Kasarmialue herää henkiin - Pohjanmaan sovittelutoimisto - Työhyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasarmialue herää henkiin - Pohjanmaan sovittelutoimisto - Työhyvinvointi"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Kasarmialue herää henkiin - Pohjanmaan sovittelutoimisto - Työhyvinvointi

2 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Joulukuu 2007 Viime kerralla haastoin lukijat tekemään ehdotuksia työhyvinvoinnin lisäämiseksi, joitakin on tullutkin, lisää toivotaan. Työhyvinvointia voidaan tarkastella monelta kannalta. Yksi näkökulma voi olla se, millaista on tekemämme työn sisältö. Muistan kuinka eräs eläkkeelle lähtijä terveydenhuollon edustaja kahvitilaisuudessa totesi, että mehän teemme hyvää joka päivä työssämme kaupunkilaisille. Näinhän asia on, työskentelemmepä millä toimialalla kaupungin organisaatiossa tahansa, teemme hyvää kaupunkimme asukkaille. Työn sisältö sinänsä on peruselementti työhyvinvoinnille. Työhyvinvointi voidaan ymmärtää työntekijän omana kokemuksena työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, esimiestyöstä, sopia tavoitteista ja kehittymissuunnitelmista Päätoimittaja Ville Rintamäki kokemuksena työn sujuvuudesta sekä yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työn mielekkyys riippuu työntekijän osaamisen ja työn asettamien vaatimusten tasapainosta, työntekijän terveydestä ja muista voimavaroista sekä työntekijän asenteista, arvoista ja motivaatiosta. Kun edellä mainitut asiat ovat kohdallaan, ne luovat työlle tarvittavat voimavarat. Tällöin työn tekeminen ilmenee tarmokkuutena, uppoutumisena, ammatillisen itsetunnon kohoamisena ja työlle omistautumisena. Tästä seuraa työpaikan tavoitteisiin ja perustehtäviin sitoutuminen, syntyy positiivinen kehä. Työhyvinvoinnin perustana voidaan nähdä työyhteisö, jossa toteutuu oikeudenmukaisuus, osallistuminen ja syrjimättömyys. Työyhteisössä toteutuu sukupuolten tasa-arvo, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, eri-ikäisten huomioon ottaminen sekä eri kulttuuritaustoista tulleiden huomioiminen. Jokainen yksilö on toki vastuussa terveydestään. Hyvinvoivan työyhteisön on sinänsä todettu useissa tutkimuksissa edistävän jäsentensä terveyttä. Työpaikalla tapahtuva yhteistoiminta sekä omaan ja työyhteisön työn suunnitteluun osallistumien on erittäin tärkeää, sillä työntekijähän on oman työnsä sisällön paras asiantuntija. Tähän liittyy myös aloitteellisuuteen kannustaminen. Näistä elementeistä syntyy työn hyvä hallinta, jota edistävät osallistumisen mahdollisuudet, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä esimiestyö. Työhyvinvoinnin edistämisessä koko työyhteisöllä on tärkeä vastuunsa, mutta erityisesti vastuu koskee yhteisön esimiestä. Esimiestyössä korostuvat tavoitteiden asettaminen, palaute, osaamisen arvostus ja työsuorituksen arviointi, moninaisuuden johtaminen sekä työn organisointi. Kehityskeskusteluissa voidaan myös työhyvinvoinnin suhteen. Tutkimuksen mukaan muutostilanteissa työhyvinvointia edistävät esimiehen läsnä oleva johtaminen ja kyky laittaa itsensä likoon, rohkeus tarttua ongelmiin, luottamuksen rakentaminen ja valmentava johtajuus. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja arviointi on erittäin tärkeä toimenpide vuosittain. Tähän luo mainion apuvälineen vuosittain tapahtuva työyhteisökysely, josta käy ilmi työyhteisön kulloinenkin tila. Mutta ei riitä, että vain kysely tehdään, vaan paljon tärkeämpää on tulosten yhteinen tarkastelu työyhteisöittäin. Tarkastelun pohjalta tulee nostaa muutama kehitettävä asia, koska koskaan ei tilanne ole kymppi joka suhteessa. Paljon kuuluu eri työyhteisöistä viestejä, etteipä olisi taaskaan kannattanut vastata kun mitään ei tapahdu. Toivottavasti näitä viestejä ei kuulu jatkossa. Vielä pahempia viestejä ovat ne viestit, joissa kerrotaan esimiehen ripittäneen ei-mieleisistä vastauksista. Tällainen esimies ei ansaitse esimiehisyyttä. Hyvää joulua ja hyvinvointia niin työssä kuin kotona! ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Seurakuntien joulutervehdykset 4 Henkilöhaastattelussa: Birgitta Höglund 5 Asuntomessut 5 Majavapolun tarinaa 6 Kasarmialue herää henkiin 7 Pikku-Kasarmin päiväkoti 8 Sotilaskotisisarena sotilaskodissa 9 Haluamme auttaa - uskallamme elvyttää 10 Pohjanmaan sovittelutoimisto / Österbottens medlingsbyrå 11 TYKY-tonnit haettavissa 12 Siviilipalvelusvelvollisen ottaminen kaupungin töihin 13 VAO:n teatteriryhmä teki komedian yhdessä nuorisoosaston kanssa 14 Työhyvinvointi - johtamisen ja yhteistoiminnan haaste 16 Kuntoremonttikurssit 18 Vireä Vaasa-liikuntatarjotin 19 Kulttuuripalkinto Tea Helenelundille Kannen kuva: Salli Hietikko Pikku-Kasarmin tontut Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 28. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 6 Följande tidning utkommer vecka 6 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, pääluottamusmiehet Liipo Aila, kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Mäkilä Kaija, sosiaali- ja terveysvirasto Pakkanen Jari, hallintopalvelut Puumala Leena, kasvatus- ja opetusvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi Tikkamäki Merja, kirjasto VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Web-tallennusohjelma pilottikäytössä Prosessiprojekti etenee Neuvolatoiminta Vaasassa Kunta-alan uudet sopimukset ja muutokset vuosilomamääräyksiin Vaasan asuntomessuprojektin etenemistä voi seurata nyt myös net-tv:stä Kentalan perheen rakennusprojekti Pihalaivan kastajaiset Palosaaren päiväkodissa 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 Tog Gud en risk? Det kan vi undra då vi ser på julens händelser, som Bibeln berättar om. Det var ett stort under att Jesusbarnet kunde överleva och nå fullvuxen ålder. Det första undret som skedde var att Maria överhuvudtaget fick möjligheten att föda sitt barn. Hon var en ogift, ung blivande mor. Det kunde den tidens moral inte tåla. Så var det den långa resan från Nasaret till Betlehem. Maria som snart skull föda, satt flera dagar på åsnans rygg. Det var en svår resa på den tidens dåliga vägar. Följande hot mot Jesusbarnets liv var den förgrymmade kungen Herodes, som inte ville ha någon konkurrent. Han satte igång sitt mordmaskineri. I Nya Testamentet berättar Matteus: Herodes kom för att söka efter barnet för att döda det. Den obeväpnade lilla familjen måste fly till Egypten och vägen därifrån gick genom oändliga ökentrakter. Föräldrarna lyckas göra de långa sträckorna, så att barnet under alla strapatser hålls vid liv. Vi vet ingenting om alla de faror som Jesus utsattes för under barnoch ungdomstiden. Att alla pojkar utsätts för faror vet vi dock. Julen talar om början av det liv som skulle föra till korset. Vi vill gärna göra julen till en glansbild en idyll. Men det var ju fråga om en rå verklighet. Jesu väg ledde från krubban till korset. Hans lidande har för oss människor öppnat en väg ut ur hopplöshet, förtvivlan. Ungdomar och äldre kan känna att meningslösheten och hopplösheten smyger sig på oss. Kiire seimen äärelle Paimenet lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Paimenilla oli vain yksi kiire. Enkelit olivat ilmestyneet pimeään ja kertoneet Vapahtajan syntymästä. Muut kiireet ja työn vaatimukset sai nyt jättää sivuun; oli kiire seimen äärelle. Työelämän ja sen teknisten apulaitteiden kehittyminen ei ole poistanut kiirettä. Pikemminkin tunnemme, että vaatimusten ja työtehtävien runsaus ajaa kiihtyvään kiireeseen. Määrä on voittamassa laadun ja tehokkuus ihmisen voimavarat. Talouden ja tehokkuuden maksimoinnin puolestapuhujia riittää; kuka asettuisi voimavarojensa äärirajalla kamppailevan ihmisen tueksi? Julen hjälper oss inte bort från lidandet. Men julens budskap ger glädje och hopp för alla som tror på Jesus och lyder honom. Det gäller alla människor i alla jordens länder. Vi får hjälpas åt i vår stad, Vasa, att skapa förutsättningar för fred och välfärd under år Ängelns ord löd den första julnatten: Jag bär bud till er om en stor glädje, en glädje för hela folket Lukasevangeliet 2: 10 En fridfull Julhögtid och Välsignat Nytt År 2008 vill jag tillönska alla stadsbor! Tor-Erik Store Kyrkoherde i Vasa svenska församling Evankeliumi asettuu ihmisen tueksi. Yksi tärkeimmistä matkoistamme on mennä lähimmäistämme edes puolitiehen vastaan. Yksi kiire ja yksi matka ihmiselle on varmasti tarpeen: Hänen tykönsä, joka antaa rauhattomalle levon. Toivotan Joulurauhaa ja Siunausta tulevallekin vuodelle! Krister Koskela, kirkkoherra 3

4 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN Birgitta Höglund - skoldirektör Birgitta Höglund - ruotsinkielisen koulutoimen johtaja Vi ställde några frågor till skoldirektör Birgitta Höglund och hennes svar kan ni läsa nedan. Teimme koulutoimenjohtaja Birgitta Höglundille muutamia kysymyksiä, joihin hän vastasi omalla äidinkielellään. Vad har du gjort före du blev skoldirektör? - Hela mitt yrkesverksamma liv har jag ägnat utbildningsväsendena i Kyrkslätt, Kimito, Kotka och Vasa. I Vasa sedan 1981 som timlärare och lektor i biologi och geografi, i rektorsuppgifter och i olika koordineringsuppgifter speciellt inom läroplans-och kvalitetsuppföljningsarbete. Mitä teit ennen kuin sinusta tuli koulutoimenjohtaja? - Koko työelämäni ajan olen toiminut koulutuksen alalla, Kirkkonummella, Kemiössä, Kotkassa ja Vaasassa. Vaasassa vuodesta 1981 lähtien biologian ja maantiedon tuntiopettajana ja lehtorina, rehtorin tehtävissä ja erilaisissa koordinointitehtävissä erityisesti opetussuunnitelma- ja laadunseurantatyössä. Hurudant är ditt arbete som svenskspråkig skoldirektör? - Mitt arbete består främst i att verka för en kvalitativt god svenskspråkig grundläggande utbildning och god elevvård, att utveckla svenskspråkig grundläggande utbildning i god samverkan med den finskspråkiga grundläggande utbildningen och i god samverkan med våra grannkommuner och med hela svenskfinland. Minkälaista on työsi ruotsinkielisen koulutoimen johtajana? - Tehtäväni on ennen kaikkea laadultaan hyvän ruotsinkielisen perusopetuksen ja hyvän oppilashuollon varmistaminen, ruotsinkielisen perusopetuksen kehittäminen hyvässä yhteistyössä suomenkielisen perusopetuksen ja naapurikuntien sekä Suomen koko ruotsinkielisen alueen kanssa. Vilka är de största utmaningarna i ditt arbete? - De största utmaningarna är att se till att skolan är till för alla elever, att vi har ett svenskt rum för de invånarna i Vasa, att vi kan bidra till en levande tvåspråkig och mångkulturell miljö och där den finlandssvenska kulturen är en självklar del av Vasa.. En annan utmaning är att utveckla en skola som ger alla elever möjlighet att erhålla de kunskaper och färdigheter som vi behöver i morgondagens samhälle som tillräckliga språkkunskaper och goda IT-kunskaper. Det är också viktigt att att vi rekryterar tillräckligt med personal, att vi fortbildar personalen och skapar en trygg, positiv miljö på våra arbetsplatser. Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi? - Suurimmat haasteeni ovat siitä huolehtiminen, että koulu on kaikkia oppilaita varten, että meillä on ruotsinkielistä tilaa Vaasan asukkaille, että voimme myötävaikuttaa elävään kaksikieliseen ja monikulttuuriseen ympäristöön, jossa suomenruotsalainen kulttuuri on itsestään selvä osa Vaasaa. Toinen haaste on sellaisen koulun kehittäminen, joka tekee mahdolliseksi kaikille oppilaille saada ne tiedot ja taidot, joita tarvitaan huomispäivän yhteiskunnassa, esimerkiksi Birgitta Höglund. riittävät kielitaidot ja hyvä IT-taidot. On myös tärkeää, että rekrytoimme tarpeeksi henkilökuntaa, että tarjoamme henkilökunnalle jatkokoulutusta ja luomme turvallisen, positiivisen ympäristön työpaikoillamme. Vad gör dig glad? - Glad blir jag när jag ser en positiv utveckling inom utbildningsväsendet. Glädjande är det också när jag ser att de avvägningar och linjedragningar vi gjort gett maximal utdelning för våra elever och anställda. Det kan gälla sådana saker som att hitta den optimala inlärningsmiljön för våra elever. Mikä tekee sinut iloiseksi? - Minä tulen iloiseksi, kun opetustoimi kehittyy myönteiseen suuntaan. Ilahduttavaa on myös nähdä, että tekemämme ratkaisut ja linjaukset ovat olleet maksimaalisesti hyödyllisiä oppilaillemme ja työntekijöillemme. Tässä voi olla kysymys esimerkiksi optimaalisen oppimisympäristön löytäminen oppilaillemme. Hurudan är din familj? - Min familj består av man, tre vuxna söner, två barnbarn och katt. Minkälainen perhe sinulla on? - Perheeseeni kuuluu mies, kolme aikuista poikaa, kaksi lapsenlasta ja kissa. Mina rötter: - Jag är uppvuxen i Oravais, bodde under studietiden i Åbo. Har även bott i Lovisa och är nu Vasabo. Jag är väl förtrogen med hela svenskfinland och jag trivs där jag just då befinner mig om man har sin familj nära. Juureni: - Olen syntynyt Oravaisissa ja opiskelin Turussa. Olen myös asunut Loviisassa ja nyt olen vaasalainen. Tunnen maamme koko ruotsinkielisen alueen ja viihdyn siellä, missä kulloinkin olen kunhan perhe on lähellä. Om fritiden: - På fritiden läser jag mycket helst biografier och handarbetar. På våren och sommaren är trädgårdsodling mitt stora intresse och främst intresserar gamla kulturväxter och kryddväxter. Vapaa-aika: - Vapaa-aikana luen paljon, mieluiten elämänkertoja, ja teen myös käsitöitä. Keväällä ja kesällä teen mielelläni puutarhatöitä ja lähinnä minua kiinnostavat vanhat viljelykasvit ja maustekasvit. Levnadsregel: - Behandla andra som du själv vill bli behandlad. Elämänohje: - Kohtele muita niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan. TEXT / TEKSTI: BIRGITTA HÖGLUND Käännös: Kielenkääntämö BILD / KUVA: SALLI HIETIKKO 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 Asuntomessualueen siltoja aletaan asentaa talvella, Rinnakkaistien oikaisu-urakka on valmis TEKSTI: ANNI KIVINIEMI, tiedottaja Vaasan asuntomessualueen saarireitin siltojen rakentamisesta on nyt tehty urakkasopimus. Urakkakilpailun voitti WasaCon Oy, jonka puolesta urakkasopimuksen allekirjoitti toimitusjohtaja Jarmo Uutela. Kaupungin puolesta allekirjoittajana toimi Asuntomessujen projektipäällikkö Keijo Ullakko. Urakan bruttosumma on euroa. Sillat ovat osa asuntomessualueen kevyen liikenteen väyliä, joita kaupunkilaiset voivat käyttää myöhemmin kävelyreittinä. Siltareitti kulkee Terapiasaaren ja Lammassaaren välillä ja yhdistyy molemmista päistään asuntomessualueen katuihin. Liito-oravankadun puoleisesta päästä reitti jatkuu rantaa pitkin kaupunkiin. Majavanpolun päätyyn tuleva silta johtaa Öjeniin saakka menevälle luontopolulle. Sillat ovat tärkeä ja näyttävä osa Vaasan asuntomessualuetta. Messuaikana messuvieraat johdetaan ensin Liito-oravankadun omakotitaloalueelle ja sieltä upeaa siltareittiä pitkin Majavanpolun yhtiömuotoisten pientalojen alueelle, kertoo projektipäällikkö Keijo Ullakko. Siltojen valaistuksessa hyödynnetään uutta energiaa säästävää led-tekniikkaa. Sillat valaistaan siis kaiteisiin upotetuilla led-valaisimilla, mikä mahdollistaa lenkkeilyn myös pimeään aikaan. Rinnakkaistien oikaisu-urakka valmistui aikataulussa Rinnakkaistien oikaisu-urakka Suvilahden asuntomessualueen edustalla on nyt valmis. Työ saatiin päätökseen urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa, joten kaupunki vastaanotti työmaan virallisesti keskiviikkona Oikaisu-urakan rakennuttamisesta vastasi Asuntomessutoimisto, joka on nyt luovuttanut alueen hoidon ja vastuun kaupungin Katutoimelle. Urakoitsijana toimi MRP Risberg Oy. Rinnakkaistien oikaisusta aiheutuneet uudet liikennejärjestelyt parantavat ja selkeyttävät Suvilahden liikennöintiä. Koulun edustalla kulkevasta Teirinkadusta tehtiin joukkoliikennekatu, joka parantaa lasten turvallisuutta. Kun koulubussi pysähtyy tien viereen, autot eivät enää Majavapolun tarinaa... Silta-havainnekooste. mahdu kulkemaan ohi eivätkä lapset voi siis juosta bussin takaa autojen alle. Perheemme messutaloprojekti jatkuu. Kaikki kuuden perheen kylämme talot ovat nyt suojassa säiden armoilta, sillä katot, ovet ja ikkunat alkavat olla asennettuja. Vähitellen on siirrytty sisähommiin, jossa omassa kohteessani valmistellaan lopullisten lattioiden valua. Tämä tarkoittaa kivitalon seinien, kattojen ja lattioiden poraamista täyteen reikiä ja eri syvyisiä uria. Sähkö-asennukset, vesi, viemäri ja lämmitysputkistot tarvitsevat omat valmistelunsa kivirungossa, jotta ne kaikki saadaan asennettua myöhemmin siististi piiloon erilaisten tasoitteiden alle. Taloon saataneen lopullinen sähkö kytkettyä joulukuun puolivälissä, jolloin päästää eroon tontilla risteilevistä johtolonkeroista, joihin näin päivien pimentyessä törmäilee lahjakkaasti. Maalämpöpumppukin saataneen kytkettyä ennen joulua, jonka jälkeen talon lämmitys ja kuivatus saadaan tehokkaammaksi. Jukka Kentala Rinnakkaistien kahden uuden kiertoliittymän keskustoja sekä meluvallia maisemoidaan istutuksilla vielä ennen talvea. Vihertyöt jatkuvat keväällä lumen sulettua. Ensi kesän 2008 Asuntomessujen jälkeen Teirinkadun ja Rinnakkaistien väliselle tontille rakennetaan kerrostaloja kerrosalaneliön verran. Tämä merkitsee lähes 200 uutta asuntoa. Rakennusfirmat ovat jo osoittaneet kiinnostustaan. 5

6 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN Kasarmialue herää henkiin Vaasan keskustassa sijaitseva vanha kasarmialue on vihdoinkin saamassa uutta elämää. Alueen kaavan vahvistuttua elokuussa 2007 vahvistui myös suunnitelma alueen hyödyntämisestä kulttuurisen toiminnan keskuksena. Kulttuurikeskushanketta suunnittelee vuoden 2008 loppuun asti kulttuurisihteerin tehtävistä kaupunkisuunnittelun hankesuunnittelijaksi siirtynyt Ari Sundberg. Yksi aikakausi Vaasan historiassa päättyi joulukuussa 1998 kun Puolustusvoimat lopetti toimintansa kaupungin keskustassa sijaitsevalla kasarmialueella. Tuolloin oli kulunut 120 vuotta siitä, kun Suomen senaatti hyväksyi asevelvollisuuslain, jonka pohjalta Suomen autonomiseen suurruhtinaskuntaan perustettiin kahdeksan varuskuntaa. Näistä Vaasan kasarmialue on tänään parhaiten säilynyt rakennuskokonaisuus, ja siitä syystä se lasketaan valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Alueen merkitys tärkeänä osana maamme historiaa on kaupungissamme ymmärretty, ja siksi alueen kehittämisessä on edetty harkiten. Kehitystyössä on kuultu kaupunkilaisia ja koko kaupungin virkamieskunnalla on ollut tilaisuus vaikuttaa kehitykseen. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 Kaavatyön aikana ajatus alueen käytöstä kulttuurisen toiminnan keskuksena nousi esiin varhaisessa vaiheessa. Kun sotilaat jättivät kasarmit, täyttyivät ne moninaisista toiminnoista. Osa näistä oli kulttuuritoimijoita, ja vuosien mittaan niitä on alueelle tullut koko ajan lisää. Tänään alueella toimii mm. lasten taiteen perusopetus kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa. Käsityöläisosuuskunta Stalli on toiminut alueella alusta asti ja uusin tulokas on kuvataidesäätiö Pro Artibus, jonka välityksellä yksi rakennuksista on täyttynyt taiteilijoista. Ensi syksynä Svenska Yrkeshögskolanin näyttämötaiteen koulutus muuttaa alueelle, ja moni muu toimija kolkuttaa ovea. Alue on siis vähitellen kehittymässä kulttuurikeskukseksi. Alueen kehityshanke luo kulttuurikeskukselle pitkän tähtäimen kehityssuunnitelmaa ja varmistaa toiminnan onnistuminen. Tavoitteena tulee mm. olemaan alueen luominen yhdeksi keskusta-alueen kolmesta painopisteestä. Kasarmialueesta muodostuu asukkaille ja vierailijoille viihtyisä kulttuurikeidas, jonne on mukava tulla osallistumaan toimintoihin itse tai yleisönä tai muuten vain aikaansa viettämään. Myös kulttuurin ja historiallisen potentiaalin tuotteistaminen ja kulttuuriyritystoiminnan kehittäminen tulevat olemaan kulttuurikeskuksen tehtäviä. KUVAT JA TEKSTI: ARI SUNDBERG Pikku-Kasarmin päiväkoti tuo kasarmialueelle lasten ääniä ja elämää Kielikylpyryhmä Gullvivan askartelua seuraamassa myös Pikku-Kasarmin päiväkodinjohtaja Marion Lepistö (takana seisomassa). Pikku-Kasarmin päiväkoti on uusin kaupungin päiväkodeista. Se synnytettiin nopeassa tahdissa. Uudesta kasarmialueelle sijoitettavasta päiväkodista päätettiin helmi-maaliskuulla. Remontti alkoi huhtikuussa. Elokuun 6. päivä tuli henkilökunta ja 13. päivä tulivat lapset. Päiväkodinjohtaja Marion Lepistö luotsaa sekä Pikku-Kasarmia että Satamapuiston päiväkotia. Hän kertoi, että suurimmat muutokset olivat keittiötilojen ja WC-tilojen rakentaminen lapsille. Museovirasto oli tiukasti mukana suunnitelmissa ja valvomassa, mitä saa tehdä ja mitä ei. Väliseiniä saatiin rakentaa muutamiin huoneisiin ja tehdä sisätiloihin yksi ylimääräinen ovi. Oviaukosta sahatut hirrenpätkät numeroitiin ja vietiin talteen, että seinä voidaan niin halutessa palauttaa alkuperäiseen muotoon. Kaikuminen on sisätiloissa ongelma. Sitä pitäisi saada vähenemään. Muuten päiväkodin väki on tiloihin tyytyväinen. Pitkällä ja leveällä käytävällä mahtuu hyvin pukemaan lapset pihatamineisiin. Käytävältä avautuvat ovet entisiin armeijan tupiin. Jokaiseen tupaan tuli yksi lapsiryhmä. Lapsiryhmät on nimetty Muumien mukaan. Suomenkielinen alle 3-vuotiaitten ryhmä on Pikku Myyt, yli 3-vuotiaitten ryhmä Nuuskamuikkuset. Ruotsinkielinen alle 3-vuotiaitten ryhmä on Hattifnattarna. Gustavsborgin päiväkodin kielikylpyryhmät, Gullviva ja Solrosen, siirrettiin Pikku-Kasarmille ja ylimääräisenä ryhmänä on toistaiseksi Sundomista rakennustyömaan tieltä evakkoon joutunut Satulintu -ryhmis. Pikku-Kasarmissa on yhteensä 85 iältään 0-6- vuotiasta lasta. Henkilökuntaa avustajat mukaan luettuna on yli 20. Henkilökunta valittiin nopealla aikataululla kesäkuussa. Erittäin hyvä henkilökunta löytyi. Kaikki ovat innostuneita ja motivoituneita työntekijöitä, Marion kehuu. Toiminta molemmissa Marionin johtamissa päiväkodeissa on kulttuuri- ja luontopainotteista, mikä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että kasarmialueesta suunnitellaan kulttuurikeskusta. Luonto on lähellä, Pohjanmaan museo, Tikanojan taidekoti ja Kuntsi kävelymatkan päässä. Käymme usein museossa ja taidenäyttelyissä lasten kanssa. Pidän tärkeänä, että lapset oppivat käyttämään kulttuuripalveluja. Haaveenani on, että saisimme olla mukana kasarmialueen suunnittelussa. Kun kuulin, että tälle alueelle suunnitellaan erilaisia kulttuuripalveluja, täällä on jo taiteen perusopetusta ja tänne muuttaa taiteilijoita, tuli heti mieleeni, että toiminnassa voisi olla paljon sellaista, mihin voisimme lasten kanssa osallistua. Helposti luulee, että Pikku-Kasarmi on ihan pieni päiväkoti, mutta niin ei ole. Nimi on symbolinen. Se ei tarkoita pientä päiväkotia, vaan pienten ihmisten kasarmia! KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO 7

8 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN Sotilaskotisisarena sotilaskodissa KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Sotilaskoti ja sotilaskotisisaret ovat aina kuuluneet erottamattomana osana Vaasan kasarmialueelle. Vaasan sotilaskotiyhdistys on maamme vanhimpia, perustettu jo vuonna Varuskunta ja sotilaspojat ovat kasarmialueelta hävinneet, mutta sotilaskoti toimii edelleen. Kaupunginsairaalan osasto 6:lla sairaanhoitajana työskentelevä Maire Tupeli-Skog ja samalla osastolla perushoitajana työskentelevä Pirjo Hämeenniemi ovat löytäneet sotilaskotisisartyöstä harrastuksen itselleen. Maire Tupeli-Skog liittyi sotilaskotisisareksi vuonna 1999, vähän varuskunnan lakkauttamisen jälkeen. Minulla oli vapaata aikaa. Isäni on sotainvalidi ja äitini on toiminut lottana. Lapsuuskodista ja sen perusarvoista, jotka ovat koti, uskonto ja isänmaa, lähtee kiinnostukseni sotilaskotityöhön. Sotilaskodissa minulle on annettu koko ajan lisää vastuuta. Aika pian sotilaskotisisareksi liittymiseni jälkeen minut valittiin johtokuntaan ja vuosi sitten Vaasan sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajaksi. Pirjo Hämeenniemi on aloittanut sotilaskotisisarena tänä vuonna. Mairen kertomukset saivat Pirjon kiinnostumaan ja niin hän joku kerta kysäisi, tarvittaisiinko siellä lisää väkeä, pääsi mukaan ja pitää uutta harrastustaan mielenkiintoisena. Sotilaskotityö jatkuu, vaikka varuskuntaa ei ole Kun varuskunta Vaasassa lakkautettiin, Vaasaan jäi sotilasläänin esikunta ja varuskuntasoittokunta. Sotilaskotisisaret päättivät jatkaa toimintaansa. Pari vuotta sitten he ostivat sotilaskodin omakseen. Siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Kahvituksen ja ruokatarjoilun sotilaskotisisaret hoitavat vapaaehtoisvoimin. Etusijalla ovat Puolustusvoimien esikunnan, veteraanien ja muiden maanpuolustusjärjestöjen tilaisuudet. Muitakin tilaisuuksia, kuten eri yhteisöjen kokouksia, syntymäpäiviä, ristiäisiä, häitä ja hautajaisia järjestetään voimavarojen puitteissa. Sotilassoittokunnan kanssa sotilaskotisisaret järjestävät joka vuosi kevät- ja joulukonsertin sotilaskodissa ja syyskonsertin kirkossa. Taiteiden yönä sotilaskodissa kävi ihmisiä munkkikahveilla ihan jonoksi asti. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen leireille sotilaskotisisaret järjestävät ruuan leiriolosuhteisiin. Leiritoimintaan voi osallistua lähtemällä muiden sotilaskotiyhdistysten sotilaskotisisarten kanssa Maire Tupeli-Skog (vas.) ja Pirjo Hämeenniemi sotilaskotisisaren arkiasussa. kahdeksi viikoksi metsään leireille poikien kanssa. Meillä on vieläkin muutamia aktiivisia sotilaskotisisaria, jotka ovat joka vuosi Hämeenlinnan tai Lohtajan sotilaskotisisarten mukana tällaisilla leireillä, Maire kertoo. Jos toisilla sotilaskotiyhdistyksillä on suurtapahtumia, avustamme heitä niiden järjestämisessä. Meillä tällainen suurtapahtuma oli Vaasan 400-vuotisjuhlien yhteydessä järjestetty valtakunnallinen lippujuhlaparaati. Myimme hernekeittoa ja kahvia ja marssimme omana ryhmänä paraatissa. Sitä varten meillä oli omat marssiharjoituksetkin. Sotilaskotityön perimmäisen tarkoituksen, sen että toiminnalla kerätyt rahat käytetään armeijassa olevien poikien virkistykseen, pitää säilyä. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä meidän ei tarvitse maksaa veroa. Jos saamme jotakin kokoon, lahjoitamme toisille sotilaskodeille ja avustamme sotilaskotiliiton toimintaa. Kauhavan sotilaskotiin olemme hankkineet pitsauunin, Kajaanin sotilaspojille paitoja, sotilassoittokunnalle rahaa nuottien ostoon Sisartapaamisia, koulutusta, virkistäytymistä Omia sisariltoja sotilaskotisisarilla on kerran kuukaudessa. Niissä on aina joku teema. Sellaisetkin sisaret, jotka eivät enää jaksa osallistua työhön, ovat tervetulleita sinne ja saavat siellä tavata toisiaan. Valtakunnallisille sisarpäiville kokoontuu sotilaskotisisaria eri puolilta Suomea. Viime kesänä ne olivat Santahaminassa. Varsinkin Pirjolle, joka oli ensimmäistä kertaa mukana, se oli unohtumaton kokemus. Pirjosta on kiva haastatella vanhempia sisaria ja kuunnella heidän juttujaan siitä, millaista oli, kun oltiin kaksi viikkoa poikien kanssa Rovajärven leirillä ja pidettiin siellä sotilaskotia. Sotilaskotisisarille on järjestetty mm. poikkeusolokoulutusta, että he pystyvät tarvittaessa tekemään yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Esim. öljykatastrofin sattuessa heitä voidaan tarvita muonituksen järjestämiseen. Suurimmalla osalla sotilaskotisisarista on hygieniapassi. Pukeutumissäännöt Sotilaskotisisarten pukeutumisesta on Sotilaskotiliitto antanut tarkat ohjeet. Sotilaskodissa on Vihreä kirja, josta selviää, millainen sotilaskotisisaren arkiasun ja juhla-asun tulee olla ja määräykset siitä, minkälaiset kengät tai sukat mihinkin asuun kuuluvat. Asun pitää olla aina siisti ja asianmukainen. Asua kunnioitetaan. Tavatessamme Pirjo ja Maire ovat pukeutuneet sotilaskotisisaren arkiasuun, vihreään, painokuosiseen puuvillapuseroon, jossa on keltaisia yksityiskohtia kauluksessa ja hihansuissa. Rintapielissään heillä on sotilaskotisisarmerkit. Pitempään sotilaskotisisarina olleille kertyy muitakin merkkejä, kuten ahertajamerkki ja 5- tai 10-vuotismerkki. Miten pääsee mukaan? Pirjolla sisareksi tulemisen vaiheet ovat vielä tuoreessa muistissa: Minut kutsuttiin kokoukseen, jossa kerrottiin, mitä sotilaskotityö on, sotilaskotisisarten vaatetuksesta yms. Sen jälkeen osallistuin koulutukseen. Siellä kerrottiin sotilaskodin historiasta ja toiminnasta. Koulutuksen jälkeen oli sotilaskodissa kevätkonsertti, jossa saimme sotilaskotisisarmerkit. Ennen kuin saa merkin, johtokunta hyväksyy uuden sisaren. Oikeastaan se on vain muodollisuus. Jokainen, joka haluaa tulla mukaan sotilaskotityöhön, on tervetullut, Maire lisää. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 HALUAMME AUTTAA USKALLAMME ELVYTTÄÄ TEKSTI: KAIJA JYRKKÄNEN KUVAT: ASKO VALTTI Vaasan ammattiopiston matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opettajat ja henkilökunta ovat kuluneena syksynä opiskelleet ensiapua. Myöhemmin ensiapukortin suorittavat myös VAO:n muiden koulutusalojen henkilöstöt. Koulutusalan kaikki opiskelijat suorittavat EA1-kurssin, joten myös maratan henkilökunta halusi päivittää ensiaputietonsa ja -taitonsa. Koskaan ei tiedä, missä ja milloin apuamme tarvitaan. Saimme opettajaksi ensiapukouluttaja, sairaanhoitaja Leena Lepistön, joka on ammattitaitoisesti kartuttanut tietojamme ja taitojamme teoriaopinnoin sekä järjestämällä harjoituksia. Olemme oppineet myös, kuinka toimitaan onnettomuustilanteissa ja sairauskohtauksen yllättäessä. Hän on saanut meidät miettimään työpaikkamme ensiapuvalmiutta ja sitä, miten toimia, jos joku työpaikalla tai läheisistä kotona saa sairauskohtauksen. Olemme oppineet kurssilla mm. seuraavaa: Sydänpysähdyksen yhteydessä aloitettu painelu-puhalluselvytys kaksinkertaistaa sairaskohtauksen saaneen mahdollisuuden palata takaisin normaaliin elämään. Ensiaputilanteessa voi maallikkokin pelastaa hengen, kun pystyy toimimaan oikealla tavalla pysymällä rauhallisena ja määrätietoisena, ja ensimmäiseksi soittamalla hätänumeroon 112. Jokaisella kansalaisella on auttamisvelvollisuus ja tärkeää on estää lisäonnettomuuksien synty. Tehokas ensiapu vaatii nopeita toimia. Hengitysteiden avaaminen, verenvuotojen tyrehdyttäminen ja elvytyksen aloittaminen ovat hätätilanteessa usein hengen pelastavia toimenpiteitä. Ylh: Ann-May Rögård (vas.) ja Eva Lalou (oik.). Keskellä Anne-nukke. Vas.puoleinen kuva: Lavastettu tilanne. Raija Puska tyrehdyttää valtimoverenvuotoa, potilaana Anne Honka. Oik.puoleinen kuva: Sami Syväoja ja monitoimikoneen leikkaamat sormet. Olemme ensiapukurssilla oppineet paljon hyödyllistä. Mukavaa on ollut yhdessä työpäivän jälkeen puuhailla muuta kuin jokapäiväisiä työtehtäviä. On ollut mielekästä oppia tuoreimmat elvytysohjeet sairaustapauksissa ja onnettomuustilanteissa. Toivoen samalla, ettemme tarvitse uusia taitojamme kotona tai työpaikalla!. 9

10 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: SOVITTELUTOIMISTO Sovittelutoiminta kehittyy ja kasvaa Pohjanmaalla Pohjanmaan sovittelutoimisto on toiminut nyt yli vuoden ajan ja alkaa löytää toimintamuotonsa. Länsi-Suomen lääninhallitus on tehnyt sovittelupalveluista toimeksiantosopimuksen Vaasan kaupungin kanssa. Sovittelutoimisto sijaitsee Vaasassa, hallinnollisesti sitä johtaa sosiaalija terveysvirasto/lastensuojelu. Pohjanmaan toimialueella on 17 kuntaa. Vaasassa on ollut sovittelutoimintaa aiemminkin, mutta toimintaa on nyt kehitetty ja se on saatu vakaalle pohjalle, kun laki rikos- ja riita-asioiden sovittelusta astui voimaan tammikuussa KUVA: SALLI HIETIKKO Mitä on sovittelu? Sovittelussa osapuolet voivat rikosja riita-asioissa kohdata toisensa luottamuksellisesti ja yhdessä käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä löytämään rikoksen osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi. Sovittelutulos vahvistetaan sopimuksella, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Saavutettu sovinto voidaan ottaa huomioon syyteharkinnassa. Sovittelussa on aina mukana kaksi koulutettua sovittelijaa, jotka vastaavat siitä, että keskustelu käydään tarkoituksenmukaisella ja kunnioittavalla tavalla. Sovittelutoimiston henkilökunta Nina Ahola, Fia Ingves, Vevve Ahlskog ja Monica Bäck suunnittelemassa ensi vuoden toimintaa. Sovittelutoimisto sijaitsee Hovioikeudenpuistikolla ent. Suomen Pankin talossa. Medlingsbyråns personal Nina Ahola, Fia Ingves, Vevve Ahlskog och Monica Bäck planerar nästa års verksamhet. Medlingsbyrån finns på Hovrättsesplanaden i f.d Finlands Banks hus. Mitä voi sovitella? Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltavaksi esim. omaisuusrikoksia vahingontekoja pahoinpitelyjä kunnianloukkauksia luvattomia uhkauksia Myös riita-asioita voi sovitella, jos sen käsittelemistä sovittelussa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Sovittelu on vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista. Osapuolet voivat keskeyttää sovittelun koska tahansa. Sovittelualoitteen voi tehdä poliisi, syyttäjä, osapuolet itse, alaikäisen huoltaja tai sosiaaliviranomaiset. Pohjanmaan sovittelutoimiston toiminta-alue: Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vöyri- Maksamaa, Vähäkyrö Henkilökunta Sovittelutoimistossa on neljä työntekijää: Sovitteluvastaava Gunlög Vevve Ahlskog, sovitteluohjaajat Gunlög Ingves ja Monica Bäck sekä osa-aikainen toimistosihteeri Nina Ahola. Henkilökunta hoitaa sovittelutoimiston hallinnolliset tehtävät sekä kouluttaa ja opastaa vapaaehtoisia sovittelijoita. He voivat tarvittaessa toimia myös sovittelijoina. Pohjanmaalla toimii 32 vapaaehtoista sovittelijaa, jotka YHTEYSTIEDOT / KONTAKTUPPGIFTER Pohjanmaan sovittelutoimisto Hovioikeudenpuistikko 7 D VAASA Puh Fax Österbottens medlingsbyrå Hovrättsesplanaden 7 D VASA Tfn Fax hoitavat itse sovittelutapaamiset. Keväällä 2008 koulutetaan lisää sovittelijoita eteläisessä piirissä, Närpiö-Kristiinankaupunki alueella. 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 TEXT: MEDLINGSBYRÅ Medlingsverksamheten i Österbotten, nygammal verksamhet utvecklas och växer Österbottens medlingsbyrå har nu funnits i över ett år och börjar finna sina former. Västra Finlands länsstyrelse har ingått ett uppdragsavtal med Vasa stad om upprätthållandet och tillhandahållandet av medlingstjänster i Österbotten. Medlingsbyrån finns stationerad i Vasa och administreras under socialoch hälsovårdsverket/barnskyddet men verksamhetsområdet omfattar 17 kommuner i Österbotten. Medlingsverksamhet har funnits även tidigare i Vasa men har nu utvecklats och fått en stabil grund i och med lagen om medling vid brott och vissa tvister trädde i kraft i januari Vad är medling? Medling innebär att parterna i ett brott eller en tvist möts och tillsammans behandlar de psykiska och materiella skador som brottet orsakat. Samtidigt kan man komma överens om olika åtgärder för att gottgöra skadorna och för att undvika att liknande situationer uppstår på nytt. Medlingsresultatet fastställs i ett avtal som parterna kan omfatta. Ett avtal som ger resultat inverkar på åtalsprövningen. Vid medlingarna närvarar alltid två utbildade medlare som ser till att diskussionen hålls på en ändamålsenlig och respektabel nivå. Vad kan man medla? Medling kan ske i brott som bedöms vara lämpliga för medling, t.ex - egendomsbrott - skadegörelse - misshandel - ärekränkning - olaga hot Även tvister kan behandlas vid medling om medlingen anses vara ändamålsenlig. Medlingen är frivillig, avgiftsfri, opartisk och konfidentiell. Parterna kan avbryta processen när de vill. Initiativ till medling kan tas av polisen, åklagarna, parterna själva, vårdnadshavaren till minderårig eller sociala myndigheter. Verksamhetsområde för Österbottens medlingsbyrå: Jakobstad, Kaskö, Korsholm, Korsnäs, Kristinestad, Kronoby, Laihela, Larsmo, Lillkyro, Malax, Nykarleby, Närpes, Oravais, Pedersöre, Storkyro, Vasa, Vörå- Maxmo. Personal På Österbottens medlingsbyrå arbetar 4 personer. Ansvarig för medlingsbyrån är socialarbetare Gunlög Vevve Ahlskog, som medlingshandledare arbetar Gunlög Ingves och Monica Bäck och som kanslisekreterare på deltid Nina Ahola. Personalen sköter främst de administrativa uppgifterna kring medlingarna samt utbildning och handledning av frivilliga medlare men kan också fungera som medlare vid behov. I området fungerar 32 frivilliga medlare vilka sköter om själva medlingstillfället. Fler medlare utbildas under 2008 i det sk södra distriktet, Närpes-Kristinestadsområdet. Vuoden 2008 TYKY-TONNIT haettavissa Kaupungin TYKY-ryhmä jakaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen tähtäävään toimintaan käynnistystukea eli TYKY-tonneja kaupungin työpaikoille. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemuksien oltava perillä henkilöstöpalveluissa. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida! Tuen perusteet: Ryhmä sitoutuu liikunnalliseen tai muuhun työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja kohentavaan yhteistoimintaan 12 kerraksi. Jos ryhmässä on 6-11 henkeä, tukea voidaan myöntää 84 euroa. 12 hengen tai sitä suuremmille ryhmille tukea voidaan myöntää 167 euroa. Tuen saaminen edellyttää selkeää toimintaohjelmaa, aikataulua ja toiminnan raportointia. Tuki myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin tonneja riittää. Tukea haetaan lomakkeella, jota saa henkilöstöpalveluista tai intranetista henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. TYKY-ryhmä voi harkittuaan poiketa em. periaatteista. Yhdyshenkilön sähköpostiosoite (jos hänellä sellainen on), tulee ilmoittaa hakemuksessa. Se nopeuttaa informaation jakamista. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan ryhmälle yhdyshenkilön välityksellä. HUOM! Vuoden 2007 toiminnasta yhdyshenkilön on toimitettava raportit mennessä. Lisätietoja: työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107, työsuojeluvaltuutettu Liisa Sirén puh. 1115, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh ja Eija Paananen puh TYKY-rahoilla voi vaikka retkeillä. TYKY-RYHMÄ 11

12 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: SARI RÄSÄNEN Siviilipalvelusvelvollisen ottaminen kaupungin töihin Vaasan kaupungissa suorittaa siviilipalvelustaan tällä hetkellä yhdeksän siviilipalvelusvelvollista. Keskimäärin siviilipalveluvelvollisia on vuodessa seitsemän. Suosittuja siviilipalveluspaikkoja ovat koulut, päiväkodit ja kirjasto. Kaupunki on toiminut palveluspaikkana jo vuodesta 1982 lukien. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin kaikilla työyksiköillä on mahdollisuus ottaa siviilipalvelusvelvollisia palvelukseensa. Siviilipalvelusvelvollisen voi ottaa tehtävään, johon hänellä on riittävät kyvyt ja taidot. Tiukkoja pätevyysvaatimuksia ei välttämättä tarvitse noudattaa. Kun virasto tai laitos haluaa itselleen siviilipalveluvelvollisen, on siitä ilmoitettava henkilöstöpalveluihin, josta ilmoitus lähetetään edelleen Lapinjärven koulutuskeskukseen. Siviilipalvelusvelvollinen on voinut ottaa suoraan yhteyttä työyksikköön ja sopia palveluksen aloittamisesta. Jokaisen siviilipalvelun aloittavan tiedot on tärkeää ilmoittaa henkilöstöpalveluihin työvoimasuunnittelijalle. Siviilipalvelusvelvollinen ei ole työsuhteessa palvelunsa aikana eikä häneen sovelleta työ- tai virkaehtosopimusta, mutta hänen kohdallaan noudatetaan viraston/laitoksen työaikoja ja sääntöjä. Enimmäistyöaika on 40 h/vko. Merkitystä ei ole sillä, minä viikonpäivänä tai vuorokauden aikana työtä tehdään. Enimmäistyöajan ylittyessä annetaan tunnit vapaana yksi yhteen (ei ylim. prosenttikertoimia), ei rahana. Mitä kuluja tulee? Siviilipalvelusmiehenä nuorisoasema Klaarassa Janne Kalevan siviilipalvelus nuorisoasema Klaarassa alkaa olla loppusuoralla. Joulukuun 7. päivä on viimeinen palveluspäivä. Syntyään vaasalainen Janne Kaleva on koulutukseltaan nuorisotyöntekijä. Työpaikka on Turussa nuoriso- ja päihdetyötä tekevän Raide ry:n toiminnanjohtajana. Sieltä hän on virkavapaalla sivarivuoden ajan. Janne meni aluksi armeijaan, mutta oli siellä vain viikon, jonka jälkeen ilmoitti haluavansa mennä siviilipalvelukseen. Siviilipalveluspaikkaa etsiessään Jannella oli kaksi tavoitetta: että palveluspaikka löytyisi Vaasasta ja että se olisi oman alan paikka. Klaara oli hyvä vaihtoehto. Psykososiaaliset palvelut on järjestänyt Jannelle asunnon siviilipalveluksen ajaksi. Syömässä hän käy Katkolla ja saa sieltä eväspurkkeja mukaansa aamu- ja iltapalaksi. Työnantaja maksaa päivärahaa siviilipalvelusajalta. Lomapäiviä on vuoden aikana 20. Klaarassa Janne tekee ihan samaa asiakastyötä kuin muutkin, käy tukikeskusteluja nuorten kanssa, vastaa puhelimeen, vetää Runoremmi-ryhmää nuorille ja on työssä myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien matalan kynnyksen tukipisteessä Tipsissä. Tämä on ollut minulle hyvä Siviilipalvelusvelvollisen palvelukseen ottaminen on huomattavasti edullisempaa kuin työsuhteeseen palkkaaminen. Nykyisen, noin vuoden kestävän palvelun kokonaiskustannukset (päiväraha, ruokaraha + asuminen jne.) ovat euroa riippuen siitä, miten ruokailu ja asuminen on järjestetty. Siviilipalveluskuluja voidaan rahoittaa erilaisista toimintakuluista tai mahdollisista vakanssisäästöistä. Päiväraha on siviilipalvelusmiehelle verotonta tuloa eikä siitä aiheudu muita sivukuluja. Janne Kaleva Klaaran ulko-ovella. oppivuosi, Janne tuumaa ja uskoo, että hänen palvelusajastaan ovat hyötyneet molemmat osapuolet. Tämä on ollut täydellinen siviilipalveluspaikka minulle. Olen tosi tyytyväinen. Olen saanut työskennellä huumorintajuisessa työyhteisössä. Olen nähnyt, mitä tämä työ on ja saanut monia käytännön vinkkejä omaan työhöni, Janne kehuu. Palveluspaikka ja siviilipalveluvelvollinen tekevät keskenään kirjallisen sitoumuksen. Sitoumuslomakkeessa määritellään palveluvelvollisen asumisesta palveluaikana. Palveluspaikka voi osoittaa asunnoksi omia asunnoksi kelpaavia tilojaan, vuokrata asunnon tai osoittaa siviilipalvelusvelvollisen asumaan kotonaan. Majoituksesta on annettava siviilipalvelusvelvolliselle kirjallinen osoitus. Palveluspaikka vastaa aina osoittamansa majoituksen kustannuksista. Siviilipalvelusaikaan hän on alusta asti asennoitunut positiivisin mielin, ottanut sen positiivisena asiana. Ja hyvin on mennyt. KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO 12

13 Palvelusaikanaan siviilipalvelusvelvollisella on oikeus ilmaiseen terveydenhuoltoon (sisältää lääkäripalvelut, lääkärin määräämä hoito ja lääkkeet), jonka kustannuksista palveluspaikka vastaa. Siviilipalvelusvelvolliselle on järjestetty mahdollisuus käyttää kaupungin työterveyshuollon palveluja. Kela ei korvaa muita terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia, vaan ne tulevat täysimääräisinä palveluspaikan maksettavaksi. Huomioonotettavia kustannuksia ovat mm. siviilipalvelusmiehen hammashuolto- tai optikkokulut, joista palveluspaikka joutuu vastaamaan. Siviilipalveluvelvollinen on palveluaikansa palveluspaikan vastuulla, myös vapaalla ollessaan. Henkilöstöpalveluista suositellaan, että palveluspaikka ottaisi siviilipalveluvelvolliselle ryhmäsairasvakuutuksen. Vakuutuksen vuosimaksu on n. 500 euroa riippuen velvollisen iästä ja sukupuolesta. Vakuutukset hoitaa keskitetysti henkilöstöpalveluissa työvoimasuunnittelija. Siviilipalveluvelvollisella on oikeus lomiin, joita tulisi myöntää tasaisesti koko palvelujakson aikana. Lomista päättää palveluspaikan päällikkö. Miten toimitaan? Lapinjärven koulutuskeskuksen koulutusjakson (28 päivää) suorittanut siviilipalvelusvelvollinen on valmis aloittamaan n. 367 päivää kestävän palvelun palvelupaikassaan. Keskeytynyt armeija lyhentää palvelusaikaa. Siviilipalvelusvelvollinen saapuu palveluspaikkaan määrättynä päivänä mukanaan palvelusaikana tarvittavat lomakkeet. Palvelupaikan tulee ohjata siviilipalvelusvelvollinen käymään henkilöstöpalveluissa työvoimasuunnittelijan luona, jonne hän ottaa mukaan lomakkeet ja asiakirjat, jotka on saanut Lapinjärven koulutuskeskukselta mukaansa sekä passikuvan. Henkilöstöpalveluissa täytetään siviilipalvelustodistus ja hoidetaan tarvittavat lomakkeet eteenpäin. Palveluksen päättyessä siviilipalveluvelvollinen tulee uudestaan henkilöstöpalveluihin, jossa hänelle tehdään kotiutus. Kotiutus tehdään, kun palveluvelvollisuus on suoritettu kokonaan loppuun tai viimeistään sen vuoden lopussa kun velvollinen on täyttänyt 30 v. Velvolliselle luovutetaan täydennetty siviilipalvelutodistus ja pyydettäessä työtodistusta vastaava todistus. Lisätietoja: henkilöstösuunnittelija Sari Räsänen, henkilöstöpalveluiden kotisivut ja MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 VAO:n teatteriryhmä teki komedian yhdessä nuorisoosaston kanssa Joulukuun ensimmäisenä päivänä Vaasan ammattiopiston opiskelijoista koostuva teatteriryhmä esitti Club 25:lla komedian Poika ja Naamio. Näytös oli tulosta Vaasan kaupungin nuoriso-osaston ja Vao:n yhteistyöhankkeesta, joka oli ensimmäinen laatuaan. Syyskuussa viisitoista Vao:n eri alojen ensimmäisen vuoden opiskelijaa ilmoittautui mukaan Saila Louke-Koljosen vetämään teatterihankkeeseen, jonka päätavoitteeksi oli asetettu innostavan ja kehittävän vapaa-ajan toiminnan tarjoaminen Vao:n opiskelijoille. Saila Louke-Koljonen toimii nuoriso-osaston teatterikerhojen ohjaajana ja Vao:n teatteriryhmän vetäminen on ollut hänen päätehtävänsä kuluneen syksyn aikana, muun nuoriso-osaston järjestämän toiminnan ohella. Vao:n oppilaille avautui avartava mahdollisuus saada opintoviikko koulun valinnaisiin aineisiin. Idearikas porukka aloitti näytöksen harjoittelemisen syyskuussa. Matkan varrella ryhmässä tapahtui monenmoista muutosta ennenkuin kaikkien työnjako selkiintyi, käsikirjoitus sai lopullisen muotonsa ja rooleihin löytyi sopivat esiintyjät. Näytelmähankkeen onnistuminen oli yhteistyön tulosta Osa oppilaista koki luonnollisena juuri esiintymisen ja näytöksen ideoimisen, kun taas toiset keskittyivät prosessin dokumentoimiseen valokuvin ja varsinaisen esityksen filmaamiseen. Media-assistenttiopiskelijat tekivät mainoksen ja pystyttivät valokuvista pienen näyttelyn Club 25.lle näytöksen yhteyteen ja muutama kosmetologiksi opiskeleva oli mukana tekemässä teatterinaamioita esitykseen. Tällä kertaa puvustus ja lavastus hoidettiin työryhmän yhteistyönä kirppareita koluten, mutta tällainen hanke voisi laajetessaan olla mahdollisuus käyttää ammattiopiston monipuolista osaamista hyväkseen, esimerkikisi vaatetuspuolen opiskelijoille olisi tässä voinut olla mielenkiintoinen vaihtoehto suorittaa opintoviikko jos toinenkin. Näytelmä pohjautui Louke-Koljosen hullunkuriseen kertomukseen kuningaskunnasta, jossa kaikkialla vallitsee rauha ja järjestys, ainakin näennäisesti. Kuningaspari saa kuitenkin KUVA JA TEKSTI: SAILA LOUKE-KOLJONEN Harjoitukset koostuivat improvisaatiosta ja kaikkien ideoita kuunneltiin. surmansa epäilyttävissä olosuhteissa ja valtakunnan vihollinen Velhotar saa vallan. Velhotar omii valtakunnan perillisen itselleen ja pakottaa tätä pitämään ahneutta ja itsekkyyttä lisäävää naamiotaan koko elämänsä ajan. Naamion vaikutuksesta pahat voimat alkavat levitä valtakunnassa ja rauha on vaarassa särkyä ikiajoiksi. Onneksi Amor puuttuu viimeisillä voimillaan peliin ja kansalaisista tulee taas rauhaa rakastavia ja empaattisia olentoja. Tarina itsessään sisälsi muutamia ajan henkeä heijastavia teemoja, kuten yleinen kulutushysteria, ahnehtiminen ja kasvava välinpitämättömyys. Nuorista harrastajanäyttelijöistä huokui ilo ja eläytyminen. Näytelmää oli mukava seurata ja nauraakin sai. Kokonaisuudessaan hankkeen onnistuminen on hieno osoitus eri hallintokuntien välisestä yhteistyöstä ja kiitokset kuuluvat myös hankkeen mahdollistaneelle Evald ja Hilda Nissin Säätiölle. Näytelmää oli seuraamassa 80 katsojaa ja yleisöltä saatu palautekin oli lämmintä. Eräskin nuori totesi että: tällästä yhteistä toimintaa pitäs olla paljo enemmän. 13

14 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN FT Juhani Tarkkonen: TYÖHYVINVOINTI JOHTAMISEN JA YHTEISTOIMINNAN HAASTE Johdon, esimiesten ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön työhyvinvointikoulutukseen jatkoa Tämä kirjoitus voidaan kokea kriittissävyiseksi, koska vallitsevien uskomusten ja käytäntöjen kyseenalaistaminen on yleensä aina kiusallista. Kirjoituksen tarkoituksena on sen sisällöstä huolimatta Vaasan kaupungin tulevan kehityksen auttaminen. Työhyvinvoinnista on tullut ajankohtainen yleiskäsite, joka kuvaa henkilöstön työturvallisuuteen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen sekä ns. muuhun työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita, tarpeita, seuraamuksia ja kokemuksia. Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välillä on kohtalonyhteys niin koko työorganisaation, pienemmän työyhteisön kuin yksilön tasolla. Toisin kuin kuntaorganisaatioissa yleisesti uskotaan, työhyvinvointi kaikkine seurauksineen on yhteydessä koko työorganisaation ja työyhteisön rakenteellisiin, prosessuaalisiin ja toiminnallisiin tekijöihin. Yksityiseen elämänpiiriin kytkeytyvillä tekijöillä kuten yksityisen elämänpiirin sosiaalisilla suhteilla, geeneillä, elämäntavoilla, työmoraalilla, persoonallisuudella ja manipuloiduilla suhtautumistavoilla ei ole suurissa ihmismäärissä lainkaan niin suurta merkitystä esimerkiksi sairastavuudelle, työtapaturmille, ei-toivotulle lähtövaihtuvuudelle, työkyvyn alentumille ja ennenaikaiselle eläköitymiselle kuin yleisesti uskotaan. Työ vaikuttaa eniten Työllä ja työolosuhteilla on kaikkein tärkein merkitys työssä käyvän henkilöstön työhyvinvoinnin ilmentymille. Mikäli henkilöstöön kohdistuva kuormitus on kohtuullisella tasolla, ei yksityisen elämänpiirin tekijöillä näyttäisi olevan suurta merkitystä. Ja edelleen, liiallinen kuormitus työssä alkaa heijastua haitallisesti myös yksityisen elämänpiirin asioihin, kuten parisuhteen, lastenkasvatuksen ja omaishoidon laatuun. Huono kehä on valmis. Onnistuneesti johdettu, mitoitettu ja järjestelty työ saattaa puolestaan jopa parantaa henkilön terveyttä ja työkykyä. Kun kuntaorganisaatioissa keskimääräinen sairauspoissaolotiheys on sairauspäivää henkilötyövuotta kohden ja edelleen noususuunnassa, on se parhaimmissa saman ikärakenteen yrityksissä vain 5-6 sairauspäivää henkilötyövuotta kohden. Mikä selittää näin suuren eron? Selitys on organisaatiokulttuurissa ja sen sisältämissä uskomuksissa, ja sitä kautta suhtautumis- ja toimintatavoissa. Kuntaorganisaatioita ei johdeta työhyvinvoinnin näkökulmasta läpi organisaation. Matalan sairauspoissaolon yrityksiä johdetaan koko työhyvinvoinnin alueella tavoitteellisesti ja tiukasti niin, että henkilöstö kokee olevansa huolenpidon kohteena. Henkilöstö vastaa kokemaansa huolenpitoon matalalla sairauspoissolotiheydellä ja järjestelmällisellä toiminnalla työtapaturmien määrä on minimaalinen. Myös työhyvinvointiin vaikuttavat osajärjestelmät, menettelytavat ja käytännöt on em. yrityksissä rakennettu toimiviksi ja niitä jatkokehitetään tavoitteellisesti. Kuntaorganisaatioille on tyypillistä, että työhyvinvoinnin johtaminen ohentuu sitä mukaa, kun organisaatiohierarkiassa noustaan ylöspäin. Miten tämä asia selittyy? Kuntaorganisaation ylätasolla ajatellaan, että työhyvinvoinnin hoitaminen onnistuu riittävästi välittömän työnjohdon, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden voimin. Mikä näissä uskomuksissa on pielessä? Ensinnäkin: - välitön työnjohto on suuressa määrin riippuvainen organisaation ylätasolta tulevista työhyvinvoinnin yleisistä edellytyksistä. Toisaalta: - työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöllä ei ole asemavaltaa suhteessa työolosuhteisiin eikä töiden mitoituksiin ja järjestelyihin. Kolmanneksi: - työterveyshuollon palveluilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa joka hetki koko henkilöstön työkykyyn. Neljänneksi: - kunta työnantajana on oikeussubjekti, ei toimiala, tulosalue eikä lähityöyhteisö. Vallan ja vastuun on edellytysten luonnin ja yleisen valvonnan kannalta oltava aina juridisessa mielessä tasapainossa. Se joukko, jolla on mahdollisuudet vaikuttaa joka hetki työolosuhteisiin sekä töiden mitoitukseen ja järjestelyihin, ovat johto ja esimiehet täydennettynä tarvittaessa poliittisilla toimielimillä. Sisäisten politiikkaalueiden yhdensuuntaisuus? Työhyvinvoinnin menestyksellinen hoitaminen edellyttää työhyvinvoinnin ilmiön realistista ymmärtämistä, valtaa tärkeänä resurssina ja johdon tasolta tulevia hyviä esikuvia. Kuntaorganisaatiolla on yleinen toimintapolitiikka, jolla se pyrkii vaikuttamaan kuntalaisiin ja palvelemaan heitä. Tuota yleistä toimintapolitiikkaa tukee (tai pitäisi tukea) kolme sisäisen politiikan aluetta: 1) henkilöstöpolitiikka, jonka perustarkoituksena on henkilöstövoimavarojen suunnittelu, hankinta, ohjaus, käyttö ja lisääminen esimerkiksi henkilöstökoulutuksen ja muiden henkilöstön kehittämiskeinojen avulla 2) kehittämispolitiikka, jonka perustarkoituksena on uudistaminen ja parhaimmillaan hallitun muutoksen aikaansaaminen 3) riskienhallintapolitiikka, jonka perustarkoituksena on menetysten estäminen. Yleisjohtamisella ja muulla johtamisella pyritään organisaatiopäämäärien saavuttamiseen ja organisaatiotuloksellisuuden varmistamiseen. Monia asioita johdetaan epäilemättä mallikkaasti. Mutta voisiko joku vakavissaan uskoa, että yleisjohtamisella tai johtamisella yleensä, sekä sisäisen politiikan linjavalinnoilla ja toteutustavoilla olisi ainoastaan hyviä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin? Kannattaa tutkia johtamisuskomuksia ja -käytäntöjä sekä sisäisten politiikka-alueiden linjavalintoja ja tosiasiallisia toteutustapoja arvioimalla niitä totuudellisesti. Sitä kautta saattaa ilmetä, että on olemassa valintoja, käytäntöjä, ratkaisuja, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, sokeita pisteitä ym., jotka ovat ristiriidassa henkilöstön työhyvinvoinnin ja sen osaalueiden kanssa. Kuntaorganisaatiota, sen toimialoja, tulosalueita ja lähityöyhteisöjä voidaan kehittää työhyvinvointijärjestelmän näkökulmasta. Koska kunta on kokonainen organisaatiosysteemi, täytyy kaikkien organisaatiotasojen olla järjestelmänäkökulmasta samankaltaisia. Vaasan kaupungilla on selvästi nähtävissä, että eri toimialoilla on erilainen ote työhyvinvointikysymyksiin. Eräs perustavaa laatua oleva kysymys onkin, kuinka varmistetaan, että kaikki Vaasan kaupungin organisaation osat noudattavat edes työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja alempiasteisia säädöksiä. Työkyky ei ole kaupan kohteena Työhyvinvoinnin luomisen, ylläpidon ja edelleen parantamisen puolesta on olemassa runsaasti tutkimuksellista ja kokemusperäistä näyttöä. Vapaaehtoiseen tietämättömyyteen ei sen vuoksi ole tarvetta. Työhyvinvoinnin juridiikkaa on jo edellä tuotu esille, mutta se kaipaa vielä lisävalaistusta. Silloin kun töitä teetetään, työnantajan tehtävänä on huolehtia töiden turvallisuudesta ja terveydestä siltä osin, kun ne johtuvat työolosuhteista ja työstä. Jos em. asioita ei voida taata, töitä ei 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 aloiteta tai ne keskeytetään. Työkyky on henkilön työmarkkina-arvon perusta, eikä se ole kaupan. Juridisessa mielessä työnantaja ei voi vedota rahan, ajan, osaamisen ja tiedon puutteeseen, maailman muutokseen eikä johtamisen ja päätöksenteon monimutkaisuuteen. Työnantajalla on kaikki keinot, joilla se saa turvallisuus- ja työyhteisökäyttäytymisen sekä johtamiskäytännöt asianmukaiselle tasolle. Eri asia on sitten se, että sitä valtaa ei ole useinkaan käytetty silloin kun olisi pitänyt. Seurauksena tekemättömyydestä on kunnissa tyypillisesti organisaatiokulttuurin ongelmalliset piirteet. Välipitämättömyys, sooloilu, kroonistuneet työyhteisöongelmat, kyvyttömyys puuttua ongelmiin ja ratkaista niitä, turhat työkyvyn menetykset, asioiden pallottelu ja vastuun väistämiset heikentävät työhyvinvoinnin tilaa. Ratkaisujen perusta on sinänsä yksinkertainen: työhyvinvointia on mahdollista mutta myös välttämätöntä johtaa normaalijohtamisen keinoin kaikilla kuntaorganisaation tasoilla. Työhyvinvointia tukevat toimintapolitiikat. Juhani Tarkkonen työsuojelukonsultti Työhyvinvointikoulutustilaisuudessa palautekyselyyn vastanneiden kesken arvotut viisi Tropiclandian vapaalippua voittivat: Kainulainen Kirsi Käsnänen-Koivuporras Paula Niemi-Nikkola Katariina Ura Jukka Virtanen Aila Vapaaliput on toimitettu voittajille. Onnittelumme! Työkykyyn vaikuttavat useat eri tekijät. 15

16 6/2007 Hae heti! Hakuaika alkaa heti ja päättyy 24. tammikuuta! MERITUULI - HAVSVINDEN Kuntoremonttikurssit käynnistyvät ryminällä! 65 kilometriä itään! Härmän kuntokeskus viikko 14, su pe Vain 160 km Sodankylästä ja saman verran takaisin! Saariselkä viikko 17, su pe Tunti ja vartti Gerbystä (moottoripyörällä)! Kuortaneen urheiluopisto viikko 19, su pe Kevään 2007 kuntoremonttilaisia hiihtolenkillä Saariselän Rumakurussa. Kuva: Reino Vuoto. Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta, eläkkeelle siirtymiseen 3 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: -kohdasta lomakkeet tai tai Eija Paananen puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL:lta. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa puh. 1115, Isomöttönen Vesa puh. 1121, työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio puh ja osastosihteeri Paananen Eija puh Tyky-ryhmä 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

18 6/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN KEVÄT 2008 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on tarjolla niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivikuntoilija! Kevään terveysliikuntaryhmät käynnistyvät AVOIMET OVET- viikolla! Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa. KYSY LIIKUNTALUURISTA LISÄTIETOJA: Minna Backman, Vapaa-aikavirasto,Vaasanpuistikko 20 B puh , VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISETU VIREÄ VAASA- TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Todistamalla ohjaajalle henkilökuntakortilla työsuhteensa ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ryhmässä lunastaa maksuttoman osallistumisedun Vireä Vaasa- liikuntaryhmiin. TERVETULOA LIIKKUMAAN! LISÄÄ LIIKUNTAA VIREÄ VAASA- TERVEYSLIIKUNTA- RYHMÄT KEVÄT LETKEÄT LEIDIT Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ma: klo Kaikenikäisten ja kuntoisten naisten liikuntaryhmässä voit kokeilla erilaisia terveysliikuntalajeja mukavassa porukassa. Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. 2. KUNTOKIMPPA Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ma: klo Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen kohtuukuormitteisin ja monipuolisin perusjumppaliikkein tuki- ja liikuntaelimistöä. Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Oma jumppa-alusta mukaan. 3. RYHTIJUMPPA Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ma: klo Ryhti kuntoon ja hallintaa hartioihin! Ryhtijumpassa venytellään ja avataan selkärangan, niskahartiaseudun ja nivelten liikeratoja aktiivisen liikkeen avulla. Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille, niin miehille kuin naisille! Oma jumppa-alusta mukaan 4. GYMSTICK-JUMPPA Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ti: klo Gymstick-jumpassa yhdistyvät keppi- ja kuminauhajumpan liikkeet. Tunnilla parannat tehokkaasti peruskestävyyttä, lihaskuntoa ja kehon hallintaa. Ryhmä soveltuu niin miehille kuin naisille samoin vähän liikkuneille kuin edistyneemmillekin. Ryhmäläinen saa valita oman kuntonsa mukaisen gymstickin käyttöönsä. Ilmoittautuminen alk p. 325 Paikat (n.35 kpl) täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Voit tulla myös mukaan, jos sinulla on oma gymstick! Oma jumppa-alusta mukaan. 5. VENYTTELYJUMPPA Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ti: klo Opi tunnistamaan lihaksiasi! Kevyen alkulämmittelyn ja liikkuvuusharjoitusten jälkeen venytellään lihaksia kiireettömästi unohtamatta vartalon syvien lihasten harjoituksia. Soveltuu kaikenikäisille ja -kuntoisille, niin miehille kuin naisille! Oma jumppa-alusta mukaan. 6. TULES KUNTOON- KUNTOSALI- RYHMÄT Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 I ma: klo alk 7.1 II ke: klo alk. 9.1 Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä ja oikeita suoritustekniikoita. Jumpan alkuun lihakset lämmitellään ja lopuksi venytellään. Sopii kuntosaliharjoittelua aloitteleville. 7. NAISTEN KUNTOLENTOPALLO Vöyrinkaupungin koulu, ns. V-kiinteistö, Vuorikatu 11 ti: klo Omatoiminen naisten kuntolenttisporukka, johon otetaan mukaan aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Lisätiedot Minnalta p MIESTEN SÄHLY Urheilukeskus, Ruutikellarintie ti: klo Herrasmiestyylillä sählyä! Omat välineet mukaan. Ryhmä toimii omatoimisesti. Ilmoittautuminen p LOUNASTUNTIJUMPPA Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo Kaikenkuntoisille niin miehille kuin naisille suunnattu lihaskunto- ja venyttelyjumppa, joka kehittää yleiskestävyyttä, lihasvoimaa ja koordinaatiota. 10. MIESTEN ROMURALLI-KUNTO- SALI Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo Huumorilla höystettyä miesten lihaskuntotreeniä, jossa ei unohdeta yleiskestävyysharjoituksia ja venyttelyitä. ROMURALLI on miehille, jotka haluavat treenata porukassa ohjaajan vetämänä. 11. KUNTOPIIRI Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo Koko keholle liikettä! Hauskaa yleiskestävyys- ja lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä ja haluat liikkua ryhmässä omaan tahtiin. 12. NAISTEN SÄHLY 9.1 alk. Vöyrinkaupungin koulu, V puoli, Vuorikatu 11 ke: klo UUSI RYHMÄ! Naisten avoin ja omatoiminen sählyporukka. Omat välineet mukaan! Vuoro toteutuu, jos ilmoittautuneita n hlöä. Ryhmä suunnattu leppoisalla kuntoilumeiningillä pelaaville naisille. Ilmoittautuminen tai p KUNTOKIMPPA Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10 to: klo Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen turvallisin ja monipuolisin perusjumppaliikkein tuki- ja liikuntaelimistöä. Soveltuu kaikenikäisille ja -kuntoisille. Oma jumppa-alusta mukaan. ROMURALLIA MIEHILLE Romuralli on keski-ikäisille vähän tai satunnaisesti liikuntaa harrastaville miehille tarkoitettu ohjattu liikuntapaketti. Mukaan ovat tervetulleita kaikki miehet; entiset atleetit, sohvien sankarit samoin kuin uudet aloittelijatkin. Jos tunnistat itsestäsi edellä mainittuja piirteitä, tule mukaan hikoilemaan hyvällä huumorimielellä! Tiedustelut Minna Backman p Lähde rohkeasti mukaan! Romuralli-vuoroja ovat: Ryhtijumppa Onkilahden koulu, Vuorik. 7 ma: klo Gymstick-jumppa Onkilahden koulu, Vuorik. 7 ti: klo Venyttelyjumppa Onkilahden koulu, Vuorik. 7 ti: klo Sähly Urheilukeskus ti: klo Lounastuntijumppa Tevin kuntosali ke: klo Kuntosali Tevin kuntosali ke: klo Kuntopiiri Tervis-sali ke: klo LIIKUNTAOSASTON TERVEYSLIIKUNTA- RYHMÄT Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla ohjeitten mukaan. Nämä kurssit sisältävät kurssimaksun kaikille osallistujille. Kurssimaksu laskutetaan automaattisesti ilmoittautumisten mukaan. Jos estyt osallistumasta, niin peru paikkasi pikimmiten. 1. SPINNING ja JUMPPA 10.1 alk Wasa Sport s Club, Wolffintie to: klo Tunti koostuu spinningistä ja lihaskuntoosuudesta. Ilmoittautuminen alk puh / Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja tarkoitettu Vaasan kaupungin työntekijöille. Ryhmään otetaan n. 30. Kurssimaksu 36,50 euroa oikeuttaa vain tähän Sport Clubin tuntiin. 2. VIRTAA VEDESTÄ- VESIJUMPPA- KURSSIT Vesivoimistelu soveltuu hyvin eri kuntoisille ja ikäisille liikkujille, miehille ja naisille. Vesijumppaharjoituksissa käytetään hyväksi veden vastusta ja nostetta. Kurssimaksu 18 euroa. Nämä vuorot on tarkoitettu ensisijaisesti +30 asteisen veden tarvitsijolle. Sitova ilmoittautuminen p alk Seniorhuset, Niklasvägen 1, Sepänkylä 12krt (ei 28.2, 20.3) I to klo II to klo TULOSSA! SUOMI-MIES SEIKKAILEErekkakiertue Vaasassa 9.5. Suuri toritapahtuma MIEHILLE! Ohjelmassa kuntotestausta, lajikokeiluja ym. Seuraa tiedottamista! Seuraa LUONTOLIIKUNTA- TARJONTAA Vaasan Ikkunasta ja ja Lähde liikkumaan luontoon! 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2007 Kulttuuripalkinto TEA HELENELUNDILLE KIITOKSET Kiitän työtovereitani, siivoustoimistoa ja keskuskoulun henkilökuntaa jäädessäni eläkkeelle. Anja Heikkilä Olkoon joulunaika kuin jännittävä taika: Täynnä yllätyksiä, hyvän mielen hymyjä. Tulkoon joulu rauhallinen! Uusi vuosi onnellinen!! Kiitokset yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ristinummen päiväkodin Ruusut Joulun valoa sinulle, joka nyt olet yksinäinen. Joulun lämpöä sinulle, jonka yli käy viima jäinen. Joulun valoa sinulle, joka et tunne joulumieltä. Tulla saat seimen äärelle. Sinä löytää voit joulun sieltä. KUVA: TEA HELENELUNDIN VALOKUVA-ALBUMISTA Kulttuurilautakunta antoi vuoden 2007 kulttuuripalkinnon kuvanveistäjä Tea Helenelundille (s Sulvalla) tunnustukseksi merkittävästä ja pitkästä elämäntyöstä vaasalaisen kuvataiteen hyväksi. Hän valmistui Suomen kuvataideakatemiasta vuonna Sen jälkeen hän on toiminut Vaasassa Pohjanmaan museon amanuenssina ja oppikoulunopettajana Vuonna 1952 Tea Helenelund oli perustamassa edelleenkin toimivaa Vaasan taidekerhoa, joka on omalta osaltaan vaikuttanut merkittävästi vaasalaisen kuvataiteen kehitykseen. Taidekerho on mm. järjestänyt kuvataidekoulutusta ja näyttelyjä sekä ylläpitänyt galleriatoimintaa. Julkisesti esillä olevia veistoksia Helenelundilla on 29, joista Vaasassa on 11. Tunnetuimpia niistä ovat ehkä Setterbergin muistomerkki Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteyksessä, Heikki Klemetti muistomerkki Vaasanpuistikolla, Poika ja sammakko Suvilahden ala-asteella, Elämän lähteellä suihkukaivoveistos Vaasan keskussairaalassa, Elämän puu reliefi siunauskappelissa, liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki Inkerinpuistossa ja Lotta-patsas Kasarmintorilla. Helenelundin työ kuvanveistäjänä jatkuu aktiivisena edelleen. Helmikuussa hän piti 13. yksityisnäyttelynsä Taidekerhon ylläpitämässä Ateljé Tornissa. Tuohon näyttelyyn valmistui lottatyttö-kipsiveistos, jonka pronssiversio on ostettu Keski-Suomeen. Tästä syntyi taiteilijan seuraava projekti. Hän suunnitteli hautakivimuistomerkin Maalahden seurakunnan 400-vuotisjuhlaan. Tarja Hautamäki Joulun valoa sinulle, jonka suru on tänään suuri. Kuuntele laulua enkelin. Siinä viesti on sinulle juuri. Joulun valoa sinulle, tänään kantaa se jotain uutta. Seimen lapsi on luonasi täynnä rakkauden salaisuutta. Anna-Mari Kaskinen Toivotamme kaikille lukijoillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vi tillönskar alla våra läsare God och Fridfull Jul och Gott Nytt År! 19

20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011 Isokyröstä pendelöijät v. 20 Laihia Laihela Lapua Lappo Tampere Tammerfors Ilmajoki Kurikka 3 2 2 19 1 9 9 3 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1 130 530 0 0 200 300 400 500 00 Isoonkyröön

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) PÄIVÄKODIN NIMI: Merituulen päiväkoti ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Heinähatut ja Meritähdet KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Sivistyslautakunnan

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

MUISTAMISSÄÄNTÖ. Mynämäen kunta

MUISTAMISSÄÄNTÖ. Mynämäen kunta MUISTAMISSÄÄNTÖ Mynämäen kunta Kunnanhallitus hyväksynyt.. 2014 Voimaantulo 1.1.2015 2 HENKILÖKUNNAN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MERKKIPÄIVÄSÄÄNTÖ 1. HENKILÖKUNTA Syntymäpäivät Mynämäen kunnan palveluksessa

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia ELINTARVIKEALOJEN TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISHANKE 2012-2013 Työturvallisuuskeskus Tampere 3.12.2013 Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia Juhani Tarkkonen Innosafe 2013 Työhyvinvointi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot