Vasemmistoliiton tavoiteohjelmasta

Transkriptio

1 Vasemmiston Kipinä Vasemmiston Kipinä Vasemmistoliitto 2010 eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät Teesit maakunnan kehittämiseksi Pentti Straniuksen kolumni: Vaikeneva valtiomahti Esko Seppänen: Pidä varasi, sähköpörssi vie rahasi

2 2 Vasemmiston Kipinä 2010 Pohjois-Karjalaista kipinää Vasemmistoliitto lähtee ensi kevään eduskuntavaaleihin omalla listalla. Ehdokaslistamme on monipuolinen ja se edustaa laajasti vasemmistolaisen ajattelun kirjoa sekä alueellisesti koko maakuntaa. Ennen vaaleja yhteiskunnallinen keskustelu vilkastuu, mutta liian usein tärkeistä asioista vaietaan tai ne eivät saa tilaa mediassa. Vasemmistoliitolle on tärkeintä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tuloeroja tasataan parhaiten verottamalla enemmän pääomatuloja ja palauttamalla varallisuusvero takaisin. Lisäksi Pohjois- Karjalan Vasemmistoliitto taistelee Natojäsenyyttä ja miljardien suuruisia hävittäjäkauppoja vastaan. Tässä lehdessä ehdokkaat kertovat itsestään ja tavoitteistaan. Lisätietoja ehdokkaista löytyy piirijärjestömme uusilta nettisivuilta osoitteesta Monissa vaaleissa aiemmin ehdokkaana olleena toivotan kaikille nyt mukana oleville antoisia keskusteluja maakunnan toreilla. Toivotan myös kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi mukaan vaalityöhön. Rakennetaan yhdessä oikeudenmukaisempaa Pohjois-Karjalaa ja koko Suomea. Anni Järvinen P-K:n vpj. n kaupunginvaltuutettu Julkaisija: Vasemmistoliitto ry Toimitus: Samuli Koponen, Tuomo Tormulainen (vast.) Paino: Lehtisepät, Pieksämäki, 2010 tavoiteohjelmasta Oikeudenmukaiseen verotukseen - Pääomatulojen verotus progressiiviseksi ja alle euron tulot verottomaksi Työllä voitava elää - Palkkaa vähintään 10 e tunnissa Tavoitteena hyvä työ - Pätkä- ja vuokratyöt muutettava kunnon työsuhteiksi Palveluiden peruskorjaus - Terveyskeskuksiin laatua, luokkakoot pienemmiksi ja vanhuspalvelut inhimillisiksi Yhtenäiset turvaverkot - Tukiviidakosta 750 e vähimmäisperusturva työttömille, pienintä eläkettä saaville, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla oleville sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saaville Ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja ilmastolaki - Tuulivoimalla ja muulla uusiutuvalla energialla sähköä Yhdenvertaisuutta - Kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet Vastuullista turvallisuuspolitiikkaa - Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi Tasa-arvoinen ja avoin tietoyhteiskunta - Oikeus tietoon Kohtuuhintaista asumista - Asumisen hinta alas Joukkoliikenteestä haluttavaa - Suomi raiteille ja lippujen hinnat alemmaksi Tasa-arvoiseen sivistykseen - Maksuton sivistysyliopisto Moniarvoista tiedonvälitystä - Ylerahasto tasamaksujen tilalle Oikeudenmukainen talous - Rahoitusmarkkinat verolle Monimuotoisuus turvattava - Itämerelle pelastussuunnitelma Vanhempainvapaisiin malli - Isille ja äideille molemmille vanhempainvapaata Valtion talous kuntoon - Leikkausten sijaan laajennettava veropohjaa Työhyvinvointia parannettava - Eläkkeelle joustavasti vuotiaana Ikääntyneen oikeus hoivaan ja hoitoon turvattava - Ikäihmisten hoivasta säädettävä lailla Julkisten palvelujen rahoitus on taattava - Valtion kuntienosuuksia nostettava Kipinä 2011 Vasemmiston eduskuntavaalikampanja starttaa Lauantaina Vasemmiston kansanedustaja Merja Kyllönen ja Pohjois- Karjalan Vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaita tavattavissa. Valtimolla Valtimon torilla Juuassa S-marketin parkkipaikka Lieksassa Lieksan tukipisteeellä, Korpijaakonkatu 13 B Lauantaina Vasemmiston kansanedustaja Erkki Virtanen vierailee Outokummussa Valintatalon edessä. Makkaraa tarjolla 9-12 sekä Kontiolahdella Lehmon torilla S-Marketin vieressä Tarjolla kahvia ja Tormulaisen Tuomon leipomaa pullaa. Tahvanaisen Hemi soittaa haitaria. Lauantaina Vasemmiston ehdokkaita Tohmajärven torilla 9-10 ja Kiteen torilla Tiistaina ssa puoluesihteeri Sirpa Puhakka ja kansanedustajaehdokkaita n torilla Maanantaina puolueen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki ssa. Itä-Suomen Yliopistolla Carelian aulassa sekä n torilla VAIKENEV AIKENEVA A VAL ALTIOMAHTI Aina ei ole niin tärkeää se mistä media, esimerkiksi maakuntalehti, tiedottaa. Oleellisempaa saattaa ollakin se mistä vaietaan. Vaikeneminen ei ole aina tietoista asioiden salaamista: asialla voi olla niin sanottu sisäistetty miliisi. Sisäistetty miliisi Sisäistetty miliisi on käsite, jonka olen kuullut elokuvaohjaajien, kirjailijoiden ja toimittajien suusta. Eikä vain venäläisten, vaan muidenkin. Lehdistöön sovellettuna se tarkoittaa, että toimittaja sensuroi tiedostamatta aineistoa siitä kirjoittaessaan. Vaikkapa maakuntalehdessä. Hän ikään kuin ottaa ennakolta huomioon, mikä tässä kyseisessä maakunnassa kansan syviä rivejä kiinnostaa. Mutta mikä tärkeintä: toimittaja, jonka sisäistetty miliisi on tavallista herkempi - ja esimerkiksi työpaikka kovinkin riippuvainen isännän eli omistajan mielivallasta ja intresseistä - saattaa myös VAIETA kokonaan kiusallisista puheenaiheista. Vaikeneminen on sitä hienovaraista sensuuria, mitä ei usein edes huomata. Ehkäpä on syytä palauttaa mieliin erään maakuntalehden lukijalupaus: Karjalainen toimii julkisen hallinnon ja päätöksenteon arvioijana ja kriitikkona. Uskomme sanan myönteiseen voimaan. Näinköhän on? Demokratiavaje maakuntalehdissä Väitän, että Pohjois-Karjalassa maakuntalehtien ja myös paikallislehtien toimituksissa sisäistetty miliisi on monesti yliherkkää juuri lehtien omistussuhteiden näkökulmasta. Suurilevikkisimmät maakunta-lehdet (Karjalainen & Heili) ja paikallislehdet (Ilomantsi- Lieksa-Nurmes-Valtimo- Juu-ka -akselilla) kuuluvat Laakkosten perhedynastian omistukseen. Se, että Laakkoset vaikuttavat merkittävästi - ja koko Suomenkin - autokaupassa, tontti- ja kiinteistöbisneksessä näyttäisi vaikuttavan myös lehtikirjoitteluun. Niin sanotuista ikävistä asioista vaietaan. Omistajaa kohtaan suunnattu kritiikki oli äärimmäisen vähäistä esimerkiksi Linnunniemen huvilasta käydyssä keskustelussa lähes 10 vuotta sitten. Kun huvilaa yksityistettiin (kaupattiin sisäpiireissä Yrjö Laakkosen yksityiskodiksi), liike vastusti hanketta ja teki lukuisia valituksia kaupankäynnistä. Lehdet vaikenivat tai naureskelivat kansalaistoiminnalle. Onneksi vastarinta oli sen verran tehokasta, että Linnunniemi säilyi lopulta kaupungin omistuksessa. Paljon isompi kysymys on ollut Penttilän saha-alueen kaupankäynti ja puhdistustyö, jonka veronmaksajat ovat joutuneet lopulta maksamaan. Näin siitä huolimatta, että suuryhtiö UPM vielä 2000-luvun alussa lupaili varmasti puhdistustyön maksavansa. Ei maksanut - vaan siirsi koko paskahomman kaupunkilaisten harteille muka lahjoittamalla maa-alueensa symbolisesti yhdellä eurolla kaupungille. Lehdistö ei ole UPM:n ja kaupungin toimia kritisoinut. Päinvastoin - kiitellyt. Kansalaisliikkeet, kokoukset, mielenilmaukset ja muut kansalaistoiminnan muodot vaietaan Pohjois- Karjalassa pääsääntöisesti lähes kuoliaiksi. Esimerkkeinä olkoot n toriparkin vastainen kampanja, Yöjuna takaisin -liike, Kohtuusklubin kokoukset ja Ei uraanikaivoksia -vastarinnan monet muodot. Usein näistä kansalaistottelemattomuuden muodoista aletaan kirjoittaa vasta sitten kun uutiskynnys Helsingin mediassa on ylittynyt. Se pistää miettimään sisäistetyn miliisin ja rahavallan mahtia... Pentti Stranius n virallinen Öisinajattelija

3 Työllisyyden hoitoon kohennusta Nykyhallitus on jättänyt työllisyyden hoidon heikoille, sanoo Reima Ehrukainen. Suomessa on noin työtöntä. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa. Ja hallitus vähentää työllisyyden hoitoon tarkoitettuja varoja 60 miljoonaa. - Tuo ei mene minun jakeluun. Työllisyyden hoito on jätetty heikoille. Kuitenkin työn tekeminen on kaikkein tärkeintä, että yhteiskunnan rattaat pyörisivät, toteaa tohmajärveläinen metsuri Reima Ehrukainen. - Hän on huolissaan hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta ja palveluista lapsista vanhuksiin. työnantajien Kela-maksun poisto maksatetaan tavallisilla kansalaisilla lämmitys- ja sähkömaksuilla. - Arvonlisä-, kiinteistö- ja energiaverojen korotukset kirpaisevat kaikkein eniten pienituloisiin ihmisiin. Vastaavasti hyvätuloisten tuloveroja on alennettu. - Ehrukainen ei hyväksy kehitystä, jossa siivoojan tuloveroprosentti alkaa olla korkeampi kuin todella suurituloisten vastaava. - Verotusta on korjattava niin, että veronmaksukyky on perustana. Muunlainen politiikka johtaa vain kansan kahtia jakautumiseen. Julkiset palvelut etusijalle Mies on huolissaan myös julkisten palvelujen yksityistämisvimmasta. Välttämättömiä palveluja ei saa alistaa voitontavoittelulle. Siinä heikompiosaiset joutuvat joustamaan. - Julkisten palvelujen kehittäminen on oltava etusijalla. Neljän lapsen isänä Ehrukaista lähellä ovat koulu-asiat. Hän on sitä mieltä, että säästöjä tai heikennyksiä ei pitäisi kohdistaa kouluihin. Valtion on turvattava kunnille sellaiset resurssit, että kunnat pystyvät järjestämään kunnolla kouluasiat. - Myös terveys- ja vanhuspalvelut tulee säilyttää lähipalveluna omassa kunnassa. Näin jokainen saa hoidon lähellä ja elämäntyönsä tehneet vanhukset voivat turvallisesti viettää eläkepäiviään kotikunnassa. Reima Ehrukainen 47 v Tohmajärvi metsuri Tohmajärven valtuuston ja sivistyslautakunnan jäsen Puuliiton metsäalan johtokunnan jäsen Onkamon kyläyhdistyksen Harrastuksia lukeminen (erityisesti Kalle Päätalon tuotanto) ja järjestötoiminta Vasemmiston Kipinä Pieniä suuria kysymyksiä... Puhetta riittää syrjäytymisen ehkäisemisestä ja miten ennalta ehkäiseviä tukitoimia tulisi lisätä erilaisten syrjäytymisenuhan alla olevien ihmisryhmien osalta, esimerkkinä lapsiperheiden tukeminen ja varhainen puuttuminen. Hienoa.. Miten tämä käytännössä toteutuu onkin sitten toinen juttu. Kuntien tahtotila asioiden jämerään hoitamiseen ja ennenkaikkea ongelmien myöntämiseen ja tuomiseen päivänvaloon kangertelee mielestäni ja pahasti. Itsekin yksinhuoltajana ja erityislapsen vanhempana olen joutunut rämpimään tämän todella vetisen suon, jaksamiseni äärirajoilla. Tukea on hyvin vaikea saada ja se miten henkiset voimavarat viedään äärimmilleen, luukulta luukulle juoksemiseen. Miten ihmisen hätä ja avunhuudot kaikuvat kuuroille korville, kerta toisensa jälkeen, kun yrittää saada lapselleen apua. Kaikilla ei ole tukiverkkoa ympärillään ja avun saaminen on tehty vaikeaksi. Kaupungilla ei ole rahaa, niin tuttua. Säästetään ennalta ehkäisevästä tuesta viimeiseen asti ja maksetaan sitten erityissairaanhoidon menoissa 10 kertaisesti enemmän. ja ennen kaikkea koko perhe ja tukiverkko on pahimmillaan jo niin väsynyt, moni tarvitsee korjaavia tukitoimia.. Halpaa?? Itselläni prosessi kesti 1,5 vuotta kunnes solmut rupesivat aukeamaan tyttäreni kohdalla. Oma tukiverkkoni oli vahva ja läheisteni avulla selvisimme. Tämä on kysymys, josta vaikeneminen ruokkii varmasti aina vain lisää syrjäytymistä ja sen lieveilmiöitä, alkoholismia, mielenterveysongelmia, taloudellisia vaikeuksia, huostaanottoja, väkivaltaa ja kaikkea sitä muuta, jota on vaikeampaa enää korjata, kun tilanne on jo päässyt vaikeaksi ja palapelin palaset ovat levällään ja osa paloista jo kadonnutkin... Tarkka taloudenhoito on toki hyvä asia, mutta jokin raja säästämiselläkin Satu Ihalainen 30 v Lieksa Rakennussiivooja Lieksan kaupungin valtuutettu, rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, Rakennusliiton valtuuston jäsen. Harrastukset: Ulkoilu, piirtäminen, Opintotuella pitää pärjätä Outokumpulainen opiskelija Pieta Hyvönen lähti ehdokkaaksi innostaakseen nuoria, ensimmäistä kertaa äänestämään pääseviä osallistumaan. - Äänestäminen on etuoikeus. Nuorilta kuulee usein, ettei haluta äänestää, kun ei ole nuoria ehdokkaita. Nyt on, Pieta sanoo. Hänelle läheisin asia on opintotuen tuntuva korottaminen. Mikään pieni tasokorotus ei riitä, opintotuella pitää pärjätä, sen pitää riittää elämiseen ja asumiseen. Opintotuki on myös sidottava indeksiin. - Opintolaina valtion takaamanakin on kuitenkin lainaa, eikä moni halua sitä nostaa. Oikeudenmukaista on kehittää opintorahaa kuten muutakin perusturvaa, kuten työttömyysturvaa. - Kun opintotuki ei riitä elämiseen, käyvät opiskelijat työssä. Opinnot pitkittyvät ja valmistuminen sekä työelämään siirtyminen myöhentyvät. Joillekin on houkutus jättää opinnot kesken, kun työttömyysturvalla pärjää paremmin kuin opintotuella. Kuitenkin jokainen käsipari tarvitaan yhteiskunnassa, Pieta sanoo. Hän tietää mistä puhuu, kun itsekin käy viikonloppuisin työssä. Työssä ja opinnoissa jaksettava Pietan mielestä koulutus- ja työvoimapolitiikasta pitäisi keskustella kriittisesti. On surullista, kun ihmiset valmistuvat suoraan työttömiksi. Tärkeää on myös, että ihmiset jaksavat niin työssä kuin opinnoissa. Työilmapiirin pitäisi ottaa jokainen huomioon. - Monesti riittää yksinkertainen kysymys: kuinka voit? - Pieta Hyvönen korostaa julkisten palveluiden merkitystä, etenkin perusterveydenhuoltoa. Hän ei hyväksy leikkauksia ihmisten hyvinvointipalveluista. - Nuorilla on tietotaitoa ja osaamista, mutta vanhempien työkokemus on kullan arvoista. Sen siirtäminen meille nuorille on työelämässä tärkeää. Pieta Hyvönen 25 v, Outokumpu opiskelija valmistuu kuva-artesaaniksi koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsen piiritoimikunnan jäsen Outokummun vasemmistonuorten Harrastaa maalausta, musiikkia, lukemista ja lenkkeilyä 10 vuotiaan Moona-koiran kanssa saksittua Horneteja uudistetaan yli miljardilla Yle Puolustusvoimat valmistautuu lähivuosina jopa miljardien eurojen uudistukseen. Pelkästään Hornetien päivittäminen täsmäaseilla toimivaksi monitoimihävittäjäksi maksaa yli miljardi euroa. Ensi vuonna aloitetaan 800 miljoonaa maksava alueellisten joukkojen varustaminen. Mansikoita maksaneet Hornetit ovat käyttöikänsä puolivälissä. Parhaillaan niiden elinikää jatketaan yli miljardin maksavalla päivityksellä. Tavoitteena on, että uusia ei tarvitsisi hankkia ennen vuotta Silti ilmavoimat seuraa jo mielenkiinnolla, millaisia hävittäjiä markkinoilla on. Kehittyneimmän sotateknologian tuorein saavutus sotilasilmailussa on amerikkalaishävittäjä F-35. Sillä lentää tulevaisuudessa muun muassa Norjan ilmavoimat. Myös Suomessa F-35:n liikkeitä seurataan tulevia hankintoja silmällä pitäen suurella mielenkiinnolla. Mutta kone on paitsi huippumoderni, myös huippukallis. Hyvinvointivaltion pelastustalkoot Kolumni Kirkkotie Demokratia tai sen puute on mietityttänyt minua viime aikoina. Markkinaideologia on osoittanut elinvoimansa valtaamalla jo lähes kaikki yhteisöelämän alueet. Tehokkuus ja kasvu luovat reunaehdot valtion, kunnan ja yliopiston elämälle. Kapitalismissa pätee ääni per raha periaate, joten demokratia on karannut kansan ja päättäjien käsistä yhä enemmän markkinoiden ja kuluttajien käsiin. Tiedämme, että luonto ei kestä kulutuskeskeistä elämäntapaamme, mutta silti päättäjät vannovat talouskasvun nimeen. Monille riittäisi kohtuus, mutta kansalaisvelvollisuutemme on ilmeisesti tavoitella rikkautta ja yltäkylläisyyttä. Päättäjiemme mukaan talouskasvu on hyvinvointivaltion ehdoton edellytys. Itse uskon, että vaihtoehtoja on oltava olemassa. Ne eivät ehkä ole helposti löydettävissä ja toteutettavissa, mutta tietääkseni elämässä ei ole muuta pakkoa kuin kuolema. LEENA PAINTOLA Kirjoittaja on pappi ja sosiaalietiikan tutkija Keskusta sai ydinvoimayhtiöiltä tukea HELSINGIN SANOMAT Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kävi perjantaina eduskunnassa antamassa eduskunnalle oikeuskanslerinviraston kertomuksen vuodelta Matti Vanhanen epäili olevansa pääministerinä jäävi päättämään ydinvoiman lisärakentamisesta valtioneuvoston istunnossa viime keväänä. Syy epäilyyn oli se, että keskusta sai puoluerahoitusta viime vuonna vajaat euroa Fennovoimalta ja TVO:lta, joille hallitus esitti ydinvoimalupia. Eduskunta hyväksyi luvat kesäkuussa. Fennovoima rahoitti keskustan toimintaa vuonna eurolla ja TVO eurolla. Vanhasen valtiosihteeri Risto Volanen selvitti keväällä oikeuskansleri Jaakko Jonkalta, tekeekö keskustan ydinvoimayhtiöiltä saama tuki keskustan puoluehallituksen jäsenistä jäävejä päätöksentekoon. Oikeuskansleri ei keskustalta saamansa aineiston perusteella pitänyt heitä lain mukaan esteellisinä, joten Vanhanen oli esittämässä ydinvoimalupia. Jonkka korostaa, että ministerien esteellisyyden arviointi on myös heidän omalla vastuullaan. Emmehän me voi tietää, minkälaisia kytköksiä kenelläkin on. Laki lähtee siitä, että ministeri ilmoittaa itse esteellisyydestään, Jonkka sanoo. Esteellisyys on aina tapauskohtaista. Oikeusoppineet: KKO saisi kuriin vastuitaan kaihtavat yhtiöt HELSINGIN SANOMAT Verovelkojaan pakenevien uusien osakeyhtiöiden panemiseksi kuriin ei tarvita uutta lakia, sanovat oikeustieteilijät. Riittää, että verottaja tai joku yksityinen vie asian käräjäoikeuteen, sitten hovioikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen, josta saadaan ennakkotapaus. HS kertoi sunnuntaina harmaan talouden torjuntaan keskittyvän Virkeprojektin selvityksestä, jonka mukaan viime vuonna perustetut osakeyhtiöt ovat velkaantuneet veroistaan valtiolle tänä vuonna yli 15 miljoonaa euroa. Prosessioikeuden professori Risto Koulu Helsingin yliopistosta ja Tampereen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Risto Nuolimaa korostavat, että kyse ei ole uudesta eikä vain suomalaisesta ilmiöstä. Kansainvälisestä ongelmasta on kirjoitettu kymmeniä vuosia. Koulun mukaan oikeusministeriö ei ole ollut koskaan kiinnostunut korjaamaan tilannetta. Nuolimaa painottaa, että kyse ei ole vain veroveloista vaan kaikista muistakin veloista ja vastuista. Esimerkiksi yksittäiset ihmiset joutuvat kärsimään huonosta rakentamisesta aiheutuvista virheistä. Kun rakentajayhtiö on lakkautettu ja toiminnot siirretty eteenpäin, vastuunkantajaa on vaikea löytää.

4 Syysku liiton k lähiön asioist Paikall rollaat missä Vasem tahtoiv Kelpas tällä ke Asukka tavoitte mieliss aineist uskotta työttöm huomi 4 Vasemmiston Kipinä 2010 Rokkaa ja ropinoita Rantakylässä Työelämän huonontumisen on loputtava c Ilomantsilaissyntyisen Antero Puhakan työmatkat n Karsikosta yliopistolle hoituvat tietenkin joutuisasti pyörällä Työelämän huonontumisen on loputtava vaatii pääluottamusmies ja työelämän tutkija Antero Puhakka. Töissä olevat nääntyvät kohtuuttoman suurten työtaakkojen alle ja samaan aikaan on valtava määrä työelämän ulkopuolella olevia, joiden pääsy työmarkkinoille on estetty. Pohjois-Karjalassa oli elokuun lopussa yli kymmenen tuhatta työtöntä työnhakijaa. Hallituksen suosimat tempputyöllistämiset eivät näytä kuitenkaan näytä takaavan töitä kurssituksien jälkeen. Rahaa niihin kuitenkin uppoaa melkoisesti, Puhakka toteaa. ELY-keskuksella on vuonna 2010 käytössään noin 38 miljoonaa euroa työttömien työllistämis- ja koulutustarkoituksiin. Työmarkkinoita onkin Puhakan mielestä katsottava uudella tapaa. On uskallettava kokeilla työn ja perhe-elämän todellista yhdistämistä. Työajan lyhentäminen mahdollistaa työttömien työllistymisen, jota voidaan tukea jo olemassa olevien rahoituskanavien kautta. Keinoja on olemassa, kysymys on vain tahtotilasta, Puhakka toteaa. Kahden lapsen isänä hän toteaa olevan omituista, että vanhemmat joutuvat usein tekemään pitkää työpäivää lasten ollessa pieniä ja myöntää samaan hengenvetoon itsekin syyllistyvänsä töiden kotiin viemiseen aina aika ajoin. Järkevällä tavalla tehty työajan lyhentäminen auttaisi perheitä, suuren työtaakan alle uupuvia sekä niitä, jotka ovat tällä hetkellä työelämän ulkopuolella, mutta myös työnantajia, joiden työntekijät voisivat paremmin ja tekisivät laadukasta työtä. Antero Puhakka 42 yhteiskuntapolitiikan yliassistentti, pääluottamusmies sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuuston jäsen, n työterveys liikelaitoksen johtokunnan jäsen, n kaupunginvaltuuston varajäsen, Suomen Punaisen Ristin n osaston, Karjalan Tennis ry:n vara, n vara, Itä-Suomen Tieteentekijät (ITTE) ry vara, Tieteentekijöiden liiton liittokokousedustaja Harrastaa tennistä, metsästystä ja ruuanlaittoa Tekemistä riittää Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntapolitiikan opintojaan viimeistelevä Vasemmistonuorten aktiivi Milla Pyykkönen on ollut järjestötoiminnassa mukana jo kymmenisen vuotta. Hän on edennyt vähitellen paikallisesta toiminasta aina Vasemmistonuorten puheenjohtajistoon asti. - Olen ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta niin pitkään kuin muistan, Pyykkönen kertoo historiastaan. Muutos kiinnostuksesta toimintaan tapahtui vuonna 2003, jolloin Vasemmistonuoret oli näkyvästi esillä Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa. Otettuaan selvää järjestön näkemyksistä ja koettuaan ne omikseen, Pyykkönen liittyi järjestöön. hun muuttamisen myötä Pyykkönen aloitti aktiivisen toimintansa Vasemmistonuorissa. Siitä lähtien hän on toiminut politiikassa monessa tehtävässä niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. - Kesän ajan olen työskennellyt rauhanjärjestö Sadankomiteassa nuorisovastaavana. On ollut erittäin antoisaa siirtyä vapaaehtoisen järjestötyön jälkeen järjestöön töihin. Syksyllä teen opintoihini liittyvän työharjoittelun Vasemmistonaisilla. Odotan harjoittelua innolla, sillä minua kiinnostaa kovasti työskentely vasemmistolaisen tasaarvopolitiikan parissa. Harjoittelu tarjoaa tähän oivan tilaisuuden, ja tiedossa on monia innostavia työtehtäviä ja mielenkiintoisten ihmisten tapaamisia. Toivon tulevan työni liittyvän politiikk minulle unelmatyö, Pyykkönen haav Tekemistä siis riittää. Mutta mistä voimavarat kaikkeen tähän toimintaan? - Politiikka ja vaikuttaminen ovat intohimojani. Energiaa riittää helposti kun muistaa välillä myös tehdä ja ajatella jotain ihan muuta kuin politiikkaa, neuvoo Pyykkönen.

5 inen lauantai Rantakylässä. Osa Vasemmistoansanedustajaehdokkaista tempaisi tarjoamalla asukkaille rokkaa ja ropinoita ajankohtaisista a. e porhaltaa kaksi terhakkaa mummoa toreillaan. Ihmettelivät hiljaisuutta ja kyselivät sitä rokkia on. Lehdessä oli ollut ilmoitus misto rokkaa Rantakylässä ja mummot at mukaan. i heille sitten keittokin, kun kävi selväksi, että rtaa pääasia oli asioissa. ille haluttiin kertoa, mitä ovat vasemmiston et, ja samalla kuunnella, mitä rantakyläläisten ä liikkuu. Moni otti mukaansa jaossa ollutta oa. Ehdokkaille jäi mietittäväksi, miten esittää vasti vaihtoehto nykymenolle, joka on tuottanut yyttä, köyhyyden lisääntymistä, yleistä huolta sesta. Pidä varasi, sähköpörssi vie rahasi rahasi! HS - Mielipide Tulevaisuudessa sähkön hinnan nousu hyödyttää etenkin ydinvoimayhtiöitä Pörssiyhteistyö tuottaa meille kalliin sähkön maista virtuaalisia viitehintoja, jotka perusteettomasti nostavat varsinkin päästöttömän ydinvoiman tuottajien voittoja. Tekniikan tohtori Jari Ihonen arvosteli (HS Mielipide 2.9.) uusien ydinreaktoreiden taustalaskelmien mallitusta ja päätyi siihen johto-päätökseen, että Suomeen syntyy sähköntuotannon ylikapasiteettia ja sen myötä sähkön viennin tarve. Siltä tosiaan näyttää. Missään laskelmissa ei näytä otetun huomioon sitä vaikutusta sähkön-tuotantoon, mikä syntyy EU:n uusiutuvan energian direktiivistä. Jäsenmaiden on tuotettava vuoteen 2020 mennessä EUalueen energian loppukäytöstä 20 prosenttia uusiutuvilla luonnonvaroilla. Koko EU:ta koskevan 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi on säädetty sitovat maakohtaiset tavoitteet, ja Suomen on pakko nostaa uusiutuvien osuus nykyisestä 29 prosentista 38 prosenttiin. Sen saavuttamista vaikeuttaa merkittävästi selluteollisuuden alasajo - ja ydinvoiman lisärakentaminen. Vasemmiston Kipinä Kun ydinsähkö on uusiutumatonta energiaa, se merkitsee, että Suomessa on EU:n direktiivin mukaan lisättävä jokaista uutta ydinsähkökilowattia kohden 38 prosenttia uusiutuvan energian tuotantoa. Sen vuoksi Suomeen on rakennettava uusien ydinreaktoreiden oheen valtava määrä uutta uusiutuvan energiantuotannon kapasiteettia. Sitä käytettäessä tuotantokustannukset ovat niin suuret, että sähkön kuluttajahinnat nousevat merkittävästi. Suomi lisännee EU:n tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimakapasiteettia, josta ei kuitenkaan ole luotettavaksi säätövoimaksi ison ydinvoimalayksikön pudotessa pois verkosta. Senkin vuoksi pitää uuteen säätövoimaan tehdä sellaisia lisäinvestointeja, joissa otetaan huomioon edellä mainittu EU-direktiivi. Kuka maksaa nämä uuteen ydinvoimaan liittyvät oheisinvestoinnit? Minusta ne pitää maksattaa ydinvoiman tuottajilla, ja minä asettaisin ne uusien ydinreaktoreiden rakentamisen lupaehtoihin. Mitä ydinvoimateollisuuden vienti-intresseihin tulee, on tärkeä nähdä niiden yhteys sähkön hinnoittelumekanismiin, joka suosii ilman päästöoikeuksia tuotettavan ydinsähkön tuotantoa. Suomen tukkusähkön hinta määräytyy Oslon sähköpörssissä (Nord Pool), ja se taas määrää Suomessa myytävän vähittäissähkön viitehinnan. Kun pohjoismaissa sähkön hinta on alempi kuin esimerkiksi Saksassa, EU:n tavoite sähkön Pieni kunta tarjoaa palvelut lähellä hinnan yhdenmukaistamisesta koko unionin alueella merkitsee sitä, että Suomessa ja muissa halvan sähkön maissa hinta nousee ja kalliin sähkön maissa laskee, satoi tai paistoi. Hinnannousu hoituu pörsseissä. Kun tänä syksynä Nord Pool alkaa tehdä hintayhteistyötä Keski-Euroopan tukkusähköpörssien kanssa, toteutetaan sillä tavalla EU:n tavoitetta yhteisistä hinnoista. Sähkön fyysiset toimitukset eivät kuitenkaan vastaa hintoja, koska pohjoismaiden ja KeskiEuroopan välillä ei ole riittävästi siirtokapasiteettia. Sen takia tämä pörssiyhteistyö tuottaa meille kalliin sähkön maista virtuaalisia viitehintoja, jotka perusteettomasti nostavat varsinkin päästöttömän ydinvoiman tuottajien voittoja. Ydinvoimateollisuus tuntee tarkasti EU:n tavoitteet markkinoiden harmonisoinnista, sähkön hinnan pörssittämisestä ja päästökaupan vuoden 2013 jälkeen avaamista lisävoittojen mahdollisuuksista. Kun Suomi on ensimmäisenä maana vielä sitoutunut hautaamaan säteilevät jätteet omaan maaperäänsä, maamme on ydinsähköyhtiöille voittoautomaatti. Ylisuuret voitot kotiutetaan sähköpörssien hinnoittelumekanismien kautta sekä - ylituotantokapasiteetista riippumatta - sähkön todellisella tai virtuaalisella viennillä. ESKO SEPPÄNEN KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATTI, HELSINKI aan eli kansanedustajan työ olisi eilee. Milla Pyykkönen 28 v Opiskelija Vasemmistonuorten 2. vara Vasemmistonaisten hallitus Itä-Suomen Vasemmistonuorten hallitus Vasemmistonuorten Tasa-arvo ja seksuaalinen moninaisuus - työryhmän jäsen Kansan Uutisten kolumnisti Verotuksen kohdistamista tulisi painottaa enemmän rikkaiden suuntaan, vaatii Heli Rantamäki Kirjanpitäjä, pienyrittäjä Heli Rantamäki lähti ensimmäisen kerran ehdokkaaksi viime kunnallisvaaleissa. Hän harrastaa itämaista tanssia, klassista laulua ja neuloo villasukkia. Heli asuu isovanhempiensa kotipaikalla Valtimon Karhunpäässä. Ja kuuluun Marttoihin, nyky Martta on kätevä siinä mihin ryhtyy. - Maisemat ovat muuttuneet. Lapsuuden metsiä ei enää ole, paikat vielä tunnen vaikka puut puuttuu. Puu kyllä Valtimolta menee kaupaksi. - Valtimolla ei vielä ole vanhuspalvelut kaatumassa välittömästi päälle, kunhan nykytasosta pidetään huolta. Valtimolla on kuitenkin suunnitelmat käynnissä jopa uuden dementia-yksikön rakentamiseksi. Toisekseen työttömyys yleensäkin on huolen aihe, vaikka Valtimo ei Pohjois- Karjalan pahimpia työttömyys alueita olekaan. - Talvivaaran suhteen oli kunnassa odotuksia, että kaivoksen myötä olisi tullut myös lisää asukkaita Valtimolle, mutta tämä ei ole toteutunut. - En ymmärrä kuntaliitosten tarpeellisuutta. Tulee varmaan halvemmaksi keskittää seutukunnan palvelut vaikka 100 km päähän, mutta asukkaille se maksaa. Valtimolla on ainakin tähän asti saatu säilytettyä lähipalvelut paikan päällä. Mitenkä sitten jatkossa valtionosuudet hoituvat, jääkin tulevien eduskuntien päätösten varaan. Se on eräs syy miksi olen ehdokkaana. - Veroja ei voi alentaa mutta verotuksen kohdistamista tulisi painottaa enemmän rikkaiden suuntaan. Palvelujen taso on kuitenkin säilytettävä ja niihin tarvitaan verovaroja. Heli Rantamäki 33 v Valtimo kirjanpitäjä, quantum touch- ja reikihoitaja Valtimo 33 v. sivistyslautakunnan jäsen Karhunpään Marttojen sihteeri

6 6 Vasemmiston Kipinä 2010 Hevosvoimilla eduskuntaan Raveissa tapaa paljon ihmisiä, sanoo Juhis Reijonen Juha-Pekka Reijonen saapuu haastatteluun hyvissä ajoin ja tapansa mukaan pikkutakkiin ja kravattiin pukeutuneena. Haastattelun tekeminen on helppoa, sillä Reijoselta eivät jutut lopu kesken, varsinkaan kun aiheena on pitkäaikainen harrastus ja työ: ravit. Reijonen aloitti työskentelyn hevosurheilun parissa jo 16-vuotiaana ollessaan lukiossa ja on näin ollut tuttu näky n raviradalla jo kymmenen vuoden ajan. Kiinnostus hevosiin ja raveihin heräsi sattuman kautta kun raviradalta Antti Saarelaisen elämää rytmittävät tällä hetkellä syksyllä alkaneet yhteiskuntamaantieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa, aktiivinen toiminta erilaisissa järjestöissä sekä ehdokkuus eduskuntavaaleissa. Vastapainoa varsin tietointensiiviselle arjelle Saarelainen saa taistelulajeja ja tanssia yhdistävästä capoeirasta. Saarelainen on harrastanut capoeiraa vuoden 2009 syksystä lähtien joensuulaisessa Capoeira Nordica - seurassa. Mukaan harrastamaan lähdin kaverin puoliksi pakottaessa, Saarelainen naureskelee. tarjottiin Reijoselle töitä. Ensimmäinen työpäivä oli myös ensimmäinen kerta raveissa, Reijonen muistelee. Ravirata ei ole Reijoselle pelkästään työpaikka, vaan myös politiikan tekemisen väline. Joidenkin mielessä ravirata saattaa näyttäytyä stereotypioineen kummalliselta paikalta tehdä politiikkaa, mutta Reijosen mielestä kyseessä on ihan tavallista poliittista toimintaa ihmisten parissa, vain olosuhteet ovat erilaiset. Reijosen mukaan politiikan tekeminen raviradalla Taipumaton, Rigido Capoeirassa on perinteisesti jokaisella pelaajalla oma portugalinkielinen nimi, jonka yleensä muut pelaajat tai opettajat antavat. Selailtuaan aikansa portugalilaista sanakirjaa Saarelainen löysi Rigido :n, joka olisi tässä tapauksessa sopiva - nimeä ei kuitenkaan ole vielä Saarelaiselle annettu. Koordinaatiota, lihaskuntoa ja notkeuttaa korostavassa capoeirassa ridico ei pärjäisi, sillä se tarkoittaa karkeasti käännettynä taipumatonta. Nimen vitsikkyys on linjassa lajin iloisen luonteen kanssa. Capoeiraan kuuluu kaikenlainen hyvää tarkoittava jekkuilu, Saarelainen on Vasemmistolle verrattain uusi valtaus. Ravien kautta on mahdollisuus saada laajaa näkyvyyttä omalle puolueelleen. n ravitapahtumissa käy noin tuhat ihmistä ja lisäksi näkyvyyttä saadaan valta-kunnallisessa TotoTV:ssä, käsiohjelmassa ja palkintojen jaon yhteydessä, Reijonen kertoo. Sen lisäksi, että ravit ovat uusi aluevaltaus politiikan tekemisen kentällä, ne ovat kohdeyleisönsä puolesta oivallisia. - Etenkin Vasemmiston kannalta, sillä yleisön joukossa on paljon duunareita, Reijonen kertoo. Vasemmisto tulee siis olemaan ravitapahtumissa esillä Pohjois- Karjalassa. Itse asiassa tämä toiminta on jo aloitettu osallistuttua pidettyihin Lieksan raveihin avauslähdön merkeissä. Juha-Pekka Reijonen 26 yhteiskuntatieteiden yo piiritoimikunnan jäsen Peruspäiväraha nostettava tonniin Selkeää tasokorotusta työttömän peruspäivärahaan esittää kiteeläinen Auvo Rouvinen. - Tuhat euroa kuukaudessa on sopiva taso. Nykyisellä ei yksinkertaisesti tule toimeen. Monen pitää käydä lisäksi sossun luukulla. Rakennuksilla kirvesmiehen ja raudoittajan töitä tekevälle Rouviselle itselleenkin työttömyysjaksot ovat tuttuja. Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla pärjää jotenkin. Toisin on niiden laita jotka putoavat peruspäivärahalle. - Perusturvan nostaminen ei kovin paljon köyhdytä valtiota, kun samalla vähenee toimeentulotuen hakemisen tarve, luukulta toiselle kiertäminen. Laajasti lukenut ja talousasioihin perehtynyt Rouvinen aikoo kevään vaaleihin mennessä selvittää esityksensä kaikki vaikutukset. Luvassa on selkokielistä faktaa. Verotus ei ole keventynyt Auvo Rouvisen mielestä puhe verotuksen keventymisestä ovat pötyä. - Kokonaisveroaste bruttokansantuotteesta oli % ja viime vuonna valtion velka mukaan laskettuna 52 %. Kehitys on ollut tuhoisaa ja sen arkkitehdeiltä on jäänyt lukematta Keynesin Työllisyys, korko ja raha -teos. - Kyllä miljoonan vuodessa tienaavat saisivat ja pystyisivät maksamaan enemmän veroja kuin alle tonnin ansaitsevat. valaisee ja kertoo esimerkiksi miten toiset pelaajat rankaisevat virheen tehnyttä pelaajaa kutittelemalla tätä jalasta tai vetämällä jalat kokonaan alta. Vaikka lajin suhde väkivaltaan on hyvinkin kieltävä, kuuluu lajiin tietyllä tasolla myös vastapelaajan kaataminen tai ainakin toiselle pelaajalle sen selväksi tekeminen, että olisin äsken voinut hyvinkin sinut kaataa. Täällä ssa käytämme kaatoja hyvin vähän, se kuuluu seuran luonteeseen ja treenien vetäjien näkemyksiin. Jo Suomen sisällä on seurojen välillä tässä asiassa suuria eroja ja Brasiliassa kaduilla pelattava capoeira eroaa suuresti meillä pelattavasta salonkikelpoisesta capoeirasta. Antti Saarelainen 20 v suurtalouskokki, yhteiskuntatieteiden yo. n seudun Vasemmistonuorten puheejohtaja piiritoimikunnan varajäsen Auvo Rouvisen trukkikeksintö on lähes valmis tuotantoon Mies tietää hyvin, että niin omaisuusveron kuin työnantajien Kela-maksun poisto peritään takaisin kaikilta kansalaisilta ja epäoikeudenmukaisesti. - Huvittaa, kun progression alentamista isotuloisilta on perusteltu porvarien taholta silläkin, että sellaisiin hommiin ei hakeuduta. Ihan varmasti eivät hyvin palkatuista hommista työntekijät lopu. Auvo Rouvinen 48 v Kitee kirvesmies, raudoittaja Rakentaja-lehden kolumnisti Harrastaa lukemista, atk:ta, kirjoittamista ja kevyitä keksintöjä. saksittua Suomalaisten kielteinen suhtautuminen sotilasliittoon johtuu tietämättömyydestä HELSINGIN SANOMAT Mart Laar hehkutti myös sitä, kuinka Natossa pääsee maailmanpoliittisen päätöksenteon keskiöön ja kuinka se on tarjonnut virolaissotilaille arvokasta taistelukokemusta. Laarin Nato-puffi osui hedelmälliseen maaperään, sillä myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Pertti Salolainen (kok) sanoi, että Natojäsenyys hyödyttäisi Suomea. Salolaisen mukaan suomalaisten kielteinen suhtautuminen sotilasliittoon johtuu tietämättömyydestä ja siitä, että maan poliittinen eliitti presidentti Tarja Halosen, pääministeripuolue keskustan sekä suurimman oppositiopuolue Sdp:n johdolla vastustavat sitä. Hänen mielestään suomalaisten Natokanta muuttuisi hetkessä, jos esimerkiksi presidentti ja pääministeri julistaisivat yhdessä, että Suomen on aika liittyä sotilasliittoon. Sallikaa siis loppuun ajatusleikki: kuinka käy Suomen Nato-jäsenyydelle, jos Natoon myönteisesti suhtautuva kokoomus Jyrki Kataisen johdolla voittaa ensi kevään eduskuntavaalit ja Sauli Niinistö vuoden 2012 presidentinvaalit? Hyvät unet junassa myös itäsuomalaisille HS Mielipide Uusi makuuvaunu sopii fiksulle liikemiehelle, Mari Manninen kirjoitti (HS Matka ). Juna voittaa mukavuudessa aamulennot. Voittaa makuuvaunu aamun Pendolinotkin, jotka lähtevät vuoteistaan ainakin Kajaanista ja Kuopiosta raastavan aikaisin saapumatta kuitenkaan Helsinkiin niin, että kokouksiin ja töihin ehtisi. Miksei meilläkin voisi toivottaa illalla lapsille hyviä öitä, lähteä asemalle ja astua mukavaan makuuvaunuun yöpymään ollakseen sitten virkeänä perillä? Laskelmat, joiden perusteella yöliikenteen lakkautus Itä-Suomen radoilta tehtiin, vanhenevat kovaa vauhtia lentoliikenteen vaikeuksien ja turvatarkastusten epämukavuuden kasvaessa. Nyt kuulemme kuitenkin, että valtio harkitsee kaukoliikenteen tukea entisestään kavennettavan! Onko todella niin, että julkista liikennettä rampauttamalla on tarkoitus kuihduttaa itäinen Suomi ja keskittää markkinat länteen? Kaleva: Pietikäinen lakkauttaisi maa- ja metsätalous- ministeriön STT Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) olisi valmis lakkauttamaan maa- ja metsätalousministeriön. Ei muillakaan elinkeinoilla ole omaa ministeriötä. Maataloutta pitäisi hoitaa työja elinkeinoministeriössä, Pietikäinen sanoo Kalevan nettisivuilla. Pietikäisen mukaan maanviljelyä pitäisi ohjata tuilla luonnonmukaisempaan suuntaan ja iso osa tuesta pitäisi suunnata luomulle. Lisäksi Pietikäinen ehdottaa, että tukien ehdoksi pitäisi asettaa tiukemmat vaatimukset esimerkiksi eläinten olosuhteille. Suomi rauhanvälityksen suurvallaksi? Tuomioja blogi Kun Suomen hallituksen johtavat ministerit ovat ilmaisseet halunsa tehdä Suomesta rauhanvälityksen suurvalta oli hyvin paikallaan, että tiistaisen XV presidenttifoorumin aiheena oli Kestävä rauha - rauhanturvaamisesta kriisinhallintaan. Varsin laajalti erilaista kriisinhallintakokemusta omaavan keskustelijajoukon monissa puheenvuoroissa tuotiin esiin paljon hyviä ja rakentavia ajatuksia siitä, miten tätä rauhanvälitystä voitaisiin edistää. Kaikki olivat myös yksimielisiä siitä, ettei rauhanvälityksen suurvallaksi tulla vain oman ilmoittautumisen perusteella vaan se edellyttää paljon muuta osaamista ja resurssointia, alkaen myös kaiken suomalaisen osaamisen kokoamisesta ja koordinoimisesta. Ihan yhtä yksituumaisia ei kuitenkaan oltu sen suhteen, miten hyvin Suomen kriisinhallintaresurssit ovat nykyisin käytössä. Erityisesti osallisuus Afganistanin sotaan yhtäältä ja toisaalta tapahtunut YK-operaatioihin osallistumisen alasajo nähtiin ongelmina. Näin ainakin minulta tilaisuuteen pyydetyssä puheenvuorossa rauhan saavuttamisen ja säilyttämisen nykyisistä ja tulevista haasteista. Lehtomäki puolusti eduskunnassa pienpuhdistamoja YLE Uutiset Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) puolusti eduskunnan torstai-sella kyselytunnilla jätevesien puhdistukseen tarkoitettuja pienpuhdistamoja. Hänen mielestään ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä taannoisesta tutkimuk-sesta, jonka mukaan puhdistamot toimivat pääosin huonosti. Asiasta kysyi kansanedustaja Timo Heinonen (kok.), jonka mielestä hallituksen tänään hyväksymät muutosesitykset jätevesien käsittelyä koskevaan lakiin ovat perusteltavia mutta eivät riittäviä. Hän kummasteli, miten TM Rakentaja -lehden testissä ainoastaan yksi puhdistamo kahdeksasta toimi, vaikka useammallekin oli myönnetty Suomen ympäristökeskuksen merkki. Lehtomäki sanoi, ettei testistä pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. -Nämä ovat biologisia prosesseja. Jos ne käynnistetään talvella, niin on jo odotusarvo, että vie oman aikansa, että prosessi toimii niin että paras mahdollinen puhdistusteho siinä saavutetaan, hän sanoi.

7 Jos ei töitä,ei toimeentuloa Joku näyttää hyötyvän paljon harmaasta taloudesta, kun sitä ei oikeasti haluta kuriin,tuhahtaa Petteri Tahvanainen Näin sanoo kirvesmies Petteri tautuvat ammattiin ja joutuvat rakentamaan. Tahvanainen n sitten työttömiksi. Vaikuttaa myös siltä, ettei Enosta. Monesti ulkomaisen työvoiman meidän viranomaisia kiinnosta - Työttömyys on pahin ongelma, nuorten ja pitkään käyttöön liittyy kytky- jä harmaaseen talouteen, jopa harmaan talouden ongel- mat. työttömänä olleiden määrä kovempaankin talousrikollisuuteen ja suomalainen yh- että ammattiliitoilla pitäisi olla Tahvanainen on sitä mieltä, kasvaa. - Rakennuspuolella ammattikoulusta valmistuvat joutuloja. Nykyinen hallitus on man työntekijän suostumusteiskunta menettää verotu- kanneoikeus ajaa asioita ilvat kortistoon, kun työnantajille on tarjolla ulkomaista vontaan ja rötöstelijöiden set työntekijät eivät uskalla vähentänyt voimavaroja valta. Nythän yleensä ulkomai- ammattiväkeä samalla tai kuriin laittamiseen. vaatia oikeuksiaan. edullisemmilla ehdoilla. Liitoille kanneoikeus - Jo vuosia sitten pääkaupunkiseutua vaivannut ongelma säädäntöä on kehitettävä Tahvanainen 43 v Tahvanaisen mielestä lain- Petteri on hivuttautunut ympäri silloin kun ongelmia on, Ja nyt, Eno maata, sinne missä rakennetaan. Tahvanainen arvelee, niitä on ulkomaisen työvoiman käytössä.työmailla kirvesmies että esimerkiksi majoitus- ja Kaupunginvaltuutettu, seutuvaltuuston, kaupunkisuun- pitää olla samat työehdot ravitsemus-ala sekä hoitoala kaikille. seuraavat perässä. nittelulautakunnan ja kuntaliitoksen seurantaryhmä jäsen - Raja on siinä; sovittuja työehtoja polkevia työllistävät ja Rakennusliiton valtuuston ja Itä- - On jo työmaita, joissa ei suomen kielellä pärjää. sellaisia reppufirmoja käyttävät Suomen aluehallituksen jäsen tähtäävät tietysti työ- P-K:n - Tahvanainen muistuttaa, että elämisen ehdot kapenevat ehtojen huonontamiseen. työn puutteessa. Yhteis- Tilanne on aivan erilainen, kun Harrastaa kalastusta ja metsäsehtojen kunnassa ei kovin hyvä kuva suomalaiset menivät Ruotsiin tystä sekä sienestystä ja marjastusta synny nuorille, jotka koulut- tai vaikkapa Kosta-musta Punakaarti pelaa jalkapalloa Yhteiskuntapolitiikan opiskelija Jaakko Turunen on ottanut yhdeksi vaaliaseekseen erään harrastuksistaan, jalkapallon. Turunen on koonnut noin 20- henkisestä tukiryhmästään Jaakon jengistä jalkapallojoukkueen, joka on kesän aikana kiertänyt erilaisissa turnauksissa ja kisoissa pelaamassa. Kesällä Punakaarti osallistui ssa järjestettyyn jalkapallopuulaakiin, josta ei menestystä herunut. Menestys on ollut samaa luokka kuin punakaartilla vuonna 1918, mutta rintamakarkuruutta ei ole ollut havaittavissa vaan taistelut jatkuvat., Turunen kertoo joukkueensa menestyksestä hymyssä suin. Turunen lisää myös, että joukkue on vasta ensi kertaa koossa ja nuorimmat pelurit ovat juuri saavuttaneet täysiikäisyytensä, joten tällä jengillä on vielä yhteisiä taistoja edessä vuosia eteenpäin. FC Punakaarti osallistui myös heinäkuussa järjestettyyn rasisminvastaiseen Jalkapallomatka Kontioniemeen - turnaukseen. Turnaus sai alkunsa kun turvapaikanhakijoilta pyrittiin estämään pääsy yleisille urheilukentille. Menestystä Punakaartille ei Tuomo Tormulainen elelee Kontiolahden Kontiovaaralla luonnon keskellä vaimonsa ja muutaman kissan kanssa. Lapset ovat jo itsellisinä maailmalla. Hän on ollut mukana vasemmistolaisissa järjestöissä nelisenkymmentä vuotta. - Jatkuva taloudellinen kasvu on mahdotonta. Työväenliike on uudenlaisten haasteiden edessä, kun valmistaudutaan kasvun jälkeiseen aikaan. Ei riitä taistelu palkoista. - Nykyinen hallitus näkee taloudellisen kasvun olevan ainut ratkaisu nykyisestä lamasta selviämiseen. Maksajiksi laitetaan tavalliset sukankuluttajat, palkansaajat, eläkeläiset, työttömät ja pienyrittäjät. Siirrytään tasaveroon, ympäristöverotukseen, kulutusverotusta lisätään. ja markkinavoimille annetaan miljardeja. Tästä on pienenä esimerkkinä jätevesiuudistus, joka on täysin epäonnistunut. - Maailman mitassa teollistuneiden maiden suhteellinen hyvinvointi perustuu vähemmän kehittyneiden maiden luonnon ja työvoiman riistoon. Tämä tuottaa jatkuvasti sotia, nälänhätiä ja ympäristöongelmia. USA:n johdolla toteutettava terrorismin vastainen sota pyrkii ratkaisemaan näiden konfliktien seurauksia väkivalloin. Se tie on loputon, ja aiheuttaa kärsimyksiä kaikille. Suomen pitää irtisanoutua sotilaallisesta kriisinhallinnasta - tällä hetkellä vetäytyä Afganistanista. Väkivalta ruokkii väkivaltaa. turnauksessa tullut. Joukkueen normaali suoritustaso oli se, että vastustaja teki ainakin pari maalia ja omat laukaukset menivät hehtaarikaupalla ohi., Turunen vitsailee ja kertoo, että vastustajan maali julistettiinkin yhdessä tuumin kirotuksi. Tärkeämpää Turusen mukaan olikin osallistuminen kuin voitto, olihan kyseessä tärkeä asia. Huono menestys ei Turusen joukkuetta lannistanut, vaan voittoa lähdetään loppuvuonna tavoittelemaan muun muassa norsupallo- ja futsalturnauksista. Ensi vuonna on luvassa myös umpihankifutiksen MM-kisat Hyrynsalmella sekä uusi turnaus Kontioniemessä, joihin myös Punakaarti on aikeissa osallistua. Vasemmiston Kipinä Jatkuva kasvu on mahdotonta Jaakko Turunen 27 v yht.kuntatieteiden yo PK piiritoimikunnan jäsen Itä-Suomen Vasemmistonuorten hallituksen jäsen miespoliittisen ryhmän jäsen Luonto, sen kunniottaminen ja lasten opettaminen luonnossa liikumiseen ovat olleet Tuomolle tärkeitä koko elämän ajan. Tässä taustalla kuvanveistäjä Pessi Mannerin Kontiolahden Kyykkään kvartsiittikallioon tekemä veistos, joka symbolisoi vaatimusta aurinkoperäisten energia-muotojen kehittämiseksi. - Suomikin on luonnonvarojen riiston kohde. En ymmärrä miksi maamme lainsäädäntö pakottaa jakamaan esimerkiksi malmivaroja ilmaiseksi ulkomaalaisessa omistuksessa oleville pörssiyhtiölle. Ja vielä antamaan näille valtionapuja. - Ydinvoima ja uraanin tuotanto ovat niin lyhyen tähtäimen ratkaisuja energian tuotannossa, ettei niiden ikiaikaisia riskejä ole oikein jättää tulevien sukupolvien kannettavaksi, eikä kyllä nykyistenkään. Tuomo Tormulainen 56 v Kontiolahti atk-suunnittelija, kansalaisaktivisti varavaltuutettu, keskusvaalilautakunnan jäsen Kontiolahden SDPL:n Järvi-Suomen pioneerien P-K:n piiritoimikunnan jäsen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen Lehtomäki korosti myös, että pienpuhdistamo on vain yksi vaihtoehto muiden keinojen joukossa. - Esimerkiksi maaperäkäsittely on usein erittäin hyvä vaihtoehto myös, hän sanoi. J.P. Roos, professori HELSINGIN SANOMAT Julkisin varoin tuotetut tilastot on saatava tutkijoiden käyttöön Suomessa tutkimusaineistojen käyttöä rajoitetaan usein tiukasti, mutta kansainvälisesti kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. Suomessa ylpeillään usein sillä, että meillä on maailman parhaat tilastot ja vieläpä tosi pitkältä ajalta. Nyt Suomi on kuitenkin putoamassa kehityksen kelkasta. Tämä johtuu turhan tiukasta lainsäädännöstä ja kansainvälisesti merkittävien vertailu-jen ulkopuolelle jäämisestä. Suomessa henkilötietolaki ja valtion maksuperustelaki ehkäisevät kerättyjen tilastoaineistojen tutkimista. Lain mukaan tilastoja tuottavan viranomaisen on näet perittävä maksu siitä, että hän poistaa aineistosta tunnistetiedot ennen kuin luovuttaa aineiston tutkimuskäyttöön. Maksut ovat usein niin suuret, ettei yksittäisillä tutkijoilla tai tutkimusryhmillä ole mahdollisuutta niitä maksaa. Tämän takia monet laajat ja laadukkaat tutkimusaineistot ovat pahasti alikäytettyjä. Tilastokeskus kerää esimerkiksi kuukausittain työvoimatutkimukseen yli vastaajalta tietoja, joiden perusteella on mahdollista muodos-taa kuva suomalaisten työtoimin-nasta. Aineistoa ei kuitenkaan saa ilmaiseksi tutkimuskäyttöön. Vastaavan brittiläisen työvoimatutkimuksen taas saa käyttöön helposti ja ilmaiseksi Englannin aineistoarkistosta. Kasvu vai kohtuus HELSINGIN SANOMAT Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielestä talouden pitää kasvaa. Kanadalainen taloustieteilijä Peter Victor uskoo puolestaan, että kasvun supistaminen tekisi ihmisistä onnellisempia ja parantaisi ympäristön tilaa. Victor on tutkinut talouskasvun ja ympäristön suhdetta 40 vuoden ajan. Katainen on ensimmäinen valtiovarainministeri, joka käytti puoli tuntia ajastaan kuunnellakseen Victorin ajatuksia Helsingissä torstaina. Pörssiyhtiöiden valtiontuki on lopetettava HELSINGIN SANOMAT Mielipide Uutisen (HS Kotimaa ) mukaan valtio on tukenut kaivosyhtiö Talvivaaraa suoraan ja epäsuorasti yli 126 miljoonalla eurolla. Kaivoksen on arvioitu työllistävän 400 ihmistä. Hinta per työpaikka on kallis, euroa, semminkin kun muu kaivoksen tuottama vauraus tulee valumaan pääasiassa rajojen ulkopuolelle: yrityshän on kirjattu Lontoon pörssiin. Kaivoksella on kuitenkin ainakin yksi kotimainen edunsaaja, nimittäin ympäristöministeri Paula Lehtomäen lähipiiri, joka omistaa osakkeita euron arvosta. Hän ilmoitti perheensä omistuksista oma-aloitteisesti, mutta antaa ymmärtää jo katuvansa sitä. Muiden ministerien kytköksiä voi vain arvailla. Lehtomäen saaman ryöpytyksen jälkeen lienee turha toivo, että kukaan muu kansanedustajamme enää vapaaehtoisesti kertoisi pörssikytköksistään. Esko Seppänen Raision torilla Vappuna 2010 Naapuripuolueen mies Eero Heinäluoma ei tunnista oikeaa ongelmaa. Ongelma ei ole EU:n ulkopuolelta tuleva halpatyövoima niin kuin hän sanoo, vaan ongelma on EU:n sisältä tuleva keikkaväki. On perusteltua vaatia muiden EU-maiden reppu-firmoja käyttäytymään Suomessa laillisesti, siis lakien mukaan maassa maan tavalla. Meillä on yli ulkomaista rakennustyöläistä, joista vain kuutisen sataa maksaa veroa Suomeen. Samaan aikaan meillä on suomalaista rakennustyöläistä työttöminä. Ongelma on, että vieraan työvoiman laillisuusvalvontaa suorittaa vain parikymmentä virkamiestä ja että poliisin erikoisyksikkö keikka- ja reppupalvelurikosten torjumiseksi lakkautettiin jo vuosia sitten. On kuin ei haluttaisikaan tukea suomalaisten työttömien työllistymistä. Työsuojelutarkastajien työtä estettiin Olkiluodossa STT Eurajoki. Työsuojelutarkastajien pääsy Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle Eurajoella viivästyi keskiviikkona. Ilman kulkulupaa yllätyskäynnille saapuneita tarkastajia ei päästetty alueelle. Kulkulupien saamiseen kului pari tuntia, ja samalla vesittyi iso ulko-maalaisiin työntekijöihin kohdistettu valvontaisku. Nyt mietimme, teemmekö esitutkintapyynnön poliisille viranomaistoimin-nan estämisestä tai rajoittamisesta, kertoi työsuojeluasioita johtava Sep-po Pekkala Lounais-Suomen aluehallintovirastosta (AVI). Pekkala oli varautunut siihen, ettei tarkastajia päästetä alueelle, joten hän kysyi asiasta etukäteen poliisilta. Poliisi sanoi, että tarkastusta ei saa estää. Edes poliisin soitto Olkiluodon kulunvalvontaan ei Pekkalan mukaan avannut portteja. Tarkastajat olivat paikalla aamukuudelta, ja poliisi soitti portille seitsemältä. Vasta kahdeksalta kaikki tarkastajat päästettiin sisälle. Teollisuuden Voiman (TVO) kolmosreaktoriprojektin viestintäpäällikön Käthe Sarparannan mukaan kulunvalvonnassa meneteltiin normaalisti.

8 8 Vasemmiston Kipinä 2010 POHJOIS-KARJALAN VASEMMISTON EDUSKUNTAVAALITEESIT AALITEESIT 2011 Vasemmisto haluaa turvata ihmisarvoisen elämän kaikille Pohjois- Karjalassa asuville. Sukupuoli, asuinpaikka tai varallisuus ei saa syrjäyttää ketään yhteiskunnasta. Vasemmisto haluaa lisätä ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa aktiivista kansalaisuuttaan. Vasemmistoliitto lähtee eduskuntavaaleissa rakentamaan parempaa maakuntaa seuraavin teesein: 1) ENNALTAEHKÄISEVÄT LÄHIPALVELUT Palvelut ovat ihmistä varten. Laadukkaiden peruspalveluiden on oltava lähellä niiden tarvitsijoita. Ainoastaan verotukseen perustuvat julkisesti tuotetut lähipalvelut ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Vasemmistoliitto haluaa olla mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa ihmisten ei tarvitse matkustaa kohtuuttomasti saadakseen tarvitsemiaan palveluita. Lähipalvelujen lakkauttaminen näennäisten tehokkuusvaatimusten vuoksi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Syrjäytymisen ja Pohjois- Karjalalle ominaisten kansantautien ehkäiseminen voi onnistua vain ennaltaehkäisevällä työllä. Työ on vietävä asukkaiden pariin. Vaikka julkinen valta kantaa päävastuun toiminnasta, kansalaisjärjestöt ovat korvaamattomia kumppaneita. Toimimalla nyt säästetään tulevaisuuden kustannuksia. Vasemmisto haluaa, että työelämän ulkopuolella olevat kutsutaan säännöllisesti maksuttomiin perusterveydenhuollon terveystarkastuksiin. Väestön ikääntyessä ikäneuvoloita tarvitaan lisää. 2) KOULUTUS TULEVAISUUDEN AVAIMENA Tehokkaasti toimiva lähellä oleva koulu luo pohjan aktiiviselle kansalaisuudelle. Perusopetuksenajan tukitoimilla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Riittävän pienissä ryhmissä opettajat voivat tukea ja ohjata myös heikommassa asemassa olevia oppilaita heidän kasvussaan. Vasemmiston mielestä opetusryhmien enimmäiskokoon säädettävä asetustasolla. Koulutukseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Kunnat eivät saa paikata talouttaan siirtämällä koulutuksen valtionosuuksia muuhun toimintaan. Pohjoiskarjalaisilla nuorilla on halu rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Kuitenkin joka kahdestoista nuori on lopettanut opintonsa peruskouluun. Ilman koulutusta työmarkkinoille on lähes mahdoton sijoittua. Nuoria autetaan pääsemään kiinni omaan elämäänsä lisäämällä oppisopimiskoulutusta sekä takaamalla jokaisella nuorelle jatkokoulutuspaikka Pohjois-Karjalassa. Vasemmisto haluaa tiivistää koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä. Pohjois- Karjalalla ei ole varaa siihen, että sen kouluttamat henkilöt siirtyvät muihin maakuntiin töihin. Yritykset, yhteisöt ja julkinen sektori voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että nuoret sitoutuvat alueeseen. 3) MUUTOSTEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TYÖMARKKINOIDEN LUOMINEN Työ ja toimeentulo ovat perustuslain takaamia oikeuksia. Pohjois- Karjalassa nämä eivät toteudu. Maakunnan työllisyysaste on selvästi muuta maata alhaisempi. Kaikki työttömät työnhakijat eivät myöskään tule sijoittumaan nykyisille työmarkkinoille. Pohjois- Karjalan vasemmisto haluaa olla mukana luomassa muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita. Koulutuksen, työn, työttömyyden, hoivan ja eläkkeellä olon ajat vaihtelevat ihmisen elämässä. Muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoilla tuetaan siirtymiä näiden vaiheiden välillä. Pohjois-Karjalasta tulee luoda kokeilumaakunta, jossa testataan osittaisten työllisyysmuotojen käyttöä ihmisen elämänuran siirtymä-vaiheissa kuten esimerkiksi työn ja koulutuksen yhteen sovittamista sekä hoivan ja työn yhdistämistä. Kokeilun myötä voidaan lyhentää työaikaa ja työllistää työelämän ulkopuolella olevia. Pohjois- Karjalassa tulee panostaa myös sosiaalisten yritysten luomiseen. Työelämän ulkopuolella olevien ihmisten mahdollisuuksia kehittää itseään on tuettava. Vasemmiston mukaan Suomessa tulee siirtyä kansalaispalkkaan, jotta tietty perustulo on turvattu ihmisille. 4) METSÄ VOIMAVARAKSI Vasemmiston mielestä puurakentamista ja puurakentamiseen liittyvien tuotteiden kehittämistä on tuettava. Julkisen sektorin tulee näyttää esimerkkiä uusia tiloja rakennuttaessaan. Valtion ja kuntien on rakennettava toimitilansa puusta, elleivät erityiset toiminnalliset tarpeet muuta edellytä. Kun julkiset toimijat tilaavat tarvitsemansa rakennukset puusta, se kannustaa rakennuttajia sekä myös rakennustuotteiden valmistajia kehittämään toimintaansa. Kuntien tulee kaavoittaessaan edellyttää puurakentamista. Pohjois- Karjalassa valmistettavien puutuotteiden jalostusastetta on merkittävästi nostettava. Metsäsektorin kriisi näyttää olevan johtamassa perinteisen suuryritysvaltaisen puunjalostusteollisuudenpysyviin vaikeuksiin. Painopisteenmuuttaminen selluntuotannosta monipuolisempaan tuotantoon edellyttää muutosta avohakkuumetsätaloudesta parempaa puuta ja työllistävyyttä tuottaviin hoitotapoihin. Maakunnassa on hyvät mahdollisuudet panostaa mm. puurakentamiseen liittyvien tuotteiden kehittelyyn. Tuotekehitystä on tuettava Pohjois- Karjalassa entistä enemmän. Bioenergiaan perustuvan tuotannon kehittäminen lisää työllisyyttä. Metsähakkeen energiakäytönlisääminen edellyttää tehokkaampaa metsähakkeen korjaamista, mikä lisää työvoimantarvetta. Metsähakkeen määrätietoisempikerääminen vaikuttaa myös tarvittavan kalustonsuunnitteluun ja valmistamiseen, joista Pohjois-Karjalassa on hyviä esimerkkejä. Metsähakkeen ja muun biomassan käytön lisäämisen edistämiseksi valtiovallan on muutettava syöttötariffijärjestelmää. Näin energian syöttäminen valtakunnallisiin järjestelmiin tulee kannattavaksi. Uusiutuvan energian tuotantolaitokset voivat palvella hajautetusti paikallisia energiatarpeita. Tällöin ympäristön kuormitus biomassan siirtojen vuoksijää pienemmäksi. EDUSKUNTAVAALIT 2011 Ennakkoäänestys Äänestyspäivä VAIN ANNETTU ÄÄNI VAIKUTTAA Eduskunnasta puuttuu työelämän tuntijoita Näin sanoo outokumpulainen metallimies Timo Vänskä. Riittämätön ay-liikkeen ja työelämän tuntemus näkyy esimerkiksi keskustelussa työurien pidentämisestä. -Työurien pidentäminen lakiteitse eläkeikää nostamalla ei ole oikein. Töissä pitää pystyä myös olemaan. Ei nyt työpaikoilla 65 vuotiaita ole, heidät on jo raivattu pois. Vänskä pitää keskeisenä työnantajien asenteita ja toimia. Vanhemmat halutaan pois ja nuorempia tilalle. Työnantajille ylitöiden teettäminen on halvempaa kuin lisätyövoiman palkkaaminen. Ylityöt ovat nykytyöpaikoilla iso ongelma. - Jos esimerkiksi kollektiivisesti työntekijät kieltäytyvät ylitöistä, se tulkitaan työtaisteluksi kaikkine seuraamuksineen. Vänskä tietää myös tapauksia, että työntekijän pyytäessä lisää palkkaa, työnantaja kehottaa tekemään enemmän ylitöitä. Nuorempana jaksaa tehdä, mutta se kostautuu sitten vanhempana. Ikäohjelmia varttuneille - Raskaissa töissä vanhemmille työntekijöille tulisi järjestää kevyempiä töitä. Vuorotöistä pitää Timo Vänskä rentoutuu syksyisin metsästyksen parissa päästä pois nykyistä aikaisemmin, eikä vasta sitten kun siihen on pakko terveydellisistä syistä, esimerkiksi diabeteksen myötä. Vänskä tietää, että joillakin suurilla työpaikoilla on onnistuneitakin ikäohjelmia. Hyvät kokemukset on syytä ottaa huomioon, kun keskustellaan työurien pidentämisestä. - Ikäohjelmien ansiosta sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja eläkkeelle lähtöikä on noussut. Ohjelmissa vanhempia on siirretty kevyempiin töihin, on tehty säännöllisiä kuntotestejä, tarjottu hieronta- ja muita työkuntoa ylläpitäviä palveluja. Keskusteluun työurien pidentämisestä ja työssä jaksamisesta pitää nostaa ainakin raskaissa ja vaativissa töissä työajan lyhentäminen. Timo Vänskä 45 v Outokumpu koneen-asentaja, metallimies kaupunginvaltuuston II vpj, maakuntavaltuuston jäsen metallin ammattiosaston toimikunnan ja aluetoimikunnan jäsen Harrastaa metsästystä ja kalastusta, koiran koulutusta ja mökkeilyä Asukkaita palvelevaa toimintaa sivukylille Juukalainen Ritva Väyrynen on kasvanut pienestä pitäen kamppailemaan heikompiosaisten puolesta Juukalainen Ritva Väyrynen kävi Helsingissä 9 vuoden rupeaman opiskelemassa ja töissä. Nyt hän asuu perheineen Juuan kirkolla. Vaikka ansiotyöt ovat pienissä pätkissä, niin puuhaa riittää yhdistystoiminnassa: kulttuuria, teatteri, erityisesti Vuokon kesäteatteri, vanhempainyhdistys, MLL, lasten liikunta jne. Vammaisasiat ovat erityisen lähellä sydäntä ja elämän arkea oman vammaisen lapsen asioiden hoidon takia. Vasemmistolaisuus on Ritvalle sukurasitus. Isä ja isoisä syntymäkodissa Juuan Timovaarassa jättivät oikeudenmukaisuuden ja vähäosaisten puolustamisen periaatteet lähtemättöminä jo pienenä mieleen. -Tärkeää on tuoda asukkaita palvelevia toimintoja sivukylille. Kun koulut häviävät, ei ole enää paikkoja, missä harrastaa. Tarvitaan tukea kylätaloille. Ritva Väyrynen Juuka 41 v kerho-ohjaaja kunnanvaltuutettu tarkastuslautakunnan