Leimikko korjuukuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leimikko korjuukuntoon"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 24. SYYSKUUTA 215 NRO 18 PERUSTETTU 1933 Leimikko korjuukuntoon Ennakkoraivaus on jo vakiintunut osa puunkorjuuta, tietää metsuri Tommi Lindén. Kuva Seppo Samuli Sivut Ajankohtaista: Energiahakkeen käyttö laski sivut 1 11 Puukauppa: Korjuukisa kiristyy sivut Kokeiltua: Uutuus puunkaatoon sivu 22 Lukijalta: Metsävaratietoa moneen lähtöön sivu 29

2 2 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 A J A S S A LYHYET Karttapalvelusta apua kunnostusojitukseen Suomen metsäkeskus on kehittänyt metsäammattilaisten avuksi veden virtausmallikarttoihin perustuvan palvelun. Virtausmallikartat auttavat metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa, niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnostusojituksessa. Uusi palvelu perustuu paikkatietoon maaston muodoista. Se ei poista maastossa tapahtuvaa vesiensuojelurakenteiden suunnittelun tarvetta, mutta auttaa suuntaamaan sitä vesiensuojelun kannalta herkille alueille. Metsänomistajat luottivat yhdistyksiinsä Metsänhoitoyhdistyslain muutos ei ole aiheuttanut yhdistyksissä suurta jäsenkatoa. Yhdistysten jäsenistä noin 8 prosenttia on pysynyt mukana. Olemme erittäin tyytyväisiä. Uhkakuvat eivät ole toteutuneet, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertoo. Vanhoista jäsenistä noin 1 prosenttia on eronnut yhdistyksestään. Toiset 1 prosenttia ei ole maksanut jäsenmaksua, mutta ei ole ilmoittanut eroavansakaan. Stora Ensolta uusi metsänomistajapalvelu Stora Enso on avannut uuden palvelun metsänomistajille. Metsäpolku-palvelussa korostuvat vaihtoehdot taloudellisen tuoton ohella tarkastellaan luontoarvoja, virkistyskäyttöä ja maisemanhoitoa. Palveluun on koottu ensimmäistä kertaa kaikki metsänhoitovaihtoehdot. Käytössä on myös ympäristöjärjestö WWF:n hyväksymiä metsänkäsittelytapoja. Stora Enso ja WWF ovat solmineet yhteistyösopimuksen metsäluonnonhoidon tiimoilta. Puurakentamiseen professori Itävallasta Suomen Metsäsäätiön, MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin lahjoittama puurakentamisen professuuri on täytetty. Tehtävään on valittu 33-vuotias itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink. Fink aloittaa työt Aalto-yliopistossa vuoden vaihteessa. Lahjoitusprofessori on viisivuotinen, lahjoituskauden jälkeen pestin on tarkoitus siirtyä Aalto-yliopiston normaaliksi toiminnaksi. Metsälehdellä liki 2 lukijaa Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Metsälehdellä (Metsälehti ja Metsälehti Makasiini) lukijamäärä on 197 lukijaa. Määrä koskee syksyä 214 ja kevättä 215. Avohakkuut yleistyvät sähkölinjoilla Voimajohtoaukeiden reunametsiä hoidetaan yhä useammin avohakkuun kaltaisilla ainespuuhakkuilla. VALTTERI SKYTTÄ, teksti JANNE ULVINEN, kuva Suurjännitelinjojen reunametsiin tehdään yhä useammin avohakkuun kaltaisia ainespuuhakkuita. Voimajohtojen reunametsien tutumpi hoitomenetelmä on tähän asti ollut puunlatvojen helikopterisahaus. Nyt johtojen reunavyöhykkeiltä poistetaan lähtökohtaisesti kaikki tukki- ja kuitumittaiset puut. Ainespuuhakkuuta tullaan tarjoamaan metsänomistajille vaihtoehdoksi jatkossa. Metsänomistajalla on myös yhä mahdollisuus valita reunavyöhykkeen käsittelyvaihtoehto, sanoo asiantuntija Mikko Nykänen Suomen kantaverkosta vastaavasta Fingridistä. Helikopterisahaus vuorottelee Puiden rajuun kaatoon on kaksi syytä: metsänkäsittelyn aikavälin pidentäminen ja rahallinen hyöty puunomistajalle. Kantaverkkoyhtiö on lunastanut käyttöoikeuden johtoaukealle ja reunavyöhykkeelle, mutta maa ja puut kuuluvat yhä metsänomistajalle. Nykäsen mukaan metsänomistajien on ollut hankalaa saada kaupaksi reunavyöhykkeeltä poistettuja puita, jos hakkuussa on poistettu vain sähköjohdoille vaaralliseksi käyviä pitkiä, niin sanotun lunastusrajan ylittäviä puita. Sähkönsiirtovarmuuden lisäksi reunametsien hoitoväli pitenee kymmenillä vuosilla.

3 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 AJASSA 3 Voimajohtoaukean reunametsää on kaadettu tänä syksynä muun muassa Iisalmen lähellä. Avohakkuuvaihtoehto voi olla uutta metsänomistajalle. Parinkymmenen vuoden päästä avohakkuusta on vuorossa latvojen helikopterisahaus. Nämä toimenpiteet vuorottelevat, Nykänen sanoo. Puunomistaja päättää korjuutavan Suurjännitelinjojen reunametsiä hoidetaan 7 8 kilometriä vuosittain. Ainespuuhakkuiden määrää lisää myös uusi sähkömarkkinalaki, joka on asettanut sähköverkon haltijalle tiukemmat vaatimukset kunnossapidosta. Metsänomistajista yli 9 prosenttia antaa valtakirjan kaikkien puiden kaadolle. Kattava valtakirja on myös ehto järkevälle kaatotoiminnalle, Nykänen kertoo. Metsänomistajan on hyvä tietää, että jos ei ole kyse sähköjohdolle vaarallisesti puusta, puun kaatamisesta päättää puunomistaja. Fingridin kantaverkon reunametsien puunkorjuusta huolehtivat eri puunkorjaajat. Esimerkiksi UPM Silvesta tarjoaa reunametsien puunomistajille kolme vaihtoehtoa: ainespuukorjuun ja puun yhteismyynnin, ainespuukorjuun ja puiden jäämisen metsänomistajan myytäväksi tai pelkkien ylipitkien puiden korjuun. Ainespuun korjuu tulee olemaan se malli, jolla voimalinjojen reunametsiä hoidetaan jatkossa. Latvojen sahaaminen helikopterilla aiheuttaa puuaineksen pilaantumista, sanoo UPM:n Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Puista hankintahinta Suurin osa metsänomistajista osallistuu Koivumäen mukaan reunametsäpuiden yhteismyyntiin. Metsänomistaja saa reunametsäpuista hankintahinnan, sillä Fingrid maksaa puunkorjuun. Koivumäen mukaan hankinta- eli tienvarsihinta näkyy etenkin kuitupuun hinnassa. Reunametsien kohdalla metsänomistajan tulee siis seurata hankintahintoja kun päättää, osallistuuko yhteismyyntiin vai myykö puut itse. Tukkia reunametsistä ei metsänomistajalle juuri kerry sähkölinjasta johtuvan pituusrajoituksen vuoksi. Avohakkuun kaltainen ainespuukeruu on yleistynyt myös pienempijännitteisten sähkölinjojen vierimetsissä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksellä on käynnissä noin 1 kilometrin mittainen keskijännitteisten sähkölinjojen hoitourakka. Ihmisillä on yhä muistissa viime uudenvuoden sähkökatkot, joten nyt on hyvä aika hoitaa linjojen vierimetsiä. Avohakkuusta on se hyöty, että metsänomistajat saavat hakkuista pientä hintaporkkanaa ja sähköyhtiö saa pidemmäksi aikaa varmuuden, ettei puita kaadu linjoille, kertoo Vesa Vänttinen Pohjois-Karjalan mhy:stä. MTK: Kemeran leikkaukset valitettavia Kemeratuet kutistuvat ensi vuonna 15 miljoonalla eurolla. Suunnitelmissa on muun muassa juurikäävän torjunnan tuen lopetus. JUSSI COLLIN KEMERATUKEA ollaan leikkaamassa 15 miljoonalla eurolla, mikä laittaa vasta kesällä käynnistyneen uudenkin kemeran uusiksi. MTK pitää leikkauksia valitettavina, mutta väistämättöminä. Maa- ja metsätalousministeriön kaavailuissa juurikäävän torjunnan ja terveyslannoitusten tuet lopetettaisiin kokonaan, lisäksi muun muassa nuoren metsän hoidon, suometsien hoidon ja metsäteiden tukiehtoja kiristämällä. Ennalleen jäisi vain taimikon varhaishoidon tuki. Leikkaukset painottuvat Etelä-Suomeen. Se on oikein. Kemeran uudistushan kur- Sahoilla näkyi valoa Vapon ja Junnikkalan tulokset paranivat. MIKKO HÄYRYNEN VAPO-KONSERNIN sahayhtiö Vapo Timber nousi huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudellaan niukasti positiiviseen tulokseen monien tappiollisten vuosien jälkeen. Yhtiön omavaraisuusaste on laskenut vuodesta toiseen, mutta on vieläkin sahayhtiöksi huomattavan korkea, lähes 4 prosenttia. Vapo Timber myi suurimman yksikkönsä, Hankasalmen sahan toissa vuonna Versowoodille, minkä vuoksi liikevaihto on laskenut selvästi. Vapo Timberillä on edelleen sahat Pielisen itäpuolella Lieksassa ja Nurmeksessa. Toimitusjohtaja Juhani motti Pohjois-Suomea kunnolla, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä totesi. Tukea turhan järeisiin kohteisiin Järjestö on löytänyt uudesta kemerasta jo ongelmiakin. Nuoren metsän hoidon ja rankojen keräilyn tuki näyttäisi ohjautuvan turhan järeisiin kohteisiin, jolloin tuesta tulee kuitupuun hintatukea. Tähän viittaisi sekin, että ensiharvennusten kuitupuun hinta putosi yllättäen keväällä. MTK esittää, että läpimittaa laskettaisiin 14 senttiin, jolloin tuen piiristä karsiutuisivat muutenkin kannattavat ensiharvennusleimikot. Harmillista on sekin, että muutosvuosi on tuonut runsaasti kemerahakemuksia ja MELKEIN PUOLET ENSI VUODEN KEMERARAHOISTA ON JO KÄYTETTY. ruuhkauttanut Metsäkeskuksen. Keväällä päättyneen vanhan kemeran aikaisia tukihakemuksia tuli odotettua enemmän ja niitä siirtyy korvattavaksi ensi vuodelle noin 2 miljoonan euron edestä. Nykyisen kemeran maksatuksia ennakoidaan siirtyvän ensi vuodelle viiden miljoonan euron edestä. Tämä tarkoittaa, että melkein puolet ensi vuoden kemerarahoista on jo käytetty, Jylhä toteaa. Lakiesitystä uusitusta kemerasta odotetaan lausuntokierrokselle loppusyksystä. Voimaan uusi laki voisi tulla ensi vuoden alkupuolella. Ylä-Sahran mukaan niiden liikevaihto on pysynyt edellisvuosien tasolla ja parantuneen tuloksen takana ovat voimakkaat tehostamistoimet. Tulosta ei pysty suoraan vertaamaan edeltäneeseen tilikauteen, joka oli poikkeuksellisesti 16 kuukauden mittainen. Vapo on pääosin energiakonserni ja vuoden vaihteessa katkeava tilikausi katkeaa kesken lämmityskauden, minkä vuoksi koko konsernin tilikausi muutettiin mittaamaan lämmityskautta. Kalajoella sahaus kannatti hyvin Kalajokisen perheyhtiö Junnikkala Oy:n viime vuosi oli hyvä, sillä liikevaihto kasvoi miljoonan, mutta tulos yli kaksi miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Kalle Junnikkalan mukaan taustalla oli lähinnä perussahauksen hyvä alkuvuosi ja merkittävään kokoon kasvanut oma jatkojalostus. Junnikkala valmistaa etenkin talojen ulkoverhousten pohjamaalattuja panelilautoja. Viime vuoden kesällä tilanne kääntyi heikommaksi, ja sama kehitys jatkuu edelleen. Tälle vuodelle on tulossa huonommat tulosnumerot. Molemmat voiton puolella Junnikkala Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Omavaraisuusaste Sijoitetun pääoman tuotto, % 69,1 4,5 6,5 33,8 16,3 (tilikausi kalenterivuosi 214) Vapo Timber Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Omavaraisuusaste Sijoitetun pääoman tuotto, % 89,8,9 38,7 4,6 (tilikausi päättyi huhtikuun loppuun 215) TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Helsinkiin nousee puinen asuinalue Sivu 5 Valtakuntaan uusi ykkösmetsävirkamies Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston uusi johtaja löytyi ely-keskuksesta. Sivu 6 Lappiin mahtuu hyvin sellutehdas Sivu 8 Metsänomistajat eivät ole yhdestä puusta Sivu 9 METSÄSTÄ 4,4 kilogrammaa uiton historiaa Sivut Saaressa pitää olla moniosaaja Lilja Järviseltä onnistuu niin lossin ajaminen, metsänhoito kuin pettuleivän paistaminenkin. Sivut Halla muotoilee kapean kuusenlatvan Sivu 19 Poikaoksaa ei pidä säästellä Sivu 23 PILKKEITÄ Kylmä kesä pani männyn koville Erityisesti Ylä-Lapin mäntyjen kasvaimet jäivät ohuiksi ja neulaset lyhyiksi. Sivu 24 Kummitusvaara peurajahdissa Sivu 25 Kastanjat tuovat tasa-arvoa Keniaan Sivu 26 Kanadan kataja ei juuri maasta nouse Sivu 3

4 4 AJASSA 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS Jopa asiaa tutkailtuna on hoitosopimus tuottava malli metsänhoitoon. Metsä Groupin ja Luonnonvarakeskuksen vertailussa todettua on, että sopimusasiakas tekee 25 prosenttia parempaa tulosta metsillään. Jees H-valta Syy siihen, että yhtiö pystyy teettämään hoitotyöt edullisemmin, lienee siinä, että niillä on huippumetsurit hommissa. Metsänviljelyja taimikonhoitotyöt tapahtuvat niin tehokkaasti ja ammattitaidolla, että vaikka urakkataksa on poljettu alas, kaverit tienaavat riittävän hyvin. Jätkät Pätkät Eiköhän tuo 25 prosenttia selity ihan sillä, että niissä metsissä tehdään kukin toimenpide juuri oikeaan aikaan. Korpituvan Taneli Käsittääkseni tämä vertailuryhmä on siis kaikki metsänomistajat. Joista suuri osa ei edes pyri aktiivisesti tuottavaan metsätalouteen, tuskin myy puuta kerran kymmeneen vuoteen. Oikea vertailuryhmä olisi muut aktiivista metsätaloutta harjoittavat metsänomistajat. Rane 25 prosenttia on niin suuri luku, että missään koko metsänhakkuu- ja muokkausketjussa ei ole kate tuota luokkaa. Kate pyörii 5 1 prosentin välillä. Voi olla, että puunhinnoissa sopimusasiakas saattaa jonkin provikan saada. Metsuri Motokuski Myös näitä kantaasiakassopimuksia kannattaa kilpailuttaa. Puuntuottajat osaavat yleensä laskea ja valita itselleen sopivimmat kumppanit, joita voi olla myös useampia. Puun takaa GALLUP Oletko ennakkoraivannut itse? Ei 15% Metsähakkeen kulutus hiipuu Energiapuu käy tänä syksynä nihkeästi kaupaksi. Laimeaa kysyntää selittää viime talven leuto sää, minkä ansiosta puuta on jäänyt paljon varastoon, mutta teiden varsilla odottavat kasat kertovat myös isommasta polttoainemarkkinoiden murroksesta. Sähköstä on ylitarjontaa, öljy on halventunut, kivihiili pysynyt edullisena ja päästöoikeuksien hinta matalana. Ensimmäisenä tiukentuvassa energiapelissä häviää hakkuualoilta ja nuorista metsistä haketettu polttoaine. Viime vuonna metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Vielä muutama vuosi sitten uusia puuenergiaa hyödyntäviä laitoksia rakennettiin paljon, ja metsähakkeen poltto kaksinkertaistui lyhyessä ajassa. Käyttömäärä ylsi jo kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin 213, NÄKÖKULMA Tuhkaa vai tuulta? LUKIJAKUVA mutta viime vuonna kulutus väheni kuusi prosenttia. Sama suunta jatkui myös viime talvena, eikä uutta kasvua metsähakkeen poltossa ole näkyvissä. Bioenergia ry:n tekemän kyselyn mukaan energiayhtiöt eivät usko, että puun käyttö lähivuosina lisääntyisi energiantuotannossa. Yhdeksi syyksi ne mainitsevat tempoilevat tukijärjestelmät. Poliitikkojen hyvistä aikeista huolimatta tuloksena on ollut politiikkaa, joka ei rohkaise investoimaan. Myös Sipilän hallitus kirjoitti ohjelmaansa kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle, mutta vielä ei tiedetä, miten se aikoo ne toteuttaa. Käytännön toimina hallitus on pannut alulle energia- ja ilmastostrategian sekä uusiutuvan energian tukijärjestelmän valmistelun. Fossiilisia polttoaineita on tarkoitus Hallitus aikoo nostaa uusiutuvan energian osuutta liikenteessä, puolittaa tuontiöljyn käytön ja luopua kokonaan hiilestä. Tavoitetta vauhditetaan rukkaamalla energiatuet uuteen uskoon. Kun tuulivoima takuuhintoineen maksaa maltaita ja ydinvoimaloiden rakentaminen kestää ja kestää, luonnollisimmin uusiutuva energia löytyy metsästä. Silti puuenergian tukijärjestelmien luominen on ollut yhtä tervanjuontia. Osaksi syynä ovat olleet EU-säädökset, mutta taustalla on vaikuttanut myös metsäteollisuuden huoli puun riittävyydestä. Jos hallitus haluaa päästä tavoitteeseensa, puuenergialle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Tukiporkkanatkin jäävät vaatimattomiksi ainakin verrattuna siihen, kuinka paljon euroja on jo nyt kylvetty tuuleen. EERO SALA korvata varsinkin puusta saatavalla energialla. Toivottavasti myös nuorista metsistä kerättävä puu säilyy vahvasti mukana uusiutuvan energian raaka-ainevalikoimassa. Pienpuuta metsissä on yllin kyllin, mutta ilman tukea sen korjuu ei kannata. Toisaalta valtion kannalta rankapuulle ohjattu tuki on tehokas. Polttoaineen lisäksi sillä saa muitakin hyötyjä, kuten työpaikkoja sekä vauhtia nuoriin metsiin kertyneiden harvennusrästien purkamiseen. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Valmistaudumme parhaillaan kehitystyöhön talousmetsien luonnonhoidon tason parantamiseksi sekä vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Tähän tärkeään työhön toivomme sidosryhmiä mukaan. Nyt tarvitaan yhteistyötä metsiemme monimuotoisuuden parantamiseksi osana luonnonvarojemme kestävää ja kasvavaa käyttöä. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo Metson retkeilypäivässä Lahdessa. Raita ja koira Kaadoin peltopohjalta tällaisen raidan. Tyveltä paksuus noin 38 ja latvalta noin 28 senttiä. Pituudeksi tuli noin 3,5 metriä. Tarkoitus olisi sahauttaa leppien kanssa kenttäsahalla. Leikkuri vastaajia 318 Kyllä 85% Uusi kysymys: Oletko maksanut vapaaehtoisen menekinedistämismaksun? Osallistu kyselyyn osoitteessa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 5 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 1 Helsinki Sähköposti:

5 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 AJASSA 5 AJANKOHTAINEN Helsinki rakentaa puusta Helsingin Honkasuolle nousee asuinalue, jonka asemakaava määrää talot puurakenteisiksi. VALTTERI SKYTTÄ, teksti MARKKU OJALA, kuva Puurakentaminen on lyömässä läpi. Tai ainakin tämän juhlapuhetoiveen kannattajilla on uusi käytännön ilonaihe Suomen suurimmassa kaupungissa. Helsingin Honkasuolle rakennetaan asuinalue, jonka rakennukset on asemakaavassa määrätty kaikki puurakenteiseksi. Päätös on poikkeuksellinen. Honkasuon asemakaavaan merkityn puurakennevaatimuksen laillisuus on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämä antaa kaupungeille ja kunnille mahdollisuuden määrätä alueiden rakentamistapaa ja edistää esimerkiksi puurakentamista suosivaa kaavoitusta, sanoo Honkasuosta vastaava projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen on vilkkainta Suomessa, joten ei ole ihme, että puurakennevaatimuksen vei oikeuteen betoniteollisuus. Kilpailukyky osoitettava Kuisman mukaan pallo on nyt puurakentajilla. Puurakentamiseen pitää saada jatkuvuutta kertaprojektien sijaan, ja ketju suunnittelijasta materiaalien toimittajaan sekä itse talon rakentajaan pitää olla yhtä toimiva kuin betonirakentamisessa. Puurakentamiselle tulee tarjota mahdollisuuksia, mutta toisaalta toimialan tulee osoittaa kilpailukykynsä. Honkasuon kaltaisten hankkeiden myötä kaupungin suunnittelijat ja rakentajat saavat tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista. Pohjoisen puurakentajat ovat selvästi kiinnostuneet pääkaupunkiseudusta. Helsingin tavoitteena on lisätä kilpailua rakentamisessa ja saada uusia toimijoita mukaan. Käytännön tietoa Helsingissä on alkamassa myös vertailuseuranta puu- ja betonirakentamisen eroista. Honkasuon tavoin Luoteis-Helsingissä sijaitsevalle Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle rakennetaan viereisille tonteille puu- ja betonikerrostalot. Rakentajat ovat sanoneet, että puukerrostalon rakentaminen on nopeampaa, koska puurakenteiden ei tarvitse kuivua samalla tavalla kuin betonitaloissa. Rakentaminen täytyy tosin tehdä suojateltan alla. Uudessa vertailukohteessa saamme tästä puolueetonta tietoa, Kuisma kertoo. FAKTA Honkasuon asuinalue Rakennetaan Helsingin ja Vantaan rajalle. Omakotitaloja, pientaloja ja kerrostaloja 1 6 asukkaalle. Kaikkien rakennusten oltava puurakenteisia. Ensimmäisten, kainuulaista puuta olevien talojen rakennus alkanut. Alueen määrä valmistua vuoteen 22 mennessä. Kaavoittamisella kaupunki ohjaa, mitä uusille alueille rakennetaan, sanoo Kimmo Kuisma. Honkasuon puurakennekaavan taustalla on tavoite ekologisesta kestävyydestä: etenkin massiivipuurakenteisiin sitoutuu hiiltä. KOLUMNI Puun käytön lisäystä odotellessa Viimeviikkoisen kauppamatkani tein metsien kautta kahta eri reittiä. Uteliaisuuteni piiriin kuuluu metsien tilan tutkiminen ja varsinkin ihmistoiminnan jälkien seuranta. Kauppamatkani pituus oli noin 7 kilometriä, ja matkan varrella näin vain yhdessä paikassa kuluvana vuonna tehtyä taimikonhoitoa. Matkalla oli myös kauniita harvennushakkuita, joiden onnistumisen edellytys on oikeaan aikaan tehty taimikonhoito. Onneksi yhtään hullua hakkuuta ei vastaani tullut. Kesällä autoillessani sen sijaan vastaan tuli muutama sellainen energiapuuhakkuu, joissa ei mieli mettä keittänyt. Mieleen tuli kysymys: kenen toimesta ja kenen vastuulla ja haluaako metsänomistaja todella metsänsä tähän tilaan? Luin ministeri Kimmo Tiilikaisen haastattelun, jossa hän yksiselitteisesti siirsi vastuun metsänhoidosta vain metsänomistajien harteille. Voi taivahan jumala, sanoi Herkko Päätalo, kun vaimonsa Riitu puhui hänen mielestään asian vierestä. Kai vastuu Suomen metsien tilasta sentään hieman laajemmalle jakaantuu. Eihän lääkärin vastaanotolle menevä potilaskaan itse tautiaan ja hoitoaan tiedä ja määrittele. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on johtaa valtakunnan metsäpolitiikkaa, kai siihen tehtävään kuuluu myös vastuu Suomen metsien tilasta. Viimeisimmät tulokset valtakunnan metsien tilasta kertoivat karua kieltä taimikoiden laadusta ja taimikonhoidon puutteista. On helppo rehvastella nykyisillä hakkuumahdollisuuksilla ja aikaisempien vuosien työllä. Lienee varsin selvää, että jos hyvien taimikoiden määrä jatkuvasti vähenee ja huonojen lisääntyy, niin seuraukset tulevaisuudessa ovat vakavat. Mahtaako kukaan tutkia vakavissaan miten nykyinen taimikonhoidon laiminlyönti vaikuttaa hakkuumahdollisuuksiin jo parin vuosikymmenen kuluessa? Parin vuoden kuluttua tapahtunee metsähistorian suurin puun käytön lisäys Suomessa. Usko puuhun ja suomalaiseen osaamiseen ei sittenkään ole kadonnut, vaikka alalle on auringonlaskua odotettu ainakin 3 vuotta. Kysyntähyppy on odotettavissa; mielenkiintoista on nähdä tuleeko samaan aikaan myös tarjontahyppy. Viestintä aiheesta on mielenkiintoista metsänomistajajärjestö vakuuttaa puuta tulevan markkinoille. Tässä viestissä on kuitenkin vahva taka-ajatus: puuta tulee markkinoille jos kuitupuun hinta nousee. Toinen ääripää on Metsäteollisuus ry, joka ruikuttaa ainaisesta puupulasta ja kurjuudesta puumarkkinoilla. Jännityksellä odotan, valmistellaanko tarjontahyppyä millään tavalla. Tieinfran parantamiseen on jo luvattu varoja ja metsäkoneenkuljettajien koulutusta lisätään. Metsänomistajien palveluiden lisäämisestä on ole vielä nähnyt merkkejä. Metsäkeskusten resursseja on leikattu ja metsänhoitoyhdistykset hakevat uutta tasapainoa talouteensa metsänhoitomaksun loputtua. Toivoisin metsäpolitiikan johdon vakavasti hakevan ratkaisua metsäverotuksen kehittämiseen, tilakoon kasvattamiseen ja ammattimaisen metsänomistuksen edistämiseen. Nykyinen hallitus on valtakunnan talousvaikeuksien kanssa niin syvällä suon turpeessa, että toivoisin metsäalan löytävän ratkaisut tarjontahypyn aikaansaamiseksi omin päin. KAARLO OUNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä.

6 1 AJASSA 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 Metsähakkeen kohtalonhetki Kuvaaja Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kääntyi viime vuonna laskuun. Jatkoon vaikuttavat niin ensi talven sää, kivihiilen hinta kuin poliittiset päätöksetkin. Metsähakkeen kasvu katkesi Energiapuukaupassa laskua Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Energiapuun pysty- ja hankintakauppojen kauppamäärät. milj. m³ 1 milj. m³ 1,2 1, 8,8 6 4,4 2,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot, /1 214/2 214/3 214/4 215/1 Lähde: Luke Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pysty- ja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. Pystykaupat, /m³ 5 Hankintakaupat, /m³ Rankapuu Kokopuu 15 Latvusmassa 1 Kannot /1 214/2 214/3 214/4 215/ /1 214/2 214/3 214/4 215/1

7 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 AJASSA 11 LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLA- KETTUNEN, kuvat Metsähaketta mahtuu 5,3 miljoonaan kuutiometriin paljon. Näillä näkymin liian paljon. Sen verran metsähakkeen vuotuista käyttöä pitäisi lisätä, jotta Suomi yltäisi tavoitteeseensa nostaa metsähakkeen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 22 mennessä. Tavoitteeseen tuskin päästään: lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä kääntyi viime vuonna laskuun. Tavoite ei ole enää realistinen. Sen edellytyksenä oli, että metsähakkeen käyttömäärät kasvaisivat vuosittain, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson. Mistä on kyse? Onko metsähakkeen käyttö saavuttanut lakipisteensä? Onko edessä sama kehitys kuin Ruotsissa: kun huippu on saavutettu, alkaa alamäki? Voi olla tai sitten ei. Kotimaista energiaa Ensin faktat. Metsähake on puusta tehtyä polttoainetta, jota käytetään niin lämpö- ja voimalaitoksissa kuin maatilojen lämmityksessäkin. Metsähaketta tehdään energiapuusta. Energiapuuksi taas lasketaan pääasiassa sellainen puu, joka ei kelpaa puunjalostukseen: uudistushakkuualoilta kerätyt kannot ja latvusmassa sekä esimerkiksi harvennettavista nuorista metsistä korjattavat rungot, oksista karsittuina rankapuina tai karsimattomina kokopuina. Viime vuosina metsähakkeen raaka-aineena on tosin käytetty myös varttuneemmista metsistä korjattuja järeämpiä runkoja. Fredrikssonin mukaan kuitupuulle ei kaikkialla ole muuta käyttöä kuin energiakäyttö. Suomessa käytetty energiapuu on pääosin kotimaista. Metsähakkeeksi energiapuu muuttuu, kun se haketetaan joko metsätien varressa, välivarastolla tai käyttöpaikassa. MAAILMA ALKAA EHKÄ OLLA METSÄHAKKEEN OSALTA VALMIS. Varastot täynnä Pari viime vuotta ovat olleet metsähakkeen ja siten myös energiapuun hakkuiden kannalta haastavat. Taustalla ovat muun muassa leudot talvet. Niiden takia energiapuun kauppa seisoo tälläkin hetkellä, eikä tilanteen odoteta paranevan ainakaan tänä syksynä. Energiapuuta on vielä hyvin varastossa, sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Antti Asikainen. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan tilanne on haastava erityisesti hakeyrittäjille. Puunkorjuun puolella hakkuukalustoa voidaan siirtää ainespuun korjuuseen mutta hakepuolella koneet seisovat, jos hakkeella ei ole kysyntää. Pelkät leudot talvet eivät kuitenkaan kääntäneet metsähakkeen käyttöä laskuun. Energiapuukauppaa lukuun ottamatta puukaupassa on ollut melko hyvä vire, joten energiantuotantoon on tarjolla paljon metsäteollisuuden sivutuotteita, esimerkiksi kuorta ja purua. Ne menevät energiantuotannossa metsähakkeen edelle. Kuorta ja purua tulee markkinoille joka tapauksessa, ja niistä halutaan päästä eroon. Metsähaketta ostetaan vain, jos sitä todella tarvitaan, Fredriksson sanoo. Vaikutusta on myös sillä, että fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvan kivihiilen hinta on laskenut. Se taas johtuu siitä, että kivihiiltä on tarjolla käyttömääriä enemmän. Fredrikssonin mukaan taustalla on myös päästökauppa. Päästöyksikön hinta on laskenut niin alhaiseksi, että kivihiilen käyttö on muuttunut kannattavammaksi, hän sanoo. Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa milj. m³ Muutoksia kemeraan Syytön metsähakkeen tai ainakaan energiapuukaupan tilanteeseen ei ole uusi kestävän metsätalouden rahoituslakikaan, tuttavallisemmin kemera. Edellisen kemeralain mukaan energiapuun korjuutuki oli koko maassa seitsemän euroa kuutiometrille. Uuden kemeralain mukaan nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtävään pienpuun korjuuseen voidaan myöntää tukea 22 euroa hehtaarille. Se tarkoittaa Fredrikssonin mukaan noin viittä euroa kuutiometrille. Käytännössä tukimäärä on siis pienentynyt. Lisäksi uusi kemera mahdollistaa tuen myöntämisen myös kuitupuulle. Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen on huolissaan hallituksen kemeratukiin suunnittelemista leikkauksista. Hänen mukaansa uudet energiainvestoinnit edellyttävät tuilta jatkuvuutta ja ennustettavuutta. ja sähkön tuotantotukeen Sähköntuotannossa metsähake alkoi Fredrikssonin mukaan menettää asemiaan kivihiilelle jo vuonna 213. Viimeinen niitti oli hänen mukaansa eduskunnan maaliskuinen päätös hyväksyä lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuesta. Esityksen mukaan metsähakkeella tuotetun sähkön tuki kyllä nousee, mutta jos hake tehdään järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostuskelpoisesta tukki- tai kuitupuusta, maksetaan tuesta vain 6 prosenttia. Lakiesitys odottaa nyt Euroopan komission hyväksyntää. Näillä näkymin laki tulee voimaan loppuvuodesta. Uuden lain mukaista tuotantotukea maksettaisiin silloin sähköstä, joka on tuotettu vuonna 218. Energiavirastossa valmistellaan parhaillaan ohjeita sähköntuottajille energiapuun hankintaan. Ohjeet on saatava valmiiksi ensi vuodeksi, jotta niitä voidaan alkaa soveltaa energiapuun hankinnassa. Ensi vuonna korjattava energiapuu voi päätyä voimalaitoksille vasta vuonna 218, sanoo Energiaviraston ylitarkastaja Olli Mäki. Puuta riittää Miltä metsähakkeen tulevaisuus siis näyttää? Raaka-aineesta ei ainakaan ole pulaa. Suomessa käytettiin viime vuonna 8,2 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, mutta määrä voitaisiin Luken Asikaisen mukaan nostaa miljoonaan kuutiometriin. On energiapuukaupassa parempiakin aikoja nähty, toteaa Enon Energialle karsittua rankaa syyskuussa hakettanut yrittäjä Tero Liimatta. Haketettavaa on hänen mukaansa silti riittänyt. Asikaisen mukaan lämmön- ja sähköntuotannossa olisi teknisesti täysin mahdollista käyttää sen verran metsähaketta. Mutta ongelma ei olekaan raaka-aineen saatavuus vaan sen kysyntä. Entä Ruotsi? Siellä metsähakkeen käyttömäärät saavuttivat huippunsa kolme vuotta AINA PUHUTAAN SIITÄ, ETTÄ VIENTIÄ PITÄÄ EDISTÄÄ. VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ ON SÄÄSTÄÄ TUONNISSA. sitten ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Metsähakkeen sijasta ryhdyttiin yhä enemmän polttamaan jätteitä. Asikaisen mukaan vastaava tilanne voi olla edessä Suomessakin. Maailma alkaa ehkä olla metsähakkeen osalta valmis. Ensi Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pysty- ja hankintakauppojen kauppamäärät. milj. m³ 1,2 1,,8,6,4,2 214/1 214/2 214/3 214/4 215/1 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot Lähde: Luke vuosi näyttää, onko lasku pysyvä, hän sanoo. Asikainen muistuttaa myös, että vaikka lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä kääntyi viime vuonna laskuun, oli vuosi puupolttoaineiden osalta kokonaisuudessaan hyvä. Kuori ja puru korvasivat metsähaketta, ja kaikkiaan puupolttoaineiden käyttö kasvoi. Tahdon asia Bioenergia ry:n Fredrikssonin mielestä metsähakkeen käytön lisäämisessä on puhtaasti kyse poliittisesta tahdosta. Jos tahtoa on, saadaan käyttömäärät nopeastikin kasvuun. Se edellyttäisi kuitenkin uusia investointeja. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen Hassinen. Jos kaikki kotimainen bioenergia hyödynnettäisiin, säästettäisiin tuontienergiasta kolmesta neljään miljardia euroa. Aina puhutaan siitä, että vientiä pitää edistää. Vähintään yhtä tärkeää on säästää tuonnissa. Biotalouden nosto yhdeksi hallituksen kärkihankkeista saa kiitosta kaikilta artikkelissa esiintyneiltä. Se, miten biotaloustavoitteet vaikuttavat esimerkiksi metsähakkeen käyttöön, jää kuitenkin nähtäväksi. Ehkä metsähake saadaan uuteen nousuun liikenteen polttoaineiden raaka-aineena. Kärkihankkeiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuosien päästä. Kysymys on, kenellä on aikaa odottaa, sanoo Koneyrittäjien liiton Jaakkola.

8 16 METSÄSTÄ 24. SYYSKUUTA 215 u NRO 18 Esko Pakkanen kirjoitti monella tavalla mittavan historian Suomen uitosta. MIKKO HÄYRYNEN sivua asiasta, josta on jul- 14 kaistu ennestään kasapäin kaunokirjallisuutta, historiatietoa, lauluja, näytelmiä, elokuvia. Miksi ja mitä uutta uittohistoriasta? Ehkäpä juuri siksi, että uitto on yhteinen, lähes jokaista koskettava tarina. Esko Pakkanen sanoo vaatimattomasti, että Ankravee! on kansankirja uitosta. Kirja perustuu aiemmin kirjoitettuun ja julkaistuun, ja olen laittanut omia havaintoja lisäksi. Syntysanat lausuttiin helmikuussa 1999, jolloin Metsämiesten säätiö pyysi kirjoittajaksi. Sanoin, että en pysty. Sen verran jäi vaivaamaan, että bussista soitin takaisin, että yritän. Aihe imaisi, materiaalia kertyi ja välillä tuli tehtyä muutamia muita kirjoja. Joskus kannet pitää laittaa kiinni. Aika iso tuli, vaikka paljon piti jättää pois. Ulkopuolisen katseella Pakkanen ei itse ole sen enempää uittolainen kuin mitä nyt yksi oppikoulun kesä. Kun tulee ulkopuolelta, niin aihetta pystyy katsomaan vapaammin. Uitto ei ollut kaiken autuaaksi tekevää, vaan siihen liittyi monenlaista vastoinkäymistä ja ristiriitaa. Olematta koulutettu historiankirjoittajakaan. Oikeat historioijat karttavat toisen käden lähteitä, kuten sanomalehtiä, mutta Pakkasen kokemuksen mukaan lehdissä on usein ainoa tieto mitä jostakin asiasta löytyy. Arkistojen alkuperäislähteet ovat periaatteessa luotettavinta tietoa, mutta niistä puuttuu miltä tuntui, joka välittyy muista kirjoituksista. Usein kun arkistoon meni hakemaan jotain, niin löysi ihan jotain muuta, joka vei mennessään. Päivä muuttui viikoksi. Viimeiset vuodet aihe vei vähintään kahdeksan tuntia päivästä. Ja eläkeläinenhän ei pidä lomia. Päivä, jolloin ei saanut kirjoitetuksi mitään, tuntui oudolta. Rahaa ja romantiikkaa Ennen oli rankempaa, on historiateosten tavallinen viesti, mutta vanhat uittomiehet muistavat senkin, kun kaikki meni hyvin, pölkky ja palkka juoksi. Kaiken lisäksi kylien tytöt olivat huomattavan kiinnostuneita uusista vieraista. Pakkanen ei korosta uiton sosiaalisia vaikutuksia, mutta niitä kuitenkin oli. Liikkuvat tukkilaiset lavensivat kylien geeniperimää, vaikka saarnastuoleista asia esitettiin toisin sanoin. Kuka tietää kuinka usein todella, mutta varmasti uittotyöt saattoivat nuoria ihmisiä kontakteihin. Uittoväylillä pysyvien suhteiden muodostamiseen ei oikein ollut aikaa, mutta hinaajilla oli hyvinkin tavallista, että laivaemäntä purjehti avioliiton satamaan miehistön jäsenen kanssa. Lehdet kirjoittivat lieveilmiöistä kiroilusta, viinanjuonnista, tappeluista, puukotuksista. Vaikka tukkilaiset eivät välttämättä olleet juuri naapuripitäjää kauempaa, niin talonpoikaispiireissä rempseää elämäntyyliä ja hulvatonta rahankäyttöä paheksuttiin. Päällimmäinen asia oli kuitenkin raha, jota uitto toi muuten pitkälti luontaistaloudessa elävälle maaseudulle. Uitolla tienasi vähintään kaksi kertaa sen mitä renki maatöissä. Politiikka pysyi poissa Vaikka uitto työllisti, sen kautta ei kanavoitunut yhteiskunnan rakenteita muuttavaa voimaa. Pakkanen näkee syyksi uittotyön luonteen eli lyhyiden työsuhteiden vuoksi ei yksinkertaisesti ehditty. Erottelut olivat ainoa työvaihe, jossa järjestäytymistä jonkin verran tapahtui.

9 Eeva Räisäsen albumi ANKRAVEE TARKOITTAA, ETTÄ VARPPAUSANKKURI ON VEDESSÄ JA VARPPAUS VOI ALKAA. Uittolaisiin on liitetty monenlaisia mielikuvia, mutta keskeisintä oli työmahdollisuudet ja sitä myötä raha. Ahlströmin tukkilaisia Kuopiossa vuonna maan, jota ennen sotia sai suhtkoht helposti. Muutamia tapauksia on, että sitkeän lakon vuoksi puut jäivät jokivarteen. Riitaa ja byrokratiaa Sotien jälkeen uittopuroja perattiin innokkaasti katepillareilla nykykatsannossa liiankin innokkaasti. Uoma avautuu Kannonkosken Hilmonkoskella vielä vuonna Etenkin lyhyt, tulva-ajan kestänyt purouitto olisi ollut otollinen palkkaväännöille, mutta lakkoja oli vähemmän kuin teollisuuden puolella. Ne tapasivat loppua työnantajan joustamiseen tai rikkurityövoi- Pakkasta hämmästyttää, kuinka pienissä ojissa on uitettu ja kuinka paljon uittopurojen perkaaminen ja väylien rakentaminen on vaatinut työtä. Miten on voinut kannattaa niillä puumäärillä? Mutta kun muutakaan tapaa ei ollut. Toinen hämmästyksen aihe on byrokratian määrä. Vesiasioiden lupakäsittely on ollut hidasta ja toraisaa aina. Vähänkin isomman mittakaavan uitto vaati uittosäännön. Kaikkia asianosaisia piti kuulla, ja heitä oli paljon, kuten myös valituksia. Prosessi saattoi viedä vuosia. Oikeusjuttuja on tuhansittain, ja pääsääntöisesti uitto joutui maksamaan. Kalastuselinkeino oli kovin vastustaja kun kyse oli isojen jokien lohi- ja siikapadoista. Kaiken lisäksi uittajat riitelivät myös keskenään. Vieläkin ui Kun paljon tehtiin, tehtiin myös pöljyyksiä. Pispalan nippu-uittotunne- li, Keiteleen kanava, Mäntyharjun nippu-uittoväylä, Pakkanen luettelee uiton kalliita muistomerkkejä. Sotien jälkeinen perkausinto katepillareilla meni liiallisuuksiin, ja niitä jälkiä korjataan pitkään. Uitto loppui kustannuksiin. Palkat alkoivat nousta, tuli työaikasäädöksiä, palkan sivukuluja. Uittaminen alkoi hiipua kalleimmasta päästä, purouitoista. Ensiksi tulivat autot, sitten metsätiet. Vaikka uiton määrällinen huippu osuu vuoteen 1964, niin kuljetusmuotona se ohitti suhteellisen huippunsa 195-luvun alussa. Osansa oli silläkin, että puutavaran laatu ei uitossa parantunut. Sahatavarasta ei tullut ihan parasta ja kuusipaperipuun pintaan tuli tummaa. Uitto myös sitoi pääomia, koska pisimmillään tukin matka sahalle saattoi kestää neljä vuotta. Viimeinen irtouitto oli Kemijoella Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä hinataan vieläkin puolisen miljoonaa kuutiometriä, lähinnä mäntykuitua ja vanerikuusta. Turha haikailla, mutta toivoisin, että Saimaalla uitto säilyisi ja määrät voisivat noustakin. Mutta Äänekosken sellutehdas kääntää puuvirtojen suuntaa, eikä suinkaan vesikuljetuksen eduksi. Anna Back Uitto jatkuu nippuhinauksena Saimaan vesistössä edelleen. Tarakka aloittamassa Savonlinnan ohitusta. Järvi-Suomen Uittoyhdistys Ivar Ekström, Varkauden museo Kesäpäivät hinaajalla ja ripaus romantiikkaa. Suomi-filmien uittokuvalle on katettakin. Esko Pakkanen Metsänhoitaja, syntynyt Työura Pöyryllä, Tehdaspuulla ja UPM:llä. Kirjoittanut noin 15 kirjaa metsätalouden ja höyrylaivojen historiasta. Ankravee! -kirjan tekoa ovat tukeneet Metsämiesten säätiö, Järvi-Suomen uittoyhdistys ja useat metsäalan yhtiöt. Kirja on lähes loppuunmyyty, kirjoittajalla on vielä muutamia kappaleita. Järvi-Suomen Uittoyhdistys METSÄSTÄ SYYSKUUTA 215 u NRO 18

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys

Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys R e u n a p u i d e n k ä s i t t e l y vo i m a j o h t o a l u e i l l a Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys Fingrid vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähkönsä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot