäminen siihen, mikä on huonosti ja mitä ei osata, luo ilmapiiriä, jossa vallitsee ryppyotsaisuus. Huumori synnyttää hyvää oloa. Harrastaminen on mukavampaa hymy huulilla kuin hampaat irvessä. Avoimuus lisää tuttuutta ja ehkäisee kuppikuntien syntymistä. Tuttujen ihmisten kanssa yhdessäolo on helpompaa ja mukavampaa. Hyvässä ilmapiirissä uskalletaan myös sanoa, kun on paha olla. Rehellisyys ehkäisee selän takana puhumista. Jos asioista ja tunteista puhutaan suoraan, kenenkään ei tarvitse arvailla toisten ajatuksia ja olotiloja. TUET SITÄ, MIHIN KIINNITÄT HUOMIOSI, KIINNITÄ SIIHEN MIKÄ TOIMII! Kannustaminen ja kiitos tuntuvat hyviltä varmaan jokaisesta lapsesta ja aikuisesta. Ne lisäävät oppimista, suorituskykyä ja ryhmässä viihtyvyyttä. Ovatko yllä olevat asiat sitten jotakin sellaista, joiden kanssa aikuinen ihminen voi tehdä tietoisen valinnan? Haluatko sinä omassa toiminnassasi pyrkiä viljelemään huumoria, keskittymään positiivisista asioista puhumiseen, kertomaan mielipiteistäsi ja ajatuksistasi avoimesti ja rehellisesti sekä kannustamaan toisia? Jos edes muutama aikuinen valitsee omaksi tavoitteekseen myönteisyyden, niin voi olla, että ilmapiiri paranee. Kun yksi laittaa positiivisuuden pallon liikkeelle, se voi kasvaa pyöriessään. Myös lapset oppivat kielteisen tai myönteisen tavan nähdä ympäristöään meidän aikuisten antamasta mallista. Virheiden metsästys ja epäonnistumisista kertominen tukee ilmapiiriä, jossa harjoittelusta muodostuu pakonomaista suorittamista. Lapset alkavat pelkäämään epäonnistumista, eivätkä enää uskalla yrittää. Kielteinen palaute kutistaa kivan yhdessä tekemisen ja ryhmästä lähtijöitä alkaa olla enemmän kuin uusia tulijoita. Onko oikeastaan olemassa mitään sellaista tilannetta, jossa lapselle tarvitsee kertoa, että tuossa teit väärin? Vai voisimmeko päästä parempaan lopputulokseen kertomalla saman asian tulevan toivotun tekemisen kielellä? Onko hyödyllisempää sanoa "yritä seuraavalla kerralla laittaa tukijalkasi pallon viereen" kuin "tukijalkasi oli väärässä paikassa"? Ajattelepa itseäsi, kuinka valmis olet aikuisena menemään mukaan harrastukseen, jossa ei ole kivaa ja jossa sinulle toistuvasti kerrotaan, mitä teet väärin tai mitä et osaa? NUORI SUOMI RY 19

20 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T ESIMERKIN VOIMA Mikä vaikutus aikuisten mallilla on lapseen? Minkälainen ohjaaja on hyvä esikuva? Minkälaista mallia haluat lapsille näyttää?

21 ESIMERKIN VOIMA L apset ottavat esimerkkiä aikuisista koko ajan. Valmentajat, ohjaajat ja vanhemmat ovat esikuvia. Kun me aikuiset viljelemme puheissamme kiitosta ja kannustusta, lapset oppivat kannustamaan toisiaan. Kun keskitymme positiiviseen, opetamme lapsia kiinnittämään huomion siihen, mikä ihmisissä ja asioissa heidän ympärillään on hyvää. Kun puutumme lasten keskinäiseen toistensa haukkumiseen, ohjaamme lapsia kohtelemaan toisiaan kunnioittavasti. Hyvän yhteishengen luominen lähtee meidän aikuisten käyttäytymisestä. Reilu peli tarkoittaa myös sitä, että me aikuiset omalla esimerkillämme elämme sitä todeksi. Kun meillä on kivaa, lapsillakin on kivaa. Nauru tarttuu. Jos aikuiset epäurheilijamaisesti nimittelevät tuomaria, halventavat vastustajia ja käyttävät siivotonta kieltä, lapset oppivat tekemään samoin. Räyhääjät kasvattavat räyhääjiä. Jatkuvasti valittavat ja negatiiviset aikuiset siirtävät asenteensa lapsiin. Kiroilemaan opitaan matkimalla. Rauhattomuus ja hermostuneisuuskin tarttuvat. Monella ohjaajalla ja vanhemmalla on muistissaan oma urheiluura ja huutavan valmentajan malli. Autoritääriseen valmennustyyliin kuului urheilijoiden haukkuminen ja yksipuolinen sanelupolitiikka, ikään kuin kunnon harjoitukset vaatisivat synkkiä ilmeitä ja veren makua suussa. Tuon mallin siirtyminen edelleen sukupolvelta toiselle on saatava katkaistuksi. Jokainen urheilutoiminnassa mukana oleva tietää, että tuomarin haukkuminen ei ole reilua ja urheilullista käytöstä. Ja kuitenkin sitä kuulee kenttien laidoilla melko usein. Uskotko sinä, että tuomari haluaa tieten tahtoen tuomita väärin tai olla muuten epäoikeudenmukainen? Oletettavasti jokainen heistä pyrkii hyvään ja haluaa tehdä parhaansa. Joskus kentällä pelaava lapsi joutuu hyvin hämilleen, koska hän kuulee usean eri aikuisen huutelemia ohjeita, eikä tiedä mitä niistä noudattaisi. Olisiko syytä tehdä selkeä tehtäväjako valmentajan ja vanhempien välillä? Valmentajan tehtävä on pelin tai kilpailun ohjaaminen ja vanhempien rooli on ennen kaikkea kannustaa. Entä olemmeko me aikuiset esikuvina rehellisiä ja uskottavia? Ovatko sanamme ja tekomme sopusoinnussa keskenään? Vaadimmeko lapsilta enemmän kuin itseltämme? Voimmeko opettaa lapsia kannustamaan toisiaan, jos itse huutelemme negatiivisia viestejä? Voimmeko vaatia lapsilta siistiä kielenkäyttöä ja urheilullista käytöstä, jos itse emme kykene olemaan malleina? KATSO SIVULLE! TEE SE ITSE! SYÖTÄ PEKALLE! TUOMARI ON NUIJA! SE MITÄ OLET, PUHUU PUOLESTASI NIIN KOVAA, ETTÄ EN KUULE MITÄ SANOT! NUORI SUOMI RY 21

22 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T SAVUTTOMUUS JA PÄ IHTEET Kuuluvatko tupakka ja alkoholi lasten urheiluun? Minkälaista mallia haluamme näyttää? Kuka saa polttaa ja missä? Kuka lasten tupakointiin puuttuu ja miten? Saako seuran tilaisuuksissa olla päihtyneenä?

23 SAVUTTOMUUS JA PÄ IHTEET K eskustelu suhtautumisesta tupakkaan ja alkoholiin saattaa nostaa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Siksi on hyvä korostaa, että sovitte pelisäännöistä päihteiden osalta silloin, kun toimitte urheiluseuran järjestämissä tilaisuuksissa lasten ja nuorten kanssa. Liikkuvalla lapsella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömyyteen ollessaan mukana organisoidussa urheilutoiminnassa. On kokonaan eri asia, mitä kukin aikuinen tekee kotonaan ja omalla vapaa-ajallaan. Lapsi oppii matkimalla. Tupakan, nuuskan, huumeiden ja alkoholin käytön suhteen me aikuiset olemme malli. Olemme vastuussa siitä, millaista päihdekulttuuria siirrämme sukupolvelta toiselle. On syytä pysähtyä miettimään, miten suhtaudumme tupakointiin urheilutalon rappusilla tai kentän laidalla. Entä huippu-urheilijoiden antamaan nuuskaamisen ja juovuksissa juhlimisen malliin? Keskustelua on syntynyt myös siitä, onko olutvalmistaja sopiva sponsori lasten urheilutapahtumiin. Sopiiko olutteltta ikäkausikilpailuihin ja junioriturnauksiin? Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan (Rimpelä ym. 1997) 12 -vuotiaista pojista 33 % ja tytöistä 24 % on kokeillut tupakkaa. 14 -vuotiaista tupakkaa kokeilleita on jo yli 60 prosenttia, vaikka lain mukaan tupakan myyminen alle 18- vuotiaille on kiellettyä. Kun joku lapsijoukossa alkaa polttaa, niin yleensä hän vetää muita mukaansa. Keskimäärin 20 prosenttia 8-9-luokkalaisista on kokeillut huumeita. Huumeiden kokeilun kynnys on huomattavasti alhaisempi niille, jotka jo osaavat polttaa tupakkaa. Kuuluuko lasten tupakointiin puuttuminen meille jokaiselle? Huumeiden käyttö on yleistymässä. Mitä yleisempiä huumeista tulee sitä "tavallisemmat" ja useammat nuoret niitä kokeilevat. Monet "koukkuun" jääneet nuoret ovat vain sattumalta osuneet paikalle, kun joku on ehdottanut kokeilua. Kukaan ei voi etukäteen ennustaa, kenelle riippuvuus syntyy. Kukaan narkomaani ei ole halunnut tulla narkomaaniksi. Aloittaessaan heistä jokainen on uskonut hallitsevansa huumeiden käytön ja jokainen narkomaanin vanhempi on uskonut, ettei asia koske hänen lastaan. Stakesin kouluterveystutkimuksen (Rimpelä ym. 1996) mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana vuotiaiden alkoholinkäyttö on kaksinkertaistunut. Kahdeksasluokkalaisista 40 prosenttia hyväksyy humalan kerran viikossa. Joka viides kahdeksasluokkalainen oli ollut tosi humalassa 4 kertaa tai useammin, vaikka laki kieltää alkoholin myymisen alle 18- vuotiaille. Yhteiskunnasamme lapset ja nuoret ovat tottuneet hakemaan mielihyvää tupakasta ja päihteistä. Humalahakuinen alkoholin käyttö on yleistä ja jopa sankarillista. Nuoret ovat oppineet, että tupakka, nuuska ja alkoholi ovat osa urheilua ja normaalia sosiaalista kanssakäymistä. Suomalaisessa kulttuurissa on "normaalia" olla juovuksissa ala-ikäisenä, selvin päin olemista joutuu selittelemään. Voisiko lasten liikunnassa vallita sellainen kulttuuri, jossa savuttomuus ja alkoholittomuus on oletusarvo? Lapsen elimistö ei kestä alkoholia, myrkytysriski on hyvin suuri. Lapsen aivot ja keskushermostojärjestelmä, samoin tunneelämä, seksuaalivietti ja itsesuojeluvaisto ovat vasta kehittymässä. Lapsella ja nuorella ei ole aikuisen suojajärjestelmiä ja tajuntaan vaikuttavat kemialliset aineet sotkevat pahoin lapsen kasvua ja kehitystä. NUORI SUOMI RY 23

24 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Lapsilla alkoholin haitat moninkertaistuvat ja riippuvuus syntyy helpommin. Tutkimuksen mukaan päihderiippuvuuden kehittyminen on todennäköisempää, mitä aikaisemmin päihteiden käytön kokeilut aloittaa. Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Dopamiinin vapautuessa ihminen tuntee mielihyvää. Urheilu, mukava yhdessäolo, seikkailu, auringonpaisteesta nauttiminen samoin kuin fyysinen läheisyyskin tuottavat myös dopamiinia. Liikunta on luonnollisen mielihyvän lähde, elämästä opitaan nauttimaan ilman kemiallisia aineita. Liikkuva lapsi oppii myös, että "kun mieli on väsynyt kannattaa rasittaa ruumista". Hän oppii säätelemään psyykkistä tasapainoaan, purkamaan pahaa oloa terveellä fyysisellä tavalla. Minkälaisia elämäntapoja teidän seurassanne halutaan opettaa? Käytännön ratkaisut vaihtelevat laidasta laitaan. Pieksämäkeläisellä ratsastustallilla tupakkapaikka laitettiin tunkion viereen ja helsinkiläisessä jalkapalloseurassa sovittiin, että kukaan ei polta kentän laidalla. Lappeenrantalainen jääpalloseura teki päätöksen, että seuran tilaisuuksissa ei myydä tupakkaa eikä alkoholia. Samaan aikaan erään toisen seuran valmentaja lähti kaljoille 15-vuotiaiden junioreiden kanssa. Voisiko päihteetön elämä olla todellinen vaihtoehto alle 18- vuotiaille? Voisimmeko me aikuiset lasten ja nuorten kanssa seuran tilaisuuksissa ollessamme näyttää esimerkkiä ja nauttia elämästä myös ilman tupakkaa ja alkoholia? Keskustelemmeko lasten kanssa tupakan, nuuskan, huumeiden ja alkoholin käytön haitoista? Haastammeko heidät pohtimaan ja korostammeko heidän omaa vastuutaan? MITÄ ISOT EDELLÄ, SITÄ PIENET PERÄSSÄ!

25 LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua tasavertaisesti muiden kanssa Oikeus osallistua urheiluun oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti Oikeus osallistua urheiluun vapaaehtoisesti, lahjakkuudesta riippumatta Oikeus savuttomaan ilmaan Oikeus ilmaista mielipiteensä ja halunsa Oikeus kaikkien tunteiden ilmaisemiseen Oikeus reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen Oikeus aikuiseen ohjaajaan, turvalliseen vanhempaan Oikeus saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta Oikeus osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa Oikeus menestyä oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Oikeus oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla Oikeus tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, urheilumenestyksestä riippumatta NUORI SUOMI RY 25

26 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T Nurmon Jymyn D-tyttöjen vanhemmille Tässä kutsumalli, jota voit soveltaa omaan käyttöösi, kun haluat kutsua lasten vanhemmat mukaan Pelisääntökeskusteluihin. Voit luonnollisesti suunnitella myös ihan oman kutsukirjeen. Ohessa myös valmis kutsupohja Tule vaikuttamaan Nurmon Jymyn D-tyttöjen lentopalloharjoitusten ja otteluiden pelin henkeen! Saavatko meillä kaikki pelata yhtä paljon? Onko toiminta tyttäresi mielestä innostavaa ja hauskaa? Miten sinä vanhempana voit kannustaa lastasi hänen lentopalloharrastuksessa? Voimmeko me kaikki vanhemmat ja ohjaajat yhdessä sopia omista Pelisäännöistämme lastemme parhaaksi? Tule mukaan keskustelemaan ja sopimaan joukkueemme Pelisäännöistä. Olemme mukana valtakunnallisessa Nuoren Suomen käynnistämässä Operaatio Pelisäännöt -kampanjassa. Operaation tavoitteena on synnyttää keskustelua seuroissa ohjaajien ja lasten vanhempien kanssa lasten urheilun Pelisäännöistä. Tule nyt mukaan pohtimaan meidän ryhmämme toiminnan sisältöä ja vaikuttamaan siihen, minkälaisessa ilmapiirissä lapsesi harrastaa lentopalloa. Keskustelutilaisuus järjestetään Tiistaina klo Nurmon Urheilutalolla Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Matti Mikkonen Nurmon Jymy 12-vuotiaiden valmentaja Pekka Laaksonen Nurmon Jymy joukkueenjohtaja HUOM! Tässä tilaisuudessa ei ole tarkoitus jakaa töitä eikä pohtia, miten voisimme kerätä rahaa lasten harrastukseen.

27 TOIMINTAOHJEET Miten toimit ennen Pelisääntö keskusteluja? 1 Sovi kuka toimii Pelisääntökeskustelun vetäjänä. Keskustelun vetäjänä voi toimia esim. ryhmän ohjaaja / valmentaja, joukkueenjohtaja, joku lasten vanhemmista, seurasi nuorisopäällikkö tai joku muu sopiva henkilö. 2 Mikäli keskustelun vetäjä haluaa Pelin Henki -vinkkivihon lisäksi lisäkoulutusta, niin ota yhteys oman alueesi SLU:n aluetoimistoon ja kysy koulutusta Pelisääntökeskustelujen vetämiseen. Yhteystiedot löydät vinkkivihosta. 3 Varaa paikka keskustelulle ja lähetä vanhemmille kutsut tilaisuudesta. Ohessa kutsumalli, jota voit halutessasi hyödyntää tehdessäsi omaa kutsua vanhemmille. 4 Ohjaajan kannattaa käydä lasten kanssa oma Pelisääntökeskustelu, jossa ohjaaja ja lapset sopivat omat Pelisäännöt ryhmälle ja täyttävät oman Pelisääntötaulun. Ohjaaja voi tuoda lasten Pelisääntötaulun mukana vanhempien kanssa käytävään keskustelutilaisuuteen ja kertoa heille, mitä lapset ovat sopineet. Mitä kannattaa muistaa Pelisääntö keskustelujen jä lkeen 1 Palauta keskustelutilaisuudessa täyttämänne sopimuspaperin kopio-osa Nuoreen Suomeen. Nuoren Suomen osoite on: Radiokatu 20, Helsinki. Fax: (09) Lähetä myös ohjaajan, valmentajan, huoltajan ja joukkueenjohtajan yhteystietopaperit Nuori Suomeen. Nämä henkilöt pääsevät mukaan valtakunnalliseen Pelisääntöklubiin. Pelisääntöklubilaiset tulevat saamaan Nuorelta Suomelta klubietuja sekä säännöllisesti tietoa lasten liikuntaan liittyvistä asioista. 3 Seuraa kauden aikana, että yhdessä sopimianne Pelisääntöjä noudatetaan. 4 Uusikaa keskustelutilaisuus aina uuden kauden alkaessa tai tarvittaessa aiemminkin. Lisätietoja Operaatio Pelisäännöistä saat Nuoresta Suomesta Eija Alajalta, puh. (09) , tai Riitta Seppälältä, (09) , NUORI SUOMI RY 27

28 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T KIITOKSET T ämän Pelin Henki -vinkkivihkon teksti on syntynyt yhteistyössä 6 kertaa kokoontuneen seuraryhmän kanssa. Eija Alaja, Liisa Ahlqvist, Kirsti Bergsten, Sanna Heino, Sirkku Jäntti, Jari Kinnunen, Pirkko Naukkarinen, Kari Niemi-Nikkola, Tiina Paasikunnas, Seppo Rehunen, Riitta Seppälä ja Jani Vaskola tekivät ison työn lukemalla, ideoimalla ja kommentoimalla materiaalia kirjoitusprosessin aikana. Eri koulutustilaisuuksissa lukuisa joukko lajiliittojen ja alueiden nuorisovastaavia antoi arvokkaita vinkkejä ja kommentteja. Sisältöön vaikuttivat omalla ammattitaidollaan myös Päivi Frantsi ja Pekka Holm. Heidi Johanssonilta sain monia hyviä korjausehdotuksia. Ystäväni Lea ja Heli Holopainen sekä Leena Korhonen vaikuttivat omalta osaltaan tekstin lopulliseen muotoon. Kiitos kaikille hienosta yhteistyöstä. Hyvin suuri kiitos kuuluu myös Malmin Palloseuran pelaajien vanhemmille ja valmentajille, joiden kanssa käymieni keskustelujen vaikutus tämän materiaalin syntyyn oli erittäin merkittävä.

29 L ä hteitä ja oheiskirjallisuutta Ahola, Tapani - Furman, Ben: Reteaming. Lyhytterapia-instituutti Oy, Helsinki Nykänen, Hannele: Lapsikeskeinen urheilu ja liikunta. Nuori Suomi, Lappeenranta Dahl, Päivi - Hirchovits, Tanja: Tästä on kyse -tietoa päihteistä. YAD - Youth Against Drugs ry, Helsinki Frantsi, Päivi - Närhi, Ani: Psyykkisen valmennuksen perusteet. Nuori Suomi, Helsinki 1994 Goleman, Daniel: Tunneäly. Otava, Keuruu Rimpelä, Arja - Rimpelä, Matti - Vikat, Andres - Ahlström, Salme - Huhtala, Heini - Lintonen, Tomi: Nuorten terveystapatutkimus, tupakointi ja päihteet. Stakes, Helsinki Rimpelä, M. - Luopa, P. - Jokela, J. - Liinamo, A. - Siivola, M: Kouluterveystutkimus. Stakes, Helsinki Juul, Jesper: Viisas lapsesi. Otava, Keuruu Ringom, Björn: Ajattele positiivisesti. Atena, Jyväskylä Karvinen, Jukka - Hiltunen, Pentti - Jääskeläinen, Leena: Lapsi ja urheilu. Otava, Keuruu Tahkokallio, Keijo: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa. WSOY, Juva Keltikangas- Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto. WSOY, Juva Niemi-Nikkola, Kari: Lapseni urheilee. Nuori Suomi, Helsinki Uusikylä, Kari: Isät meidän, luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. WSOY, Juva Vuorinen, Ilpo: Tuhat tapaa opettaa. Resurssi, Vammala NUORI SUOMI RY 29

30 OPERAATIO PELISÄÄNNÖ T JOKAISELLA URHEILUSEURASSA LIIKKUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS LEIKINOMAISUUTTA KOROSTAVAAN TOIMINTAAN JA TASAVERTAISEEN KOHTELUUN.

31

32

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA 1 LIITE 1, VALMENTAJILLE LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lukijalle... 4 LAPSI JA LIIKUNTA... 5 VANHEMMAN ROOLI... 6 LEIKINOMAISUUS... 10 TASAVERTAISUUS... 14 TAVOITTEET... 18 ESIMERKIN VOIMA...

SISÄLLYS. Lukijalle... 4 LAPSI JA LIIKUNTA... 5 VANHEMMAN ROOLI... 6 LEIKINOMAISUUS... 10 TASAVERTAISUUS... 14 TAVOITTEET... 18 ESIMERKIN VOIMA... PELIN HENKI SISÄLLYS Lukijalle... 4 LAPSI JA LIIKUNTA... 5 VANHEMMAN ROOLI... 6 LEIKINOMAISUUS... 10 TASAVERTAISUUS... 14 TAVOITTEET... 18 ESIMERKIN VOIMA... 22 SAVUTTOMUUS JA PÄIHTEET... 24 PELISÄÄNTÖSOPIMUS...

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta Puhtain Purjein Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta Et ole todellinen voittaja, mikäli voittaessasi olet menettänyt muiden kilpailijoiden kunnioituksen. Paul Elvström, nelinkertainen

Lisätiedot

LUKIJALLE KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO LAPSI JA LIIKUNTA EETTISYYS RATKAISEVA ILMAPIIRI. Viihtyminen. Leikinomaisuus. Tasavertaisuus.

LUKIJALLE KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO LAPSI JA LIIKUNTA EETTISYYS RATKAISEVA ILMAPIIRI. Viihtyminen. Leikinomaisuus. Tasavertaisuus. SISÄLLYS LUKIJALLE KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO LAPSI JA LIIKUNTA EETTISYYS RATKAISEVA ILMAPIIRI Viihtyminen Leikinomaisuus Tasavertaisuus Esimerkin voima HARJOITUKSET, KILPAILUT JA PELIT Tavoitteet Lapsikeskeisyys

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013 Yhteisillä toimintaperiaatteilla ja säännöillä varmistetaan kaikkien mahdollisuudet tehokkaaseen harjoitteluun. Säännöt auttavat positiivisen ilmapiirin ylläpitämistä joukkueissa. Tärkeää on, että nuorille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013 5.9.2013 Tuija Nikkanen Pelaajakysely yhteenveto kevät 2013 Seurakysely pelaajille ikäluokat B-00 Vastaajia 42 pelaajaa Vastaaja määrät: Pelaajakysely yhteenveto kevät

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella 1 / 10 -tason yleiskuvaus, kaikille lajeille sama, kuvattu tarkemmin Sinettiseuran laatukäsikirjassa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

LUKIJALLE KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO NUORI KASVAVANA YKSILÖNÄ EETTISYYS ILMAPIIRI. Viihtyminen. Ilo ja leikki. Tasavertaisuus. Palautteen antaminen

LUKIJALLE KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO NUORI KASVAVANA YKSILÖNÄ EETTISYYS ILMAPIIRI. Viihtyminen. Ilo ja leikki. Tasavertaisuus. Palautteen antaminen SISÄLLYS LUKIJALLE KESKUSTELUTILAISUUDEN RUNKO NUORI KASVAVANA YKSILÖNÄ EETTISYYS ILMAPIIRI Viihtyminen Ilo ja leikki Tasavertaisuus Palautteen antaminen TOIMINTATAVAT Yksilökeskeisyys ja yhteisöllisyys

Lisätiedot

SEURATIEDOTE / ELOKUU 2005

SEURATIEDOTE / ELOKUU 2005 31.8.2005 SEURATIEDOTE / ELOKUU 2005 SEUROJEN YHTEYSTIEDOT PELISÄÄNNÖT LISENSSIT RINGETTELIITON ALAISET TURNAUKSET KAUDELLA 2005-2006 HAE TUKEA LASTEN JA NUORTEN RINGETTEEN LIITON UUDET HENKILÖT HYVÄÄ

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen 1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja

Lisätiedot

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot 1 YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

www.vantaansalamat.fi www.facebook.com/pages/vantaan-salamat Twitterissä: @VantaanSalamat Instagram: @vantaansalamat

www.vantaansalamat.fi www.facebook.com/pages/vantaan-salamat Twitterissä: @VantaanSalamat Instagram: @vantaansalamat www.vantaansalamat.fi www.facebook.com/pages/vantaan-salamat Twitterissä: @VantaanSalamat Instagram: @vantaansalamat Urheilukouluinfo Kuullaan seuran toiminnasta Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri S E U R A: Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot