PEFC-standardityöryhmä Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten
|
|
- Anne Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PEFC-standardityöryhmä Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten HUOM! - tämän taulukon ei ole tarkoitus olla liite 1, johon kriteeriluonnoksen kriteerissä 1 viitataan - taulukko toimii taustamateriaalina kyseiselle liitteelle - lopullinen liite 1 tulee olemaan selkokielinen tiivistys tästä taustamateriaalista. KANSAINVÄLINEN PEFC-STANDARDI PEFC ST 1003:2010 kv. kriteeri Kriteerin sisältö tiiviisti. Viittaus lakiin / kansaiväliseen ohjelmaan Kuvaus suomalaisesta käytännöstä "käytännön sanoin.." FI Standardiluonnos, kriteeri nro 5.1 Metsävarojen ja niiden vaikutuksen globaaliin hiilikiertoon ylläpito ja tarkoituksenmukainen lisääminen Metsien ylläpito Metsälaki (1093/1996) Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään (ML 1 ) 2, 3, Sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvionti Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011) - 8 Metsäkeskuksen tehtävät Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä - 17 Alueellinen metsäohjelma Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Suomen metsäkeskus vastaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvistä suunnittelu- ja selvitystehtävistä sekä muusta vastaavasta metsiin perustuvien elinkeinojen, ilmasto- ja energiatavoitteiden, metsien monimuotoisuuden säilymisen ja metsätalouden muun ympäristönsuojelun edistämisestä; tehtävät liittyvät muun muassa kansallisen metsäohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) on toimijoiden yhdessä laatima vapaaehtoisesti noudatettava ohje metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle erilaisia vaihtoehtoja metsienkäsittelyyn, joista hän voi tavoitteidensa mukaisesti valita sopivimman. Kuvatut menettelytavat ovat taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestäviä. Metsänomistajan päätöksen mukaan kestävyyden eri osaalueet painottuvat metsänkäsittelyssä eri tavalla. Maankäytön kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
2 5.1.3 Metsävarojen inventointi- ja kartoitusmenettelyt Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999) Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999, muutettu ) Metsäntutkimuslaitoksen toteuttaman valtakunnan metsien inventoinnin tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa metsävaroista alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita varten. Tuotetun tiedon pääkäyttäjiä ovat alueelliset metsäkeskukset, muu metsä- ja ympäristöhallinto, metsäteollisuus ja tutkimus. Suomen Metsäkeskuksen julkisilla palveluilla on käytössä metsävaratiedon keruujärjestelmä, joka perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen, koealamittauksiin ja kohdennettuun maastoinventointiin. 6 Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta. Keilaukset tehdään lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta. Tavoitteena on inventoida 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä vuosittain Metsätaloussuunnitelmien laadinta ja päivittäminen Suomessa metsätaloussuunnitelmia yksityisille metsänomistajille laativat kaupalliset yritykset. Perusaineistona käytetään Suomen metsäkeskuksen tuottamia metsävaratietoja. Puutavarayhtiöt ja valtio (Metsähallitus) laativat itse itse metsäsuunnitelmat omille kiinteistöilleen. Suunnitelmat laaditaan sähköisessä muodossa paikkatietojärjestelmillä ja niitä ylläpidetään Metsien nykytila ja hakkuumahdollisuudet Metsäsuunnitelmien laadinnassa käytetään metsän kehityksen simulointiohjelmia sekä optimointiohjelmia hakkuumäärien mitoittamiseen Metsäsuunnitelman julkisuus Valtakunnan metsien inventointitiedot ovat julkisia. Metsäkeskuksen metsävaratietojen alueelliset yhteenvedot ovat julkisia. Yksityisten tilojen metsävaratiedot ovat henkilörekisterilain alaisia ja tietojen käytöstä päättää metsänomistaja Metsävarojen seuranta Valtakunnan metsien inventointitietoja ylläpidetään vuosittain systemaattisin maastomittauksien ja monilähdeinventointien avulla. Metsäkeskus päivittää metsävaratiedot 5-7 vuoden välein. Tilakohtaiset metsätaloussuunnitelmat uusitaan vuoden kierrolla. Metsänomistajan on myös mahdollista ylläpitää itse sähköisesti tilansa metsävaartietoja ja suunnitelmaa. 2, 6
3 5.1.8 Vastuut kestävän metsätalouden harjoittamisesta Metsälaki (1093/1996) - 2 luku Puunkorjuu ja metsän uudistaminen Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) - 2 luku Puunkorjuun toteutus - 3 luku Uudistamisvelvoite Metsälaki on ollut voimassa vuodesta 1886 alkaen. Näin on turvattu pitkäjänteinen kestävä metsien puuntuotanto. Metsälain perusperiaate on ollut ja on edelleen uudistamisvelvoite uudistushakkuun jälkeen. Metsänomistaja päättää lainsäädännön sallimissa rajoissa kaikista toimenpiteistä, joita hänen metsässään tehdään. Valtion tukea on saatavissa kestävän puuntuotannon turvaamiseen, metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsien terveyden parantamiseen. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta (1311/1996) Metsävarojen määrän ja laadun ks. kohta turvaaminen. Metsä-, maasto- ja vesistövaurioiden minimointi Riittävät metsänhoitomenetelmä ks. kohta Metsiä muutetaan muihin maankäyttömuotoihin vain perustellusti Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) Metsälaki (1093/1996, päivitetty ) Suomessa maankäyttöä ohjataan viranomaisten tekemillä eriasteisilla kaavoilla. Metsälain 3 käsittelee metsämaan ottamista muuhun käyttöön Tuottamaton maa metsitetään lisäarvon saavuttamiseksi Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996), 6 Metsätalouden käyttöön voidaan valtion rahoitustuella metsittää soveltuvia alueitta. 5.2 Metsäekosysteemin terveydentilan ja elinvoimaisuuden ylläpito Metsäekosysteemien terveydentilan ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996), luvut 3 ja 4 METSO -ohjelma Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja erillisiin metsäluonnon hoitohankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on saatavissa rahoitustukea Metsien terveyden seuranta Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013), edell. kohta ottaa huomioon luonnontuhot Ks. kohta Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on Suomen metsäkeskuksen avustuksella seurata ja ennakoida metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä sekä tutkia tuhojen syy- ja seuraussuhteita sekä tuhojen taloudellista merkitystä Keinot metsäekosysteemien säilyttämiseksi Metsälaki (1093/1996) Kotimaisten puulajien käyttö uudistamisessa turvaa tätä. Ks. myös kohta Monimuotoisuuden edistäminen ja/tai ylläpitäminen Ks. kohdat ja 5.2.1
4 5.2.6 Metsäpalojen torjunta Metsäpalojen havainnointi on usean viranomaistahon yhteistyötä. Kulohälytystilan aikana tehdään valvontaa lentokoneista. Palontorjunta on pelastuslaitoksen ja vapaapalokuntien vastuulla. Tavittaessa jokaisen kansalaisen on osallistuttava metsäpalojen torjuntaan. Suuret maastopalot ovat Suomessa harvinaisia. Ks. myös kohta Metsien uudistaminen Ks. kohta Torjunta-aineiden käytön minimointi Laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) Toteuttajalla tulee olla virallinen kasvinsuojeluaineiden käyttäjätutkinto. 11 Kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittamista koskevaa 16 ja 17 :ssä sekä 21 :n 3 kohdassa tarkoitettua vaatimusta sovelletaan 26 päivästä marraskuuta , Lannoitteiden käyttö Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 8 Lannoitevalmistelaki 2006/539 Sellaisten metsien, joiden kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla, on saatavissa valtion tukea. Tärkeillä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pilaamiskielto Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista ja Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta 17, Metsien tuotannollisten (puun ja ei-puumaisten) tekijöiden ylläpito ja edistäminen Metsätalouden kestävyys Ks. kohta , 3, Pyrkimys hyvään taloudelliseen tulokseen Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) Metsän eri käyttömuotojen huomioon ottaminen Vesilaki ja Ympäristönsuojelulaki (mm. pohjaveden pilaamiskielto), poronhoitolaki Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) Tilakohtaisia metsätaloussuunnitelmia laaditaan metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi luonnonhoito- tai riistanhoitopainotteisina. 26 Suomen metsätaloudessa noudatetaan skandinaavisia jokamiehenoikeuksia, jotka sallivat melko laajasti kaikille omistussuhteista riippumatta metsien virkistyskäytön sekä marjojen ja sienien keräilyn Metsävarojen ja monimuotoisten tuotteiden/palvelujen ylläpitäminen ja parantaminen Ks. kohdat
5 5.3.5 Töiden tekeminen ajallaan ja korjuuvaurioiden välttäminen Metsälaki (1093/1996), 6 Puunkorjuu on toteutettava niin, että vältetään käsittelyalueelle kasvamaan jätettävän ja käsittelyalueen ulkopuolella kasvavan puuston vaurioitumista. Lisäksi on vältettävä aiheuttamasta puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. 3, Korjuumäärien kestävyys Metsäsuunnitelmien laadinnassa määritetään simulointi- ja opimointilaskelmien avulla puunkorjuun (poistuman) kestävä taso. Suomessa on pitkään vallinnut tilanne, jossa puuston poistuma on vain noin puolet metsien kasvun tasosta. Tilastotiedot saatavilla Ei-puumaisten tuotteiden (metsästys, kalastus) säätely, seuranta ja valvonta Metsästyslaki (615/1993) Kalastuslaki (286/1982) Sekä metsästys että kalastus on Suomessa tiukasti säädeltyä. Molempiin tarvitaan lisäksi maan tai vesialueen omistajan lupa. Valvontaan on erityiset viranomaiset. Tutkimustoimintaa hoitaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Infrastruktuurin suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Maankäyttö- ja rakennuslaki Yksityismetsätalouden infrastruktuurin suunnittelua ja rakentamista tuetaan valtion rahoituksella. Käytännön toteutuksesta vastaavat yksityiset yritykset ja urakoitsijat. Suurilla maanomistajilla (metsäteollisuus, valtio ja yhteisöt) omat organisaatiot vastaavat infrastruktuurin toimivuudesta. Valtio ja kunnat vastaavat yleisten teiden ja siltojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. 5.4 Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja asianmukainen edistäminen Monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja edistäminen Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 29 Metsälaki (1093/1996), 10 Luonnonsuojelulakiin sisältyy yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, joista kolmea esiintyy metsissä. Metsälaissa on puolestaan määritelty metsissä sijaitsevat erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää Talousmetsien biologista monimuotoisuutta edistetään metsälain, hyvän metsänhoidon suositusten ja ohjeiden, metsäsertifioinnin ja koulutuksen avulla. Käytännössä metsien monimuotoisuutta edistetään hakkuissa ja metsänhoidossa jättämällä metsiköihin säästöpuita ja lahoavaa puuainesta sekä käsittelemällä luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä siten, että niiden ominais-piirteet säilyvät. Suositusten ja ohjeiden mukaan hakkuiden yhteydessä jätetään korjaamatta vanhoja lehtipuita, lahopuita tai muita puuyksilöitä, joilla on erityisiä luonnonarvoja. Metsäalan ammattilaiset, muun muassa metsäkoneen kuljettajat, suorittavat näihin liittyvän Metsäalan luonnonhoitokortin.
6 5.4.2 Ekologisesti tärkeiden alueiden suojelu Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella olevien suojeltujen metsien osuus on Suomessa Euroopan suurimpia. Valtaosa suojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa on selvitetty vuosina metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) avulla vapaaehtoisia metsien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä tukevia keinoja. METSO-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa panostettiin metsien monimuotoisuuden tutkimukseen sekä kehitettiin uusia ja kustannustehokkaita 9, 10 vaihtoehtoja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Kokeilu-vaiheen jälkeen METSOohjelma on käynnistynyt vuonna 2008 ja jatkuu nykyisellä valtio-neuvoston päätöksellä vuoden 2016 loppuun. METSO-ohjelma on vakiinnuttamassa uusia, metsänomistajien aktiivisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvia käytäntöjä monimuotoisuuden turvaamisessa Suojeltujen ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien markkinointikielto Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 44 ja 45 Suomessa on voimassa Euroopan yhteisön asetus n:o 338/97, joka säätelee luonnonvaraisten lajien kansainvälistä kauppaa. Muihin kuin EY -asetuksessa tarkoitettuihin lajeihin kuuluvan rauhoitetun eläin- tai kasvilajin maahantuonti, maastavienti, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa on kielletty Metsän uudistamisen varmistaminen Ks. kohta Luontaisten puulajien ja alkuperien käyttö Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 43 Metsälaki (1093/1996) Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (242/2002) Vierasperäistä eläinlajia, josta ei säädetä metsästyslaissa tai kalastuslaissa, ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa. 4 Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Eläintautien torjumisessa noudatetaan eläintautilain säännöksiä. Metsäalan toimijat, jotka käyttävät tai välittävät metsänomistajille metsänviljelymateriaalia, dokumentoivat metsäpuiden siemenien ja taimien alkuperän tietojärjestelmiinsä Ekologisia yhteyksiä parantavien tai palauttavien toimien suosiminen Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Metsänhoitosuositukset? X?
7 5.4.7 Geenimuunneltuja puita ei käytetä Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (242/2002), Eri-ikäisrakenteisten metsien edistäminen, maisemanmonimuotoisuus Metsälaki (1093/1996) Suomessa noudatetaan EU:n metsänviljelyaineistodirektiivin liitteen V mukaisia 14 vaatimuksia. Geenimuunnellulla metsänviljelyaineistolla ei käydä kauppaa eikä siltä käytetä metsätaloudessa. Metsälakia on uudistettu siten, että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on tasaarvoinen menetelmä metsänkäsittelymuotojen kanssa. Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Metsänhoidon suositukset on uudistettu vastaamaan lakimuutosta Perinteiset metsänkäyttömuodot ja niiden seurauksena syntyneet elinympäristöt (esim. vesominen) Suomessa vielä 1900 luvun alkupuolella metsien rakenteeseen vaikutti voimakkaasti karjan metsälaiduntaminen. Maatalouden kehittymisen myötä tämä metsänkäyttömuoto on täysin poistunut eikä sen vaikutuksia enää näy talousmetsissä. Joillakin maisemansuojelualueilla metsälaitumia ylläpidetään vielä suunnitelmallisesti. Vanhoja metsänkäyttömuotoja olivat myös tervanpoltto ja kaskitalous. Molempien vaikutus maisemaan ja puuston laatuun oli voimakas. Niiden seurauksena laajoilla alueilla oli jopa puutetta käyttöpuusta. Nykymetsissä niiden vaikutuksia ei juurikaan ole enää havaittavissa. Puuston uudistaminen vesomalla ei ole Suomessa käyttökelpoinen menetelmä. Vain lehtipuut muodostavat vesoja, jotka useinmiten vaivaa lahovikaisuus Ekosysteemien suojelu ja toimenpiteet Ks. kohta monimuotoisuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Ekosysteemien vahinkojen minimointi Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 57 Luontovahingon tai sen uhan aiheuttaminen on rankaistava teko. infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa Eläinkantojen säätely Metsästyslaki (615/19939 Suomessa hirvieläimet aiheuttavat laajoja tuhoja taimikoissa ja nuorissa metsissä. Hirvieläinten metsästykseen vaaditaan pyyntilupa, jonka hakemuksesta myöntää Suomen riistakeskus. Metsästysalueen on oltava vähintään 1000 hehtaaria. Käytännössä luvat saa metsästysseurat, jotka vuokraavat maanomistajilta metsästysoikeudet. Hirvikantaa seurataan ja sen suuruutta säädellään aktiivisesti. Yksittäisellä metsänomistajalla ei ole vastuuta hirvikannan eikä muidenkaan eläinkantojen säätelyssä. Muilla riistaeläimillä ja niiden metsästyksellä ei ole merkitystä metsän uudistumiselle eikä kasvatukselle.
8 Kuolleiden puiden, maapuiden, lehtojen harvinaisten puulajien jättäminen Metsälaki (1093/1996, päivitetty ), 10 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaki edellyttää rehevien lehtolaikkujen ja lehtokorpien säilyttämistä. Luonnonsuojelulaissa on rauhoitettu pähkinäpensaslehdot sekä luonnonmuistomerkit, joiksi luetaan myös harvinaiset puut Suojelutehtävien ylläpito ja tarkoituksenmukainen edistäminen metsien hoidossa ja käytössä (varsinkin maaperä ja vesi) Metsien yhteiskuntaa suojelevat hyödyt, kuten eroosiolta suojelu, vesivarojen suojelu ja tulvasuojelu, hoidetaan Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 8 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Pohjaveden pilaaminen on kielletty. Aiheuttaa rajoituksia metsätalouden toimenpiteille pohjavesialueille (hiekkaharjut). Suomessa merkittäviä tulvaongelmia syntyy keväisin jokiin muodostuvista jääpadoista. Syyssateiden aiheuttamat tulvahuiput ovat yleensä lyhytaikaisia. Tulvat eivät johdu metsätaloudesta. Tulvien vaikutuksia pyritään vähentämään rakennusmääräyksillä. Tulvien torjunta kuuluu viranomaisille Yhteiskuntaa suojelevien alueiden rekisteröinti ja kartoitus Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Metsälaki (1093/1996), 12 Hoidetaan maankäytön kaavoituksella ja suojeluaalueilla. Suojelun erityiskohteena ovat metsälain piiriin kuuluvat suojametsätalueet, joilla turvataan pohjoisessa metsänrajan säilyminen. Tiedot tärkeistä alueista hallitaan metsäalan toimijoiden paikkatietietojärjestelmillä Eroosion välttäminen Eroosion vältämiseen on erityisesti kiinnitetty huomiota metsänhoitosuosituksissa ja metsätyöntekijöiden sekä toimihenkilöiden koulutuksessa. Eroosio ei kuitenkaan ole Suomen oloissa merkittävä ongelma Vedensuojelu (kemikaalien ja vast. aineiden käyttö) Infrastuktuurin rakentaminen siten, että Ympäristönsuojelulaki (86/2000) vältetään maaperän paljastuminen ja maaaineksen Laki yksityisistä teistä (358/1962) valuminen vesistöihin 5.6 Muiden sosioekonomisten tehtävien ja olosuhteiden ylläpito Metsien sosioekonomisten hyötyjen kunnioittaminen (työllisyys) Ks. kohta Yksityisten teiden ja niihi liittyvien rakenteiden tekeminen säädellään yksityistielaissa. Mikäli tien/sillan rakentamisella voi olla ympäristövaikutuksia, pitää sen tekemiseen saada viranomaislupa. Metsätalous on Suomen kansantaloudelle keskeisen tärkeää. Metsien hoito- ja käyttö on täreä työllistäjä haja-asutusalueilla. Metsäalan eri tehtäviin on tarjolla laajasti sekä yliopisto- että ammattitason koulutusta. Myös metsiin liittyvillä majoitus-, virkistys- ja elämyspalveluilla on merkittävä työllisyysvaikutus maaseudulla Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Työterveys- ja turvallisuuslainsäädäntö Ks. kohta Omistus- ja hallinto-oikeudet Kiinteistörekisterilaki (392/1985) Suomessa Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistötietojärjestelmää, joka sisältää kiinteistöjen perustiedot ja tiedot omistajista Alkuperäiskansojen oikeuksien noudattaminen Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) Suomi on allekirjoittanut vuonna 1989 kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevan sopimuksen nro 169. Saamelaisilla alkuperäiskansana on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. 29
9 5.6.5 Julkinen pääsy metsiin Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa. Suomessa jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet koskevat myös ulkomaalaisia. Ne perustuvat maan tapaan, joka on ollut voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien Merkittävien paikkojen säillyttäminen (historia, kulttuuri, paikallisten yhteisöjen tarpeet) Sosioekonomisten hyötyjen (virkistys, esteettisyys) ylläpito Sidosryhmien jatkuva koulutus kestävästä metsän hoidosta Muinaismuistolaki (295/1963) Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo muinaistieteellinen toimikunta. Paikallisten yhteisöjen tarpeet otetaan huomioon myös kaavoitustoiminnassa ja ympäristönsuojelussa. Virkistyskäytön tarpeiden ja esteettisten arvojen säilymisestä huolehditaan metsänhoitosuosituksilla sekä toimihenkilöiden ja metsätyöntekijöiden koulutuksella. Korkeinta metsäalan opetusta antavat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Ammatillista opetusta antavat ammattikorkeakoulut ja metsäoppilaitokset. Koulutus pätevöittää esimerkiksi metsurin, metsäkoneenkuljettajan tai metsäluonnonhoitajan tehtäviin. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätalousinsinööriksi 3,5-4 vuodessa. Metsänomistajille tarkoitettua koulutusta järjestävät yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäoppilaitokset sekä kansalais- ja aikuisopistot Paikallisen kokemuksen ja tiedon käyttäminen Suomessa metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia on yksityisten ihmisten hallussa. Heistä suurin osa asuu tiloillaan tai niiden läheseuduilla. Metsänomistajia avustavat eri organisaatioiden toimihenkilöt ovat myös alueen hyvin tuntevia henkilöitä. Valtion maiden käsittelyssä Metsähallitus noudattaa alueellisen väestän kanssa vuorovaikutteista suunnittelumenettelyä Viestintä ja vuorovaikutus paikallisväestön ja sidosryhmien kanssa Työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001) Ks. kohta Työturvallisuuden valvonta kuuluu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille. Työturvallisuuteen liittyvää valvontaa tekevät monet muutkin viranomaiset, esimerkiksi turvallisuus- ja kemikaalivirasto, säteilyturvakeskus ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Valtioneuvoston asetuksessa on yksityiskohtaisia määräyksiä työmaan suunnittelusta, varoetäisyyksistä, turvavarustuksesta jne... 22
10 Työsuojelun opastus ja koulutus Valtioneuvoston asetuksen mukaan työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito eri työvaiheiden turvalliseen tekemiseen ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen. 22 Viimeistään kyseisen työvaiheen alkaessa tulee erityisesti varmistaa, että työntekijällä on riittävät valmiudet vaarallisen konkelon ja pökkelöpuun käsittelyyn. Hakkuutyömaista laaditaan kohdekohtaiset työohjeet karttoineen. Koneellisessa korjuussa ohjeet ja kartat ovat yleensä sähköisessä muodossa. Hakkuutyömaat rajataan ja niissä olevat erikoiskohteet merkitään maastoon työnantajien toimesta ILO:n perussopimusten noudattaminen Hallituksen esitys 250/2002 Laki 82/ Metsien hoito ja käyttö perustuu tutkimustietoon Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999( Metsäntutkijat osallistuvat metsänhoitosuositusten laadintaan ja ylläpitoon. Heidän panoksensa on merkittävä myös metsäalan koulutuksessa ja koulutusmateriaalin tuotannossa. 5.7 Lain vaatimusten noudattaminen Lainsäädännön noudattamien Suomen metsäkeskus vastaa metsälain valvonnasta koko maan alueella Metsien suojeleminen laittomilta hakkuilta, maankäytöltä, sytyttämiseltä Suomen metsäkeskus vastaa metsälain valvonnasta koko maan alueella. 1 laki metsänviljelyaineiston kaupasta laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Työsuhteiden solmimista sekä työsuojelua ja -turvallisuutta ohjataan lainsäädännöllisesti kattavasti. Metsätaloutta koskee lisäksi erityislainsäädäntö, joka liittyy muun muassa puunkorjuutyön turvallisuuteen. Lähes kaikki metsäalalla työskentelevät ovat työmarkkinajärjestöjen sopimien työehtosopimusten piirissä. Työehtosopimukset on solmittu työlainsäädännön antamien rajojen puitteissa.
11 Pohjois-Suomessa poronhoitolaki turvaa poronhoidon ja porotalouden toimintamahdollisuudet ja takaa laajat porojen laidunnusoikeudet. Poronhoitolaki Saamelaisten kotiseutualueen alkuperäisväestön oikeudet on turvattu erillisellä lailla. Saamelaiskäräjälain 4 :n tarkoittamalla saamelaisten kotiseutualueella metsätaloudessa noudatetaan perustuslain säännöksiä saamelaisten kulttuurisista ja kielellisistä oikeuksista (PeL 17.3 ja ), saamelaiskäräjälakia ja saamen kielilakia sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta (KPsopimus, SopS 7-8/1976) ja sen 27 artiklaa.
12
Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013
PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotMetsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
LisätiedotPEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotMetsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
LisätiedotMuuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotPEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013
PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotMetsän sertifiointi kestävyyden todentajana
Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotMiten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotPuuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely
Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies
Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja
LisätiedotKilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen
Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä
LisätiedotMetsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotIlmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
LisätiedotYli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille
Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotValtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014
Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotLammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto
Lammin päivät 3.10.2018 Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto Kaivoslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Luonnonsuojelulaki YVA-laki... poronhoitolaki, erämaalaki,
LisätiedotMetsänhoitosuositukset
Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotLuonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotKäytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
Lisätiedot-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotLuke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotMetsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
LisätiedotFSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta
FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotAlueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
Lisätiedot