PEFC-standardityöryhmä Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEFC-standardityöryhmä 7.3.2014 Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten"

Transkriptio

1 PEFC-standardityöryhmä Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten HUOM! - tämän taulukon ei ole tarkoitus olla liite 1, johon kriteeriluonnoksen kriteerissä 1 viitataan - taulukko toimii taustamateriaalina kyseiselle liitteelle - lopullinen liite 1 tulee olemaan selkokielinen tiivistys tästä taustamateriaalista. KANSAINVÄLINEN PEFC-STANDARDI PEFC ST 1003:2010 kv. kriteeri Kriteerin sisältö tiiviisti. Viittaus lakiin / kansaiväliseen ohjelmaan Kuvaus suomalaisesta käytännöstä "käytännön sanoin.." FI Standardiluonnos, kriteeri nro 5.1 Metsävarojen ja niiden vaikutuksen globaaliin hiilikiertoon ylläpito ja tarkoituksenmukainen lisääminen Metsien ylläpito Metsälaki (1093/1996) Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään (ML 1 ) 2, 3, Sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvionti Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011) - 8 Metsäkeskuksen tehtävät Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä - 17 Alueellinen metsäohjelma Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Suomen metsäkeskus vastaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvistä suunnittelu- ja selvitystehtävistä sekä muusta vastaavasta metsiin perustuvien elinkeinojen, ilmasto- ja energiatavoitteiden, metsien monimuotoisuuden säilymisen ja metsätalouden muun ympäristönsuojelun edistämisestä; tehtävät liittyvät muun muassa kansallisen metsäohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) on toimijoiden yhdessä laatima vapaaehtoisesti noudatettava ohje metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle erilaisia vaihtoehtoja metsienkäsittelyyn, joista hän voi tavoitteidensa mukaisesti valita sopivimman. Kuvatut menettelytavat ovat taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestäviä. Metsänomistajan päätöksen mukaan kestävyyden eri osaalueet painottuvat metsänkäsittelyssä eri tavalla. Maankäytön kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

2 5.1.3 Metsävarojen inventointi- ja kartoitusmenettelyt Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999) Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999, muutettu ) Metsäntutkimuslaitoksen toteuttaman valtakunnan metsien inventoinnin tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa metsävaroista alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita varten. Tuotetun tiedon pääkäyttäjiä ovat alueelliset metsäkeskukset, muu metsä- ja ympäristöhallinto, metsäteollisuus ja tutkimus. Suomen Metsäkeskuksen julkisilla palveluilla on käytössä metsävaratiedon keruujärjestelmä, joka perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen, koealamittauksiin ja kohdennettuun maastoinventointiin. 6 Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta. Keilaukset tehdään lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta. Tavoitteena on inventoida 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä vuosittain Metsätaloussuunnitelmien laadinta ja päivittäminen Suomessa metsätaloussuunnitelmia yksityisille metsänomistajille laativat kaupalliset yritykset. Perusaineistona käytetään Suomen metsäkeskuksen tuottamia metsävaratietoja. Puutavarayhtiöt ja valtio (Metsähallitus) laativat itse itse metsäsuunnitelmat omille kiinteistöilleen. Suunnitelmat laaditaan sähköisessä muodossa paikkatietojärjestelmillä ja niitä ylläpidetään Metsien nykytila ja hakkuumahdollisuudet Metsäsuunnitelmien laadinnassa käytetään metsän kehityksen simulointiohjelmia sekä optimointiohjelmia hakkuumäärien mitoittamiseen Metsäsuunnitelman julkisuus Valtakunnan metsien inventointitiedot ovat julkisia. Metsäkeskuksen metsävaratietojen alueelliset yhteenvedot ovat julkisia. Yksityisten tilojen metsävaratiedot ovat henkilörekisterilain alaisia ja tietojen käytöstä päättää metsänomistaja Metsävarojen seuranta Valtakunnan metsien inventointitietoja ylläpidetään vuosittain systemaattisin maastomittauksien ja monilähdeinventointien avulla. Metsäkeskus päivittää metsävaratiedot 5-7 vuoden välein. Tilakohtaiset metsätaloussuunnitelmat uusitaan vuoden kierrolla. Metsänomistajan on myös mahdollista ylläpitää itse sähköisesti tilansa metsävaartietoja ja suunnitelmaa. 2, 6

3 5.1.8 Vastuut kestävän metsätalouden harjoittamisesta Metsälaki (1093/1996) - 2 luku Puunkorjuu ja metsän uudistaminen Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) - 2 luku Puunkorjuun toteutus - 3 luku Uudistamisvelvoite Metsälaki on ollut voimassa vuodesta 1886 alkaen. Näin on turvattu pitkäjänteinen kestävä metsien puuntuotanto. Metsälain perusperiaate on ollut ja on edelleen uudistamisvelvoite uudistushakkuun jälkeen. Metsänomistaja päättää lainsäädännön sallimissa rajoissa kaikista toimenpiteistä, joita hänen metsässään tehdään. Valtion tukea on saatavissa kestävän puuntuotannon turvaamiseen, metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsien terveyden parantamiseen. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta (1311/1996) Metsävarojen määrän ja laadun ks. kohta turvaaminen. Metsä-, maasto- ja vesistövaurioiden minimointi Riittävät metsänhoitomenetelmä ks. kohta Metsiä muutetaan muihin maankäyttömuotoihin vain perustellusti Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) Metsälaki (1093/1996, päivitetty ) Suomessa maankäyttöä ohjataan viranomaisten tekemillä eriasteisilla kaavoilla. Metsälain 3 käsittelee metsämaan ottamista muuhun käyttöön Tuottamaton maa metsitetään lisäarvon saavuttamiseksi Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996), 6 Metsätalouden käyttöön voidaan valtion rahoitustuella metsittää soveltuvia alueitta. 5.2 Metsäekosysteemin terveydentilan ja elinvoimaisuuden ylläpito Metsäekosysteemien terveydentilan ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996), luvut 3 ja 4 METSO -ohjelma Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja erillisiin metsäluonnon hoitohankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on saatavissa rahoitustukea Metsien terveyden seuranta Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013), edell. kohta ottaa huomioon luonnontuhot Ks. kohta Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on Suomen metsäkeskuksen avustuksella seurata ja ennakoida metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä sekä tutkia tuhojen syy- ja seuraussuhteita sekä tuhojen taloudellista merkitystä Keinot metsäekosysteemien säilyttämiseksi Metsälaki (1093/1996) Kotimaisten puulajien käyttö uudistamisessa turvaa tätä. Ks. myös kohta Monimuotoisuuden edistäminen ja/tai ylläpitäminen Ks. kohdat ja 5.2.1

4 5.2.6 Metsäpalojen torjunta Metsäpalojen havainnointi on usean viranomaistahon yhteistyötä. Kulohälytystilan aikana tehdään valvontaa lentokoneista. Palontorjunta on pelastuslaitoksen ja vapaapalokuntien vastuulla. Tavittaessa jokaisen kansalaisen on osallistuttava metsäpalojen torjuntaan. Suuret maastopalot ovat Suomessa harvinaisia. Ks. myös kohta Metsien uudistaminen Ks. kohta Torjunta-aineiden käytön minimointi Laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) Toteuttajalla tulee olla virallinen kasvinsuojeluaineiden käyttäjätutkinto. 11 Kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittamista koskevaa 16 ja 17 :ssä sekä 21 :n 3 kohdassa tarkoitettua vaatimusta sovelletaan 26 päivästä marraskuuta , Lannoitteiden käyttö Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 8 Lannoitevalmistelaki 2006/539 Sellaisten metsien, joiden kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla, on saatavissa valtion tukea. Tärkeillä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pilaamiskielto Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista ja Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta 17, Metsien tuotannollisten (puun ja ei-puumaisten) tekijöiden ylläpito ja edistäminen Metsätalouden kestävyys Ks. kohta , 3, Pyrkimys hyvään taloudelliseen tulokseen Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) Metsän eri käyttömuotojen huomioon ottaminen Vesilaki ja Ympäristönsuojelulaki (mm. pohjaveden pilaamiskielto), poronhoitolaki Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) Tilakohtaisia metsätaloussuunnitelmia laaditaan metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi luonnonhoito- tai riistanhoitopainotteisina. 26 Suomen metsätaloudessa noudatetaan skandinaavisia jokamiehenoikeuksia, jotka sallivat melko laajasti kaikille omistussuhteista riippumatta metsien virkistyskäytön sekä marjojen ja sienien keräilyn Metsävarojen ja monimuotoisten tuotteiden/palvelujen ylläpitäminen ja parantaminen Ks. kohdat

5 5.3.5 Töiden tekeminen ajallaan ja korjuuvaurioiden välttäminen Metsälaki (1093/1996), 6 Puunkorjuu on toteutettava niin, että vältetään käsittelyalueelle kasvamaan jätettävän ja käsittelyalueen ulkopuolella kasvavan puuston vaurioitumista. Lisäksi on vältettävä aiheuttamasta puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. 3, Korjuumäärien kestävyys Metsäsuunnitelmien laadinnassa määritetään simulointi- ja opimointilaskelmien avulla puunkorjuun (poistuman) kestävä taso. Suomessa on pitkään vallinnut tilanne, jossa puuston poistuma on vain noin puolet metsien kasvun tasosta. Tilastotiedot saatavilla Ei-puumaisten tuotteiden (metsästys, kalastus) säätely, seuranta ja valvonta Metsästyslaki (615/1993) Kalastuslaki (286/1982) Sekä metsästys että kalastus on Suomessa tiukasti säädeltyä. Molempiin tarvitaan lisäksi maan tai vesialueen omistajan lupa. Valvontaan on erityiset viranomaiset. Tutkimustoimintaa hoitaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Infrastruktuurin suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Maankäyttö- ja rakennuslaki Yksityismetsätalouden infrastruktuurin suunnittelua ja rakentamista tuetaan valtion rahoituksella. Käytännön toteutuksesta vastaavat yksityiset yritykset ja urakoitsijat. Suurilla maanomistajilla (metsäteollisuus, valtio ja yhteisöt) omat organisaatiot vastaavat infrastruktuurin toimivuudesta. Valtio ja kunnat vastaavat yleisten teiden ja siltojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. 5.4 Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja asianmukainen edistäminen Monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja edistäminen Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 29 Metsälaki (1093/1996), 10 Luonnonsuojelulakiin sisältyy yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, joista kolmea esiintyy metsissä. Metsälaissa on puolestaan määritelty metsissä sijaitsevat erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää Talousmetsien biologista monimuotoisuutta edistetään metsälain, hyvän metsänhoidon suositusten ja ohjeiden, metsäsertifioinnin ja koulutuksen avulla. Käytännössä metsien monimuotoisuutta edistetään hakkuissa ja metsänhoidossa jättämällä metsiköihin säästöpuita ja lahoavaa puuainesta sekä käsittelemällä luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä siten, että niiden ominais-piirteet säilyvät. Suositusten ja ohjeiden mukaan hakkuiden yhteydessä jätetään korjaamatta vanhoja lehtipuita, lahopuita tai muita puuyksilöitä, joilla on erityisiä luonnonarvoja. Metsäalan ammattilaiset, muun muassa metsäkoneen kuljettajat, suorittavat näihin liittyvän Metsäalan luonnonhoitokortin.

6 5.4.2 Ekologisesti tärkeiden alueiden suojelu Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella olevien suojeltujen metsien osuus on Suomessa Euroopan suurimpia. Valtaosa suojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa on selvitetty vuosina metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) avulla vapaaehtoisia metsien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä tukevia keinoja. METSO-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa panostettiin metsien monimuotoisuuden tutkimukseen sekä kehitettiin uusia ja kustannustehokkaita 9, 10 vaihtoehtoja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Kokeilu-vaiheen jälkeen METSOohjelma on käynnistynyt vuonna 2008 ja jatkuu nykyisellä valtio-neuvoston päätöksellä vuoden 2016 loppuun. METSO-ohjelma on vakiinnuttamassa uusia, metsänomistajien aktiivisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvia käytäntöjä monimuotoisuuden turvaamisessa Suojeltujen ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien markkinointikielto Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 44 ja 45 Suomessa on voimassa Euroopan yhteisön asetus n:o 338/97, joka säätelee luonnonvaraisten lajien kansainvälistä kauppaa. Muihin kuin EY -asetuksessa tarkoitettuihin lajeihin kuuluvan rauhoitetun eläin- tai kasvilajin maahantuonti, maastavienti, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa on kielletty Metsän uudistamisen varmistaminen Ks. kohta Luontaisten puulajien ja alkuperien käyttö Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 43 Metsälaki (1093/1996) Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (242/2002) Vierasperäistä eläinlajia, josta ei säädetä metsästyslaissa tai kalastuslaissa, ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa. 4 Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Eläintautien torjumisessa noudatetaan eläintautilain säännöksiä. Metsäalan toimijat, jotka käyttävät tai välittävät metsänomistajille metsänviljelymateriaalia, dokumentoivat metsäpuiden siemenien ja taimien alkuperän tietojärjestelmiinsä Ekologisia yhteyksiä parantavien tai palauttavien toimien suosiminen Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Metsänhoitosuositukset? X?

7 5.4.7 Geenimuunneltuja puita ei käytetä Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (242/2002), Eri-ikäisrakenteisten metsien edistäminen, maisemanmonimuotoisuus Metsälaki (1093/1996) Suomessa noudatetaan EU:n metsänviljelyaineistodirektiivin liitteen V mukaisia 14 vaatimuksia. Geenimuunnellulla metsänviljelyaineistolla ei käydä kauppaa eikä siltä käytetä metsätaloudessa. Metsälakia on uudistettu siten, että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on tasaarvoinen menetelmä metsänkäsittelymuotojen kanssa. Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Metsänhoidon suositukset on uudistettu vastaamaan lakimuutosta Perinteiset metsänkäyttömuodot ja niiden seurauksena syntyneet elinympäristöt (esim. vesominen) Suomessa vielä 1900 luvun alkupuolella metsien rakenteeseen vaikutti voimakkaasti karjan metsälaiduntaminen. Maatalouden kehittymisen myötä tämä metsänkäyttömuoto on täysin poistunut eikä sen vaikutuksia enää näy talousmetsissä. Joillakin maisemansuojelualueilla metsälaitumia ylläpidetään vielä suunnitelmallisesti. Vanhoja metsänkäyttömuotoja olivat myös tervanpoltto ja kaskitalous. Molempien vaikutus maisemaan ja puuston laatuun oli voimakas. Niiden seurauksena laajoilla alueilla oli jopa puutetta käyttöpuusta. Nykymetsissä niiden vaikutuksia ei juurikaan ole enää havaittavissa. Puuston uudistaminen vesomalla ei ole Suomessa käyttökelpoinen menetelmä. Vain lehtipuut muodostavat vesoja, jotka useinmiten vaivaa lahovikaisuus Ekosysteemien suojelu ja toimenpiteet Ks. kohta monimuotoisuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Ekosysteemien vahinkojen minimointi Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 57 Luontovahingon tai sen uhan aiheuttaminen on rankaistava teko. infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa Eläinkantojen säätely Metsästyslaki (615/19939 Suomessa hirvieläimet aiheuttavat laajoja tuhoja taimikoissa ja nuorissa metsissä. Hirvieläinten metsästykseen vaaditaan pyyntilupa, jonka hakemuksesta myöntää Suomen riistakeskus. Metsästysalueen on oltava vähintään 1000 hehtaaria. Käytännössä luvat saa metsästysseurat, jotka vuokraavat maanomistajilta metsästysoikeudet. Hirvikantaa seurataan ja sen suuruutta säädellään aktiivisesti. Yksittäisellä metsänomistajalla ei ole vastuuta hirvikannan eikä muidenkaan eläinkantojen säätelyssä. Muilla riistaeläimillä ja niiden metsästyksellä ei ole merkitystä metsän uudistumiselle eikä kasvatukselle.

8 Kuolleiden puiden, maapuiden, lehtojen harvinaisten puulajien jättäminen Metsälaki (1093/1996, päivitetty ), 10 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaki edellyttää rehevien lehtolaikkujen ja lehtokorpien säilyttämistä. Luonnonsuojelulaissa on rauhoitettu pähkinäpensaslehdot sekä luonnonmuistomerkit, joiksi luetaan myös harvinaiset puut Suojelutehtävien ylläpito ja tarkoituksenmukainen edistäminen metsien hoidossa ja käytössä (varsinkin maaperä ja vesi) Metsien yhteiskuntaa suojelevat hyödyt, kuten eroosiolta suojelu, vesivarojen suojelu ja tulvasuojelu, hoidetaan Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 8 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Pohjaveden pilaaminen on kielletty. Aiheuttaa rajoituksia metsätalouden toimenpiteille pohjavesialueille (hiekkaharjut). Suomessa merkittäviä tulvaongelmia syntyy keväisin jokiin muodostuvista jääpadoista. Syyssateiden aiheuttamat tulvahuiput ovat yleensä lyhytaikaisia. Tulvat eivät johdu metsätaloudesta. Tulvien vaikutuksia pyritään vähentämään rakennusmääräyksillä. Tulvien torjunta kuuluu viranomaisille Yhteiskuntaa suojelevien alueiden rekisteröinti ja kartoitus Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Metsälaki (1093/1996), 12 Hoidetaan maankäytön kaavoituksella ja suojeluaalueilla. Suojelun erityiskohteena ovat metsälain piiriin kuuluvat suojametsätalueet, joilla turvataan pohjoisessa metsänrajan säilyminen. Tiedot tärkeistä alueista hallitaan metsäalan toimijoiden paikkatietietojärjestelmillä Eroosion välttäminen Eroosion vältämiseen on erityisesti kiinnitetty huomiota metsänhoitosuosituksissa ja metsätyöntekijöiden sekä toimihenkilöiden koulutuksessa. Eroosio ei kuitenkaan ole Suomen oloissa merkittävä ongelma Vedensuojelu (kemikaalien ja vast. aineiden käyttö) Infrastuktuurin rakentaminen siten, että Ympäristönsuojelulaki (86/2000) vältetään maaperän paljastuminen ja maaaineksen Laki yksityisistä teistä (358/1962) valuminen vesistöihin 5.6 Muiden sosioekonomisten tehtävien ja olosuhteiden ylläpito Metsien sosioekonomisten hyötyjen kunnioittaminen (työllisyys) Ks. kohta Yksityisten teiden ja niihi liittyvien rakenteiden tekeminen säädellään yksityistielaissa. Mikäli tien/sillan rakentamisella voi olla ympäristövaikutuksia, pitää sen tekemiseen saada viranomaislupa. Metsätalous on Suomen kansantaloudelle keskeisen tärkeää. Metsien hoito- ja käyttö on täreä työllistäjä haja-asutusalueilla. Metsäalan eri tehtäviin on tarjolla laajasti sekä yliopisto- että ammattitason koulutusta. Myös metsiin liittyvillä majoitus-, virkistys- ja elämyspalveluilla on merkittävä työllisyysvaikutus maaseudulla Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Työterveys- ja turvallisuuslainsäädäntö Ks. kohta Omistus- ja hallinto-oikeudet Kiinteistörekisterilaki (392/1985) Suomessa Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistötietojärjestelmää, joka sisältää kiinteistöjen perustiedot ja tiedot omistajista Alkuperäiskansojen oikeuksien noudattaminen Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) Suomi on allekirjoittanut vuonna 1989 kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevan sopimuksen nro 169. Saamelaisilla alkuperäiskansana on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. 29

9 5.6.5 Julkinen pääsy metsiin Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa. Suomessa jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet koskevat myös ulkomaalaisia. Ne perustuvat maan tapaan, joka on ollut voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien Merkittävien paikkojen säillyttäminen (historia, kulttuuri, paikallisten yhteisöjen tarpeet) Sosioekonomisten hyötyjen (virkistys, esteettisyys) ylläpito Sidosryhmien jatkuva koulutus kestävästä metsän hoidosta Muinaismuistolaki (295/1963) Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo muinaistieteellinen toimikunta. Paikallisten yhteisöjen tarpeet otetaan huomioon myös kaavoitustoiminnassa ja ympäristönsuojelussa. Virkistyskäytön tarpeiden ja esteettisten arvojen säilymisestä huolehditaan metsänhoitosuosituksilla sekä toimihenkilöiden ja metsätyöntekijöiden koulutuksella. Korkeinta metsäalan opetusta antavat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Ammatillista opetusta antavat ammattikorkeakoulut ja metsäoppilaitokset. Koulutus pätevöittää esimerkiksi metsurin, metsäkoneenkuljettajan tai metsäluonnonhoitajan tehtäviin. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätalousinsinööriksi 3,5-4 vuodessa. Metsänomistajille tarkoitettua koulutusta järjestävät yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäoppilaitokset sekä kansalais- ja aikuisopistot Paikallisen kokemuksen ja tiedon käyttäminen Suomessa metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia on yksityisten ihmisten hallussa. Heistä suurin osa asuu tiloillaan tai niiden läheseuduilla. Metsänomistajia avustavat eri organisaatioiden toimihenkilöt ovat myös alueen hyvin tuntevia henkilöitä. Valtion maiden käsittelyssä Metsähallitus noudattaa alueellisen väestän kanssa vuorovaikutteista suunnittelumenettelyä Viestintä ja vuorovaikutus paikallisväestön ja sidosryhmien kanssa Työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001) Ks. kohta Työturvallisuuden valvonta kuuluu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille. Työturvallisuuteen liittyvää valvontaa tekevät monet muutkin viranomaiset, esimerkiksi turvallisuus- ja kemikaalivirasto, säteilyturvakeskus ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Valtioneuvoston asetuksessa on yksityiskohtaisia määräyksiä työmaan suunnittelusta, varoetäisyyksistä, turvavarustuksesta jne... 22

10 Työsuojelun opastus ja koulutus Valtioneuvoston asetuksen mukaan työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito eri työvaiheiden turvalliseen tekemiseen ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen. 22 Viimeistään kyseisen työvaiheen alkaessa tulee erityisesti varmistaa, että työntekijällä on riittävät valmiudet vaarallisen konkelon ja pökkelöpuun käsittelyyn. Hakkuutyömaista laaditaan kohdekohtaiset työohjeet karttoineen. Koneellisessa korjuussa ohjeet ja kartat ovat yleensä sähköisessä muodossa. Hakkuutyömaat rajataan ja niissä olevat erikoiskohteet merkitään maastoon työnantajien toimesta ILO:n perussopimusten noudattaminen Hallituksen esitys 250/2002 Laki 82/ Metsien hoito ja käyttö perustuu tutkimustietoon Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999( Metsäntutkijat osallistuvat metsänhoitosuositusten laadintaan ja ylläpitoon. Heidän panoksensa on merkittävä myös metsäalan koulutuksessa ja koulutusmateriaalin tuotannossa. 5.7 Lain vaatimusten noudattaminen Lainsäädännön noudattamien Suomen metsäkeskus vastaa metsälain valvonnasta koko maan alueella Metsien suojeleminen laittomilta hakkuilta, maankäytöltä, sytyttämiseltä Suomen metsäkeskus vastaa metsälain valvonnasta koko maan alueella. 1 laki metsänviljelyaineiston kaupasta laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Työsuhteiden solmimista sekä työsuojelua ja -turvallisuutta ohjataan lainsäädännöllisesti kattavasti. Metsätaloutta koskee lisäksi erityislainsäädäntö, joka liittyy muun muassa puunkorjuutyön turvallisuuteen. Lähes kaikki metsäalalla työskentelevät ovat työmarkkinajärjestöjen sopimien työehtosopimusten piirissä. Työehtosopimukset on solmittu työlainsäädännön antamien rajojen puitteissa.

11 Pohjois-Suomessa poronhoitolaki turvaa poronhoidon ja porotalouden toimintamahdollisuudet ja takaa laajat porojen laidunnusoikeudet. Poronhoitolaki Saamelaisten kotiseutualueen alkuperäisväestön oikeudet on turvattu erillisellä lailla. Saamelaiskäräjälain 4 :n tarkoittamalla saamelaisten kotiseutualueella metsätaloudessa noudatetaan perustuslain säännöksiä saamelaisten kulttuurisista ja kielellisistä oikeuksista (PeL 17.3 ja ), saamelaiskäräjälakia ja saamen kielilakia sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta (KPsopimus, SopS 7-8/1976) ja sen 27 artiklaa.

12

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Varautuminen metsätuhoihin

Varautuminen metsätuhoihin Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 VAASAN YLIOPISTO Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 Säädösluettelot on tarkoitettu opintoja tukevaksi materiaaliksi, joiden käyttöä opintojaksojen opettajat voivat täsmentää. Säädöksiä

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Suuren puuntoimittajan tietojärjestelmätarpeet Metsätieteen päivä 12.11.2014 Risto Laamanen Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot