Selvitys työnantajien tukemasta liikunnasta ja liikuntaan liittyvästä matkailusta Päijät-Hämeen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys työnantajien tukemasta liikunnasta ja liikuntaan liittyvästä matkailusta Päijät-Hämeen alueella"

Transkriptio

1 Selvitys työnantajien tukemasta liikunnasta ja liikuntaan liittyvästä matkailusta Päijät-Hämeen alueella Lahden ammattikorkeakoulu Matkailun laitos Heidi Vuolle & Katri Jakosuo

2 2 Sisällys 1 Selvityksen tausta ja toteutus Kirjallisuuskatsaus Sairauspoissaolojen ja liikunnan välinen yhteys Erilaisia tapoja tukea työntekijöiden liikkumista Keskeiset tulokset Yritysten edustajat Urheiluopistojen edustajat Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 8 Lähteet... 9

3 3 1 Selvityksen tausta ja toteutus Tämä selvitys on osa Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin vuoden 2008 aikana teettämää tulevien kehitysympäristöjen valintaan liittyvää selvitystyötä. Metropolialueella osaamisklusteria hallinnoi Culminatum Ltd Oy, joka on Uudenmaan alueen kehitysyhtiö. Yhtiön omistajina ovat Uudenmaan liitto, Helsingin, Espoon ja Vantaa kaupungit, alueen yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä. Metropolialueella osaamisklusterin toiminnassa ovat ammattikorkeakouluista mukana Haaga-Helia, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Laurea. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa ( ) ammattikorkeakoulut tekevät tahoillaan selvitystyötä erikseen nimetyistä teemoista. Selvitystöiden valmistuttua Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri valitsee jatkoon 2-3 parhaiten osaamiskeskuksen toimintaa tukevaa kehitysympäristöä. Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitoksen vastuulla on muun muassa selvitys, jonka tavoitteena tuottaa kansallisille toimijoille tietoa liikuntamatkailusta. Selvityksessä erityisen mielenkiinnon kohteena on työnantajien tukema liikunta eri muodoissa. Tätä selvitystä varten tehtiin marraskuussa 2008 yhteensä kuusi haastattelua. Haastattelujen teemat koskivat muun muassa työhyvinvoinnin asiakaskuntaa, urheiluopistojen tulevaisuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Liikuntamatkailua koskevaan kyselyyn vastasivat seuraavat henkilöt: Henkilöstöjohtaja Mirkka Voutilainen, Osuuskauppa Hämeenmaa Henkilöstöpäällikkö Tuula Pulkkinen, Esa-konserni Palvelupäällikkö Tuula Murtomaa, Lähivakuutus Kehittämispäällikkö Päivi Lavikka-Korpelainen, Päijät-Hämeen Osuuspankki Varatoimitusjohtaja Seppo Virtanen, Liikuntakeskus Pajulahti Markkinointipäällikkö Anne Aalto, Eerikkilän Urheiluopisto Kirjallisuuskatsauksesta, aineiston keräämisestä ja analysoinnista on vastannut Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitoksen opiskelija Heidi Vuolle. Raportin kokoamisesta sekä toimenpide-ehdotuksista on vastannut Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitoksen yliopettaja Katri Jakosuo. 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 Sairauspoissaolojen ja liikunnan välinen yhteys Sairauspoissaolot tulevat kalliiksi koko yhteiskunnalle, Suomessa ne maksavat vuodessa noin 20 miljardia euroa. Huomiota herättävä yksityiskohta on, että sinä aikana kun Suomesta on tullut maailmankilpailukykyisin maa, on masennuslääkkeiden käyttö moninkertaistunut maassamme. Voidaankin aiheellisesti kysyä, minkälainen hinta on siis kilpailukyvystä maksettu? Tutkimukset osoittavat, että yritykset voivat työhyvinvointiin sijoittamansa rahat takaisin jopa kertaisina. Työhyvinvoinnilla on kolmenlaisia vaikutuksia: välittömiä, joilla työajan tehokkuus kasvaa; välillisiä, työn tuottavuus paranee ja lopullisia talousvaikutuksia jolloin kannattavuus paranee. (Otala & Ahonen 2003, 36, 51.)

4 4 Henkilöstön fyysisellä kunnolla on havaittu olevan merkittävä vaikutus sairauspoissaolojen määrään. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan henkilöstön fyysiseen hyvinvointiin kohdistetut panokset tuottavat noin kolminkertaiset hyödyt. Tutkimuksissa havaittiin myös, että sairauspoissaolojen määrä vähenee lisääntyneen liikunnan myötä. Riittävää fyysistä kuntoa voidaankin pitää edellytys työstä suoriutumiseen, tehtävästä ja alasta riippumatta. (Otala & Ahonen 2003, 21, 52.) 2.2 Erilaisia tapoja tukea työntekijöiden liikkumista Suomen Kuntoliikuntaliiton vuonna 2007 teettämästä työpaikkaliikunnan barometrista käy ilmi, että 83 prosenttia työpaikoista tukee työntekijöidensä liikuntaharrastusta 1. Vastaajista suurin osa (80 %) ilmoitti tärkeimmäksi syyksi henkilöstön liikuntaharrastuksen tukemiseksi työkyvyn ja -vireen ylläpitämisen. Ilmapiirin kehittämisen liikuntaharrastuksen tukemisen syyksi ilmoitti vain 10 prosenttia vastaajista. Barometristä käy myös ilmi, että vaikka passiivisia työntekijöitä halutaan jatkossakin tukea, niin ilman erityisiä toimenpiteitä, on vaarana, että passiiviset hiljalleen putoavat tuen ulkopuolelle. (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Kysyttäessä henkilöstön liikuntapalveluiden painopistettä seuraavalle kahdelle vuodelle, vastaajista 62 prosenttia ilmoitti passiivisten aktivoinnin ja 32 prosenttia vastaajista aktiivisten kuntoliikkujien tukemisen. Syitä, minkä vuoksi liikuntaa ei tueta, oli lukuisia. Mielenkiintoista on, että yleisin syy oli ei osaa sanoa (32 %). Tämän lisäksi syiksi mainittiin henkilöstön kiinnostuksen puute ja se, että asia ei ole tullut esille. (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Tulokset ovat mielenkiintoisia. Kaikki vastaajat tuntuvat ymmärtävän liikunnan tukemisen merkityksen, mutta silti toimet jäävät usein ajatuksen tasolle. Monessa yrityksessä ajatellaan varmasti liikuntaharrastuksien tukemisesta koituvaa paperisotaa ja jo entisestään suurien henkilöstökulujen kasvua. Jos työnantajilla olisi enemmän tietoa esimerkiksi verotukseen liittyvistä seikoista, entistä useampi yritys saattaisi tukea työntekijöidensä liikkumista. Esimerkiksi kuntotesteillä voidaan seurata työntekijöiden edistymistä, jolloin saadaan konkreettista tietoa kunnon tasosta. Johtajien vaihtuessa yhä nuorempiin, vaihtuvat myös asenteet. Kun ihminen on itse konkreettisesti huomannut liikuntaharrastuksien tukemisesta saatavan hyödyn, on hän myös valmiimpi esimiehenä tukemaan niitä. Työntekijöiden liikkumista voidaan tukea monin eri tavoin. Työpaikkaliikuntabarometristä ilmenee, että yleisin kaikista tukimuodoista oli henkilöstön liikuntaharrastusten yksilöllinen tukeminen (70 %). Toiseksi yleisin liikuntaharrastuksen tuen muoto työpaikoilla on itse järjestettävä liikuntamahdollisuus (57 %) ja kolmanneksi tulee säännöllisesti muualta ostettava liikuntapalvelu tai tilojen osto (48 %). Lajikohtaisesti katsottuna, eniten tukea saa kuntosaliliikunta (70 %), johon luetaan esimerkiksi jumpat, aerobicit ja kuntosalit. Hieman yli puolet (51 %) yrityksistä tukee uimista, joka tekee siitä toiseksi eniten tuen lajin. Kolmanneksi eniten tuetaan joukkuepalloilua, kuten jalkapalloa (36 %). (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Käytännössä yksilöllinen tukeminen tarkoittaa, että työntekijä etsii itselleen mieluista lajia tai harrastaa sitä ja työnantaja osallistuu kustannuksiin, esimerkiksi kuntoseteleillä. Työnantajan osuus kustannuksista, vaihtelee yrityksittäin osittaisesta korvauksesta kokonaan kulut kattaviin korvauksiin. On oletettavaa, että jos yritys maksaa kaikki kustannukset liikunnasta, halukkaita liikkujia löytyy enemmän kuin työntekijän maksaessa itse osan kustannuksista. Kaikilla yrityksillä ei ole kuitenkaan resursseja maksaa kaikkia liikunnasta koituvia kustannuksia ja tällöin osakorvaus on paras mihin yritys pystyy. Vuonna 2007 henkilöstön omavastuuosuus kuluista oli 36 prosenttia. 1 Tutkimus perustuu 150 haastatteluun, jotka toteutettiin loka-marraskuussa 2007.

5 5 Barometristä käy myös ilmi, että keskimääräisesti työntekijän liikkumista tuetaan vuoden aikana noin 143 eurolla. Merkille pantavaa on, että yksityisellä sektorilla käytettiin huomattavasti enemmän rahaa henkilöä kohden kuin julkisella sektorilla. Tuen määrään vaikuttaa myös yrityksen koko: yli 100 hengen yrityksissä tuetaan euromääräisesti mitattuna vähemmän työntekijöiden liikkumista kuin alle 100 hengen työpaikoilla. Työntekijään kohdistettu tuki kuluu muun muassa liikuntaseteleihin, joita käytti 41 prosenttia yrityksistä. Tukiosuuden rahoja käytetään myös ulkopuolisten palveluiden ostamiseen, esimerkiksi pelikenttien varaamiseen. Tavanomaiset lajit, joihin on käytetty kohtuullinen panostus, ovat verovapaata henkilöstöetua. Tavanomaisiksi lajeiksi luetaan esimerkiksi uinti ja kuntosali, kohtuuden määritelmällä viitataan vuosittain henkilöön käytettävään keskimääräiseen tukeen, joka verotuksessa on arvioitu noin 200 euroksi. Barometristä käy ilmi, että 46 prosenttia vastaajista pitää tätä verottoman liikuntaedun summaa riittävänä. (Lehtomäki 2005; Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Yksi yllä mainituista poikkeava tukimuoto on kannustematkailu. Kyseessä ei ole varsinaisesti liikunnan tukeminen, vaan työntekijöiden mielialan kohottaminen pikemminkin. Kannustematkailulla tarkoitetaan siis matkailua, jonka ajatellaan kannustavan työntekijöitä parempaan tulokseen. Matkat voivat pitää sisällään melkein mitä vain. Useimmiten kyseessä on kuitenkin jonkinlaisesta elämysmatkailusta, kuten moottorikelkkasafarista tai kalliolaskeutumisesta. Tällaisilla matkoilla pyritään lisäämään työntekijöiden yhteenkuuluvuutta ja motivoimaan heitä arkipäiväiseen puurtamiseen, arjesta poikkeavilla menetelmillä. Kannustematkalla koitettu uusi liikuntalaji saattaa osoittautua niin mieluisaksi, että työntekijä päättää aloittaa lajin harrastamisen kotona. 3 Keskeiset tulokset 3.1 Yritysten edustajat Yritysten edustajille (n=4) suunnatuissa kysymyksissä kartoitettiin työhyvinvointipalveluiden ja liikuntaan liittyvän matkailun nykytilaa, työn ja matkailun yhdistämiseen liittyviä ajatuksia sekä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointipalveluiden ja liikuntaan liittyvän matkailun nykytila Kaikki vastaajat ilmoittivat tukevansa liikuntaa, mutta käytössä olevat tukitavat olivat varsin kirjavia. Yleisin tapa tukea työntekijöiden työhyvinvointia liikunnan keinoin olivat kuntotestit, joita kaikki vastaajat ilmoittivat käyttävänsä. Organisaatiosta riippuen kuntotestit oli suunnattu joko kaikille työntekijöille tai vain organisaation johdolle. Kaksi vastaajaa ilmoitti, että yrityksessä käytetään liikuntaseteleitä. Yksi vastaajista kertoi, että heidän yrityksessään vietetään kerran vuodessa perinteistä urheilupäivää. Kuntosalia ilmoitti tukevansa kaksi vastaajaa. Toinen vastaajista kertoi yrityksellä olevan käytössä oma kuntosali. Muina tukimuotoina mainittiin osallistumismaksujen maksamista kuntoilutapahtumiin, kuten Finlandia-hiihtoon, sekä laskettelulippujen kustantamista työntekijöille. Kysymyksessä, jossa kartoitettiin palveluiden ostamisesta ulkopuolisilta toimijoilta, vastaukset hajaantuivat hieman. Kaksi vastaajista ilmoitti ostavansa kaikki palvelut, yksi yritys tuotti itse kaikki käyttämänsä palvelut ja neljäs ilmoitti sekä tuottavansa itse että ostavansa palveluita. Yksi vastaajista kertoi myös yrityksen osallistuvan yhteistyökumppaneiden järjestämiin

6 6 kuntoilutapahtumiin. Kaikki vastaajat kertoivat ostavansa palveluita lähes pelkästään omalta talousalueeltaan, eikä esimerkiksi Lapista. Yritysten edustajilta kysyttiin euromääräistä arviota kuinka paljon he käyttävät henkilökunnan liikunnan tukemiseen vuosittain. Yrityksiä edustavasta neljästä vastaajasta vain kaksi arvioi käyttämänsä summan. Kysymykseen vastanneiden vastaajien mukaan summa vaihteli 100 eurosta 200 euroon per henkilö. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös työnantajan tukeman liikuntaan liittyvän matkailun määrää. Vastausten mukaan työnantajan tukeman liikuntaan liittyvä matkailu on vielä erittäin vähäistä. Kukaan vastaajista ei uskonut tämän tyylisen matkailun kasvuun. Kysyttäessä millaisia palveluita vastaajat toivoisivat tälle saralle kehitettävän, vastaukset jakaantuivat puoliksi. Kaksi vastaaja ilmoitti, että tarjontaa on jo aivan riittävästi ja se on monipuolista ja kaksi vastaajaa ei osannut kertoa, miten alan palveluja voitaisiin kehittää. Yrityksien edustajia pyydettiin myös kertomaan syitä liikunnan tukemiseen, eli mitä he toivovat tukemisella saavuttavansa. Vastaajien mukaan liikunnan tukemisella toivottiin saavutettavan ensisijaisesti sairauspoissaolojen vähentymistä. Tämän lisäksi merkittävinä syinä pidettiin työntekijöiden tehokkuuden ja tuottavuuden parantuminen sekä työntekijöiden työmotivaation kasvua. Yritykset myös toivovat kasvattavansa työssä viihtymistä ja tätä kautta vähentävänsä henkilöstön vaihtuvuutta. Erään yrityksen vastaaja myös muistutti työssä viihtymisen aina heijastuvan työntekijän vapaa-aikaan ja perhe-elämään positiivisella tavalla. Kannustematkailu Vastaajien yksimielisyys oli suorastaan hämmentävää kysyttäessä kannustematkailusta. Kaikki vastaajat ilmoittivat, että heidän edustamissaan yrityksissä ei ole kannustematkailua. Tulosta voi selittää se, että vastaajien ryhmään valikoitui sellaisten toimialojen edustajia, joilla ei vielä ole käytössään kannustematkailua. Vastaajilta kysyttiin yhdistetäänkö yrityksessä liikuntaa kokouksiin. Tähän kysymykseen saatiin myöntäviä vastauksia. Kaikki vastaajat ilmoittivat, että heillä yhdistetään silloin tällöin liikuntaa kokouksiin ja seminaareihin. Tällöin on yleensä kyse kevyestä liikunnasta, eikä hikiliikunnasta. Yritysten vastausten perusteella, kyse on usein uuteen lajiin tutustumisesta. Yksi työnantajasidonnaisen liikuntamatkailun ilmenemismuoto on yrityksen mökin vuokraaminen työntekijälle. Yritykseltä kysyttiinkin omistavatko he mökkejä, joita työntekijöillä olisi mahdollisuus käyttää. Yksi vastaajista kertoi, että heillä on mökki, mutta se on vain yrityksen kokouskäytössä. Kaksi vastaaja ilmoitti, että heidän yrityksellään on käytössä joko mökkejä tai lomaosakkeita. Mökkejä vuokrataan myös työntekijöille. Yksi vastaaja ilmoitti, että yritys omistaa mökkejä, mutta ei kertonut asiasta enempää. Ajatuksia yhteistyöstä Yhteistyöhön liittyvät kysymykset olivat samanlaisia yritysten ja urheiluopistojen edustajille. Yritysten edustajista kaksi jätti vastaamatta kysymyksiin lähes kokonaan. Vastaajia pyydettiin aluksi nimeämään yhteistyökumppaneitaan. Yhteistyökumppaneiksi nimettiin urheiluopistot sekä 4Event 2. Yhteistyöhön liittyviä teemoja ei nimennyt kukaan vastaajista. Kysyttäessä millaisten organisaatioiden kanssa yritykset olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä, vastaajat painottivat alueellisuutta ja samankaltaista arvomaailmaa. Mahdollista yhteistyöverkostoa kartoittavaan kysymykseen vastasi vain yksi vastaaja. Hän nimesi mahdollisiksi kumppaneik- 2 Yritys on valtakunnallinen hyvinvointipalveluita tuottava asiantuntijayritys, jolla on toimipisteet Hämeenlinnassa ja Lahdessa.

7 7 si muut yritykset ja liikuntaa järjestävät tahot. Halukkuutta osallistua mahdollisen yhteistyöverkoston toimintaan ei ollut kenelläkään vastaajista. 3.2 Urheiluopistojen edustajat Kyselyyn vastasi kaksi urheiluopiston edustajaa. Urheiluopistoille suunnatuissa kysymyksissä kartoitettiin työhyvinvointipalveluiden asiakaskuntaa, urheiluopistojen tulevaisuutta sekä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointipalveluiden asiakaskunta Aluksi urheiluopistojen edustajilta tiedusteltiin työhyvinvointi asiakaskunnan merkitystä opistoille. Vastaajien vastaukset erosivat toisistaan. Toisen opiston edustaja ilmoitti asiakaskunnan merkityksen olevan suuri, kun taas toinen ilmoitti sen olevan alle 10 prosenttia. Suosituimmissa palveluissa oli kuitenkin huomattavan paljon samaa: molemmat opistot ilmoittivat asiakkaiden käyttävän erilaisia kuntoremonttipalveluita. Näihin palveluihin kuuluu muun muassa asiantuntijaluentoja terveydestä ja liikunnasta sekä kuntotestejä. Molemmilla opistoilla järjestetään myös yksittäisiä liikuntapäiviä. Kysyttäessä tämän asiakaskunnan muutoksesta, vastaajat olivat melko yksimielisiä: merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Toinen vastaajista arvioi toteutuksien aikataulujen hieman tiivistyneen. Yksimielinen kyllä-vastaus tuli kysyttäessä aikovatko opistot jatkossa panostaa enemmän työhyvinvoinnin asiakaskuntaan. Urheiluopistojen tulevaisuus Toinen vastaajista kertoi näkevänsä urheiluopistojen tulevaisuuden erittäin hyvänä ja valoisana. Hänen mukaansa ei ole syytä pelätä, että suomalaiset lopettaisivat urheilua eikä liikuntaa vapaa-ajan harrastuksenaan. Vastaajista toinen ei osannut vastata kysymykseen. Vastaajilta tiedusteltiin, mihin suuntaan he haluaisivat kehittää toimintaansa. Kummankin opiston edustajat ilmoittivat tuleviksi kehityssuunniksi terveysliikunnan ja huippu-urheilun vaatimien olosuhteiden kehittämisen. Toisen urheiluopiston tavoitteena on kehittää liiketoimintaa lisäämällä erilaisia yrityksille tarjottavia kokous- ja liikuntapalveluita. Tarkoitus ei ole myöskään unohtaa perheitä ja yksittäisiä palveluiden käyttäjiä. Myös liikunnan koulutuskeskus mainittiin yhtenä mahdollisena kehittymissuuntana. Matkailun trendejä koskevaan kysymykseen vastasi vastaajista vain toinen. Hän arvioi, että kotimaan suosio tulisi nousemaan. Vastaaja ilmoitti myös uskovansa, että ulkoilun ja terveysliikunnan suosio tulee kasvamaan nykyisestä. Ajatuksia yhteistyöstä Nykyisiksi yhteistyökumppaneiksi nimettiin Lahden alueen matkailuyrittäjät, liikunnallisia oheispalveluita tarjoavat yritykset, Hämeen liiton sekä opetusministeriön. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään teemoja, joiden ympäriltä he olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä. Yhteistyöteemoiksi nousivat paikallisuus, terveysliikunnan kehittäminen sekä terveysliikuntaan liittyvän kansalaistietouden lisääminen.

8 8 Vastaajilta tiedusteltiin millaisten organisaatioiden kanssa he olisivat halukkaita tekemään jatkossa enemmän yhteistyötä. Kysymykseen vastasi vain toinen vastaajista. Hän ilmoitti olevansa avoin kaikelle, mutta liikunnan on oltava yksi elementti. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään millaisia toimijoita mahdollisesti perustettavassa liikuntamatkailua tukevassa verkostossa tulisi olla. Toisen vastaajan mukaan, mukana tulisi olla sellaiset toimijat, joilla on ulkoilu-, liikunta- ja terveyspalvelut osana toimintaansa, pelkät tavallisen matkailun edistäjät eivät riitä. Toinen edustaja ilmoitti, että verkostossa voisi olla urheiluopistojen lisäksi terveydenhuollon asiantuntijoita sekä valtiovallan että aluekeskusten edustajia. Viimeisenä vastaajilta kysyttiin kiinnostusta osallistua yhteistyöverkoston toimintaan. Molemmat vastaajat olivat halukkaita tekemään yhteistyötä. Toinen vastaaja ilmoitti olevansa halukas, jos mukana olevat todellakin ovat muuta kuin tavallisen matkailun osaajia. 4 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Kaikki yrityksiä edustavat vastaajat ilmoittivat, että heidän työpaikallaan tuetaan liikuntaa. Liikunnan tukemisella tavoiteltiin pääsääntöisesti sairauspoissaolojen vähenemistä. Tulosten mukaan yrityksen henkilöstömäärä ei vaikuttanut siihen, kuinka paljon yritys tuki liikuntaa. Suurin osa vastaajista ilmoitti ostavansa joko kaikki tai melkein kaikki palvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Palveluita ostavat ilmoittivat ostavansa palvelut pääsääntöisesti omalta talousalueeltaan. Vain yksi vastaaja neljästä ilmoitti tuottavansa palvelut itse. Liikuntapalvelunsa itse tuottavalla yrityksellä oli käytössään hyvät puitteet, sillä yritys omistaa kuntosalin sekä uimaaltaan. Yritysten työntekijöille kohdistama euromääräiseksi tueksi arvioitiin enintään 200 euroa, joka vastaa verottajan hyväksymää verovapaan tuen enimmäismäärää. Yrityksillä ei ollut suunnitelmia lisätä liikuntaan liittyviä panostuksia. Yritykset eivät myöskään olleet kiinnostuneita osallistumaan mahdolliseen liikuntamatkailua käsittelevän hankkeen toteuttamiseen. Tulosten mukaan kokousten ja seminaarien yhteyteen liitetyt liikuntatapahtumat olivat hyvin yleisiä. Sen sijaan liikuntaan liittyvään kannustematkailuun suhtauduttiin epäilevästi. Yhdelläkään yrityksellä ei ollut vielä kokemuksia tällaisesta matkailusta. Yksi selitys voi olla se, että vastaajajoukkoon ei valikoitunut mukaan yhtään sellaisen toimialan edustajaa (esim. teollisuus), joille kannustematkailu olisi ollut ennestään tuttua. Mökkien omistaminen oli yritysten keskuudessa yleistä. Kolme vastaajaa neljästä kertoi, että heidän yrityksensä omistaa mökkejä, joita työntekijöillä on oikeus käyttää. On kuitenkin hyvä muistaa, että yrityksen mökin sijainti esimerkiksi urheiluopiston alueella ei vielä takaa, että mökkiä vuokraava työntekijä käyttää alueen muita liikuntapalveluita. Urheiluopistojen vastauksissa on selkeästi nähtävissä sekä opistojen kokoeron että painotuksen erot: pienemmällä opistolla työhyvinvoinnin asiakkaat olivat suhteessa paljon tärkeämpiä kuin isommalla opistolla, jolla valmennustoiminta on suurin sektori. Molempien urheiluopistojen edustajat ilmoittivat panostavansa tulevaisuudessa enemmän resursseja tähän asiakasryhmään. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluivat myös terveysliikuntaan, huippu-urheiluun sekä valmennukseen liittyvien palveluiden lisääminen. Urheiluopistot olivat kiinnostuneita osallistumaan mahdolliseen liikuntamatkailua käsittelevän hankkeen toteuttamiseen Selvityksen tulokset antavat viitteitä monista erilaisista kehittämismahdollisuuksista. Tulosten mukaan suurin osa yrityksistä ostaa palvelunsa alueellisilta yrittäjiltä, ja tyypillisimmillään liikunta näyttää liittyvän korkeintaan päivän kestäviin kokouksiin. Kuitenkaan kokouspalveluiden yhteyteen liittyvien liikuntapalveluiden tuottamista ei voida pitää kehittämiskohteena,

9 9 sillä alalla on runsaasti toimijoita jo ennestään. Sen sijaan vaihtoehtoisia kehittämisympäristöjä voisivat olla esimerkiksi: A. Valmennukseen liittyvät palvelut: Tulosten mukana urheiluopistojen suunnitelmissa on terveysliikuntaan, huippu-urheiluun sekä valmennukseen liittyvien palveluiden lisääminen. Liikuntamatkailuun keskittyvä kehittämisympäristö voisi muodostua hankkeesta, jonka tavoitteena on tarjota aktiivista arkiliikuntaa harrastaville kuluttajille mahdollisuus ostaa omaan liikuntalajiin liittyvää valmennusta. B. Lisäpalvelujen tarjoaminen yritysmökkien käyttäjille: Tulosten mukaan työntekijöillä on mahdollisuus vuokrata työnantajansa omistamia mökkejä. Liikuntamatkailuun keskittyvä kehittämisympäristö voisi muodostua hankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää näitä mökkejä vuokraaville henkilöille lisäpalveluja. Näiden palveluiden hinnoittelun lähtökohtana voisi olla yritysten palveluille kohdistama tuki. Uusien palveluiden suunnittelu ja tuotteistaminen lisäisi luonnollisesti palveluita tarjoavien yritysten asiakasmääriä. Palveluiden käyttöä tukeville yrityksille hyöty näkyisi oletettavasti vähentyneinä sairauspoissaoloina sekä lisääntyneenä työtyytyväisyytenä. Valmennukseen ja mökkipalveluihin liittyviä lisäpalveluja voitaisiin tarjota yrityksille esimerkiksi vaihtoehtoisiksi palkitsemistavoiksi. Palveluiden kehittämisessä voitaisiin painottaa alueiden ja toimijoiden jo olemassa olevia resursseja (esim. Päijät-Hämeen alueen hiihtokeskukset ja Kanta- Hämeen tarjoamat golf-palvelut). Hankkeen toteuttamisesta vastaisivat Lahden ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettaisiin yhteistyössä Haaga-Helian ja Laurean kanssa. Hankkeeseen osallistuvat tahot voisivat muodostua muun muassa seuraavista organisaatioista: Lahti Travel & Lakes Liikuntakeskus Pajulahti Eerikkilän Urheiluopisto Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita voisivat olla esimerkiksi Suomen Kuntoliikuntaliito, Stakes, Työterveyslaitos, UKK-instituutti sekä yrityksistä 4Event, jonka kanssa osa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä. Lähteet Lehtomäki, P Työpaikkaliikunta auttaa jaksamaan työssä. Liikunnan ja urheilun maailma. Viitattu Saatavilla: Otala, L. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. Ekonomia - sarja..ensimmäinen painos. WS Bookwell Oy. Porvoo. Suomen Kuntoliikuntaliitto Työpaikkaliikunnan barometri Viitattu Saatavilla:

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA Emmi Hakala 2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (JY) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄYTÄNNÖNOPETTAJA-KOULUTUS... 4 3 PRAKSIS-TOIMINTA... 7 4 YHTEISTYÖ...

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot