Tampereen. seudun. luonto. Kevätnumero. TYSYN uusi hallitus esittäytyy Liito-oravien kohtalonhetket Luonnonsuojelun talonmies Kevätretki kutsuu 1/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen. seudun. luonto. Kevätnumero. TYSYN uusi hallitus esittäytyy Liito-oravien kohtalonhetket Luonnonsuojelun talonmies Kevätretki kutsuu 1/2005"

Transkriptio

1 Tampereen seudun luonto 1/ vsk Kevätnumero TYSYN uusi hallitus esittäytyy Liito-oravien kohtalonhetket Luonnonsuojelun talonmies Kevätretki kutsuu s. 4-5 s. 6-8 s. 9 s. 13

2 1/ vsk Tampereen seudun luonto TYSY on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Jäseneksi liittymällä saat Tampereen seudun luonto- ja Luonnonsuojelija-lehdet. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Aineisto lehteen mennessä päätoimittajalle joko sähköpostilla tai postitse. Jäsenlomakkeet Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto Varastokatu TAMPERE Puh Verkkolomake Jäsenmaksut vuonna 2005 varsinainen jäsen 25,50 euroa perheenjäsen 8,50 euroa kannatusjäsen 50 euroa Osoitteenmuutokset Luonnonsuojelija-lehden palvelukortilla tai Ilmoitushinnat 2005 Takakansi (mv) 170 euroa 1/1 sivu (mv) 127 euroa 1/2 sivu (mv) 68 euroa 1/4 sivu 43 euroa Rivi-ilmoitus (mv) 1,5 e /rivi Irtomainos lehden väliin 85 euroa 3 Uuden puheenjohtajan esittely 3 Kevään tapahtumia 4-5 Uusi hallitus esittäytyy 6-8 Liito-oravan uhanalaistumishistoria 8 Siivoustalkoot Myllypurossa 9 Luonnon talonmies Kevätkokous ja lepakkoluento Uutispaloja 13 Julkilausuma 13 Kevätretket Keuruulle ja Lahtualle YK ja kestävän kehityksen vuosikymmen 15 Vaikuttajan vinkit Kaavoituksen kompromissit 17 Metsävetoomus 18 Kasvillisuustietoa Tohlopista Tarinaa Lapista 20 Tule Metsäkeikalle TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/2005 Ilmestyy 2 kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Minna Santaoja, ULKOASU Tiina Kaivo-oja TOIMITUS Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat PAINOPAIKKA Eräsalon Kirjapaino Oy JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY, Varastokatu TAMPERE PAINOSMÄÄRÄ 1600 kpl. Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n virallista kantaa. Kannen kuva: Nina Nygren, juliste: Seppo Leinonen Metsävetoomus 2005, 2

3 tampereen seudun luonto 1/2005 Luonnonsuojelupiirille uusi puheenjohtaja Nimeni on Aulikki Laine ja olen toiminut Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajana tämän vuoden alusta alkaen. Olen 30-vuotias biologi, valmistunut kaksi vuotta sitten Helsingin yliopistosta systemaattis-ekologisen kasvitieteen laitokselta. Ympäristönsuojelun ja biologian aloilla minua eniten kiinnostavat suot, metsät ja ympäristökasvatus. Tällä hetkellä olen työttömänä, minkä vuoksi aikaa jää puheenjohtajan tehtävän hoitamiseen. Asun Oriveden Eräjärvellä kohta nelivuotiaan Tuukka-poikani, paimensukuisen lapinkoira Ninnin ja kahden suomenhevosen kanssa. Tekemistä näiden hoidokkien kanssa riittää. Hevosten kanssa harrastamme ratsastusta ja ajoa, tamma harjoittelee myös työhevosen uraa. Olen muuttanut Pirkanmaalle neljä ja puoli vuotta sitten. Sitä ennen asuin Helsingin seudulla, jossa olin Helsingin yliopiston biologian opiskelijoiden Symbioosi ry:n ja Luonto-Liiton toiminnassa mukana. Luonto-Liitossa toimin jonkin aikaa Venäjän metsä-projektin koordinaattorina ja olen muutenkin pyörinyt kohtalaisen paljon Venäjän luonnossa. Luonnonsuojelupiirin toimintaa jatkamme samaan malliin kuin aikaisemminkin, suurta muutosta puheenjohtajan vaihtuminen tuskin tuo mukanaan. Tänä vuonna keskitymme lähinnä järjestöjen yhteiseen metsävetoomuskampanjaan ja suoprojektiin, jolla pyrimme kartoittamaan turvetuotannon uhkaamia soita Pirkanmaalla. Pirkanmaan lintutornit ja luontopolut -oppaan päivitys pyritään saattamaan loppuun tämän vuoden puolella. Uhanalaisista lajeista susi on saanut paljon huomiota. Lisäksi pyöritämme jo vakiintunutta toimintaa, kuten lintu- ja syysretki, Seitsemisen talkoot ja perheleiri Helvetinjärven kansallispuistossa. Suuren työmäärän vaativat tietysti lukuisat muistutukset ja valitukset ajankohtaisista aiheista. Ottakaa arkailematta yhteyttä, jos tulee kysyttävää tai kommentoitavaa tai olette kiinnostuneet ottamaan osaa piirin toimintaan. Puh. nro: ja sähköposti: Tysyn tapahtumia Haluatko vaikuttaa maankäytön suunnitteluun? * ke 4.5. kaavoitusluento, ympäristötietokeskus Moreenia klo (Huom. paikka, ei siis Vanha kirjastotalo kuten Luonnonsuojelijassa virheellisesti luki) * la 7.5. kaavoituskierros ajankohtaisiin maankäyttökohteisiin klo 9-15, lähtö Keskustorilta Kaavatietoutta ke 4.5. jakavat Tampereen kaupungilta Kaarina Kivimäki ja Satu Kiveliö-Lukka. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Markus Laine kertoo esimerkkejä väitöskirjastaan Ympäristökysymys ja aseveliakseli sekä liikenneosayleiskaavaa koskevasta tutkimuksestaan. Seuraavan lauantain kiertoajelulla oppaina toimivat Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin Kaija Helle sekä Markus Laine. Matkataan luennolla opiskeltuihin kohteisiin sekä muuallekin: Vuores, Kauppi-Tasanne, linja-autoasema tai värjäämö, Sorila, Aakkulan golfkenttä, Iidesjärvi. Etukäteen toimitettavan materiaalin ja kuljetusjärjestelyjen vuoksi pyydämme kiinnostuneita ilmoittautumaan Juha Lehmusnotkolle mennessä joko puhelimitse tai sähköpostilla Kaavaluento ja -kierros ovat maksuttomia. Kierrokselle omat eväät ja säänmukainen ulkoiluvarustus. 3

4 Tysyn hallitus 2005 esittäytyy Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitus valitaan vuosittain syyskokouksessa. Hallitus pyörittää yhdistyksen toimintaa: ilman hallitusta ei retkiä järjestettäisi, jäsenkirje ei kolahtaisi postiluukusta eikä yksikään lausunto tulisi kirjoitetuksi. Seuraavassa nykyiset tysyaktiivit kertovat itsestään. Tysyyn mahtuu monenlaisia ihmisiä ja toiminta muodostuu aina tekijöidensä näköiseksi. Kerromme itsestämme siksi, että Sinäkin rohkaistuisit mukaan yhdistyksen toimintaan. Toisaalta jäsenistöllä on oikeus tietää, ketkä teidän ääntänne käyttävät. Jäsenet Noora Vikman p Juha Lehmusnotko p Katri Laihosalo Taloudenhoitaja p Kirsti Raulo Sari Poutiainen p p Milla Hilli-Lukkarinen p Puheenjohtaja Minna Santaoja p Varajäsenet Kirsi Järvinen p Marja Pärri Minna Olen kohta kolmekymppinen ympäristöpolitiikan opiskelija, pian hallintotieteiden maisteri. Ensimmäiseltä koulutukseltani olen ympäristönsuojelutekniikan insinööri. Tulin mukaan Tysyn toimintaan kolmisen vuotta sitten, ensin tekemään yhdistyksen lehteä ja jäsenkirjettä, sitä kautta hallitukseen ja nyt puheenjohtajaksi. Tysyyn tullessani kapinoin yhdistyksen byrokraattisuutta vastaan, se tuntui vieraalta kun olin ollut mukana mm. Maan ystävien vapaamuotoisissa kokoontumisissa. Olen kuitenkin ymmärtänyt että järjestelmällisyydestä on hyötyä yhdistyksen toiminnan seuraamisessa ja kehittämisessä, ja toisaalta meitä siihen velvoittavat yhdistyslaki ja Suomen luonnonsuojeluliiton puolivirallinen asema valtakunnan tasolla. Liitto ei kuitenkaan rajoita paikallisyhdistysten toimintamuotoja - liitossa on monenlaista toimintaa poliitikkojen lobbaamisesta mielenosoituksiin. Byrokraattisuus ei siis tarkoita kaavoihin kangistumista. Tysyn keskeinen toimintamuoto on lausuntojen antaminen maankäytöstä, ja tämä edellyttää paikallistuntemusta sekä luonnon- ja lajintuntemusta. Yhdistyksen syyskokouksessa 2004 saimme hallitukseen mukaan monia uusia ihmisiä ja esittelykierrosta käydessämme hämmästelin, kuinka monipuolista asiantuntemusta Tysyn jäsenistöstä löytyy. Tämä kannusti minua ryhtymään puheenjohtajaksi: kun hallituksessa on muutama lajintuntemusta omaava biologi, voin tukeutua heidän asiantuntemukseensa ja keskittyä itse hallintobyrokraatin tehtäviin. Teemme lausuntojen laadinnassa myös yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Tysyn ohella olen aktivoitunut eläinsuojelukysymyksissä ja pyrkinyt herättämään keskustelua Tampereen yliopiston eläinkoelaboratorion laajennuksen tarpeellisuudesta. Sitä kautta tutuiksi ovat tulleet paikalliset eläinsuojeluaktiivit. Paikallista järjestökenttää ja sen toimintamahdollisuuksia koskee myös työn alla oleva pro gradu -työni. Järjestöissä puuhailu on mielekästä, mutta elannon hankkiminen sitä kautta näyttää melko hankalalta. Ehkä maisteriksi valmistuttuani jatkan opintoja apurahatutkijana ja omistan vapaa-aikani edelleen järjestötyölle. Tysyssä haluan pitää kiinni perinteistä ja toisaalta uudistaa ja ajanmukaistaa toimintaa. Erityisen lähellä sydäntäni on viestinnän kehittäminen liiton, piirin ja yhdistyksen välillä ja toisaalta yhdistyksen hallituksen ja jäsenistön välillä. Toivottavasti onnistun puheenjohtajana pyörittämään yhdistystoimintaa, jonka jäsenet kokevat mielekkääksi. Juha Olen koulutukseltani biologi ja syntyisin Nokialta, nykyään asun Raholassa. Olen täysi noviisi järjestötoi- 4

5 tampereen seudun luonto 1/2005 minnassa, mutta opin koko ajan lisää Tysyn toimintatavoista. Syy, minkä takia hakeuduin toimintaan mukaan, selviää parhaiten jos lainaan erään elokuvaohjaajan sanoja: Huoli energiaksi ja huolesta pois. Katri Olen Katri, 39 v. ja hallintotieteiden maisteri pääaineena ympäristöpolitiikka. Opiskelin kymmenisen vuotta töiden ohella ja valmistuin lopulta viime keväänä. Tysyssä olen hoitanut talkoiden ja retkien järjestelyitä mm. jo useita vuosia Myllypuron siivoustalkoita. Kesäisin vapaa-aika kuluu mökkeillen Ruovedellä ja muutaman kesälomaviikon veneilemme Näsijärven ylävesillä. Kirsi Olen 28-vuotias vastavalmistunut biologi. Laajaan ympäristöalan tutkintooni kuuluu pääaineeni ympäristöekologian lisäksi eläintieteen ja ympäristöasioiden yhteiskunnallisen hallinnan, kuten ympäristöpolitiikan, opintoja. Olen uusi tysyläinen ja entinen aktiivinen opiskelijavaikuttaja. Muutin Tampereelle viime vuonna Helsingistä. Tysyn toimintaan tulin mukaan, koska järjestötoiminta on kivaa, ja haluan vaikuttaa ympäristömme tilaan sitä parantaen. Tysyn toiminta tarjoaa minulle loistavan tilaisuuden tutustua uuteen kotikaupunkiini muun muassa kaavoituksen ja retkien kautta. Milla Olen kolmekymppinen maisteri, joka tällä hetkellä hoitaa kotona pikkuista Lumi Lilja-tyttöä. Aiemmin Jyväskylässä asuessani kuuluin paikallisen Luonnonsuojeluyhdistyksen hallitukseen ja pidin kovasti yhdistyksen harrastamasta positiivishenkisestä luonnon ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Niinpä Tampereelle muutettuani otin yhteyttä Tysyn hallitukseen ja mukaan porukkaan liityin virallisesti vuoden -05 alusta. Toiminta on heti iloisesti yllättänyt aktiivisuudellaan ja pyrin olemaan mukana erityisesti koulutus- ja retkitoiminnassa. Koulutukseltani olen biologi ja ammatillista erityisalaani ovat luontotutkimukset, maisematason ekologia ja paikkatiedon hyödyntäminen ympäristötutkimuksessa. Tysyn sihteerinä ja tänä vuonna toimin yhdistyksen varapuheenjohtajana. Lisäksi olen mm. järjestänyt retkiä, kirjoittanut maankäyttö- ja liikenneasioihin liittyviä mielipiteitä sekä juttuja Tysyn lehteen. Yhdistystoiminta on kietonut minut tiiviisti pikkusormensa ympärille. Koen, että Tysystä löytyy monenlaista mielekästä toimintamuotoa. Tysyn lisäksi puuhailen myös Luonto-Liiton Hämeen piirissä. Viime syksynä toteutui haaveeni ympäristöalan opintojen jatkumisesta kun aloitin ympäristöpolitiikan opiskelun Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltani olen ympäristönhoitaja. Ympäristöalalta löytyy monen monta mielenkiintoista aihealuetta, mutta lähiaikoina mielenkiintoni on kohdistunut mm. metsiensuojeluun, maankäyttö- ja kaavoituskysymyksiin sekä ympäristökasvatukseen. Ympäristöasioilta liikenevän aikani käytän mielelläni mm. marsujen hoitamiseen, luonnossa liikkumiseen, musiikin kuunteluun, elokuvien katseluun ja liikkumiseen. Noora Kahdeksan vuotta sitten otin tukikohdakseni tarkkailla maailmaa petsamolaisen puutalon yläkerrasta käsin. Paljasjalkaisen tamperelaisen juureni tuntuvat kasvavan edelleen kohinalla kohti syvyyksiä. Kaupin metsä ja uimarannat ovat lähellä. Litukan siirtolapuutarhan vehreyteenkin on vain 50 metriä matkaa. Harjoittelen urbaanilla palstallani lähiruoan viljelyä aina lumisateen häivetessä, vaikka sen antimilla ei ihan vielä nälkä lähdekään. Monenlaisen musiikin soittaminen ja kuunteleminen ravitsee omalla tavallaan. Vapaa-aikani täyttää vielä etnomusikologian jatkoopiskelu Tampereen yliopistossa. Tutkimustyökseni olen kuunnellut eurooppalaisia ääniympäristöjä. Kun yhteisen ympäristömme akustisten ja inhimillisten reviirirajojen ihmettely teoriassa kävi riittämättömäksi kolmisen vuotta sitten, tulin mukaan Tysyn hallituksen toimintaan. Siitä lähtien olen osallistumisen tarpeessani huomannut opiskelevani myös kaupunkikaavoituksen saloja, retkien järjestämistä ja kokoustekniikan taitoja Tysyn luonnonympäristöystävällisessä ilmapiirissä. Sari Hei, olen Sari ja toimin kolmatta vuotta Tysyn hallituksessa. Viime vuonna kirjoittelin pöytäkirjoja 5

6 Liito-oravan uhanalaistumishistoria Teksti ja kuvat: Nina Nygren 6 Metsien asukki Liito-orava (Pteromys volans) on viime vuosina noussut luonnonsuojelukiistojen keskipisteeseen. Monista muista kiistojen kohteista, kuten vaikkapa sudesta tai laulujoutsenesta poiketen liito-orava ei kuitenkaan ole ollut yhteiskunnallisesti kiinnostava tai kulttuurista symboliikkaa tuottava eläin 1. Esimerkiksi suteen verrattuna liito-orava ei ole peto eikä sitä koeta vaaralliseksi - liito-orava on söpö, suurisilmäinen ja vaaraton pikkunisäkäs. Liito-oravaa ei myöskään ole juurikaan metsästetty, eikä se ole aiheuttanut taloudellista vahinkoa kilpailemalla ihmisen kanssa ravinnosta. Harmittomana ja riistaeläimenä vähäarvoisena sitä pidettiin, kun se rauhoitettiin vuoden 1923 luonnonsuojelulaissa. Kuinka tästä sympaattisesta siipioravasta tuli luonnonsuojelun uusi symboli ja mediamyrskyn kohde? Liito-oravahan elää metsästä ja metsän puista niinpä liito-oravan ja Suomen metsien välillä on kohtalonyhteys. Liito-orava on Suomessa itäinen, siperialainen laji, ja Suomi sijaitsee sen levinneisyysalueen länsirajalla, Ruotsissa sitä ei esiinny. Liito-orava kaipaa pesäkoloikseen esimerkiksi tikan kovertamia koloja lahopuissa, joskin se käyttää joskus myös orava-serkkunsa pallopesiä lepopaikkanaan. Ruokailu niinikään tapahtuu puissa, liito-orava syö lehtipuiden lehtiä, havupuiden silmuja ja lehtipuiden norkkoja. Liito-orava liikkuu, kuten arvata saattaa, pääosin liitämällä puusta toiseen. Maassakin se toki pystyy liikkumaan, ja nuoret liito-oravat liikkuvat jopa peltojen ja varttuneiden taimikoiden yli (Selonen & Hanski, painossa), mutta avoin ympäristö altistaa liito-oravat pedoille. Liito-orava tarvitsee elinympäristökseen varttunutta kuusi-lehtipuumetsää, joka sisältää kolopuita. Liito-oravan uhanalaistuminen 1800-luvun lopulla liituri pääsi ensimmäisen kerran kirjoihin ja kansiin, kun luontoa ja eläimiä alettiin tieteellisesti luokitella ja nimetä. Opettaja ja luonnontutkija Aukusti Juhana Melan vuonna 1882 ilmestyneessä Vertebrata fennica; Suomen Luurankoiset -kirjassa mainitaan (Carl von Linnén latinalaisella nimellä Pteromys volans varustaman) siipioravan olevan sangen harvinainen maassamme. Vuonna 1902 arveltiin Luonnon ystävä -lehdessä siipioravan runsastuneen, ja vuoden 1909 Suomen luurankoiset -kirjassaan siipiorava mainitaan jo sangen yleiseksi. Liito-orava rauhoitettiin v Suomen ensimmäisessä luonnonsuojelulaissa olihan se harmiton eläin, jota ei metsästetty. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen metsätaloudessa tapahtui suuri muutos. Viljelymetsätalouden perustaksi muodostuivat avohakkuu, maaperän muokkaus ja kasvatustaimien istutus. Metsiä lannoitettiin ja soita ojitettiin. Tavoitteeksi asetettiin yhden puulajin tasaikäiset metsiköt. Nämä metsänkäsittelymenetelmät lisäsivät kyllä puuntuotosta, mutta köyhdyttivät samalla metsien monimuotoisuutta mm. tasaikäisen puuston ja havupuiden suosimisen sekä metsäpalojen ja lahopuiden vähenemisen vuoksi. Samoihin aikoihin alkoi kantautua tietoja myös liitooravan vähenemisestä. Vuoden 1940 Suomen selkärankaiset kirjassa siipiorava kuvailtiin vielä jotenkin yleiseksi eteläisessä Suomessa ja kerrotaan, että sitä on pidetty harvinaisena, mutta että se johtuu siitä, että laji on hämärä- ja yöeläin. Luonnon Tutkija -lehdessä vuonna 1948 kerrottiin kuitenkin Riistanhoito-Säätiön tietoihin perustuen, että siipioravan kanta on kaikkialla heikko luvulla arveltiin liito-oravien vähentyneen mm. piilo- ja pesäpaikkojen häviämisen seurauksena. Vuonna 1973 Suomen Luontolehden yleisökyselyillä selviteltiin liito-oravakantaa, ja yhteenvedossa todettiin, että kanta on vähenemässä. Liitooravan havaitseminen harvinaistuneeksi ei ollut tietenkään mikään yksittäinen ilmiö ympäristönsuojelutieteiden kehittymisen myötä havaittiin sama trendi muissakin lajeissa, ja 1960-luvun luonnonsuojeluaatteen kehyksissä trendistä huolestuttiin. Uhanalaisten lajien suojelun kansainvälinen merkitys kasvoi 1980-luvulla. Vuonna 1985 valmistui ensimmäinen virallinen selvitys Suomen luonnon uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista. Siinä liito-orava luokiteltiin taantuneeksi, silmälläpidettäväksi lajiksi, ja kannan todettiin vähentyneen 1930-luvulta alkaen. Vuoden 1991 seurantamietinnössä nostettiin aiempaa voimakkaammin esille metsätalous tärkeimpänä Suomen lajien uhanalaistumisen syynä. Liito-orava oli seurantamietinnön mukaan osoittautunut monin paikoin arvioitua yleisemmäksi, mutta mietinnössä todettiin myös, että metsätalous kaventaa jatkuvasti sen elinympäristöä. Liito-orava luokiteltiin edelleen silmälläpidettävien luokkaan merkinnällä St, taantuneet. Huoli liito-oravan vähenemisestä johti WWF:n perustamaan liito-oravatyöryhmän vuonna 1984, ja sen raportti julkaistiin vuonna Yleisökyselyiden ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselyiden perusteella liito-oravakanta arvioitiin voimakkaasti taantuneeksi, ja parimääräksi arveltiin paria. Vuonna 1992 Rion YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskeva sopimus, jonka myötä monimuotoisuuden suojelun merkitys on korostunut. Suomi ratifioi sopimuksen,

7 tampereen seudun luonto 1/2005 ja sopimuksen myötä rahoitettiin mm. biodiversiteetin tutkimusohjelmaa, laadittiin kansallinen toimintaohjelma sekä maaraportti Suomen luonnon biodiversiteetistä, joka julkaistiin Luontodirektiivistä ympäristökiistojen välikappaleeksi Tietoja liito-oravan uhanalaisuudesta käytettiin hyväksi Suomen liittymisneuvotteluissa EU:hun. Mm. liito-orava lisättiin luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien IV(a)- liitteeseen, ja sen myötä Suomi sai luvan poiketa mm. suden, euroopanmajavan ja ilveksen suojelusta. EU:n luonnonsuojeludirektiivien tavoitteena on säilyttää lajien nk. suotuisa suojelutaso. Pelkkä lajin rauhoitus ei riitä, vaan jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava elinympäristöjen säilyttämisestä. Vuonna 1997 saatettiin Suomessa lopultakin voimaan uusi luonnonsuojelulaki lähes 40 vuoden valmistelun jälkeen, ja EU:n luontodirektiivi tuli sen myötä lainvoimaiseksi. Liito-orava löytyy siis Luontodirektiivin liitteestä IV (a), jossa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (LSL 49 ) Vuonna 1998 pulpahti mediaan ensimmäinen suurempi kiista liito-oravan suojelusta Forssan Konikallion kiista. Sittemmin liito-oravasta onkin kiistelty useasti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Vuoden 2000 Uhanalaisten lajien II seurantaryhmän raportin mukaan edustavimmat tutkimukset kertovat 30% vähenemisestä, mikä täyttää vaarantuneen (VU = vulnerable) lajin kriteerit. Vuonna 2001 sai raporttinsa valmiiksi Ympäristöministeriön liito-oravatyöryhmä, jonka tehtävänä oli tarkastella liito-oravan suojelua. Raportin perusteella päätettiin selvittää liito-oravakannan koko ja kehitys uudella kolmivuotisella tutkimuksella. Vuonna 2002 Maa- ja metsätalousministeriö perusti oman liito-oravatyöryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää metsä- ja ympäristöhallintojen tiedonvaihto-järjestelmiä ja käytännön yhteistyötä. EU on hiillostanut Suomea järjestämään liito-oravan suojelua paremmin. EU:n kurinpitotoimet johtivat lopulta siihen, että kesällä 2004 luonnonsuojelulain 49 :stä poistettiin siinä alun perin ollut selvästi luonnossa havaittavat kohta 2 (koska sanamuoto oli luontodirektiivin vastainen), sekä säädettiin maanomistajille maksettavista korvauksista. Samalla maa- ja metsätalous-ministeriö sekä ympäristöministeriö ohjeistivat ympäristö- ja metsäkeskusten välistä tiedonvaihtoa ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen rajaamista maastossa. Yhteiselo? Liito-orava oli siis pitkään lähes pelkästään luontoharrastajien kiinnostuksen kohde luvun puolivälin jälkeen metsätalouden tehostuessa ja luonnonsuojelunäkökulman vahvistuessa kerrottiin liito-oravakuvausten yhteydessä sen harvinaistumisesta. Uhanalaisuuskäsitteen ja tutkimusten myötä liito-orava liitettiin uhanalaisiin eläimiin, myös virallisesti. Globaalien ongelmien, kuten biodiversiteetin häviämisen, esiinnousu voimisti kiinnostusta ja tutkimusta uhanalaisista lajeista. Liito-orava kuitenkin killitti muiden joukossa pitkään herättämättä erityistä huomiota (se ei esimerkiksi ole koskaan ollut yksi kaikkein uhanalaisimmista lajeista). Eksoottisena ja uhanalaisena EU:n lajina se liitet- 7

8 tiin luontodirektiivin liitteeseen, ja Suomen luonnonsuojelulain uudistus ja sen mahdollistamat riidat pamauttivat liito-oravat toden teolla julkisuuteen. Huomaamaton yöeläin sijaitsee nyt suomalaisen luonnonkäytön ytimessä, varttuneissa metsissä ja kasvavien kaupunkien reunametsissä. Ratkaistavana on yhä edelleen ja yhä uudelleen kysymys ihmisen ja luonnon yhteiselon muodoista ja keinoista. Jos emme pysty säilyttämään liitooravan, loppujen lopuksi vähään tyytyvän lajin, kantaa, kuinka voimme kuvitella säilyttävämme muut uhanalaiset lajit luonnossamme? Tiesitkö, että Pirkanmaan ympäristökeskus ottaa vastaan luontoharrastajien liito-orava havaintoja Pirkanmaan alueelta? Ilmoita havainnoistasi Marko Schraderille Puh tai kartalla postitse (yhteystiedot mukaan!) osoitteeseen Marko Scrader, Pirkanmaan ympäristökeskus, PL 297, Tampere. Kirjoittaja on hallintotieteen maisteri ja työskentelee ympäristöpolitiikan tutkijana Tampereen yliopistossa. Kuvien liito-oravat on pyydystetty ekologista tutkimusta (radiopannoitusta) varten ja sen jälkeen päästetty menemään. 1 Lukuun ottamatta tietenkin aivan viimeistä n. 7 vuotta. 2 Kyse on siis luonnonsuojelulain 49 :stä, joka ennen lainmuutosta sääti, että luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Käytetty kirjallisuus: Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmä (2000) Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän mietintö. Oy Edita Ab, Helsinki. Haila, Yrjö (2004) Luonto on tullut jäädäkseen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria osa 4. Tammi. Hanski, Ilpo K. et al. (2000) Ecology of the Eurasian Flying Squirrel (Pteromys volans) in Finland. Teoksessa Goldingay, R. & Scheibe, J. (toim.) (2000) Biology of gliding mammals. Filander Verlag, Fürth. (s ) Hilli, Matti (1994) EU:n tavoitteena suotuisa suojelutaso. Suomen Luonto 5/1994, s Ilomäki, Henni & Lauhakangas, Outi (toim.) (2002) Eläin ihmisen mielenmaisemassa. Hakapaino Oy, (Maa- ja metsätalousministeriön) Liito-oravatyöryhmä (2002) Liito-oravatyöryhmän 2002 raportti. Työryhmämuistio MMM 2002:21. Helsinki. Maailman Luonnon Säätiön WWF liito-oravatyöryhmä (1996) Liitoorava Suomessa. Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen rahaston Raportteja nro 8, Länsi-Savo Oy, Mikkeli. Rannikko (1994) Ympäristökamppailujen aallot. Teoksessa Lehtinen & Rannikko (toim.) Pasilasta Vuotokselle. Ympäristökamppailujen uusi aalto. Tammer-Paino Oy. Raunio, Anne (1995) Mikä on arvokkainta Suomen luonnossa? Luonnonsuojelija 10/1995. Saatavana Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta (1986) Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö 1985:43. Valtion painatuskeskus, Helsinki. Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunta (1991) Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö 1991:30. Valtion painatuskeskus, Helsinki. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä (2001) Suomen lajien uhanalaisuus Edita Oyj, Helsinki. Tysyn tapahtumia Kalkun Myllypuron siivoustalkoot keskiviikkona Tysy järjestää jo perinteeksi muodostuneet Kalkun Myllypuron siivoustalkoot keskiviikkona Tapaamme Kalkun viertotien sillalla klo 18. Talkoisiin tulevien toivotaan ottavan mukaan saappaat ja työhanskat. Maastosta löytyvät roskat kerätään kaupungin viheryksiköltä saatuihin jätesäkkeihin. Viheryksikön kuorma-auto hakee jätesäkit pois seuraavana päivänä. Talkoisiin kutsutaan mukaan Tysyn jäsenten lisäksi kaikkia ympäristönsä siisteydestä kiinnostuneita kaupunkilaisia, mutta erityisesti Kalkun alueen asukkaita. Talkoiden järjestämisellä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys haluaa kiinnittää huomiota lähiympäristön viihtyvyyteen, roskaamisen tuomiin ongelmiin sekä vapaaehtoistoiminnan merkitykseen luonnon- ja ympäristönsuojelussa. Myllypuron purouoma rantoineen on Tampereen uusimpia luonnonsuojelualueita, se on perustettu v Suojelualue jatkuu Ikurista Kalkkuun aina Nokian rajaan asti. Alueen eteläpäässä, aivan kerrostalojen naapurissa, on alueen upein paikka, jossa Myllypuro syöksyy ryöppyävänä koskena alas purolehtoon, joka on täynnä kotkansiipisaniaisia. Talkoiden aikaan myös valkovuokot ovat parhaimmillaan, joten talkoolaiset voivat samalla nauttia upeasta kevätluonnosta. Vain harva tamperelainen tietää kosken olemassaolon, joten tutustumiseen tarjoutuu nyt oiva tilaisuus. Tysy tarjoaa talkoolaisille mehua ja pullaa. Lisätietoja Katri Laihosalo, p Myllypuron luonnonsuojelualueen esittelysivut: lskoht/mylly/mylly.htm 8

9 tampereen seudun luonto 1/2005 Piirin aluesihteeri - luonnonsuojelun talonmies Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenyys on 3-portainen. Jokainen henkilöjäsen kuuluu liittoon paikallisyhdistyksensä jäsenenä. Yhdistykset ovat alueensa luonnonsuojelupiirin jäseniä, jotka puolestaan ovat jäseninä liitossa. Henkilöjäsenet voivat kuulua mihin tahansa paikallisyhdistykseen asuinpaikasta riippumatta ja tästä riittää ilmoitus liiton jäsenrekisteriin. Näin esimerkiksi paikkakunnalta muutto ei edellytä paikallisyhdistyksen vaihdosta. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä on nykyään 18 paikallisyhdistystä, joista Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on suurin. Paikallisyhdistykset kattavat koko Pirkanmaan alueen. Pirkanmaan ja Etelä-Hämeen piireillä on yhdessä osa-aikainen aluesihteerin nimikkeellä oleva työntekijä ja kaikki muu tehdään vapaaehtoisvoimin, samoin kuin paikallisyhdistyksissäkin. Piirin aluesihteerin työ on haastavaa ja kiintoisaa ja minulla on siitä nyt lähes kolmen vuoden kokemus. Tiivistetysti sanottuna tärkein työni on ylläpitää piirin toimiston toimintakykyä. Työhöni kuuluu yhteydenpitoa eri toimijoihin ja tiedonvälitystä sekä piirin sisällä että ulospäin. Piirin asioiden valmistelu sekä kokousten ja tilaisuuksien järjestely ja toteutus ovat oleellinen osa työtäni. Edustan myös piiriä sekä liiton että yhteiskunnan eri toimijoiden neuvotteluissa ja tilaisuuksissa. Teen yhteistyötä paikallisyhdistysten kanssa mm. antamalla neuvoja ja osallistumalla kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Kansalaisjärjestöille on viimeaikaisella lainsäädännöllä annettu merkittävä rooli yhteiskunnallisena toimijana ja tämä työllistää myös piiriä. Posti tuo lähes päivittäin lausuntopyyntöjä kaava- ja lupa-asioihin tai muita osallistumispyyntöjä enemmän kuin niihin ehditään reagoida. Osallistun aloitteiden, lausuntojen, muistutusten ja muiden asiakirjojen laatimiseen aina kun se on mahdollista. Jotta piirin toiminta ei olisi pelkkää paperinpyöritystä, järjestämme retkiä, tapahtumia ja talkoita, joiden toteutukseen osallistun mielelläni. Yhteydenottoihin vastaaminen on mielestäni yksi merkittävistä työhöni sisältyvistä tehtävistä. Piirin toimistoon tulee lähes päivittäin luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyviä kysymyksiä ja avunpyyntöjä. Usein niistä välittyy todellinen hätä luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Monet näistä asioista voin ohjata suoraan alueelliselle ympäristökeskukselle, kuntien ympäristötoimelle tai muulle viranomaiselle. Kaija Helle Monet kysymykset koskevat arkipäivän luontoasioita, kuten lintuja, kasveja tai nisäkkäitä koskevia havaintoja. Usein kysytään sitä, miksi jäniksenpoikanen on yksin metsäpolulla tai kun naapurin kissa kiusaa pesästä pudonnutta variksenpoikasta, mitä niille pitää tehdä. Kokonaisuudessaan tämä kertoo ihmisten luontoon kohdistuvasta todellisesta kiinnostuksesta ja hädästä. Kysymykset osoittavat myös sitä, että luonnonsuojeluliitto koetaan alansa asiantuntijaksi. Aluesihteeri on ennen kaikkea piirihallituksen työrukkanen ja hallitus päättää kaikesta, mitä tehdään. Piirihallituksen kesken sovitaan myös työnjaosta ja tekemisiä jaetaan kunkin erityisosaamisen mukaisesti. Asioiden paljous aiheuttaa kuitenkin sen, että piirin asioiden hoidossa merkittävin tekijä on hallittu kaaos ja asiat tehdään päällekaatumisjärjestyksessä. On selvää, että tämä ei toimi ilman saumatonta yhteistyötä ja toisten työn arvostamista. Hyvä yhteishenki ja keskinäinen luottamus on innostavaa, motivoivaa ja korvaamatonta. Työssäni parasta palautetta on muun muassa se, että ihmiset tulevat vuodesta toiseen mukaan retkille ja tapahtumiin. Yhdessä metsähallituksen luontopalvelujen kanssa jo 11 vuonna järjestetylle Seitsemisen talkooleirille monet haluavat tuoda työpanoksensa alueemme luontohelmen ennallistamistyöhön. Se on vuoden kohokohta. Piirin ja muiden paikallisyhdistysten tapahtumia 5.5. perinteinen linturetki Porin ja lähiympäristön kohteille luonnonkukkaretkiä on mm. Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mäntässä, Nokialla, Ruovedellä, Valkeakoskella, Vammalassa ja Ylöjärvellä. Luonnonkukkien päivän retket löytyvät kootusti luonnonsuojeluliiton sivuilta osoitteesta toiminta/luonnonkukat tai Luonnonsuojelijasta talkooleiri Seitsemisen kansallispuistossa. Tämän vuoden teemana on Koveron kruununtorpan ympäristön kunnostaminen. Tiedossa on niittämistä ja haravoimista, riukuaidan tekoa ja muuta kunnostustyötä perheleiri Helvetinjärven kansallispuistossa yhdistetty syys- ja sieniretki Elokuun aikana on monilla paikallisyhdistyksillä niittotalkoita, joihin voi mennä mukaan. Tiedustelut ja retki-ilmoittautumiset toimistoon, tai p

10 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen Teksti: Juha Lehmusnotko Kuva: Minna Santaoja kevätkokous Keväisen auringonpaisteen ollessa ulkosalla kauneimmillaan kokoontui ympäristönsuojeluhenkinen joukko Tysyn kevätkokoukseen Tampereen vanhalle kirjastotalolle lauantaina Minna Santaoja avasi kokouksen klo ja tämän jälkeen hänet valittiin johdonmukaisesti kokouksen puheenjohtajaksi, Juha Lehmusnotko valittiin sihteeriksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi Silja Lehtinen ja Katariina Knaapi. Tämän jälkeen todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja hyväksyttiin kokouksen työjärjestys. välistä lähtien ja noista ajoista on lepakkotutkimus ja - harrastus lisääntynyt maassamme paljon. Lepakoiden vuodenkierrosta tiedetään, Suomessa talvehtivien lajien osalta, naaraiden kokoontuvan äitiyhdyskunniksi kesäkuun alkupuolella ja juhannuksen tienoilla ne synnyttävät poikasensa. Heinäkuussa nuo pienet siivekkäät ystävämme oppivat lentämään, vain joutuakseen emojensa vieroittamiksi jo elokuussa. Syyskuussa alkaa nopeasti pariutumiskausi, jolloin lepakot kokoontuvat ns. pariutumisyhdyskuntiin. Minna esitti edellisen vuoden toimintakertomuksen. Vuosi 2004 piti sisällään lukuisan määrän (13 kpl) annettuja mielipiteitä ja lausuntoja, lähinnä maankäyttökysymyksistä. Lisäksi toimintaan kuului retkiä ja talkoita, joista mainittakoon Myllypuron siivoustalkoot ja ketotalkoot Teiskossa. Viestintää ja tiedotusta harjoitettiin julkaisemalla kaksi numeroa Tampereen seudun luontoa ja jäsenkirjeitä. Jäsenmäärä kasvoi 23 henkilöllä. Lisäksi tuettiin SLL:n metsävetoomuskampanjaa. Seuraavaksi rahastonhoitaja Kirsti Raulo esitti tilinpäätöksen. Tilinpäätös oli vuonna 2004 ylijäämäinen. Tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten mukaisesti ja niinpä kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhdistyksen hallituksen jäsenille tilikaudelta Seuraavaksi valittiin piirikokousedustajat ja koska muita hallituksen tai jäsenten ehdottamia asioita ei ollut, päätti puheenjohtaja kokouksen klo Mitä ihmeen nahkahiiriä? -Kaikki Suomessa tavatut lepakkolajit ovat lajityypillisesti metsälepakoita, jotka kuitenkin ovat sopeutuneet ihmisasutukseen. Tästä syystä ne ovat kärsineet vallitsevasta metsäpolitiikasta ja niiden lajiluvut ovat vähenemään päin, kertoi lepakkoharrastaja Olli Haukkovaara kevätkokouksen yhteydessä pitämänsä luennon aikana. Lepakoiden vuodenkierto Haukkovaara on tutkinut lepakoita jo 80-luvun puolesta Hämeenlinnan seutuvilla, Aulangolla, sijaitsee yksi poikkeuksellisen suuri parveutumiskeskus, jossa on havaittu n. 300 lepakkoa 1 2 hehtaarin alueella. Sieltä lepakot suuntaavat talvehtimispaikalle, joka tässä tapauksessa on mitä todennäköisimmin Hämeen linna. Sieltä löytyykin kosteita ja kohtuullisen lämpiminä pysyviä luolastoja. Alkionkehitys pysähtyy talvihorroksen ajaksi ja jatkuu taas keväällä. Parhaimmillaan lepakko voinee elää jopa vuoden ikäiseksi Asuinympäristöt -Lepakot pitävät monenlaisia biotooppeja sisältävästä maisemasta. Esimerkiksi Sääksmäellä, Rapolan linnavuoren puoliavoimet sekametsät, Vanajaveden rantojen kosteat tervalepikot ja ruovikkoalueet, yhdistettynä vuosisataisiin kartanorakennuksiin, houkuttelevat lepakoita vuodesta toiseen, kertoi Haukkovaara. Puiden kolot ovat lepakoille tärkeä luonnonvara, viihtyäkseen alueella lepakko vaatii noin 20 kolopuuta hehtaarilla eli 10

11 tampereen seudun luonto 1/2005 ne kärsivät pikkulintujakin surkeammin kolopulasta, pikkulinnuille riittäisi n. 5 kolopuuta/ha. Virtausjälki puun rungossa sisäänmenoaukon alapuolella paljastaa lepakoiden käyttävän koloa yöpymispaikkanaan. Tällöin alueelle kannattaa viedä lepakonpönttöjä, joiden rakentaminen ei paljoa eroa linnunpöntön rakentamisesta. Ohjeet pöntön rakentamiseen löytyvät mm. osoitteesta Lepakkokaan ei ole sokea. Lepakko näkee äänensä avulla, joskin sillä on myös pitkälle kehittyneet näköaistimet. Kohteesta heijastuvat ääniaallot paljastavat lepakolle, mitä ilmassa on. Tästä syystä ne hämärässä lentäessään päästävät korkeita, lajityypillisiä ääniä. - Kytölän kartanollakin kerran oli katolla yöperhosia kastetta syömässä. Niitä lepakko napsi kuin namusia, muistaa Haukkovaara. Hän toteaa heti perään kuitenkin myös perhosten kuulevan lepakoiden saalistusäänet. Tämän voi todeta vaikkapa mökkitien porvarillisessa hämärässä, kun tarkkailee yöperhosten käyttäytymistä. Lepakon lähestyessä yököt panevat siipensä suppuun ja putoavat heinikkoon kuin kivet ja välttyvät näin syödyksi tulemiselta. - Vaikka Suomessa lepakot eivät petoja perhosta suuremmille eliöille ole, löytyy Etelä-Euroopasta lajeja, joiden tiedetään syövän jopa pieniä lintuja. Tropiikissa puolestaan on eväkkäitä syöviä kalastajalepakoita. Siellä on myös ns. hedelmälepakoita, joiden merkitys paikallisessa ekosysteemissä on suuri, ne nimittäin levittävät syömiensä kasvien hedelmien siemeniä. Mikä on sitten Suomessa tavattujen 11 lepakkolajin merkitys pohjoisessa havumetsäekosysteemissä? Tarkkaa vastausta on vaikea antaa, mutta tietysti niillä oma ekolokeronsa on. Oma lokeronsa niillä on myös lainsäädännössä, jo vuonna 1923 voimaan tulleen luonnonsuojelulain perusteella, jonka mukaan kaikki Suomen lepakkolajit ovat rauhoitettuja. Uutispaloja Koonnut Minna Santaoja Luonnonsuojelupiirille uusi toimisto Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri löysi uuden tilavamman toimiston ja muutti huhtikuun alussa osoitteeseen Varastokatu 3, Tullintorin ja Tampere-talon väliin. Uusi toimitila on neljännessä kerroksessa, talossa on ovisummeri ja hissi. Tysy on alivuokralaisena piirille, joten muutto koskee myös Tysyä. Yhdistyksen arkistot muuttivat Maa- ja metsätalolta Näsilinnankadulta Varastokadulle. Vastaisuudessa Tysyn hallituksen kokoukset pidetään uusissa Varastokadun tiloissa. Uudessa tilavammassa toimistossa on erillinen kokoushuone, mikä helpottaa viiden yhdistyksen toimimista samoissa tiloissa. Luonnonsuojelupiirin ja Tysyn lisäksi Varastokatu 3:en muuttavat Tampereen Maan ystävät, Hämeen luontopiiri ja Animalian Tampereen osasto. Tule Tysyn kokoukseen Tysyn hallitus kokoontuu luonnonsuojelupiirin toimistolla (Varastokatu 3) vielä kerran ennen kesätaukoa maanantaina 16. toukokuuta klo 18. Mikäli haluat tuoda jonkin asian yhdistyksen hallituksen käsittelyyn, ilmoita siitä jollekin hallituksen jäsenelle vähintään viikkoa ennen hallituksen kokousta. Hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille, tervetuloa! Kokouksen esityslista on pyydettäessä saatavana puheenjohtajalta viikkoa ennen kokousta. Kesätauon aikana hallitus pitää yhteyttä sähköpostitse ja kokoontuu tarvittaessa. Metsäkeikka pe Telakalla Luonto-Liiton Hämeen luontopiiri ja Tampereen Maan ystävät järjestävät Tampereen Telakalla metsätukikeikan. Esiintymässä Kauko Röyhkä, Office Building, lauluyhtye Kuokkavieraat ja DJ Doom. Liput 8 (Luonto- Liiton jäsenille 7 ), tuotot Etelä-Suomen metsien suojelutyöhön. K-18. Lisätiedot: , Luonto- ja ympäristöviikko Valtakunnallista luonto- ja ympäristöviikkoa kirjastoissa vietetään huhtikuun puolivälissä. Viikon tarkoituksena on, että Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset näkyvät kirjastoissa kertomassa liiton luonnon- ja ympäristönsuojelutyöstä ja hankkimassa jäseniä. Viikko on yhtä aikaa Nuukuusviikon kanssa, ja sitä valmistellaan yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Tänä keväänä Luonto- ja ympäristöviikon pääteema on ajankohtainen Metsävetoomus 2005 ja muina teemoina metsiensuojelun vauhdittaminen, vesiensuojelu ja perhetoiminta. Nuukuusviikon teemana on viime vuoden tavoin luonnonvaroja säästävä asuminen ja rakentaminen. Samaisella viikolla vietetään vielä Reilun kaupan viikkoakin. Lisätietoa Nuukuusviikosta löytyy osoitteella Nuukuusviikko/. Reilun kaupan viikosta löytyy tietoa osoitteesta 11

12 Kerää nimiä metsävetoomukseen Nimienkeruuta metsävetoomukseen jatketaan joka päivä asti. Nimiä voi kerätä kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Kaikille tulee antaa mahdollisuus allekirjoittaa vetoomus Etelä-Suomen metsien suojelun puolesta. Ohjeita, nimienkeruulistoja ja muita materiaaleja löydät netistä: mitasinavoittehda/ohjeet.html. Mikäli jokin vetoomukseen liittyvä asia askarruttaa, kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen Nimienkeruulistoja on saatavana luonnonsuojelupiirin toimistolta. Tysyn jäsenmäärä kasvoi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys sijoittui Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenhankintakampanjassa kolmanneksi vuonna Tysyn jäsenmäärä kasvoi 23 jäsenellä. Edellemme kirivät vain Joensuun ja Kuopion paikallisyhdistykset. Kuopiossa jäsenmäärä kasvoi 30:llä ja Kuopiossa 29:llä. Palkinnoksi saamme Suomen luonto- ja Luonnonsuojelija -lehtien vuosikerrat lahjoitettavaksi haluamallemme taholle sekä Juha Höykinpuron kirjan Jäämerestä syntynyt. Tysyn hallitus päätti lahjoittaa lehtien vuosikerrat ympäristötietokeskus Moreenian kirjastoon mahdollisimman monien luettavaksi. Neljä luonnonsuojeluliiton piiriä, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson piirit, ja kaikkiaan 61 paikallisyhdistystä kasvattivat jäsenmääräänsä vuoteen 2003 verrattuna. Kaikkiaan Suomen luonnonsuojeluliitto sai uusia jäseniä 2910 ja vuoden lopussa virallinen jäsenmäärä oli maksanutta jäsentä. Tämä ei aivan riittänyt saamaan liiton jäsenmäärää kasvuun, mutta jäsenmäärän laskuvauhti kuitenkin taittui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2003 oli 3,9 prosenttia. Jäsenhankintatalkoot jatkuvat vuonna Tavoitteena on pitää jäsenmäärä vähintään vuoden 2004 tasolla, hienoa olisi tietenkin pieni kasvukin. Tässä tarvitaan kaikkien jäsenten apua. Talkoisiin voi osallistua mm. Luonnonsuojelija -lehden palvelukortilla haastamalla tutut luonnonsuojeluliiton jäsenyyteen. Liitolla on myös uusi jäsenhankintaesite, jota voi tiedustella Tysyn puheenjohtajalta tai Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimistolta, p tai SLL:n tiedotuskäytäntöjä kehitetään Suomen luonnonsuojeluliiton sähköinen viestintä on parhaillaan kehityksen kohteena. Liitto pyrkii entistä paremmin tukemaan piirien ja yhdistysten toimintaa, ja liiton nettisivuille rakennetaan yhdistyksille oma järjestösivusto, josta tunnuksen ja salasanan takaa löytyy monenlaista yhdistystoiminnan pyörittämisessä hyödyllistä materiaalia. Pian Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksellekin saadaan toivottavasti uudet entistä ehommat nettisivut, jotka päivittyvät useammin. Sivujen päivitys on toistaiseksi tapahtunut liiton kautta, mutta käytäntö on henkilöresurssien puutteessa osoittautunut hankalaksi. Yhdistykset tulevatkin saamaan itse päivitysoikeudet sivuilleen. Toivoaksemme lähitulevaisuudessa on mahdollista luoda myös sähköpostilistoja yhdistysten, piirien ja liiton jäsenille. Tämä mahdollistaisi nykyistä joustavamman ja nopeamman tiedonkulun sekä jäsenten osallistumisen entistä enemmän yhdistyksen toimintaan. Pyrimme osaltamme kehittämään liiton, piirin ja yhdistyksen välistä tiedonkulkua. Kaikenlaista tiedotukseen liittyvää palautetta voi antaa Tysyn puheenjohtajalle, tai Susi ry perustettiin Joensuussa perustettiin tammikuussa uusi järjestö nimeltään Susi ry, jonka tavoitteena on edistää sudensuojelua ja suden sekä ihmisten rinnakkaiseloa Suomessa. Uuden yhdistyksen kotipaikka on Joensuu. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin joensuulainen Anu Salminen. Susi ry pyrkii vaikuttamaan suden sekä jossain määrin myös muiden suurpetojen elinmahdollisuuksien kohentamiseen maassamme. Keskeisenä toiminta-ajatuksena on petovahinkojen vähentämisen ja ennaltaehkäisyn painottaminen. Uuden yhdistyksen perustaminen koettiin tarpeelliseksi ennen kaikkea siksi, että Suomessa ei aiemmin ollut suurpetojen suojeluun ja niiden aiheuttamien ongelmien ratkaisuun keskittyvää itsenäistä, valtakunnallista järjestöä. Lisätietoa susien suojelusta löytyy Luonto-Liiton susiryhmän sivuilta, 12

13 tampereen seudun luonto 1/2005 Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kevätkokouksen julkilausuma KAKSI PUHELINLUETTELOA ON TURHUUTTA Pirkanmaalla julkaistiin kaksi samat tiedot sisältävää puhelinluetteloa - vapaan kilpailun nimissä. Kotitalouksille jaettiin molemmat luettelot, ellei kaksoisjakelusta erikseen kieltäydytty. Yhteiskunta pyrkii rajoittamaan jätteiden syntyä ja saastuttamista. Tämä on tarpeellista, sillä materiaalien ja luonnonvarojen kestämätön käyttö uhkaa koko ekosysteemin toimintakykyä ja eliölajien, myös ihmisen, hyvinvointia. Kahden puhelinluettelon järjestelmä on vastoin yhteiskunnan ympäristönsuojelutavoitteita. Ylimääräisen luettelon painos vie paperia määrän, joka vastaa metsähehtaarin vuosikasvua. Lisäksi energiaa kuluu tarpeettomasti jalostuksessa ja kuljetuksissa.koska luetteloihin kuluu mittavasti luonnonvaroja, niitä tulisi painaa ainoastaan selvitettyjen tarpeiden pohjalta. Puhelinyhtiöiden tulisi pyrkiä yhden, kaikenkattavan ja luotettavan hakemiston julkaisemiseen. Loppuvuodesta kotitalouksilta tiedusteltaisiin esimerkiksi kyselylomakkeella, onko puhelinluettelolle käyttöä vai hankkivatko asukkaat vastaavat palvelut muulla tavoin, esimerkiksi internetistä tai numerotiedustelusta. Painosmäärät saataisiin siten vastaamaan todellista kysyntää. Tilanne muuttuisi sekä ekologisesti että taloudellisesti mielekkäämmäksi: tuskin on minkään tahon intressien mukaista, että suuret määrät puhelinluetteloja kuljetetaan paperinkeräykseen lähes suoraan painolaitokselta. Valtion tulisi luoda menetelmiä, jotka varmistavat kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimeenpanon ekotehokkaasti kaikilla yhteiskunnan lohkoilla ja tasoilla. Luonnonvarojen kulutusta säätelevän verojärjestelmän käyttöönotto olisi yksi tehokkaimmista ja nopeimmin vaikuttavista keinoista kulutus- ja tuotantotapojen saattamiseksi kestävälle pohjalle. Lisätietoja: Aluesihteeri Kaija Helle, p , Kevätretki Lahtuan luomumaitotilalle ja Keuruun ekokylään lauantaina Tysyn kevätretki suuntautuu tänä vuonna Keuruun ekokylään ja Lahtuan luomumaitotilalle. Keuruun ekokylä on yhteisöllinen maatila, jonka tarkoituksena on elämisen ja työllistymisen lisääminen autioituvalla maaseudulla sekä ekologisen elämäntavan edistäminen. Keuruun ekokylä ry:n omistukseen tila siirtyi vuonna 1998, mutta sen juuret ulottuvat aina luvulle asti. Energiaomavaraisuutta on kehitelty ekokylässä pitkälle. Uusiutuvien energialähteiden osuus ekokylän energiantuotannossa on yli 60 %. Myös ruoantuotannossa ekokylä on lähes omavarainen ja se on siirtymävaiheessa kohti luomutuotantoa. Ekokylän ylpeys on 1920-luvun tyyliin restauroitu väentupa, joka on sähköistetty kokonaan aurinko- ja tuulienergialla. Lisätietoa Keuruun ekokylästä löytyy internetistä: Ennen Keuruuta poikkeamme Oriveden Naappilaan, Lahtuan luomumaitotilalle. Lahtuan suku on viljellyt maita jo 1850-luvulta, mutta tilan juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti. Esittelykierroksella tutustumme mm. tilan omaan museoon, jonne on koottu esineitä tilan historian varrelta. Tutustumme luomutuotantoon ja nautimme kahvit kera luomuleivonnaisten. Tilan ympäristössä on myös hoidettuja perinnebiotooppeja, joilla lentelee mm.uhanalainen tummaverkkoperhonen. Retken aikataulu: Lähtö Tokeen tilausajolla Tampereen vanhan kirkon edestä klo Saapuminen Lahtuan tilalle n. klo Tilan esittelykierros ja kahvit. Saapuminen Keuruun ekokylään viim. klo Kasvislounas. Lounaan jälkeen ohjelma jatkuu tilan esittelykierroksella, jonka jälkeen halukkaat pääsevät tutustumaan ekokylän luontopolkuun. Luontopolulla kuulemme asiaa mm. tilalla harjoitettavasta ekologisesta metsänhoidosta. Luontopolun jälkeen vapaata oleskelua tilalla jolloin mahdollista mm. tehdä ostoksia tilan putiikissa ja tutustua kotieläimiin. Lähtö ekokylästä ja takaisin Tampereella n. klo Hinnat: 25 e, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton jäsenkorteilla 20 e, lapset (alle 12 v.) 15 e. Hintaan sisältyy bussikuljetukset, esittelykierrokset, kahvi+makea pala Lahtualla sekä kasvislounas Keuruulla. Matka maksetaan bussissa, varaa tasaraha seteleinä! Ota mukaan luontopolulle sopivat jalkineet, SLL:n tai Luonto Liiton jäsenkortti (jos olet jäsen) sekä tarvittaessa omia eväitä. Sitovat ennakkoilmoittautumiset viimeistään ti 3.5. (ilmoita samalla mahdollinen erikoisruokavalio) sähköpostilla tai puhelimitse: tai

14 YK:n kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmen Minna Santaoja UN DESD eli United Nations Decade of Education for Sustainable Developement YK:n yleiskokous julisti joulukuun 2002 istunnossaan vuoden 2005 alussa alkaneen ja vuoden 2014 loppuun päättyvän kymmenvuotiskauden kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmeneksi. Vuosikymmenen toteutuksesta on vastuussa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO. YK:n mukaan koulutus on välttämätön osa tavoiteltaessa kestävää kehitystä. Virallisesti vuosikymmen käynnistyi maaliskuun 2005 ensimmäisenä päivänä New Yorkissa pidetyssä tilaisuudessa, jossa olivat läsnä YK:n pääsihteeri Kofi Annan sekä UNESCOn Koïchiro Matsuura. Suomessa opetusministeriö valmistelee vuosikymmenen toteuttamista kansallisella tasolla ja toteutussuunnitelman on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Erityisen hyvissä ajoin ei tärkeän asian valmisteluun siis ole herätty, vaikka alkanut vuosikymmen on ollut tiedossa kolmatta vuotta. Teemavuosia riittää YK:n teemavuosia ja -vuosikymmeniä riittää kalenterissa. Erilaisia teemapäiviä, -viikkoja ja -vuosia alkaa olla niin paljon, että ne ovat kärsineet vakavan inflaation. Vuoden jokaiselle päivälle on nimetty jossain jokin teema, kukaan ei enää pysy niistä kärryillä saatikka jaksa liputtaa kaikkien hyvien asioiden puolesta. YK:n kansainvälinen veden vuosikymmen alkoi Maailman veden päivänä 22. maaliskuuta. Edelleen käynnissä ovat myös toinen kansainvälinen vuosikymmen kolonialismin poistamiseksi, kansainvälinen rauhankulttuurin ja väkivallattomuuden vuosikymmen maailman lapsille, vuosikymmen malarian torjumiseksi kehitysmaissa ja YK:n lukutaitovuosikymmen. Näiden lisäksi parhaillaan vietetään kansainvälistä pienluottojen vuotta, YK:n liikunnan ja liikuntakasvatuksen vuotta sekä UNESCOn kansainvälistä fysiikan vuotta. Vuosittain on ainakin 49 YK:n julistamaa teemapäivää, siis noin kerran viikossa. Suuria ja tärkeitä asioita kaikki, toivottavasti johtavat myös käytännön toimiin. Suomessa hyvät lähtökohdat Aloite kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmeneksi syntyi Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa elokuussa Kestävän kehityksen edistäminen kasvatuksen keinoin juontaa juurensa edelleen ensimmäiseen kestävän kehityksen huippukokoukseen, joka pidettiin Rio de Janeirossa kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna Kokouksessa hyväksyttiin Agenda 21 -ohjelma eli kestävän kehityksen ohjelma toteutettavaksi vuosituhannen vaiheeseen mennessä. Keskeisinä osina ohjelmaa olivat koulutus ja tietoisuuden lisääminen ympäristöasioista. Kansainvälisesti hyväksyttyihin kehitystavoitteisiin sisältyy pyrkimys ulottaa peruskoulutus koskemaan lapsia kaikkialla maailmassa, yhtäläisesti tyttöjä ja poikia. Eri maissa on hyvin erilaiset lähtökohdat kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen. Monissa köyhissä kehitysmaissa tämä tarkoittaa sellaisia perusasioita kuten puhtaan veden saatavuutta tai väestön lukutaidon parantamista. Suomessa kestävän kehityksen kasvatuksen on ajateltu tarkoittavan yleisesti ottaen laadukasta koulutusta kaikilla tasoilla. Itsenäiset korkeakoulut haasteena Peruskoulujen ja monien ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmiin kestävä kehitys on jo pyritty sisällyttämään läpäisyperiaatteella. Myös vapaan sivistystyön alueella kestävän kehityksen haasteeseen on tartuttu pontevasti. Vapaan sivistystyön toimijoiden tekemä kestävän kehityksen työ tuli minulle tutuksi alkuvuonna 2004 laatiessani kestävän kehityksen edistämisohjelman Suomen kesäyliopistoille. Suurin aukko kestävän kehityksen kasvatuksessa onkin Suomessa ehkä korkeakoulutuksessa. Yliopistoissa ei ole kaikille pakollista kestävän kehityksen opintojaksoa, eikä välttämättä edes vapaasti valittavaa kurssia aihepiiristä. Kestävän kehityksen periaatteiden tulisi sisältyä jokaisen korkeakoulutetun yleissivistykseen. Hankaluutena on korkeakoulujen itsemääräämisoikeus: opetusministeriö ei voi nykyisellään pakottaa itsenäisiä yksiköitä sisällyttämään kestävää kehitystä opetukseensa. Tulevaisuudessa kestävän kehityksen opetus sisällytetään toivottavasti jollain tavalla opetusministeriön ja korkeakoulujen välisiin rahoitusneuvotteluihin. Vain muutamassa korkeakoulussa on palkallinen henkilö koordinoimassa kestävän kehityksen toimintaa, eikä heilläkään ole valtaa puuttua opetukseen. Kestävän kehityksen sisällyttämistä korkeakoulujen opetukseen oli tarkoitus pohtia Turussa Åbo Akademin järjestämässä seminaarissa joulukuussa Seminaariin oli kutsuttu kansainvälisiä kestävän kehityksen asiantuntijoita, mutta käytännön suunnitelmien tasolle ei seminaarissa valitettavasti päästy. Kestävän kehityksen toteuttamisessa tunnutaan juuttuneen yleisliturgian tasolle: toistellaan samoja käsitteitä, esitellään samoja indikaattoreita ja mainitaan samat mahdollisuudet ja hankaluudet kerta toisensa jälkeen, mutta käytäntöihin 14

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Lepakot rakennuksissa

Lepakot rakennuksissa Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry Kevätkokous 24.3.2015 klo 17-18.30 Ravintola Merimestan kokoustilassa Porin Reposaarella Läsnä Raimo Hakila Arto Holma Päivi Kuusisto Hannu Rantala Ilmo Suikkanen

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007

Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 Espoo 2007 Liito oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Sulan alue 3 2.2. Kehä IV:n

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Suvi Pietarinen Tutkija, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Åbo Akademi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo.

Suvi Pietarinen Tutkija, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Åbo Akademi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo. JÄSENTIEDOTE 2004 Sisältö Seuran yhteystiedot 1 FCES 05 Seitsemännet ympäristötieteen päivät Jyväskylässä 2 Vuosikokouksen pöytäkirja 3 Toimintakertomus vuodelta 2003 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2004

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf. 9.2.2009 1(6) HALLITUKSEN KOKOUS 8.2.2009 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Juha Saranpää, Sari Söderman, Jari Kaivolahti. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo.

Lisätiedot

Suvi Pietarinen Tutkija Åbo Akademi, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo.

Suvi Pietarinen Tutkija Åbo Akademi, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo. JÄSENTIEDOTE 2006 Sisältö Seuran yhteystiedot 1 FCES 07 Kahdeksannet ympäristötieteen päivät Mikkelissä 2 Vuosikokouksen pöytäkirja 3 Toimintakertomus vuodelta 2005 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2006

Lisätiedot

ESPOON GOLFSEURA ry: n säännöt

ESPOON GOLFSEURA ry: n säännöt ESPOON GOLFSEURA ry: n säännöt NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Espoon Golfseura ry ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen nimi ruotsin kielellä on Esbo Golfsällskap rf. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN!

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot