Hyvää Joulua. Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää Joulua. Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti 4-2009"

Transkriptio

1 Hyvää Joulua Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti

2 2 Joulu saapuu, vaikka sitä ei todeksi ainakaan vielä tätä kirjoitettaessa uskoisi, kun ikkunasta ulos vilkaisee. Etelän lämpöön jouluksi matkalippunsa lunastaneet katsovat varmaan nyt jos milloinkaan tehneensä oikean ratkaisun. Jos ei kerran ole lunta ja lumihiutaleita, niin miksei sitten viettäisi joulunajan todella lämpimässä ilmastossa. Mutta ei nyt vielä kuitenkaan heitetä hanskoja naulaan mekään pohjoisen joulun viettäjät. Mitä vain voi vielä tapahtua Joulu on joulu joka paikassa, loppujen lopuksihan se on enemmän mie- lentila. Olen asunut lämpimässä joulun aikoja, mutta myös muutaman kerran ihan vain lähtenyt jonnekin etelämmäksi jouluksi. Esimerkiksi silloin, kun olin perin juurin kyllästynyt joulun kaupallisuuteen ja lapset olivat jo niin isoja, etteivät enää varsinaisesti perinteiseltä joulupukilta lahjoja odottaneet. Mutta niin siinä kuitenkin aina kävi, että vaikka yritettiin sitä tavanomaista pukkia ja lahjoja karkuun mennä, kuitenkin aina johonkin turisteille järjestettyyn joulujuhlaan ajauduimme, jossa valkopartainen pukki lahjoja jakeli. Toivotaan, että saamme viettää rauhallisen joulun koko maailmassa. Toivotaan, että myös omissa kodeissamme ja joulunviettoympyröissämme voisimme sisäistää joulun todellisen merkityksen. Rauhaisaa Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa jokaiselle lukijalle Terttu Savola päätoimittaja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! Toivottaa Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n hallitus Kansi: Vincent-kissan joulu. Kuva: Sabrina Norlamo.

3 3 Joulun sanoma Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Luuk. 2:11. Joulurauhaa kotiisi täältä Hämeenkylän kirkolta. Seurakunnassa ja kodeissa valmistaudutaan joulun viettoon. Jouluevankeliumi, joka useassa joulupöydässä ennen ateriaa luetaan, tuo meille juhlan. Saamme eläytyä ensimmäiseen jouluyöhön. Emme ole syrjästäkatsojia vaan juhlavieraita. Kauhavan kirkon pääoven yläpuolella on kiveen hakattu raamatun sana Herran pelko on viisauden alku. Sen sijaan joulu on rakkauden ja ilon juhla. Jeesus lapsi, joulun Vapahtaja, tulee keskellemme seimessä leväten. Häntä ei kenenkään tarvitse pelätä. Saamme omistaa vapahtajan uskolla puhtaaksi joululahjaksemme. Tervetuloa Hämeenkylän taidekirkkoon Vantaalle. Jukka Nevala, kirkkoherra Tammisunnuntain kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa klo Auratie 3, Vantaa Messun toimittavat Jukka Nevala ja Jouni Salko Tekstin lukijat Kimmo Hissa ja Terttu Savola Vantaan Laulun Oltermannit-kuoro avustaa messussa Kirkkokahvit Tervetuloa! Bussit Helsingistä 363 (päätepysäkki) ja 363 A Tikkurilan suunnasta bussi 50 (Tukon varastojen pysäkki)

4 4 Antti lanamäki siirtyi reserviin kahdeksan Puheenjohtajavuoden jälkeen Antti Lanamäki ehti toimimaan Helsingin Eteläpohjalaisten puheenjohtajana 8 vuotta vuodesta 2001 vuoteen Urakka tuli täyteen viime keväänä, jolloin Antti kieltäytyi jatkopestistä ja hänen tilalleen valittiin sitten Kimmo Hissa. Plari kävi kyselemässä Antin kuulumisia. Millaiset tuntemukset sinulle jäi puheenjohtajakaudestasi? Puheenjohtajakauteni oli mielenkiintoista ja antoisaa aikaa. Kaikenlaista tuli näinä vuosina touhuttua ja mikäs oli touhutessa kun oli koko ajan erinomainen sihteeri ja hyvä hallitus, joiden työpanokseen saattoi luottaa. Ratkaisevan tärkeänä pidän sitä työpanosta, minkä antoi Sirkka-Liisa Mattila joukkoineen pitämällä huolen kaikkien tilaisuuksiemme tarjoilusta. Tärkeä merkitys on toiminnassamme myös Plari-lehdellämme, jota päätoimittaja Terttu Savola on ansiokkaasti hoitanut vuodesta toiseen. Samoin Lambergin Henkka on ollut korvaamaton järjestäessään musiikkipuolen eri tilaisuuksiimme. Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat olleet kiitettävästi mukana toiminnassa. Kun on eri kuntia vierailulle yhdistykseemme pyydetty, niin vastaus on ollut oikeastaan aina: me tullahan. Myöskin yksittäiset henkilöt ovat aina olleet valmiita tulemaan kökkähengessä mukaan. Pohjalainen muistaa ja tunnustaa juurensa. Kaiken kaikkiaan hommia on piisannut ja mukavaa on ollut koko ajan. Kerrohan jokin tapaus, joka on erityisesti jäänyt mieleesi näiltä vuosilta. Kaikki kuntatilaisuudet ovat olleet hyviä tai erittäin hyviä ja painuneet mieleeni. Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin yhdistyksemme 60-vuotisjuhla, joka oli pian puheenjohtajapestini alkamisen jäl- keen. Sain kuulla, että Finlandia-talo oli varattu, ohjelma pitäisi järjestää ja ainakin ihmistä saada paikalle, jotta kustannukset saataisiin katettua. No, onneksi tapasin Kuortaneella Urheiluopiston hallituksessa Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorin Tapio Varmolan, joka kertoi, että Jussi-kuoro täyttää 50 vuotta ja jatkoi, että mehän voitaisiin juhlia yhdessä. Sanoin heti: kiinni veti! Niinhän sitten tehtiin ja Jussit tulivat Finlandia-taloon. Maakunnasta saatiin vielä Haapojan Kalevikin paikalle, joten ohjelman runko oli valmis. Sain vielä viime hetkellä radion kautta järjestettyä tilaisuudesta ilmoittelua. Illalla alkoi sitten väkeä saapua paikalle ja jännitti kyllä aika tavalla, että minkä verran porukkaa kertyy. Kun sitten tuhannen raja ylittyi reilusti, helpotus oli melkoinen. Ohjelma onnistui vielä kaikin puolin hienosti ja väki oli tyytyväistä. Mitäs touhuilet nyt, kun et enää työllisty jatkuvasti Helsingin Eteläpohjalaisissa? Entä mitä kotirintamalle kuuluu? Olen pitkään ollut Lions-toiminnassa mukana, mikä tuo omaa väriänsä elämään kuukausikokouksineen ja muine ohjelmineen. Olen myös Haagan Kokoomuksen puheenjohtaja, mikä työllistää etenkin vaalivuosina melkoisesti. Samoin olen tullut valituksi Huopalahden seurakunnan kirkkoneuvostoon ja Helsingin seurakuntien kirkkovaltuustoon. Näiden kokouksia on muutaman viikon välein. Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen hallituksessa olen ollut myös mukana keväästä lähtien. Tämä yhdistys hallinnoi satojen hehtaarien virkistysalueita eri puolilla Uuttamaata. Muutoin elämä pyörii tavanomaisten kotitouhujen ympärillä. Anja-rouvakin jäi vuosi sitten eläkkeelle ja kun kysyit, mitä teen nykyään, pitää tietysti vastata: teen mitä käsketähän! Tyttären tyttärien koulukuljetuksia lankeaa myös paapalle automaattisesti, mikä on hyvin miellyttävä velvollisuus. Siinä tuntee itsensä ihan hyvästä syystä tarpeelliseksi. Pyrin toki myös kuntoilemaan, että pysyisin jotenkin tolpillani. Miksi Helsingin Eteläpohjalaisia tarvitaan tänä päivänäkin? Mitä kotiseutuyhdistys voi jäsenilleen antaa? Nuoremman väen mukaan saaminen on kotiseutuyhdistyksissä aina ongelma. Tänne pääkaupunkiseudulle tulleiden nuorten aika kuluu usein ensin opiskelussa ja työelämään siirryttyä tulee perheen perustaminen ja muu verkottuminen ajankohtaiseksi. Juuria ei toki unohdeta, mistä hyvänä esimerkkinä on aktiivinen osakuntatoiminta. Ikääntymisen myötä ryhdytään sitten helpommin muistelemaan nuoruusaikoja ja kotiseutua. Silloin mielellään kokoonnutaan toisten samanhenkisten kanssa. Tällaisiin tarpeisiin on kotiseutuyhdistyksiä tarvittu aiemmin ja tarvitaan edelleenkin. Eihän Helsingin Eteläpohjalaiset olisi pysynyt pystyssä

