Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon strategia 2015

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon strategia 2015 MAANMITTAUSLAITOS KESKUSHALLINTO 2009

2 Maanmittauslaitos 2 (32) Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Arvo Kokkonen, Pekka Halme, Sakari Haulos, Tuomas Lukkarinen, Heikki Seppänen ja Ari Tella Julkaisun nimi Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon strategia 2015 Julkaisija Maanmittauslaitos Toimeksiantaja ja päivämäärä Maanmittauslaitos, Keskushallinto; 2009 Kustantaja Julkaisusarjan nimi ja numero MAANMITTAUSLAITOS Julkaisuvuosi Sivumäärä ISBN ISSN Kieli Hinta Suomi Jakaja Maanmittauslaitos, keskushallinto Avainsanat Toimitustuotanto, laatumalli, asiakaslähtöisyys, kiinteistömuodostamislainsäädäntö, toimitustuotannon tietojärjestelmä Tiivistelmä Toimitustuotannon strategian tarkoituksena on nykytilan analyysin pohjalta asettaa toimitustuotannon visio vuodelle 2020 ja määritellä ne strategiset kehittämishankkeet, jotka on toteutettava tai käynnistettävä vuoteen 2015 mennessä edettäessä vision osoittamaan suuntaan. Tavoitteena on parantaa toimitusten oikeaaikaisuutta, kustannustehokkuutta ja laatua sekä parantaa kiinteistöjärjestelmän ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Keskeisinä toimenpiteinä ovat toimitustuotannon laatumallin ja verkkopalveluiden kehittäminen. Strategiassa kuvataan toimitustuotannon nykytilan keskeiset asiat. Toimintaympäristön muutokset käydään läpi seuraavien asiakokonaisuuksien avulla: kansainvälisen kehitys, yhteiskunnan muutos, asiakastarpeiden muutos, teknisen kehittymisen aiheuttamat muutokset, kiinteistörekisterin perusparantaminen sekä toimintaympäristön muutoksen vaikutus toimitustuotannon henkilöstöön. Lisäksi käydään läpi prosessikohtaiset toimintaympäristöjen muutokset. Toimitustuotannon visio - Toimitusmenettely on asiakaslähtöistä, kustannustehokasta ja perustuu yhtenäiseen laatumalliin. Kiinteistöjä muodostettaessa rekisteröidään uudet kiinteistörekisteriyksiköt niin yksityiskohtaisesti, ettei niiden alueellista ulottuvuutta eikä ominaisuustietoja tarvitse tarkistaa enää toimitusasiakirjoista vaan tiedot selviävät kiinteistörekisteristä. Maanmittaustoimitus on jatkossakin lakisääteistä viranomaismenettelyä, jonka ensisijaisena tarkoituksena on pitää kiinteistöjaotus maanomistusjaotuksen mukaisena. Maanmittauslaitoksen ja kuntien toimivalta säilyy

3 Maanmittauslaitos 3 (32) lainsäädännössä nykyisellään. Toimitustuotantoa tehdään prosesseissa, joiden yhteisissä osissa noudatetaan yhtenäisiä menettelytapoja. Kiinteistömuodostamislainsäädännön uudistamistarpeen selvittäminen kohdistetaan mm. toimitusmenettelyn selkeyttämiseen, kokouksettomaan toimitukseen ja päätösten antamiseen kokouksen ulkopuolella. Lisäksi valmistellaan rasitejärjestelmää selkeyttävää lainsäädäntöä ja pyritään vaikuttamaan siihen, että osittamisrajoituksista luovutaan. Toimitusten asiakaslähtöisyys sekä tekninen ja oikeudellinen laatu varmistetaan toimitustuotannon yhteisellä laatumallilla. Laatumalli muodostuu toimitustuotannon ohjeistuksesta, asiakkaille annettavista palvelutasolupauksista, kiinteistörekisterin laatumallista ja maastotyön laatumallista. Toimitustuotannon laatuseuranta tilataan ulkoiselta asiantuntijalta. Laajuudeltaan ja kestoajoiltaan merkittävissä toimituksissa siirrytään projektimaiseen työskentelyyn. Lainsäädännöstä ehdotetaan poistettavaksi rajoitukset koulutustason mukaisista tehtävistä. Tätä varten luodaan toimitusinsinöörien kelpoisuusjärjestelmä joka perustuu hankittuun tutkintoon, sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen sekä tehtäväkiertoon. Harvoin tehtäväksi tulevien toimituslajien tekeminen keskitetään niihin erikoistuneiden toimitusinsinöörien tehtäväksi. Toimitusinsinöörin ei tarvitse olla toimituksesta vastuussa olevan maanmittaustoimiston palveluksessa. Hyödynnetään tietoverkkoa ja sähköisiä menetelmiä toimituksen informoimisessa ja hakemisessa, sekä asiakkaan kuulemisessa ja dokumenttien toimittamisessa asiakkaille. Asiakas- ja omistajatietojen oikeellisuuteen panostetaan. Yhdistetään ja yksinkertaistetaan prosesseja määräalan kaupasta aina lohkomisen vireillepanoon asti. Maanmittaustoimituksen aiheuttamat muutokset kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosaan tehdään osana maanmittaustoimitusta. Toimitustuotannon tietojärjestelmää ylläpidetään käytettävyyden turvaamiseksi ja kehitetään prosessien määrittämien tarpeiden perusteella. Kehittämistoimenpiteinä uudistetaan mm. kirjeenvaihto, omistajatietojen ja osoitetietojen hallinta ja toimitusten vaiheseuranta. Strategiakauden loppupuolella selvitetään vaatimukset seuraavan sukupolven toimitustuotantojärjestelmälle sekä analysoidaan tuotantojärjestelmän elinkaari ja vaatimuksenmukaisuus. Uusien kiinteistörajojen määräämisestä luonnollisina rajoina luovutaan. Uudet kiinteistörajat määrätään yksiselitteisinä murtoviivoina. Määrättäessä vanhoja luonnollisia rajoja, ne oiotaan yksiselitteisiksi murtoviivoiksi. Selvitetään kiinteistötoimitusmaksun yksinkertaistamista kaikkien toimituslajien osalta. Samassa yhteydessä selvitetään mm. pitäisikö asiakkaan kiirehtimä toimitus hinnoitella omalla tavallaan, pitäisikö vuosittaista nyt tehtyä laskentaa harventaa ja pitäisikö asiakkaan tekemän työn hyvittämisestä luopua. Lisäksi strategia käsittelee mm. oppilaitosyhteistyötä, tieteellisten tutkimusten tilaamista, toimitustuotannon yhteistä vuosityösuunnitelmaa, liikkuvaa työtä sekä yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Käsitelty ja hyväksytty Maanmittauslaitoksen johtoryhmässä sekä YT-neuvottelukunnassa

4 Maanmittauslaitos 4 (32) 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon strategian tausta ja tavoitteet Strategian rajaukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Nykyinen toimintaympäristö Toimitustuotannon prosessit Yleisen taloudellisen tilanteen vaikutus Kuntien ja valtion välinen työnjako Sidosryhmäyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Toimintaympäristön muutos Kansainvälinen kehitys Yhteiskunnan muutos Asiakastarpeiden muutos Teknisen kehittymisen aiheuttamat muutokset Kiinteistörekisterin perusparantaminen Toimintaympäristön muutosten vaikutus toimitustuotannon henkilöstöön Prosessikohtaisia toimintaympäristön muutoksia PETO ARTO TJ RETI TOIMITUSTUOTANNON VISIO TAVOITETILA VUONNA 2020 JA SAAVUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUOTEEN 2015 MENNESSÄ Maanmittaustoimituksen tarkoitus Lainsäädännön kehittäminen Toimitusmenettely Asiakaslähtöisyys maanmittaustoimituksissa Toimitusten palvelutaso Toimitusmiehet Yhteydenpito asianosaisiin Toimitusmenettelyn ja kirjaamisasioiden suhde Toimitustuotannon tietojärjestelmät Toimitusten asiasisältö... 23

5 Maanmittauslaitos 5 (32) Kiinteistöjaotuksen osoittaminen Maanmittaustoimituksissa tapahtuva kiinteistöarviointi Maanmittaustoimitus maankäytön järjestelyissä Toimitustuotannon tuloksellisuus, laadunhallinta, henkilöstö ja johtaminen Toimitustuotannon kustannusten kattaminen ja maksuperusteet Prosessit Laatumalli ja laadunseuranta Henkilöstö sekä henkilöstön osaaminen ja kehittäminen Toimitustuotannon johtaminen ja tukitoimet Yhteistoiminta viranomaisten kesken STRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA Strategian toimeenpanon aikataulut ja vastuut Strategian toteuttamisen seuranta ja reagointi muutostarpeisiin Aikataulu Sanasto... 31

6 Maanmittauslaitos 6 (32) 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon strategian tausta ja tavoitteet Toimitustuotannon strategian tarkoituksena on nykytilan analyysin pohjalta asettaa toimitustuotannon visio vuodelle 2020 ja määritellä ne strategiset kehittämishankkeet, jotka on toteutettava tai käynnistettävä vuoteen 2015 mennessä edettäessä vision osoittamaan suuntaan. Kehittämisen strategisten valintojen lähtökohtana on asiakkaiden eli toimitustuotannon asianosaisten ja kiinteistötietojen käyttäjien entistä parempi tarpeiden tyydyttäminen sekä tuottavuuden parantaminen. Toimitustuotannon strateginen suunnittelu on aiemmin tapahtunut toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS) yhteydessä. Tulevan vuosikymmen aikana on kuitenkin edessä suuria toimintaympäristön muutoksia, joiden vuoksi erillisstrategian laatiminen on perusteltua. Kirjaamisasiat siirtyvät Maanmittauslaitokselle vuosikymmen alkaessa. Tähän liittyen on käynnissä merkittävä tietojärjestelmäkehitys eli kiinteistötietojärjestelmän uuden kirjaamisosan ja sähköisen kiinteistövaihdannan tietojärjestelmien rakentaminen. Näiden jälkeen todennäköisesti käynnistyy uuden kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosan ja toimitustuotannon tietojärjestelmän eli JAKOkii-järjestelmän korvaavan tietojärjestelmän rakentaminen. Nykyinen JAKOkii-järjestelmä rakentuu vuosisatojen myötä kehittyneen Suomalaisen kiinteistöjärjestelmän perustalle. Kiinteistöjärjestelmämme sisältää sellaista historiallista painolastia, joka täysimääräisesti huomioon otettuna rasittaa niin toimitustuotannon prosesseja ja tietojärjestelmää. Pyrittäessä asiakkaita tehokkaasti palveleviin prosesseihin, joudutaan väistämättä kehittämään lainsäädäntöä. Prosessien kehittäminen ja sen myötä tapahtuva lainsäädännön kehittäminen muodostaa lähtökohdan tarkoituksenmukaiselle tietojärjestelmälle. 1.2 Strategian rajaukset Vuoteen 2015 mennessä toteutettava kehittäminen on rakennuttava nykyisen JAKOkiijärjestelmän ja nykyisen kiinteistönmuodostamislainsäädännön varaan. Jo tehtyjen valintojen vuoksi näissä ei strategiakaudella voi tapahtua merkittäviä muutoksia. Sen sijaan tällä strategiakaudella tulee käynnistettäväksi sellaisia kehittämishankkeita, jotka vuoteen 2020 mennessä tulevat aiheuttamaan sekä tietojärjestelmään että lainsäädäntöön merkittäviä muutoksia. Tällä strategialla ei pyritä yksityiskohtaisesti hahmottamaan strategiakauden yleistä taloudellista kehitystä, siitä aiheutuvia toimitustuotannon kysynnän vaihteluita ja niihin reagoimista. Tämä tapahtuu TTS-suunnittelulla. Sen sijaan strategiatyön lähtökohtana on, että kysynnän vaihtelua tapahtuu tulevaisuudessakin ja tällä on oma vaikutuksensa toimitustuotannon suunnitteluun ja johtamiseen. Tilusjärjestelyille on laadittu oma erillisstrategiansa, jota on päivitetty viiden vuoden välein. Tilusjärjestelystrategia ohjaa jatkossakin tilusjärjestelyiden erityiskysymyksiin liittyvää kehittämistä. Tällä strategialla ei oteta kantaa 3D-kiinteistöjärjestelmän kehittämiseen vaan siihen liittyvät erilliskysymykset on ratkaistava erikseen.

7 Maanmittauslaitos 7 (32) 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2.1 Nykyinen toimintaympäristö Toimitustuotannon prosessit Maanmittauslaitos on organisoinut toimintansa asiakaslähtöisesti seitsemään ydinprosessiin, joista kolmessa tehtävänä on maanmittaustoimitusten suorittaminen. Maanmittaustoimituksilla ylläpidetään maanomistusjaotusta kuvaavaa kiinteistöjaotusta niin, että maanomistuksen ja kiinteistöpanttioikeuden mahdollistavan kiinnityksen kohteet ovat yksiselitteisesti määritettävissä. Nykyisten toimitustuotannon ydinprosessien määrittelyjen taustalla on niiden sisältämien tehtävien jaottelu kolmeen ryhmään: Perustoimitusprosessi (PETO) - perustoimitusten päätarkoituksena on toteuttaa asianosaisten välinen kiinteistöä koskeva saanto- tai muu sopimus tai ratkaista samassa yhteydessä tai erillisenä perustoimituksenaan kiinteistöjen välisiin oikeuksiin tai niiden ulottuvuuksiin liittyviä asioita. Arviointitoimitusprosessi (ARTO) - arviointitoimituksissa toteutetaan kiinteistönomistajan tahdonvallan ulkopuolelta tulevien maankäyttöä koskevien päätösten aiheuttamat muutokset kiinteistöjärjestelmään sekä esim. varallisuusaseman palauttamiset lunastustilanteissa ja monet muut lähinnä arviointia edellyttävät toimenpiteet. Tilusjärjestelytoimitusprosessi (TJ) - uusjakojen ja muiden tilusjärjestelytoimituksien tavoitteena on luoda edellytykset kiinteistöjen tehokkaalle, tarkoituksenmukaiselle ja kestävälle käytölle. Kiinteistörakenne mukautetaan vastaamaan alueen ja kiinteistöjen käytön muuttunutta tarvetta. Suunnitelma maankäytöstä laaditaan osana maanmittaustoimitusta. Toimitustuotannon prosessien lisäksi kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon liittyvät seuraavat kaksi prosessia: Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI) - kiinteistörekisterin pidon yhtenä tehtävänä on sekä kiinteistön omistajan hakemuksesta että etenkin viranomaistyönä muuttaa kiinteistöjaotusta ja tehdä muutoksia kiinteistörekisteriin. Merkittävä osa prosessin työstä tähtää kiinteistörekisterin tietojen kattavuuden ja ajantasaisuuden parantamiseen. Kirjaamisprosessi (KIR) - prosessin tehtävänä on huolehtia kirjaamisasioiden asianmukaisesta käsittelystä laillisuusperiaatetta noudattaen, huolehtia lainhuutoja kiinnitysrekisterin pitämisestä sekä toimia asiantuntijana kirjaamisasioihin liittyvissä kysymyksissä ja toiminnan kehittämisessä.

8 Maanmittauslaitos 8 (32) Nykytilannetta määrittelevät seuraavat tärkeät asiat. Maanmittauslaitoksella on toimialueellaan toimitusten tekemisen monopoliasema. Lisäksi suuret kunnat ( alkaen 79 kpl) vastaavat kiinteistörekisterin pitämisestä ja pääosasta toimitustuotantoa asemakaava-alueillaan. Toimitustuotanto on hajautettu maanmittaustoimistoihin. Keskushallinto ohjaa toimitustuotantoa osana tulosohjausta. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan toimitusten kysyntään viipeellä. Toiminta on vahvasti normiohjattua. Lainsäädännössä on määritelty, miten toimituksia tehdään, kuka niitä voi tehdä, mitä tietoja niistä merkitään kiinteistörekisteriin ja millä periaatteilla maksut määrätään. Lisäksi Maanmittauslaitos ja toimitustuotannon ydinprosessitiimit antavat toimitusmenettelystä yksityiskohtaisempia ohjeita. Toiminnan pitää olla kokonaisuutena itsekannattava. Toimitustuotannosta aiheutuvat kustannukset katetaan toiminnasta perittävillä maksuilla. Toiminnassa käytetään laitoksen pitämissä rekistereissä ja arkistossa olevaa tietoa ja toisaalta toiminnan tuloksena tuotetaan uutta rekisteröitävää ja arkistoitavaa tietoa. Yhteiskäyttöiset tiedot jaetaan yhteiskunnan käyttöön erilaisten tietopalvelusovellusten välityksellä. Toimitustuotanto on kokenut viimeisten vuosikymmenien aikana muutoksen manuaalisista menettelyistä digitaaliseen käsittelyyn. JAKOkii-tuotantosovellus otettiin käyttöön vuonna 1998, GPS-mittaus yleistyi tuotannolliseen mittakaavaan vuosina ja Maanmittauslaitoksen ja kuntien yhteiskäyttöinen kiinteistötietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Tietokoneavusteisuuden lisäämisen yhteydessä on myös muutettu prosesseja virtaviivaisemmiksi. Sähköinen arkisto otettiin käyttöön vuonna 2005, ja vuoden 2009 alusta lukien asiakirjat arkistoidaan ainoastaan digitaaliseen muotoon. Sähköinen arkisto mahdollistaa toimituksessa tarvittavien tietojen hakemisen kaikkialla missä on käytettävissä Maanmittauslaitoksen tietoverkko. Toimituksen asiakirjojen tekeminen suoraan sähköiseen arkistoon ja sähköinen allekirjoitus rationalisoivat asiakirjojen arkistoon vientiä. Toimitustuotanto järjestettiin uudelleen vuoden 1999 organisaatiouudistuksen jälkeen. Uuden lainsäädännön ja uudistetun toimitusasiakirjojen tuotanto- ja kiinteistörekisterinpidon ylläpitojärjestelmän (JAKOkii) käyttöönotto sekä muuttuneet asiakasodotukset vaativat muutoksia toimitustuotantomenettelyyn ja sen johtamiseen. Siirryttiin prosessiorganisaatioon. Kullakin ydinprosessilla on prosessinomistaja keskushallinnossa. Prosessinomistajalla on vastuu prosessin toimivuudesta ja sujuvuudesta asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä kehittämisvastuu.

9 Maanmittauslaitos 9 (32) Yleisen taloudellisen tilanteen vaikutus Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa toimitusten kysyntään. Tällä hetkellä vallitsevan taantuman vaikutus tulee todennäköisesti näkymään koko strategiakauden. Lohkomistoimitusten kysyntä on sangen riippuvainen taloudellisesta tilanteesta. Kun kansalaisten mahdollisuudet käyttää varallisuuttaan asunto- ja lomakiinteistöjen hankintaan vähenevät, näkyy se 0,5-1,5 vuoden viipeellä lohkomisten kysynnässä. Yksityistietoimitusten ja rajankäyntien vireille tulo ei sen sijaan näytä riippuvan juuri lainkaan suhdannetilanteesta. Viime aikoina on tehty alustavia selvityksiä määräalan kauppojen ja lohkomisten kysynnän riippuvuudesta ja tämän kysynnän ennustamisesta. Selvitysten perusteella ennustemallin muodostaminen on mahdollista tietyin oletuksin. Oleellista mallin luotettavuuden kannalta on mm., mikä ajankohta otetaan mallin lähtökohdaksi ja mikä on viipeen pituus. Tutkimatta on vielä, voiko ennusteeseen liittää muita yleisiä talouden indikaattoreita ja mitkä niistä ennustaisivat kauppojen määrää ja edellä kuvatun mukaisesti edelleen kysynnän määrää. Laman vuoksi valtio on harjoittanut elvytyspolitiikkaa. Kuluvan vuoden talousarvioissa on osoitettu lisärahoitusta useisiin infra-hankkeisiin, jotka puolestaan ovat lisänneet arviointitoimitusten kysyntää. Osassa näissä elvytyshankkeissa on kysymys jo suunniteltujen hankkeiden aikaistamisesta. Rajaamistoimitusten päättyminen strategiakauden puolivälissä tulee olennaisesti pienentämään arviointitoimitusten volyymiä. Kuten edellä kohdassa 1.4 on todettu, strategiassa ei ole kysymys tuotannon suunnittelusta, joka hoidetaan vuosittain TTS-suunnittelulla Kuntien ja valtion välinen työnjako Maanmittaustoimisto tai kunta huolehtii kiinteistönmuodostamislain 3 :n 2 momentin nojalla useimpien maanmittaustoimitusten tekemisestä sillä alueella, jolla se pitää kiinteistörekisteriä. Kiinteistörekisteriä pitäviä kuntia on alkaen Sidosryhmäyhteistyö MML tekee aktiivista yhteistyötä valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Maanmittauslaitoksen pääjohtajan johdolla on järjestetty pääjohtajatason tapaamiset useiden eri virastojen ja laitosten kanssa. Toimitustuotannon prosessinomistajat vastaavat laitostasoisesta käytännön yhteistyöstä. Maanmittaustoimistot vastaavat alueellisesta yhteistyöstä. MML on verkottunut alan tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. MML käynnistää ja tukee tieteellistä tutkimusta, jos se on paras tapa hankkia laitoksen tarvitsemaa uutta tietoa tai osaamista. MML osallistuu oppilaitosten opetussuunnitelmien laadintaan Kansainvälinen yhteistyö Maanmittauslaitos osallistuu aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Toiminta on kuvattu kansainvälisen toiminnan strategiassa

10 Maanmittauslaitos 10 (32) 2.2 Toimintaympäristön muutos Kansainvälinen kehitys Suomen kiinteistöjärjestelmä on historiallisista syistä samankaltainen kuin muissa pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa. Muualla Euroopassa kiinteistöjärjestelmä ja toimitustuotannon osuus sen ylläpidossa poikkeavat merkittävästi pohjoismaisesta. EU:n harmonisointitoimenpiteet eivät näytä kohdistuvan maanmittaustoimituksiin. Sen sijaan kiinteistötietojen saatavuuteen kohdistuu yhtenäistämistoimenpiteitä. EU:n paikkatietodirektiivi (INSPIRE) tulee asiakkaan kannalta helpottamaan paikkatietojen saatavuutta. Tiedontuottajien tieto on viranomaisten ja kansalaisten käytössä. Eurooppalainen maankäytön kehittämisen työkalu on tilusjärjestely. Useimmissa maissa sen käyttäminen on lisääntynyt ja kaikissa maissa monipuolistunut viime vuosina. EU:n Farland-projekti (INTERREG III C, 2007) antoi suosituksia jäsenmaille maankäytön kehittämishankkeiden läpiviemiseksi. Maankäytön kehittäminen tunnustetaan ja tunnistetaan käyttökelpoiseksi toimintatavaksi, jossa kiinteistörakennetta (tie- ja kuivatusrunko sekä kiinteistöjaotus) muutetaan vastaamaan suunniteltua maankäyttöä. Kiinteistörakenteen parantaminen korostuu maankäytössä. Käytössä tulee olla laaja valikoima työtapoja ja työvälineitä, joista valitaan kuhunkin tilanteeseen sopivat tavat ja välineet. Uusia innovaatioita etsitään ja kokeillaan jatkuvasti (pilottihankkeet). Toimintatapana on jatkuva yhteistyö julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Parhaista käytännöistä tiedotetaan ja ne otetaan käyttöön. Toimitaan mahdollisimman nopeasti silloin, kun siihen avautuu tilaisuus. Pohjoismainen ja erityisesti ruotsalainen tapa toimia asianosaisten kanssa on valmistella asiat yhdessä ja neuvotella osapuolten kanssa mahdollisimman pitkälle yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Tarvittaessa ollaan valmiita tekemään pitkälle ulottuvia kompromisseja. Ruotsissa tehdään lohkomisen yhteydessä harkinta määräalan sopivuudesta esim. rakentamiseen ja neuvotellaan muiden viranomaisten kanssa maankäyttöön liittyvistä asioista. Suomen järjestelmästä vastaavat piirteet puuttuvat. Useassa Euroopan maassa kiinteistönmuodostuksen kytkentä maankäyttöön on ehdoton. Suomen ja Ruotsin kiinteistöjärjestelmässä tekninen ja oikeudellinen menettely on yhdistetty, kun taas esim. Saksassa tekninen kiinteistönmuodostus ja oikeudelliset kysymykset on eriytetty eri menettelyiksi. Maanomistuksen kansainvälistyminen ja ihmisoikeuksien kansainvälinen tarkastelu asettavat omat haasteensa toimitustuotannolle. Toimituksissa suoritettavan kiinteistöarvioinnin on täytettävä myös kansainvälisten arviointistandardien vaatimukset.

11 Maanmittauslaitos 11 (32) Yhteiskunnan muutos Yhteiskunnassa on meneillään aluehallinnon uudistaminen (ALKU-hanke) ja kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke). Valtion tietohallinnon kehittämistä varten on perustettu valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) valtionvarainministeriöön ja kuntien tietohallintoyhteistyön koordinointia varten KuntaIT-yksikkö sisäasiainministeriöön. Edellä mainitut hankkeet ja kehittämisyksiköt vaikuttavat lähinnä Maanmittauslaitoksen tukiprosesseihin, ei niinkään toimitustuotannon prosesseihin. Ympäristöarvojen huomioonottamisen tarve lisääntyy. Tämä koskee esimerkiksi liikkumista kodin, toimipisteen ja työkohteen välillä Asiakastarpeiden muutos Varsinkin sopimuksiin perustuvissa maanmittaustoimituksissa kuten lohkomisissa asiakas haluaa entistä enemmän palveluja avaimet käteen periaatteella. Asiakkaiden mahdollisuudet ja mielenkiinto avustaa maastotöissä ovat vähentyneet varsinkin eteläisen Suomen alueella. Tarvetta voi olla myös palvelulle, jossa asiakas saa kaiken palvelun aina kaupan vahvistamisesta valmiiseen kiinteistöön lainhuutoineen ja kiinteistökiinnityksineen. Asiakkaat ovat entistä tarkempia ja vaativampia oikeuksistaan. MML:n henkilöstön, erityisesti toimitusinsinöörin, asiantuntemus ja asianosaisten kohtelu korostuvat. Maan arvon noustessa, kiinteistöjaotuksen tihentyessä ja erilaisten kiinteistöjä palvelevien käyttöoikeuksien lisääntyessä on lisääntynyt tarve havaita oikeuksien ulottuvuudet kiinteistörekisterimerkintöjen lisäksi myös maastossa. Tällaisia ovat esim. rinnakkaiset venevalkamarasitteet. Sähköinen asiointi ja kiinteistötietojen käyttäjien omat mahdollisuudet sijainnin määritykseen edellyttävät, että oikeudet ilmenevät kattavasti KR:stä, KR-kartalta ja maastosta. Ruotsinkielisestä palvelusta tulee huolehtia jatkuvasti. Määräalan ostajana ja kiinteistön omistajana on entistä useammin ulkomaalainen. Samoin heidän edelleen tekemät luovutukset ovat lisääntyneet. Tarve palveluun muilla kuin kotimaisilla kielillä on lisääntymässä. Ulkomaalaisten omistajien osalta on ollut vaikeuksia osoitetietojen hallitsemisessa. Asiamiesten käyttö korostuu ulkomaalaisten kanssa toimittaessa. Maanomistajakunta on muuttumassa ikärakenteen yleisen kehittymisen myötä entistä vanhemmaksi. Maanomistaja asuu entistä useammin eri paikkakunnalla kuin missä kiinteistö sijaitsee. Uusien kiinteistöjen muodostamistarve saattaa vähetä johtuen kiinteän omaisuuden saamisesta entistä useammin perintönä ja kiinteistövaihdannan keskittyessä valmiiden kiinteistöjen kauppaan.

12 Maanmittauslaitos 12 (32) Teknisen kehittymisen aiheuttamat muutokset GPS-laitteet ovat toisaalta arkipäivää toimitusten mittauskalustona ja toisaalta ne yleistyvät asiakkailla ja kiinteistöjen omistajilla. Mittauksessa käytettävien satelliittien lukumäärän lisääntyminen tuo mittauksiin varmuutta ja mittaukset pystytään tekemään vuorokaudenajasta riippumatta. Riittävän tarkkojen (senttimetritarkkuus) GPS-laitteiden ei arvioida yleistyvän suuren yleisön käyttöön strategiakaudella. Tarkentunut paikannusteknologia asettaa vaatimuksia MML:n aineistojen sijaintitarkkuudelle. Esimerkiksi luonnonsuojeluja vesialueiden rajat eivät aina ole riittävän tarkasti kiinteistörekisterissä. Langattomien verkkojen yleistyminen ja kehittyminen mahdollistavat tietojärjestelmien käytön ajasta ja paikasta riippumatta. Toimituskokouksissa voidaan hakea ajantasaisia tietoja eri rekistereistä, asianosaisille voidaan esitellä toimituksen tietoja suoraan tietojärjestelmistä ja toimituksen tietojen vienti tietojärjestelmille nopeutuu. Tietojenkäsittelyn tuominen lähemmäksi toimintaa lisää myös varmuutta tietojen oikeellisuudesta. Internetissä tarjottavien verkkopalvelujen tarve kasvaa. Verkosta halutaan löytyvän palveluita, jotka on aikaisemmin saatu käymällä viranomaisen asiakaspalvelupisteessä tai manuaalisen postin välityksellä. Asiakkaat odottavat, että verkkopalveluista löytyy heille vastaus kulloiseenkin tarpeeseen. Laajojen toimitusten informaatiokanavana internet tulee korostumaan. Asiakas odottaa, että internetissä on hänen toimitustaan koskevat tiedot ja kiinteistöjen omistajat haluavat nähdä omistustensa tiedot suoraan verkosta. Paineet toimitusten tiedottamiseen, asiakirjojen lähettämiseen ja tiedonvaihtoon sähköisin välinein lisääntyvät. Viranomaisten yhteistyö korostuu erilaisten tietopalvelujen tarjoajina. Asiakkaan tulisi pitkällä tähtäyksellä saada esim. kiinteistöön, sen omistukseen ja panttaukseen, sillä sijaitseviin rakennuksiin, maankäyttöön liittyviin rajoituksiin ja verotusarvoon liittyvät tiedot yhden palvelun kautta. Tiedot on tarjottava helposti ymmärrettävässä muodossa, helppokäyttöisten käyttöliittymien avulla ja ajantasaisina Kiinteistörekisterin perusparantaminen Järjestelmällistä kiinteistörekisterin perusparannusta on tehty siitä alkaen, kun maarekisteri tallennettiin atk:n avulla pidettäväksi kiinteistörekisteriksi. Tallennusta valmisteltaessa merkittiin puuttuneita yksiköitä maarekisteriin ja työn yhteydessä korjattiin ja yhdenmukaistettiin paljon tietoja. Perusparannus painottui ja 1990-luvulla yhteisten alueiden, yleisten teiden, valtion metsämaiden ja muiden rekisterijärjestelmän ulkopuolella olleiden yksiköiden rekisteröintiin. Koko maan alue saatiin - kiinteistötekniseltä luonteeltaan epäselviä palstoja lukuun ottamatta - merkittyä kiinteistörekisteriin v Viime vuosikymmeneltä alkaen ovat tärkeällä sijalla olleet yhteisten alueiden osakasluetteloiden laatiminen ja vahvistaminen. Vesioikeudellisten kylien osakasluettelot oli vahvistettu vuoden 2008 lopussa 12 maanmittaustoimistossa. Kaikki osakasluettelot on suunnitelmien mukaan vahvistettu vuonna Tässä vaiheessa, ja valmiiden maanmittaustoimistojen osalta jo aikaisemmin, päästään eroon rekisterissä olevista osuuksia koskevista yleismerkinnöistä.

13 Maanmittauslaitos 13 (32) Yhteisten alueiden osakasluetteloista perusparannusten painopiste on siirtynyt tiekuntien hallinnoimien yksityisteiden rekisteröintiin sijainnillisina käyttöoikeusyksikköinä. Työ on tehty kuudessa maanmittaustoimistossa, ja koko maassa urakka on valmis v Muiden kuin tiekuntien hallinnoimien tieoikeuksien osalta tilanne on paljon huonompi. Osassa maanmittaustoimistoja on jo aloitettu muiden rasitteiden kuin tieoikeuksien rekisteröinti käyttöoikeusyksikköinä. Työmäärä on suuri, mutta pienempi kuin tieoikeuksien käsittelyssä. Kiinteistörekisterin sijaintitietoja (kiinteistörekisterikarttaa) on parannettu niin rajojen sijaintitarkkuuden kuin rekisteriyksiköiden oikeellisuudenkin kannalta siitä alkaen, kun rekisterikarttaa on vuoden 1980 alusta siirretty numeeriseen muotoon. Niin kutsuttu A- laatuinen kiinteistörekisterikartta saadaan koko maasta valmiiksi v Kiinteistörekisterikartta luetaan A-laatuiseksi, kun se on valmistettu prosessissa, jossa tavoitteena on ollut, että maastossa löytyvistä rajapyykeistä yli puolella on signalointiin tai maastomittaukseen perustuvat koordinaatit. Koordinaattien RSK-luvut ovat alueen maankäytön luonteesta riippuen parempia kuin 0,4 tai 2 metriä Toimintaympäristön muutosten vaikutus toimitustuotannon henkilöstöön Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat vääjäämättä toimituksia suorittavan henkilöstön osaamisvaatimuksiin ja rakenteeseen. Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimukset on perinteisesti säädelty laissa yksityiskohtaisesti. Näitä säännöksiä on jouduttu useaan kertaan muuttamaan. Säännösten ongelmana on, etteivät ne ota huomioon yksittäisen toimituksen vaativuutta. Samoin vasta toimituspaikalla ilmenevät sivutoimitusten suorittamistarpeet saattavat johtaa toimituksen käsittelyn siirtämiseen ja toimitusinsinöörin vaihtamiseen, vaikka sivutoimitusasia ei sinänsä olisikaan erityisen vaikeasti ratkaistava. Maanmittausalan koulutus on murroksessa. Tiedekorkeakouluopinnoille on tyypillistä entistä syvemmän osaamisen hankkiminen aiempaa kapeammalla alalla, joka vähentänee toimitusinsinööreiksi soveltuvien diplomiinsinöörien määrää. Samaan aikaan ammattikorkeakoulut tarjoavat jatkotutkintona ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Myös ammattiopistot tullevat jatkossa tarjoamaan mahdollisuuksia suorittaa perustutkinnon jälkeen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Voidaan katsoa, että nykyisen kaltainen kelpoisuusjärjestelmä on tullut tiensä päähän. On luotava uuden tyyppinen kelpoisuusjärjestelmä, joka toisaalta mahdollistaa kustannustehokkaan toiminnan mutta toisaalta varmistaa toimitusinsinöörin osaamistason. Uuden tyyppisen kelpoisuusjärjestelmän on myös kannustettava toimitusinsinöörejä kehittämään osaamistaan. Maastotöiden tarve vaihtelee voimakkaasti. Muun muassa rajaamistoimitusten päättyminen strategiakauden puolivälissä tullee vähentämään maastotöiden kokonaisvolyymia. Toisaalta vaatimukset toimitusten kestoaikojen lyhentämiseksi edellyttävät maastotöiden suorittamista mahdollisuuksien mukaan vuodenajoista riippumatta. Entistä useammin avustavan henkilöstön on pystyttävä joustavasti työskentelemää sekä maasto- että toimistotyöasemalla.

14 Maanmittauslaitos 14 (32) 2.3 Prosessikohtaisia toimintaympäristön muutoksia PETO ARTO Lohkomisten kysyntä noudattaa pitkälti taloudellista tilannetta. Taloudellisella tilanteella ei sitä vastoin ole juurikaan vaikutusta yksityistie- tai rajankäyntitoimitusten kysyntään. Meneillään oleva talouden taantuma tarjoaa budjetin kautta tulevan rahoituksen sallimissa puitteissa mahdollisuuden voimavarojen suuntaamisen kiinteistörekisterin perusparannustyöhön. Yksityistietoimitusten määrä ei tule laskemaan johtuen kiinteistökohtaisten oikeuksien tarkan määrittelyn tarpeesta. Asiakkaat haluavat tietää ja varmistua oikeuksistaan entistä enemmän. Suullisten lupausten varassa toimiminen vähenee, kun kiinteistöjaotus ja sen omistus pirstaloituvat. Myös tienteko- ja ylläpitokustannusten osittelusta halutaan viranomaisen palvelua. Kiinteistömuodostamislain (KML) osittamisrajoitukset estävät kiinteistönmuodostamisen tapauksessa, jossa se vaikeuttaa kaavan toteuttamista. Kiinteistöjaotuksen ja maanomistusyksiköiden yhteneväisyys edellyttävät, että lainhuudon saaneet määräalat lohotaan. Kiinteistöjärjestelmän luotettavuus kärsii, jos lohkomattomia määräaloja on paljon. Selvitysten mukaan yksistään Uudenmaan maanmittaustoimiston toimialueella on vuosina vireille tullut 151 sellaista lohkomista, jossa määräalasta ei ole osittamisrajoitusten vuoksi voitu muodostaa kiinteistöjä. Lunastusmenettelyä edellyttäviä hankkeita toteutetaan lähitulevaisuudessa vähintään samalla volyymilla kuin tähänkin saakka. Nykyiseen taloussuhdanteeseen liittyvät valtiovallan elvytystoimet lisäävät muun muassa infrastruktuurin rakentamista. Rataverkkoa kehitetään ja maanteiden ja rautateiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Energiahuollon mahdolliset ratkaisut kuten päätös kuudennesta ydinvoimalasta tai tuulivoimalapuistojen investointipäätökset lisäävät sähkönsiirtojohtojen rakentamista. Mahdollisuudet luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseen vapaaehtoisin keinoin ovat jäljellä olevien alueiden osalta käymässä vähiin. Yksittäiset hankkeet eivät välttämättä perustu pitkäjänteiseen suunnitteluun vaan nousevat esiin nopeasti ja odotukset niiden nopealle toteutumiselle ovat vahvat. Lunastusmenettelyn on pystyttävä vastaamaan aikatauluvaateita. Hankkeiden toteuttajilla ei välttämättä ole omassa organisaatiossaan maanhankinnan ja lunastusmenettelyn osaamista, minkä vuoksi ne ulkoistavat maanhankintaa. Maanhankinnassa kokeillaan uudenlaisia vapaaehtoisia keinoja. Lunastushankkeiden vaikutukset kiinteistörakenteeseen tunnistetaan. Tarve lunastusmenettelyn yhteydessä tai välittömästi siihen liittyvänä eri menettelynä toteutettaville kiinteistörakennetta parantaville tilusjärjestelyille kasvaa. Sellainen lunastushankkeen toteutus yleistyy, jossa lunastajan vapaaehtoinen maanhankinta hankkeen välitöntä kohdealuetta laajemmalla alueella yhdistetään tilusjärjestelyyn ja lunastusmenettelyyn. Strategiakauden aikana saadaan kokonaan tehdyksi tiealueen rajan määräämistä varten tarpeelliset maantietoimitukset (2012) eli niin sanotut rajaamistoimitukset sekä kiinteistö-

15 Maanmittauslaitos 15 (32) TJ jen yhteisten alueiden osakasluetteloiden vahvistamiseksi tehtävät kiinteistönmääritystoimitukset (2015). Omistajat ovat tietoisia oikeuksistaan ja hakevat oikeusturvaa tavanomaisin tuomioistuinratkaisuin. Lisäksi muutamia tapauksia vuodessa on viety Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Lunastusmenettelyn on oltava puolueetonta ja asiallista, ratkaisujen perusteltuja ja läpinäkyviä, ja päätösten on kestettävä myös kansainvälinen tarkastelu. Tilusjärjestelyiden painopiste säilyy strategiakaudella peltotilusjärjestelyissä. Maaseudun elinvoimaisuus on murroksessa. Maatilatalouden rakennemuutos tulee jatkumaan strategiakaudella mm. tilakoon kasvuna. Siksi peltotilusjärjestelyjen tarve säilyy, mutta muutokset liikennetarpeissa ovat johtaneet siihen, että pitkämatkainen nopea liikenne erotetaan hitaasta paikallisesta liikenteestä. Hankkeiden monimuotoisuus kasvaa mm. yhteiskunnallisten näkökulmien noustessa maatilataloudellisten vaikutusten rinnalle. Kysynnän kasvaessa joudutaan hankkeiden priorisointiin ja sisältöön kiinnittämään entistä tarkempaa huomiota. Tilusjärjestelytoimintaan liittyvät toimijat ja sidosryhmät kaipaavat ajantasaista ja havainnollista tietoa meneillään olevista tilusjärjestelyhankkeista. Tätä tarkoitusta varten tulee selvittää sellaisen palvelun toteuttamista, josta selviää esimerkiksi hankkeen tarkoitus, sijainti, vaihe, yhteistyökumppanit ja eri toimijoiden yhteystiedot (MMM-tilusjärjestelystrategia ). Maanmittauslaitoksen internet-sivuille on äskettäin tallennettu tietoja meneillään olevista maataloustilusjärjestelyistä maakunnittain ja kunnittain. Ne sisältävät perustietojen ohella kartan ja hankkeen ajankohtaistilanteen. Palvelu ei vielä täytä ministeriön tilusjärjestelystrategian mukaista tavoitetta. Tavoite voidaan saavuttaa TOIVE-projektissa määritellyllä tavalla. Valtion omistamille alueille perustettaviin luonnonsuojelualueisiin liittyvä kiinteistönmuodostaminen ei ole täyttänyt nykyiseltä kiinteistörekisteriltä vaadittavaa selvyyttä ja luotettavuutta varsinkaan Pohjois-Suomessa luvuilla muodostettujen suojelualuekiinteistöjen osalta. Myöskään maastosta kiinteistöjen rajoja ei voida aina luotettavasti havaita. Menettelyiden tulee olla yksiselitteisiä ja toimintatavat yhdenmukaisia koko maassa. Natura 2000-verkoston alueista on suuri osa muodostamatta kiinteistöksi ja kysymys on työmäärältään mittavasta ja pitkäkestoisesta kiinteistömuodostamistoiminnasta ennen kuin kaikki alueet on saatettu suomalaiseen kiinteistöjärjestelmään lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Suomalaisen kiinteistöjärjestelmän korkealaatuisuuteen kuuluu kaikkien kiinteistöjen oikea sijainnillinen ja sisällöllinen rekisteröiminen riippumatta siitä, onko kysymys yksityisen vai valtion omistamasta maasta. Samaan periaatteeseen kuuluu, että eri kiinteistöjen välinen ulottuvuus on osoitettu yksiselitteisesti myös maastossa. Rekisterijärjestelmän luotettavuuden näkökulmasta edellä lausuttu on ehdoton periaate ja tätä tulee noudattaa myös suojelualueiden perustamiseen liittyvässä kiinteistönmuodostamisessa ja sen rekisteröinnissä. Työn mittavuutta kuvaa se, että valtion maille tulee perustettavaksi lähes 1200 uutta luonnonsuojelualuetta.

16 Maanmittauslaitos 16 (32) RETI Suomen metsien kiinteistö- ja omistusrakenne on pirstoutunutta. Kansallisen metsäohjelman KMO-2015 mukaan tavoitteena on kasvattaa metsäkiinteistön keskipinta-ala 24 ha:sta 50 ha:iin vuoteen 2050 mennessä. Maanmittauslaitos on aloittanut kehittämistyön yhdessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten kanssa metsätilusjärjestelyiden ja yhteismetsien muodostamisen lisäämiseksi. Kalavedet ovat pääasiassa kylien tilojen yhteisiä alueita. Vesialueiden järjestelyjä ja yhdistämismahdollisuuksia on Pekka Vilska tutkinut väitöskirjassaan. Isojaossa ja myöhemmissä maatilojen jaoissa (erityisesti halkomisissa) on muodostettu paljon yhteisiä maa-alueita, joiden omistus ja käyttö eivät useinkaan vastaa nykyisiä tarpeita. Kylien nykyiset asukkaat eivät aina edes tiedä yhteisten alueiden sijaintia. Hanketilusjärjestelyt ovat uusjakotoimituksia, joita on tehty infrastruktuuri- ja luonnonsuojeluhankkeiden kiinteistölle aiheuttamien haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai lieventämiseksi. Näiden hankkeiden käynnistämistä edeltää kiinteistövaikutusten arviointi (KI- VA-selvitys). Erityisesti maantie- ja ratahankkeissa menettely on laajenemassa. Väylähankkeet edellyttävät nopeaa KIVA-selvitysten ja hankeuusjakojen läpivientiä. Kiinteistöjen yhdistämispäätöksen lisäksi kiinteistörekisterin pitäjän päätettäväksi siirtyy muitakin kiinteistöjaotusta ja kiinteistöjen ulottuvuutta muuttavia tehtäviä. Vireillä olevassa ehdotuksessa kiinteistönmuodostamislain muuttamiseksi rekisterin pitäjä tulee päättämään eräissä tapauksissa yhteisalueosuuden siirrosta, tarpeettoman rasitteen poistamisesta sekä yhteisen alueen rekisteriyksikön käsittelystä silloin, kun alueella on esimerkiksi osakaskiinteistöjen yhdistämisen seurauksena vain yksi osakaskiinteistö. Kaikissa ehdotetuissa tapauksissa toimenpide voitaisiin tehdä kiinteistönmäärityksessä, jos käsittely toimitusmenettelyssä havaittaisiin tarpeelliseksi. 3. TOIMITUSTUOTANNON VISIO Toimitusmenettely on asiakaslähtöistä, kustannustehokasta ja perustuu yhtenäiseen laatumalliin. Kiinteistöjä muodostettaessa rekisteröidään uudet kiinteistörekisteriyksiköt niin yksityiskohtaisesti, ettei niiden alueellista ulottuvuutta eikä ominaisuustietoja tarvitse tarkistaa enää toimitusasiakirjoista, vaan tiedot selviävät kiinteistörekisteristä. 4. TAVOITETILA VUONNA 2020 JA SAAVUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT TOI- MENPITEET VUOTEEN 2015 MENNESSÄ Toimitustuotannon tavoitetilassa kuvataan, miten Maanmittauslaitoksen maanmittaustoimitusten tuotantoa tehdään vuonna Esille nostetaan asioita, jotka toimitustuotannossa poikkeavat nykytilasta. Tavoitetilassa otetaan lisäksi kantaa eräisiin keskeisiin asioihin, vaikka ne eivät merkitsekään muutosta nykytilaan. Tavoitetilan saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet kuvataan kunkin osa-alueen kohdalla vuoteen 2015 asti.

17 Maanmittauslaitos 17 (32) 4.1 Maanmittaustoimituksen tarkoitus Maanmittaustoimitus on yhdessä eräiden kiinteistörekisterinpitäjän päätösten kanssa yksinomainen menettely kiinteistöjaotuksen muuttamisessa ja määrittämisessä eräitä rasiteoikeuksiin liittyviä kysymyksiä lukuun ottamatta. Maanmittaustoimitus on lakisääteistä viranomaismenettelyä ja siitä vastaavina viranomaisina toimivat Maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot sekä kiinteistörekisterinpidosta vastaavat kunnat. Maanmittaustoimitusten suorittaminen on julkishallinnon tehtävä. Maanmittaustoimituksen ensisijainen tarkoitus on pitää kiinteistöjaotus maanomistusjaotuksen mukaisena, jotta yhteiskunnan eri toimijat voivat saada ajantasaista ja luotettavaa tietoa maanomistuksesta ja maahan kohdistuvista oikeuksista. Maanmittauslaitoksen ja kuntien välinen toimivalta säilyy lainsäädännössä nykyisellään ja yhteistyö viranomaisten välillä on hyvää. Maanmittauslaitos ottaa vastuun sekä rekisterinpidosta että maanmittaustoimituksista, jos kunta päättää näistä luopua. Maanmittauslaitoksessa toimitustuotanto tapahtuu asiakaslähtöisesti määritetyissä prosesseissa siten, että prosessien yhteisissä osissa noudatetaan yhtenäisiä menettelytapoja. Toimitustuotannon prosesseissa noudatetaan asiakaslähtöisesti laadittua laatumallia. Laatumalli takaa lainsäädännön edellyttämää paremman palvelutason. Laatumallia käytetään myös toimitustuotannon laadun seurantaan. Laatumalli sisältää osiot toimituksen asiakirjoista ilmenevästä sisällöstä, maastotyön laadusta, asiakkaalle luvattujen asioiden toteutumisesta ja toimituksen lopputuloksen ilmenemisestä kiinteistörekisteristä. Toimitusten tekninen ja oikeudellinen laatu on korkea. Maanmittaustoimituksia tehdään kielilainsäädännön edellyttämillä virallisilla kielillä ilman, että käytetyllä kielellä on vaikutusta palvelutasoon. Hyvä ja luotettava hallinto edellyttää, että kaikilla hallinnon tasoilla kukin viranomainen huolehtii siitä, että toisen viranomaisen vastuulla oleviin ja ylläpitämiin julkisiin rekistereihin viedään asianmukaisesti ne tiedot, jotka lainsäädännön mukaan sinne on vietävä. Sähköinen asiointi ja tietoyhteiskunta asettavat erityisiä vaatimuksia sille, että maastotietokanta ja kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) osoittavat luotettavasti ja ajantasaisesti tiedot kiinteistöistä omistuksen mukaisine rajoineen. MML huolehtii omalta osaltaan siitä, että maanmittaustoimitukset tehdään ja viedään kiinteistörekisteriin mahdollisimman nopeasti. Sidosryhmäyhteistyöllä huolehditaan, että myös muiden viranomaisten tiedot siirtyvät KTJ:ään viivytyksettä. MML:n tehtävänä on pitää myös maastotietokanta ajan tasalla. 4.2 Lainsäädännön kehittäminen Selvitetään kiinteistönmuodostamislainsäädännön uudistamisen tarvetta. Selvityksen kohteena on mm. toimitusmenettelyn selkeyttäminen, kokoukseton toimitus, päätösten antaminen kokousten ulkopuolella, kiinteistöjen muodostumissääntöjen riippumattomuus toimituslajista, tilusjärjestelyiden suorittamisen edellytykset eri toimituslajien yhteydessä,

18 Maanmittauslaitos 18 (32) kiinteistönmuodostusta koskevien eri lakien ja toimituslajien välisten toimitusmenettelyerojen poistaminen, maanmittaustoimituksen ja kirjaamisasioiden menettelyiden yhdistäminen ja kiinteistörekisterin korostuminen kiinteistön ulottuvuuden oikeusvoimaisena dokumentaationa. Valmistellaan rasitejärjestelmää selkeyttävää lainsäädäntöä. Tarkastelun alla ovat mm. yksityistielain kokonaisuudistus sekä kiinteistöön kohdistuvat oikeudet joko henkilöille kuuluvina erityisinä oikeuksina tai osana kiinteistön ulottuvuutta olevina rasitteina. Rasitteet perustetaan, muutetaan ja lakkautetaan maanmittaustoimituksissa ja rekisteröidään kiinteistörekisteriin. Erityiset oikeudet perustetaan, muutetaan ja lakkautetaan vapaamuotoisilla oikeustoimilla ja rekisteröidään asiakaslähtöisyys huomioon ottaen lainhuutoja kiinnitysrekisteriin. Osittamisrajoituksista luovutaan. Toimenpiteet 4.3 Toimitusmenettely 1) Lainsäädäntöön liittyvät selvitykset ja valmistelutyöt käsitellään Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa lakimiesten ja toimitustuotannon prosessinomistajien kesken erikseen sovittavin menettelyin. Jatkuvaa Asiakaslähtöisyys maanmittaustoimituksissa Maanmittaustoimituksissa noudatetaan pääsääntöisesti virallisperiaatetta. Asianosaisten määräämisvalta tunnistetaan ja maanmittaustoimitusten asiakaslähtöisyys on määritelty. Maanmittaustoimistojen kesken ja maanmittaustoimiston eri osien välillä ei ole eroja palveluajoissa eikä palvelun sisällössä. Suurasiakkaat saavat samanlaista palvelua eri puolilla maata. Toimenpiteet 2) Tulosohjauksen toimenpiteillä varmistetaan palveluaikojen ja palveluiden sisällön samankaltaisuus eri puolilla maata ja maanmittaustoimistojen sisällä. Suurasiakkaiden saama tasalaatuinen palvelu eri puolella maata varmistetaan kohdistamalla auditointi suurasiakkaisiin. Tulosohjauksen osalta jatkuvaa Auditonti toteutetaan vuonna ) Ydinprosessitiimit selvittävät yhdessä sidosryhmien kanssa, mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa maanmittaustoimituksissa. Selvityksen taustaksi teetetään tutkimus virallisperiaatteesta ja asianosaisten määräämistoimista maanmittaustoimituksissa. Hyödynnetään TJ-prosessissa tehty asiakaslähtöisyyden määrittely. Tavoitteena on toimitustuotannon yhteinen asiakaslähtöisyyden määrittely. Valmistuu 2011

19 Maanmittauslaitos 19 (32) Toimitusten palvelutaso Asianosaisilla ei ole tarvetta käyttää oikeudellista tai teknistä avustajaa, eikä heitä myöskään erityisesti kannusteta siihen. Toiminnan tehokkuuden, laadun varmistamisen ja puolueettomuuden näkökulmasta on tarkoituksenmukaista, että tekniset tehtävät tekee toimitusinsinöörin ohjauksessa joko maanmittaustoimiston oma henkilökunta tai toimitusinsinöörin hankkima ulkopuolinen asiantuntija. Laatumallin avulla voidaan ulkopuolisten tekemien tehtävien kelpoisuutta arvioida. Laajuudeltaan tai kestoajaltaan merkittäviin toimituksiin laaditaan asiakaslähtöisesti projektisuunnitelmat, joissa on suunniteltu toimituksen osatehtävät, aikataulut, resurssit ja kustannukset. Toimitukset etenevät projektisuunnitelmien mukaisesti ja niillä on projektipäälliköt. Projektointia käytetään erityisesti infrastruktuurihankkeissa, joihin sisältyy usean eri toimitusinsinöörin toimituksia tai jopa usean eri maanmittaustoimiston vastuulla olevia toimituksia. Projektointia edellyttävien tehtävien esimiehet ja toimitusinsinöörit saavat projektinjohtokoulutuksen. Toimenpiteet Toimitusmiehet 4) Selvitetään, mitä käsite maanmittaustoimituksen kokonaispalvelu pitää sisällään. Kuvataan apuhenkilöiden käytön ongelmat ja tavoitetila. Selvitetään mahdollisuus luoda järjestelmä, jossa metsurit ja apuhenkilöt olisi kutsuttavissa avustamaan toimitukseen kuten uskotut miehet. Selvitys valmistuu vuonna ) Ydinprosessitiimit määrittelevät projektointia edellyttävän toimituksen tai infrastruktuurihankkeeseen liittyvien toimitusten kokonaisuuden tuntomerkit ja luovat projektointimenettelyn. Menettely ohjeistetaan ja koulutetaan. Valmistuu 2012 Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva maanmittausalan koulutus. Toimitusinsinöörin ei tarvitse olla toimituksesta vastuussa olevan maanmittaustoimiston palveluksessa, vaan hän voi olla minkä tahansa Maanmittauslaitoksen yksikön palveluksessa virkamiehenä. Maanmittauslaitoksessa on käytössä toimitusinsinöörien kelpoisuusjärjestelmä, jolla varmistetaan toimitusinsinöörin osaaminen hänen suoritettavakseen määrätyissä toimituksissa. Kelpoisuusjärjestelmä perustuu hankittuun tutkintoon, sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen sekä tehtäväkierrolla saavutettuun käytännön toimituskokemukseen. Toimitusinsinöörit hankkivat koulutuksen ja tehtäväkierron avulla laajan osaamisen tavanomaisimpien toimitusten suorittamiseen. Nopeaa toimintaa edellyttävien ja harvoin tehtäväksi tulevien toimituslajien tekeminen keskitetään niihin erikoistuneiden toimitusinsinöörien suoritettavaksi tarvittaessa toimistojen toimialueista riippumatta.

20 Maanmittauslaitos 20 (32) Uskottuja miehiä käytetään vaikutukseltaan merkittävissä toimituksissa lainsäädännön sitä edellyttäessä tai toimitusinsinöörin niin erikseen päättäessä ja silloin kun tarvitaan paikallistuntemusta alueen oloista. Uskottujen miesten ammattitaidon kehittymisen ja varmistamisen takia uskottuina miehinä käytetään käräjäoikeuden lautamiehinä toimivia henkilöitä. Toimenpiteet 6) Määritellään eri vaikeustasoilla olevien toimitusten tuntomerkit ja olennaisimmat osaamisvaatimukset sekä määritellään, millainen maanmittausalan tutkinto tuottaa riittävän osaamisen eri vaatimustasoille. Valmistuu ) Suunnitellaan koulutuskokonaisuuksia, jonka suorittamalla toimitusinsinööri voi siirtyä tekemään korkeamman vaatimustason toimituksia. Koulutuskokonaisuuksiin voi sisältyä mm. työkokemusta, eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoja ja yksittäisiä opintojaksoja, Maanmittauslaitoksen omaa koulutusta, kiinteistöarvioinnin auktorisoinnin suorittamista tai itseopiskelua. Valmistuu ) Toimitusinsinöörin pätevyysvaatimukseksi kiinteistönmuodostamislakiin määritellään soveltuva maanmittausalan koulutus. Lainsäädännöstä ehdotetaan poistettaviksi rajaukset koulutustason mukaisista tehtävistä. Asianosaisen oikeudesta vaatia uskottujen miesten käyttöä luovutaan. Erillisiä maanmittaustoimitusten uskottuja miehiä ei enää valita vaan uskottuina miehinä käytetään maanmittaustoimiston toimialueen kunnissa käräjäoikeuden lautamiehiksi valittuja henkilöitä. Valmistuu 2013 ja voimaan Yhteydenpito asianosaisiin Asianosaiset saavat toimituksen kestäessä monipuolisesti tietoa toimituksen vaiheesta ja tulevista toimenpiteistä. Tietoverkkoa hyödynnetään sekä informoinnissa että asianosaisten kuulemisessa. Asianosaiset saavat laatumallin mukaisen dokumentaation toimituksen lopputuloksesta sekä muutoksenhakumahdollisuudesta riippumatta siitä ovatko osallistuneet toimituskokouksiin tai dokumentaatiota erikseen pyytäneet. Dokumentaatio toimitetaan asiakkaan niin halutessa sähköisessä muodossa tai käytössä on toimitusten asiakasympäristö, josta asiakas voi käydä ne noutamassa ja/tai tulostamassa. Tietojärjestelmä hallitsee asianosaisten erilaisia osoitteita siten, että ilmoitukset, kutsut, asiakirjaotteet ja lasku lähtevät oikeisiin osoitteisiin. Toimenpiteet 9) Luodaan Maanmittauslaitoksen www-sivuille menettely, jonka avulla maanmittaustoimisto voi helposti antaa yleistä tietoa yksittäisistä maanmittaustoimituksista sekä asianosaisille että yleisölle. Valmistuu 2010