ARKKITEHTITOIMISTO!ALVAR!AALTO!&!Co! ! VALTIONTALO!! RAKENNUSPERINTÖKOHTEEN!SELVITYS!2015! OSA!I!!!!
|
|
- Jaana Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARKKITEHTITOIMISTOALVARAALTO&Co VALTIONTALO RAKENNUSPERINTÖKOHTEENSELVITYS2015 OSAI
2 ArkkitehtitoimistoAlvarAalto&Co Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 Tilaaja: JyväskylänTilapalvelu Tekjät: NinaHeikkonen,ElinaRiksman,TommiLindh AlvarAalto säätiö Tiilimäki20,00330HELSINKI Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu2/66
3 SELVITYKSESTÄ* Tietämysjaymmärrysrakennetunkulttuuriperinnönfyysisistäominaisuuksistajatieto sentilastaovattärkeitämääritettäessäniitätarpeellisiatoimenpiteitä,joillarakenteet saadaan pysymään tarkoituksenmukaisessa kunnossa ja joiden avulla voidaan varmistaa kohteen asianmukainen ylläpito. Rakennetulla kulttuuriperinnöllä viitataan tässä yhteydessä rakenteisiin, joilla on arkkitehtonista, kulttuurista tai historiallista arvoa. Rakennusperintökohteen selvitys on päätöksenteon työkalu. Rakenteiden ja materiaalienselvitysonensimmäinenaskelprosessissa,jossakehitetäänsuunnitelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla kohde säilyy vakaassa, hyvin hoidetussa kunnossa. Selvityksen perusteella voidaan suositella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, neuvoa ylläpidossa ja antaa välittömiä korjausehdotuksia. Selvitys on myös perusta jatkotoimenpiteille tai 5tutkimuksille. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, säännölliset kuntoselvitykset ja ylläpito ovat paras tapa vaalia rakennusperintöä ja samalla varmistaa,ettäsentodistusvoimaisuusjaeheyssäilyvät. Tämä selvitys on laadittu eurooppalaisen standardin SFS5EN 16096:2012 Rakennusperintökohteen selvitys, mukaan. Se on tarkoitettu rakennuksen omistajan, käyttäjän, kiinteistönhoitajan, suojeluviranomaisen tai muiden rakennuksen historiallisista vaiheista ja arkkitehtonisista erityispiirteistä kiinnostuneiden käyttöön. Standardin laatimisessa on otettu huomioon eurooppalaiset ja kansainväliset sopimukset,peruskirjat,julistuksetjasuositukset. SelvityksentarkoituksenaonantaakokonaiskuvaValtiontalonvärikkäästähistoriastaja senmyötärakennuksessatoteutetuistamuutostöistäjanykytilanteesta.rakennuson ollut käyttökiellossa huonon kuntonsa vuoksi vuodesta 2010 lähtien. Kiinteistön korjaus5 ja muutostyöt ovat kuitenkin taas ajankohtaisia kun kiinteistön nykyinen omistaja, Jyväskylän kaupunki, on myymässä Valtiontaloa ja sen tonttia kilpailumenettelyn kautta. Myynnistä on käynnistetty tarjouskilpailu ja alustavanaikataulunmukaanmyyntipäätöstehdäänsyksyllä2015. Selvitys on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä, Rakennusperintökohteen selvitys5 osiossa esitellään kohteen rakennus5 ja muutoshistoria. Toinen osa on, Rakennusperintökohteen kuntoselvitys, kolmas väritutkimus ja neljäs osa on sisätilainventointi. Selvityksen taustatiedot perustuvat pitkälti olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin ja arkistoaineistoihin. Aineistoa on kerätty yhteen ja toimitettu uudelleen selkeämpään muotoon. Uutta tutkimustietoa on tuotettu tekemällä rakennuksen nykytilanteesta edellä mainitut rakennusperintökohteen kuntoselvitys, rakennuksen merkittävien sisätilojen väritutkimus sekä 1996 tehdyn sisätilojen inventoinninpäivitys. Alkuperäisenväriohjelmankokonaiskuvanjamyöhempienkerrostumienselvittäminen on keskeinen osa tätä tutkimusta. Tarkoitus on voida todentaa ja edelleen rekonstruoida keskeisten tilojen rikkaaksi mielletty värimaailma ja näin luoda kuva rakennuksessasenensivuosinavallinneestatunnelmasta. Tekijät* SelvityksenovatlaatineetAlvarAalto säätiönrakennusperintöyksikönprojektitutkija NinaHeikkonenjarakennusrestauroijaElinaRiksman.TyötäonohjannutAlvarAalto säätiön johtaja, arkkitehti Tommi Lindh. Käytetyt nykytilanteen valokuvat, joiden lähdettäeioleerikseenkuvanyhteydessämainittu,ovattekijöidenottamia. Tilaaja SelvityksentilaajaonJyväskylänTilapalvelu. Tiilimäessä Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu3/66
4 AAM46'006'15). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu4/66
5 PERUSTIEDOT* * * Kohde* Valtiontalo ent. Jyväskylän suojeluskuntatalo Suoja) Osoite* Suunnittelu:* Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu Rakentajat:* Pääurakka Maalaustyöt Valaisinhankinnat Kalustehankinnat* Rakennustöiden*valvoja* Rakennuttaja* Kilpisenkatu8,40100Jyväskylä ArkkitehtitoimistoAlvarAalto L.Eriksson E.Henriksson Suunnitteluvuodet* Rakennuslupa* 1928 NikolaiKaariostucco5japintakäsittelytyöt) HannesNärhikulissimaalari) LouisPoulsen&CoPH5valaisimet) KoristamoOyJuhlasalinparaati5ikkunan verhokannatinlaite) OyHuonekalu5jaRakennustyöelokuvateatterin aitiotuolit) A.AaltojaA.Nuotio Keski5SuomenSuojaOy Suurimmat* muutokset* ja* peruskorjaukset* Omistus* Kaavatilanne* Laajuustiedot:* Kerrosala Tilavuus* Suojelutilanne* 1934 Omistus siirtyi Keski5Suomen Suoja Oy:ltä valtiolle ja nimeksi tuli Valtiontalo. Rakennuksessa tehtiin vuosina lukuisia posti5 ja telelaitoksentoimintaanliittyviämuutostöitä Omistus siirtyi valtiolta Jyväskylän kaupungille. Postitoiminta loppui. Entisessä kauppahallissa toimi Jyväskylän taidemuseo, elokuvateatterissa harrastajateatteri, muut tilat toimistokäytössä Rakennus asetettiin käyttökieltoon huonon kunnonvuoksi. Jyväskylänkaupunkivuodesta1995) Asemakaavavahvistettu ) Kerrosalanoin3.040kem2 Kokonaisalanoin3.700m2 Tilavuusnoin14.600m3 RakennussuojelulakiN:01/561/99 Rakennustyöt* * * * * * Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu5/66
6 AAM17'10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu6/66
7 TIIVISTELMÄ* Valtiontalo, eli entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo Suoja, sijaitsee Jyväskylässä Kirkkopuiston laidassa, kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävällä paikalla. Rakennus valmistuivuonna1929jaedustaaarkkitehtialvaraallontuotannossavaihetta,jolloin klassiseen traditioon perustuva arkkitehtuurikäsitys alkoi muuttua funktionalistiseksi. RakennustavoidaanpitääAallontuotannontutkimisenjaymmärtämisenkannaltasiksi yhtenä hänen avaintöistään. Valtiontalo on lisäksi yksi harvoista 19205luvun pohjoismaisenklassisisminviimeisen,pelkistetynvaiheenrakennuksistamaassamme. Rakennuksen arkkitehtikilpailusta ja rakennuttamisesta vastasi tarkoitusta varten perustettu osakeyhtiö, Keski5Suomen Suoja Oy, joka toimi jatkossa myös kiinteistön taloyhtiönä.rakennussuunniteltiinalunperinmonitoimitaloksi,jossaolisuojeluskunta5 ja lottajärjestöjen lisäksi ulkopuolisille vuokrattavia liiketiloja. Katukerroksessa sijaitsi elokuvateatteri Kino sekä Jyväskylän ensimmäinen kauppahalli. Toisessa kerroksessa toimi Jyväskylän pitäjän Säästöpankki sekä ravintola ja juhlasali. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat Jyväskylän piirin suojeluskuntajärjestöjen ja lottien esikunta5 ja toimistotilat.ylimmässä,elineljännessäkerroksessaolivoimistelusalisaunoineensekä ampumaratajamajoitushuoneita. Keski5Suomen Suoja Oy:n taloudellisten vaikeuksien seurauksena rakennus siirtyi jo vuonna1934valtionomistukseenjasetoimiposti5jatelelaitoksenvirastorakennuksena vuoteen Valtion omistussuhteen vuoksi rakennusta ryhdyttiin kutsumaan myös nimellä Valtiontalo. Vuonna 1995 kiinteistö5 ja tonttivaihdon kautta omistajaksi tuli Jyväskylän kaupunki. Tiloissa on viimeksi toiminut mm. Jyväskylän taidemuseo ja harrasteteatteri sekä vuokralla olleita pienempiä, ulkopuolisia toimijoita. Rakennuksessa tehtyjen lukuisten muutosten vuoksi alkuperäinen huonejako ja sisustusonlähestäysinhävinnytjasisäpihanrakentaminensekäikkunoidenuusiminen ovat muuttaneet julkisivun ilmeen. Rakennuksen ympäristössä tapahtunut uudisrakentaminen on lisäksi aiheuttanut rakennukselle vuosien varrella vakavia rakenteellisiavaurioita.tästäjohtuenrakennusasetettiinvuonna2010käyttökieltoon ja se on siitä lähtien ollut tyhjillään. Rakennuksen huonon kunnon vuoksi Jyväskylän kaupunginrakennusvalvontaonedellyttänytjovuodesta1990lähtien,ettäsenkuntoa seurataan säännöllisesti vaaratilanteiden välttämiseksi. Keski5Suomen elinkeino5, liikenne5 ja ympäristökeskus on toimittanut Jyväskylän kaupungille Valtiontaloa koskevan selvityspyynnön ja kehotuksen Selvityspyynnössä todetaan, että rakennusontuhoutumisvaarassajaettärakennusonkunnostettavamahdollisimman pian. Rakennus on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä valtion omistamien rakennustensuojelustaannetunasetuksen480/85)nojalla.vuonna1995tapahtuneen valtioltapoisluovuttamisenjohdostaympäristöministeriöonvahvistanutvaltiontalolle rakennussuojelulain mukaisen suojelupäätöksen 1/561/99) Rakennus on lisäksiosajyväskylänkirkkopuistonjahallintokorttelinvaltakunnallisestimerkittäväksi kulttuuriympäristöksiluokiteltuaaluettarky). Voimassa olevan rakennussuojelulain mukainen suojelupäätös edellyttää että Rakennus on korjattava ja hoidettava siten, että sen arkkitehtoninen arvo palautuu eikä kunnostuksen jälkeen vaarannu. ja Rakennusta on käytettävä siten, että sen rakennustaiteellinen arvo säilyy. Lisäksi suojelupäätöksen mukaisesti rakennuksen katujulkisivu on ennallistettava ja sisätiloista juhlasali, entinen ravintolasali sekä juhlasaliinjohtavaportaikkoonennallistettavamahdollisimmanpitkällealkuperäiseen asuunsa. Alkuperäinen kiinteä sisustus sekä porrastornin alkuperäiset osat on säilytettäväjakunnostettavakonservoiden. Kiinteistön korjaus5 ja entisöintityöt ovat ajankohtaisia nyt kun rakennus on jälleen vaihtamassa omistajaa. Valtiontalon tulevan, mittavan kunnostustyön ja uuden käyttötarkoituksen myötä on mahdollista aikaansaada Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaanedustava,arvokasjamielenkiintoinenrakennuskohde,jokavahvistaa myösjyväskylänasemaaarkkitehtuurinkaupunkina. Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu7/66
8 AAM17'4). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu8/66
9 Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu9/66 SISÄLLYS* * Selvityksestä*...*3 Tekijät...3 Tilaaja...3 Perustiedot*...*5 Tiivistelmä*...*7 Sisällys*...*9 Suojeluskuntatoiminta*...*11 Suunnittelu*ja*rakentaminen*...*13 AlvarAalto...13 Klassismi funktionalismi...14 Arkkitehtikilpailu1926)...15 Suunnittelu1926'1929)...23 Julkisivut...27 Tilaohjelma...27 Tärkeimmätsisätilat...28 Rakennustyöt1928'1930)...33 Säilyneisyys...34 Muutoshistoria*ja*vaiheet*...*36 Lähiympäristö...37 Tontti...38 Kaavoitus...39 Muutoshistoria luku ajantasapiirustukset luku luku luku luku luku luku kiinteistönmyyntiprosessi...57 * * * * * Suojeluhistoria*...*58 Esityksetjalausunnot...58 ValtakunnallisestimerkittävärakennettukulttuuriympäristöRKY,Jyväskylän Kirkkopuistojahallintokeskus...62 Suojelupäätöksen*yksilöinnit*...*63 Yhteenveto*...*65 Lähteet*...*66
10 * AAM28'1). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu10/66
11 SUOJELUSKUNTATOIMINTA* AAM17'18). Suomen' itsenäistymisen' ja' kansalaissodan' vaiheisiin' välittömästi' liittyneen' suojeluskuntajärjestön, asema, vahvistettiin, asetuksella, vuonna Sen mukaan suojeluskuntien% tarkoituksena% oli% edistää% kansalaisten% puolustuskykyä% sekä% turvata% laillistayhteiskuntajärjestystä,noina,kuohuvina,aikoina.,järjestö,oli,lainsäädännöllisesti, osa$ Suomen$ puolustusvoimia,$ mutta$ rauhanaikaisessa$ toiminnassaan$ itsenäinen,$ vapaaehtoiseentoimintaanperustuvaorganisaatio. Yksityiset suojeluskunnat muodostivat suojeluskuntapiirejä,& joiden& johdossa& oli& piiripäällikköjaneljästävarsinaisestajäsenestäkoostunutpiiriesikunta.eritoimialoista ja osastoista sotilasohjaajineen ym. viranhaltijoineen muodostui piirikanslia. Kaikkien maan suojeluskuntien muodostaman Suomen suojeluskuntajärjestön* johdossa* oli* suojeluskuntien*päällikkö,*jonka*alaisena*toimi*suojeluskuntien*yliesikunta*helsingissä. Suojeluskuntajärjestö oli perustettu% sotaväen% reserviksi.% Suojeluskuntien% toiminnallisena' tavoitteena' oli' jäsentensä' sotilaallisten' valmiuksien' parantaminen.' Se' tapahtui' sotilaskoulutuksella' sekä' koulutukseen' liittyvien' liikunnallisten harrastusten tukemisella. Suojeluskunnissa tehtiin% myös% mittavaa% aatteellispoliittista valistustyötä, joka% tähtäsi% yleisen% kansalaiskunnon% kaikinpuoliseen% kehittämiseen& ja& ns.& suojeluskuntahengen-ylläpitämiseen. Suojeluskuntajärjestön/ symboleiksi/ rakennettiin/ suojeluskuntataloja,/ jotka$ kullakin$ paikkakunnalla keskeisesti edustivat järjestöä ulospäin. Niissä$ järjestön$ edustama$ maailmankuva) kohtasi) ympäröivän) yhteisön) mm.) juhlien ja muiden maanpuolustushenkisten tilaisuuksien kautta. Suojeluskuntatalot muovasivat mielikuvaajärjestöstä,)sen)tehtävästä)ja)toiminnasta. Suojeluskuntataloja, rakennettiin, 19205luvun% alusta% lähtien" ympäri" Suomea," lähes" jokaiseen$ kuntaan.$ Rakennuksen$ koko$ sekä$ arkkitehtoninen$ muoto$ määräytyivät$ kulloinkin paikallisten olosuhteiden pohjalta. Vuosikymmenen lopulla ne olivat usein kaupunkirakennuksia,monitoimitaloja,joissasuojeluskunnallevarattujen&tilojen&lisäksi& olihuomattava%määrä%ulkopuolisille%vuokrattavia%asuin5jaliiketiloja.suojeluskuntatalot voidaan jakaa kolmeen' päätyyppiin:& juhlataloihin,& toimitaloihin& ja& taloihin,& joissa& oli& määrällisesti) eniten) asuintarkoituksiin varattuja tiloja. Juhlatalon) ytimen) muodostivat) juhlasalinäyttämöineensekäkeittiöjaravintolatilat.varakkaimmat$järjestöt$sijoittivat tiloihinsa%myös%ampumaradan. Rakennusprojekteihin/ saatettiin/ kanavoida/ jossain/ määrin taloudellista tukea SuojeluskuntienYliesikunnaltavaltionavustustenmuodossa,muttasuurimmaksiosaksi talohankkeiden rahoitus lepäsi yksittäisten suojeluskuntien harteilla. Taloudellisten rasitteiden& jakamiseksi& suojeluskunnat& ryhtyivät& usein& yhteisiin& rakennusprojekteihin& niitä%lähellä%olevien%ryhmittymien,%kuten%lotta#svärd#5yhdistystenkanssa. Koska vastuu taloprojekteista oli paikallisilla suojeluskunnilla, oli niillä$ vapaat$ kädet$ myös esteettisissä& kysymyksissä. Järjestöllä* ei* ollut* omaa* suunnitteluorganisaatiota,* vaan$ se$ piirrätti$ rakennuksensa$ yksityisillä$ arkkitehdeilla ja paikallisilla rakennusmestareilla.rakennuttajajatämän#valitsema#suunnittelijasaivattulkitavarsin' itsenäisesti' suojeluskuntajärjestön' maailmankuvaa. Rakennustaiteellisten muotojen merkitysarvoja he hyödynsivät* kykyjensä* mukaan. Käytäntö' poikkesi' Suomen' puolustuslaitoksen rakennustoiminnasta, jossa suunnittelu oli$ pääosin& anonyymiä,& instituution&palveluksessa&olevien&virka5arkkitehtien)työtä. Suomenpuolustuslaitoksenarkkitehtuurissarakennuksetolivatosapuolustuslaitosten* julkisuuskuvan* rakentamista,* sen* pr5työtä,& jonka& päämääränä& oli& vahvistaa& kansallista% yhtenäisyyttä,* siviilien* ja varusmiesten puolustustahtoa. Suojeluskuntajärjestön) arvomaailma ja ideologia olivat samansuuntaiset puolustuslaitoksen kanssa.$ Yleisporvarillinen, maanpuolustushenki, oli, suojeluskuntajärjestön, yhteiskunnallisen, toiminnanjavaikuttamisenarvo.suojeluskuntatalotolivatsymbolisestivalkoisiataloja olivat'ne'sitten'väritykseltään)millaisia)tahansa. Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu11/66
12 Jyväskylän) suojeluskuntapiirille) oli) ostettu) oma) talo) vuonna 1920 kaupungin keskustasta, silloiselta Harjukadulta. Jo" parin" vuoden" kuluttua" puutalokiinteistö" kävi" kuitenkin ahtaaksi ja toiminnan edelleen laajetessa tarve varsinkin sopivien kokous5, kurssi5 ja harjoitustilojen saamiseen oli polttava. Tilakysymysten ratkaisuksi ehdotti Keski5Suomen' piiriesikunta,' jyväskyläläisen) maanviljelysneuvos) Aatos) Schildtin) aloitteesta,) koko) piirin) yhteisen) suojeluskuntatoimintaan) tarkoitetun) keskustalon) rakentamista.taloonolitarkoitussijoittuapiiriesikunnanlisäksijyväskylänkaupungin ja#jyväskylän#pitäjän#suojeluskunnat&sekä&paikalliset$lotta$svärd$5yhdistykset. Sigfrid Backman. Yhtiön' säännöt' poikkesivat' tavallisen' osakeyhtiön' säännöistä' pykälällä,' joka' suojelee' osakkeiden% joutumisen% vast edeskin% sellaisten% henkilöiden% käsiin," jotka" eivät" ole" suojeluskuntaystäviä tai joiden harrastukset kyseessä olevan talonsuhteen#olisivat#päinvastaiset#suojeluskuntaetujenjaharrastustenkanssa. Tällä$ toimenpiteellä* oli* tarkoitus) varmistaa) kiinteistön) jääminen) rakennuttajiensa) omaisuudeksisiinäkin%tapauksessa,%että%suojeluskunnatjoskushajautettaisiin. Tammikuun 7. päivänä 1925 kutsui suojeluskuntapiirin päällikkö Edvin Hämäläinen koolle%neuvottelukokouksen,%jossa%rakennushanke%sai%yksimielisen%kannatuksen.%asiaa% edistämään) asetettiin) valiokunta,& johon& valittiin& piiripäällikkö$ Hämäläinen,$ maanviljelysneuvos)a.)schildt,)majuri)bruno)krook,)maanviljelijä)frans)ahola,)tarkastaja) A.# Vekara# sekä# toimitusjohtaja# A.# Lahtinen.# Valiokunta# kutsui# koolle# # yleisen# kokouksen, jossa todettiin talohankkeen tarpeellisuus ja määriteltiin lopullisesti tarvittavat% tilat:% juhlasali% näyttämöineen,% ravintola% keittiöineen% ja% emäntien% huoneineen, piiriesikunnan, kaupungin sekä Jyväskylän pitäjän suojeluskuntien esikunta5 ja kansliahuoneet," asepaja" varastohuoneineen," Jyväskylän" Lotta" Svärd" 5 yhdistysten) huoneet,) neljä) tilavaa) majoitushuonetta,) pienoiskiväärirata) sekä) joitakin pienempiä' majoitustiloja.& Rakennukseen& oli& tarkoitus& sijoittaa& myös& useita& liikehuoneistoja, joiden vuokra5 tuloilla' katettaisiin' talon' vuotuisia' ylläpitokuluja ja lainojen korkomenoja. Suojeluskunnan% kansliapäällikkö% Otto% Keskisen% artikkeli% paikallisessasanomalehdessäkuvailiodotuksiaseuraavasti: Valmiina'oleva'talo'käsittää'mitä'monipuolisimman'laitoksen,kunjoukkojärkeviäpäitä punoo% hanketta,% täytyy% siitä% tulla% hyvä.% Ja% pohjasta% saakka." Tarkoitan" näet" talon" kannattavaisuutta. Kun maakerrokseen on sijoitettu monet varastosuojat,* keskuslämmityslaitteet& ym.& rakentaa& yhtiö& ensimmäiseen maanpäälliseen* kerrokseen* sellaisen' sammon' joka' jauhaa' talolle' purnun' syötäviä,' toisen' myötäviä' jne.' eli' kauppahuoneet, avaran kauppahallin sekä vähän ylemmäksi ajanmukaisen eläväin' kuvainteatterin.nämäliikehuoneettuovattalollevuokratuloinalujastirahaa,jotasekyllä% tarvitsee.sangennerokaskeksintö,)eikö)vain? Taloudellisesti erittäin huomattavan rakennushankkeen omistussuhteet katsottiin edullisimmaksi* järjestää* osakeyhtiömuotoon.* Tarkoitusta* varten* perustettiin* Keski5 Suomen&Suoja&Oy.&Sen&osakepääoma&oli&1&milj.&mk&jaettuna&kahteentuhanteen&500&mk:n& arvoiseen) osakkeeseen.) Samassa) kokouksessa) hyväksyttiin) myös) yhtiöjärjestys,) jonka) valtioneuvostovahvisti Yhtiön' perustamiskokous' pidettiin' ,' osakepääoman' keräyksen' ja' merkinnän' jälkeen. Tällöin tehtiin lopullinen päätös taloyhtiön perustamisesta. Yhtymän varoilla päätettiin' rakentaa' ajanmukainen,' uusia' vaatimuksia' vastaava keskustalo. Keski5 Suomen Suoja Oy:lle valittiin johtokunta, jonka# jäseniksi# edellä% mainitun% valiokunnan% lisäksi%tulivat%varatuomari%c.g.%tennberg%sekä%tarkastaja%vekaran%tilalle%toimitusjohtaja AAM17'17). * Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu12/66
13 SUUNNITTELU*JA*RAKENTAMINEN* Alvar*Aalto* Arkkitehti Alvar Aalto työskenteli Jyväskylässä vuosina kaupunkiin perustamassaan toimistossa. Aalto suunnitteli Jyväskylän vuosinaan monia kaupunkikuvassa edelleen näkyviä rakennuksia. Jyväskyläläiset voivat nähdä katukuvassa Aallon 19205luvun tuotannosta rautatieläisten asuintaloksi suunnitellun Aira5talon , Tapionkatu2)sekäTyöväentalon Väinönkatu 7, ). Näiden lisäksi Aalto suunnitteli Jyväskylän vuosinaan monia yksityishuviloita, vuokrataloja, kirkkoja ja niiden korjaussuunnitelmia, vanhainkodin, sairaaloita, asemakaavoja, bensiinikioskeja, kahvilasisustuksia ynnä muuta kasvavan kaupungin ja kehittyvän maakunnantarpeisiin.osa19205luvullatehdyistäsuunnitelmistajäitoteutumatta,osa tuotoksistaontuhoutunutpurettujenrakennustenmukana. SuojeluskuntataloksijaSuojaksi,kutsuttu,myöhemminValtiontaloksinimettyrakennus rakentui Jyväskylän keskuskirkon puiston laidalle Valtiontalolla on merkityksellinen paikka Aallon tuotannossa, sillä se sijoittuu hänen elämäntyönsä kannalta tärkeään arkkitehtuurikäsityksen murrokseen. Valtiontalo asettuu Aallon tuotannossavaiheeseen,jossaaaltoolisiirtymässäklassismistakohtimodernismiaja funktionalismia.tämäsiirtymäkausinäyttäytyykinvaltiontalonerisuunnitteluvaiheissa. Suojeluskuntataloonsuunnitellunjuhlasalinovidetaljijakirjaisinmalli.AAM46'197). * Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu13/66
14 Klassismi* *funktionalismi* Aallon19205luvuntuotantoaleimaavatvahvatklassisistisetjaantiikistapoimitutaiheet. Aallon arkkitehtuurikäsitykseen vaikuttivat Eliel Saariselta saatu arkkitehtuurisfilosofinen ohjaus ja italialaispainottunut opetus Teknillisessä korkeakoulussa sekä useat matkat Välimerelle. Matkoillaan Aalto valokuvasi, piirsi ja kaikintavoinomaksuivaikutteitaantiikin,klassisminjavarhaisrenessanssinestetiikasta. Klassismin, uusbarokin ja renessanssin muotoaiheita Aalto käytti töissään jo ennen vuoden1924italianmatkaansa.tästäesimerkkinäonjyväskyläntyöväentalo. Aalto omaksui vaikutteita ruotsalaisen kollegansa Gunnar Asplundin uusklassisista töistä. Asplundin Skandia5elokuvateatterin sisustus oli tehnyt Aaltoon suuren vaikutuksen. Asplundin klassinen manierismi näkyikin Aallon suunnitelmissa ja esimerkiksi Turun Maalaistentalon varhaisissa luonnoksissa tyylisuunta on vahvasti läsnä. Samat klassismin piirteet näkyvät selvästi Valtiontalon piirustuksissa. Kummassakin tapauksessa Aalto karsi viimeistään rakennusvaiheessa suunnitelmista klassismin ominaispiirteitä, kierrepylväitä, munasauva5aiheita, patsaita ja roomalaisfriisejä. Valtiontalosta tuli entistä riisutumpi ensimmäisiin suunnitelmiin verrattuna,mitäpidemmällerakennustyötetenivät.aaltoolisiirtymässäriisutumpaan, yksinkertaisempaanmuotokieleen,jotahänitseihailiesimerkiksiasplundintukholman kaupunginkirjastossa. Aallon mukaan Asplundin kirjasto rv ) oli piirteiltään yksinkertaisempi kuin mikään muu tähänastisen pohjoismaisen rakennustaiteen tuote.toinenaallontuotantoonvaikuttaneistaaikalaisistaoliruotsalainenarkkitehti, pohjoismaisenfunktionalisminpioneerisvenmarkelius,jonkakanssaaaltoystävystyi 19205luvulla perheen muutettua Turkuun. Aalto oli hyvin vaikuttunut Markeliuksen töistä ja tämä johdattelikin Aallon arkkitehtuurikäsitystä kohti modernismia. Suomalaisista kollegoista Erik Bryggman vaikutti ilmeisen voimakkaasti Aallon arkkitehtuurikäsitykseen.bryggmanjaaaltoystävystyivätjoaallonjyväskylänvuosina, muttakollegiaalinenystävyyslujittuiaaltojenmuutettuabryggmanienkotikaupunkiin Turkuun.TurkuolituolloinhengeltäänSuomenehdottomastiradikaaleinjamodernein kaupunki.turunvilkkaallataide5elämälläjaraikkaallahenkiselläilmapiirillälieneeollut suurivaikutusaaltoonjahänentöihinsä.* Suojeluskuntatalonjuhlasaliinsuunnitellunparaati'ikkunanpylväikköäeikoskaantoteutettu. AAM46'164). * Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu14/66
15 Arkkitehtikilpailu*1926)* Arkkitehtikilpailut olivat sotien välisenä aikana Suomessa hyvin suosittuja ja niitä järjestettiinuseita.alvaraaltoottikinosaakilpailuihinahkerasti,menestyksenjäädessä aluksi vähäiseksi. Vuoden 1926 arkkitehtuurikilpailu Jyväskylän Suojeluskuntataloa vartenolikinaallonensimmäinenvarsinainenvoitto.aallonehdotuksentoteutukseen päädyttiin kuitenkin mutkan kautta. Tuolloin 265vuotias Aalto sijoittui kilpailussa toiseksiehdotuksellaanintramuros. Kilpailuun osallistuttiin kaikkiaan 19 ehdotuksella. Ensimmäisen palkinnon sai arkkitehtiylioppilasg.e.henrikssontyölläänmonagiovanna,toisenpalkinnonsaiaalto jakolmaspalkintoannettiinaallonlapsuudenystävälle,arkkitehtipaulie.blomstedtille ehdotuksestaan Major Domus. Lisäksi lautakunta lunasti kilpailutyön Mars, joka osoittautuimyösblomstedtintyöksi. Kilpailun palkintolautakunta luonnehti Aallon toiseksi sijoittunutta ehdotusta Intra Murosseuraavasti: Otteeltaanselväjayksityiskohdiltaanhyvinkaunisehdotus.Sisääntulopääportaaseen kauniistiratkaistu,muttajakaajuhlakerroksenhuoneetpahastikahtia.lämpiöpimeä: kaupunginlottienhuonelämpiöntakan,kaupungins.k.suojeluskunta)huoneistaon toiseenpääsyainoastaantoisenläpi.talonmiehenasuntovastoinrakennusjärjestystä puoleksi maan sisällä. Emännöitsijän ja palvelijanhuoneella muoto ja valaistus huono. Keittiön sijoitus pohjakerrokseen tekee vuokrattavan tilan varsin pieneksi; keittiön ja ravintolan välillä huono yhteys ilman tarjoiluhuonetta, kansliakerros hyvä, voimistelusalinmuotosopimaton.varastohuoneittenryhmitystakapihanympärikaunis mutta kalliinpuoleinen. Varastohuone 10:n sijoitus erillään muista sopimaton. Eteishallit, kino, juhlasali ja sen sivuhuoneet hyvin kauniisti ja omaperäisesti sommitellut hauskoine yksityiskohtineen. Katufasaadi yksinkertaisen kaunis ja hienostunut,pihavarsinhyvinratkaistukaksineeriluonteisineosineen. Palkintolautakunnan mielestä Aallon työ osoitti sekä rakennuksen sisä5 että ulkopuolisessajärjestelyssävarmaajapersoonallistaaistia. PalkintolautakuntavertailineljääkärkiehdotustajapäätyitilaamaantyönBlomstedtin ehdotukseen Mars perustuen. Toteutuskustannuksia laskettaessa kävi kuitenkin ilmi, ettäblomstedtinehdotusolisihuomattavankallistoteuttaa.rakennusvaliokuntateetti Blomstedtilla uudet piirustukset, mutta Blomstedt piirsi ohjeiden vastaisesti entisestään kasvavan tilaohjelman. Rakennusvaliokunta oli luopumassa rakennushankkeestakokonaansenliiallistenkustannustenvuoksi,kunpäätettiinvielä kääntyä toiseksi sijoittuneen arkkitehti Aallon puoleen ja tilata häneltä uudet piirustukset Intra Muros 5ehdotukseen perustuen. Kun rakennusvaliokunta vakuuttui siitä,ettäaaltoolipysynytannetuissakuutiotilavuudenrajoissa,päätettiinjyväskylän suojeluskuntatalonrakennustyötaloittaaaallonehdotuksenpohjalta.* Pääpiirustussarja,huhtikuu1927.Tonttikartta.RH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu15/66
16 Pääpiirustussarja,huhtikuu1927.Asemapiirros.RH56M2/10). Pääpiirustussarja,huhtikuu1927.Kellari.RH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu16/66
17 Pääpiirustussarja,huhtikuu Kerros.RH56M2/10). Pääpiirustussarja,huhtikuu kerros.RH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu17/66
18 Pääpiirustussarja,huhtikuu kerros.RH56M2/10). Pääpiirustussarja,huhtikuu kerros.RH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu18/66
19 Pääpiirustussarja,huhtikuu kerros/ullakko.RH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu19/66
20 Pääpiirustussarja,huhtikuu1927.Julkisivupihalle.RH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu20/66
21 Pääpiirustussarja,huhtikuu1927.LeikkausRH56M2/10). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu21/66
22 Pääpiirustussarja,huhtikuu1927.JulkisivuKilpisenkatu.RH56M2/10). * Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu22/66
23 Suunnittelu*1926V1929)* AaltoolisuunnitellutSuojeluskunnallesuojeluskuntahuoneistonkorjauksenjakahvilan sisustuksen jo vuonna 1924, suojeluskunnan tiloihin Kauppakatu 15 sijainneeseen puurakennukseen. Aallolla oli jo opiskeluaikanaan Teknillisessä korkeakoulussa siteitä jääkäriliikkeeseen joten oli luontevaa, että hän liittyi paikalliseen suojeluskuntatoimintaan Jyväskylään muuttaessaan. Aalto suunnitteli SuojeluskuntajärjestöllemyösEtelä5Pohjanmaansuojeluskuntatalon )jamuita pienempiä töitä. Aallon isän maanmittausinsinööri J. H. Aallon tuttavia oli laajasti mukanasuojeluskuntatoiminnassa,jokaedesauttoiaallontyöllistymistäjyväskylässä. Aallontöihinvaikuttiitalialainenkansanarkkitehtuuri,architecturaminorejasenvakaa ihailu. Ruotsalaisen kollegan Gunnar Asplundin tjugotalklassicismen näkyi italiavaikutteiden lisäksi Aallon töissä, toisinaan hienovaraisina viitteinä ja joskus jopa suorinalainauksina.suojeluskuntatalon,jokakulkijonimelläsuoja,suunnitelmissaon nähtävissäerityisestiasplundinskandia5elokuvateatterinvaikutusaaltoon.*jyväskylän suojeluskuntataloa ei voi myöskään tarkastella ilman sen turkulaisen sisarrakennuksen Lounais5Suomen maalaistentalon Aalto ) huomiointia. Kumpikin rakennus kuuluu harvoihin 19205luvun klassisismin viimeisen, pelkistetyn vaiheen esimerkkeihin Suomessa. Suunnittelutehtävien* samanaikaisuus,* samankaltaisuus ja uuden arkkitehtuurin ensimmäisten innovaatioiden soveltaminen kumpaankinrakennukseentekeeniidenvertailunperustelluksi.* Suojeluskuntatalo edustaa Aallon tuotannossa vaihetta jossa hän oli siis siirtymässä klassisesta muotokielestä modernistiseen tyyliin. Suojeluskuntatalon pohjakaava rikkookin totuttua klassismin tiukkaa symmetriaa. Aalto on luonut Suojelukuntatalon monilleeritoiminnoilleperustuvan,vapaanjajoustavanpohjakaavan.** Aallon kilpailuehdotus Intra Muros toteutui pääpiirteittäin kilpailupiirustusten mukaisesti. Pääjulkisivusta ja sisä5 ja ulkotilojen detaljiikasta arkkitehti teki kuitenkin monia versioita. Aalto on suunnitteluvaiheessa tehnyt erityisesti katufasadista useita versioitajapohtinuttilajaotteluajulkisivuntakana.rakennuksestaonolemassamyös päiväämättömiäpiirustuksia,joistakäyilmi,etteitilojaalunperinkääntoteutettutäysin Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti, vaan että jo rakennusaikana taloon tehtiin pieniä muutoksia. Pääportaalin sijoittelu on vaihdellut eri suunnitteluvaiheissa ja sen detaljit,koristelujaarkkitehtoninenkokonaistyylikehittyvätvähitellenkohtilopullista toteutettavaaratkaisua.pohjoismaisenklassisminperusihanteisiinkuuluisuorarajainen rakennuskuutio ja koristeettomien kerroslistojen käyttö, pääsisäänkäynnin korostaminenjaniukkaornamentiikka.19205luvunloppuakohdennäistäkonventioista yritettiinkuitenkinirtautuasijoittamallapääsisäänkäyntijulkisivuunepäsymmetrisestija riisumalla entisestään niukkoja ornamentteja sekä irtautumalla kokonaan historiaviitteistä koristelussa. Suojeluskuntatalon suunnitelmien joukossa on julkisivusta versio, jossa on koristeellinen antiikin ihmisfiguureja esittävä friisi räystäsrajassa. Koristeet on kuitenkin myöhemmissä versioissa riisuttu ja pääjulkisivu saanutniukan,hillityn,rauhallisestisommitellunulkoasunsa.koristeetovatvaihtuneet lipputankoriviin. Aalto sommitteli monet suojeluskuntataloon tarvittavat toiminnot yksinkertaisenkatujulkisivuntaakse.kadultaoliomatsisäänkäyntinsäelokuvateatterin aulaan, pääportaalin kautta juhlasaliin ja ravintolaan, alakerran kauppahalliin sekä kolmanteenjaneljänteenkerrokseenvieväänporraskäytävään. Alvar Aalto5museon intendentti Katariina Pakoma kirjoittaa Valtiontaloa koskevassa tutkielmassaan kuinka Aalto omaksui ruotsalaisilta kollegoiltaan yhden tärkeimmistä opeistaan:arkkitehtuurinkokemisenelämänkiertoamuistuttavanaprosessina.tämän ajatuksen mukaan rakennus suunnitellaan tapahtumasarjana joka alkaa sisäänkäynnistä, jatkuu eteishallin ja portaikon kautta ja savuttaa huippunsa rakennuksen päätilassa. Tätä periaatetta Aalto käytti suunnittelutyössään myös Suojeluskuntatalossa.AaltosaivastaaviavaikutteitamyösaikalaisensaLeCorbusierin ideastatilankokemusperäisestähahmottamisesta.aaltokirjoittiaitta5lehteenvuonna 1926 sisäänkäynnin, korridoorin, merkityksestä ja sen mahdollisuuksista luoda arvaamattomat kauneusmahdollisuudet, sallien pienessäkin rakennuksessa rohkeanjamonumentaalisensijoituksen.myösulko5jasisätilojenrajanhäivyttäminen ja yhdistäminen halli5 ja eteisratkaisuissa kiinnosti Aaltoa. Suojeluskuntatalossa pääportaalintoisenkerroksenseinämiinontehtyikkuna5aukotjolloinnevaikuttavatkin ulkoseiniltä. Hän kirjoitti Aitta5lehden artikkelissaan kuinka hallista tulisi tehdä ulkoilma ja puutarhasta interiööri. Tämä sisä5 ja ulkotilojen sekoittuminen, niiden välille piirtyvän rajan häivyttäminen muodostui vähitellen tunnistettavaksi piirteeksi Aallontuotannossa.*** Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu23/66
24 Työpiirustussarja1928,kellarikerros.AAM46'179B). Työpiirustussarja1928,1.kerros.AAM46'179B). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu24/66
25 Työpiirustussarja1928,2.kerros.AAM46'179B). Työpiirustussarja1928,3.kerros.AAM46'179B). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu25/66
26 Työpiirustussarja1928,4.kerros.AAM46'179B). Työpiirustussarja1928,5.kerros/ullakko.AAM46'179B). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu26/66
27 Julkisivut* Aalto oli suunnitellut kolmifasadisen, L5muotoisen rakennusmassan osaksi kiinteää korttelifasadia. Hän ilmeisesti oletti suojeluskuntataloaan ympäröivien tonttien rakentuvan tulevaisuudessa saman korkuisiksi. Muihin tontteihin rajautuvat julkisivut jätettiinkin tarkoituksella umpinaisiksi ja aukottomiksi. Suojeluskuntatalon katufasadi on hyvin yksikertainen, aukotukseltaan symmetrinen. Pääsisäänkäynti on epäsymmetrisesti kuitenkin sijoitettu oikeaan kulmaan. Ylimpänä tasaiseksi rapatussa julkisivussaonyksinkertainenkanneluurifriisijonkaalareunaareunustaaaaltonauha. Pihafasadi on katujulkisivua persoonallisemmin suunniteltu. Pyöreä porrastorni, ravintolan terassi portaikkoineen sekä juhlasalin paraati5ikkuna luovat sisäpihalle yllättävän juhlavan tunnelman. Sisäpiha rajautui muuten huoltorakennuksiin, jotka kuitenkinpurettiinmyöhemmin. Pyöreässäporrastornissaonnähtävissäkeskiaikaisenlinnoituksensignaalitorninidea. Terassin muuria sivuava portaikko toistuu aiheena Aallon myöhemmissä töissä. Muistuma tällaisesta portaikosta voidaan nähdä Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa 1956). Paraati5ikkuna oli alun perin pylväs5aihein kehystetty. Pylväsportiikki oli valkoiseksi rapattu ja se nousikin esiin hallitsevana yksityiskohtana sisäpihan julkisivuista. Käynti sisäpihalle kävi Kilpisenkadulta porttikongista tai läpi ravintolan,terassinkautta. Sisäpihanjulkisivu.AAM46'186A). Suunnittelutyön edetessä Aalto karsi piirustuksessa näkyviä julkisivun koristeaiheita. AAM46'178B). Tilaohjelma* Tässä luvussa on eritelty tilaohjelman eri osat. Tilahierarkialtaan arvokkaimmat tilat ovat toisessa kerroksessa jossa juhlasali ja ravintola sijaitsevat. Tiloista vaatimattomimmatsijaitsevatkolmannessajaneljännessäkerroksessa,jotkaolivatkin yleisöltäsuljetut.liikkeenharjoittajillevuokrattavaksitarkoitetut,julkisettilatsijaitsivat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Niiden välillä liikuttiin pääporrasta käyttäen, lukuun ottamatta ravintolahenkilökuntaa joka käytti keittiön porrasta ja tarjoiluun ruokahissiä. Toimistokerroksiin, kolmanteen ja neljänteen, kuljettiin länsipäädyn omasta sisäänkäynnistä. Samoin kauppahallilla ja kinolla oli julkisivussa omat sisäänkäyntinsä. Elokuvista poistuttiin ulos sisäpihalle ja sieltä porttikongin kautta Kilpisenkadulle. Keskeisimpiin ja väreiltään rikkaimpiin tiloihin rakennuksessa lukeutuvat juhlahuoneisto, ylempi kävelyaula, juhlasali, ravintola sekä kino auloineen. Sisustusratkaisuissaolikäytettyvoimakkaidenvärienlisäksiniklattuametallia,Bauhaus5 vaikutteisia kirjaisintyylejä ja maitolasia. Valaisimet näissä tiloissa olivat hyvin modernistiset. Aalto lienee saanut vaikutteita myöhempään valaisinmuotoiluunsa tanskalaisen Poul Henningsenin standardivalaisimista, jotka hän valitsi rakennuksen juhlahuoneistoon. Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu27/66
28 ulkopuolellajulkisivussaolikapeaparvekejossavieraatsaattoivatvilvoitellajuhlinnan lomassa.parvekeolijulkisivussavalkoisinpylväinkehystetty.samassahengessäaalto piirsi Jyväskylän Työväentalon palladiolaisen paraati5ikkunan GS. Sisäpiha oli suojeluskuntajoukkojen kokoontumis5 ja harjoituspaikka. Juhlasalin takaosassa olivat näyttämö orkesterimonttuineen. Aalto nimitti salia Siniseksi saliksi, sala azzurroksi, ja sen pitkän seinät ja näyttämöseinä olivatkin tumman siniset. Salin lattia oli priimaluokan tammiparkettia ja kattoon oli maalattu kattopalkkeja imitoiva musta5 valkoinen poikkiraidoitus. Paraati5ikkunan edustalle saliin suunnitellun neljän pylvään rivistönaaltopoistisuunnitelmistaanloppumetreillä.ikkunastasaliinlaskeutunutvalo loi saliin dramaattisen tunnelman. Aalto sai ideoita valovaikutelmaan mm Erik Bryggmannilta, jonka sakraalitilaan suunnittelemassa valaistusratkaisussa niin ikään suuresta ikkunasta lankeava valo valaisi tumman salin. Juhlasalissa istuimina toimivat ensimmäistä kertaa Aallon kalusteiden standardoimis5ajatuksista virinnyt pinottava puinenrivituoli. Näkymäkävelyhallistaravintolasaliinpäin.Kuvaonotettupianrakennuksenvalmistumisenjälkeen 1929.AAM17'20). Tärkeimmät*sisätilat* Juhlahuoneisto, Pääporras johdattaa tulijan katutasosta toisen kerroksen kävelyhalliin, ravintolaan ja juhlasaliin.pääportaikkoonrakennustyöselostuksenmukaanollutpinnoiltaanvaaleaksi rapattua stuccoa, marmorijauheesta sekoitetulla laastilla hienoksi hierrettyä pintaa. Portaikosta ovat auenneet oviaukot välikerrokseen, jossa sijaitsivat eteispalvelu ja pyöreälipunmyyntipiste. Kävelyhallioliväritykseltääntumma.Kattoonolluttummanruskeakutenlattiassahyvin säilynyt Villeroy & Boch5tehtaan valmistama Mettlacher5laatoitus. Seinät ovat portaikkoa lukuun ottamatta olleet mustat. Portaikon katto5osuus on ollut harmaan sininen. Valkoisen kiiltelevän stukkatuurin ja sinisen katon yhdistelmä lienee ollut portaitaylösnoustessavaikuttavanäky.juhlasalissatummansinisenvärityksenlisäksi huomion keskipisteenä on ollut suuri paraati5ikkuna, joka antoi sisäpihalle. Ikkunan Juhlasalipianrakennuksenvalmistumisenjälkeen.AAM17'22). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu28/66
29 Ravintola,Suoja, Ravintolasalirakennuksentoisessakerroksessaolidramaattisestiväritetty.Senseinät olivattummanpunaisetjasaliahalkoivalkoistenstucco5pintaistenpylväidenrivi.niiden taustalle jäänyt takaseinä oli mustaksi öljymaalattu. Ravintolan ja kävelyhallin yhteydessä oli tupakkahuone. Ravintolaa palveli ensimmäisen kerroksen keittiö. Sen edistyksellisestä varustelusta kertoo esimerkiksi hissi, joka kuljetti keittiön valmisteet toiseen kerrokseen, ravintolasalin tarjoiluvälikköön. Salin kalustukseksi tilattiin Itävallastamustattaivutetustapuustatehdytsirottuolit.PöydätAaltosuunnitteliitse. Ravintolaanliittyisisäpihanpuolelleaukeavaterassi. Elokuvateatteri,Kino, Elokuvateatteri,biografi,sijaitsiensimmäisessäkerroksessa.Teatterinaulassasijaitsivat elokuvateatterin kassa, josta Aalto laati detaljipiirustuksen. Myös aulan kalustus oli erikseentilaavartensuunniteltu.teatterisalissaolierillinenmuurattuprojektoritorni, jostaelokuvatheijastettiinvalkoisellekankaalle.elokuvateatterinetuosa,valkokankaan pääty, oli seiniltään ja katostaan verhoiltu v5profiilin tinalistoilla. Tämän konstruktion tuliestääheijastusvaloahäiritsemästäelokuvankatsomistajalevittääsilleheijastettu valomiellyttävästijatasaisestikatsomoon.muutosatseinistäolirapattujamaalattu mustaksi. Sanomalehti Keski5Suomalaisessa elokuvateatteria ja sen lämmitysjärjestelmääkuvataanseuraavasti ): Samoin on kellarikerrokseen sijoitettu elokuvateatterin lämmitys5 ja tuuletuslaitteet. Puristettua lämmintä ilmaa sisältävästä säiliöstä menee lämmin ilma erikoisten laitteiden avulla lattian kautta teatteriin ja samalla puhdistaa siellä ilman. Edellisenlisäksionteatterissakeskuslämmityspatterit. Elokuvateatteri )onvarsin nykyaikainen ja suuriakin vaatimuksia vastaava biografi. Eteishalli pylvästöineen, samoin katsomo erikoislaatuisin valaistuslaitteineen ja istuimineen tuntuu viihtyisälle. Konehuone on kokonaan eristetty katsomosta, jotenka tulipalon vaara on kokonaan vältetty. Elokuvateatteri, jossa on 330 istumapaikkaa, on vuokrattu ja on se ollut avoinnajoviimesyksystälähtien. RavintolaSuojansisustuspiirustus.AAM46'193). Elokuvateatterirakennuksenvalmistumisenjälkeen1929.AAM46'006'016). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu29/66
30 Kun Aalto suunnitteli Lounais5Suomen maalaistentalon teatterisaliin klassisia piirteitä modernistiseen tyyliin sekoitettuna, oli Suojan elokuvateatteri jo täysin funktionalistinen. Vuoden 1929 jyväskyläläisessä mykkäfilmissä mainitaan, että elokuvasali olisi väritykseltään musta5punainen. Punaisesta väristä ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt fragmentteja. Elokuvateatterin istuimet olivat Schaumannin Faneritehtaanvakiomallistosta. Kauppahallinmateriaaleiksiolisuunniteltumm.sementtimosaiikkiajamaitolasia.AAM46'233)., BiografinelielokuvateatterinsuunnitteluunAaltokäyttifilmi'entuusiastinapaljonaikaa. AAM46'208). Kauppahalli, Kauppahalli sijaitsi katutasossa, ensimmäisessä kerroksessa. Sitä kuvataan ilmestyneessäsanomalehtikeskisuomalaisessaseuraavasti: Kauppahallejaonkaikkiaan23,valmistettuensikädessäruokatavarakauppaavarten. Sitä paitsi on hallissa tilaa pienelle hallikahvilalle. Halliosa on vinkkelin muotoinen, Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu30/66
31 erikoisen siisti ja ajanmukainen. Myymäläpöydät ovat päällystetty tarkoitusta varten valmistetullans.maitolasilla. Kauppahallin myyntitiskit valmistettiin Aallon detaljipiirustusten mukaan. Niissä käytettiin muun muassa mosaiikkibetonia ja maitolasia. Tilat oli maalattu käytännöllisesti öljymaalilla. Kauppahallin kauppiaita palvelivat kellarikerroksen kylmävarastot. Ajanmukaisuudestaan huolimatta kauppatoiminta hallissa ei koskaan kunnolla käynnistynyt. Lama karsi vuokraajia ja lisäksi kauppatori söi asiakaskuntaa. Kauppahallitoimintaloppuijovuonna1932jahallimuuttuikahvilaSuojanruokalaksi. 3.,kerros, Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsivat talon omistajan, Suojeluskunnan toimitilat. Alempien kerrosten tilat olivat helposti ulosvuokrattavissa, joka toi omistajalle kaivattuja tuloja. Toimistokerroksiin pääsi nousemaan erillistä porraskäytävää pitkin talon länsipäädyssä. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat Suojeluskunnanpiiripäällikön,kansliapäällikön,LottaSvärd5yhdistyksenjapitäjänLotta Svärdin huoneet. Kerroksessa olivat myös lääkintäohjaajan ja ajalle ominaisen valistusohjaajankonttorit.lisäksikerroksestalöytyiradio5jakuvaushuone. PiiripäällikköHämäläinenhuoneensaovellakolmannessakonttorikerroksessa.AAM17'23). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu31/66
32 4.,kerros, Neljännessä kerroksessa sijaitsivat Pitäjän suojeluskunnan toimisto voimistelusali, makuusalit sekä sauna5 ja pesutilat. Vapaudenkadun puoleisessa siivessä sijaitsi makuukamareidenlisäksipienoiskiväärirata.viidennessäkerroksessasijaitsiyksimatala ullakkohuone joka toimi myös painiharjoitussalina. Lisäksi voimistelusalin yllä oli kuivatusullakko. Porrastorni, PyöreäporrastornirakennuksenVapaudenkadunsuuntaisensiivenkoillispäässätoimi sisäänkäyntinä näyttämökerroksen alle sijoitettuihin pukuhuoneisiin. Portaita pitkin pääsi kiipeämään myös neljännen kerroksen makuusaleihin ja pienoiskivääriradalle. Porrastornistapääsinäyttämönylläsijainneelleneljännenkerroksenparvelle. Voimistelusalialkuperäisessäkäytössään.AAM17'25) Porrastorninsuunnitelma1928.AAM46'284). Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu32/66
33 Rakennustyöt*1928V1930)* RakennustyötaloitettiinKeski5SuomenSuojaOy:nostamalletontillano5Jyväskylän9. neliössä, Töiden aloitusta viivästyttivät pitkittynyt arkkitehtikilpailu ja rahoituksen järjestäminen. Tontti oli kooltaan 3725m². Rakennustyö ja tonttikauppa rahoitettiin yhtiön osakepääoman lisäksi lainoittamalla. Lainaa myönsivät Suomen valtion lisäksi Jyväskylän kunnan pitäjän) Säästöpankki ja Jyväskylän Säästöpankki yhteensä 4 miljoonaa markkaa. Hanketta rahoitettiin myös järjestämällä suojeluskuntien kannatusyhdistysten toimesta suurarpajaiset. Urakkakilpailutuksella rakennusurakoitsijaksi valikoitui helsinkiläinen A. E. Henriksson. Aallon toimiessa ylimpänä valvojana, nimitettiin rakennustöiden valvojaksi jyväskyläläinen rakennusmestaria.nuotio.peruslaskelmattekihelsinkiläineninsinööril.eriksson. Peruskivimuurattiin KunSuoja5talonvihkijäisiäjuhlistettiinpuolitoistavuotta myöhemmin ,olirakennusollutkäytössäläheskokonaisuudessaanjo muutamankuukauden. Ajalle tyypillisesti rakennus perustettiin betoniperustusten päälle, kadunpuoleinen sokkelin ja ulkoportaiden ollessa sileäksi hakattua mustaa graniittia. Rakennus on punatiilestä muurattu, mutta matalammassa sivusiivessä käytettiin edullisempaa sementtitiiltä. Julkisivut on rapattu sileiksi ja ne on alun perin käsitelty kalkkivärillä. Kattooliporrastettu,hiemankaltevagalvanoitupeltikatto. Aallontoimistossaoli19205ja305lukujenvaihteessatöissäkaksinorjalaistaarkkitehtia: HaraldWildhagenjaErlingBjernaesin.Läheskaikkisuojeluskuntatalontyöpiirustukset ovatheidänpuhtaaksipiirtämiään. AAMSig.17'15) * Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu33/66
34 Säilyneisyys* Tässä kappaleessa on lueteltu rakennusosat ja pinnat jotka ovat oletettavasti alkuperäisiä ja rakennuksessa muutoksista huolimatta säilyneitä. Nämä osat on otettavahuomioontulevissakorjauksissaosanapalauttavaarestaurointityötä. Julkisivu* Julkisivun palauttamisesta alkuperäiseen asuunsa ja siihen liittyvistä detaljeista ja väreistä tulee tehdä erillinen selvitys. Julkisivun aukotuksen, pääportaalin katoksen, lipputankojen, ovien, heloituksen ja kyltityksen/kirjaisinten palauttamisessa tärkeässä osassa ovat säilyneet ovet, vetimet ja pääovea suojaava lippa maalauksineen sekä säilyneet graniittiset sokkeli5 ja porrasmateriaalit. Räystäskorkeudessa sijaitseva säilynytkanneluurifriisiontärkeäosajulkisivunulkoasua. 1.*kerros* Ensimmäisessä kerroksessa ei säilyneitä rakennusosia tai pintoja sellaisenaan ole. Taidemuseonentinennäyttelytilajossakauppahallijakeittiösijaitsivatonaiemminollut luultavasti Mettlacher5laatalla päällystetty. Sen jälkeen lattiaa on korotettu ja muutosvaiheista voi tulkita että tilaan on laitettu ennen nykyistä päällystettä ainakin yksi keraaminen laattakerros. On tavallista että vanhat laatoitukset jätettiin uusien laattatöiden alle. On siis mahdollista että lattiarakenteista entisessä elokuvateatterin aulassa tilat 159) ja kauppahallissa löytyy alkuperäisiä lattiamateriaaleja. Jos niitä ei voida korjauksissa ennallistaa, olisi toivottavaa että ne jätetään paikoilleen tulevia korjaustoimenpiteitäodottamaan. Kierreportaankohdalla,tilassa19,onlattiapunaistaMettlacher5laattaa.Samassatilassa ovatkuitenkinsijainneetwc5tilat,postintoimiessarakennuksessa.jälkiäwc5tiloistaei lattioissa ole. On mahdollista että laatat on tuotu muualta talosta tilan 19 lattiaan asennettavaksi tai ne on ostettu uutena. Punaiset laatat sopivat materiaalinsa, valmistajansa ja tyylinsä vuoksi talon historiaan ja niitä suositellaan säilytettäväksi tilassa. Välikerros* Pääsisäänkäynnistä on pääsy välikerrokseen, entiseen eteispalvelu5tilaan, jonka wc5 tiloissa on lattioissa edelleen punaista Mettlacher5laattaa. Vaikuttaa siltä, että wc5 tilojen lattioita on korotettu. Tämä voi johtua myös välikerroksen vaikeasta kerroskorkeudesta ja viemäröinnin järjestämisestä. Tilan alla on entisen elokuvateatterin matala aula. On myös mahdollista, ettei punainen laatta ole alkuperäistä lattialaattaa vaan se on asennettu tiloihin jossain muussa rakennusvaiheessa kuten yllä kuvaillussa 1.krs tilassa 19. Mikäli kerroskorkeus ei mahdollista lattian korkeuserojen tasaamista, suositellaan laattoja säilytettäväksi tilassa. Punaiset laatat sopivat materiaalinsa, valmistajansa ja tyylinsä ansiosta talon historiaan. Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu34/66 Pääporras* Portaalin lattia5 ja porrasmateriaali on alkuperäisessä työselityksessä mainittua mosaiikkibetonia. Seinissä on säilynyt harkkomaisen rustikoidun kuvion muodostavat urat.porrasnousunyläosanseinämissäolevataukotovatsäilyneetaukotnytlevytetty umpeen).pääovi,karmeineenvetimineenontärkeärakennusosajokaliittyyjulkisivun palauttamiseen. Seiniä ei tule hioa rappaus5pinnalle saakka jolloin menetettäisiin pintojenkaikkivanhatvärikerroksetjaportaikonalkuperäinenstucco5kerros.kerrokset tulisijättääuusienpintakäsittelyjenalle. 2.*kerros* Kävelyhalli* Kävelyhallin lattia on alkuperäistä tummanruskeaa Mettlacher5laattaa. Pääportaikon seinämien yläosassa on säilynyt rapattu kahden listan aihe. Aiheen yllä on alun perin ollutlippajokaonmyöhemminpoistettu. Juhlasali* Juhlasalin alkuperäinen parketti on purettu. Salin alkuperäisestä luonteesta ei kerro enäämuukuinsuurenparaati5ikkunanpaikka.ikkunarakenneitsessäänonuusittu1961. Lisäksi kertovaa ovat sinne johtavat ovet joista kaksi on levytetty umpeen. Seiniä ei tule hioa rappaus5pinnalle saakka jolloin menetettäisiin pintojen kaikki vanhat värikerrokset.kerroksettuleemahdollisuuksienmukaanjättääuusienpintakäsittelyjen alle. Ravintolasali* Ravintolasalista jäljellä ja nähtävissä ovat pylväät jotka ovat osittain jääneet kevytrakenteisten väliseinien sisään. Seinistä on ollut mahdollista löytää alkuperäisiä värikerrostumia. Alkuperäisellä paikalla sijaitsevia ravintolasalin seiniä ei tule hioa rappaus5pinnalle saakka jolloin menetettäisiin pintojen kaikki vanhat värikerrokset. Kerroksettulisijättääuusienpintakäsittelyjenalle.
35 3.*kerros* Kolmannesta kerroksesta voi tarkemmalla tutkimisella löytää ja varmistaa alkuperäiseksi ovilehtiä ja niihin liittyviä ovilistoja. Kolmannen kerroksen toimistohuoneiden 27 ja 29 komeroissa on alkuperäiset ovet lukkoineen ja avainkilpineen myös avaimet ovat tallella). Myös kerroksessa sijaitsevan keittokomeron 13 ovi, lukkopesä ja valokatkaisin vaikuttavat alkuperäisiltä. On suositeltavaaettänämämuutamatlöydetytalkuperäisetovet,helatjadetaljitsäilyvät paikoillaan jatkossakin. Ovista ja listoista voi todentaa niiden alkuperäisen värityksen värityssuunnitelmaavarten. Wc5tilat rakennuksessa ovat entisillä paikoillaan. Alkuperäisellä paikalla sijaitsevat säilyneet wc:t tunnistaakin lattioiden Mettlacher5laatoista. Kolmannen kerroksen keskikäytävänalussaolevassawc:ssätila3aja3b)onlattiamateriaalinlisäksisäilynyt wc:nväliovi,jossaontoimivatalkuperäisetmessinki5vetimetjalukkohelat.näitäheloja taivälioveaeitulehävittää. 4.*kerros* Neljännessä kerroksessa sisäpihan puoleinen ikkunarivistö on alkuperäinen. Ikkunapokatovatpaikoittainhyvinhuonossakunnossajasitenniidenkäyttöpunnitaan erikseen.ikkunoistatulisikuitenkinehjimmätsäästää.mikälitämäeiolemahdollista, tulee ikkunoista muutamat hyväkuntoisimmat säilyttää sivu5ullakolla ja liittää Alvar Aalto5museon kokoelmiin. Ikkunoista voi helposti todentaa ikkunoiden alkuperäisen värityksen. Porrastorni* Koillispäädyn pyöreän porrastornin delikaatti porrasbetonirakenne on alkuperäinen, samoinsiihenliittyväkaide. Lisäksi** Alkuperäisten rakennusosien lisäksi kerroksien toimistohuoneiden ovet ovat eri aikakausilta ja niissä on sekalainen valikoima erilaisia vetimiä joista luvuille ominainen niklattu pukinsarvi5vedin lienee edustetuin. Niiden lisäksi käytävän pariovissaonsamanaikakaudenputkivetimiä. Valtiontalo Rakennusperintökohteenselvitys2015 AlvarAalto säätiö Sivu35/66
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (7) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (7) 17 Kaupunginmun johtokunnan lausunto Taka-Töölön korttelin 464 tontin 15, Pohjoinen Hesperiankatu 15 asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto antoi seuraavan lausunnon
LisätiedotJyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava
Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen
LisätiedotLAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotAS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5
1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni
LisätiedotHelsingin kaupungintalo, galleria
Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotKorjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus
5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.
LisätiedotAALTO-passi. Oma nimi:
AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotHATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT
HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun
LisätiedotKaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta
LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon
LisätiedotSELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA
SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän
LisätiedotKirkkopuiston seurakuntakoti
Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotMYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO
MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO KIRKKOKATU 14 NURMES MYYNTIKOHDE Kiinteistö 541-111-142-2 sekä sillä sijaitsevat kolme virastotalorakennusta osoitteessa Kirkkokatu 14, 75500 Nurmes. SIJAINTI Kiinteistö sijaitsee
LisätiedotLausunto MV/232/ / (3)
Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin
LisätiedotKASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2
KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 RAKENNUS Rakennus on rakennettu kahdessa osassa. Vuonna 1933 rakennetun Kasarmikadun puoleisen rakennuksen on suunnitellut Johan Sigfrid Siren
LisätiedotMiksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström
Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää
LisätiedotKAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY
KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN
LisätiedotJyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja osittainen entisöinti LOKAKUU 2012 ARK-KANTONEN OY
VALOKUVAT TUIJA ILVES / ARK-KANTONEN OY RIIKKA MÄKIPELKOLA / YLIOPISTON MUSEO TYÖMAATILANNE: JULKISIVUN MAALAUSTYÖT JATKUVAT VAPAUDENKADUN PUOLELLA. PIHASIVUJEN VANHOJEN MAALIEN POISTO JA KORJAUSRAPPAUKSET
LisätiedotRAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.
RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.
LisätiedotMenestystarina jatkuu
Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
LisätiedotYRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY
YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotRakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.
Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden
LisätiedotAsia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila
Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus
LisätiedotOtsolan koulu Hiidenkirnuntie Kotka ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TIIVISTYSTEN KONTROLLIMITTAUKSET MUISTIO 1 (3)
MUISTIO 1 (3) 2.1.2018 Tilaaja: Sirpa Aalto Kotkan kaupunki Kauppakatu 3A, 3. krs. 48100 Kotka Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2 48770 Kotka ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TIIVISTYSTEN KONTROLLIMITTAUKSET Otsolan
LisätiedotLIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä
1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon
LisätiedotAMOS ANDERSON LASIPALATSI
AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotJyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010
Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotKuva: Suomi-yhtiön arkisto
Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana
LisätiedotTULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.
TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048
LisätiedotHYY Kiinteistöjen toiminta
1 HYY Kiinteistöjen toiminta HYY Kiinteistöjen yritystoiminta on pitkäjänteistä kiinteistöihin ja osakehuoneistoihin sijoittamista sekä niiden kehittämistä ja ylläpitoa. HYY Kiinteistöillä on vakaa asema
LisätiedotRAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto
LisätiedotKaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla
Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Lauttasaaren paras sijainti loistavien kulkuyhteyksien ja kauniin merenrannan läheisyydessä Tehokas pohjaratkaisu käyttää 45 m 2 tilan tehokkaasti monikäyttöinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotKUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009
1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta
LisätiedotETELÄESPLANADI 8, HELSINKI
ETELÄESPLANADI 8, HEINKI Amanda on historiallinen arvokiinteistö Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Talo on perinteisesti tunnettu rahoitusmaailman kohtaamispaikkana. Esplanadin puoleinen kolmikerroksinen
LisätiedotHämeenlinna, Keskusta Kohdenumero h,tk,s, 121,0 m² Kov Energialuokka C 2018 Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Hämeenlinna, Keskusta Kohdenumero 616558 3h,tk,s, 121,0 m² Kov. 1900 Energialuokka C 2018 Mh. 185 000,00 Vh. 449 990,00 Raatihuoneenkatu 3. Asunto Oy Hämeenlinnan Kultakino peruskorjataan kunnioittaen
LisätiedotHB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa
HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
Lisätiedot104,0 m², 3h, k,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Teppo Tuijula Puh: 0500 530 942 Solid House Oy LKV, Turku Eerikinkatu 13, 3 krs. 20100 Turku Puh: 044 282 0038 MAASEUDUN RAUHAA JA VÄLJÄÄ ASUMISTA Tässä paikassa voit yhdistää
LisätiedotTOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU. 543,5 m2 610,5 m2
TOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU 543,5 m2 610,5 m2 RAKENNUS Rakennus on valmistunut 1988 Nokia Oyj:n tutkimuskeskuksen käyttöön Tällä hetkellä kohteessa toimii usean kansainvälisen ja kotimaisen
Lisätiedotturun museokeskuksen vuokrattavat tilat
turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua
LisätiedotMYYDÄÄN M 2 TOIMISTO- JA VARASTOTILAA KAUPPAKATU JOENSUU. SENAATTI-KIINTEISTÖT Lintulahdenkatu 5 A, PL Helsinki
MYYDÄÄN 2 700 M 2 TOIMISTO- JA VARASTOTILAA KAUPPAKATU 18-20 80100 JOENSUU MYYNTIKOHDE Kiinteistö Oy Kauppa-Suvannon osakkeet 3963-5372, 6571-7980, 8051-9319, 9320-10729 ja 11113-11400, jotka oikeuttavat
LisätiedotBonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.
Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotKIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO
, 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti
LisätiedotKiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan
LisätiedotAjaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.
Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGINMUSEO
VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotMYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2
MYYNTIESITE 7.4.2017 MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2 Yleistä Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston hallitus on päättänyt laittaa myyntiin Puinnintie 2 osoitteessa sijaitsevan
LisätiedotKeljonkankaan keskusta
Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu
Lisätiedot150,0 m², 4h, avok, kp...,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Timo Lindström Puh: 040 170 2011 Solid House Oy LKV Helsinki Erottajankatu 1-3 00130 Helsinki Puh: 044 282 0038 Vuonna 2013 vanha, 40-luvulla rakennettu talo Aulangolla, Vanajaveden
LisätiedotKORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA
MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE
LisätiedotKorttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA
ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala
LisätiedotTalin kartano. Tilankäyttösuunnitelma versio 3 11.2.2013 Markku Ignatius
Talin kartano Tilankäyttösuunnitelma versio 3 11.2.2013 Markku Ignatius HELSINGIN GOLFKLUBIN TILANKÄYTTÖSUUNNITELMA TAUSTAA: Rakennukset siirtyneet HGK:n omistukseen 14.6.2012 CM- ja pukuhuonetoiminnot
LisätiedotLÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.
LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto
LisätiedotTammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA
Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi
6.10.015 Sivu 1 / 1 1340/0.07.00/015 3 16.3.015 69 Träskändan kartanon vuokraaminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja
LisätiedotKäpylän elävä keskipiste
Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Hiekkakivellä päällystetty rakennus on 1980-luvun tyylin ja Helmer Stenrosin arkkitehtuurin komea toteutus, talo, joka jää mieleen. Mäkelänkatu 91 rakennettiin
LisätiedotKittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA
LisätiedotESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS
1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotUrajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013
Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
LisätiedotJ y v ä s k y l ä n k a u p u n g i n t a l o n h a n k e s u u n n i t e l m a
MUSTAVALKOISET VALOKUVAT: KESKI-SUOMEN MUSEON KUVA-ARKISTO VANHAT PIIRUSTUKSET: JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINARKISTO VÄRIVALOKUVAT: / TUIJA ILVES KUNNALLISTALON FASAADIPIIRUSTUS 25.12.1896 KESKI-SUOMI-LEHTI 19.12.1899:
LisätiedotLiikekeskus ydinkeskustassa
LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä
LisätiedotKRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus
ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
RAKENTAMISTAPAOHJEET 9. kaupunginosa kortteli 9024 tontti, Teollisuustie ROVANIEMI 27.2.2018 Bernadett Lits Zoltàn Fodor 1 Yleistä Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Eteläkeskuksen liike- ja
LisätiedotTILAVALOLAATUVIIMEISTELYMAISEMATILAKESTÄVYYSAJATTOMUUS
3h+k+s+lasitettu terassi, 105 htm 2 Pesutilat, sauna ja erillinen WC: lattialämmitys, sekä seinät että lattiat laatoitettu Ikkunoiden suunta, näkymät: merelle, Hakaniemeen, sisäpihalle Takka A 134 2h+k+s
LisätiedotALBERTINKATU 25 00180, HELSINKI
00180, HELSINKI DÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ 14.393 m 2 Myynnin kohteena osoitteessa Albertinkatu 25, 00180 Helsinki sijaitseva kiinteistö (tontti+rakennus) Albertinkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevalla
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotKOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin
LisätiedotK o y E l i m ä e n k a t u 1 5
KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi
LisätiedotOSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA
OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT
LisätiedotDIGIPAINON JA POSTIKESKUKSEN TILAT HANKESUUNNITELMA HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS
DIGIPAINON JA POSTIKESKUKSEN TILAT HANKESUUNNITELMA 4.2.2014 HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS Sivu 2 / 7 YHTEENVETO Hankkeen perustiedot nimi Digipainon ja postikeskuksen tilat osoite Helsingin
LisätiedotOFFSET PORIN AARRE - SATAKUNNAN MUSEON LAAJENNUS OFFSET
1/6 OFFSET Offset on uuden ajan innovatiivinen museo. Nykyinen museo ja sen ympärille tuleva puurakenteinen laajennus jatkavat vanhan Porin kaupunkikuvaan sopivaa pienimittakaa vaista kaupunkitilaa. Uusi
LisätiedotRASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu
Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein
LisätiedotHÄMEENLINNAN RAATIHUONE
HÄMEENLINNAN RAATIHUONE RAATIHUONEEN HISTORIAA Ennen nykyistä vuonna 1888 valmistunutta Raatihuonetta kaupungilla oli kolme Raatihuoneeksi kutsuttua rakennusta. Ensimmäinen oli vanhassa kaupungissa linnan
LisätiedotAs Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä
As Oy Jyväskylän Jokivillat Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä Ver 8.5.2014 Nykyaikainen unelmakoti Jokivarren viihtyisälle alueelle valmistuu tasokkaita ja nykyaikaisia kaupunkivilloja. Kohteen viisi lämminhenkistä
Lisätiedot