5 5 jo pian 70 vuotta, jollei toimintaa koettaisi omaksi ja tarpeelliseksi. Toivon tietenkin, että toimintamme säilyy elinvoimaisena jatkossakin. Kaikilla asioilla on tietysti oma elinkaarensa ja usein tuntuu siltä, että kaikki tasoittuu ja samankaltaistuu murteita ja maakuntarajoja myöden. Toisaalta kuitenkin esim. Lauri Tähkä-ilmiö on lisännyt ilmiselvästi pohjalaisuuden näkyvyyttä ja vetovoimaa etenkin nuorison keskuudessa. Tällainen tietysti lupaa hyvää ainakin lähitulevaisuuden toiminnassa. Mitä haluaisit sanoa Helsingin Eteläpohjalaisten jäsenille tänä kiireisenä ja laman sävyttämänä aikana? Pitäkää yhdistys pystyssä! Tuokaa pohjalaiset ystävännekin mukaan eri tilaisuuksiin ja maksakaa jäsenmaksunne, jotta toimintaa pystytään järjestämään. Kaiken kiireen ja paineiden keskellä on hyvä ladata voimiaan myös pohjalaisuudesta. Haastattelija: Antero Tala Matti jätti isännyyden Matti Mattila on toiminut aktiivisesti Helsingin Eteläpohjalaisten yhdistyksessä 22 vuotta. Aluksi toiminta oli kulissien takaista, näkymätöntä, mutta tärkeää työtä. Hän rahtasi iltamissa tarvittavat tarjoilutarvikkeet emännälle kotiin, iltamapaikalle ja taas juhlien jälkeen iltayöllä takaisin huollettavaksi ja säilytettäväksi. Rahtaustoiminta jatkui, kunnes Matti luopui autosta, 70-vuotiaana.Sen jälkeen onkin jouduttu turvautumaan iltama-ajossa taksiin ja kauppa-asioissa polkupyörään. Iltamapaikalla Matti toimi yleismies Jantusena, järjesti juhlasalin kuntoon, oli vierailevia esiintyjiä vastassa ja koetti toteuttaa heidän toivomuksensa järjestelyjen ja tarvittavien välineiden osalta.yleisölle hän tuli tutuksi ovimikkona, monien vuosien aikana ja aina avuliaana opastajana ja istumapaikkojen järjestäjänä mattimyöhäisille. Tämän toiminnan puheenjohtaja Sakari Laulaja halusi virallistaa nimittämällä Matin Helsingin Eteläpohjalaisten isännäksi vuonna Kuusitoista vuotta isännän nimikkeellä toiminut Matti jätti paikkansa vuosikokouksessa Suuret kiitokset hänelle näkymättömästä ja näkyvästä toiminnasta Helsingin Eteläpohjalaisten yhdistyksessä. Kuva:Terttlu Savola

6 6 Helsingin eteläpohjalaisten sihteeri vaihtuu Yhdistyksen vuosikokouksessa keväällä 2009 pitkään yhdistyksen sihteerin tehtäviä hoitanut Pirjo Keisala jätti nämä tehtävät ja samalla yhdistyksen hallituksen jäsenyyden. Vaikka hän jättääkin yhdistyksen hallituksen, tulemme edelleen näkemään häntä yhdistyksemme tilaisuuksissa ja toiminnassa. Nyt kiitämme häntä siitä suuresta työmäärästä ja omistautumisesta yhdistyksen toimintaan, minkä hän on tehnyt. Mitä se työ on sitten ollut? Kuuluminen johonkin suurempaa kokonaisuuteen perheeseen, sukuun, heimoon, kansallisuuteen antaa perspektiivin ja osoittaa juuret. Tuntui luontevalta liittyä Helsingin eteläpohjalaiset ry:n johtokuntaan, nykyinen hallitus, 11 vuotta sitten. Toiminta on ollut sellaista arvokasta, jonka eteen olen ollut valmis tekemään työtä. Toimin yhdistyksen sihteerinä 9 vuotta. Sihteerin työhön yhdistyksessä kuului muutakin kuin mekaaninen pöytäkirjan kirjoittaminen. Tehtävät liittyivät tilaisuuksien järjestelyyn ja niihin osallistumiseen yhteistyössä hallituksen jäsenten kanssa. Sihteerillä oli edustus- ja luottamustehtäviä yhdessä puheenjohtajan kanssa ja erikseen. Yhdistyksen asiapapereiden arkistointi kuului myös sihteerille. Tilaisuuksissa ja puhelinkontakteissa jotkut jäsenet tulivat tutuiksi. Minulle jäi varsin hyvät ja mukavat muistot sihteerikaudeltani. Opin yhteistyötaitoja. Puheenjohtajan ja sihteerin pitää pystyä tekemään yhteistyötä. keskenään ja hallituksen kanssa, muuten asiat eivät hoidu. Kuuluin myös Plarin toimitusneuvostoon sihteerikauteni ajan. Erityisiä mieleenpainuvia tapahtumia kaudeltani: Mieleenpainuvinta oli yhdistyksen 60-v juhlan järjestely. Itse olin noviisi sihteerin hommissa. Onneksi muut osasivat. Juhlasta jäi mieleen täysi konserttisali, upea Jussi-kuoro ja Kalevi Haapojan vahva ja koskettava esitys Onko tullut Hautalan Liisalle kirjaa?. Runossa hän tulkitsi eteläpohjalaisen naisen sitkeyttä. Minua on koskettanut jokainen itsenäisyyspäivän juhla. Mieleen jäivät Henrik Lambergin monet upeat esiintymiset ja juhlava isänmaallinen tunnelma. Itsenäisyyspäivän juhlapuhujista erityisen hyvin muistan ministeri Jaakko Nummisen puheen. Oopperailtapäivän konsertit olivat varsin ihastuttavia, huipputaitavat upeat esiintyjät ja hieno ympäristö. Tammisunnuntain kirkkopyhät olivat mieluisia tilaisuuksia. Helsingin seudun kirkot ovat tulleet tutuiksi. Mieleen on jäänyt kodikas tunnelma. Pappi on puhunut saarnan omalla murteellaan ja osoittanut valmistelleensa sen juuri eteläpohjalaiselle kuulijalle. Tuntui myös mukavalta tilaisuuksissa kun jäsenet tulivat ystävällisesti keskustelemaan kanssani ja joskus soittivat kotiinkin. Mistä se tälläänen nainen sitten on lähtöösin? Etelä-pohjalaisuus oli vahvasti lapsuuteni tausta luvulla kylät täyttyivät lapsista. Sota-ajasta oli kulunut muutamia vuosia. Yritettiin harppoa eteenpäin siitä, mihin oli jääty 1939 henkisesti ja aineellisesti. Lapsuuteni oli ulkoisesti vaatimatonta. Kasvoin seitsemänlapsisessa maanviljelijäperheessä toiseksi nuorimmaisena. Lapsuudestani muistan, että meillä kävi paljon ihmisiä: kavereita, serkkuja ja muita sukulaisia, naapureita, kyläläisiä, tuttuja, vieraita, kuoromiehiä, hanurinsoittajia ja muita musiikkimiehiä ja kesällä huviloiden asukkaita. Eteläpohjalaismallinen,punainen, kaksikerroksinen, vanha hirsitalo oli kotini aina aikuisikään ja se sijaitsi kauniin Liesjärven rannalla Töysässä. Myöhemmin päärakennus purettiin ja sen ja tilalle rakennettiin matala tiilinen päärakennus ajan hengen mukaan vielä lähemmäksi järveä. Tila on edelleen suvulla veljelläni. Pellot ovat luomuviljelyssä. Lapsuuteeni kuuluivat ruiskuhilaat pelloilla, joka-aamuinen meijeriauto, maitotonkat, lehmät, siat, kanat ja hevonen. Reilun kilometrin päässä oli Heinälahden kauppa ja kesäkioski. Tuurin Osuuskaupan myymäläauto kävi kaksi kertaa viikossa. Kylässä oli paljon asukkaita eikä ollut työttömyyttä. Puolentoista kilometrin etäisyydellä oli Keisalan kansakoulu, pieni kyläkoulu, josta siirryin Ähtäriin oppikouluun silloiseen keskikouluun ja lukioon. Koulu oli kylän keskus, kokoontumispaikka kuoroharjoituksille, monille muille harrastuksille ja tilaisuuksille. Paljon on aika muuttunut. Nykyisin koneellistuminen ja tehokkuusajattelu näkyy maaseutumiljöössä kaikessa. Rakennukset ovat hehtaarihalleja. Kesäisin autoillessa kaipaan karjaa laitumilla. Joskus niitä ilmestyy näköpiiriin ja siitä saa uutta uskoa maaseudun tulevaisuuteen. Ja minkä sortin eteläpohojalaanen? Vaikka etäpohjalaisuus on mielenmaisemani, en koe uhoa ja rossaamista, enkä myöskään liioiteltua vaatimattomuutta omakseni. Siihen vaikuttanee osittain se, että äitini oli keskisuomalainen ja oli muuttanut Viitasaarelta ennen sotia avioliiton myötä. Tunnistan murteessani myös äidiltä tulleita sanoja Eteläpohjalaisuutta on se, että yritän tehdä työni hyvin. Ehkä se syvimmiltään on kunnioitusta toisia ihmisiä ja itseä kohtaan. Etelä- Pohjanmaasta tulee mieleen lakeus: avara, kaunis maisema, jossa taivas ja maa yhdistyvät horisontissa. Sama maiseman muoto on myös Helsingin yllä. Merikin voi

7 7 olla lakeus. Eteläpohjanmaa merkitsee minulle kotia ja kotiseutua ja eteläpohjalaisuus on pysyvä perusarvo. Yhteydet syntymäkuntaan ovat säilyneet myös Helsingin Töysäläiset kerhon toiminnan kautta. Olin kerhon varapuheenjohtajana useiden vuosien ajan. Kerho on rekisteröimätön yhdistys. Toiminta-ajatuksena on pitää yllä suhteita kotikuntaan ja olla linkkinä Helsingissä asuvien töysäläisten välillä. Tarkoituksena on vaalia ja siirtää töysäläistä kulttuuria ja -perinnettä tuleville sukupolville. Mitäs teet työksesi? Muutin Helsinkiin 32 vuotta sitten. Olin luvulla töissä Helsingissä Diakonissalaitoksen sairaalassa apulaisosastonhoitajana. Työn kuvaan kuului toimia myös opetushoitajana. Pidin työstäni ja viihdyin hyvin. Jossain vaiheessa rehtori Elli Oila houkutteli minut hoitotyön opettajan viransijaisuuteen sairaanhoitaja jaostoon Diakoniaopistoon, nykyinen Diakonia ammattikorkeakoulu. Otin haasteen vastaan ja aloitin sijaisuuden jälkeen opettajakoulutuksen ja sain opinnot päätökseen vuonna Olen toiminut terveydenhuollon lehtorina yli 20 vuotta. Aika on kulunut nopeasti. Opetan tulevia terveydenhuollon ammattilaisia,lähihoitajia Helsingin sosiaali -ja terveysalan oppilaitoksessa. Työni on vaikuttamista sekä hoitotyön että hoitotyön koulutuksen laatuun ja terveydenhuollon toimintaan ja sitä kautta väestön terveydentilan edistämiseen. Keskeisiä tehtäviä työssäni on ammattiopintoihin liittyvä opetus ja ohjaustyö, oman alan ja opetuksen kehittäminen yhdessä työelämän kanssa ja osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön ja opiskelijavalintoihin. Työ on muuttunut koulutuksen, terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Opiskelija-aines on muuttunut ja kansainvälistynyt. Opetustyöhön on tullut uusia sähköisiä opetusmenetelmiä ja välineitä, jotka tulee osata. Yhtenä opetusvälineenä minullakin on muistitikku. Tietoa on siirretty tikun nokkaan. Joskus minulle tulee outo ja hutera olo kävellä luokkaan opetettava asia tallennettuna kädessäni. Nuoret hallitsevat nämä tietotekniikkaan liittyvät välineet ja asiat hyvin. Heitä huvittaa, kun tapaan sanoa, että tietokoneet eivät osaa hoitaa ihmistä eikä koneilla ole moraalia eikä etiikkaa. Koneen käyttäjällä on oltava. Ajankohtaista on vanhustenhoitolaki ja sen valmistelut. Hyvä, että viimein on tajuttu, että laki tarvitaan. Lääneiltä pyydetty selvitys osoitti monet ongelmat. Hoito oli mitoitettu nykyisin niin tiukaksi, että hoitajilla ei jäänyt aikaa vanhuksille.suositukset eivät riitä hoidoksi. Kuntien päättäjät joutuvat tekemään valintoja siitä, mihin he varoja kohdistavat. Kysymys on pitkälti arvovalinnoista. Valtio ei voi ummistaa silmiään väestön ikääntymiseltä ja hoivapalvelujen tarpeen kasvulta. Yhteiskunnan sivistyksen mittana voidaan pitää sitä, kuinka sen heikoimmat jäsenet tulevat hoidetuksi. Tavoitteena on oltava ihmisarvoinen ikääntyminen ja laadukas hoito. Tiedämme, että ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti. Työn vetovoimaisuuden nostaminen on keskeistä. Henkilöstön kannalta hyvä johtaminen, järkevä henkilöstömitoitus ja koulutus on taattava jatkossa. Hoitajille on annettava mahdollisuus tehdä työnsä niin hyvin kuin he pystyvät ja haluavat. Ehditkö harrastaa muutakin kuin eteläpohojalaisuutta? Pyrin liikkumaan paljon. Sauvakävely ja kävely luonnossa metsässä on mieluisinta.olen kahtena talvena käynyt myös Pilates ryhmässä ja selkäjumpassa. Kesäisin asun mökillä Pälkäneellä metsäjärven rannalla. Lähellä, lintuperspektiivistä 8 kilometrin etäisyydellä on Laipan maa, n hehtaarin suuruinen erämaa. Alue on valtion, metsäyhtiöiden ja yksityishenkilöiden omistuksessa. Siellä voi nähdä karhun tai suden ja sieltä löytyvät hyvät marjapaikat. Olen tehnyt useana kesänä savottahommia ja viime kesänä olin metsurin apulaisena. Moottorisahaan ja kirveeseen en uskalla sattua, mutta vesuria ja käsisahaa osaan käyttää. Metsä merkitsee minulle muuta kuin puu tuotteena kaupallisesti. Siivoan metsää latvoista ja oksista. On palkitsevaa nähdä, miten aluskasvillisuus alkaa vihertää auringon valon voimasta. Hoidettu metsä on niin kaunis. Se on kuin suuri taivaan temppeli. Rungot ovat temppelin pilareita. Metsässä oleminen virkistää ja samalla rauhoittavaa. Lähistöllä kivilouhikossa asustelevaa ilvestä en ole onnistunut näkemään. Syksyllä sienestän. Kerään sieniä, jotka varmasti tunnistan. Kannattaa olla tarkka, sillä sieni on erinäköinen pienenä, isompana ja vanhana. Yksi harrastus on lukeminen. Eniten luen alaani liittyvää kirjallisuutta ja muutakin; aiheet vaihtelevat. Television katselu jää melkeinpä uutisten seuraamiseen. Minua on kiinnostunut pitkään sukututkimus. Isäni sukua on tutkittu paljon. Pennalan suvusta on paksu kolmiosainen kirjasarja. Äitini suvun tuntemus on jäänyt vähäisemmäksi. Minua ilahduttaa se, että hänen sukunsa Ruuska-Ruuskanen sukuseura julkaisee kirjan ensi kesänä sukukokouksessa Ikaalisissa. Viime kesänä avustin kirjan tekijöitä keräämällä ja lähettämällä tietoja sukuni jäsenistä. Nykyinen tietosuojalaki velvoittaa, että henkilötietoja ei saa julkaista kirjassa ilman asianosaisen antamaa lupaa. Vielä muutama sana tulevaisuudensuunnitelmistasi? Tämä kysymyksesi on vaikein. Pitää oikein miettiä. Minulla ei yleensä ole tapana tehdä tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia eikä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Luotan siihen, että elämä kantaa. Sairaanhoitaja taustani takia olen nähnyt ihmisten fyysistä ja henkistä

8 8 kärsimystä, tuskaa, hätää ja ahdistusta. Ihminen itse ei voi hallita elämäänsä ja suunnitella sitä kaikilta osin. Elämässä voi tapahtua mitä tahansa kenelle tahansa. Ikävät asiat vain sattuvat, tapahtuvat ja tulevat tilaamatta ja lupaa kysymättä. Yhtäkkiä kaikki on toisin. Elämässäni on ollut ojia, joiden yli on pitänyt hypätä ja tarpoa eteenpäin. Kun katson elämäni kulkua, koen olevani kohtuullisen onnellinen ihminen. Minulla on haasteellinen työ, hyviä ystäviä,laaja tuttavapiiri ja kotiasiat kunnossa. Olen saanut elää hyvän ihmisen lähellä 30 vuotta. Toivon, että säilyttäisin toimintakykyni ja aktiivisen otteen elämään.haluan tehdä työtäni niin kauan kuin jaksan. En laske jäljellä olevia työvuosia enkä eläkettäni. Ei kannata hukata aikaa. Kaikella on aikansa ja aikataulunsa. Tärkeää on elää tätä päivää. Tulevaisuudelta toivon, että elämän vaikeissa kohdissa saisin voimaa menneisyyden hyvästä ja tulevaisuuden toivosta. Kiitos Pirjo haastattelusta ja samalla onnittelut etukäteen tammikuussa tulevan merkkipäiväsi johdosta. Tarmo Ojaluoma Pappilan ikkunasta Syyskuun lopulla pidetyille Alajärven seurakunnan 150-vuotisjuhlille valmistui allekirjoittaneen kirjoittama kirja Pappilan ikkunasta elämää Järviseudulla 1800-luvun lopulla. Kirjassa seurataan, mitä Jonatan Johansson näki pappilan ikkunasta ja pappilan sisäpiirissäkin. Jonatan Johansson katseli lapsena Vimpelin pappilan ikkunasta ja aikuisena pääasiassa Alajärven Kaupinniemen pappilasta toimiessaan Alajärven ensimmäisenä kirkkoherrana vuosina Lapsen silmin Vimpelin pappila ympäristöineen näytti ihmemaalta. Aikuisena kirjatut muistot olivat ajan kultaamia. Sandbackan ukkojen Raamatun tuntemus, huutolaispojan tuominen pappilaan ja Ruotu-Jaakon noitatemput olivat jääneet lapsen mieleen. Isän koulunpito lapsilleen pappilan kamarissa oli tiukkaa. Helpotusta tuotti, kun pappilan siat olivat päässeet karkuteille, ja pojat pääsivät ulos sikopaimenen ammattiin. Koulu oli tehokas: Vimpelin pappilan pojista viisi valmistui papiksi, näistä Gustaf kohosi Suomen arkkipiispaksi. Alajärven pappilan ikkunasta maailmaa tarkasteli tiukka beckiläinen kirkkoherra, joka yritti taistella kirkollisen yhtenäiskulttuurin säilyttämiseksi. Taistelusta tuli vain viivytystaistelu. Kunnallinen itsehallinto, matkustelun ja sanomalehdistön yleistyminen ja paik- kakunnalle saapuneet herätysliikkeet murensivat yhtenäiskulttuuria. Kirkkoherra sai jopa tappouhkauksia ja pappila yritettiin polttaa. Elämä pappilassa ei kuitenkaan ollut ilotonta. Kutsuja pidettiin ja vieraita kävi paljon. Kala-aterialla kirkkoherra muistutti: Fisken vill simma. Uintivedeksi hän kulautti viinaryypyn. Vaikka Johanssonin aikana elämä oli hyvin säädyllistä, silti hormonit hyrräsivät Alajärven pappilassa aikaisemmin uskomattomalla tavalla. Tämä tieto helpottaa nykyisten pappilaromanssien arvostelijoita. Pappilan ihmisetkin ovat olleet tavallisia kuolevaisia inhimilliseni heikkouksineen. Papin työ oli työlästä mutta ei ilotonta. Kun Jonatan Johanssonin isä oli vihkimässä Vimpelin Lakaniemessä nuorta paria, sulhanen lähti kesken toimituksen karkuun ja hyppäsi järveen. Hääväki luuli sulhasen tulleen hulluksi. Pian kävi kuitenkin ilmi, että sulhanen oli ennen vihkitoimitusta vetänyt hermosavuja, pistänyt piipun taskuunsa ja housut olivat syttyneet palamaan. Toivo Kivipelto Jos jollekin tuli halu lukea Pappilan ikkunasta -kirja, sitä voi tilata allekirjoittaneelta sähköpostitse osoitteella tai puh ja Kirjan hinta on 25 + postituskulut 5.

9 9 Pentti Alanko mies ruusutarhasta Opettaminen ja kirjanteko ovat siitä hedelmällisiä töitä, että itse oppii yhtä paljon kuin yleisökin. Pentti Alanko on nyt tehnyt kirjan lempikukistaan ruusuista. Puutarhuri Pentti Alanko on ahkera mies. Hän toimii tutkijana, asiantuntijana sekä luennoitsijana mm. Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella. Kasvitiedettä hän opettaa Avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistossa. Tänä keväänä häneltä ilmestyy peräti kolme kirjaa: Pieni vihreä kirjani Mietteitä puutarhanhoidosta, Puutarhan koristepensaat - yhdessä Mikko Lagerströmin kanssa - sekä hän on yhtenä tekijänä kirjassa Suomalainen ruusukirja (Tammi 2009). Kaikkiaan hän on kirjoittanut kymmeniä alansa kirjoja. Monessa mukana Jo ennen tämän kevään kirjaryöpsähdystä Alanko on Suomen epäilemättä tuotteliain puutarhakirjailija. Sisällöltään puutarhakirjallisuutemme eturiviin kiilanneita teoksia on ilmestynyt kymmeniä. Lisaksi Alanko on toiminut suomalaisena asiantuntijana ja tarkistajana lukuisissa käännösteoksissa ja tietosanakirjoissa. Hän on myös itse suomentanut alan kirjallisuutta. Pentti Alanko on maa- ja metsätieteen maisteri ja hortonomi. Hän on toiminut Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina sekä tutkijana ja yliassistenttina Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksella. Impulssit ympäristöstä - Oikeastaan olen laiska ihminen, Alanko väittää. Yritän muistuttaa hänen kirjoittamistaan kirjoista Perennat kotipihan monivuotista kukkaa, yhdessä Pirkko Karhilan kirjoittamista Köynnöskasvitkirjasta ja Luonnonmukainen puutarha, sekä hänen toimittamastaan suurtyöstä Tammen suuri puutarhakirja. - Muistan kun pikkupoikana silittelin kirjakaupassa kirjan selkämyksiä ja luin siitä Ihmisiä joilta sain. Sen voisin panna jonkun oman kirjanikin nimeksi. Olen saanut kaikkien kirjojeni impulssit ja ideat muilta ihmisiltä lapsuudesta asti. Kaiken elämäni varrella ympäristöstäni imemäni ideat olen pannut työssäni käytäntöön. Opeta lapsi luontoon Rakkaus luontoon syntyy usein jo lapsena. Pentti Alanko suree sitä, että lapsia kasvatetaan aivan liian vähän ajan kanssa. Vanhemmilla on liian vähän aikaa ohjata lapsiaan luonnonrakkauteen ja käydä keskusteluja heidän kanssaan niin että kumpikin ottaa toisensa tosissaan ja vertaisinaan. Ympäristön huomaa parhaiten yhdessä kokien. Näin on käynyt minulle ja uskon tämän pitävän paikkansa kaikkien kohdalla. Perheen yhteiset luontoelämykset ovat monien hienoimmat lapsuudenmuistot. Olen huomannut, että jo muutaman kuukauden vanha vauva seuraa tarkkaan äidin mielenvireet ja heinän heilahtelut. Pentti Alangolla on kolme lasta ja kuusi lastenlasta, jotka kaikki ovat hänelle tärkeitä inspiraationlähteitä, sekä työssä että elämässä muutenkin. - Ellei lapsia ole mahdollista viedä metsään, niin aikakin pitäisi viedä puutarhaan. Metsästä ei kuitenkaan saisi puhua pelotellen. Ei metsässä ole vaarallista eikä luonnossa liikkuminen ole vaikeaa. Päinvastoin retkeily ulkosalla on kaikkien mielestä hauskaa, koska siinä näkee paljon asioita. Silmän ja vatsan iloksi Pentti Alangon omat lapsuudenmuistot vievät Alavudelle, Sydänmaan Taipaleenkylään. Yhteys kotiseutuun on pysynyt kiinteänä, sisar asuu siellä vieläkin. Kasvupaikkana kotikylä oli paras mahdollinen. Ympärillä oli peltoa ja

10 10 metsää. Kodin ympäröi puutarha, jossa oli sekä leivänjatketta että iloa silmälle. Äidille olivat tärkeitä kukat ja hän otti minut mukaan niiden hoitoon. Hän kutsui ystäviänsä katsomaan kukkaloistoaan ja kehui, että minä olin ollut niitä hoitamassa. Se innosti minua valtavasti. Ruokapöydässä puutarhan antimet olivat olennainen osa sodanjälkeisen Suomen ravintoa ja hyötypuutarha oli joka talossa, missä oli vähänkin maata. Nykyään on toisin. Kuulin juuri, että Vaasan Asevelikylän 55:ssa puutarhallisessa omakotitalossa vain yhdessä viljellään vihanneksia tai perunaa. Se on minusta sääli. Kesä kiireisintä aikaa Pentti Alangon omassa talossa Helsingin Pitäjänmäellä on puutarha, jota hoitaa pääaisassa vaimo. Puutarhuri itse on paljon poissa kotoa, koska lintubongaus ja perhosbongaus vaativat osansa. Kasvimuseon koordinoiman 300 kasvien kartoittajan työn tulosten kirjaaminen vievät paljon Alangon aikaa kesäsesonkina. - Tutkimme kasvien levinneisyyden koko Suomessa. Jokainen voi tilata museolta omalta asuinalueeltaan kartan, josta käy ilmi alueella kasvat kasvit. Tässä työssä joudun liikkumaan paljon luonnossa. Ja voi miten hienoja paikkoja, kauniita soita, koskemattomia suolampia ja järviä on vielä olemassa. Kaikkea ei ole tuhottu ainakaan vielä vaikka jotkut luonnonsuojelijat niin väittävät. Ajatuksia rauha tyyssijasta Pentti Alangon lempikukkia ovat ruusut. Niistä hän on kirjoittanut Suomalaisen ruusukirjan. Suomessa löytyy satoja ruusulajeja. Muistan sanoneeni lapsena, kun tätini esitteli minulle luonnontilaista metsäruusua, että eikö niitä nyt hienompiakin ruusuja ole. Jäljestäpäin olen toki oppinut arvostamaan niitäkin, vaikka ovat vaatimattomamman näköisiä kuin jalostetut ruusut. Pentti Alangon omia ajatuksia voi lukea hänen Pienessä vihreässä kirjassa, joka tekijän mukaan sisältää niitä näitä puutarhasta. Haluan kertoa, että puutarha on paikka, jossa itse kukin voi harrasta luovuutta ja toteuttaa itseään. Puutarhan hoito on myös perinteen vaalimista, jossa usein pätee sanonta vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Kasteleminen, lannoittaminen, haraaminen ja kitkeminen ovat myös hyvin terapeuttisia hommia. Puutarhan hoito ei saa stressata - Omasta puutarhasta pitää tehdä rauhan tyyssija, ei kauhean puurtamisen paikka. Jos puutarha tuo omistajalleen stressiä, on jotain ymmärretty täysin väärin. Käytävien ei tarvitse olla hiekkaa eikä penkkien nelikulmaisia. Puutarhassa on muistettava toimia yhdessä luonnon kanssa eikä taistella sen valloituksia vastaan. Ellei pidä nurmikonleikkuusta, voi tehdä kukkakedon. Ja naapurien mieliksi ei puutarhaa tarvitse hoitaa, oma tyytyväisyys riittää. Hilkka Kotkamaa Etelä-Pohjalaisen Osakunnan eloa Etelä-Pohjalainen Osakunta ajaa pohjalaisten ja pohjalaismielisten opiskelijoiden etuja ja pyrkii tekemään tiloistaan eteläpohjalaisille kodin keskellä Helsinkiä. Tähän lauseeseen tiivistyy Osakunnan toiminnan punainen lanka. Osakunta tarjoaa jäsenilleen edullisia ja laadukkaita opiskelija-asuntoja, Suomen parhaan opiskelijalounaan, sekä paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Myös useat juhlat ja tapahtumat kuuluvat Osakunnan vuosittaiseen toimintaan. Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa säilytetään arvokkaita akateemisia ja kanta-alueen perinteitä sekä kehitetään uutta. Tämän ansiosta Osakunnalla on tarjota jäsenilleen kenties yliopiston värikkäintä opiskelijaelämää. Vuosi Osakunnalla jäsentyy useiden virstanpylväiden ympärille. Osakunnan hienoimmat tilaisuudet jakavat vuoden Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kesäretkeläisiä Raippaluodon sillalla.

11 11 jokseenkin kahtia. Maaliskuussa vietetään perinteisesti vuoden hienoimpia juhlia eli vuosijuhlia. Tavaksi on muodostunut viettää kokonainen vuosijuhlaviikko, jolloin on useanlaisia tapahtumia ja pienempiä juhlia, jotka huipentuvat lauantain pöytäjuhliin. Vuosi voidaan toisaalta jakaa yliopiston lukuvuoden kulun mukaan myös Osakunnalla. Jokainen lukukausi pyörähtää vauhdikkaasti käyntiin kaudenavajaisilla. Sekä syys- että kevätlukukauden alulla on lisäksi omat tyypilliset piirteensä. Syksyllä Osakunta täytyy uusista fukseista, jotka toivotetaan tervetulleiksi useilla erilaisilla fuksitapahtumilla. Fuksiaiset ovat riehakas tapahtuma, jonka tarkoituksena on opettaa uudet osakuntalaiset kertaheitolla talon tavoille. Fuksiaisten jälkeen on fuksipäivällisten vuoro. Fuksipäivällisillä opiskellaan pöytäjuhlien tapakulttuuria, mikä onkin tarpeen myös useille vanhemmille opiskelijoille eli civiksille. Kevätlukukauden alussa taas vietetään virkailijanvaihtokaronkka, jossa edellisen vuoden aktiiveja kiitetään ja maljoja nostetaan uuden hallituksen ja virkailijoiden menestykseksi. Myös vuodenajat rytmittävät Osakunnan toimintaa. Laskiainen ja vappu ovat kevään perinteisinä opiskelijatapahtumina Osakunnankin ohjelmistossa. Loppukeväästä fuksit järjestävät pöytäjuhlan vuodenaikojen vaihtumisen kunniaksi. Tätä hiirenkorvajuhlaa vietetään kevätjuhlan tyyliin pian alkavan kesäloman kunniaksi. Kesä on osakuntatoiminnassa usein hiljaisempaa aikaa, mutta tokikaan ei koko kesää tarvitse viettää näkemättä muita osakuntalaisia, sillä kesäloman aikana on vietetty perinteisesti maakuntaan suunnattu kesäretki. Ensi kesänä retki suuntaa Vaasaan raikkaan meri-ilman äärelle. Syksyn tullen Osakunnalla vietetään perinteistäkin perinteisempiä parttenkoliaasia sadonkorjuupäivän kunniaksi. Tällöin kaivetaan jussipaidat ja helavyöt laatikoista (jos ne jostain syystä ovat sinne unohtuneet) ja nautitaan aitoeteläpohjalaisesta tunnelmasta. Joulun lähestyessä talven pimeitä iltoja piristävät vielä itsenäisyyspäivän arvokas juhla ja ylioppilaiden soihtukulkue sekä Pohjalaisen Valtuuskunnan joulupäivälliset. Vaikka itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja joulupäivälliset eroavat toisistaan tyyliltään kuin yö ja päivä, valaisevat ne molemmat osakuntalaisen talvimuistoja vielä pitkälle kevääseen. Hallinnollinen vuosi on Osakunnan kokousten ja päätöksenteon rytmittäjä. Kevätkokouksen talousasiat ja toimintasuunnitelman muotoileminen muodostavat suuntaviivat virkailijoiden tulevalle vuodelle. Vuoden 2009 toiminnan painopisteiksi on nimetty osakuntatoiminnan tuominen lähemmäs jokaisen osakuntalaisen arkea sekä fuksitoiminnan parantaminen vastapainoksi edellisen 100-vuotisjuhlavuoden hulinalle. Vuonna 2009 Osakunnan hallinnollisessa toiminnassa ovat lisäksi erityispiirteenä syksyllä pidettävät HYY:n edustajistovaalit. Osakunta pyrkii värväämään runsaasti ehdokkaita vaaleihin, minkä lisäksi tavoitteena on myös vähintään säilyttää edellisissä vaaleissa saadusta kaksi edustajan paikkaa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös lisätä niitä. Erityisen tärkeää tämä on johtuen Osakuntien horjuvasta asemasta Ylioppilaskunnan piirissä. Viime vuoden HYY:n tilajaon oltua osakuntien kannalta epäedullinen, onkin Osakuntien yhteisvaltuuskunta päättänyt lisätä osakuntien yhteistyötä, jotta niiden asema palaisi entiselleen. Myös Etelä- Pohjalainen Osakunta on sitoutunut tähän tavoitteeseen, vaikka pohjalaisten Osakuntien kannalta tilanne ei omien tilojen takia olekaan hälyttävä. Vuosi 2009 onkin muodostumassa Osakunnan kannalta tasapainottamisen ja vakiinnuttamisen vuodeksi maailmanlaajuisen epävarmuuden ja muutoksen keskellä. Suhteet muihin järjestöihin ovat olleet Osakunnalle aina tärkeitä ja näitä yhteyksiä aiotaan edelleen ylläpitää aktiivisesti. Ulkomaisiin ystävyysjärjestöihin pidetään yhteyttä vierailuilla ja lähettämällä sekä vastaanottamalla stipendiaatteja. Kotimaassa HYY:n sisällä yhteydenpito on luonnollisesti tärkeää ja muiden järjestöjen juhlissa pyritään vierailemaan aina kun vain mahdollista. Kanta-alueeseen pidetään yhteyttä kesäretken muodossa, minkä lisäksi maakuntavastaava on Osakunnan edustajana Helsingin Eteläpohjalaisissa. Näin voidaan pitää yhteyttä myös muihin kuin osakuntalaisiin Helsingin alueella asuviin eteläpohjalaisiin. Lisäksi Osakunnan senioreihin pidetään yhteyttä ja nuorseniorit kutsutaan myös nuorsenioripäivällisille, joilla opiskelijat voivat kohdata Osakunnan jo jättäneitä. Osakunnan seniorit myös järjestävät joka kuun ensimmäinen maanantai Haapakrouvin Manalassa. Haapakrouvi koostuu usein ensin pidettävästä esitelmästä, jonka jälkeen nautitaan lounas Manalan maittavista vaihtoehdoista. Osakunta on järjestönä monimuotoinen ja laaja. Edellä on toiminnasta vain murto-osa, sillä perinteisten ja vakiintuneiden tapahtumien lisäksi järjestetään kymmenittäin erilaisia hauskoja iltamia, liikuntatapahtumia ja muuta mukavaa. Etelä-Pohjalainen osakunta tuo kuitenkin kaikessa toiminnassaan Helsinkiin kotoisan tuulahduksen Etelä-Pohjanmaata, joka takaa sen, etteivät maakunnan tavat ja arvot pääse pääkaupungin vilskeessä unohtumaan. 100-vuotisella kokemuksella Osakunta ohjaa jäseniään kohti verkostoitunutta ja avointa tulevaisuutta. Tällä kokemuksella ja yhtenä yliopiston vanhimmista järjestöistä Osakunta on selvinnyt jatkuvista maailmaa mullistaneista tapahtumista sopeutuen ja muuttuen ajan tarpeiden myötä, mutta uskollisena periaatteilleen. Tänä päivänä muutoksen vauhti ja tulevan arvaamattomuus koettelevat myös Osakuntaa ja sen jäseniä, mutta jäsenten aktiivisuuden ansiosta voimme luottaa siihen, ettei Osakunnalla tule olemaan hätäpäivää pahimmissakaan myllerryksissä. Osakunta puolestaan antaa jäsenilleen pysyvän kiintopisteen muutoksen keskelle; yhteisön, johon jokainen on tervetullut kuin kotiin. Etelä-Pohjalainen Osakunta antaakin ihanteelliset mahdollisuudet vaihtelevalle ja kokemusrikkaalle, mutta samalla turvalliselle ja lämmöllä täytetylle opiskeluajalle. Heidi Hemminki

12 12 Etsi ja löydä Seinäjoki! Lakeuden pääkaupunkiin ehtii tietysti alta aikayksikön lentäen, junaillen tai autoillen. Mutta nyt tutkimusretken voi tehdä myös uppoutumalla tuoreeseen kirjaan Löytöretki Seinäjoelle. Miltä Seinäjoki City näyttää Arkkitehtiliiton puheenjohtajan Rainer Mahlamäen silmin? Entä miten ilmajokelaissyntyinen Mahlamäki arvioi Ylistaron Kaukolanraittia? Muun muassa nämä näkökulmat tulevat vastaan uuden Seinäjoen opas- ja kuvakirjassa Löytöretki Seinäjoelle. Nurmon ja Ylistaron liitoksilla laajentunut kaupunki tilasi opuksen valokuvaaja Juha Harjulta, Ilkan toimittaja Markku Kulmalalta ja freelance-toimittaja Anssi Orrenmaalta. Tavoite oli katsoa lakeuden suurkaupunkia uusin silmin. Jaa että miten niin suurkaupunkia? No onhan Seinäjoen asukasluku jo melkein Vaasan veroinen ja kyseessä on maakuntansa suurin kunta myös pintaalaltaan. Sen rajojen sisältä löytyy muun muassa 150 kilometriä virtaavaa vettä, viisi tekojärveä, Suomen laajin traktorimuseo, Euroopan ainoa potkukelkkatehdas, maailman suurin kevythirsimökkien valmistaja ja maan arvokkain keinokoski. Kirja kurottaa sekä historiaan että tulevaan. Vauhtia haetaan 4000 vuotta sitten väistyneestä Litorinamerestä ja päädytään kehityskeskus Framin virtuaalilaboratorioon. Tai Ville Ritolasta Tero Pitkämäkeen - ja Vale-Jaakosta Duudsoneihin. Kirjassa esittäytyvät myös Seinäjoen kaupungin ensimmäinen ihminen Maria Kannasto (syntynyt ) ja uuden Seinäjoen ensimmäinen vauva Benjamin Lehto (syntynyt ). Löytöretki Seinäjoelle tarjoaa etsijälle avaimia muun muassa kahdella kartalla, joihin on merkitty 150 kirjassa kuvattua paikkaa. Kirjaan on poimittu Lakeuden Risti todisti vuoden 2009 alkaessa Seinäjoen kohoamista uuteen kokoluokkaan, maakuntansa suurimmaksi ja väkirikkaimmaksi asukkaan keskukseksi. Seinäjoen keskustan tuntumassa järjestetään keväisin kisat moottorikelkkailijoille. Taustalla uusi asuinalue Kultavuori.

13 13 myös 19 elokuvaa, joita kuvattu Seinäjoen alueella. Tiesitkö muuten, että Ylistaron Matin-Tuvasta löytyy maan laajin elokuvajulisteiden kokoelma? Tai että Nurmon central swamp Paukaneva muistuttaa monin tavoin New Yorkin Central Parkia. Nämä kaupungin keskellä olevat luonnon keitaat ovat jopa samankokoisia! Seinäjoki onkin ensimmäisenä kaupunkina julistautunut elämysliikuntakaupungiksi. Tittelin tueksi löytyy parikymmentä mökkien ja maatilamatkailun tarjoajaa, yli 50 kilometriä valaistua latua, esteetön luontopolku, varuskuntatasoinen sotilasesterata ja maan pisin melottava jokiluontopolku. Syventyminen nimien salaisuuteen tarjoaa kolme versiota Seinäjoen nimen synnystä. Nurmo puolestaan on nurminen joki, siis nurm å. Ylistaron taro tarkoittaa asuttua paikkaa, joka löytyy emäpitäjä Isostakyröstä katsoen Kyrönjoen yläjuoksulta. Alajuoksulla on Alastaro, nykyinen Vähäkyrö. Mutta kuinka syntyivät Hähääjärvi, Liipantönkkä, Hyllykallio, Murhavuori, Kertunlaakso, Roves, Hippi, Uppa, Jouppi ja Tokerotien Kolmen markan mutka? Etsi ja löydä itse! Anssi Orrenmaa Löytöretki Seinäjoelle, sivua, 175 kuvaa. Ovh 12 euroa. Nurmolaisten vanha kirkkotie elvytettiin viime kesänä yhdeksi Seinäjoen elämysliikuntareiteistä. Körttihenkistä kulkuetta johtaa apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula. Juha Harju kuvasi Paukanevan hankikeleillä toisen valokuvaajan, Taisto Hietamäen. Lappimaisten maisemien taustalla kohoaa keinotunturina Seinäjoen Jouppilanvuori. Seinäjoki-visailu 1. Mikä on Seinäjoen suosituin matkailukohde? 2. Kuinka monta kertaa Herättäjäjuhlat on järjestetty nykyisen Seinäjoen alueella? 3. Ilkassa on muun muassa Alkio-sali ja Artturi-kabinetti. Mutta minkä niminen on päätoimittaja Kari Hokkasen mukaan nimetty neuvotteluhuone? 4. Kuinka monta vaivaispoikaa seisoo Seinäjoen alueella? 5. Mikä on Etelä-Pohjanmaan pisin rakennus? 6. Kuka Seinäjoella syntynyt menestyi parhaiten suurimman suomalaisen äänestyksessä 2004? 7. Miksi Orisbergin Kotilammi on ainutlaatuinen koko maassa? 8. Missä on Seinäjoen maantieteellinen keskipiste? 9. Kuinka paljon Seinäjoen pohjoisimmalla asukkaalla on ajomatkaa Seinäjoen eteläisimpien asukkaiden luo? 10. Kuinka moni on saanut tangokruunun kotikaupungissaan? Seinäjoki-visailun vastaukset 1. Peräseinäjoen Kalajärvi, yli kävijää vuodessa kertaa eli useammin kuin missään muualla 3. Satraappi-neuvotteluhuone, jonka nimi saatiin pääministeri Paavo Lipposen pakinasta 4. Neljä: Nurmon, Ylistaron, Kitinojan ja Peräseinäjoen vaivaispojat 5. Atrian sikalinja ja ruokatehdas, 456 metriä 6. Skeittaaja Arto Saari, sijalla Seinäjoen ja Isonkyrön rajalla oleva järvi on rakennettu 1700-luvun lopulla, joten se on Suomen vanhin tekojärvi. 8. Routakallion ja Kärjen välisellä sileäkalliolla, lähellä Kasperi-Kivistön laavua ,5 kilometriä Untamalasta Sammattiin 10. Ei yksikään. Vuoden 1989 tangokuningas Risto Nevala muutti Ruotsista Seinäjoelle vasta voittonsa jälkeen. Lähde: Löytöretki Seinäjoelle, kaupunkilaisen ja kävijän aarrekirja, 2009

14 14 Pohjalaista surrealismia oli esillä Helsingissä Galleria Art Fridassa Panu Hemmingin näyttelyssä. Hemminki maalaa pääasiassa öljyväreillä ja pitää surrealistista tyylisuuntaa itselleen rakkaana. Olen kehittänyt ns. Pohjalaisen surrealismin, jossa perinteinen maisema on yhdistettynä mielikuvitukselliseen maailmaan, alitajunnan elementteihin ja symboleihin. Tahdon luoda ainutkertaisia, persoonallisia kuvia jotka heijastelevat ihmeellistä, moniulotteista todellisuutta, jossa elämme. Haluan tehdä näkymättömän, salaperäisen maailman näkyväsi teoksillani. Tuulenviemää 2009 Panu Hemminki näyttelynsä avajaisissa Kuvat Sabrina Norlamo Nuorten häiriköinnistä ja kurinpidosta historiateos Nuorten häiriökäyttäytymnen alkoi Suomessa noin 250 vuotta sitten, ilmenee filosofiantohtori Reino Kallion vastikään ilmestyneestä tutkimuksesta Häiriköintiä ja henkirikoksia. Tuolloin nuoret ryhtyivät ensin Pohjanmaalla ja pian sen jälkeen muuallakin Länsi- ja Etelä-Suomessa muodostamaan omia, muusta väestöstä erillisiä ryhmäkuntia. Nuorisojoukot herättivät vanhemman väen keskuudessa pahennusta juopottelemalla, käymällä yöjuoksulla, tanssimalla, kuokkimalla häitä, pelaamalla korttia, metelöimällä tai harjoittamalla ilkivaltaa. Maa sai näin 1700-luvulla ensi kertaa pohdittavakseen erityisen nuoriso-ongelman. Puhdasoppinen kirkko ja säätyjakoon nojaava hallinto eivät hyväksyneet nuorten uutta aktivoitumista. Sik- si viranomaiset ryhtyivät hillitsemään heidän vapaa-ajan viettoaan järjestyssäännöin ja rangaistuksin. Ne kuitenkin tuottivat vain päinvastaisen tuloksen. Järjestyksenpidon ja kurittomuuden kierre johti paikoin jopa vuosikymmeniä kestäneisiin öisiin ulkonaliikkumiskieltoihin. Nuorten kapinointi vahvisti Etelä-Pohjanmaalla osaltaan myös sitä uhoon perustuvaa identiteettiä, jota esimerkiksi Artturi Järviluoma kuvaa Pohjalaisia-draamassaan. Vaikka nuoria häiriköitä alettiin tuomita joukoittain käräjillä, ei kriminalisoinneistakaan ollut apua. Päinvastoin kaikenlainen rähkyys ja ilkivalta äityivät lopulta suoranaiseksi väkivallaksi. Etelä-Pohjanmaalla se ilmeni puukkojunkkariutena, mutta myös läntisessä ja eteläisessä Suomessa henkirikollisuusluvut nousivat. Vasta sääty-yhteiskunnan hajoaminen poisti vähitellen ongelman. Teoksen liitteenä on kuuluisa Lapuan laki vuodelta 1843 sekä kannessa kuva Kuortaneen Salmen kylän piiskoomännystä. Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Eteläpohjalaisnuoret paikallisen kurinpidon kohteena sääty-yhteiskunnan aikana. Opus Liberum / Kirjakaupat. 211 sivua.

15 15 KUOLLEET Taidemaalari Aares Salli kuoli Espoossa 94-vuotiaana. Hän oli syntynyt Vaasassa Jo pikkupoikana hän metsissä samoillessaan ja merellä purjehtiessaan oppi ymmärtämään luonnon kauneuden. Pohjalaiset maisemat ja toisinaan myös kodin interiööri alkoivat pian siirtyä kankaalle. Viehtymys niin kesäiseen kuin talviseen luontoon ei hellittänyt koskaan. Aares Salli kasvoi Vaasassa sinivalkoisessa ympäristössä. Isä oli kansakoulun opettaja, Vaasan partion perustaja, raittiustyöntekijä, vapaussoturi, joka antoi pojalleen selkeät eväät isänmaallisuuteen. Sittemmin sotavuosina Aares Sallin oli helppo lähteä sinne jonnekkin ; fyysinen kunto ei ollut esteenä merellä karaistuneelle kaupunkilaispojalle luvuilla Salli opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa, 1950-luvulla myös Pariisissa. Taiteilijavietti sykki niissäkin ankeissa olosuhtiessa, joissa vierähtivät vuodet Aares Sallilla oli aina repussaan paperiblokki ja kynä, joiden avulla hän ikuisti aseveljien puuhastelut aina kun siihen jäi aikaa. Vuonna 2004 hän teki sotavuosien töistään omakustanteisen kirjan nimeltä Sallasta Karjalankannakselle, jossa hän kuvaa rintamaolosuhteita tekstein ja piirroksin. Sodan päätyttyä Salli sai Taideakatemian koulussa opettajikseen Aarre Heinosen ja Aale Hakavan. Paul Cézanne vaikutti häneen tuolloin voimakkaasti. Suomalaisista taiteilijoista Tyko Sallinen ja Alvar Cavén kiinnostivat: toisella voima, toisella loistava värien käyttö. Salli loi persoonallisen maalaustavan. Maalauksissa on pantu merkille vankka sommittelu, viehättävä sommittelu, viehättävä aitous ja taiteellisuus. Aiheiden monipuolisuus maisemat, henkilöt, asetelmat, autovanhukset on osoitus laaja-alaisuudesta; Sallilla oli myös taito muuttua ja uudistua. Maisemissa korostuu luonnon kauneus ja ajattomuus. Sallin öljyvärimaalauksissa tunnetuimpia ovat talvimaisemat: sinertävä aamuhämärä lumen moninaisissa vivahteissa, talvisen aamun, keskipäivän ja illansuun auringonvalo sekä lumen olemus salaisuuksineen puhuttelevat. Kaikki tämä teki hänen töistään mielenkiinnon ja ihailun kohteita. Lisäksi kuten toimittaja Päivi Vuolijärvi kirjoitti vuonna 1990 Omamarkka-lehdessä, Sallin maisema elää tässä ja nyt. ( Auringonlaskussa kytee tuli, varjoista levittäytyy yö, luminen oksa sulautuu kevään valoon. ) Henkilömaalauksissa henkilöhahmot on kuvattu suurpiirteisesti. Niistä on aistittavissa surumielistä runollisuutta. Samalla niistä tulee hyvin esiin erinomainen piirustustaito. Aares Salli muistetaan yli puolen vuosisadan aikana pitämistään lukuisista yksityis- ja ryhmänäyttelyistä. Hän ei koskaan ollut järjestöihminen eikä hakenut tai saanut apurahaa. Maalaamisen ohella hän teki pitkän uran kuvaamataidon opettajana Helsingissä ja Espoossa. Myös euroopan suurissa taidekeskuksissa on kiinnitetty huomiota hänen töihinsä omaleimaisiin suomalaisiin maisemiin luvulla hänet kutsuttiin neljän muun taiteilijan kanssa pitämään taidenäyttely Pariisin keskustassa sijaitsevaan tunnettuun taidegalleriaan ja edelleen Geneven Metropolis Galeriehin Sveitsissä. Aares Salli totesi aikoinaan, että taiteen kokeminen on henkilökohtaista. Taiteen ulkonaiset tunnusmerkit kyllä tiedetään, mutta silti taiteen olemusta on vaikea selvittää. Niin taiteen kuin sen hengen suunta on kuitenkin selvä: se on vapaus. Muutama vuosi ennen kuolemaansa Salli lahjoitti Pohjanmaan museolle 42 sota-ajan piirrustusta vuosilta Lahjakirjassa on maininta Kotikaupunkini on Vaasa. Sen vuoksi haluan lahjoittaa tämän kokoelman Pohjanmaan museolle. Kokoelma on säilytettävä yhtenäisenä. Matti Myllyniemi, Kotiseutuneuvos Aares Sallin ystävä ja taiteen ihailija

16 vuotias kuoli Seinäjoella Helvi Pihlajasalo kuoli Seinäjoen terveyskeskuksessa. Sairaalassa hän ehti olla vain kolme viikkoa. Hän oli oikein vanhanajan tervaskanto, koska asui yksin omakotitalossa lähes kuolemaansa saakka. Helvi Pihlajasalo haudattiin sukuhautaan aviomiehensä viereen läheisten läsnä ollessa Törnävälle. Haastatteluteksti on julkaistu Lakeuden Ristissä heinäkuussa 2008, kun hän täytti 100 vuotta. Pihlajasalon suvun vanhin täytti 100 vuotta Helvi Pihlajasalo (o.s. Ylinen) täytti 100 vuotta heinäkuun 13. päivänä 2008 Seinäjoella. Merkkipäiväänsä hän vietti perhepiirissä, koska hän kaipasi rauhaa. Helvi Pihlajasalo kotonaan olohuoneessa. Vasemmalla on peltimuuri, jota hän lämmittää talvisin itse puilla. Kuva: Annukka Viitaniemi - Vain Taivaan Isä tietää, miksi elän näin pitkään, ei ihminen voi itse mitään määrätä. Olen koettanut elää sen mukaan, kun on kunniaksi. Topparoikankujalla Helvi Pihlajasalon talon puutarhassa kukkivat pihlajat, omenapuut, syreenit, kielot, lemmikit ja monet muut kukat, kun menin haastattelemaan häntä. Aurinko paistoi kirkkaasti, leppoisa tuuli sekoitti kukkien tuoksua, linnut visertelivät ja kimalaiset pörräsivät. Puutarhassa näkyi vuosikymmenien aikana tehty käsien työ. Posliinin palaset leikkikaluina Paljon on maailma muuttunut Helvi Pihlajasalon syntymästä. Hän syntyi Ilmajoella kuusilapsiseen perheeseen, jossa oli kaksi poikaa ja neljä tyttöä. Lapsuudenkoti oli maatalo, jossa elettiin yksinkertaista ja tavallista elämää. Kotona oltiin omavaraisia eikä ruokiin lisätty mitään. Liha, maitotuotteet, perunat, juurekset ja marjat saatiin kotoa. Ainoastaan kahvi, sokeri ja suola haettiin kaupasta. - Lapsena leikimme Ylisen mäellä särkyneiden posliinien palasilla ja puulehmillä ja -lampailla sekä kävyillä. Kaikki oli jokapäiväistä ja vaatimatonta, ei nykyaikaista, Helvi Pihlajasalo toteaa. Helvi Pihlajasalo kävi kouluikäisenä kiertokoulua, jota pidettiin kylässä muutaman kuukauden kerrallaan koulutuvissa kunnes ainoa opettaja siirtyi toiseen paikkaan. Pyhäkoulussa laulettiin paljon. Oman kylän kansakoulua hän kävi neljä vuotta kävellen tai talvella hiihtäen. - Vuonna 1918 venäläiset santarmit pitivät majaa Ilmajoen kirkon ympäristössä. Miehet olivat kookkaita, pitkät manttelit päällä ja pieni koppalakki päässä. Heillä oli hevosia paljon ja ne pidettiin kirkon hevospaikoilla. Joukot pitivät kovaa meteliä ja niitä pelättiin.

17 17 Ompeluopissa - Rippikoulua kävimme sekä syksyllä että keväällä muutaman viikon. Rippikoululaisia oli yhteensä 130 tyttöä ja poikaa. Rippipappina oli Johannes Yli - Lauronen, jolla oli monta arvonimeä. Katekismus ja virsiä piti osata ulkoa. Niitä tentattiin myös rippipäivänä alttarilla kesällä Meitä jännitti mennä ehtoolliselle ensimmäistä kertaa. Valkoinen rippipuku teetettiin ompelijalla. Helvi Pihlajasaloa meni ompeluoppiin Sofia Mattilan luokse. Siellä hän oppi ompelemaan kaikkia vaatteita puvuista takkeihin lapsille ja vanhuksille. Välillä hän joutui käymään ompelemassa muissa pitäjissä. Lopputyönä hänen piti tehdä puku itselle kaavoista alkaen loppuun. Se oli väriltään punaruskea. Ensimmäinen koti vesitornin vieressä Sen ajan nuoret tapasivat toisiaan, kun toisen kyläläiset tulivat vierailulle. Nuorisoseurat olivat kaukana ja ne olivat maksullisia. Monesti nuoret pyöräilivät yhdessä. Kylävierailulla Helvi Pihlajasalo tapasi tulevan aviomiehensä Jaakon. Helvi oli 22-vuotias, kun heidät vihittiin Ilmajoen pappilassa. Ensimmäisen kodin nuoripari perusti Seinäjoelle syksyllä 1930 vesitornin luokse vuokra-asuntoon lähelle Yritystä. Talo oli kahden perheen asuttava. Helvi Pihlajasalo muistelee, että Seinäjoki oli silloin taajaväkinen yhdyskunta, joka muuttui kauppalaksi 1931 (kaupungiksi 1960) ja lisäksi oli Seinäjoen maalaiskunta. Tämä oli rapakaupunki. Kärrynpyörät painuivat kuraan ja vain pyörtänöitä myöten pääsi kävelemään. - Marjatta syntyi 1930 ja Aarre Erityisesti sota-aika oli vaikeaa, kun ei saanut mitään. Aviomies joutui olemaan sodassa. Nykyinen talo ostettiin välirauhan aikana. Pihlajasalon perhe kävi kävellen Törnävän kirkossa. Varsinkin talvella oli tukalaa, kun kirkkoa lämmitettiin puilla. Ilma muuttui huonoksi, kun penkit sekä käytävät olivat täynnä väkeä. - Kerran Marjatta antoi kirkossa paikkansa vanhemmalle henkilölle. Hän ei jaksanut seisoa kauaa, vaan pyörtyi huonossa ilmassa. Yhtenä jouluna rovasti E.O. Ojala pyörtyi saarnastuoliin ja putosi kolin, kolin alas rappusia. Miehet kantoivat hänet sakastiin virkoamaan. Hetken päästä hän tuli jatkamaan saarnaansa, mutta oli hyvin kalpea. Marjatta-tytär lähti Tanskaan ja opiskeli siellä lastentarhanopettajaksi. Hän avioitui ja työskenteli siellä. Hän on nyt eläkkeellä. Hän käy äitiään tervehtimässä noin kolme kertaa vuodessa. Lähes päivittäin he ovat yhteydessä puhelimitse. Aarre-poika on kuollut, mutta hänen tyttärensä perhe asuu Helsingissä. Aviomies oli vaasalaisella Huberilla töissä. Myöhemmin hän perusti oman vesi- ja lämpöjohtoliikkeen. Työntekijöitä oli paljon varsinkin silloin, kun kansakouluihin vedettiin vesijohto ja niihin muutettiin keskuslämmitys. Helvi Pihlajasalo hoiti oman liikkeen kirjanpidon pitkään. Kiitollinen jokaisesta päivästä Myöhemmin oli raskasta, kun Jaakkopuoliso sairasti kauan. Helvi Pihlajasalo hoiti miestään pitkään kotona ja kävi lähes päivittäin häntä katsomassa, kun hän jouti sairaalaan. Aviomies kuoli Tällöin Helville tuli rakkaaksi ja lohduttavaksi virsi: Jeesus johdata tiemme kulkua. Aviomiehen kuoleman jälkeen hän kävi seurakunnan Hopeatiistaissa. Kirkossa hän kulki usein taksilla, mutta nyt voimat ovat vähentyneet. Hän asuu edelleen yksin. Hän kuuntelee mielellään Jumalanpalvelusta radiosta. Kodinhoitaja käy päivittäin hänen luonaan auttamassa, mutta olohuoneen peltimuurin hän lämmittää itse talvisin. - Elämässäni hyvä asia on, jos jaksan mennä sunnuntai aamuisin rappusille kuuntelemaan kirkonkelloja. Tuntuu pyhältä, kun ne soivat. Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, kun pääsen ylös sängystä ja pystyn pukemaan itseni. En ole täällä yksin, minä kuljen Jeesuksen seurassa. On suuri asia, kun saan olla kohtalaisen terve, Helvi Pihlajasalo toteaa. Onnellista ja siunattua merkkipäivää kaikkien lukijoiden puolesta! Annukka Viitaniemi

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Varpulan tilan kurssiohjelma 2012:

Varpulan tilan kurssiohjelma 2012: TULE VARPULAN VALMIILLE KURS SILLE TAI KERÄÄ OMA PORUKKA JA VARAA KURSSI! Varpulan tilan kurssiohjelma 2012: Tammikuu: 18.01. keskiviikkona klo 18-21..Ruisleipäkurssi Helmikuu: 01.02. keskiviikkona klo

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

-kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko

-kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko kaislojen reunustamat lahdelmat -kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko kuunnousu -luminen talvi, pikku pakkanen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot