Selvitys työnantajien tukemasta liikunnasta ja liikuntaan liittyvästä matkailusta Päijät-Hämeen alueella

Transkriptio

1 Selvitys työnantajien tukemasta liikunnasta ja liikuntaan liittyvästä matkailusta Päijät-Hämeen alueella Lahden ammattikorkeakoulu Matkailun laitos Heidi Vuolle & Katri Jakosuo

2 2 Sisällys 1 Selvityksen tausta ja toteutus Kirjallisuuskatsaus Sairauspoissaolojen ja liikunnan välinen yhteys Erilaisia tapoja tukea työntekijöiden liikkumista Keskeiset tulokset Yritysten edustajat Urheiluopistojen edustajat Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 8 Lähteet... 9

3 3 1 Selvityksen tausta ja toteutus Tämä selvitys on osa Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin vuoden 2008 aikana teettämää tulevien kehitysympäristöjen valintaan liittyvää selvitystyötä. Metropolialueella osaamisklusteria hallinnoi Culminatum Ltd Oy, joka on Uudenmaan alueen kehitysyhtiö. Yhtiön omistajina ovat Uudenmaan liitto, Helsingin, Espoon ja Vantaa kaupungit, alueen yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä. Metropolialueella osaamisklusterin toiminnassa ovat ammattikorkeakouluista mukana Haaga-Helia, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Laurea. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa ( ) ammattikorkeakoulut tekevät tahoillaan selvitystyötä erikseen nimetyistä teemoista. Selvitystöiden valmistuttua Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri valitsee jatkoon 2-3 parhaiten osaamiskeskuksen toimintaa tukevaa kehitysympäristöä. Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitoksen vastuulla on muun muassa selvitys, jonka tavoitteena tuottaa kansallisille toimijoille tietoa liikuntamatkailusta. Selvityksessä erityisen mielenkiinnon kohteena on työnantajien tukema liikunta eri muodoissa. Tätä selvitystä varten tehtiin marraskuussa 2008 yhteensä kuusi haastattelua. Haastattelujen teemat koskivat muun muassa työhyvinvoinnin asiakaskuntaa, urheiluopistojen tulevaisuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Liikuntamatkailua koskevaan kyselyyn vastasivat seuraavat henkilöt: Henkilöstöjohtaja Mirkka Voutilainen, Osuuskauppa Hämeenmaa Henkilöstöpäällikkö Tuula Pulkkinen, Esa-konserni Palvelupäällikkö Tuula Murtomaa, Lähivakuutus Kehittämispäällikkö Päivi Lavikka-Korpelainen, Päijät-Hämeen Osuuspankki Varatoimitusjohtaja Seppo Virtanen, Liikuntakeskus Pajulahti Markkinointipäällikkö Anne Aalto, Eerikkilän Urheiluopisto Kirjallisuuskatsauksesta, aineiston keräämisestä ja analysoinnista on vastannut Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitoksen opiskelija Heidi Vuolle. Raportin kokoamisesta sekä toimenpide-ehdotuksista on vastannut Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitoksen yliopettaja Katri Jakosuo. 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 Sairauspoissaolojen ja liikunnan välinen yhteys Sairauspoissaolot tulevat kalliiksi koko yhteiskunnalle, Suomessa ne maksavat vuodessa noin 20 miljardia euroa. Huomiota herättävä yksityiskohta on, että sinä aikana kun Suomesta on tullut maailmankilpailukykyisin maa, on masennuslääkkeiden käyttö moninkertaistunut maassamme. Voidaankin aiheellisesti kysyä, minkälainen hinta on siis kilpailukyvystä maksettu? Tutkimukset osoittavat, että yritykset voivat työhyvinvointiin sijoittamansa rahat takaisin jopa kertaisina. Työhyvinvoinnilla on kolmenlaisia vaikutuksia: välittömiä, joilla työajan tehokkuus kasvaa; välillisiä, työn tuottavuus paranee ja lopullisia talousvaikutuksia jolloin kannattavuus paranee. (Otala & Ahonen 2003, 36, 51.)

4 4 Henkilöstön fyysisellä kunnolla on havaittu olevan merkittävä vaikutus sairauspoissaolojen määrään. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan henkilöstön fyysiseen hyvinvointiin kohdistetut panokset tuottavat noin kolminkertaiset hyödyt. Tutkimuksissa havaittiin myös, että sairauspoissaolojen määrä vähenee lisääntyneen liikunnan myötä. Riittävää fyysistä kuntoa voidaankin pitää edellytys työstä suoriutumiseen, tehtävästä ja alasta riippumatta. (Otala & Ahonen 2003, 21, 52.) 2.2 Erilaisia tapoja tukea työntekijöiden liikkumista Suomen Kuntoliikuntaliiton vuonna 2007 teettämästä työpaikkaliikunnan barometrista käy ilmi, että 83 prosenttia työpaikoista tukee työntekijöidensä liikuntaharrastusta 1. Vastaajista suurin osa (80 %) ilmoitti tärkeimmäksi syyksi henkilöstön liikuntaharrastuksen tukemiseksi työkyvyn ja -vireen ylläpitämisen. Ilmapiirin kehittämisen liikuntaharrastuksen tukemisen syyksi ilmoitti vain 10 prosenttia vastaajista. Barometristä käy myös ilmi, että vaikka passiivisia työntekijöitä halutaan jatkossakin tukea, niin ilman erityisiä toimenpiteitä, on vaarana, että passiiviset hiljalleen putoavat tuen ulkopuolelle. (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Kysyttäessä henkilöstön liikuntapalveluiden painopistettä seuraavalle kahdelle vuodelle, vastaajista 62 prosenttia ilmoitti passiivisten aktivoinnin ja 32 prosenttia vastaajista aktiivisten kuntoliikkujien tukemisen. Syitä, minkä vuoksi liikuntaa ei tueta, oli lukuisia. Mielenkiintoista on, että yleisin syy oli ei osaa sanoa (32 %). Tämän lisäksi syiksi mainittiin henkilöstön kiinnostuksen puute ja se, että asia ei ole tullut esille. (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Tulokset ovat mielenkiintoisia. Kaikki vastaajat tuntuvat ymmärtävän liikunnan tukemisen merkityksen, mutta silti toimet jäävät usein ajatuksen tasolle. Monessa yrityksessä ajatellaan varmasti liikuntaharrastuksien tukemisesta koituvaa paperisotaa ja jo entisestään suurien henkilöstökulujen kasvua. Jos työnantajilla olisi enemmän tietoa esimerkiksi verotukseen liittyvistä seikoista, entistä useampi yritys saattaisi tukea työntekijöidensä liikkumista. Esimerkiksi kuntotesteillä voidaan seurata työntekijöiden edistymistä, jolloin saadaan konkreettista tietoa kunnon tasosta. Johtajien vaihtuessa yhä nuorempiin, vaihtuvat myös asenteet. Kun ihminen on itse konkreettisesti huomannut liikuntaharrastuksien tukemisesta saatavan hyödyn, on hän myös valmiimpi esimiehenä tukemaan niitä. Työntekijöiden liikkumista voidaan tukea monin eri tavoin. Työpaikkaliikuntabarometristä ilmenee, että yleisin kaikista tukimuodoista oli henkilöstön liikuntaharrastusten yksilöllinen tukeminen (70 %). Toiseksi yleisin liikuntaharrastuksen tuen muoto työpaikoilla on itse järjestettävä liikuntamahdollisuus (57 %) ja kolmanneksi tulee säännöllisesti muualta ostettava liikuntapalvelu tai tilojen osto (48 %). Lajikohtaisesti katsottuna, eniten tukea saa kuntosaliliikunta (70 %), johon luetaan esimerkiksi jumpat, aerobicit ja kuntosalit. Hieman yli puolet (51 %) yrityksistä tukee uimista, joka tekee siitä toiseksi eniten tuen lajin. Kolmanneksi eniten tuetaan joukkuepalloilua, kuten jalkapalloa (36 %). (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Käytännössä yksilöllinen tukeminen tarkoittaa, että työntekijä etsii itselleen mieluista lajia tai harrastaa sitä ja työnantaja osallistuu kustannuksiin, esimerkiksi kuntoseteleillä. Työnantajan osuus kustannuksista, vaihtelee yrityksittäin osittaisesta korvauksesta kokonaan kulut kattaviin korvauksiin. On oletettavaa, että jos yritys maksaa kaikki kustannukset liikunnasta, halukkaita liikkujia löytyy enemmän kuin työntekijän maksaessa itse osan kustannuksista. Kaikilla yrityksillä ei ole kuitenkaan resursseja maksaa kaikkia liikunnasta koituvia kustannuksia ja tällöin osakorvaus on paras mihin yritys pystyy. Vuonna 2007 henkilöstön omavastuuosuus kuluista oli 36 prosenttia. 1 Tutkimus perustuu 150 haastatteluun, jotka toteutettiin loka-marraskuussa 2007.

5 5 Barometristä käy myös ilmi, että keskimääräisesti työntekijän liikkumista tuetaan vuoden aikana noin 143 eurolla. Merkille pantavaa on, että yksityisellä sektorilla käytettiin huomattavasti enemmän rahaa henkilöä kohden kuin julkisella sektorilla. Tuen määrään vaikuttaa myös yrityksen koko: yli 100 hengen yrityksissä tuetaan euromääräisesti mitattuna vähemmän työntekijöiden liikkumista kuin alle 100 hengen työpaikoilla. Työntekijään kohdistettu tuki kuluu muun muassa liikuntaseteleihin, joita käytti 41 prosenttia yrityksistä. Tukiosuuden rahoja käytetään myös ulkopuolisten palveluiden ostamiseen, esimerkiksi pelikenttien varaamiseen. Tavanomaiset lajit, joihin on käytetty kohtuullinen panostus, ovat verovapaata henkilöstöetua. Tavanomaisiksi lajeiksi luetaan esimerkiksi uinti ja kuntosali, kohtuuden määritelmällä viitataan vuosittain henkilöön käytettävään keskimääräiseen tukeen, joka verotuksessa on arvioitu noin 200 euroksi. Barometristä käy ilmi, että 46 prosenttia vastaajista pitää tätä verottoman liikuntaedun summaa riittävänä. (Lehtomäki 2005; Suomen Kuntoliikuntaliitto 2007.) Yksi yllä mainituista poikkeava tukimuoto on kannustematkailu. Kyseessä ei ole varsinaisesti liikunnan tukeminen, vaan työntekijöiden mielialan kohottaminen pikemminkin. Kannustematkailulla tarkoitetaan siis matkailua, jonka ajatellaan kannustavan työntekijöitä parempaan tulokseen. Matkat voivat pitää sisällään melkein mitä vain. Useimmiten kyseessä on kuitenkin jonkinlaisesta elämysmatkailusta, kuten moottorikelkkasafarista tai kalliolaskeutumisesta. Tällaisilla matkoilla pyritään lisäämään työntekijöiden yhteenkuuluvuutta ja motivoimaan heitä arkipäiväiseen puurtamiseen, arjesta poikkeavilla menetelmillä. Kannustematkalla koitettu uusi liikuntalaji saattaa osoittautua niin mieluisaksi, että työntekijä päättää aloittaa lajin harrastamisen kotona. 3 Keskeiset tulokset 3.1 Yritysten edustajat Yritysten edustajille (n=4) suunnatuissa kysymyksissä kartoitettiin työhyvinvointipalveluiden ja liikuntaan liittyvän matkailun nykytilaa, työn ja matkailun yhdistämiseen liittyviä ajatuksia sekä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointipalveluiden ja liikuntaan liittyvän matkailun nykytila Kaikki vastaajat ilmoittivat tukevansa liikuntaa, mutta käytössä olevat tukitavat olivat varsin kirjavia. Yleisin tapa tukea työntekijöiden työhyvinvointia liikunnan keinoin olivat kuntotestit, joita kaikki vastaajat ilmoittivat käyttävänsä. Organisaatiosta riippuen kuntotestit oli suunnattu joko kaikille työntekijöille tai vain organisaation johdolle. Kaksi vastaajaa ilmoitti, että yrityksessä käytetään liikuntaseteleitä. Yksi vastaajista kertoi, että heidän yrityksessään vietetään kerran vuodessa perinteistä urheilupäivää. Kuntosalia ilmoitti tukevansa kaksi vastaajaa. Toinen vastaajista kertoi yrityksellä olevan käytössä oma kuntosali. Muina tukimuotoina mainittiin osallistumismaksujen maksamista kuntoilutapahtumiin, kuten Finlandia-hiihtoon, sekä laskettelulippujen kustantamista työntekijöille. Kysymyksessä, jossa kartoitettiin palveluiden ostamisesta ulkopuolisilta toimijoilta, vastaukset hajaantuivat hieman. Kaksi vastaajista ilmoitti ostavansa kaikki palvelut, yksi yritys tuotti itse kaikki käyttämänsä palvelut ja neljäs ilmoitti sekä tuottavansa itse että ostavansa palveluita. Yksi vastaajista kertoi myös yrityksen osallistuvan yhteistyökumppaneiden järjestämiin

6 6 kuntoilutapahtumiin. Kaikki vastaajat kertoivat ostavansa palveluita lähes pelkästään omalta talousalueeltaan, eikä esimerkiksi Lapista. Yritysten edustajilta kysyttiin euromääräistä arviota kuinka paljon he käyttävät henkilökunnan liikunnan tukemiseen vuosittain. Yrityksiä edustavasta neljästä vastaajasta vain kaksi arvioi käyttämänsä summan. Kysymykseen vastanneiden vastaajien mukaan summa vaihteli 100 eurosta 200 euroon per henkilö. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös työnantajan tukeman liikuntaan liittyvän matkailun määrää. Vastausten mukaan työnantajan tukeman liikuntaan liittyvä matkailu on vielä erittäin vähäistä. Kukaan vastaajista ei uskonut tämän tyylisen matkailun kasvuun. Kysyttäessä millaisia palveluita vastaajat toivoisivat tälle saralle kehitettävän, vastaukset jakaantuivat puoliksi. Kaksi vastaaja ilmoitti, että tarjontaa on jo aivan riittävästi ja se on monipuolista ja kaksi vastaajaa ei osannut kertoa, miten alan palveluja voitaisiin kehittää. Yrityksien edustajia pyydettiin myös kertomaan syitä liikunnan tukemiseen, eli mitä he toivovat tukemisella saavuttavansa. Vastaajien mukaan liikunnan tukemisella toivottiin saavutettavan ensisijaisesti sairauspoissaolojen vähentymistä. Tämän lisäksi merkittävinä syinä pidettiin työntekijöiden tehokkuuden ja tuottavuuden parantuminen sekä työntekijöiden työmotivaation kasvua. Yritykset myös toivovat kasvattavansa työssä viihtymistä ja tätä kautta vähentävänsä henkilöstön vaihtuvuutta. Erään yrityksen vastaaja myös muistutti työssä viihtymisen aina heijastuvan työntekijän vapaa-aikaan ja perhe-elämään positiivisella tavalla. Kannustematkailu Vastaajien yksimielisyys oli suorastaan hämmentävää kysyttäessä kannustematkailusta. Kaikki vastaajat ilmoittivat, että heidän edustamissaan yrityksissä ei ole kannustematkailua. Tulosta voi selittää se, että vastaajien ryhmään valikoitui sellaisten toimialojen edustajia, joilla ei vielä ole käytössään kannustematkailua. Vastaajilta kysyttiin yhdistetäänkö yrityksessä liikuntaa kokouksiin. Tähän kysymykseen saatiin myöntäviä vastauksia. Kaikki vastaajat ilmoittivat, että heillä yhdistetään silloin tällöin liikuntaa kokouksiin ja seminaareihin. Tällöin on yleensä kyse kevyestä liikunnasta, eikä hikiliikunnasta. Yritysten vastausten perusteella, kyse on usein uuteen lajiin tutustumisesta. Yksi työnantajasidonnaisen liikuntamatkailun ilmenemismuoto on yrityksen mökin vuokraaminen työntekijälle. Yritykseltä kysyttiinkin omistavatko he mökkejä, joita työntekijöillä olisi mahdollisuus käyttää. Yksi vastaajista kertoi, että heillä on mökki, mutta se on vain yrityksen kokouskäytössä. Kaksi vastaaja ilmoitti, että heidän yrityksellään on käytössä joko mökkejä tai lomaosakkeita. Mökkejä vuokrataan myös työntekijöille. Yksi vastaaja ilmoitti, että yritys omistaa mökkejä, mutta ei kertonut asiasta enempää. Ajatuksia yhteistyöstä Yhteistyöhön liittyvät kysymykset olivat samanlaisia yritysten ja urheiluopistojen edustajille. Yritysten edustajista kaksi jätti vastaamatta kysymyksiin lähes kokonaan. Vastaajia pyydettiin aluksi nimeämään yhteistyökumppaneitaan. Yhteistyökumppaneiksi nimettiin urheiluopistot sekä 4Event 2. Yhteistyöhön liittyviä teemoja ei nimennyt kukaan vastaajista. Kysyttäessä millaisten organisaatioiden kanssa yritykset olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä, vastaajat painottivat alueellisuutta ja samankaltaista arvomaailmaa. Mahdollista yhteistyöverkostoa kartoittavaan kysymykseen vastasi vain yksi vastaaja. Hän nimesi mahdollisiksi kumppaneik- 2 Yritys on valtakunnallinen hyvinvointipalveluita tuottava asiantuntijayritys, jolla on toimipisteet Hämeenlinnassa ja Lahdessa.

7 7 si muut yritykset ja liikuntaa järjestävät tahot. Halukkuutta osallistua mahdollisen yhteistyöverkoston toimintaan ei ollut kenelläkään vastaajista. 3.2 Urheiluopistojen edustajat Kyselyyn vastasi kaksi urheiluopiston edustajaa. Urheiluopistoille suunnatuissa kysymyksissä kartoitettiin työhyvinvointipalveluiden asiakaskuntaa, urheiluopistojen tulevaisuutta sekä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointipalveluiden asiakaskunta Aluksi urheiluopistojen edustajilta tiedusteltiin työhyvinvointi asiakaskunnan merkitystä opistoille. Vastaajien vastaukset erosivat toisistaan. Toisen opiston edustaja ilmoitti asiakaskunnan merkityksen olevan suuri, kun taas toinen ilmoitti sen olevan alle 10 prosenttia. Suosituimmissa palveluissa oli kuitenkin huomattavan paljon samaa: molemmat opistot ilmoittivat asiakkaiden käyttävän erilaisia kuntoremonttipalveluita. Näihin palveluihin kuuluu muun muassa asiantuntijaluentoja terveydestä ja liikunnasta sekä kuntotestejä. Molemmilla opistoilla järjestetään myös yksittäisiä liikuntapäiviä. Kysyttäessä tämän asiakaskunnan muutoksesta, vastaajat olivat melko yksimielisiä: merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Toinen vastaajista arvioi toteutuksien aikataulujen hieman tiivistyneen. Yksimielinen kyllä-vastaus tuli kysyttäessä aikovatko opistot jatkossa panostaa enemmän työhyvinvoinnin asiakaskuntaan. Urheiluopistojen tulevaisuus Toinen vastaajista kertoi näkevänsä urheiluopistojen tulevaisuuden erittäin hyvänä ja valoisana. Hänen mukaansa ei ole syytä pelätä, että suomalaiset lopettaisivat urheilua eikä liikuntaa vapaa-ajan harrastuksenaan. Vastaajista toinen ei osannut vastata kysymykseen. Vastaajilta tiedusteltiin, mihin suuntaan he haluaisivat kehittää toimintaansa. Kummankin opiston edustajat ilmoittivat tuleviksi kehityssuunniksi terveysliikunnan ja huippu-urheilun vaatimien olosuhteiden kehittämisen. Toisen urheiluopiston tavoitteena on kehittää liiketoimintaa lisäämällä erilaisia yrityksille tarjottavia kokous- ja liikuntapalveluita. Tarkoitus ei ole myöskään unohtaa perheitä ja yksittäisiä palveluiden käyttäjiä. Myös liikunnan koulutuskeskus mainittiin yhtenä mahdollisena kehittymissuuntana. Matkailun trendejä koskevaan kysymykseen vastasi vastaajista vain toinen. Hän arvioi, että kotimaan suosio tulisi nousemaan. Vastaaja ilmoitti myös uskovansa, että ulkoilun ja terveysliikunnan suosio tulee kasvamaan nykyisestä. Ajatuksia yhteistyöstä Nykyisiksi yhteistyökumppaneiksi nimettiin Lahden alueen matkailuyrittäjät, liikunnallisia oheispalveluita tarjoavat yritykset, Hämeen liiton sekä opetusministeriön. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään teemoja, joiden ympäriltä he olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä. Yhteistyöteemoiksi nousivat paikallisuus, terveysliikunnan kehittäminen sekä terveysliikuntaan liittyvän kansalaistietouden lisääminen.

8 8 Vastaajilta tiedusteltiin millaisten organisaatioiden kanssa he olisivat halukkaita tekemään jatkossa enemmän yhteistyötä. Kysymykseen vastasi vain toinen vastaajista. Hän ilmoitti olevansa avoin kaikelle, mutta liikunnan on oltava yksi elementti. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään millaisia toimijoita mahdollisesti perustettavassa liikuntamatkailua tukevassa verkostossa tulisi olla. Toisen vastaajan mukaan, mukana tulisi olla sellaiset toimijat, joilla on ulkoilu-, liikunta- ja terveyspalvelut osana toimintaansa, pelkät tavallisen matkailun edistäjät eivät riitä. Toinen edustaja ilmoitti, että verkostossa voisi olla urheiluopistojen lisäksi terveydenhuollon asiantuntijoita sekä valtiovallan että aluekeskusten edustajia. Viimeisenä vastaajilta kysyttiin kiinnostusta osallistua yhteistyöverkoston toimintaan. Molemmat vastaajat olivat halukkaita tekemään yhteistyötä. Toinen vastaaja ilmoitti olevansa halukas, jos mukana olevat todellakin ovat muuta kuin tavallisen matkailun osaajia. 4 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Kaikki yrityksiä edustavat vastaajat ilmoittivat, että heidän työpaikallaan tuetaan liikuntaa. Liikunnan tukemisella tavoiteltiin pääsääntöisesti sairauspoissaolojen vähenemistä. Tulosten mukaan yrityksen henkilöstömäärä ei vaikuttanut siihen, kuinka paljon yritys tuki liikuntaa. Suurin osa vastaajista ilmoitti ostavansa joko kaikki tai melkein kaikki palvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Palveluita ostavat ilmoittivat ostavansa palvelut pääsääntöisesti omalta talousalueeltaan. Vain yksi vastaaja neljästä ilmoitti tuottavansa palvelut itse. Liikuntapalvelunsa itse tuottavalla yrityksellä oli käytössään hyvät puitteet, sillä yritys omistaa kuntosalin sekä uimaaltaan. Yritysten työntekijöille kohdistama euromääräiseksi tueksi arvioitiin enintään 200 euroa, joka vastaa verottajan hyväksymää verovapaan tuen enimmäismäärää. Yrityksillä ei ollut suunnitelmia lisätä liikuntaan liittyviä panostuksia. Yritykset eivät myöskään olleet kiinnostuneita osallistumaan mahdolliseen liikuntamatkailua käsittelevän hankkeen toteuttamiseen. Tulosten mukaan kokousten ja seminaarien yhteyteen liitetyt liikuntatapahtumat olivat hyvin yleisiä. Sen sijaan liikuntaan liittyvään kannustematkailuun suhtauduttiin epäilevästi. Yhdelläkään yrityksellä ei ollut vielä kokemuksia tällaisesta matkailusta. Yksi selitys voi olla se, että vastaajajoukkoon ei valikoitunut mukaan yhtään sellaisen toimialan edustajaa (esim. teollisuus), joille kannustematkailu olisi ollut ennestään tuttua. Mökkien omistaminen oli yritysten keskuudessa yleistä. Kolme vastaajaa neljästä kertoi, että heidän yrityksensä omistaa mökkejä, joita työntekijöillä on oikeus käyttää. On kuitenkin hyvä muistaa, että yrityksen mökin sijainti esimerkiksi urheiluopiston alueella ei vielä takaa, että mökkiä vuokraava työntekijä käyttää alueen muita liikuntapalveluita. Urheiluopistojen vastauksissa on selkeästi nähtävissä sekä opistojen kokoeron että painotuksen erot: pienemmällä opistolla työhyvinvoinnin asiakkaat olivat suhteessa paljon tärkeämpiä kuin isommalla opistolla, jolla valmennustoiminta on suurin sektori. Molempien urheiluopistojen edustajat ilmoittivat panostavansa tulevaisuudessa enemmän resursseja tähän asiakasryhmään. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluivat myös terveysliikuntaan, huippu-urheiluun sekä valmennukseen liittyvien palveluiden lisääminen. Urheiluopistot olivat kiinnostuneita osallistumaan mahdolliseen liikuntamatkailua käsittelevän hankkeen toteuttamiseen Selvityksen tulokset antavat viitteitä monista erilaisista kehittämismahdollisuuksista. Tulosten mukaan suurin osa yrityksistä ostaa palvelunsa alueellisilta yrittäjiltä, ja tyypillisimmillään liikunta näyttää liittyvän korkeintaan päivän kestäviin kokouksiin. Kuitenkaan kokouspalveluiden yhteyteen liittyvien liikuntapalveluiden tuottamista ei voida pitää kehittämiskohteena,

9 9 sillä alalla on runsaasti toimijoita jo ennestään. Sen sijaan vaihtoehtoisia kehittämisympäristöjä voisivat olla esimerkiksi: A. Valmennukseen liittyvät palvelut: Tulosten mukana urheiluopistojen suunnitelmissa on terveysliikuntaan, huippu-urheiluun sekä valmennukseen liittyvien palveluiden lisääminen. Liikuntamatkailuun keskittyvä kehittämisympäristö voisi muodostua hankkeesta, jonka tavoitteena on tarjota aktiivista arkiliikuntaa harrastaville kuluttajille mahdollisuus ostaa omaan liikuntalajiin liittyvää valmennusta. B. Lisäpalvelujen tarjoaminen yritysmökkien käyttäjille: Tulosten mukaan työntekijöillä on mahdollisuus vuokrata työnantajansa omistamia mökkejä. Liikuntamatkailuun keskittyvä kehittämisympäristö voisi muodostua hankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää näitä mökkejä vuokraaville henkilöille lisäpalveluja. Näiden palveluiden hinnoittelun lähtökohtana voisi olla yritysten palveluille kohdistama tuki. Uusien palveluiden suunnittelu ja tuotteistaminen lisäisi luonnollisesti palveluita tarjoavien yritysten asiakasmääriä. Palveluiden käyttöä tukeville yrityksille hyöty näkyisi oletettavasti vähentyneinä sairauspoissaoloina sekä lisääntyneenä työtyytyväisyytenä. Valmennukseen ja mökkipalveluihin liittyviä lisäpalveluja voitaisiin tarjota yrityksille esimerkiksi vaihtoehtoisiksi palkitsemistavoiksi. Palveluiden kehittämisessä voitaisiin painottaa alueiden ja toimijoiden jo olemassa olevia resursseja (esim. Päijät-Hämeen alueen hiihtokeskukset ja Kanta- Hämeen tarjoamat golf-palvelut). Hankkeen toteuttamisesta vastaisivat Lahden ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettaisiin yhteistyössä Haaga-Helian ja Laurean kanssa. Hankkeeseen osallistuvat tahot voisivat muodostua muun muassa seuraavista organisaatioista: Lahti Travel & Lakes Liikuntakeskus Pajulahti Eerikkilän Urheiluopisto Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita voisivat olla esimerkiksi Suomen Kuntoliikuntaliito, Stakes, Työterveyslaitos, UKK-instituutti sekä yrityksistä 4Event, jonka kanssa osa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä. Lähteet Lehtomäki, P Työpaikkaliikunta auttaa jaksamaan työssä. Liikunnan ja urheilun maailma. Viitattu Saatavilla: Otala, L. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. Ekonomia - sarja..ensimmäinen painos. WS Bookwell Oy. Porvoo. Suomen Kuntoliikuntaliitto Työpaikkaliikunnan barometri Viitattu Saatavilla: