Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 18 / 2014 Sivu 1. Aika Maanantai klo Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 18 / 2014 Sivu 1. Aika 15.09.2014 Maanantai klo 15.00-18.19 Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone"

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 18 / 2014 Sivu 1 Kaupunginhallitus Kokoustiedot Aika Maanantai klo Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Kuikka Seija, puheenjohtaja Seppälä Arto, 1. varapuheenjohtaja Nepponen Olli, 2. varapuheenjohtaja Kauria Outi Kilkki Hannu Lehkonen Raine Miettinen Mauri Nykänen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka, saapui klo Salo-Oksa Armi Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Korhola Anne, varajäsen Muut saapuvilla olleet Taavitsainen Satu, kvalt puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, kvalt 1. varapuheenjohtaja Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Kuitunen Soile, kehitysjohtaja Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja, poistui klo Vuorela Juha, konsernitarkastaja, klo Siekkinen Virpi, sivistysjohtaja, poistui klo Riihelä Jouni, tekninen johtaja Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja, klo Ropponen Juha, ohjelmajohtaja, klo Poissa Siitari Markku Oksa Pertti, kvalt 2. varapuheenjohtaja

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 18 / 2014 Sivu 2 Asiat :t , 331, 321, 323, 322, , Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Seija Kuikka Ari Liikanen Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Jaana Vartiainen Juha Vuori Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Hallintojohtaja Ari Liikanen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 18 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 317 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 318 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 319 Ilmoitusasiat 4 / 320 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 5 / 321 Valtuustoaloite Anttolan kanavan rakentamiseksi 6 / 322 Valtuustoaloite vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja lisääntyneen vesiliikenteen aiheuttamien haittojen pienentämiseksi Mikkelin eteläisellä vesialueella 7 / 323 Liite 1 Hankintatoimen kehittäminen Mikkelin kaupunkikonsernissa 8 / 324 Vaalijalan kehyssuunnitelma vuosille / 325 Eron myöntäminen Ritva Aulasvirta-Pyrhöselle ympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen 10 / 326 Edustajien nimeäminen opiskelija-asioiden neuvottelukuntaan 11 / 327 Liite 2-3 Lausuntopyyntö Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 12 / 328 Mikkelin seudun edustajan nimeäminen Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan seurantaryhmään 13 / 329 Sotahistoriakeskus Mikkeli esiselvityshankkeen ohjausryhmän kokoonpano ja kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen 14 / 330 Liite 4 Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke 15 / 331 Liite 5 Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle 16 / 332 Liite 6 Alustava talousraportointi 8/ / 333 Mikkelin kaupungin Vitsiälän kylän tiloja Heikintila RN:o 1:114, Kartanonranta RN:o 1:177 sekä osia tiloista Loma-Löytö RN:o 1:133 ja Löytö RN:o 1:145 koskeva ranta-asemakaava / Löydön kartano

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 18 / 2014 Sivu 4 18 / 334 Mikkelin kaupungin 28. kaupunginosan (Visulahti) asemakaavaehdotus / Visulahden Huusharjun pohjoisosa ja Kapakanoja 19 / 335 Etelä-Savon Energia Oy:n osavuosikatsaus 2014

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 5 Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 6 Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jaana Vartiainen ja Juha Vuori. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina Päätös Kaupunginhallitus: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaana Vartiainen ja Juha Vuori.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Vaalijalan kuntayhtymän hallitus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus Etelä-Savon maakuntaliitto lähettänyt Etelä-Savon maakuntaohjelman Uusi maakuntaohjelma löytyy myös maakuntaliiton verkkosivuilta 3. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on hylännyt MVH-Asunnot Oy:n investointiavustusta ja korkotukilainaa koskevan varaushakemuksen. MVH-Asunnot Oy:llä oli tarkoitus rakentaa asumisyksikkö kehitysvammaisille (Villa Raitti/Saksalanraitti: Mikkeli 491/Lähemäki 10/kortteli 97/tontti 1). Kaupunginhallitus on puoltanut hakemusta kokouksessaan Asemakaavamuutos 1. kaupunginosan (Savilahti) Mikkelin Kirkkopuistossa ja sen lähialueilla Mikkelin kaupunkisuunnittelu ilmoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan laatimisesta otsikossa mainituilla alueilla. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laatia kaava, joka mahdollistaa arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen rakennuksen rakentamisen Kirkkopuistoon huomioiden paikan erityispiirteet ja kulttuuriarvot. 5. Asemakaavamuutos 14. kaupunginosan (Lehmuskylä) korttelin 32 tontille 10, ja korttelin 51 tontille 1 sekä osaan Vesitorninpuistoa Mikkelin kaupunkisuunnittelu ilmoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan laatimisesta otsikossa mainituilla alueilla. Tavoitteena on korjata Kiiskinmäenkatu 25 tontin rajaus vastaamaan todellista tontin kokoa ja muotoa. Lisäksi Pihlajakatu 2:n tontilla olevat autopaikat eivät riitä vastaamaan tarvetta. Rakennuksen viereen on toteutettu pysäköintialue, joka merkitään kaavaan

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 Kaupunginhallitus Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - Anttolan aluejohtokunta ja Ristiinan aluejohtokunta tekninen lautakunta ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta teknisen lautakunnan jaosto kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ympäristölautakunta hallintojohtaja Ari Liikanen Ehdotus Kaupunginjohtaja: Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksi Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 10 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus / 690 / 2012 Valtuustoaloite Anttolan kanavan rakentamiseksi Kaupunginvaltuusto Valtuutetut Matti Kunnas ja Heikki Leppänen esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: Me allekirjoittaneet Keskustalaiset Anttolan valtuutetut olemme seuranneet huolestuneina Anttolan taajaman palvelujen alasajoa ja sen myötä koko taajaman asumisalueen houkuttelevuuden vähentymistä. Nykyisessä tilanteessa taajamaan ei saada teollisia työpaikkoja vaan se elää lähes yksinomaan ympäröivän maaseudun ja palvelujen varassa. Palveluiden käyttöhuippu on kesäaikana, jolloin ympäröivä kesäasutus ja matkailu tuovat yrittäjille pääosan vuoden liikevaihdosta, millä he sinnittelevät läpi koko vuoden. Tämän vuoksi on erityisen tärkeätä vahvistaa matkailun osuutta Anttolan alueella ja lisätä Anttolan rakennetun uuden satama-alueen käyttöä. Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Anttolan kanavan rakentamiseksi kaavavarauksen osoittamalle paikalle. Ramboll-Finland Oy:n tekemän arvion mukaan Anttolan kanavan kustannukset pelkän kanavan osalta olisivat noin 4,5 miljoonaa euroa. Kanavan ranta--alueelle tulisi vetovoimaisia rakennuspaikkoja, joiden hyödyntäminen auttaisi rakentamiskustannuksien maksua. Rakentamispaikat toisivat myös ympärivuotisia asukkaita alueelle. Kanavan rakentaminen mahdollistaisi veneiden kauttakulun Vitjasenlahdelta Harviolle ja päinvastoin ja antaisi veneilijöille aivan uudenlaiset mahdollisuudet pitää Anttolaa satamapaikkanaan. Myös Vitjasenlahden veden vaihtuminen parantaisi sen laatua, mikä olisi eduksi Anttolan hovin toiminnalle. Kanavan rakentaminen on mielestämme sellainen perusinvestointi, joka ylläpitäisi palvelut Anttolan taajamassa ja kehittäisi merkittävästi Anttolaa veneilyn ja turismin keskuksena. Mikkelissä joulukuun 17 päivänä 2012 Matti Kunnas Heikki Leppänen kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 Liite: - Ramboll Oy:n kustannusarvio Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Ramboll Oy:n kustannusarvio Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi. Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystä siten, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään lokakuun 2013 loppuun mennessä. Muutettu esitys hyväksyttiin. Tekninen lautakunta Valmistelija kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, p Matti Kunnas ja Heikki Leppänen ovat valtuustoaloitteessaan KV esittäneet, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin Anttolan kanavan rakentamiseksi Anttolan kirkonkylän yleiskaavassa olevan kaavavarauksen osoittamalle paikalle. Perusteluina he ovat esittäneet, että kanava vahvistaisi kesäaikaisen matkailun osuutta Anttolan alueella sekä lisäisi Anttolan rakennetun uuden satama-alueen käyttöä. Lisäksi Kanavan ranta-alueelle syntyisi heidän mukaansa vetovoimaisia rakennuspaikkoja, jotka toisivat myös ympärivuotisia asukkaita Anttolaan. Rakennuspaikkojen hyödyntäminen auttaisi rakentamiskustannuksien maksua. Kunnas ja Leppänen ovat myös esittäneet Ramboll Finland Oy:n tekemän kustannusarvion, jonka mukaan Anttolan kanavan kustannukset pelkän kanavan osalta olisivat noin 4,5 miljoonaa euroa. Anttolan venekanavan alue on osoitettu vuonna 2003 lainvoiman saaneessa Anttolan kirkonkylän yleiskaavassa. Määräys on oikeusvaikutteinen. Vuonna 2010 lainvoiman saaneessa Etelä-Savon maakuntakaavassa venekanavan aluevarausta ei esitetä. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa päätöksentekoa siten, että lupaa rakentamiseen ei saa myöntää, jos rakentamisella vaikeutetaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteuttamista. Asemakaavaa tai asemakaavamuutosta ei oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella voi hyväksyä siten, että se olennaisesti olisi ristiriidassa yleiskaavan aluevarausten ja niiden toteuttamisen kanssa. On kuitenkin syytä

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 12 huomata, että jo ennestään asemakaavoitetulla alueella yleiskaava ei ole voimassa muutoin kuin asemakaavaa muutettaessa. Yleis- tai asemakaavassa osoitettu maankäyttö on aina luonteeltaan mahdollistavaa, ei pakottavaa. Maankäytön suunnitelma eli kaava mahdollistaa jotain maankäyttöä johonkin paikkaan, mutta ei ota kantaa siihen, milloin tämä maankäyttö toteutetaan vai toteutetaanko lainkaan. Tämän tyyppiset määräykset kuuluvat tontinluovutuksen puolelle, jos kunta haluaa, että johonkin käyttöön kaavassa osoitettu ja jollekulle taholle luovutettu alue myös rakentuu kaavan mukaisesti tietyssä aikataulussa. Anttolan venekanava on yleinen alue, jonka toteuttaminen kuuluisi muiden yleisten alueiden tapaan kunnalle eli Mikkelin kaupungille, sillä kanavalla ei ole sellaista yleistä liikenteellistä merkitystä (laivaliikenne), jonka johdosta sen toteuttamisen voisi osin ajatella olevan valtion vastuulla. Tämän johdosta myös kustannusvastuu kanavan rakentamisesta olisi yksin kaupungilla, mutta rakentamiseen olisi tietenkin joissain olosuhteissa mahdollista saada valtion tukea. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa kuitenkin todetaan: Pohjois-Savon ELY-keskus ei voi luvata tienpidon rahoitusta hankkeelle. Tämäkin kuvastaa sitä, että valtion näkökulmasta kanavalla on vain paikallista, eli ei laajempaa liikenteellistä merkitystä. Venekanavan rakentamisesta aiheutuvien yhteiskustannusten on pelkän kanavan osalta (kanavarakenne, sillat, laituri, kaapelit ja putket) arvioitu olevan noin 6,5 milj. euroa. Tämän lisäksi muiden kustannusten osuus on arviolta noin 1 milj. euroa. Ottaen huomioon kustannusarvion suuntaa-antavuus ja siihen liittyvät epävarmuustekijät, saattaa venekanavan rakentamisen sekä siihen liittyvien muiden operaatioiden yhteiskustannus kaupungin oman arvion mukaan nousta 10 milj. euroon. Miset Oy:n lausunnossa todetaan mm., että kanava lisäisi Anttolan elinvoimaa, kehityspotentiaalia, profiloitumista sekä vapaa-ajan asutuksen ja matkailuelinkeinon kehittämistä. Näin epäilemättä voisi olla, jos kanava toteutettaisiin. Kassavirta-analyysin tyyppistä menot-tuotot -analyysiä Miset ei kuitenkaan lausunnossaan esitä, mutta ne löytyvät Mikkelin Yrittäjien lausunnon liitteestä. Laskelmien mukaan sijoitus saattaa kertautua n. 1,5-kertaisesti toimialalle sekä muille toimialoille yhteensä. Mikkelin Yrittäjät esittää, että asia tutkittaisiin uudelleen tekemällä perusteellinen selvitys rahoitusmahdollisuuksista, tarkka kustannusarvio rakentamisesta ja laajempi arviointi pitkän aikavälin kerrannaisvaikutuksista. Anttolan venekanavan ongelmallisuus liittyy yleiskaavan oikeusvaikutteiseen määräykseen. Alueella jo ennestään olemassa olevien, vanhojen asemakaavojen puitteissa voi toimia, jos

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 13 rakentaminen on niiden sallimissa rajoissa, sillä yleiskaava ei ole voimassa niiden alueella. Asemakaavan muutosta tai nykyisestä asemakaavasta poikkeamista vaativat toimenpiteet eivät sen sijaan ole mahdollisia, mikäli siten toteutettavaksi suunniteltu maankäyttö on ristiriidassa yleiskaavan kanavavarauksen kanssa. Alueella jo ennestään olemassa olevat asemakaavat ovat kuitenkin siinä määrin vanhoja, että niiden mukaista maankäyttöä toteutettaessa tulee käytännössä aina eteen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi. Tällöin joudutaan myös aina arvioimaan esitetyn asemakaavan mukaisen maankäytön ristiriitaisuutta suhteessa yleiskaavaan, vaikka yleiskaava ei olekaan voimassa lainvoimaisen asemakaavan alueella. Anttolan aluejohtokunta on päätöksessään todennut, että yleiskaavan kanavavaraus on tarpeellinen, mutta se tulisi uudelleen tutkia yleiskaavaa päivitettäessä linjaten se nykyisestä poikkeavalla tavalla (Harvion ja Vitjasen yhdistämiseksi kanavana esimerkiksi Luorueenlammen kautta). Tämä linjausesitys on hanketaloudellisesti ja logistisesti ongelmallinen, sillä silloin menetettäisiin nykyisen kanavavarauksen tuoma maanarvon kohoamispotentiaali ja väylän käyttäjien väistämätön ajautuminen kirkonkylän palvelujen ääreen. Voi todeta, että Anttolan kirkonkylän yleiskaava vuodelta 2003 ei pelkästään iästään johtuen vielä ole sillä tapaa epäajantasainen, että olisi tarvetta ja perusteita kaavan iästä johtuen lähteä muuttamaan kaavan epäajanmukaisia aluevarauksia. Päinvastoin, voisi ajatella, että kaavan ideat ja aluevaraukset vasta odottavat toteuttamistaan. Kymmenen vuotta on vielä lyhyt ajanjakso sen arvioimiseksi, ovatko yleiskaavan ajatukset epäajanmukaisia. Toisaalta erittäin suuri merkitys on sillä, mitä Etelä-Savon ELY-keskus lausunnossaan tähdentää: Kanavan toteuttaminen vaatii kuitenkin asemakaavatarkastelun melko laajalla alueella, jotta olisi valmiutta rakentamisen suunnitteluun ja luvittamiseen. Yleiskaavan vaikutusarvioinnit ovat kanavaratkaisun osalta erittäin kevyet. Jos kanavavaraus säilytetään yleiskaavassa, tulisi nykyinen epäselvä tilanne ratkaista ajantasaistamalla asemakaavat laajalla Anttolan keskeisen kirkonkylän alueella. Tällöin kanavavaraus tulisi tietenkin merkittäväksi asemakaavaan ja se olisi kaikissa tilanteissa täysin sitova suhteessa alueelle suunniteltavaan uuteen maankäyttöön. Kanavan toteuttaminen ei kaupungin käytettävissä olevien investointivarojen puitteissa ole mahdollista ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Vaikka voimavaroja kanavan toteuttamiseen olisi, sen toteuttaminen edellyttäisi edellä kuvattua laajaa asemakaavallista tarkastelua, jotta tarkemmalle suunnittelulle olisi luotu edellytykset. Ottaen huomioon, että yleiskaavassa nyt olevalla kanavavarauksella ei ole laajempaa liikenteellistä merkitystä ja että kanavavarauksen

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 14 olemassa olo yleiskaavassa perustuu hyvin keveisiin arviointeihin ja on ollut luonteeltaan enemmänkin ideallinen, tekninen toimi vastauksena valtuustoaloitteeseen esittää lausuntonaan kaiken edellä kirjoitetun sekä että luovutaan Anttolan kanavan rakentamisesta ja Anttolan kirkonkylän yleiskaava päivitetään poistaen nykyinen kanavavaraus kaavasta. Asiaan liittyen tekninen toimi on pyytänyt ja saanut lausunnot Anttolan aluejohtokunnalta, Miset Oy:ltä, Mikkelin Yrittäjiltä, Etelä-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Luonterin Kipparit ry:ltä sekä Mikkelin Pursiseura ry:ltä. Asiaan liittyen pidettiin yleisölle avoin tiedotustilaisuuden Anttola-talolla Liikenneviraston lausunto: Liikenneviraston näkemyksen mukaan kanava palvelisi lähinnä paikallista vene- ja matkustaja-alusliikennettä. Sillä ei olisi laajempaa merkitystä Saimaan vesireittien kannalta. Lausunnot Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa oheisen teknisen toimen laatiman selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen koskien Anttolan kanavan rakentamista. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Lausunnot Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen lautakunnan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen koskien Anttolan kanavan rakentamista ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Seija Kuikka esitti Jaakko Väänäsen kannattamana, että "koska teknisen lautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen perustuu osin ristiriitaisiin ja näkemykseltään päinvastaisiin selvityksiin, ei niiden perusteella voi tehdä johtopäätöstä, että kanavavaraus lopullisesti poistetaan Anttolan yleiskaavasta. Lisäksi puuttuu selvitykset mm. luontovaikutuksista, rahoitusmahdollisuuksista ja laajempi arviointi pitkän aikavälin

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 15 Kaupunginhallitus kerrannaisvaikutuksista. Tämän vuoksi kaupunginhallitus palauttaa valtuustoaloitteen uudelleen valmisteluun ohjeella, että Anttolan kanavavarausta ei poisteta Anttolan kirkonkylän yleiskaavasta vaan perustetaan työryhmä asian jatkoselvittämistä varten. Asiaan palataan kesäkuussa 2014." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että hän on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat puheenjohtajan esitystä, äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä (Heikki Nykänen, Outi Kauria, Mauri Miettinen, Minna Pöntinen, Hannu Toivonen) ja kymmenen ei-ääntä (Arto Seppälä, Raine Lehkonen, Juha Vuori, Armi Salo-Oksa, Jaakko Väänänen, Seija Kuikka, Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen, Jukka Pöyry, Markku Siitari). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt puheenjohtajan esityksen ja totesi, että se on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Samalla kaupunginhallitus perusti asian jatkoselvittämistä varten työryhmän, jonka jäseniksi nimettiin Jouni Riihelä, Kyösti Ylijoki, Arto Seppälä, Jaakko Väänänen ja Armi Salo-Oksa. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Valmistelija tekninen johtaja Jouni Riihelä, p Kanavahankkeen jatkoselvittämistä varten nimetty työryhmä kokoontui kolme kertaa selvitystyön aikana. Työn painopisteinä olivat toteutuksen rahoitusmahdollisuuksien tutkiminen, laajemman näkemyksen muodostaminen kanavan luontovaikutuksiin, hankkeen laajempi vaikuttavuuden arviointi sekä toteutettujen vastaavien hankkeiden oppien jalkauttaminen selvitykseen. Työryhmän edustus kävi neuvottelut ministeriössä, maakuntaliitossa ja ELY-keskuksessa hankkeen osalta. Selvitystyön aikana kuultiin viraston sisäisiä asiantuntijoita, hankittiin tietoa asiantuntijakonsulteilta ja oltiin vuoropuhelussa mm. Tahkon vesireitin toimijoihin. Suunnitelmaratkaisun periaate Kanava halkaisee Anttolan keskustan taajamarakenteen melko tehokkaasti kahteen osaan. Kanavan pituuden on arvioitu olevan noin

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu metriä ja kanavaleveyden noin 20 metriä. Osa kanavaosuuden reunoista olisi betonirakenteista satamarakennetta ja osa kaltevaksi luiskattua kiviheitoketta. Taajaman maantieteellisistä korkeuseroista johtuen kanavan vedenpinta asettuu huomattavasti muuta ympäröivää aluetta alhaisemmalle tasolle. Kanavan kaksi eri puolta tultaisiin yhdistämään kahdella eri sillalla. Muita ylityskohtia puolelta toiselle siirtymiselle ei olisi. Kanava aiheuttaisi jokapäiväisessä taajaman sisäisessä liikkumisessa esteitä. Kanavan vaikutus veden laatuun Harvion ja Vitjasen vesimuodostumien ekologiset tilat sekä virkistyskäyttöluokitukset ovat erinomaiset, eikä kummassakaan esiinny todettuja vedenlaadullisia ongelmia. Kymmenen vuoden havaintoaineiston perusteella Harvion yleinen vedenlaatu on hieman parempi kuin Vitjasen. Alueen suuri käyttöpaine, rantarakentaminen ja yleinen maankäyttö aiheuttavat hitaasti etenevää kasvillisuuspeitteisyyden levittäytymistä ja vähäistä veden nuhraantumista mm. liettymisen osalta. Kanava yhdistäisi Harvion ja Vitjasen vesialtaat, jotka ovat käytännössä samassa korkeusasemassa. Vitjasen pohjoispuoliset vesistön osat ovat veden vaihtuvuuden osalta heikommat, kuin Harvion. Käytännössä virtaussuunta olisi Harviosta Vitjasen suuntaan Luonterin pääaltaan luonnollisen virtaussuunnan mukainen. Virtaama ei olisi kuitenkaan suuri. Vähäinen virtausdynamiikan muutos voi aiheuttaa pieniä paikallismuutoksia veden laadussa. Harviosta Vitjaselle purkautuvalla vedellä voisi olla jopa tervehdyttävä vaikutus, mutta veden vaihtuvuuden vähäisyydestä johtuen merkittäviä vedenlaadullisia muutoksia ei olisi. Kanavan rakentamisella, erityisesti työn aikana, olisi epäsuotuisa vaikutus veden laatuun. Erityisesti samentuminen ja kiintoaineen kulkeutuminen on väistämätöntä rakennusvaiheen aikana. Vaikutukset yltäisivät vesistöön vielä vuosia rakennustöiden päättymisen jälkeen, ennen kuin pengerrysten pintarakenteet stabiloituvat. Vierasaineiden (sis. haitalliset aineet) osalta kohteesta ei ole tarkempaa tietoa. Vesiliikenne aiheuttaisi potkuriturbulenssina kiintoainesten liikkumista ja pientä veden samentumista. Kanavalinjauksen äärellä on vuosisataiset perinteet kaupankäynnin ja pienimuotoisen paja- ja rakennustoiminnan osalta. Selvittämättä on mitä vierasaineita kanavaa ympäröivistä maa-aineksista liukenisi. Kanavan rakentamisen välittömiä ja pitkäaikaisvaikutuksia tulisi tarkastella syvällisemmin vesistövaikutusten arvioinnin kautta. Yleisemmin kanavahankkeella olisi kohtalainen heikentävä vaikutus veden laatuun lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä haitallisia

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 17 veden laadullisia vaikutuksia ei olisi. Vaikutus kalastoon Harviolla ja Vitjasella on kalastuskelpoinen jalokalakanta. Petokalojen (jalokalat) perinteiseen liikkumistapaan suhteutettuna matala ja pitkä kanava ei lisäisi kalan vaellusreittejä tai jokapäiväistä saalistusaluetta. Muikku on lähinnä syvän ja kylmän veden kala. Olisi epätodennäköistä, että muikut kulkisivat matalasta kanavasta ja näin rikastuttaisivat ristiin parvien geeniperimää. Jalokalojen siirtymisen mahdollistavana reittinä kanavalla ei olisi merkitystä. Roskakalojen siirtyminen ja sekoittuminen kanavaa pitkin on mahdollista Vitjasenlahdessa elää erittäin runsas täplärapukanta. Ravustus alueella on tiivistä ja kanta on näin erittäin vahva. Täplärapu on vieraslaji Suomessa ja kohtalokas jokiravulle. Täplärapujen siirtyminen uusille alueille on samalla riski rapuruton leviämiselle ja jokirapukannalle. Rapujen nopein siirtyminen tapahtuu alueelta toiselle ämpärissä ihmisen toimesta. Suurin riski täplärapukannan siirtymiselle Luonterin puolelle on ihminen, eikä Anttolan kanava riskimielessä asiaa tai sen nopeutta juuri lisää. Vaikutus eläimiin Kiinteään maahan kaivetulla kanavalla on pysyvä estevaikutus pieneläimille, lähinnä nelijalkaisille. Kanavan suurehko leveys ja rakennetut reunat eivät mahdollista pieneläinten poikkisuuntaista kulkemista. Kanavan ylitse rakennettavat sillat eivät estevaikutusta poista. Isojen nelijalkaisten eläinten kulkureitit pitkällä aikavälillä muuttuisivat ja kannat eriytyisivät, mutta lyhyellä aikavälillä kanavasta ei muodostuisi estettä. Laajempi selvitys edellyttäisi ympäristövaikutusten arvioinnin laatimista. Kustannusarvio Kanavahankkeen kustannusarvio laskettiin isojen osavaiheisiin, kuten maansiirtotöihin, kanavan betonirakenteisiin ja siltojen laattasiltarakenteeseen perustuen. Välittömiksi kanavan rakennuskustannuksiksi on arvioitu hankeosalaskentavaiheessa noin 10 miljoonaa euroa. Isoin riski kustannusarvion nousulle on taitorakenteissa (betoni- ja siltarakenteet) ja ympäristörakentaminen (taso). Tarkempi hankkeen suunnittelu ja kustannuslaskenta edellyttäisivät maastotutkimuksia ja yleisselvityksen (suunnitelma) laatimista. Rahoitusmahdollisuudet

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 18 Liikenneministeriön kansliapäällikkö Pursiainen tavattiin työryhmän toimesta hankkeen jatkoselvittelyn yhteydessä. Ministeriössä on viimeisen vuoden aikana laadittu selvitystä suomalaisen elinkeinoelämän tarpeista pohjautuvalle merenkulun väylästölle ja kanavahankkeille. Anttolan kanavahanketta ei ministeriössä tunnistettu. Kansliapäällikkö katsoi tapaamisessa, että hankkeella ei ole merenkulun väylästöllistä tai elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta aitoa tarvetta. Infrastruktuurin osan tai vesiliikennematkailun näkökulmaksi ja laajuudeksi todettiin paikallisuus. Tämän tapaisten hankkeiden rahoittamiselle ei nähty ministeriössä edellytyksiä tai ajallista toteutuksen rahoituksen ikkunaa. Suomi ei ole vielä jättänyt komissiolle omaa ohjelmaesitystään seuraavan 7-vuotisen EU-kauden osalta. Komission kanta Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden puhtaiden infrahankkeiden rahoitukseen on vähintäänkin nihkeä, siitä huolimatta että Itä- ja Pohjois-Suomella on saavutettavuuteen perustuva erityisstatus unionin politiikassa. Tulevan ohjelmakauden aikana toteutuneen hyvin pieni määrä elinkeinokytkenteisiä liikenneinfrahankkeita. Etelä-Savon maakuntaliiton osalta on arvioitu, että koko ohjelmakauden aikana on käytettävissä noin 3,5 miljoonaa euroa näihin infrahankkeisiin. Matkailun edistämishankkeena näin puhdasta rakentamishanketta ei voida toteuttaa. Maakuntaliitto on toistanut kantanaan, että rahoituksen järjestyminen hankkeelle on erittäin epätodennäköinen. Pohjois-Savon ELY-keskus on toistanut kantanaan, ettei se rahoita kanavahanketta. Vesiliikennematkailu Vuoksen moottorivenekannaksi arvioitiin vuonna 2007 noin venettä, joista noin 15 prosenttia käytetään aktiivisesti venematkailuun (Räsänen ym. 2005). Purjeveneillä ei Anttola ole saavutettavissa mastokorkeudesta johtuen. Voidaan arvioida, että pidempikestoisia lomareissuja ajaviin moottorivenekuntiin kuuluu noin venekuntaa. Voidaan arvioida, että 1200 venekuntaa jättävät matkailutuloina Vuoksen vesistöön vuosittain noin 1,8-2,0 miljoonaa euroa (15 vrk x 100,-/vrk). Saimaalla arvioidaan olevan noin 15 Anttolan lailla vetovoimaista tai vetovoimaisempaa satamakohdetta, joten Anttolan osuuden matkailutulosta tulisi olla noin t euroa. Anttolalaisen venematkailuyrittäjän mukaan isojakin moottoriveneitä jättää maksamatta satamamaksun, joten nykytilan kuvaus perustuu lähinnä arvioon. Mereltä Saimaalle saapuu noin 10 % (2001) Vuoksen veneilijöistä. Huviveneissä Saimaan kanavassa seilasi yhteensä 759 matkustajaa (2013). Vesiliikenteen ja vesiliikenteeseen perustuvaan matkailupalvelujen (mm. retkisatamaverkostot) kehittämiseksi ja markkinoimiseksi tehdään laajalti työtä. Voidaan olettaa, että venematkailun lisääntyessä myös yöpymiset ja matkailutulot Vuoksen

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 19 vesistössä tulevat kasvamaan. Tahkon vesireitin rakentaminen Kallavedeltä Syvärille oli seitsemän vuoden ajan maakunnan kärkihanke, jota edistivät Juankoski, Kuopio, Nilsiä, Siilinjärvi ja Varpaisjärvi. Sen piti avata houkuttelevan matkailuväylän pohjoiselle Saimaalle ja luoda 136 työpaikkaa. Reitti mahdollistui Juankosken ja Karjalankosken kanavahankkeilla. Hankkeen kustannusarvio oli 38 miljoonaa euroa, josta osa rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahaston tukemana, osa kansallisena hankkeena ja osa kuntien investointina. Tahkon vesireitille on muodostettu oma matkailullinen identiteetti ja markkinointi mm. verkkosivut. Hankeen päätösvaiheen mukaista odotusta kehitysaskeleeksi (matkailu- ja veneliikenteen määrän kehitys, alueiden maan- ja kiinteistön arvojen kehittyminen, välilliset ja välittömät vaikutukset elinkeinoon ja tulovirtoihin) ei kaikilta osin ole toimijoiden mukaan saavutettu. Lourueen lammen linjausvaihtoehto Jatkoselvityksen yhteydessä selvitettiin tarkemmin Lourueenlammen mahdollista reittivaihtoa. Linjausvaihtoehto kulkisi Harviolta Tiilisaaren pohjoispuolelta Lourueen lammelle ja siitä Sammakkolahden kautta Vitjaselle. Kanavapituudeksi arvioitiin muodostuvan noin metriä (syväys 2,4 metriä ja pohjan leveys 8 metriä). Lourueenlammen reitin linjauksella joudutaan rakentamaan kolme erillistä siltaa. Hankkeen kustannuksiksi arvioitiin noin yhdeksän miljoonaa euroa. Reitin liikennöinti aluksella on haastavuudeltaan samantapainen kuin Anttolan keskustan lävistävä reittivaihtoehto. Lourueenlammen reitin rannoilla ei nähty samansuuruista potentiaalia maan- ja kiinteistöjen arvonnousulle, kuin taajaman lävistävän linjauksen kohdalla. Lourueenlammen kanava ei toisi Anttolan keskustaan vesiliikenteestä aiheutuvia hyötyjä, koska vierailusta taajaman ytimessä ei tulisi luonnollista osaa väylästöä. Yhteenveto Anttolan kanavahankeen teknistä toteutusta ja kustannusarviota on selvitetty ilman mm. geoteknisiä maaperätutkimuksia. Hankkeen lopullisen kustannustason hallintaan liittyy käytettävien lähtötietojen ja suunnittelutaso huomioiden merkittäviä kustannusriskejä. Vastaavasti kanavahankkeesta mahdollisesti aiheutuvat hyödyt mm. maan arvon, rakentamisen ja palvelualan työpaikkojen kautta näyttäytyisivät toteutuvan vasta hyvin pitkällä ajan jaksolla. Rakentamisvaiheen vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinoelämän rahavirtoihin olisivat konkreettisia ja mallinnettavia. Selvityksen perusteella Anttolan kanavahankkeen ja sen ympäristörakenteiden investointikustannus on kohtuuttoman suuri siitä aiheutuviin hyötyihin nähden. Kaupungin kestävään

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 20 investointitasoon ja kaupungin tunnistettuihin muihin investointitarpeisiin nähden hanketta kokonaisuutena voidaan arvioida hyvin suureksi ja vaikeaksi sijoittaa mallinnettavissa oleville vuosille. Hankkeen puhdas luonne vesimatkailun veneilyreittinä ei nykytiedon valossa mahdollista valtion rahoitusta osana kaupallisen merenkulun väylähankkeita. Vastaavasti vesiliikennematkailuun painottuvan hankkeen rahoittaminen seuraavalla EU-kaudella (7 vuotta) ei nykytiedon valossa tuntunut mahdolliselta. Selvityksen aikana, kaupungin lisäksi, ei muita merkittäviä hankkeen maksajia tunnistettu. Anttolan keskustan asemakaavaan ei kanavahanketta ole viety. Keskustan kehittymistä investoinnein jarruttaa kaavojen sisällöllinen epätasapaino. Yleiskaavan oikeusvaikutteiset määräykset ja käytännössä asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi eivät mahdollista rakennuslupien myöntämistä ja uusinvestointeja. Vitjasenlahden veden virtaama on muihin alueen vesialtaisiin nähden heikoin. Kanavahankkeella ei katsottu olevan veden laadun ja virtaamien suhteen juurikaan merkitystä. Kanavahanke voi pahimmillaan jopa muuttaa vedenpuhdistamon purkuputken veden virtaamaan kohti Anttolan keskustaa ja vesimäärältään pienempiä lahtia. Anttolan keskustan ja sen palveluiden kehittymiselle on hyvät mahdollisuudet. Anttolan taajaman kehittymistä tulisi edistää muilla tapaa, kuin kanavahankkeella. Taajaman kehittyminen mahdollistetaan eri kaavatasojen sisältö yhdenmukaistamalla ja ajantasaistamalla lainvoimainen asemakaava keskustan alueelle. Keskustan yleiskaavan ja asemakaavan päivittäminen sekä kanavan poistaminen kaavoista tulisi käynnistää. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen toimen selvityksen vastauksena valtuutettujen Matti Kunnas ja Heikki Leppänen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 21 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus / 2309 / 2013 Valtuustoaloite vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja lisääntyneen vesiliikenteen aiheuttamien haittojen pienentämiseksi Mikkelin eteläisellä vesialueella Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Olli Nepponen ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Esitän, että Mikkelin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja lisääntyneen vesiliikenteen rannoille, rakenteille ja luonnolle aiheutuvien haittojen pienentämiseksi Mikkelin ja Ristiinan välisellä vesialueella/väylällä. Vesiliikenteen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Mikkelin kaupungin tulisi olla aloitteellinen asian hoitamisessa. Vesiliikenteen kokonaisvaikutukset Mikkelin eteläpuolisella Saimaalla: Lisääntynyt kookkaiden liukuvarunkoisten matkaveneiden liikenne Mikkeliin kuuluvalla Saimaan vesireitillä on lisännyt ympäristövaikutuksia. Aikaisempina vuosina kookkaat veneet kulkivat pääosin uppoumanopeuksia (5-10 solmua), jolloin liikenteen aiheuttamat haitalliset ilmiöt olivat pienempiä. Nopeat veneet, jotka kulkivat solmun nopeuksia, olivat pieniä. Tällä hetkellä Mikkelin reitillä ajetaan huviveneillä, jotka painavat useita, jopa kymmeniä tonneja ja ne ajavat suurta nopeutta. Tällöin onkin kiinnitettävä huomiota, ei pelkästään turvallisuuteen, vaan veneilyn kokonaisvaikutuksiin. Vaikutuksista voi mainita: - kasvanut rantaeroosio suurista aalloista johtuen - rantarakenteisiin kohdistuneen rasituksen kasvaminen ja ra kenteiden rikkoutuminen - aallokon mahdolliset vaikutukset rannoilla ja ruohikoissa pesiviin vesilintuihin, joita ovat mm. silkkiuikut ja kaulushaikarat - veden sekoittuminen, joka vaikuttaa uimaveden laatuun ja mahdollisesti lisää vesistön ravinnekuormitusta nostamalla pohjasta ja rannoilta sedimenttien mukana ravinteita - vaaratilanteet, joita suuret ja nopeat veneet kapeassa vesistössä

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 22 aiheuttavat kanssaveneilijöille sekä laitureilla ja rantavedessä oleskeleville ihmisille Edellä esitetystä voi päätellä, että suurin yksittäinen tekijä on voimakkaasti kasvanut isojen huviveneiden synnyttämä aallokko. Mikkelissä Olli Nepponen ja 35 muuta allekirjoittajaa" Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus / 304 Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi. Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuun 2014 loppuun mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tekninen lautakunta Valmistelijat tekninen johtaja Jouni Riihelä, p ja yhdyskuntatekniikan teknikko Olli Horn, p Valtuustoaloitteen allekirjoittajat (Olli Nepponen ja 35 muuta allekirjoittajaa) kantavat huolta vesiliikenteen turvallisuuden lisäämisestä ja lisääntyneen vesiliikenteen rannoille, rakennetuille rakenteille ja luonnolle aiheutuvista haitoista Mikkelin alapuolisessa vesialueessa. Erityisesti valtuustoaloitteessa on esiin nostettu ns. isojen liukuvarunkoisten matkaveneiden aiheuttamat liikenteelliset haitat (isojen huviveneiden synnyttämä aallokko). Aloitteessa kehotettiin viranomaisyhteistyöhön ja aloitteellisuuteen asian hoitamiseksi. Saimaa ja sen lahdet, mukaan lukien Mikkelin alapuolinen vesialue, on hyvin kapeiden ja melko matalien vesialueiden muodostelma. Näille vesialuille on syntynyt luontaisesti ja vuosisatojen aikana väylästö, joka saattaa kulkea paikoin hyvinkin läheltä rantoja. Näiden luontaisten vesireittien varsille on pääsääntöisesti viimeisen vuosisadan aikana syntynyt monenlaista rantarakentamista. Rakenteita ja rakentamattomia rantoja kuormittaa Saimaan luontainen ja melko voimakas vedenpinnan vaihtelu (tilastotieto Ristiinasta aikavälillä

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu keskiarvo +75,88, vaihteluajan alin korkeus +75,00 ja ylin +76,60). Saimaan järvialueella syntyy luontaisesti myös melko suuria aaltoja. Laituri- ja venepoijujen rantarakentamista käsitellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) pääosin toimenpidelupina. Hyvin suuret rakentamiskohteet käsitellään rakennuslupa-asiana tai vastaavasti pienet hankkeet voivat rakennusjärjestyksen mukaisesti vapautua kokonaan luvanvaraisuudesta. Toimenpideluvassa asia käsitellään oleelliset asiat huomioiden, soveltaen rakennusluvan vaatimuksia. Tätä kautta rakentaminen tarkastellaan rakenteiden lujuutena ja vakautena (MRL 117a ) ja käyttöturvallisuutena (MRL 117d ). Saimaan rannoilla on hyvin moninaista laiturirakentamista, joka ei ole vaatinut tai siihen ei ole haettu lupaa. Saimaan vedenpinnan vaihtelu on ääriasennoissa reilun metrin luokka (Saimaa NN +75,10). Laitureiden rakentamisessa tulee huomioida nykyistä paremmin vedenkorkeuden vaihtelut ja aallokko. Tämä tulee huomioida myös Kirkonvarkauden asuinaluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Veneiden kiinnityksessä on huomioitava hyvä ja oikeaoppinen kiinnitys, joka sallii aaltojen vaikutuksen veneisiin rikkomatta kalustoa tai niiden kiinnityksiä. Suur-Saimaalta Mikkelin satamaan johtaa nimellissyvyydeltään 2,4 metrin väylä Louhiveden kautta. Väylä on alikulkukorkeudeltaan rajoitteinen ja estää purjeveneiden pääsyn väylälle. Vesialue on muodostelma pitkulaisen muotoisista järven selkiä ja niitä yhdistävistä, paikoin hyvinkin kapeista rännijaksoja. Osa näistä on rakentamistoimenpiteillä muodostettuja. Vesialueen syvyys vaihtelee matalista uomista, syviin selkien painanteisiin. Väylän useissa kohdissa ja eripituisilla jaksoilla on rajoitettu liikennenopeuksia ja aallon muodostumista. Mikkelin satamassa on vierasveneilijöille ja venepaikan omaaville veneille laituripaikkoja useita satoja. Mikkelin väylällä liikennöi uppoamarunkoisia hyvin isoja aluksia sekä erikokoisia liukuvarunkoisia matkaveneitä. Väylällä on pääsääntöisesti huvialusliikennettä, sekä vähäisissä määrin kaupallista, lähinnä matkustaja-alusliikennettä. Liikennemäärät eivät ole kovin runsaita (Saimaan alueella ei viime vuosina ole tehty liikennelaskentaa, mutta väyläviraston arvion mukaan huvialusliikenne ei ole viime vuosina kasvanut). Vesiliikennelain mukaan Liikennevirasto päättää yleisistä kulkuväyliä koskevista alueellisista kielloista ja rajoituksista (5 ). Väyläalueen ulkopuolella ELY-keskus päättää kielloista ja rajoitteista. Kaupunki voi olla aloitteellinen kieltojen ja rajoitusten asettamisen suhteen. Vesiliikennelain mukaan jokaisella on oikeus liikkua vesialueella siten,

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 24 kuin siitä säädetään vesilaissa, jollei vesiliikennelain säännöksistä muuta johdu. Laki määrittää vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet. Vesikulkuneuvon kuljettajan on noudatettava vesiliikenteen liikennesääntöjä ja vesiliikennemerkeillä tai valo-opasteilla ilmaistuja määräyksiä, kieltoja ja rajoituksia. Lain mukaan jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Kiireellisessä virka-, sairaankuljetus- tai pelastustehtävässä oleva valvontaviranomainen taikka pelastuslaitoksen, meripelastusyksikön tai puolustusvoimien vesikulkuneuvon kuljettaja saa tehtävän sitä edellyttäessä tarpeellista varovaisuutta noudattaen poiketa sisäisillä kulkuvesillä edellä tarkoitetuista liikennesäännöistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista paitsi väistämisvelvollisuudesta. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, tulee tällöin antaa erityisiä ääni- ja valomerkkejä. Tämän valtuustoaloitteen vastausta kirjoitettaessa on oikeuslaitoksen käsittelyssä tapaus, jossa pohditaan ja muodostetaan tulkinta vesiliikennelain tarkoittaman häiritsevän ja häiriötä aiheuttavan vesiliikenteen rajaksi. Tapaus on laatuaan ensimmäinen oikeusistuimessa ja muodostuu näin ennakkotapaukseksi. Puheissa vesiliikenteestä on nostettu esille alukset, jotka eivät kuulu Saimaalle (L-S ). Saimaalle ei ole asetettu mitään teknistä tai mitoituksellista rajoitusta koskien siellä käytettäviä aluksia tai huviveneitä. Saimaan väylillä on väyläsyvyyteen, vapaaseen korkeuteen tai väyläleveyteen liittyviä rajoitteita, jotka osaltaan rajaavat alustyyppejä väylillämme. Tällä hetkellä vain kaupallisen liikenteen alusten päälliköillä on tutkintovaatimukset jakautuen aluksen koon, matkustajamäärien ja vesialueen mukaisesti. Huvialusten päälliköillä tällaista vaadetta ei ole. Toisaalta aluksen kokoon tai tyyppiin katsomatta vesiliikennelain 5 selkeät velvoitteet koskevat kaikkia liikkujia alusrekisteröinnistä tai päällikölle asetetuista vaatimuksista huolimatta. Saimaan vedenpinnan vaihtelu on ääriasennoissa reilun metrin luokka (Saimaa NN+75,10). Ranta-, laituri- sekä venepaikkarakentamisessa tulee huomioida vedenkorkeuden vaihtelut ja syntyvät aallot nykyistä paremmin. Tämä tulee huomioida, kun Kirkonvarkauden asuinaluetta suunnitellaan ja rakennetaan. Veneiden kiinnityksessä on huomioitava hyvä ja oikeaoppinen kiinnitys, joka sallii aaltojen vaikutuksen veneisiin rikkomatta kalustoa tai niiden kiinnityksiä.

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 25 Mikkelin kaupungin edustajat, vesiliikenteestä vastaava poliisi, ELY-keskuksen ympäristöhallinnon edustaja, Pelastuslaitoksen edustaja, Liikenneviraston Sisävesiyksikön edustaja ja Mikkelin Pursiseuran edustaja pohtivat valtuustoaloitteen perusteella vesiliikenteen turvallisuuden lisäämistä ja vesiliikenteen ranta-asukkaille aiheuttamia haittoja Kokouksessa todettiin eri viranomaisten rooli asiassa, prosessin kulku, ongelmalliset kohteet alapuolisen vesistön väylillä ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet suunnitteluperusteineen. Mikkelin kaupungin ja Liikenneviraston edustajat tutustuivat Mikkelin alapuoliseen vesialueeseen välillä Satama Louhivesi Maastokäynti suoritettiin veneellä tutustuen kriittisimpiin paikkoihin ja itse väylään. Tilaisuuteen osallistuivat: Jouni Riihelä tekninen johtaja, Olli Horn satamapäällikkö, Jukka Kotisalo ja Seppo Piironen Liikennevirasto sekä palomestari Matti Kaarna. Maastokäynnillä todettiin seuraavaa: Satamalahden vesiliikennerajoitukset (nopeus, aallontekokielto) sijaitsevat koko sataman alueella rajoittuen Savilahden siltaan. Nämä todettiin alueelle tyypillisiksi ja toimiviksi. Todettiin, että Graanin rannan rakentumisen myötä on sataman tuloväylän kapeus ja isot aallot muodostuneet alueella toimiville haasteeksi. Näkyvyys kohteessa on hyvä, mutta väylä mutkainen. Kohteessa voidaan ajaa turvallisesti korkeampaakin nopeutta, mutta aallot saattavat aiheuttaa väylällä kulkeville tai ranta-asukkaille haittaa. Tälle lähestymisjaksolle katsottiin syntyneen vaikutuksia, joita tulisi rajoittaa aallontekokiellolla. Annilanselkä ja pohjoisesta Surmansalmen lähestyminen todettiin vesialueena riittävän laajaksi, mutta itse väylän sijaitsevan vesialueella toispuoleisesti. Liikenneviraston väyläsuunnitteluohjeissa ei oteta kantaa väylän ja rannan väliseen etäisyyteen. Todettiin, ettei suunnitteluperusteista ratkaisua aaltojen tai nopeuden hillitsemiseksi muodostu. Surmansalmessa, joka on kahden isomman järvenselän yhdistävä kapein kohta, on nykyisin nopeusrajoitus. Saavuttaessa Juurisalmeen Löydönrannan kohdan leveys todettiin riittävän isoksi, eikä perustetta nopeuden tai aaltojen rajoittamiseksi synny. Juurisalmessa, sillan kohdalla, on Liikenneviraston muutama vuosi sitten lisäämä 500 metrin mittainen nopeusrajoitus. Sama rajoite löytyy myös Pyörösalmesta. Muilta osin väylällä olevat nopeusrajoitukset todettiin liikenneviraston edustajien kanssa riittäviksi ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti sijoitetuksi kyseiselle väylälle.

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 26 Maastokäynnillä todettiin, että rannalle tapahtunut rakentaminen, jossa on huomioitu aallokon vaikutukset, rakenteiden lujuusominaisuudet (jäiden vaikutus) ja vakaus sekä käyttöturvallisuus ovat hyvin kirjavia. Samalla kiinnitettiin huomiota veneilijöiden laiturija venepaikka ja ranta-asukkaiden rakentamista koskevaan valistustoimintaan. Ranta-asukkaiden ja tulevien rantarakentajien on syytä huomioida vuosikymmenien aikana muuttunut vesiliikenne ja sen vaikutukset rannalla asumiseen ja rantarakentamiseen. Todettiin, että venepoliisin nykyistä aktiivisempi ja runsaampi näkyminen vesiliikennevalvonnassa lisäisi rajoitusten noudattamista, vesillä liikkumisen yleistä turvallisuutta ja vähentäisi osaltaan veneilyn aiheuttamia haittoja. Maastokäynnillä todettiin myös, että veneilykulttuurissa ja veneilijöiden toiset kulkijat ja ranta-asukkaat huomioivassa veneilytavassa on jonkinlaista taantumaa. Pääosin veneilijät ymmärtävät hyvän veneilykulttuurin ja hyvät käytöstavat vesiliikenteessä. Kaikkia veneilijöitä tulee säännöllisesti muistuttaa vesiliikennelain 5 selkeistä velvoitteista ja hyvästä veneilytavasta. Lukumäärältään kasvaneiden ei järjestäytyneiden veneilijöiden valistuksesta tulee viranomaistahojen huolehtia. Veneilyjärjestöt, pursiseurat ja meripartiotoiminta ovat tehneet ja tekevät pitkäjänteistä ja hyvää työtä jäsenistönsä keskuudessa veneilykulttuurin ja hyvien merimiestapojen juurruttamisen hyväksi. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta toteaa, että aloitteen mukaista viranomaisten välistä yhteistyötä veneilyturvallisuuden parantamiseksi ja vesiliikenteen aiheuttamien haittojen poistamiseksi on syntynyt. Samalla Mikkelin kaupunki esittää väylällä liikkuvien alusten aaltojen vaikutusten hillitsemiseksi sataman sisäänajoväylän (välille Savilahden silta ja etelässä linjalle Tuppuralan niemi - lämpövoimalan niemi) merkitsemistä aallon aiheuttamisen kieltoalueeksi. Lisäksi kaupunki esittää vesiliikenneturvallisuuden parantamiseksi ja satamaan saapumisväylän paremman havaittavuuden varmistamiseksi Tuppuralan niemen kohdalla sijaitsevan lateraaliviittaparin punaisen vesiliikennemerkin muuttamista valaistuksi. Lautakunta lähettää vastauksen kaupunginhallitukselle vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja:

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 27 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen lautakunnan selvityksen vastauksena valtuutettu Olli Nepposen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Olli Nepponen esitti Markku Siitarin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä jaa ääntä (Juha Vuori, Armi Salo-Oksa, Heikki Nykänen, Arto Seppälä) ja yhdeksän ei ääntä (Olli Nepponen, Markku Siitari, Jaana Vartiainen, Mauri Miettinen, Outi Kauria, Seija Korhonen, Rauni Lehkonen, Minna Pöntinen, Hannu Kilkki) ja kaksi tyhjää (Jukka Pöyry ja Jaakko Väänänen). Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Valmistelijat tekninen johtaja Jouni Riihelä, p ja yhdyskuntatekniikan teknikko Olli Horn, p Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus edellytti asian käsittelyssä mm. laajempaa ranta-asukkaiden ja kuntalaisten kuulemista. Yhteistyöviranomaiset tekivät maastokäynnin Mikkelin alapuoliselle vesistön osalle syksyllä Maastokäynnin tuloksiin perustuen tekninen toimi teki Liikenneviraston Järvi-Suomen väyläyksikölle esityksen aallontekokieltoalueen laajentamisesta Mikkelin keskustan satama-altaan suulla ja yhden lateraaliviitan valaisemiseksi satamana sisäänajoväylän suulta. Näissä kohdissa toimenpiteet vähentäisivät vesiliikenteen aaltojen haittavaikutuksia ja lisäisivät vesiliikenneturvallisuutta. Aaltojen haittavaikutuksista ja niitä rajoittavista toimenpiteistä käytiin useita neuvonpitoja eri viranomaistahojen kesken. Lisäksi järjestettiin kaksi vapaamuotoista keskustelu- ja kuulemistilaisuutta ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Samanaikaisesti pyydettiin asiassa lausuntoja seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon ELY-keskus, aluejohtokunnat (Anttola, Ristiina, Suomenniemi), alueen pursiseurat, alueella toimivilta

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 28 satamaoperaattoreilta, kaupallista laiva- tai veneliikennettä harjoittavilta tahoilta sekä Löydön kyläyhdistykseltä. Seuraavassa yhteenveto saaduista lausunnoista: Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) muistutti lausunnossaan, että kaikilta vesillä liikkujilta edellytetään vesiliikennelain 5 (keskeiset vesillä liikkujaa koskevat velvoitteet) noudattamista. Lausunnossaan se muistutti Liikenneviraston roolista yleisillä väylillä tapahtuvien rajoitusasioiden ratkaisijana. Paikallinen ELY-keskus käsittelee ja päättää väylästön ulkopuoliset rajoitusasiat. Vesialueen luonne ja muoto, väylästö, veden pinnan vaihtelut ja alueelle syntynyt rakentaminen tekevät vesiliikenteen haitattoman ohjaamisen Mikkelin alapuolisella vesialueella haasteelliseksi. Ely-keskus toteaa, että vuosisatojen saatossa Saimaan alueen rannat ovat sopeutuneet vastaanottamaan veden luontaisen aaltoilun. Luontaista suurempaan aaltoiluun, jonka isot alukset voivat synnyttää, rannat eivät ole sopeutuneet, vaan siitä seuraa esimerkiksi lisäeroosiota. Annilanselkä ja Kyyhkylänselkä ovat leveydeltään noin 1 km ja pituudeltaan noin 2 km. ELY-keskus laskee, että soveltamalla tulevan asuntomessualueen kohdalla nousukorkeustaulukkoa voidaan luontaiseksi aallon nousukorkeudeksi arvioida cm. Messualueesta etelään länsiranta syvenee. Pengerrettyjen ja syvään veteen ulottuvien seinämien kohdalla aallon nousukorkeus on suurin ja voi ulottua lähes metriin. ELY-keskus toteaa, että veneiden aiheuttama aallokko riippuu pitkälti kulkevan aluksen syväyksestä ja nopeudesta. Nopean ja uppoamaltaan suuren veneen aiheuttamat aallot voivat nousta cm korkuisiksi. Veneen aiheuttamat aallot vaimenevat, kun etäisyys väylältä kasvaa. Kun luontaisia aallon korkeuksia verrataan isojen veneiden aiheuttamiin aaltoihin, ELY-keskus toteaa, että paikoitellen saattaa syntyä tilanteita, joissa veneilyn aiheuttama aallokko on vaikutuksiltaan luontaisen aallokon aiheuttamia vaikutuksia merkittävämpää. ELY-keskus yhtyi lausunnossaan kaupungin näkemykseen siitä, että Savisillan eteläpuolella Tuppuralanniemen ja Kenkäveronniemen välisellä vesialueella tällainen kiistaton tarve on olemassa. Tilanteen ja liikenteen vaikutusten kehittymistä tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan jatkossa tarkastella Kirkonvarkauden sillan eteläpuolella.

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 29 Suuret alukset Mikkeliin johtavilla kapeilla väylillä tulevat aina olemaan haaste rannoille ja rantarakentamiselle. Alustyyppejä koskevia rajoituksia ei Saimaan alueella ole. Lopuksi ELY-keskus katsoo, että ei ole syytä edistää haitallisia vaikutuksia aiheuttavan vesiliikenteen lisäämistä, mikäli asumista halutaan edelleen ohjata rannoille. Aluejohtokuntien lausunnot Anttolan aluejohtokunta alleviivaa vesiliikenneväylällä määräyksien ja ohjeiden noudattamista. Aluejohtokunta muistuttaa Saimaan kapeista vesialueista. Se katsoo, että nopeusrajoitukset tulee ottaa käyttöön Anttolan satama-alueella liikuttaessa. Ristiinan aluejohtokunta toteaa yleisesti, että Yöveden alueella tulisi tehdä vesiliikenteen haittojen rajoittamista koskeva katselmus. Aluejohtokunta toteaa näkemyksenään, että alusten saapuminen Ristiinan satamaan aikaansaa aalto-ongelmaa, jota tulisi rajoittaa. Samalla aluejohtokunta alleviivaa vesilläliikkujan vastuuta vahinkojen synnyn estämiseksi. Suomenniemen aluejohtokunta katsoo, ettei valtuustoaloite koskee perinteistä Suomennimen vesialueetta. Se kuitenkin muistuttaa määräysten ja ohjeistusten noudattamista, joilla estetään vahinkojen synty. Muiden saatujen lausuntojen yhteenveto Mikkelin Pursiseura ry kannatti toimenpiteitä, joilla veneilystä aiheutuvia haittoja vähennetään. Mikkelin Pursiseura ry tunnistaa useita kapeikoita Mikkelin eteläisellä vesialueella, joissa rajoitukset ovat hyvin perusteltuja. Pursiseura peräänkuuluttaa viranomaisilta kokonaisvaltaista ja laajalaista suunnitelmaa haittojen ehkäisemiseksi toimenpiteineen aallontekokielloksi. Samalla se huomauttaa, että rantaan rakentavien tulee omalta osaltaan huomioida rakentamisessa vesialueen aallokko. Luonterin Kipparit ry kysyy yleisemmin, että onko ylisuurten liukuvarunkoisten veneiden käyttäminen Saimaalla yleensäkään sallittua. Yhdistyksen näkemyksen mukaan vesillä liikkujan ja rantojen asukkaiden tulee varautua enimmillään puolen metrin aallokkoon seurauksineen. Luonterin Kipparit esittää kantanaan, että Saimaan kapeikoissa tulisi käyttää selvästi nykyistä enemmän rajoituksia. Luonterin Kipparit ry muistuttaa kasvaneesta tarpeesta ei-järjestäytyneiden veneilijöiden valistukseen ja siihen tarvittavasta resursseista. Valvontaa ja huonoihin veneilytapoihin puuttumista tulisi tehostaa. Toimitusjohtaja Harri Kerkelä (Saimaan Saaristo- ja Veneilypalvelut

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 30 Oy) totesi vesialueella yleistyneistä suurista huviveneistä ja samanaikaisesti laivaväylän kapeudesta johtuvien ongelmien kasvamisesta. Kerkelä peräänkuulutti sekä rantarakentamisen ohjeistusta, että veneilijöiden valistustoimintaa. Kerkelä kannattaa nopeusrajoitus- tai aallontekokieltoa Graanin kohdalle. Lisäksi hän kannattaa Annilan selän eteläpään nopeusrajoitusta välillä kaislikon kohta Kyyhkylä ja Löydön kohdalta aina Juurisalmeen. Samalla Kerkelä toteaa rajoitusten määrän kasvaessa kotisatama- ja vierasveneveneilijöiden vierailujen Mikkeliin loppuvan. Lisääntyvät rajoitukset aiheuttavat myös kaupalliselle liikenteelle aikataulu-, houkuttelevuus- ja talousongelmia. Pöntinen Group Oy toteaa, että kaikissa heidän satamakohteissa huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa vesiliikenteen ja tuulen aiheuttama aallokko. Yleisesti vesilaitteiden suunnittelussa ja laitevalmistuksessa käytetään ns. Australian mallia. Tilausristeilypalvelujen tuottajana Pöntinen Group Oy käyttää Mikkelin runkoväylää. Väylän varrella on heidän mukaan esille tullut vesilaitteiden rakenteiden puutteellisuuksia. Turvallisuuden lisäämiseksi olisi vesilaitteiden rakenteille tehtävä toimenpiteitä. Laivuri Erkki Montonen ilmoitti kantanaan, että välillä Satama - Rauhaniemi nopeutta tulisi rajoittaa (9 km/h) ja välille tulisi asettaa aallontekokielto. Väyläosalle Rauhaniemi Surmansalmi tulee hänen mukaan esittää aallontekokieltoa. Perusteluna toimenpiteille Montonen esittää vesiliikennetilanteen, jossa iso vene kulkiessaan matkustaja-aluksen ohitse aiheuttaa aalloilla matkustajan kahvin kaatumisen. Vitsiälän kyläyhdistys toteaa olemassa olevan väylän kapeuden ja yleisesti väylällä olevan huvivesiliikenteen vilkkauden. Alueella asuu noin 500 henkilöä. Rannoilla on asumista ja yleisiä toimintoja mm. vene- ja uimaranta. Yhdistys puoltaa valtuustoaloitetta. Samalla lausunnossa toivotaan Juurisalmen ja Varpasaaren väliselle alueelle nopeusrajoitusta ja haitallisen aallon muodostumisen kieltämistä. Lausunnon liitteenä oli useiden kymmenien henkilöiden nimilista. Asukkaiden muu kuuleminen Asukkaiden muu kuuleminen toteutettiin kahdella yleisötilaisuudella. Lehdissä julkaistuilla ilmoituksilla kutsuttiin erityisesti väylien varren ranta-asukkaat keskustelemaan ja antamaan oman mielipiteensä Mikkelin kirjastosaliin sekä Ristiinan koulun auditorioon. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin kolmisenkymmentä henkilöä. Tilaisuuksissa oli saatavilla lomakkeita, joilla oli mahdollisuus antaa omia mielipiteitä. Seuraavassa vapaamuotoinen koonti asukkaiden kirjaamista

31 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 31 ajatuksista: Veneilijä kertoi näkemyksenään aalto-ongelman syntyvän isojen, v-pohjaisten alusten liikkumisesta vesialueella. Aluksen liukuun nousu ja matkanopeudesta tapahtuva laskeutuminen ovat keskeiset ongelman aiheutumisen vaikutuspisteet. Samalla esitettiin mallina Mikkelin alapuoliselle vesialueelle, että aallon korkeus olisi rajoitettu eri alueille eri korkuiseksi ja merkittynä merikarttoihin alueellisina värialueina. Toinen asukas esittää samantyyppistä aallonkorkeuden raja-arvojen määrittelyä ja merkitsemistä. Ranta-asukas totesi näkemyksenään aluksista muodostuvien isojen aaltojen olevan nyt niin isoja, että se ylittää selvästi alueella esiintyvän luonnollisen aallon korkeuden. Nämä aallot rikkovat rantarakentamisessa syntyneitä elementtejä ja aluksia rantakiinnityksessä. Isojen alusten vaikutus veden väriin (sedimentti) on rannalta silmämääräisesti arvioituna havaittu. Samalla hän kysyy onko suurten aaltojen vaikutusta pesivään vesilinnustoon selvitetty ja onko alusten potkureiden nostattamaa pohjamassan vaikutusta vesistöjen rehevöitymiseen tutkittu. Ranta-asukas näki Ristiinan lahtimaiseen taajaman edustaan saapuvien alusten aalloille ongelmalliseksi. Isot aallot saattavat muodostua uhkaksi muille ja potkurivirtojen mahdollisesti nostavan pohjassa olevia stabiileja myrkkyjä aktiivisemmin pintaan. Ranta-asukas toivoo aallontekokieltoa Ristiinan Pökkäänlahdelle. Asukas katsoi, että liian suuret aallot tulee yleisesti ehkäistä. Samalla hän totesi, että hyvin hoidettuna alusliikenne edistää myönteistä kehitystä. Yksittäinen ranta-asukas esitti aallontekokieltoa välille Varpasaari Pyöräsalmi. Samalla alueella oleva kesäasukas huomautti isojen aaltojen vaikeuttavan alueella uimista ja mahdollisesti rikkovan rantarakenteita. Hän tukee alueelle asetettavaa aallontekokieltoa, muttei nopeusrajoitusta. Vitsiälän asukas totesi aaltojen aiheuttavan riskejä uimareille, erityisesti lapsille laiturin ja uimarannan kohdalla. Toinen asukas vahvisti, että aalto-ongelma koskee erityisesti alueen itärantaa. Ranta-asukas toteaa, että Kissalahdessa on yksittäinen henkilö, joka aiheuttaa piittaamattomalla veneilytavalla ongelmia. Hän esitti alueelle nopeusrajoitusta. Teknisen toimen yhteenveto Savilahden sataman eteläpuoliselta vesialueelta on saatu kuluneen kesän kuluessa toistuvaa asukaspalautetta alusten aaltojen

32 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 32 muodostamista haittavaikutuksista. Veneilykesän 2014 aikana on syntynyt kuvamateriaalia, joka todentaa eräiden vesilläliikkujien veneiden aiheutuvan merkittävästi luonnollista aallonkorkeutta suurempia aaltoja haittoineen rannoille ja rannan rakenteille. Koko Saimaan vesistö on erityisen herkkä ja pienipiirteinen vesialue saarineen, kapeikkoineen ja mataline vesiosuuksineen. Vesiliikenteen vaikutuksia alueella on yleisemmin tutkittu melko vähän. Monia tutkimusalueita, kuten vesiliikenteen aaltojen vaikutus vesilintujen pesintään, alusten potkurivirtojen vaikutukset sedimentteihin seurannaisvaikutuksineen, aallon korkeuden madaltuminen etäisyyden suhteen jne. on selvittämättä. Vesiliikenteen aiheuttaman ongelman ja liikenteen moninaisten vaikutusten mallintaminen vaatii laajempaa alan tutkimustyötä. Tutkimus ja mallinnus antavat yleisemmin lisätietoa vesiliikenteen vaikutuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää vesiliikenteestä syntyvien haittojen rajoittamiseksi ja rajoitteiden tarkemmaksi kohdistamiseksi. Yhteiskunnan panostus vesiliikennevalvontaan ja hyvien merimiestapojen juurruttamiseen laajalti veneilevään väestön osaan on nykyisin riittämätöntä. Vesillä liikkujilta voi odottaa vastuullisen veneilykulttuurin ja vesiliikennelain 5 noudattamista. Vastaavasti rannalle rakentamista tulee paremmin ohjeistaa ja rakentamisessa huomioida veden korkeuden vaihtelut ja alusliikenteestä syntyvät aallot. Jos vesiliikenne aiheuttaa häiriötä, vaaraa tai haittaa, on alueellisia rajoituksia ja kieltoja lisättävä. Kaupungilla on oikeus toimia aloitteellisena vesiliikenteen haittoja vähentävien rajoitusten esittäjänä. Vesiliikenneväylien suunnittelusta ja rakentamistoimenpiteistä vastaa Liikenneviraston Sisävesiväyläyksikkö, jolle varsinaisten selvitysten ja suunnitelmien laatiminen toimenpiteineen kuuluu. Kaupunki on tehnyt, Savilahden sataman sisääntuloa koskien, esityksen vesiliikenteen vaaran tai haitan estämiseksi rajoituksin. Valtuustoaloitteen valmistelun yhteydessä saatuun materiaaliin perustuen voidaan kiistatta todeta Annilan selän eteläpäässä, Surmansalmessa, vesiliikenteen aiheuttamien aaltojen nousevan merkittävästi alueen luontaista aallokkoa korkeammaksi. Salmen nopeusrajoituksen tai aallontekokieltoalueen pituutta tulee nykyisestään kasvattaa. Kaupunki jättää esityksen Liikennevirastolle nykyistä laajempien rajoitusten osoittamiseksi Surmansalmen alueelle. Tekninen toimi katsoo, että yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa, on Mikkelin alapuolisen Saimaan vesistön (sis. Savilahden, Anttolan ja Ristiinan vesialueet) kohdalla alusten synnyttämien haitallisten aaltovaikutusten ja siihen oleellisesti vaikuttavan venekannan muutoksen tarkkailua jatkettava. Samalla on syytä

33 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 33 järjestää Mikkelin kaupungin vesialueella laajempi Saimaan vesiväylät läpikäyvä maastokäynti, jonka tuloksena tulee syntyä näkemys ongelmallisiksi koetuista väylien kohdista. Tuloksiin perustuen Mikkelin kaupunki voi esittää Liikennevirastolle lisää vesiliikenteen rajoituksia haittojen ehkäisemiseksi. Vesiliikenneväylien suunnittelusta, rakentamis- ja rajoittamistoimenpiteistä vastaa Liikenneviraston Sisävesiväyläyksikkö, jolle varsinainen selvitysten ja suunnitelman laatiminen toimenpiteineen ja päätöksineen kuuluu. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen toimen selvityksen vastauksena valtuutettu Olli Nepposen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

34 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 34 Kaupunginhallitus / 0429 / 2014 Hankintatoimen kehittäminen Mikkelin kaupunkikonsernissa Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh Mikkelin kaupungin hankintatoimen kehittämisessä edistetään kaupungin strategian toteutumista kokonaisvaltaisesti. Hankintojen yleiset periaatteet on määritelty. Hankintakoulutuksia on järjestetty yrittäjille ja yrityksille, hankintoja valmisteleville ja suorittaville virkamiehille sekä päättäjille ja luottamusmiehille. Lisäksi on järjestetty hankintaseminaareja, hankintailtoja ja erilaisia avoimia keskustelutilaisuuksia hankintojen kehittämiseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Hankintojen arvioimiseksi on luotu kriteeristö, jonka avulla arvoidaan hankintojen ympäristö-, työllistämis- ja aluetalousvaikutuksia sekä tunnistetaan ne hankinnat, joissa voisi olla innovatiivista potentiaalia joko uuden innovatiivisen yritystoiminnan synnyttämisen, innovatiivisen hankintamallin tai uuden toimintamallin synnyttämiseksi. Arviointilomakkeistoa on jo testattu ja ne otetaan käyttöön kaikissa kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa vuoden 2015 alkuun mennessä. Noin 36 % yritysten innovaatioista on syntynyt kokonaan tai osittain julkisten hankintojen seurauksena ja tätä vahvistetaana aluetalouden kehittämiseksi hankintatoimen kehittämisen näkökulmasta. Mikkelin kaupungin hankintatoimi on läpinäkyvää ja kohtelee oikeudenmukaisesti kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Kaupunginhallitus on päivittänyt hankintasäännön 2013 ja sitä viedään soveltuvin osin käytäntöön koko kaupunkikonsernissa. Johtoryhmä on kokouksessaan perustanut kaupunginjohtajan avuksi konserniohjausryhmän, joka omasta osaltaan vahvistaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista myös tytäryhtiöissä. Hankinta-asiamies Ilkka Liljander ja hankintapäällikkö Jarmo Autere esittelevät kokouksessa muutamia esimerkkejä hyvin onnistuneista hankinnoista, joiden osalta toimintamallia laajennetaan edelleen. Hankintatoimen kehittämisen tilannekatsaus Liite 1 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee hankintatoimen kehittämisen tilannekatsauksen tiedoksi.

35 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 35 Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Merkitään, että hankinta-asiamies Ilkka Liljander ja hankintapäällikkö Jarmo Autere selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.

36 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 36 Kaupunginhallitus Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 002 / 2014 Vaalijalan kehyssuunnitelma vuosille Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija: sosiaalipalveluiden johtaja Niina Helminen, puh Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt jäsenkunniltaan lausuntoa kehyssuunnitelmaan vuosille mennessä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on tutustunut Vaalijalan kehyssuunnitelmaan ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Kehyssuunnitelman mukaan kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa itsenäisenä ja vapaaehtoisena kuntayhtymänä myös uudistuneen hallintomallin oloissa. Erityishuollon kuntayhtymien roolia ja erillisyyttä tulee kuitenkin avoimesti tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon hallintomallien ja rakenteiden uudistyön edetessä. Vaihtoehtona tulee selvittää myös sulautuminen osaksi yhtä yhtenäistä kokonaisuutta. Vaalijan kuntayhtymän erityisosaaminen kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden asioissa halutaan säilyttää alueella. Erityishuollon toiminnallisena tavoitteena on vastuuttaa erityisryhmien palvelujen parantaminen koko yhteiskunnan ja julkisen hallinnon tehtäväksi. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten asumispalveluja 600 paikalla vuodessa. Asumisen tukemiseksi tarvitaan vammaisten lähi- ja erityispalvelujen lisäämistä ja monipuolistamista. Lakisääteinen oikeus viisipäiväiseen päivätoimintaan ja riittävään henkilökohtaiseen apuun tukevat asumisen onnistumista avohuollossa. Savon alueella kehitysvammaisten asumiseen tarvitaan vuosittain yövalvotun palvelukotipaikan lisäys. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmissa on huomioitu asumispalvelujen lisääntymisen tarve. Yövalvotun palvelukodin (autettu asuminen) tarveselvitystä valmistellaan seudullisesti yhteistyössä Vaalijalan kuntayhtymän kanssa. Asumispalveluita lisätessä tulee uudisrakentamisen ohella

37 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 37 Kaupunginhallitus tulevaisuudessa selvittää mahdollisuudet Vaalijalan omistamien kiinteistöjen hyödyntämiseksi. Laitospaikkojen purku tulee tehdä suunnitellusti ja hallitusti. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi tukee laitospaikkojen purkamisen nopeuttamista suunniteltua nopeammalla aikataululla. Kehyssuunnitelman mukaan Vaalijala tuottaa asumisen tueksi myös päivä- ja työtoimintaa sekä muita tuki- ja erityispalveluja ja on valmis lisäämään vammaisten lähi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja jäsenkuntien osoittamien tarpeiden perusteella. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on ottanut suunnitelmissa huomioon myös asumiseen liittyvien tukipalveluiden tarpeen lisääntymisen ja huomioinut yhä haasteellisempien asiakkaiden siirtymisen avohuollon palveluihin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen näkemyksen mukaan Vaalijalan erityisosaamista ja siihen liittyviä erityispalveluja tarvitaan edelleen. Mikkelissä sijaitsevan Vaalijalan Etelä-Savon poliklinikan rooli on keskeinen ja palvelurakennemuutoksen myötä sen rooli korostuu ja vahvistuu. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi pitää poliklinikan jatkumista Mikkelissä välttämättömänä. Tulevaisuudessa halutaan selvittää poliklinikkatoiminnan järjestäminen vaihtoehtoisesti kaupungin omana toimintana. Kuntayhtymän henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen avohuollossa on olennainen ja tärkeä osa hallittua ja onnistunutta laitoshoidon purkamista. Tiiviimpää yhteistyötä tulee edelleen lisätä ja kehittää mm. henkilöstön täydennyskoulutuksessa. Vaalijalan kuntayhtymän kuntoutuskeskuksen paikkaluvun laskun tulee näkyä myös kustannustason selkeänä laskuna. Kustannukset eivät voi jäädä nykytasolle. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi jatkaa edelleen palveluiden ostamista Vaalijalan kuntayhtymältä suunnitteluvuosien aikana. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta antaa yllä olevan lausunnon Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta vuosille Päätös: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin.

38 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 38 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus yhtyy yllä olevaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta antamaan lausuntoon Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta vuosille Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Vaalijalan kuntayhtymä

39 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 39 Kaupunginhallitus / 013 / 2013 Eron myöntäminen Ritva Aulasvirta-Pyrhöselle ympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Ritva Alasvirta-Pyrhönen on pyytänyt eroa ympäristölautakunnan varajäsenyydestä, koska ei pysty osallistumaan kokouksiin varajäsenenä kesken työpäivänsä. Mikkelin seudun ympäristölautakunnan johtosäännön 2 :n kohdassa 2.3 lautakunnan kokoonpanosta todetaan seuraavaa: "Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Mikkelin kaupunki valitsee lautakuntaan viisi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Muut sopimuskunnat valitsevat kukin yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunta nimeää puheenjohtajiston." Lautakunnassa ovat: Varsinaiset jäsenet: 1. Petri Pekonen, maanviljelijä 2. Anni Panula-Ontto-Suuronen, erikoissuunnittelija 3. Raija Pöyry, opettaja 4. Erika Nyström, asiakasvastaava 5. Nalle Velling, aikuisopiskelija Varäjäsenet: 1. Heikki Tarssanen, maaseutuyrittäjä 2. Ritva Aulasvirta-Pyrhönen, tietoliikennetarkastaja, insinööri 3. Ulla-Maija Suuniittu, kehittämispäällikkö 4. Anneli Moilanen, toiminnanjohtaja 5. Pekka Auvinen, metsätalousinsinööri Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Ritva Aulasvirta-Pyrhöselle hänen pyytämänsä eron ympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee uuden varajäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle.

40 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 40 Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

41 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 41 Kaupunginhallitus / 011 / 2014 Edustajien nimeäminen opiskelija-asioiden neuvottelukuntaan Valmistelija: kehitysjohtaja Soile Kuitunen Mikkelin kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää opiskelija-asioiden neuvottelukunnan perustamisen ja valtuutti kaupungin kehitysjohtajan vetämään valmistelutyötä. Neuvottelukunnan tehtävänä on vahvistaa ja systematisoida opiskelijoiden asioiden käsittelyä. Ryhmän työtapa on keskusteleva ja ryhmä voi muodostaa näkemyksiä opiskelija- ja opiskeluasioissa, mutta sillä ei ole virallista päätösvaltaa suhteessa kaupungin päätöksentekoon. Opiskelija-asioiden neuvottelukuntaan Mikkelin kaupungilta ehdotetaan nimettävän: - elinvoima- ja kilpailukyky palveluista kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen - sivistystoimesta kulttuurijohtaja Marita Kajander - teknisestä toimesta projektikoordinaattori Heikki Manninen. Neuvottelukuntaan kutsutaan edustajat seuraavista opiskelijajärjestöistä: - Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajat (2 henkilöä, hallituksen puheenjohtaja + 1) - Aalto yliopiston Mikkelin kampuksen kauppatieteiden kandidaattiohjelman edustajat (2 henkilöä, hallituksen puheenjohtaja + 1) - Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijayhdistyksen edustajat (2 henkilöä, hallituksen puheenjohtaja + 1) - Mikkelin lukion opiskelijakunnan edustajat (2 henkilöä, hallituksen puheenjohtaja + 1) - Suomen Nuoriso-opiston opiskelijakunnan edustajat (2 henkilöä, hallituksen puheenjohtaja + 1). Neuvottelukuntaan kutsutaan edelleen: - Mikkelin ammattikorkeakoulun edustaja - Yliopistokeskuksen edustaja - Etelä-Savon ammattiopiston edustaja - Mikkelin lukion edustaja - Suomen Nuoriso-opiston edustaja. Työryhmään voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita eri toimialoilta. Opiskelija-asioiden neuvottelukunnan työ käynnistetään

42 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 42 vuoden 2015 alusta ja työryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Kukin neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuva organisaatio vastaa omien edustajiensa kokouskulujen korvaamisesta. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää opiskelija-asioiden neuvottelukuntaan elinvoima- ja kilpailukyky palveluista kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitusen, sivistystoimesta kulttuurijohtaja Marita Kajanderin ja teknisestä toimesta projektikoordinaattori Heikki Mannisen. Kukin neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuva organisaatio vastaa omien edustajiensa kokouskulujen korvaamisesta. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Työryhmään nimetyt henkilöt, opiskelijajärjestöt, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Yliopistokeskus, Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkelin lukio ja Suomen Nuoriso-opisto.

43 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 43 Kaupunginhallitus / 610 / 2014 Lausuntopyyntö Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Valmistelija yleiskaavoittaja Eveliina Könttä, puh Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 20. elokuuta 2014 käynnistää 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen. Tässä vaihemaakuntakaavassa täydennetään Etelä-Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta. Vaihemaakuntakaava laaditaan Etelä-Savon maakunnan alueelle kattaen seuraavat kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Mikkeliin liittyneen entisen Suomenniemen kunnan osalta täydentäminen koskee siellä voimassa olevaa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa. Etelä-Savon maakuntaliitto on esittänyt Mikkelin kaupungille lausuntopyynnön koskien vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelman liitteenä oleva lähtökohtaraportti huomioivat keskeisiltä osin Mikkelin kaupungin esiin tuomat maakuntakaavan päivitystarpeet. Tarvekartoitusta on tehty keväällä 2014 järjestetyssä neuvottelussa, jossa on ollut paikalla Mikkelin kaupungin sekä maakuntaliiton edustajia. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohtaraportti Liite 3 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus toteaa, että Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on huomioitu Mikkelin kaupungin esittämät maakuntakaavoitusta koskevat päivitystarpeet. Mikkelin kaupungilla ei ole lisättävää laadittuun vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

44 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 44 Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Etelä-Savon maakuntaliitto, kaupunkisuunnittelu

45 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 45 Kaupunginhallitus / 610 / 2014 Mikkelin seudun edustajan nimeäminen Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan seurantaryhmään Valmistelija yleiskaavoittaja Eveliina Könttä, puh Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevan lausuntopyynnön yhteydessä on pyydetty nimeämään kaavan seurantaryhmään Mikkelin seutua edustava henkilö. Seurantaryhmä toimii kaavan laadinnan ajan informointi-, palaute- ja sitouttamisryhmänä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää henkilön edustamaan Mikkelin seutua Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan seurantaryhmään. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikan. Tiedoksi Etelä-Savon maakuntaliitto, kaupunkisuunnittelu, seurantaryhmään nimetty.

46 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 46 Kaupunginhallitus / 032 / 2014 Sotahistoriakeskus Mikkeli esiselvityshankkeen ohjausryhmän kokoonpano ja kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen Valmistelijat: hallintojohtaja Ari Liikanen p ja projektipäällikkö Pia Puntanen p Mikkeli on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Etelä-Savon maakuntaliitolta hankehakemukseen, jonka avulla selvitetään mahdollisuus sotahistoriakeskuksen toteuttamisesta Mikkeliin. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa ja tuki on 70 % kokonaiskustannuksista. Hanke toteutetaan syksyn 2014 aikana. Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa sisällöllisiä, toiminnallisia, tilallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia perustaa Mikkeliin valtakunnallinen sotahistoriaa käsittelevä tieto- ja näyttelykeskus. Selvityksessä hyödynnetään Lappeenrannassa kaupunginvaltuuston päätöksellä keskeytetyn sotahistoriakeskuksen suunnittelun tuottamia materiaaleja. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu kahdesti, josta jälkimmäisessä hyväksyy rahoituksen ehtona olevan selvitysraportin. Hankkeen kokoonpano on: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Tervo, Jalkaväen Säätiön puheenjohtaja/ varalla säätiön vpj everstiluutnantti Asko Kopra, maavoimaesikunta Matti Karttunen, museotoimen johtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Miset Oy Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, LUPAUS ohjelma Pia Puntanen, projektipäällikkö, ohjausryhmän sihteeri Heli Gynther, kehityspäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto, asiantuntijajäsen Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshankkeen ohjausryhmän kokoonpanon ja nimeää oman edustajansa ohjausryhmään.

47 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 47 Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi Olli Nepposen ja valtuutti kaupunginjohtajan tarvittaessa täydentämään ohjausryhmää. Tiedoksi Kimmo Mikander, Vesa Tervo, Asko Kopra, Matti Karttunen, Jouni Riihelä, Maisa Häkkinen, Juha Ropponen, Pia Puntanen, Heli Gynther, nimetty edustaja

48 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 48 Kaupunginhallitus / 001 / 2013 Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke Kaupunginhallitus Valmistelijat asiakaspalvelupäällikkö Heli Hänninen p ja hallintojohtaja Ari Liikanen puh Valtionvarainministeriö asetti tammikuussa 2012 koko julkisen hallinnon kattavan asiakaspalvelun kehittämishankkeen (Asiakaspalvelu2014 -hanke). Hankkeen työ perustui hallitusohjelmaan, jonka mukaan kuntatasolla luodaan kattava yhteispalvelupisteiden verkko ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Hankkeen tehtävänä oli myös selvittää kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisina ja ainoana keskeisenä rajapintana julkisiin palveluihin. Asiakaspalvelu 2014 hanke ehdotti loppuraportissaan uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kunnat vastaavat julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamisesta ja ylläpitämisestä. Hankkeen ehdotuksen mukaan yhteisissä pisteissä tarjoavat aina palveluitaan ylläpitäjäkunnan lisäksi poliisin lupahallinto, verohallinto, maistraatit, TE toimistot mukaan lukien työvoiman palvelukeskukset sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Lisäksi pisteissä tarjoavat sopimuksen perusteella palvelujaan Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos sekä muut valtion viranomaiset. Samoihin tiloihin voi sijoittua myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta on tavoitteena antaa eduskunnalle vuoden 2014 kevätistuntokaudella. Uuden lain ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2014 aikana niin, että voimaantulon edellyttämille täytäntöönpanotoimenpiteille jää riittävästi aikaa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) on käsitellyt hankkeen loppuraportista annetun lausuntopalautteen ja käynyt keskustelun jatkovalmistelusta ja pidetyissä kokouksissa. Ministerityöryhmä puolsi Kelan lakisääteisen osallistumisen selvittämistä. Jatkovalmistelun lähtökohtana on lisäksi, että ELY-keskusten asiakaspalvelua ei lakisääteisesti tarjota yhteisessä asiakaspalvelussa. Ministerityöryhmä ohjaa ja linjaa jatkovalmistelua työryhmän työn aikana. Valtionvarainministeriö on asettanut työryhmän julkisen hallinnon

49 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 49 yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmistelua varten toimikaudelle Työryhmän tavoitteena on julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmistelu siten, että toiminnan käynnistämiselle vuonna 2015 on edellytykset. Edelleen Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmistelutyöryhmä on asettanut alatyöryhmän julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun pilotointia varten ja esittänyt pidetyssä kokouksessa Mikkelin kaupungille asiakaspalvelupisteen pilotointimahdollisuutta. Pilotointikeskustelua on Mikkelin kaupungin ja Valtionvarainministeriön välillä käyty edelleen kokouksissa sekä Lähtökohtana neuvotteluissa on pidetty sitä, että pilotoinnista ei saa aiheutua Mikkelin kaupungille ylimääräisiä kustannuksia, vaan että Valtionvarainministeriö vastaa pilotoinnista aiheutuvista kustannuksista. Pilotointityöryhmän toimikausi on Pilotointityöryhmän tehtävänä on valmistella esitys pilotointisuunnitelmasta mennessä ja pilotointisuunnitelma on tarkoitus hyväksyä mennessä. Työryhmän tehtävänä on lisäksi valmistella Asiakaspalvelu 2014 toimintamallin pilotointi yhdessä valittujen pilotointikuntien kanssa niin, että pilottipisteet voidaan avata asiakkaille viimeistään syksyllä 2014, suunnitella ja käynnistää pilotointia tukeva markkinointiviestintä, suunnitella pilotoinnin yhtenäinen raportointi siten, että tulokset ovat hyödynnettävissä varsinaisten asiakaspalvelupisteiden rakentamisessa, laatia pilotoinnin yhteydessä toimitilakonsepti yhteisille asiakaspalvelupisteille, laatia asiakaspalvelujärjestelmän vaatimusmäärittely ja sen hallinta- ja palvelumalli sekä käynnistää julkaisujärjestelmän vaatimusmäärittely ja käynnistää ohjeistuksen valmistelu asiakaspalvelupisteille niiden vastuulla olevien laitteistojen hankinnoille, jotka koskevat palveluneuvojien työasemia, asiakaspäätteitä ja etäpalvelulaitteita sekä niihin liittyviä tietoliikenneyhteyksiä, käyttöpalveluita ja sovellustukea. Julkisen hallinnon asiakaspalvelun rakentamisessa keskeistä on asiakaspalvelujärjestelmän kehittämisessä onnistuminen. Myös Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistamisen (LUPAUS 2016) yhteydessä on havaittu tarve asiakaspalvelujärjestelmän kehittämiseen, jonka johdosta olisi perusteltua osallistua muun muassa ko. työvälineen kehittämistyöhön yhteistyössä Valtionvarainministeriön kanssa. Julkisen hallinnon asiakaspalvelua toteuttavat kunnat on velvoitettu joka tapauksessa ottamaan käyttöön kansallisen asiakaspalvelujärjestelmän ja kahden erillisen asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto ei ole perusteltua. Lisäksi järjestämisvastuun saavilla kunnilla on vielä pilotoinnin aikana mahdollisuus vaikuttaa palvelusihteereiden työvälineisiin/-olosuhteisiin sekä kuntien mahdollisuuteen johtaa kuntien ja valtion yhteistä asiakaspalvelua.

50 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 50 Kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin osalta pilottiin lähteminen tarkoittaisi oman projektipäällikön palkkaamista ja asiakaspalveluhenkilöstön tiivistä kehittämisyhteistyötä Valtionvarainministeriön ja muiden pilottikuntien kanssa. Pilotointi tapahtuisi vuoden 2014 aikana. Alustavissa neuvotteluissa tuki Mikkelin projektihenkilöstölle olisi sekä muuhun kehittämistyöhön max Lisäksi Mikkelille maksettaisiin pilotointipisteiden perusosaa 6000 /kk (syys-joulukuulta 2014). Pilotointisuunnitelma Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy Mikkelin kaupungin osallistumisen yhteisen asiakaspalvelun pilottiin ja valtuuttaa hallintojohtaja Ari Liikasen nimeämään tarvittaviin työryhmiin Mikkelin kaupungin edustajat. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että asia tulee huomioida seuraavan talousseurannan yhteydessä. Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin. Merkitään, että ohjelmajohtaja Juha Ropponen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Valmistelijat asiakaspalvelupäällikkö Heli Hänninen puh ja hallintojohtaja Ari Liikanen puh Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan kaupungin osallistumisen julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun pilottiin. Sittemmin pilottiaika on tarkentunut. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) linjasi kokouksessaan yhteisen asiakaspalvelun pilotoinnin toimeenpanoa. Se puolsi pilotoinnin jatkamista kesäkuuhun 2015 asti. Lisäksi HALKE puolsi sitä, että hallituksen esitysluonnosta käsitellään uudelleen pilotoinnista tehtävän loppuraportin valmistuttua. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2015 ja lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Ensimmäiset lakisääteiset pisteet käynnistyisivät syksyllä Mikkelin kaupungin on tarkoitus allekirjoittaa Asiointipistettä koskeva yhteispalvelusopimus valtiovarainministeriön ja valtion asiointipistetoimijoiden kanssa syyskuun 2014 aikana. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 23. syyskuuta 2014 ja on voimassa viisi vuotta. Sopimuksen pitkällä kestolla pyritään turvaamaan muun muassa kunnille Asiointipisteen perustamisesta aiheutuneita investointikustannuksia.

51 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 51 Yhteispalvelusopimusluonnos Liite 4 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy pilottiaikataulun muutoksen ja liitteenä olevan Asiointipisteen yhteispalvelusopimusluonnoksen. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin sekä hallintojohtaja Ari Liikasen tekemään tarvittaessa vähäisiä muutoksia yhteispalvelusopimukseen. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Sopijaosapuolet

52 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 52 Kaupunginhallitus / 011 / 2014 Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p Osana valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaa on kesän 2014 aikana valmisteltu pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on mallintaa Taloustilaston talouden tietojen raportointia tilastokeskukselle. Ulkoinen pilotoitava viranomaisraportointi käsittää kunnan, liikelaitoksen ja taseyksikön taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman, sekä käyttötaloustietojen ja investointien raportoinnin strandardimuotoisena Tilastokeskukselle. Pilotissa määritellään sekä talouden tilastoraportoinnissa että organisaation omassa johtoryhmätason raportoinnissa hyödynnettävä tiedon tavoitetila sisältäen tiedon käsite- ja tietomallit. Raportoinnin tavoitetilan määrittelyssä toteutetaan yleistettävä, kuntien yhteisen viitearkkitehtuurin mukainen, tiedolla johtamista tukeva tavoitearkkitehtuuri. Tietomallin lisäksi pilotissa määritellään järjestelmien välinen tiedonsiirto kunnan Taloustilaston talouden tietojen tuottamisen ja raportoinnin osalta sekä toteutetaan ratkaisun pilotointi. Projektissa syntyy viranomaisraportoinnin mallinnus, tiedonhallinnan mallinnus sekä edellä mainittujen tietojen pohjalta standardoitu tietovarastoraportoinnin malli, joka tukee kuntaorganisaatioiden omaa talouden tilan raportointitarvetta. Taloustietojen raportointipilotti toteutetaan vuosina osana Mikkelin kaupungin ja Taitoan yhteistyössä käyttöön otettavaa uutta SAP-talousjärjestelmää. Osana normaalia käyttöönottoa mallinnetaan taloshallinnon ulkoisen ja sisäisen laskennan raportit ja luodaan yksiselitteiset tieto- ja käsitemallit viranomais- ja johtoryhmän raportoinnin osalta. Projektissa hyödynnetään Kuntatieto-ohjelman johtamisen viitearkkitehtuurin työtä raporttien mallintamisessa. Projektin kokonaiskustannus on ,70 euroa, josta valtiovarainministeriön rahoitusosuus on ,28 euroa. Mikkelin kaupungin kustannukseksi jää ,43 euroa. Valtiovarainministeriö ei ole tehnyt vielä projektin rahoituspäätöstä ja tekee sen todennäköisesti vuosittain. Työmääräarviot jakautuvat seuraavasti: - Mikkelin kaupunki 108,5 htp - Taitoa 161,75 htp - järjestelmätoimittajat 65 htp

53 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 53 Mikkelin kaupungin osuus maksetaan Lupaus ohjelman käyttötalousmenoista. Kaupungin projektipäällikkö on taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen. Kuntatieto-ohjelma pilotin toteuttamissuunnitelma Liite 5 Ehdotus Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus päättää käynnistää Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle -toteutuspilotoinnin ehdollisena siten, että projektia viedään eteenpäin Valtiovaraiministeriön vuosittaisten rahoituspäätösten mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Kimmo Mikander ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Lisäksi merkitään, että ohjelmajohtaja Juha Ropponen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

54 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 54 Kaupunginhallitus / 040 / 2014 Alustava talousraportointi 8/2014 Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh Elokuun toteutuman valossa Mikkelin kaupungin taloustilanne näyttää edelleen huonolta. Alustavan arvion mukaan tilikauden 2014 tulos tulee olemaan noin 4,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sosiaali- ja terveystoimi tulee ylittämään talousarvionsa reilusti, ellei toimintamalleja kyetä muuttamaan ripeästi syksyn aikana. Muut toimialat pysynevät talousarviossaan. Toimitatuotot jäävät noin 2,5 miljoonaa euroa talousarviosta, mikä selittyy pääosin palo-ja pelastustoimen korvausten vähenemisellä. Muutoin toimintatuottojen odotetaan toteutuvat talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenot jäävät selkeästi alle budjetoidun, joten yhteistoimintamenettelyn voidaan katsoa siltä osin onnistuneen. Palveluiden ostot ylittävät budjetin liki 3,5 miljoonalla eurolla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat jäävät alle budjetoidun hankintakuria tiukentamalla. Myös avustuksista säästetään jo kuluvan vuoden osalta noin 2 miljoonaa euroa. Mikäli toteutuma halutaan vuoden 2014 osalta ylijäämäiseksi, on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon integraatio kyettävä aloittamaan syksyn aikana konkreettisilla toimenpiteillä ja erityisen tarkasti tulee arvioida myös sivistystoimen palveluverkkoja. Kunkin toimialan pitää päästä talousarvioonsa ja sen eteen on kyettävä tekemään toiminnallisia ratkaisuja. Kirjanpidon kausi menee kiinni torstaina ja tarkempi toteutuma ja tilikauden 2014 ennuste esitellään kokouksessa. Toimialajohtajat antavat selvityksensä toimenpiteistä, joita ovat tehneet talouden tasapainottamiseksi. Johdon ennuste Liite 6 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee taloustilanteen tiedoksi. Toimenpiteet talouden oikaisemiseksi vahvistetaan yhteistoimintaneuvotteluiden päättyessä

55 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 55 Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Merkitään, että kaupunginjohtaja Kimmo Mikander selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

56 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 611 / 2013 Mikkelin kaupungin Vitsiälän kylän tiloja Heikintila RN:o 1:114, Kartanonranta RN:o 1:177 sekä osia tiloista Loma-Löytö RN:o 1:133 ja Löytö RN:o 1:145 koskeva ranta-asemakaava / Löydön kartano Tekninen lautakunta Valmistelija Kaavoitusinsinööri Jari Ahonen p Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun päivätyn ranta-asemakaavaehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavoitettavat ranta-alueet sijaitsevat Ristiinan Kirkonkylän taajaman pohjoispuolella Löydönlammen pohjoisrannalla Löydön kylällä. Kaavoitettava alue sijaitsee n. viiden kilometrin etäisyydellä Ristiinan taajamasta pohjoiseen ja n. 15 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta etelään. Alueella toimii Löydön kartano - niminen matkailuyritys (www.loydonkartano.fi). Maanomistajien tavoitteena on uudistaa alueella toimivaa matkailualuetta sekä osoittaa maltillisesti vaiheittain lisärakennusoikeutta matkailukäyttöön. Lisäksi alueelle osoitetaan aluevaraus erillispientalotonteille kylän tonttivarantoa vahvistamaan ja varsinkin sovitetaan yhteen alueen nykyistä sekä tulevaa käyttöä kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Kaavamuutoksen on laatinut maanomistajien toimeksiannosta Karttaako Oy. Alueella suoritettiin useita maastokatselmuksia syksyllä 2011 ja kesällä Lisäksi asiasta neuvoteltiin Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa jo Kulttuuriympäristöselvitys valmistui lokakuussa 2011 ja luontoselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnoskartat ovat olleet nähtävillä Osallisille tiedotettiin asiasta päivätyllä kirjeellä. Lähimaanomistajilta saatiin kaksi huomautusta. Lausunnot saatiin Savonlinnan maakuntamuseolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Mikkelin kaupungin museotoimelta ja Museovirastolta. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavanlaatijan vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 3.4. Alueella on voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston

57 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Kaupunginhallitus hyväksymä Löytö - Vitsiälä -Heimarin osayleiskaava, jossa alueelle on osoitettu mm. matkailu- ja asumisen aluetta. Ristiinan taajaman yleiskaavan päivitys on käynnistynyt vuoden 2012 aikana. Yleiskaavatyössä on selvitetty Löydön kyläalueen tiivistämistä ja lisärakentamista. Ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan eikä valmisteilla olevan yleiskaavamuutoksen kanssa. Ranta-asemakaavaehdotus selostuksineen on luettavissa ohessa. Ehdotus, Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin Vitsiälän kylän tiloja Heikintila RN:o 1:114, Kartanonranta RN:o 1:177 sekä osia tiloista Loma-Löytö RN:o 1:133 ja Löytö RN:o 1:145 koskevan ranta-asemakaavaehdotuksen /Löydön kartano, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, pelastuslaitokselta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Savonlinnan maakuntamuseolta sekä Museovirastolta. Päätös, Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin Vitsiälän kylän tiloja Heikintila RN:o 1:114, Kartanonranta RN:o 1:177 sekä osia tiloista Loma-Löytö RN:o 1:133 ja Löytö RN:o 1:145 koskevan ranta-asemakaavaehdotuksen /Löydön kartano ( ), asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Savonlinnan maakuntamuseolta sekä Museovirastolta. Päätös, Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Jaana Vartiainen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Lisäksi merkittään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

58 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Ranta-asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Lausunnot saatiin Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Savonlinnan maakuntamuseolta sekä Museovirastolta. Heillä ei ollut huomautettavaa. Muistutuksia ei jätetty. Museovirasto pyytää lausunnossaan varmistamaan, että RM-1-määräykseen ei jää ristiriitaisuuksia rakennuskannan hoidosta. Kaavoittaja on huomioinut ja tarkistanut tätä koskevat kaavamerkinnät jo kaavatyön aikana, ja ne ovat riittävän yksityiskohtaiset ja selkeät turvaamaan alueen kulttuurihistorialliset arvot. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin Vitsiälän kylän tiloja Heikintila RN:o 1:114, Kartanonranta RN:o 1:177 sekä osia tiloista Loma-Löytö RN:o 1:133 ja Löytö RN:o 1:145 koskevan ranta-asemakaavan /Löydön kartano (päivätty ). Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Jaana Vartiainen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Lisäksi merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa.

59 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 59 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta / 611 / 2013 Mikkelin kaupungin 28. kaupunginosan (Visulahti) asemakaavaehdotus / Visulahden Huusharjun pohjoisosa ja Kapakanoja Tekninen lautakunta / 115 Valmistelijat kaavoitusarkkitehti Arja Hartikainen, kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 2. päivänä syyskuuta 2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavoitettava alue sijoittuu vanhan /olevan ja uuden /suunnitellun VT 5 väliselle alueelle, eteläosistaan Kapakanojan laaksoon viimeisten 20 vuoden aikana rakentuneiden / täydentyneiden asuntoalueiden väliin ja käsittää pohjoisosassaan olemassa olevan Huusharjun kylätaajamamaisen asuntoalueen. Kaavassa ratkaistaan voimassa olevien yleiskaavojen hengessä rakennettavien kortteleiden, katujen ja virkistysalueiden verkostot ja rajaukset, rakentamisen määrä ja tyyppi sekä varjeltavat maiseman- ja luonnonelementit. Suunniteltavaksi tulee niin uudisrakentamisen kuin täydennysrakentamisenkin aluetta. Asemakaavan laadinta on käynnistynyt Mikkelin kaupungin ja eräiden maanomistajien aloitteesta se on ollut kaupungin kaavoitusohjelmassa jo lähes vuosikymmenen ajan. Asemakaavaehdotus on tarkentavaa jatkosuunnittelua v osayleiskaavalle. Keskeisten maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja syklisesti jo vuodesta 2004 alkaen. Kaavahanke tuli vireille osallisille ilmoittamalla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) tietoon saatettuna toukokuun 2013 lopulla. Viranomaispalautetta saatiin Museovirastolta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta ja ELY-keskukselta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueen vaade kokonaisvaltaisesta liikennejärjestelmäselvityksestä vaikutusarvioineen kirjattiin OAS:aan täydennyksenä Kaavatilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistunut Suunnittelualue on siinä merkitty taajamatoimintojen alueeksi.

60 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 60 Seudullisesti tärkeät liikenneväylät on näytetty. Merkintä SM 752 on Visulahden kalmisto, rautakautinen hautapaikka ja merkintä SM 759 Visulahti E on ajoittamaton kultti- ja tarinapaikka. Merkintä km 8.42 on Itäportin kaupallisen keskittymän vähittäiskaupan suuryksikkö, joka on jäänyt vahvistamatta maakuntakaavassa. Koska suunnittelualueella on voimassa oleva yleiskaava, ei maakuntakaava ole voimassa. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin kaupungin teknisen viraston kaavoitusosastolla (Leila Lindgrenin työprojektina) laadittu Visulahden osayleiskaava, jonka Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaava on vahvistunut Kaavaratkaisu Asemakaavassa on kaavoitettu pientalorakentamiselle 5 eriluonteista aluekokonaisuutta ja 108 kpl tontteja, joiden yhteen laskettu kerrosala on noin k-m2. Tonttien keskikoko vaihtelee m2 välillä. Rakentamisen tehokkuudet ovat e=0,15 ja e=0.25, suurin sallittu kerrosluku II. Kaupungille vaiheittain luovutettavaksi tulee 51 omakotitonttia. Kokonaan uusia, yksityisten haltuun jääviä tontteja on osoitettu 27. Kiesilänrinne-kadun (kortteli 8) varteen kaavoitetut 5 kpl n neliön (AO) tonttia, jotka liittyvät välittömästi jo rakennettuun Huusharjun eteläosan aluerakenteeseen. Liuksen peltoalue (korttelit 60-67) on kaavoitettu solumuotoiseksi erillispientaloalueeksi Purolaaksontien jatkeeksi rakennettavan kokoojakadun kautta liikennöitäväksi. Yksityiselle tulee kaavoitussopimusta vastaavalla tavalla 12 (AO) tonttia ja kaupungin luovutettavaksi 24 tonttia. Kapakanojan itäpuolinen, ns. Veikkolantasanne (korttelit 24-27) käsittää 16 (AO) tonttia, joista 4 menee yksityisille. Olevan Huusharjun (korttelit 14-17, 21-22) kiinteistöjä, on nykyisellään 23 kpl ja useimmat niistä viime aikoina kaavoitettuihin verrattuna isokokoisia. Kaavan periaate on ollut, että rakennuspaikoille saa omassa tahdissa täydennysrakentaa tekemällä samalle tontille toisen ok-talon taikka halutessaan lohkoa uuden tontin. Pääosin rakennustehokkuutena on e=0.25, ja suurin sallittu kerrosluku 1 2/3. Uusia, kaupungin luovutettavaksi tulevia tontteja on osoitettu tähän yhteyteen 5 kpl. Perälän alue (korttelit 18-20) on kaavoitettu edellä kuvatun alueen 4 pohjoispuolen hienoon peltomaisemaan, joka asettuu kaikkein lähimmäksi uuden, toteutustaan odottavan, valtatie 5:n linjausta. Alueen ydin on entinen tilakeskus, joka on osoitettu AP-eko

61 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 61 Kaupunginhallitus merkinnällä, Uusia, kaupungin luovutettavaksi tulevia (AO) tontteja on esitetty 21 kpl Vapaa- ja viheralueita (VL) on osoitettu yhteensä n. 12,4 hehtaaria. Vapaa- ja viheralueille tehdyt kaavamerkinnät ovat arvokkaiksi katsottuja luontokohteita lukuun ottamatta tehty ohjeellisina. Tämä antaa seuraavassa suunnitteluvaiheessa enemmän vapauksia rakennettavien paikkojen valintaan. Purolaaksoa ja nyt kaavoitettavaa aluetta nivoo yhteen Juurakonmutkan puisto, joka rikkaan linnustonsa takia on merkitty nykypuustonsa osalta säilytettäväksi. Tätä rajaava, perinteinen Liuksen tilakeskukselle johtanut tie on jätetty kevyen liikenteen väyläksi alkupäästään. Liikenteellisesti alue tukeutuu kahteen, uutena entisten jatkeeksi rakennettavaan kokoojakatureittiin: jo aiemmin kaavoitettuun Katajalahdentiehen ja sen jatkeeksi tulevaan Mäntyahontiehen lännen puolella ja Purolaaksontiehen itäpuolella. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti 28. kaupunginosan (Visulahti) koskevan asemakaavaehdotuksen (Huusharjun pohjoisosa ja Kapakanoja), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta, Savonlinnan maakuntamuseolta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Asemakaavaehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta Päätöksenteko/tulevien kokousten esityslistat/kaupunginhallitus Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä 28. kaupunginosan (Visulahti) Huusharjun pohjoisosan ja Kapakanojan alueen asemakaavaehdotuksen ( ), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja

62 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 62 ympäristökeskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta, Savonlinnan maakuntamuseolta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä ja Mikkelin Vesilaitokselta. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu

63 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 19 Kaupunginhallitus / 0039 / 2014 Etelä-Savon Energia Oy:n osavuosikatsaus 2014 Etelä-Savon Energia Oy on toimittanut kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle osavuosikatsauksensa Se lähetetään esityslistan mukana kaupunginhallitukselle. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi ja esitetään kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi Etelä-Savon Energia Oy:n osavuosikatsauksen Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

64 Hankintatoiminnan kehittämisen tilannekatsaus Ilkka Liljander Jarmo Autere Arja-Leena Saastamoinen

65 Sisältö 1. Hankintojen kehittämisen rooli kaupunkistrategiassa 2. Julkisten hankintojen kehittäminen Mikkelissä - Tilannekatsaus 3. Esimerkkejä kehittämistoiminnan vaikutuksista hankintoihin ja hankintaprosesseihin Mikkelissä 4. Esimerkkejä hankintatoiminnan vaikutuksista yritysten toimintaan 5. Miten tilaaja tunnistaa vaikutusmahdollisuutensa? 6. Case Pohjois-Karjala - Työllistämisvaikutus 7. Erityistavoite 8. Haasteita 2

66 1. Hankintatoiminnan kehittämisen rooli kaupunkistrategiassa 3

67 2. Julkisten hankintojen kehittäminen I Mikkelin kaupungin hankintatoiminnan kehittäminen: Mikkelin seutusoten hankintojen yleisten periaatteiden määrittely (2012) Työkalut: Tarkistuslista ja hyödyntämisohjeet Etelä-Savon Tarjousasiamies- hankkeen Hankintakoulutukset (2012->) Yrittäjille ja yrityksille Hankintoja valmisteleville ja suorittaville virkamiehille Päättäjille ja luottamusmiehille Hankintaseminaarit/Keskustelutilaisuudet Innovatiivisten hankintojen kehittäminen ja hyödyntäminen (2013->) SoteFin, SmartCity, Osekma, Palveluseteli jne.) Hankintasäännön uudistaminen (kevät 2013) Toimialakohtaisten hankintavastaavien nimeäminen (kesä 2013) Hankintatiimin perustaminen ja toiminnan käynnistäminen syksy (2013) 4

68 2. Julkisten hankintojen kehittäminen II Mikkelin kaupungin hankintatoiminnan kehittäminen: Hankintakalenteri (2014) Hankintaillat (4 x vuosi, kevät >) Hankintojen erityispiirteiden tunnistaminen ja työkalut (2014 aikana) Hankintojen erityispiirteiden tunnistaminen: YRVA, Ympäristövaikutukset, Työllistäminen, Innovatiivinen potentiaali, aluetaloudelliset vaikutukset jne. Pienhankintajärjestelmä (2014->) Hankintojen toteuttamisen yleiset periaatteet ja/tai kriteerit (2014 aikana) Hankintatoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen organisointi ja resursointi (2014) Hankintasäännön päivitys (2015) Hankintojen seuranta- ja raportointijärjestelmä (2015) Strategisten hankintojen ja erityispiirteitä sisältävien hankintojen valmistelun tuki (2015) 5

69 3. Esimerkkejä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013 Vuorovaikutteinen hankinnan valmistelu, uusi hankintamenetelmä, merkittävät kustannussäästöt, kilpailun lisääntyminen, pienet ja suuret toimijat samalla viivalla, laadun valvonta sopimuskaudella Mikkelin pesulapalvelujen kilpailutus 2013 Työllistämisvelvoitteen ja ympäristövaikutusten arvioinnin käyttö Paikallisuuden vahvuuksien huomiointi Palvelutalojen turvajärjestelmien hankinta 2013 Avoin puitejärjestely isossa järjestelmähankinnassa, minikilpailutus kohteittain Tilakeskuksen pienurakoiden kilpailutus 2014 Vuorovaikutteinen hankinnan valmistelu, minikilpailutus, sanktiot laadun ja hyvän toimintatavan valvonnassa Alueiden kunnossapidon kilpailutus 2014 Vuorovaikutteinen hankinnan valmistelu, työllistämisvelvoitteen käyttö laajassa mittakaavassa 6

70 4. Esimerkkejä hankintatoiminnan vaikutuksista yritysten toimintaan CASE: VTT kysely julkisen sektorin toimittajayrityksille Syntyikö innovaatio(t) yrityksen tehdessä julkisiin hankintoihin liittyvää tarjousta tai toteutettaessa julkisen sektorin asiakkaan kanssa tehtyä toimitussopimusta? 36% vastanneiden yritysten innovaatioista perustunut ainakin osin julkisiin hankintoihin

71 4. Esimerkkejä hankintatoiminnan vaikutuksista yritysten toimintaan CASE: VTT kysely julkisen sektorin toimittajayrityksille Julkisten hankintojen katalyyttivaikutus Innovaatiot jotka syntyivät valmisteltaessa tarjousta julkisen sektorin asiakkaalle tai toteutettaessa julkisen sektorin asiakkaan kanssa tehtyä toimitussopimusta ovat myöhemmin auttaneet yritystämme... n=97 yritystä

72 4. Esimerkkejä hankintatoiminnan vaikutuksista yritysten toimintaan CASE: VTT kysely julkisen sektorin toimittajayrityksille Innovaatioiden synnyn esteet julkisissa hankinnoissa

73 5. Miten tilaaja tunnistaa vaikutusmahdollisuutensa? VTT kysely julkisen sektorin tilaajille?

74 6. Esimerkkejä: Case Pohjois-Karjala - Työllistämisvaikutus Hankintojen työllistävyysvaikutus Itä-Suomen yliopisto tutki vuoden 2011 hankintoja Pohjois-Karjalassa Hankintojen kokonaismäärä 196 miljoonaa euroa Hankintojen työllisyysvaikutus 2500 henkilötyövuotta Hankinnoista vain 56% kohdistui maakuntaan Entä jos Lisätään 10%:lla omaan maakuntaan kohdistuvia hankintoja Luodaan yrityksiin 250 uutta henkilötyövuotta 11

75 7. Erityistavoite Toiminnan kehittämisen ja hankintojen kehittämisen välille on luotava nykyistä huomattavasti tiiviimpi yhteys! Etuja: Hankintatoiminta voidaan valjastaa kehittämisen työvälineeksi Resurssit tehokkaampaan käyttöön Kaikkeen kehittämistoimintaan mukaan yritys/asiakasnäkökulma Vuorovaikutus/avoimuus/kumppanuus lisääntyy ja samalla vaikuttaa asenteisiin jotka tilaajan puolella ovat suurin ongelma jalkauttamisessa 12

76 8. Haasteita Kehittämistoiminnan tulosten jalkauttaminen Hankintojen valmistelun resursointi Hankintasopimusten noudattamisen valvonta Monituottajamallin ja projektinjohtomallin käytön välttely Kilpailuttamatta jättäminen ja hankintasopimusten ohittaminen Hankintatoiminnan seuranta ja raportointi Kaupunkikonsernin hankinnat menevät kaikki kaupungin piikkiin SOTE-uudistus 13

77 Kiitos! Ilkka Liljander Tarjousasiamies Miset Oy GSM: WWW : 14

78 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma

79 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, Mikkeli puhelin faksi Kotisivu: Julkaisu: Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Julkaisusarjan nro: ISBN XXX-XXX-XXXX-XX-X ISSN XXXX-XXXX Mikkeli 2014

80 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAAKUNTAKAAVAN TARKOITUS JA KAAVA-ALUE 1 2. MAAKUNTAKAAVA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA 3 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 5 Suunnittelun lähtökohdat 5 Valtakunnalliset lähtökohdat 5 Kaavan sisältö 6 4. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT KAAVOITUKSEN VAIHEET JA AIKATAULU VIRANOMAISYHTEISTYÖ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSEN ORGANISOINTI YHTEYSTIEDOT 21

81

82 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ON MAANKÄYTTÖ- JA RA- KENNUSLAIN MUKAINEN SUUNNITELMA MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTU- MIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYISTÄ SEKÄ KAAVAN VAIKUTUSTEN AR- VIOINNISTA. SUUNNITELMAN TARKOITUKSENA ON ANTAA MAAKUNTAKAA- VAN ASIANOSAISILLE JA SIITÄ KIINNOSTUNEILLE TAHOILLE TIETOA KAAVOI- TUKSEN ETENEMISESTÄ JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSISTA KAAVOITUK- SEN ERI VAIHEISSA. 1. Maakuntakaavan tarkoitus ja kaavaalue Laadittavasta maakuntakaavasta käytetään nimitystä Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Tässä vaihemaakuntakaavassa täydennetään ja päivitetään Etelä-Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa eri maankäyttömuotojen osalta. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan aineistot on luettavissa maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa Suunnittelualue Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Keski- Suomi PIEKSÄMÄKI Heinävesi Kangasniemi Joroinen Rantasalmi Enonkoski Hirvensalmi MIKKELI Juva Sulkava SAVONLINNA Kymenlaakso Päijät- Häme Pertunmaa Mäntyharju Puumala Etelä- Karjala Tavoitteena on täydentää ja päivittää voimassaolevaa maakuntakaavaa koko maakunnan alueelta. Kaavan sisällöllinen laajuus muotoutuu kaavaprosessin kuluessa vuorovaikutteisen suunnittelun kautta. 1

83 Kaavan suunnittelualueena on koko Etelä-Savon maakunnan alue. Kaava-alueeseen kuuluu kolme kaupunkia ja 11 kuntaa, jotka ovat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. 2

84 2. Maakuntakaava osana maakunnan suunnittelua Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa, jossa esitetään keskeiset toimenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten toteuttamiseksi. Maakuntakaavassa esitetään strategioiden toteuttamisen mahdolliset alueidenkäyttötarpeet. Etelä-Savon maakuntasuunnitelma, Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, ulottuu vuoteen Sen vahvisti maakuntavaltuusto marraskuussa Strategia on luettavissa liiton kotisivuilla osoitteessa Etelä-Savon maakuntaohjelma ohjaa maakunnan kehittämistoimia vuoteen 2017 saakka. Maakuntavaltuusto hyväksyi ohjelman kesäkuussa Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelman rahoitustarpeet esitetään vuosittain tehtävässä toimeenpanosuunnitelmassa. Maakuntaohjelma ja toimeenpanosuunnitelma ovat luettavissa liiton kotisivuilla osoitteessa Alueiden kehittämislaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Maakuntasuunnitelma Maakunnan kehittämislinjaukset Maakuntaohjelma Kehittämisen suuntaaminen Maakuntakaava Alueiden käytön suuntaaminen Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntien laatimia kaavoja eli yleis- ja asemakaavoja. Siinä välitetään myös valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen, ja sovitetaan ne yhteen maakunnan omien maakäyttötavoitteiden kanssa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Toimeenpanosuunnitelma Seuraavan vuoden toimet ja rahoitus Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka kattaa usean kunnan alueen. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan laatii maakunnan kuntien muodostama kuntayhtymä, joka Etelä-Savossa on Etelä-Savon maakuntaliitto. Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta ja se on kuntien yhteisen yleiskaavan ohella ainoa kaava, joka saa lainvoiman ympäristöministeriön vahvistamana. 3

85 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoittet Valtioneuvosto päättää Maakuntakaava Maakuntaliitto laatii ja hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava kunta laatii ja hyväksyy Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueella taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus (MRL 33 ). Näillä alueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että sillä vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen eli jos luvan epääminen aiheuttaa hakijalle huomattavaa haittaa, on lupa myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja - määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :ssä on lueteltu yksityiskohtaisesti ne asiat, jotka kaavaselostuksessa on esitettävä. Etelä-Savossa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Savon maakuntakaava. Ohjeellisella merkinnällä osoitettu Lahti-Mikkeli-oikorata on voimassa vahvistetusta seutukaavasta. Lisäksi maakuntavaltuusto on hyväksynyt tuulivoimaa käsittelevän Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan. Tämä on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Mikkeliin vuoden 2013 alussa liittyneen Suomenniemen alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Voimassaoleviin kaavoihin voi tutustua liiton kotisivuilla osoitteessa 4

86 3. Suunnittelun lähtökohdat ja sisältö Suunnittelun lähtökohdat Maakuntaliitto seuraa maakuntakaavan toteutumista ja sen ajantasaisuutta kooten vuosittain tilanteesta seurantaraportin. Seurannassa on todettu voimassa olevan maakuntakaavan päivitystarpeita useissa maankäyttömuodoissa. Maakuntahallitus on käsitellyt vuoden 2013 seurantaraportin kokouksessaan 30. syyskuuta ja maakuntavaltuustolla seurantaraportti oli tutustuttavana Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen vuorovaikutteisella tavoitekartoituksella. Maakuntaliiton virasto on kevään 2014 aikana toteuttanut vuorovaikutteisen tavoitteenasettelun maakuntakaavan todellisten kaavoitustarpeiden täsmentämiseksi. Kunnilta, viranomaisilta ja muilta keskeisiltä sidosryhmiltä on kysytty näkemykset kaavan päivitystarpeista ja -tavoista. Saadun palautteen perusteella virasto on laatinut Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohtaraportin. Raportissa on maankäyttöluokittain kerrottu voimassaolevan maakuntakaavan esitystapa, viraston oman seurannan tuomat lähtökohdat, sidosryhmäpalaute, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä esitetty teemakohtaiset maakuntakaavan päivittämistarpeet. Lähtökohtaraportti on luettavissa liiton kotisivuilla osoitteessa Maakuntahallitus on asettanut tavoitteeksi täydentää ja päivittää voimassaolevaa Etelä-Savon maakuntakaavaa siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin maakunnan kehittämistä. Valtakunnalliset lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset, jotka maakuntakaavan osalta ovat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Päätöstä tarkistettiin tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Lisäksi valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: 5

87 varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan VAT on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kokonaisuuksista viimeinen tarkoittaa Etelä-Savossa Vuoksen vesistöaluetta. VAT:en mukaan Vuoksen vesistöalueella tulee matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjata siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. VAT on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat luonteeltaan yleistavoitteita tarkentavia ja konkreettisempia, alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. Tarkempia tietoja maankäytön suunnittelujärjestelmästä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta Kaavan sisältö Seuraavassa on esitelty maakuntakaavan päivitystarpeet. Kaavaprosessin edetessä voi ilmetä myös muita kaavan päivitystarpeita. Päivitystarpeiden yksityiskohtaisemmat tavoitteet sekä mahdolliset vaihtoehtoiset kaavaratkaisut täsmentyvät kaavaprosessin edetessä. Keskusverkko, asuminen ja elinkeinorakenteet Voimassaoleva maakuntakaava Nykyisessä maakuntakaavassa on osoitettu yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi suunnittelun painopisteitä kehittämisperiaatemerkinnöin. Maakuntakaavassa on 6

88 osoitettu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen keskustaajamat taajamatoimintojen aluevarauksella. Alempaa keskusverkkoa, taajamia, ei ole osoitettu aluevarausmerkinnällä vaan ne on osoitettu kohdemerkinnällä. Kaupunkien keskustatoimintojen alueet on osoitettu voimassaolevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueiden kohdemerkinnöin. Suuremmissa kirkonkylissä on käytetty paikalliskeskuksen keskustatoimintojen kohdemerkintää. Ydinkeskustan ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksikkö merkintöjä maakuntakaavassa on kaksi, Mikkelin Länsisilta ja Savonlinnan Nojanmaa. Palvelujen alue kohdemerkinnällä on osoitettu kaksi seudullisesti merkittävää keskusverkon ulkopuolista yksityisten ja julkisten palvelujen aluekohdetta (Pertunmaa, Kuortti ja Pieksämäki, Nenonpelto (Vaalijala)). Lisäksi Mikkelin Tikkalan alue on osoitettu teollisuuden ja palveluiden seudullisena kohteena. Pääosa Etelä-Savon merkittävästä teollisuudesta sijoittuu taajamatoimintojen alueille. Erillisellä teollisuusalueen kohdemerkinnällä maakuntakaavassa on osoitettu taajamien ulkopuolella olevia seudullisesti merkittäviä teollisuusalueita, jotka ovat Pelloksen alue Ristiinassa, Rantasalmen aseman alue Rantasalmella sekä Voikosken alue Mäntyharjun ja Kouvolan rajalla. Suomenniemen alueella voimassavoimassa olevassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on käytetty kirkonkylän osalta kehittämisvyöhykemerkintää. Lisäksi Suomenniemelle on osoitettu Etelä-Savon maakuntakaavamerkinnöistä kokoluokaltaan ja merkinnältään poikkeavat kolme tuotantotoiminnan ja palveluiden kohdemerkintää. Tehtävät päivitykset Keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: päivittää kehittämisperiaatemerkintöjä tarkastella Mikkelin taajamatoimintojen alueen rajausmuutostarpeita päivittää Mikkeliin liittyneen ent. Suomenniemen kunnan alueella voimassa olevaa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa tarpeellisilta osin osoittaa SEVESO II-direktiivin mukaisen laitokset maakuntakaavassa Muiden keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden merkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona hyödynnetään Maakuntastrategiaa, maakuntaohjelmaa, kuntien suunnitelmia, Mikkelin seudun rakennemallia, Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallia, Pieksämäen keskusta-alueen strategista osayleiskaavaa sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin rekisterejä. Vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota muutosten vaikutukseen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastonmuutokseen. SE- VESO II direktiivin mukaisten laitosten merkintä on informatiivinen ja nykytilan toteava. Matkailu ja virkistys Voimassaoleva maakuntakaava 7

89 Nykyisen maakuntakaavan matkailuteemassa on osoitettu maakunnallisia matkailun painopisteitä. Vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeinä maakuntakaavassa on esitetty koko Vuoksen vesistöalue sekä Mäntyharjun reitti. Maakuntakaavassa on osoitettu matkailupalvelujen kohdemerkinnällä Vuoksen vesistö-alueeseen ja Mäntyharjun reittiin kytkeytyviä, maakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-, luonto-, vesistö- ja/tai liikuntamatkailun painopistealueita. Luetellut matkailuteemat ovat maakunnan matkailustrategian mukaisia matkailun avainteemoja. Voimassaolevan maakuntakaavan virkistyskäyttöön liittyviä aluevarauksia ovat virkistysmatkailualue, virkistysalue sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Virkistysmatkailualueiden päämaankäyttömuoto on virkistys, mutta alueisiin voi liittyä tehokkaasti rakennettu matkailualue. Nykyisen kaavan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ulkoilun ohjaustarvetta, ovat laajoja pääosin valtion omistamia erämaisia alueita, ne liittyvät myös suojelualueisiin ja muodostavat näin merkittäviä ekologisia kokonaisuuksia. Alueita voidaan hyödyntää esim. luontomatkailussa ja niillä voidaan harjoittaa maaja metsätaloutta. Taajamien sisäisiä virkistysalueita ei ole käsitelty voimassaolevassa maakuntakaavassa. Kaupunkialueilla on kuitenkin merkitty yhteystarvenuolella kaupunkien keskusta-alueiden viheryhteystarpeet. Voimassaolevassa maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu retkisatamat ja ohjeellisella merkinnällä merkittävimmät melonta-, moottorikelkkailu- ja retkeilyreitit. Tehtävät päivitykset Matkailun ja virkistyksen osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: päivittää kehittämisperiaatemerkintöjä tarkastella Savonlinnan Varparannan ja Kultakiven sekä mahdollisten muiden matkailualue-esitysten lisäämisedellytyksiä maakuntakaavaan matkailumerkinnöillä suhteessa voimassa olevan maakuntakaavan kokonaisuuteen ja merkintätapaan muuttaa virkistysmerkintöjä mm. siksi, että osa nykyisistä virkistysalueista muuttuu luonnonsuojelualueiksi (SL) valtion Saimaan luonnonsuojelualueita koskevan asetuksen myötä tutkia rajaustarkistuksien tarpeet kaupunkialueiden virkistysalueisiin ja MU-alueisiin päivittää retkisatamaverkosto- ja virkistysreitistömerkintöjä niiden ylläpitonäkökulma ja meneillään olevien projektien tulokset huomioiden Muiden matkailu- ja virkistysmerkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona hyödynnetään Maakuntastrategiaa, maakuntaohjelmaa, Etelä- Savon matkailustrategiaa, Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallia, Pieksämäen keskusta-alueen strategista osayleiskaavaa, Etelä-Savon retkisatamien kunnostamis- ja kehittämistarpeiden kartoitus hanketta (Pidä Saaristo Siistinä ry ), Mäntyharju-Repovesi reitistöhankkeen aineistoja (Mäsek Oy ), Saimaa Routes hankkeen aineistoja (Miset Oy ), Saimaannorpan suojelun strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa, Saimaannorppa-LIFE-hankkeen aineistoja (Metsähallitus ym.), kuntien suunnitelmia. 8

90 Varattaessa uusia matkailualueita Natura alueiden läheisyyteen, arvioidaan varausten vaikutukset Natura alueisiin. Virkistysalueiden päivityksen yhteydessä kiinnitetään erityisesti huomiota riittävien virkistysaluevarausten säilymiseen kaupunkialueilla. Virkistysalueiden muodostaman verkoston toimivuus, laatu ja kattavuus pyritään säilyttämään. Liikenne Voimassaoleva maakuntakaava Voimassaolevassa maakuntakaavassa Valtatien 5 merkitystä on korostettu aluerakenteen kilpailu- ja palvelukyvyn, saavutettavuuden ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta osoittamalla kehittämisperiaatemerkinnällä 5-tien kehittämisvyöhyke. Valtatie 5 on lisäksi merkitty nykyiseen kaavaan valtatie/runkotie-merkinnällä valtakunnallisesti merkittävänä väylänä. Nykyiseen maakuntakaavaan on merkitty maakunnan maantieverkosta valta-, kanta- ja seututiet, tärkeimmät yhdystiet, kaupunkien pääkadut sekä runko- ja valtateiden nykyiset eritasoliittymät. Nykyisessä maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu uusia ja ohjeellisia linjauksia tieverkolle (VT 5 Kinnari-Nuutilanmäki, VT 5 Hietanen-Otava, VT 13 Ristiinan taajaman ohitus, VT 14 Savonlinnan rinnakkaistie, VT 23 Naiskankaan liittymäjärjestelyt ja KT 62 (Hurissalo-Lietvesi) sekä joukko uusia liittymiä valtateille. Myös rataverkon ja vesiliikenteen osalta nykyisessä maakuntakaavassa on osoitettu olemassa oleva verkko sekä tätä täydentäviä uusia ja ohjeellisia linjauksia (uusi linjaus Huutokoski-Parikkala radalle Savonlinnan keskustan alueella sekä ohjeellisena linjauksena Teknolan teollisuusraide sekä Laitaatsalmen syväväylä). Lisäksi kaavassa on osoitettu Mikkelin ja Pieksämäen matkakeskukset sekä Pieksämäen ratapiha, Saimaan syväväylään liittyvät olemassa olevat tavaraliikenteen satamalaiturit Ristiinassa ja Savonrannalla sekä Savonlinnan syväsataman vaihtoehtoiset sijaintipaikat Vuohisaaressa ja Laitaatsalmessa. Vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeisiin liittyvänä osana maakuntakaavassa on esitetty kattava venesatamaverkosto. Lisäksi kaavassa on veneilyn kehittämisen kannalta tarpeellisia yhteyksiä yhteystarvemerkinnällä. Uittotoiminnan edellytykset on otettu maakuntakaavassa huomioon osoittamalla uitontoimipaikat. Voimassaolevassa maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi nykyiset Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden lentokentät. Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä seutukaavasta jätettiin voimaan Lahti-Mikkeli ohjeellinen oikoratavaraus. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tuloon liittyneen siirtymäajan umpeuduttua myös oikoratavaraus on nyt voimassa maakuntakaavan oikeusvaikutuksin. Vesiliikenteen osalta nykyisessä maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden velvoittamana vesiliikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomenlahteen turvaava eli ns. Mäntyharjun kanavavaraus sekä Saimaan ja Päijänteen yhdistävä Savon kanava. Savon kanava on osoitettu myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Vastaavasti Kymijoen kanava on osoitettu sekä Päijät-Hämeen että Kymenlaakson maakuntakaavassa. Tehtävät päivitykset Liikenteen osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: 9

91 päivittää kehittämisperiaatemerkintöjä päivittää liikenteen varauksia koskien jo toteutuneita ja suunnittelussa edenneitä hankkeita muuttaa maakuntakaavan uusi eritasoliittymä merkinnän esitystapaa myös muut liittymäratkaisut mahdollistavaan suuntaan Muiden liikenteen merkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona hyödynnetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Liikenneviraston suunnitelmia sekä seudullisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Vaikutusten arvioinnissa tukeudutaan tehtyjen suunnitelmien vaikutusten arviointeihin. Tekninen huolto Voimassaoleva maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa on teknisen huollon osalta osoitettu Mikkelin ja Savonlinnan jätteenkäsittelyalueet, Pieksämäen ja Savonlinnan jätevedenpuhdistamot, Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoiset sijaintipaikat, merkittävimmät vesijohto- ja siirtoviemärilinjat sekä Mikkelin ja Savonlinnan jäteasemat. Sähkönsiirtoverkon osalta maakuntakaavassa on esitetty nykyiset ja uudet 400 kv ja 110 kv johdot, alustavasti suunniteltuja voimalinjoja ohjeellisella merkinnällä sekä pitkän aikavälin kehittämistarpeita yhteystarvemerkinnällä. Kaavassa on otettu huomioon myös maakunnalliset energiahuoltoalueet ja suurmuuntamot. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään tuulivoimaa. Siinä osoitetaan tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvia alueita sekä annetaan kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua ohjaavia määräyksiä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt tuulivoimaa käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan ja kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Tehtävät päivitykset Teknisen huollon osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: yleispiirteistää sähkönsiirtoverkon osoittamistapaa ns. johtokäytävä merkinnäksi. Lisäksi tutkitaan tarvetta osoittaa kaavan laadinta hetkellä tiedossa olevat uudet linjaukset omalla merkinnällään päivittää sähkönsiirtoverkkoon liittyvien yhteystarvemerkintöjen ajantasaisuus sekä suunnittelutilanne päivittää vesihuoltoverkoston merkintöjä sekä arvioidaan merkintöjen tarpeellisuutta yhdessä kuntien kanssa tutkia rajaustarkistuksien tarve Mikkelin Metsä-Sairilan jäteaseman osalta Muiden teknisen huollon merkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi 10

92 Tausta-aineistona selvityspohjan ja vaikutusarviointien osalta hyödynnetään Etelä-Savon ELY-keskuksen, kuntien, Fingridin ja paikallisten verkkoyhtiöiden suunnitelmia sekä Mikkelin seudun rakennemallia. Erityisalueet Voimassaoleva maakuntakaava Voimassaolevassa maakuntakaavassa on osoitettu Puolustusvoimain toiminnan kannalta tarpeelliset alueet, seudulliset ampuma-alueet sekä Motoparkin ja Naarajärven erityisalueet. Lisäksi kaavassa on osoitettu erityisalueiden lähiympäristön maankäytössä huomioitavia suojavyöhyke- ja melumerkintöjä. Tehtävät päivitykset Erityisalueiden osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: lisätä maakuntakaavaan Hartolan ja Joutsan alueille sijoittuvien puolustusvoimain varastoalueiden Etelä-Savoon ulottuvat suoja-alueet täydentää seudullisten ampumaratojen verkostoa lisäämällä maakuntakaavaan Kerimäen ja Punkaharjun ampumaradat Muiden erityisalueiden merkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona ja ympäristövaikutusten arvioinnissa hyödynnetään puolustusvoimien suunnitelmia ja ympäristölupapäätöksien aineistoja. Luonnonvarojen käyttö Voimassaoleva maakuntakaava Voimassaolevassa maakuntakaavassa on osoitettu turvetuotantoaluevarauksina kaavan laadinnan aikaan tuotannossa olleet tai ympäristöluvan jo saaneet suot. Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita sekä kallio- tai rakennuskiviaineisten ottoon soveltuvia alueita. Lisäksi kaavaan on merkitty tuotannossa olevat kaivosalueet. Voimassaolevaan maakuntakaavaan on merkitty myös vedenhankinnan kannalta tärkeät I-luokan pohjavesialueet sekä vedenhankintaan soveltuvat II-luokan pohjavesialueet. Tehtävät päivitykset Luonnonvarojen käytön osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: turvetuotannon osalta selvittää potentiaaliset tuotantoalueet ja niiden vesistövaikutukset valuma-aluekohtaisesti turvataan kestävä maa- ja kiviainesvarojen käyttö varaamalla maa-ainesten otto-alueita vuoteen 2035 kulutusennustetta vastaavasti sekä osoittamalla arvokkaat geologiset muodostumat ja pohjavesialueet, joista ei tulisi ottaa maa-aineksia merkitä nykyiset kaivokset maakuntakaavaan ja selvittää malminetsintäalueiden ja kaivospiirien merkitsemistarvetta maakuntakaavassa 11

93 päivittää maakuntakaavan pohjavesialuevaraukset vastaamaan tarkempien selvitysten ja suojelusuunnitelmien mukaisia rajoja, siten että turvataan ja varmistetaan puhtaan veden katkeamaton saanti Muiden luonnonvarojen käyttöön liittyvien merkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona hyödynnetään Etelä-Savon POSKI projektin aineistoja, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen hankkeen aineistoja (GTK), Etelä-Savon maa- ja kiviainekset esiselvitystä maakuntakaavaa varten. 2013, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen: maa-ainestarvekyselyn tulokset -raporttia (GTK K237/42/2011, Väänänen, T. 2012), Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Etelä-Savon loppuraporttia (Etelä- Savon ELY-keskuksen julkaisu 9/2010), Etelä-Savon pohjavesien hoidon toimenpideohjelmaa (Etelä-Savon ELY-keskus, julk. 3/2010), Pohjavesien suojeluohjelma Itä-Suomi hankkeen aineistoja (Etelä-Savon ELY-keskus ), Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen hankkeen aineistoja (Varmavesi-hanke), Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen (Severi) hankkeen aineistoja. Turvetuotannon osalta hyödynnetään GTK tekemiä turvevarojen kartoitus- ja inventointiselvityksiä. Maa-ainesten ottoalueiden vaikutukset arvioidaan yhteensovittamisprosessissa, jossa on mukana kuntien, ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja yrittäjien edustajat. Yhteensovituksessa hyödynnetään alueiden tutkimustietoa ja luontoselvityksiä. Turvetuotannon aluevarausten vaikutuksia on tarkoitus arvioida Etelä-Savon suoluonnon kokonaiskuvan kautta, joka syntyy ELY-keskuksessa soidensuojelualueiden kartoittamisen yhteydessä. Lisäksi tehdään aluekohtaiset tarkastelut, joissa alueita tarkastellaan ja niiden vaikutuksia arvioidaan mm. suhteessa asutukseen, loma-asutukseen, tiestöön, vesistöihin, kuljetusmatkoihin, arvokkaisiin luonnonja kulttuurimaisema-alueisiin, eliöstöön sekä pohjavesiin. Luonnonympäristö Voimassaoleva maakuntakaava Voimassaolevaan maakuntakaavaan on merkitty Natura 2000 luonnonsuojelualueverkostoon kuuluvat alueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät luonnonsuojelualuevaraukset, arvokkaat harjualueet, perinnemaisemat sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Tehtävät päivitykset Luonnonympäristön osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: päivittää maakuntakaavassa osoitettujen suojelualueiden rajaukset toteutumistilanteen mukaiseksi ja lisätä kaavaan siitä puuttuvat perustetut luonnonsuojelualueet lisätä kaavaan soidensuojeluohjelman päivityksen kohteet lisätä kaavaan valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet, moreenialueet sekä tuuli- ja rantakerrostumat päivittää perinnebiotooppikohteita sovittaa yhteen suojelutavoitteet ja luonnonvarojen käyttö sekä luontomatkailu- ja virkistyskäyttö. 12

94 Päivitystarpeita tulee toteutuneista metso-kohteista, vireillä olevasta soidensuojeluohjelman täydennyksestä ja Saimaan luonnonsuojelualueiden perustamisesta sekä mahdollisesti perinnemaisemien päivitysinventoinnista. Muiden luonnonympäristön merkintöjen osalta nykyinen maakuntakaava on tarkoitus pitää entisellään. Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona hyödynnetään asetusluonnosta Saimaan luonnonsuojelualueista YM4/500/2014, soidensuojelun perusohjelman täydennystyötä , Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa selvitystä (Husa, J. ja Teeriaho, J. 2007, Suomen ympäristökeskus. 2007), Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat selvitystä (Suomen ympäristö 14/2007), Valtakunnallisesti arvokkaat tuulija rantakerrostumat selvitystä (Suomen ympäristö 32/2011), Saimaan Geoparkhankeen aineistoja, Perinnebiotooppien päivitysinventointia (Etelä- Savon ELY-keskus, alkaa 2015) Arvokkaat kallio- ja harjualueet sekä suoalueet sovitetaan yhteen mahdollisten ottoalueiden kanssa. Arvioidaan vaikutukset Natura-alueisiin, mikäli niiden läheisyyteen osoitetaan haitallista maankäyttöä. Kulttuuriympäristö Voimassaoleva maakuntakaava Voimassaolevassa maakuntakaavassa on osoitettu rakennussuojelukohteita, muinaisjäännöksiä sekä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita. Lisäksi kaavassa on esitetty Salpalinja. Tehtävät päivitykset Kulttuuriympäristön osalta kaavaprosessissa on tarkoituksena: päivittää maakuntakaava ajan tasalle kulttuuriympäristön aluevarausten osalta merkitsemällä siihen uudet rakennetun kulttuuriympäristön rajaukset (rky 2009) sekä päivittää maisema-alueiden rajaukset tarkastella yksittäisiä esille tulevia lisäys-/poistotarpeita rakennussuojelukohteiden ja muinaisjäännösten osalta Selvityspohja ja vaikutusten arviointi Tausta-aineistona hyödynnetään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)-inventointia (Museovirasto 2009), Maakunnan parhaat maisemat - Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia ( Leena Lahdenvesi-Korhonen), Etelä-Savon kulttuuriympäristörekisterin kehittämishankeen aineistoja (Etelä-Savon ELY-keskus) sekä muinaisjäännösrekisteriä. Valtioneuvosto tekee päätökset valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristö- ja maisema-alueista. Tässä yhteydessä on myös aluevarausten vaikutukset arvioitu. Maakunnallisten maisema-alueiden osalta on tehty yhtä kattavat aluekohtaiset selvitykset kuin valtakunnallisista kohteistakin. Selvityksiä voi käyttää vaikutusten arvioinnin pohjana. 13

95 4. Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on antaa maakuntakaava-alueen maanomistajille, muille asianosaisille ja kaikille maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa. OSALLISET VUOROVAIKUTUSMENETTELY Kaava-alueen kunnat ja seutukunnat - Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava - Kuntien elinkeinoyhtiöt - esittelyt, neuvottelut - lausunnonantomahdollisuus kaavaprosessin eri vaiheissa Maanomistajat ja muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnittelualueella toimivat vaikuttaa - suunnittelualueen maanomistajat ja heitä edustavat yhteisöt - asukkaat ja loma-asukkaat - yhdistykset ja yhteisöt - kaava-asioihin voi tutustua maakuntaliiton kotisivuilla - kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan maakunnan medioissa - kun kaava asetetaan nähtäville, tiedotetaan siitä kuulutuksin alueen lehdissä, esittelytilaisuuksia tarvittaessa - nähtävilläolon aikana on osallisilla palautteenantomahdollisuus kaavoituksen eri vaiheissa Viranomaiset - Etelä-Savon ja Pohjois- Savon ELY-keskukset, Itä-Suomen aluehallintovirasto - Liikennevirasto - Metsäkeskus, Savonlinnan maakuntamuseo, Museovirasto, Pelastuslaitos, Metsähallitus, GTK - Pääesikunta, Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, Tukes - lain mukaiset viranomaisneuvottelut - lausunnonantomahdollisuus kaavaprosessin eri vaiheissa - muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan - ministeriöiden lausunnot ympäristöministeriölle kaavan vahvistusvaiheessa Suunnittelualueeseen rajautuvat naapurimaakunnat - Keski-Suomen, Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liitot - lausunnonantomahdollisuus kaavaprosessin eri vaiheissa Yhteisöt, yritykset ja järjestöt, joiden toimialaa maakuntakaavoituksessa käsitellään - Fingrid, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Etelä-Savon kauppakamari, MTK Etelä-Savo, Metsän-omistajien liitto Järvi-Suomi, Etelä-Savon rakennusperintö-yhdistys ry, Vapo, Bioenergia ry, Etelä-Savon lintutieteellinen yhdistys Oriolus ry. sekä muut yritykset ja yhteisöt - maakuntaliiton kotisivut - tiedotteet - kuulutukset lehdissä - lausunnonantomahdollisuus kaavoituksen eri vaiheissa 14

96 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia maakuntakaavatyössä ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maakuntahallitus kutsuu keskeisimmät osallis- ja sidosryhmät mukaan kaavaprosessin ajan toimivaan kaavan seurantaryhmään. Osallisten määrään vaikuttaa merkittävästi kaavan sisältö ja vaikutusalue. Osallisten joukko voi täydentyä koko suunnittelutyön ajan. Oheiseen taulukkoon on koottu Etelä-Savon maakuntakaavan osallisina pidettäviä tahoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen perusteella voidaan osallisten listaa laajentaa. Maakuntakaavatyön keskeisimpiä osallistumistapoja ovat lakisääteiset nähtävillä olot, viranomaisneuvottelut, sidosryhmäneuvottelut sekä muut esittely- ja keskustelutilaisuudet. Vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä menettelyjä ovat kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat sanoa mielipiteensä. Kaavan virallisista kuulemisista tiedotetaan lehti-ilmoituksin. Lehti-ilmoitukset julkaistaan seuraavissa alueella ilmestyvissä lehdissä eli Länsi-Savossa, Itä-Savossa, Pieksämäen Lehdessä sekä Warkauden Lehdessä. Lisäksi lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan maakuntaliiton ja kuntien ilmoitustauluilla ja Etelä-Savon maakuntaliiton kotisivulla osoitteessa Lisäksi maakunnassa toimivissa tiedotusvälineissä, kuten paikallislehdissä ja radiossa tiedotetaan maakuntakaavan valmistelun etenemisestä. 15

97 5. Kaavoituksen vaiheet ja aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain. Jokaisessa vaiheessa on tärkeää olla vuorovaikutuksessa osallisten ja kansalaisten kanssa. Seuraavassa esitetään kaavan laadinnan vaiheet sekä niihin liittyvät keskeisimmät osallistumismenettelyt ja tehtävät päätökset. ALOITUS- JA TAVOITEVAIHE Kesä 2014 VAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAIKUTUS VALMISTELTAVAT ASIAKIRJAT TIEDOTTAMINEN - kaavoituksen organisointi, käynnistäminen ja siitä tiedottaminen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen - Tavoiteasiakirjan laatiminen - kaavan seurantaryhmän asettaminen - OAS:n ja tavoiteasiakirjan asettaminen nähtäville ja lausunnoille - ensimmäinen viranomaisneuvottelu - OAS:n ja tavoiteasiakirjan hyväksyminen maakuntahallituksessa saadun palautteen perusteella - neuvotteluja eri intressitahojen kanssa - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tavoiteasiakirja - maakuntaliiton kotisivut - esittelytilaisuudet - kuulutukset ja tiedotteet VALMISTELUVAIHE Talvi VAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAIKUTUS VALMISTELTAVAT ASIAKIRJAT TIEDOTTAMINEN - selvitysten ja kaavaluonnoksen valmistelu ja siihen liittyvät vuorovaikutusmenettelyt - kaavan seurantaryhmän kokoukset - työneuvottelu ympäristöministeriön kanssa - maakuntahallitukseen päätös valmisteluvaiheen kuulemisesta - valmisteluaineiston asettaminen nähtäville ja lausunnoille - palautteenantomahdollisuus osallisilla, esittelytilaisuuksia tarvittaessa - neuvotteluja eri intressitahojen kanssa - luonnokset kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä sekä kaavaselostuksesta - maakuntaliiton kotisivut - kuulutukset ja tiedotteet EHDOTUSVAIHE Syksy VAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAIKUTUS - kaavaluonnoksen täydentäminen kaavaehdotukseksi saadun palautteen perusteella - kaavan seurantaryhmän kokoukset

98 - työneuvottelu ympäristöministeriön kanssa - maakuntahallitukseen päätös ehdotusvaiheen kuulemisesta - kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville ja lausunnoille - palautteenantomahdollisuus osallisilla, esittelytilaisuuksia tarvittaessa - neuvotteluja eri intressitahojen kanssa VALMISTELTAVAT ASIAKIRJAT TIEDOTTAMINEN - ehdotus maakuntakaavaksi: kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus - maakuntaliiton kotisivut - kuulutukset ja tiedotteet HYVÄKSYMISVAIHE Kevät 2016 VAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAIKUTUS VALMISTELTAVAT ASIAKIRJAT TIEDOTTAMINEN - maakuntakaavan viimeistely hyväksymiskäsittelyyn - maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittely - ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu - kirjallisten vastineiden laatiminen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin - valitusmahdollisuus ympäristöministeriöön maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä - Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava - Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan selostus - maakuntaliiton kotisivut - maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä tiedottaminen maakuntaliiton kotisivuilla ja viraston ilmoitustaululla VAHVISTUSVAIHE 2017 VAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAIKUTUS VALMISTELTAVAT ASIAKIRJAT TIEDOTTAMINEN - maakuntavaltuuston päätöksen mukaisen Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan saattaminen ympäristöministeriön vahvistettavaksi - ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan - ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä on jatkovalitusmahdollisuus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen - ympäristöministeriön vahvistamispäätös - maakuntaliiton kotisivut - kaavan voimaantulosta kuuluttaminen 17

99 6. Viranomaisyhteistyö Maakuntakaavoitukseen kuuluu kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66 ja MRA 11 ), joista ensimmäinen on järjestettävä maakuntakaavan laadinnan alkuvaiheessa. Tämä neuvottelu järjestetään ympäristöministeriön, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kesken. Neuvotteluun kutsutaan lisäksi ne valtion viranomaiset, joiden toimialaa maakuntakaava saattaa koskea. Neuvottelussa keskitytään kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseen. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) järjestetään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Jos kaavaehdotukseen tehdään toisen viranomaisneuvottelun jälkeen olennaisia muutoksia, jotka johtavat ehdotuksen uudelleen nähtäville asettamiseen, on myös viranomaisneuvottelu pidettävä uudelleen. Molemmista viranomaisneuvotteluista laaditaan muistiot, joista ilmenevät keskeiset neuvotteluissa esillä olleet asiat ja kannanotot. Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen lisäksi järjestetään työneuvotteluja kaavan valmistelun eri vaiheissa. Maakuntakaavan tarkoituksena on myös eri viranomaisten suunnitelmien yhteensovitus. 18

100 7. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 9 ) kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat Etelä-Savon maakuntaan. Vaikutusalue saattaa ulottua naapurimaakuntien alueelle: Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Keski-Suomeen, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Maakuntakaavan vaikutusalueen ulottuvuus tarkentuu kaavasuunnittelun aikana. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset. Vaikutusten arviointiprosessissa syntyvät perustelut esitetylle kaavaratkaisulle ja osoitetulle alueidenkäytölle sekä kaavan sisältövaatimusten toteutumiselle. Laadittavat selvitykset ovat myös tärkeänä perustana kaavan lainmukaisuuden arvioinnille sisältövaatimusten (MRL 28 ) näkökulmasta. Arvioitavat vaikutukset (MRA 1 ) 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti arvioidaan Vuoksen vesistöalueella matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä suhteessa järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteisiin. Maakuntakaavan vaikutusten arvioiminen on jatkuva prosessi, jota tehdään koko kaavan laatimisen ajan. Kaavaratkaisuja arvioidaan suhteessa voimassa olevaan maakuntakaavaan. Arviointia tehdään merkintäkohtaisesti ja lisäksi tarkastellaan kaavan yhteisvaikutuksia ja kokonaisuutta. Arvioinnin pohjana toimii voimassaolevan kaavan selvityspohja, jota syventää kappaleessa 3 luetellut valmiit ja kaavaprosessin yhteydessä laadittavat selvitykset. Arviointimenetelminä käytetään mm. selvityksiä, asiantuntija-arvioita sekä lausuntoja ja matriiseja. Vaikutusten arvioinnin sisältö ja menetelmät tarkentuvat kaavaprosessin edetessä mm. osallistumisen ja tavoitekeskustelujen kautta. Maakunnallinen SOVA/YVA ryhmä toimii vaikutusten arvioinnin asiantuntijaryhmänä. 19

101 8. Kaavoituksen organisointi Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnitteluyksikkö. Kaavan valmistelusta vastaavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen. Kaavatyötä ohjaa maakuntahallitus. Kaavan laadinnan ajaksi kutsutaan kokoon seurantaryhmä, joka toimii informointi-, palaute- ja sitouttamisryhmänä. Seurantaryhmän esittelijänä toimii aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ja sihteerinä kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Seurantaryhmään maakuntahallitus on kutsunut edustajat seuraavilta tahoilta: Maakuntahallituksen edustajat Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan seudut ja JRS-kunnat MISET oy, Savonlinnan yrityspalvelut oy ja Pieksämäen yrityspalvelut Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Museovirasto, Liikennevirasto, GTK ja Metsähallitus MTK-Etelä-Savo ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Etelä-Savon kauppakamari Bioenergia ry Lisäksi kaavaprosessissa hyödynnetään eri maankäyttöteemojen osalta useita olemassa olevia työryhmiä ja foorumeja. Vaikutusarvioinnissa maakuntaliiton viraston tukena toimii YVA-ryhmä. Tässä hyödynnetään Etelä-Savon ELY-keskuksen perustamaa maakunnallista suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointiryhmää (SOVA-ryhmä). Seurantaryhmän ja työryhmien kokoonpanot löytyvät maakuntaliiton kotisivulta osoitteesta 20

102 9. Yhteystiedot Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI Puhelinvaihde: , faksi Kotisivut: Sähköposti (virallinen): kirjaamo(at)esavo.fi Sähköposti (henkilö): etunimi.sukunimi(at)esavo.fi Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen (p ) - maakuntakaavaprosessin johto Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen (p ) - maakuntakaavaprosessin toteuttaminen - maakuntakaavan valmistelu, siihen liittyvät selvitykset seuraavilta toimialoilta: asuminen, palvelut, teollisuus, matkailu, loma-asuminen, erityisalueet Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo (p ) - maakuntakaavan valmistelu, siihen liittyvät selvitykset seuraavilta toimialoilta: luonnonsuojelu, maisema-alueet, kulttuuriympäristö, virkistysalueet, pohjavedet ja maa-ainekset - ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Maakuntainsinööri Marko Tanttu (p ) - maakuntakaavan valmistelu, siihen liittyvät selvitykset seuraavilta toimialoilta: liikenne, energiahuolto, kunnallistekninen huolto, turvetuotanto Paikkatietokäsittelijä Riitta Torniainen (p ) - paikkatiedot, kartat, visualisointi 21

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150 SOPIMUS YHTEISPALVELUSTA Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (jäljempänä yhteispalvelulaki ) mukainen yhteispalvelusopimus viranomaisten asiakaspalveluiden järjestämisestä ja hoitamisesta viranomaisten yhteistyönä. Sopimusosapuolten tarkoituksena on tässä sopimuksessa sovittavin tavoin pilotoida ja kehittää sellaista yhteisesti annettavien asiakaspalvelujen toimintamallia, jollainen sisältyy valmisteilla olevaan lakiin julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta. Tässä sopimuksessa Asiointipisteellä tarkoitetaan yhteispalvelulain mukaista yhteispalvelupistettä. Sopimusosapuolet Mikkelin kaupunki (toimeksisaaja) Itä-Suomen poliisilaitos (toimeksiantaja) Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto (toimeksiantaja) Itä-Suomen maistraatti (toimeksiantaja) Verohallinto (toimeksiantaja) Kansaneläkelaitos (toimeksiantaja) Valtiovarainministeriö Yhteyshenkilöt Asiakaspalvelupäällikkö Heli Hänninen, Mikkelin kaupunki (toimeksisaaja) Apulaispoliisipäällikkö Jarmo Nykänen, Itä-Suomen poliisilaitos (toimeksiantaja) Titteli nimi, Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto (toimeksiantaja) Maistraatin päällikkö Pirkko Anttila, Itä-Suomen maistraatti (toimeksiantaja) Palvelujohtaja Minna Rotko, Verohallinto (toimeksiantaja) Etelä-Savon vakuutuspiirin johtaja Irma Paren, Kansaneläkelaitos (toimeksiantaja) Finanssineuvos Teemu Eriksson, valtiovarainministeriö

151 Asiakaspalvelutehtävät Toimeksisaaja suorittaa tämän sopimuksen liitteessä 1 mainittuja toimeksiantajien asiakaspalvelutehtäviä Asiointipisteessä. Tällä sopimuksella toiselle siirrettyä tehtävää ei toimeksisaaja voi siirtää edelleen tai antaa alihankintana. Toimeksisaaja antaa palvelut noudattaen sellaisia palveluprosesseja kuin kunkin toimeksiantajan erikseen laadituissa palvelukorteissa on tarkemmin määritelty. Etäpalvelussa on tavoitteena, että pilotoinnissa tarjotaan asiantuntijapalvelut pääsääntöisesti ilman ajanvarausta. Asiointipisteen palvelutapahtumat kirjataan pisteessä käytössä olevaan asiakaspalvelujärjestelmään. Toimeksisaajan omina palveluina Asiointipisteessä tarjotaan vähintään liitteessä 2 mainittuja palveluja. Jos toimeksisaajana olevan kunnan kielilain (423/2003) mukaan määräytyvä kieli on toinen kuin Asiointipisteen asiakkaan kieli, suomi tai ruotsi, on Asiointipisteessä järjestettävä asiakkaalle etäpalveluna tai muun teknisen käyttöyhteyden avulla oikeus käyttää asiassaan suomea tai ruotsia. Saamen kielilaissa (1086/2003) tarkoitettu saamelaisen oikeus käyttää omaa kieltään Verohallinnon ja Kansaneläkelaitoksen asioissa on järjestettävä esim. etä- tai puhelinpalvelun avulla. Yleiset laatuvaatimukset Asiointipisteissä noudatetaan hyvän ja laadukkaan asiakaspalvelun periaatteita, jotka ovat seuraavat: Asiakasta palvellaan yhtenäisellä toimintamallilla ja samojen periaatteiden mukaan jokaisessa Asiointipisteessä. Asiakas saa asian vireille tai hoidettua ensi kontaktista. Asiakas ohjataan sähköisten palveluiden käyttöön ja häntä opastetaan niiden käytössä. Asiakas otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Pilotoinnin aikana valtiovarainministeriö toteuttaa asiakkaiden kuulemisen kaikissa Asiointipisteissä. Palveluneuvojan antama palvelu ei vaadi toimialan asiantuntijan osaamista, mutta edellyttää monipuolisia tukijärjestelmiä. Palveluneuvoja tuntee Asiointipisteen palveluprosessit. Toimitilat luovat edellytyksiä hyvälle asiakaspalvelulle. Toimitilan täytyy täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset, jotta voidaan taata asiakaspalvelun laatu. Kunta vastaa asianmukaisen toimitilan osoittamisesta Asiointipisteelle. Toimitilan vähimmäisvaatimuksia ovat: soveltuvuus asiakaspalveluun Asiointipisteen sijainti ja löydettävyys Asiointipisteen esteettömyys asiakkaan kohtaaminen (esimerkiksi palvelutiski) edellytykset asiakaspäätteen ja etäpalvelun käytölle asiakkaan viihtyminen (esimerkiksi odotustila)

152 turvallisuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset palveluneuvojan työn ja työergonomian huomioiminen. Toimeksisaajan on ilmoitettava aina toiminnan merkittävistä laatupoikkeamista välittömästi toimeksiantajalle. Asiointipisteen tilat, varustus ja laitteet Asiointipiste sijaitsee osoitteessa Maaherrankatu 9-11, MIKKELI Asiointipisteen aukioloajat ovat ma-pe 9-16, kesäaika ja juhlapyhien aatot 9-15 Kunta voi kuitenkin pysyvästi tai määräaikaisesti laajentaa tai supistaa Asiointipisteen aukioloaikaa, jos se on asiointipisteeseen kohdistuvan säännöllisen asiointitarpeen ja asiakaskäyntimäärän johdosta taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua eikä aukioloajan supistaminen vaaranna palveluiden saatavuutta. Aukioloaikoja koskevien poikkeusten edellytysten arvioinnin ja aukioloaikojen suunnittelun tulee tapahtua toimeksiantajien ja toimeksisaajan yhteistyössä. Tavoitteena on, että Asiointipiste on vähintään yhtenä päivänä viikossa auki virka-ajan jälkeen. Valtiovarainministeriö toimittaa asiakaspalvelujärjestelmän ja etäpalvelun ajanvarausjärjestelmän pisteiden käyttöön ja vastaa niistä syntyvistä kustannuksista. Etäpalvelussa tarvittavien virtuaalihuoneiden osalta kustannukset jaetaan sopimusosapuolten kesken. Toimeksisaaja vastaa pisteen asiakaspäätteistä, etäpalvelulaitteistosta, palveluneuvojien työasemista ja muista pisteen toimintaan tarvittavista ICT-laitteista ja -järjestelmistä sekä niihin liittyvistä tietoliikenne- ja tukipalveluista. Mahdollisista järjestelmien rajapintaratkaisuista on sovittava erikseen. Asiointipisteessä on riittävä määrä tietoliikenneyhteyksin varustettuja asiakaspäätteitä ja etäpalvelulaitteita asiakaskäyttöön. Tässä sopimuksessa tarkoitetusta yhteispalvelupisteestä käytetään nimeä Asiointipiste. Asiointipisteet merkitään Asiointipisteen tunnuksella valtiovarainministeriön antamien graafisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi toimeksisaaja huolehtii siitä, että rakennuksen ulkopuolella ja sisätiloissa on selkeät opasteet. Kustannusten korvaaminen ja maksumenettely Toimeksisaajalle tässä sopimuksessa sovittujen velvoitteiden aiheuttamista kustannuksista maksettavan korvauksen perusteena on tehtävien tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä (omakustannusarvo). Valtion maksettava kokonaiskorvaus muodostuu seuraavasti:

153 Perusosa Perusosa on kiinteä korvaus, jonka valtiovarainministeriö maksaa keskitetysti toimeksisaajalle. Vuonna 2014 perusosa on 7137 euroa ja koulutuskorvaus on 5308 euroa ja vuonna 2015 perusosa on euroa. Vuoden 2016 perusosa tarkistetaan pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta viimeistään elokuussa Perusosan suuruutta tarkistetaan toteutuneen käyntiasioinnin perusteella. Pilotoinnin perusteella pyritään saamaan mahdollisimman tarkka kuva käyntiasioinnin volyymistä sekä kunnan ja valtion toimijoiden asiointimäärien suhteesta. Valtiovarainministeriö maksaa perusosan toimeksisaajalle vuoden 2014 osalta syyskuussa. Tämän jälkeen perusosa maksetaan toimeksisaajalle kahdessa osassa. Tammikesäkuun toimintaa vastaava osuus maksetaan huhtikuussa ja heinä-joulukuun toimintaa vastaava osuus maksetaan lokakuussa. Suoriteosa Suoriteosan korvaus määräytyy palvelutapahtumien määrän perusteella liitteenä 4 olevan maksutaulukon mukaisesti. Suoriteosan korvaukseen oikeuttavat ainoastaan asiakaspalvelujärjestelmään kirjatut palvelutapahtumat. Suoriteosasta vastaa kukin toimeksiantajana oleva valtion viranomainen omalta osaltaan. Toimeksiantajat maksavat suoriteosan kolmen kuukauden välein asiakaspalvelujärjestelmään kirjattujen suoritteiden perusteella. Kunta laskuttaa suoriteosan ja toimittaa suoritteista raportin toimeksiantajille. Suoriteosan korvaukset tarkistetaan pilotoinnin loppuraportin pohjalta (kesäkuu 2015) ja mahdolliset tarkistukset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan, että suoriteosien korvaukset eivät ole olleet riittävät, valtiovarainministeriö korvaa erotuksen toimeksisaajalle. Tämän jälkeen tarkistukset tehdään kahden vuoden välein. Suoriteosan korvaus muodostuu keskimääräisen palveluneuvojan palkan perusteella lasketun minuuttihinnan ja suoritteille määriteltyjen kestojen tulona. Kaikki korvausten muutokset on sovittava kirjallisesti sopimusosapuolten kesken. Kansaneläkelaitoksen maksama kokonaiskorvaus muodostuu perusosasta ja suoriteosasta. Perusosa Perusosa on kiinteä korvaus, josta vastaa Kansaneläkelaitos. Perusosan resurssimitoituksen ja korvausosuuden laskentaperusteena käytetään keväällä 2014 tehtyä pilottipisteen käyntiasioinnin arviointia. Perusosa määräytyy pilotissa Kelan arvioidun käyntiasiointimäärän suhteessa kaikkien toimijoiden kokonaisasiointimäärään. Perusosa on vuonna ,67 euroa. Vuoden 2016 perusosa tarkistetaan pilotoinnista toteutuneen käyntiasioinnin perusteella syksyllä 2015.

154 Kunta laskuttaa perusosan Kelalta vuosittain kahdessa osassa. Tammi-kesäkuun toimintaa vastaava osuus laskutetaan huhtikuussa ja heinä-joulukuun toimintaa vastaava osuus laskutetaan lokakuussa. Suoriteosa Suoriteosan korvaus määräytyy palvelutapahtumien määrän perusteella liitteenä 4 olevan maksutaulukon mukaisesti. Suoriteosan korvaukseen oikeuttavat ainoastaan asiakaspalvelujärjestelmään kirjatut palvelutapahtumat. Suoriteosasta vastaa Kela omien asiointitapahtumien osalta. Kunta laskuttaa suoriteosan ja toimittaa laskun Kelaan. Kunta laskuttaa pilotissa suoriteosan kolmen kuukauden välein asiakaspalvelujärjestelmään kirjattujen suoritteiden perusteella. Suoriteosan korvaukset tarkistetaan pilotoinnin loppuraportin pohjalta ja mahdolliset tarkistukset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Tämän jälkeen tarkistukset tehdään kahden vuoden välein. Suoriteosan korvaus muodostuu keskimääräisen palveluneuvojan palkan perusteella lasketun minuuttihinnan ja suoritteille määriteltyjen kestojen tulona. Kaikki korvausten muutokset on sovittava kirjallisesti sopimusosapuolten kesken. Henkilöstö sekä henkilöstön tuki ja koulutus Asiakaspalvelua hoitaa palvelutuotannon kannalta riittävä määrä toimeksisaajan palveluksessa olevia palveluneuvojia. Toimeksisaaja järjestää palveluneuvojien lomien, sairauksien ja muiden poissaolojen sijaisuudet siten, että asiakaspalvelua on sovitusti saatavana eikä sen antamisessa tule katkoksia. Toimeksisaaja vastaa palveluneuvojien perehdyttämisestä asiakaspalveluun ja mahdollistaa palveluneuvojien osallistumisen asiakaspalvelutehtävissä tarvittaviin koulutustilaisuuksiin. Toimeksiantaja vastaa toimialansa palveluiden osalta palveluneuvojien perehdyttämisestä, koulutuksesta ja muusta ammattitaidon kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Täydennys- ja lisäkoulutuksen tarpeesta ja järjestämisen ajankohdasta osapuolet sopivat erikseen. Koulutus pitää järjestää ennen toiminnan aloittamista tai palveluja koskevan merkittävän muutoksen toteuttamista. Toimeksiantajan velvollisuutena on huolehtia, että asiakaspalvelutehtäviin liittyvä tukimateriaali on palveluneuvojien käytettävissä ja saatavissa sähköisesti. Lisäksi toimeksiantajan velvollisuutena on huolehtia, että toimeksisaajan palveluneuvojilla on mahdollisuus saada tarvittaessa asiakaspalvelutehtävien hoitamiseksi välitöntä asiantuntijatukea. Asiantuntijatuen yhteystiedot ovat liitteessä 5. Pisteeseen osallistuvat tahot huolehtivat yhdessä, että kysyntäpiikkeihin pystytään vastaamaan palvelutasoa laskematta.

155 Toimeksisaajan valvontavelvollisuus Toimeksisaaja valvoo oman henkilökuntansa asiakaspalvelutehtävien suorittamista. Toimeksisaaja valvoo, että palvelukortteja sovelletaan palvelutapahtumissa. Toimeksiantajan vastuu, ohjaus ja valvonta Toimeksiantaja ohjaa ja valvoo toimeksisaajaa tässä sopimuksessa tarkoitettujen toimialansa asiakaspalvelutehtävien hoitamisessa seuraavasti: Toimeksiantajan laatimat palvelukortit ohjaavat toimeksisaajan palveluneuvojan työtä. Toimeksiantaja tai muu erikseen sovittu toimeksiantajan hallinnonalalle kuuluva viranomainen on vastuussa palvelukorttien päivittämisestä. Toimeksiantajan vahingonkorvausvastuusta säädetään yhteispalvelulain 5 :n 2 momentissa. Raportointi ja seuranta Sopimusosapuolet seuraavat ja raportoivat valtiovarainministeriölle toimintaympäristön sekä toimintamallin ja rahoitusmallin toimivuutta erikseen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Toimeksisaajan tulee antaa sovituin määräajoin palvelutapahtumaraportit asiakaspalvelujärjestelmästä toimeksiantajille. Tiedottaminen Asiointipisteen toiminnan osapuolten on tiedotettava yleisölle yhteisen asiakaspalvelun tarjoamisesta ja Asiointipisteen palveluvalikoimasta, aukiolosta ja muista palveluun liittyvistä seikoista. Asiakirjojen julkisuus ja salassapito Tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa tarvittavien viranomaisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen julkisuudesta ja salassapidosta sekä yhteispalvelutehtäviä hoitavien henkilöiden vaitiolovelvollisuudesta ja tietojen hyväksikäyttökiellosta on voimassa mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, jatkossa julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään. Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa, että viranomaisen (esim. toimeksisaajan) palveluksessa oleva henkilö ei saa paljastaa: 1) asiakirjan salassa pidettävää sisältöä, 2) tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä 3) muuta viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.

156 Hyväksikäyttökielto tarkoittaa, että vaitiolovelvollinen henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Hyväksikäyttökielto jatkuu myös palvelussuhteen päätyttyä. Henkilötietojen käsittely Tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa noudatetaan julkisuuslain lisäksi henkilötietolakia (523/1999) sekä annettavia palveluja koskevan erityislainsäädännön henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Asiointipisteen asiakaspalvelujärjestelmän rekisterinpitäjinä toimivat Pelkosenniemen kunta, Oulun, Saarijärven, Paraisten ja Mikkelin kaupungit. Rekisterinpitäjälle kuuluva henkilötietojen käsittelyoikeus koskee vain ao. kaupungin tai kunnan ylläpitämän asiointipisteen palvelutapahtumia ja niistä asiakaspalvelujärjestelmään talletettuja tietoja. Liitteessä 6 on asiakaspalvelujärjestelmän rekisteriseloste. Asiakaspalvelujärjestelmään talletettuja henkilötietoja saa käsitellä vain (käyttötarkoitus): - toimeksisaajalle suoritettavien korvausten (perusosa ja suoriteosa) perusteiden selvittämiseen ja laskentaan; - asiointipisteessä tehtyjen palvelutapahtumien ja niiden vireille tulon todentamiseen ao. toimeksiantajan ja toimeksisaajan välillä; - asiointipisteessä asioineen henkilön informointiin häntä koskevan palvelutapahtuman käsittelyvaiheista. Rekisterinpitäjä saa luovuttaa valtiovarainministeriölle sellaiset asiakaspalvelujärjestelmään talletetut tiedot, joista on poistettu henkilöiden yksilöintitiedot, toimintaympäristön, toimintamallin ja rahoitusmallin toimivuutta koskevaa raportointia varten. Sopimuksen muuttaminen ja sopimuksen rekisteröinti Muutokset tähän sopimukseen tehdään kirjallisesti. Sopimus sekä sopimukseen tehtävät muutokset rekisteröidään Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään tietokantaan siten kuin yhteispalvelulain 8 :n 3 momentissa säädetään. Rekisteröinnistä vastaa toimeksisaaja. Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja purkaminen Tämä sopimus tulee voimaan 23 syyskuuta 2014 ja on voimassa viisi vuotta. Sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti molemmin puolin aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua sopimuksen solmimisesta kuuden kuukauden irtisanomisajalla, jos irtisanomiseen on palvelujen vähäiseen kysyntään, palvelun heikkoon laatuun tai sopimusosapuolen taloudellisiin edellytyksiin liittyvä painava peruste.

157 Tämä sopimus korvaa sopimusosapuolten ja Mikkelin kaupungin väliset aiemmat yhteispalvelusopimukset. Sopimusehtojen laiminlyönnistä, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa vahingonkorvausvastuun, tai toistuvasta tahallisesta sopimusehtojen laiminlyönnistä voidaan sopimus purkaa ilman irtisanomisaikaa. Toimeksisaajan on ilmoitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tiedot yhteispalvelusopimuksen tekemisestä, muuttamisesta ja päättymisestä kuukauden kuluessa muutoksesta. Erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisin neuvotteluin. Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunki Nimi Titteli Itä-Suomen poliisilaitos Nimi Titteli Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Pirkko Anttila Itä-Suomen maistraatin päällikkö Itä-Suomen maistraatti Pekka Ruuhonen Pääjohtaja Verohallinto Irma Paren Etelä-Savon vakuutuspiirin johtaja Kansaneläkelaitos Päivi Laajala Osastopäällikkö valtiovarainministeriö Liitteet Liite 1: Asiointipisteessä tarjottavat valtion palvelut ja palveluneuvojan tehtävät Liite 2: Kunnan palveluluettelo Liite 3: Palvelutuottajan käyntipäivystys Asiointipisteessä Liite 4: Suoritehinnoittelu Liite 5: Asiantuntijatuen yhteystiedot Liite 6: Asiakaspalvelujärjestelmän rekisteriseloste

158 Muistio 1 (15) ASIOINTIPISTEESSÄ TARJOTTAVAT VALTION PALVELUT JA PALVELUNEUVOJAN TEHTÄVÄT Yhteisen asiakaspalvelun pilotointipisteissä tarjotaan valtion palveluina seuraavissa taulukoissa esitetyt valtion toimijoiden ja Kelan palvelut. Taulukot vastaavat muutamin maistraattien ja Kelan palveluihin tehdyin muutoksin Asiakaspalvelu2014-hankkeen loppuraportin (Asiakaspalvelu2014 Yhdessä palvelut lähelle, VM:n julkaisuja 14/2013) liitteiden 1-4 ja 7 mukaisia palveluja. Asiakaspalvelu2014 jatkovalmistelutyöryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt kokouksissaan ja tämän valtion palvelutuottajien palveluluettelon. 1.VALTION PALVELUT Poliisin lupa- ja löytötavarapalvelut Suoritteen nimi PERUSPALVELUVALIKOIMA Ajo-oikeus ja liikenne Ajokortin kaksoiskappale ja muut ajokorttiasetuksen 11 3 mom. tarkoitetut ajokortit Lyhytaikainen ajokortti ja sitä seuraava luokaltaan vastaava pysyvä ajokortti Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Uusi lyhytaikainen ajokortti Kyllä Kyllä Ajokorttiluvan myöntäminen muussa Kyllä Kyllä tapauksessa Alkolukkokortti Kyllä Kyllä Ammattipätevyys-erityisehdon lisääminen Kyllä Kyllä Ajokorttilupahakemuksen hylkäävä päätös Kyllä Kyllä Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Asiantuntijan antamana paikan päällä Lisätietoja Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus

159 2 (15) Suoritteen nimi Erityisehtojen muuttaminen tai ajoneuvoluokan muuttaminen Kyllä Kansainvälinen ajokortti Kyllä Kyllä Tilapäinen ajokortti Kyllä Kyllä Väliaikainen ajokortti Kyllä Kyllä Liikenneopettajalupa Kyllä Kyllä Liikenneopettajaluvan kaksoiskappale Kyllä Kyllä Ajokorttilain 91 :n mukainen sopivuuslausunto Kyllä Kyllä Moottoripyörän harjoituslupa Kyllä Kyllä Opetuslupa Kyllä Kyllä Taksinkuljettajan ajolupa Kyllä Kyllä Henkilöauton ammattiajoluvan kaksoiskappale Kyllä Kyllä Tarkastuspassi Kyllä Kyllä Lupa tien sulkemiseen Kyllä Kyllä Päätös tien tilapäisestä sulkemisesta Kyllä Kyllä Vammaisen pysäköintilupa Kyllä Kyllä Arpajaiset ja rahankeräykset Arvauskilpailun toimeenpanoa koskeva ilmoitus Kyllä Kyllä Arvauskilpailun toimeenpanoa koskeva muutos Voittajan ilmoittamisesta poikkeamiseen annettava lupa Eräitä peliautomaatteja ja pelilaitteita koskeva lupa Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Rahankeräyslupa Kyllä Kyllä Rahankeräysluvan muutos Kyllä Kyllä Tavara-arpajaislupa Kyllä Kyllä Tavara-arpajaisluvan muutos Kyllä Kyllä Arvonnan tuloksen ilmoittamisesta poikkeamiseen annettava lupa Kyllä Kyllä Tavaravoittoautomaattilupa Kyllä Kyllä Tavaravoittoautomaattiluvan muutos Kyllä Kyllä Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Kyllä Asiantuntijan antamana paikan päällä Lisätietoja

160 3 (15) Suoritteen nimi Yleisötilaisuudet ja ilmoitukset Yleisötilaisuutta koskevan ilmoituksen käsittely Ilotulitusnäytöksen järjestämistä koskevan ilmoituksen käsittely Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 4 :n mukaisen ilmoituksen käsittely Alkoholilain 59 :ssä tarkoitetun ilmoituksen käsittely Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ilmoitukset yleisestä kokouksesta Kyllä Kyllä Löytötavarat Kyllä Ei Hallintolain mukaiset kuulemiset em. asian lisäselvittämisen yhteydessä Ei Kyllä Verkkopalvelujen käytön tuki Kyllä Ei Yleinen ohjaus ja neuvonta asioissa, Kyllä Kyllä jotka kuuluvat palveluvalikoimaan LAAJA PALVELUVALIKOIMA (em. palvelujen lisäksi) Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Asiantuntijan antamana paikan päällä Passit Ei Ei Kyllä Henkilökortit Ei Ei Kyllä Ampuma-aseluvat Ei Ei Kyllä Turva-alan luvat Ei Ei Kyllä Ulkomaalaisluvat Ei Ei Kyllä Unionin kansalaisen ja rinnastettavan oleskeluoikeuden rekisteröinti Ei Ei Kyllä Lisätietoja Poliisin oman henkilökunnan antamana

161 4 (15) Työ- ja elinkeinotoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten palvelut Palvelun nimi Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Asiantuntijan antamana paikan päällä Lisätietoja Työnvälityspalvelut Tieto- ja neuvontapalvelut Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Joissakin yhteisissä asiakaspalveluissa Osaamisen kehittämispalvelut Kyllä Kyllä Kyllä ja joissakin tilanteissa palvelua Yritystoiminnan Kyllä Kyllä Kyllä voidaan tarjota TEtoimiston käynnistämis- ja kehittämispalvelut asi- antuntijan antamana paikan Työttömyysturva Kyllä Kyllä Kyllä päällä. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Verohallinnon palvelut Suoritteen nimi Yleisneuvonta Kyllä Ei Lomakejakelu Kyllä Ei Asiakirjojen vastaanotto Kyllä Ei Maahanmuuttajien kotoutumista edistävät palvelut Asiantuntijaarvioinnit Palveluihin liittyvät tuet ja korvaukset Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Asiantuntijan antamana paikan päällä Lisätietoja Ohjaus sähköisten palveluiden Kyllä Ei käyttöön Todistukset ja otteet Kyllä Ei Palvelupiste voi ottaa vastaan pyynnön. Maatilojen sukupolvenvaihdoksen asiantuntijaneuvonta Ei Kyllä Henkilöverotuksen ennakkoratkaisut asiantuntijaneuvonta Perintö ja lahjaverotuksen ennakkoratkaisut asiantuntijaneuvonta Ei Ei Kyllä Kyllä

162 5 (15) Maistraattien palvelut Suoritteen nimi Palveluneuvojan antatamana Asian antuntijan antatamana etäpalveluna TIETOPALVELU Kaupparekisterin tietopalvelu diaaritodistus kaupparekisteri Kyllä Kyllä kaupparekisteriote Kyllä Kyllä oikeaksi todistettu jäljennös kaupparekisteri kaupparekisteri käännösote Kyllä Kyllä sääntöjäljennös osuuskunta Kyllä Kyllä yhtiöjärjestyksen jäljennös Kyllä Kyllä yhtiösopimuksen jäljennös Kyllä Kyllä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä annettava ote Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja Kyllä Ei Asiakirjatilaus voidaan tehdä palvelupisteessä. Asiakirja toimitetaan postitse maistraatista. Kyllä Kyllä Yhdistysrekisterin tietopalvelu diaaritodistus yhdistysrekisteri Kyllä Kyllä Suoritteen nimi oikeaksi todistettu jäljennös yhdistysrekisteri Palveluneuvojan antatamana Asian antuntijan antatamana etäpalveluna yhdistysrekisterin sääntöjäljennös Kyllä Kyllä Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja Kyllä Ei Asiakirjatilaus voidaan tehdä palvelupisteessä. Asiakirja toimitetaan postitse maistraatista.

163 6 (15) yhdistysrekisteri luettelo Kyllä Kyllä yhdistysrekisteriote Kyllä Kyllä Kiinteistötietojärjestelmän tietopalvelu Kyllä Kyllä kiinteistötietojärjestelmästä annetut otteet ja tod. Kyllä Kyllä kiinteistörekisteriote (KTJ) Kyllä Kyllä lainhuutotodistus Kyllä Kyllä rasitustodistus Kyllä Kyllä karttaote Kyllä Kyllä Väestötietojärjestelmän (VTJ) tietopalvelu VTJ-ote Kyllä Kyllä manuaalisesti laadittu VTJ-ote Kyllä Ei maksusta vapautettu VTJ-ote Kyllä Kyllä maksusta vapautettu manuaalisesti laadittu VTJ-ote Kyllä Ei jäljennöksen oikeaksi todistaminen VTJ Kyllä Ei Asiakirjatilaus voidaan tehdä palvelupisteessä. Asiakirja toimitetaan postitse maistraatista. Massatietopalvelu Kyllä Kyllä Hakemus voidaan jättää palvelupisteeseen.

164 7 (15) Suoritteen nimi Palveluneuvojan antatamana Asian antuntijan antatamana etäpalveluna Asukasluettelon ja sen muutostietojen toimitukset Asukasluettelo Kyllä Kyllä Tilastot ja lukumääräselvitykset Ei Kyllä Uskonnollisia yhdyskuntia koskeva tietopalvelu uskonnollisten yhdyskunnan ote Kyllä Ei oikeaksi todistettu jäljennös uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestyksestä Kyllä Äänioikeusrekisterin tietopalvelu ote äänioikeusrekisteriote Kyllä Kyllä Avio- ja lahjoitusasioiden ja avoehtoasioiden rekisterien tietopalvelu ote avioehtoasioiden rekisteristä Kyllä Kyllä ote lahjoitusasioiden rekisteristä Kyllä Kyllä selvitys virallisen lehden vuosiluettelosta Kyllä Kyllä ote avoliittoasiakirjojen rekisteristä Kyllä Kyllä Vihkimisoikeusrekisterin tietopalvelu vihkimisoikeusrekisteristä annetut otteet Kyllä Kyllä Holhousasioiden rekisterin tietopalvelu Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet Kyllä Ei Kyllä Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja

165 8 (15) Suoritteen nimi Aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn sopimuksen mukainen todistus edunvalvojalle Palveluneuvojan antatamana Ei Asian antuntijan antatamana etäpalveluna Kyllä Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja Vesikulkuneuvorekisterin tietopalvelu ote vesikulkuneuvorekisteristä Kyllä Kyllä vesikulkuneuvorekisteritodistus Kyllä Kyllä vesikulkuneuvorekisteritodistus erikoistunnuksella Kaupanvahvistajan palvelut luovutuskirjan tai muun asiakirjan jäljennös Kyllä Kyllä Asiakirjojen vastaanotto. 1 Kyllä Kyllä Kyllä Ei Asiakirjatilaus voidaan tehdä palvelupisteessä. Asiakirja toimitetaan postitse maistraatista. 1 Vesikulkuneuvorekisteritehtävät siirtyvät maistraateilta Liikenteen turvallisuusvirastolle (Trafi). Trafin kanssa neuvotellaan vesikulkuneuvorekisteripalveluiden tarjoamisesta yhteisessä asiakaspalvelussa.

166 9 (15) Suoritteen nimi Tietopalvelun maksulliset liiketaloudelliset tehtävät Palveluneuvojan antatamana Asian antuntijan antatamana etäpalveluna Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja asiakirjojen jäljennökset Kyllä Ei Asiakirjatilaus voidaan tehdä palvelupisteessä. Asiakirja toimitetaan postitse maistraatista. TIETOHUOLTO omien tietojen tarkastus Kyllä Ei HOLHOUSTOIMEN EDUNVALVONTAPALVELUT Edunvalvojan määrääminen edunvalvojan määrääminen Kyllä Kyllä hakemus käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi Kyllä Kyllä edunvalvontavaltuutusta koskevat päätökset Kyllä Kyllä edunvalvontapäätös Kyllä Kyllä Tilintarkastukset Kyllä Kyllä Edunvalvonnan lupa-asiat lupapäätökset Kyllä Kyllä omaisuudenhoitosuunnitelman vahvistaminen Kyllä Kyllä Hakemusten ja asiakirjojen vastaanotto. Etäyhteydellä kuulemisia ja neuvontaa.

167 10 (15) Suoritteen nimi Palveluneuvojan antatamana Asian antuntijan antatamana etäpalveluna Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden maksuttomat tehtävät alaikäisen rekisteröinti Kyllä Kyllä omaisuusluettelo Kyllä Kyllä nelivuotisselvitys Kyllä Kyllä Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja KULUTTAJANEUVONTAPALV ELUT valtakunnallinen puhelinneuvonta Kyllä Kyllä muu oikeudellinen neuvonta Kyllä Kyllä sovittelu Kyllä Kyllä muut maksuttomat tehtävät Kyllä Kyllä YHTEISÖOIKEUDELLISET PALVELUT Kaupparekisterin ylläpito: kaupparekisteri-ilmoitus Asunto-osakeyhtiön perus- ja yhtiöjärjestyksen muutosilmoitukset Asunto-osakeyhtiön muut muutosilmoitukset muut maistraattiin jätetyt kaupparekisteri-ilmoitukset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Asiakirjojen vastaanotto. Yhdistysrekisterin ylläpito maistraattiin jätetyt yhdistysrekisteriilmoitukset Kyllä Kyllä

168 11 (15) Suoritteen nimi TODISTAJAPALVELUT Julkisen notaarin suoritteet Palveluneuvojan antatamana Asian antuntijan antatamana etäpalveluna Asian antuntijan antatamana paikan päällä allekirjoituksen oikeaksi todistaminen Ei Ei Kyllä ansioluettelon todistaminen Ei Ei Kyllä apostille Ei Ei Kyllä notaarin todistus Ei Ei Kyllä notaarin todistama jäljennös Ei Ei Kyllä protesti Ei Ei Kyllä tallelokeron avaus/sulkeminen Ei Ei Kyllä täysivaraisuustodistus Ei Ei Kyllä julkisen notaarin muu toimenpide Ei Ei Kyllä elossaolotoditus, ulkomaat Ei Ei Kyllä kompetenssitodistus Ei Ei Kyllä Kaupanvahvistajan palvelu Ei Ei Kyllä Lisätietoja VIHKIMINEN JA PARISUHTEEN REKISTERÖINTI päätös vihkimisoikeudesta Kyllä Ei Vihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti avioliiton ja parisuhteen rekisteröinnin esteiden tutkinnat Kyllä Ei Kyllä Vaatii vihkijän läsnäolon. Ajanvaraus asiakaspalvelussa. Kyllä Ei

169 12 (15) Suoritteen nimi HENKILÖOIKEUDELLISET PALVELUT päätös suku- tai etunimen muuttamista koskevaan hakemukseen Palveluneuvojan antatamana Kyllä Asian antuntijan antatamana etäpalveluna nimenmuutosilmoituksen rekisteröinti Kyllä Ei nimenmuutosilmoitukset Kyllä Kyllä tietojenluovutuskiellot Kyllä Kyllä kotipaikan ja henkilötietojen korjaukset Kyllä Kyllä transseksuaalin sukupuolen vahvistaminen vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi Kyllä Kyllä Ei Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja Hakemusten ja asiakirjojen vastaanotto. uskontokunnasta eroaminen Kyllä Kyllä lapsen rekisteröinti Kyllä Kyllä nimenmuutoshakemukset Kyllä Kyllä muuttoilmoitukset Kyllä Kyllä pohjoismaiset muutot Ei Ei Kyllä Mahdollisuus etäpalvelun käyttöön selvitettävä. muuttoesto Ei Ei Kyllä Mahdollisuus etäpalvelun käyttöön selvitettävä. ulkomaalaisten rekisteröinnit (vakituiset Ei Ei Kyllä ja tilapäiset) ulkosuomalaisten henkilötietojen rekisteröinti Kyllä Kyllä PERHE- JA PERINTÖOIKEUDELLISET PALVELUT perukirjan osakasluettelon vahvistukset Kyllä Ei avioehtosopimusten rekisteröinnit Kyllä Ei avio-oikeudesta poistamista koskevan ilmoituksen rekisteröinti aviovarallisuussuhdetta koskevan sopimuksen rekisteröinti Kyllä Kyllä osituskirjan rekisteröinti Kyllä Ei lahjailmoituksen rekisteröinti Kyllä Ei Ei Ei

170 13 (15) Suoritteen nimi perinnöstä luopumisilmoituksen tallettaminen asiakirjan rekisteröinti avoliittoasioiden rekisteriin perukirjan osakasluettelon vahvistaminen Palveluneuvojan antatamana Kyllä Kyllä Kyllä Asian antuntijan antatamana etäpalveluna Ei Ei Ei Asian antuntijan antatamana paikan päällä Lisätietoja

171 14 (15) Kelan palvelut Suoritteen nimi Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Asiantuntijan antamana paikan päällä Lisätietoja Vanhuuseläke Kyllä Kyllä Työttömyyseläke Kyllä Kyllä Perhe-eläke Kyllä Kyllä Vammaisetuudet Kyllä Kyllä Eläkeläisen asumistuki Kyllä Kyllä Työkyvyttömyyseläke Kyllä Kyllä Työeläkepalvelu Ei Kyllä EU-eläkkeet Kyllä Kyllä Takuueläke Kyllä Kyllä Työttömyysetuudet Kyllä Kyllä Sairasvakuutuspäiväraha Kyllä Kyllä Vanhempainetuudet Kyllä Kyllä Lapsilisä Kyllä Kyllä Elatustuki Kyllä Kyllä Suoritteen nimi Vakuuttamisasiat Kyllä Kyllä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Kyllä Kyllä Vaikeavammaisten lääkinnällinen Kyllä Kyllä kuntoutus Kuntoutus (H ja P) Kyllä Kyllä Kuntoutusraha Kyllä Kyllä Kuntoutusmaksut Kyllä Kyllä Lastenhoidon tuki Kyllä Kyllä Palveluneuvojan antamana Asiantuntijan antamana etäpalveluna Asiantuntijan antamana paikan päällä Lisätietoja Sairaanhoitokorvaukset Kyllä Kyllä Matkakustannukset Kyllä Kyllä Apteekkitilitykset Kyllä Kyllä Lääkkeiden kattokorvaus Kyllä Kyllä Erityiskorvattavat lääkkeet Kyllä Kyllä

172 15 (15) Yleinen asumistuki Kyllä Kyllä Sotilasavustus Kyllä Kyllä Opintotuki Kyllä Kyllä Koulumatkatuki Kyllä Kyllä 2. PALVELUNEUVOJAN TEHTÄVÄT Edellä mainittuihin palveluihin liittyen palveluneuvojan tehtävät ovat: Asiakkaan henkilöllisyyden toteaminen. Pisteessä palveluja tarjoavien viranomaisten verkkopalvelujen käytön tuki. Asiakirjojen vastaanottaminen. Maksujen vastaanottaminen. Ajanvarausten vastaanottaminen etäpalveluun ja muuhun asiantuntijapalveluun. Tietojen antaminen yleisellä tasolla palveluista ja viranomaisista. Neuvontapalvelu asioissa, joissa otetaan vastaan asiakirjoja. Pisteessä palveluja tarjoavien viranomaisten tuotteiden myynti.

173 LIITE 2 1(1) KUNTIEN PALVELULUETTELO YHTEISEN ASIAKASPALVELUN PILOTOINTIPIS- TEISSÄ Asiointipisteen omat palvelut Asiakirjan vastaanotto Ennakkoäänestys Hakemusten/anomusten vastaanotto Henkilöllisyyden varmentamispalvelu Ilmoitusten vastaanotto Kassapalvelut Kirjasto Lomakepalvelu Matkailuneuvonta Resurssi-, kokous- ja tilavaraus Tuotteiden myynti Virallinen ilmoitustaulu Yleisneuvonta ja -ohjaus Yritysneuvonta

174 LIITE 4 1(3) KUSTANNUKSIEN KORVAAMISEEN LIITTYVÄ SUORITEHINNOITTELU Suoritteiden hinnoittelussa on päästy varsin lyhyisiin listoihin, mikä helpottaa hinnoittelutyötä ja suoritemaksujen kertymisen arviointia. Asiakaspalvelujärjestelmän kannalta tämä tarkoittaa, että nimettyjen suoritteiden ja hinnoittelun perusteena olevien suoritteiden välille täytyy luoda yhteys kirjaamistapahtumassa. Yhteiset suoritteet hinnoittelussa Otetaan hinnoitteluun kaikille yhteisesti kaksi neuvontasuoritetta lyhyt 2 minuuttia ja pitkä 5 minuuttia (1,18 ja 2,95 ). Otetaan hinnoitteluun kaikille yhteinen etäpalvelutapahtumien hinnoittelu niin, että palvelutarpeen tunnistaminen ja ajanvaraus on 5 minuuttia ja pelkkä etäpalveluyhteyden avaaminen on 3 minuuttia. Ilman ajanvarausta palvelutarpeen tunnistaminen ja etäyhteyden avaus 6 minuuttia (2,95, 1,77 ja 3,54 ). Toimijakohtaiset suoritteet hinnoittelussa Poliisi Vireillepanosuoritteeseen kuuluu hakemuksen vastaanottaminen, sen tarkistaminen, suoritemaksun periminen ja asiakirjojen edelleen toimittaminen. Kestoaika 8 minuuttia (4,72 ). Löytötavarasuorite sisältää löytötavaran vastaanottamisen ja mahdollisesti löytäjän henkilötietojen ottamisen. Kestoaika 3 minuuttia (1,77 ). Maistraatti Asiakirjojen vastaanottaminen, eteenpäin toimittaminen, luovuttaminen ja maksujen periminen on yksi suorite. Kestoaika 4 minuuttia (2,36 ). Ohjaaminen maistraatti.fi sivustolle ja ohjaus sähköisten palvelujen käyttöön on yksi suorite. Kestoaika 4 minuuttia (2,36 ). TE-toimisto Asiakirjojen vastaanottaminen ja edelleen toimittamine on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ) Verohallinto Lomakkeiden jakaminen on yksi suorite. Kestoaika 1 minuutti (0,59 ). Asiakirjojen vastaanotto on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ). Ohjaus vero.fi sivulle tai palvelupuhelimeen on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ).

175 2(3) Ohjaus sähköisten palveluiden käyttöön on yksi suorite. Kestoaika 4 minuuttia (2,36 ). Kansaneläkelaitos Hakemuksen, liitteen tai muun asiakirjan vastaanottaminen ja eteenpäin toimittaminen on yksi suorite. Kestoaika 5 minuuttia (2,95 ). Kelan materiaalien antaminen on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ). Kelan verkkopalvelujen käyttöön opastaminen on yksi suorite. Kestoaika 4 minuuttia (2,36 ). Ajanvaraus Kelan puhelinpalveluun tai tapaamiseen on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ). Kelan etätulkkaustilanteiden valmistelu on yksi suorite. Kestoaika 5 minuuttia (2,95 ). Kelan asiakaspalautteen vastaanottaminen ja kirjaaminen on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ). Muu palvelu on yksi suorite. Kestoaika 2 minuuttia (1,18 ). Suoriteaikaminuutin hinnan määräytyminen Suoritteen tekemiseen kuluva palveluneuvojen työaika on ns. välitöntä työaikaa. Siihen kohdennetaan välillinen työaika ja saadaan suoritteeseen kuuluva kokonaistyöaika. Tehollisen työajan kertoimena on käytetty pisteiden perusteiden laskennassa lukua 0,75. Itse asiakaspalvelutapahtuman lisäksi palveluneuvojalle on varattava aikaa tähän liittyvään taustatyöhön ja sen on määritelty olevan 15 % tehollisesta työajasta. Työn hintana on ollut 2200 /kk ja sivukulukertoimena 1,55. Kuukauden työn hinnaksi tulee siis Palveluneuvojan työminuutit vuodessa= 251pv * 7,25h * 60 = min Tehollinen työaika: min * 0,75 = min Taustatyö mukaan tehollisen työajan minuuttihintaan: * 0,85 = min Palveluminuutin hinta: 2200 * 12kk * 1,55 per min = 0,59 Tehollinen palvelutyöaika Hinta 1 minuutti 0,59 2 minuuttia 1,18

176 3(3) 3 minuuttia 1,77 4 minuuttia 2,36 5 minuuttia 2,95 6 minuuttia 3,54 7 minuuttia 4,13 8 minuuttia 4,72 9 minuuttia 5,31 10 minuuttia 5,90

177 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 Laatimispäivä a Rekisterinpitäjä Nimi Asiakaspalvelu2014-hankkeen pilottikunnat: 1) Pelkosenniemen kunta, 2) Oulun kaupunki, 3) Saarijärven kaupunki, 4) Paraisten kaupunki ja 5) Mikkelin kaupunki. Osoite 1) Pelkosenniemen asiointipiste / Sodankyläntie 1 A, Pelkosenniemi 2) Kiimingin asiointipiste/ Oulu, Kiiminki,Lempiniementie 2,90900 KIIMINKI (käyntiosoite) 3) Saarijärven asiointipiste, Sivulantie 11 (PL 13), Saarijärvi 4) Paraisten asiointipiste, Rantakatu 28, Parainen 5) Asiointipiste Mikkeli, Maaherrankatu 9 11, (PL 33) Mikkeli 2 Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Muut yhteystiedot (esim. puhelin virka-aikana, sähköpostiosoite) 1) ) ) / (vaihde) 4) / 5) Nimi Pilottikunnan projektipäällikkö: 1) Projektipäällikkö, Pelkosenniemi, Jari Tervo, 2) Projektipäällikkö, Oulu, Jarmo Rossi, 3) Projektipäällikkö, Saarijärven kaupunki Anna-Marja Tamminen, 4) Tiedotuspäällikkö, Anne-Maarit Itänen, 5) Asiakaspalvelupäällikkö, Mikkelin kaupunki, Heli Hänninen, Osoite Pelkosenniemen asiointipiste / Sodankyläntie 1 A, Pelkosenniemi 2) Kiimingin asiointipiste/ Oulu, Kiiminki,PL 24, Oulun kaupunki 3) Saarijärven asiointipiste, Sivulantie 11 PL 13, Saarijärvi 4) Paraisten asiointipiste, Rantakatu 28, Parainen 5) Asiointipiste Mikkeli, Maaherrankatu 9 11, PL Mikkeli Muut yhteystiedot (esim. puhelin virka-aikana, sähköpostiosoite) 3 Rekisterin nimi 4 Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus Asiakaspalvelu2014 pilottipisteiden asiakaspalvelujärjestelmän rekisteri. Rekisterinpitäjälle kuuluva henkilötietojen käsittelyoikeus koskee vain ao. kaupungin tai kunnan ylläpitämän asiointipisteen palvelutapahtumia ja niistä asiakaspalvelujärjestelmään talletettuja tietoja. Asiakaspalvelujärjestelmään talletettuja henkilötietoja saa käsitellä vain (käyttötarkoitus): -toimeksisaajalle suoritettavien korvausten (perusosa ja suoriteosa) perusteiden selvittämiseen ja laskentaan; -asiointipisteessä tehtyjen palvelutapahtumien ja niiden vireille tulon todentamiseen ao. toimeksiantajan ja toimeksisaajan välillä; -asiointipisteessä asioineen henkilön informointiin häntä koskevan palvelutapahtuman käsittelyvaiheista. Rekisterinpitäjä saa luovuttaa valtiovarainministeriölle sellaiset asiakaspalvelujärjestelmään talletetut tiedot, joista on poistettu henkilöiden yksilöintitiedot, toimintaympäristön, toimintamallin ja rahoitusmallin toimivuutta koskevaa raportointia varten. Rekisteri todistaa, että asiakkaan asia on tullut vireille asiointipisteessä. Siinä dokumentoidaan asiakirjan saapuminen ja palvelutapahtumien vireille tulo asiointipisteissä. Lisäksi rekisterin avulla saadaan tiedot korvauksia varten eri viranomaisten välillä suoritetuista asiakaspalvelutehtävistä. Toiminta perustuu lakiin julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007). Tehtävien hoitamisessa noudatetaan julkisuuslain lisäksi henkilötietolakia (523/1999) sekä annettavia palveluja koskevan erityislainsäädännön henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä.

178 5 Rekisterin tietosisältö Järjestelmä sisältää tiedot toteutuneista asiakaspalvelutapahtumista. Lisäksi järjestelmä sisältää palvelukortit, joissa on palveluneuvojille tarkoitetut ohjeet asiakaspalvelutilanteisiin. Asiakaspalvelujärjestelmässä on myös viiden pilottipisteen yhteystiedot ja käyttäjien tiedot. 6 Säännönmukaiset tietolähteet Palveluneuvojat rekisteröivät suoraan sähköiseen järjestelmään palvelutapahtuman tiedot; viranomaisen, jonka palvelusta on kysymys.lisäksi palveluneuvoja rekisteröi palvelutapahtumasta sähköiseen asiakaspalvelujärjestelmään: viranomaisen ja sen palvelun nimen, palvelua koskevan suoritteen nimen ja palvelun kestoajan. Asiakastiedot (asiakkaan nimi ja yhteystiedot) kirjataan seuraavien suoritteiden osalta: asiakirjat vastaanotto ja vireillepano, asiakirjat luovutus, etäpalvelu ajanvaraus ja löytötavarat vastaanotto. Asiakkaan nimi ja yhteystiedot eivät kuitenkaan näy raportoinnissa. Asiakkaalla on myös oikeus asioida anonyymisti.

179 7 Tietojen säännönmukaiset luovutukset REKISTERISELOSTE 2 Tietoja voivat käyttää eri hallinnonalojen viranomaiset omien tietojensa osalta. Asiakaspalvelujärjestelmän sisältämiä asiakastietoja (palveluneuvoja) saa käsitellä vain toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Rekisterinpitäjälle kuuluva henkilötietojen käsittelyoikeus koskee vain ao. kapungin tai kunnan ylläpitämän asiointipisteen palvelutapahtumia ja niistä asiakaspalvelujärjestelmään talletettujan tietoja. 8 Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle Tietoja ei luovuteta eikä siirretä rekisterinpitäjän eikä EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle. 9 Rekisterin suojauksen periaatteet A Manuaalinen aineisto Rekisteriin pääsy on rajattu käyttöoikeuksin. Palveluneuvojilla on oikeus täyttää vain palveluun liittyvä lomake. Valtakunnallisessa raportoinnissa ei näy asiakkaan nimeä. Asiakaspalvelujärjestelmän sisältämiä asiakastietoja (palveluneuvoja) saa käsitellä vain toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Asiakastietojen käsitellyssä noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) lisäksi henkilötietolakia (523/1999). B ATK:lla käsiteltävät tiedot

180 Mikkelin kaupungin Pilotointisuunnitelma Kuntatieto-ohjelma Toteutussuunnitelma

181 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki Sisällysluettelo 1. Projektin sisältö Projektin kuvaus ja kohde Projektin tavoitteet Lopputulokset Projektin omistaja Toteutuksen osapuolet Toteutus Läpiviennin yleiset periaatteet Aikataulu ja vaiheistus Vaiheet Pilotin suunnittelu Valmistelu Sisältömäärittely suhteessa Kuntatieto-ohjelman suosituksiin ja Taloustilaston 2015 raportointivaatimuksiin Kuntatieto-ohjelman suositusten ja Taloustilaston talouden tietojen raportointivaatimusten Mikkelin pilotin käsite- ja tietomallinnus Tietovaraston testitoteutus Taloustilaston talouden tietojen raportoinnin pilottitestaus Pilotin loppuraportointi Projektin hyödyt Pilotoinnin hyödyt kuntatieto-ohjelman kannalta Hyödyt kunnalle, kaupungille Hyödyt Taitoalle Projektin organisointi Projektin hallinnollinen organisointi Roolit, vastuut, velvollisuudet ja tehtäväkohtaiset erityisvastuut Riskianalyysi Työmääräarvio ja tehtäväjako Kustannusarvio ja kustannustenjakomalli Kustannusarvio Kustannustenjakomalli (22)

182 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki Muutoshistoria Versio Pvm Laatijat Kuvaus Tuula Hämäläinen Mikkelin KUTI pilotointisuunnitelma pohjaversio Tuula Hämäläinen, Maria Vuontisvaara, Elina Sisällön muokkaus htp:t Kajantola Tuula Hämäläinen Stilisointia Tuula Hämäläinen Pohjan stilisointi uusien vos. vaatimusten mukaiseksi tuotokset - sisältöteksti Tuula Hämäläinen Muutettu tehtäviä ja työmääriä Tuula Hämäläinen Muutettu tekstiä Tuula Hämäläinen Päivitetty työmääriä ei ole vielä valmis Tuula Hämäläinen Työmääräarviot Mikkeli, toimittajat, Taitoa Tuula Hämäläinen Looginen tietomalli lisäys ja Kustannusarviotaulukko päivitetty Tuula Hämäläinen Projektisuunnitelman valmis Tuula Hämäläinen Kuti projektiryhmän edellyttämät muutokset ja täydennykset 3 (22)

183 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki 1. Projektin sisältö 1.1 Projektin kuvaus ja kohde Mikkelin kaupunki pilotoi Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointia Tilastokeskukselle. Mikkelin kaupungin Kuntatieto-ohjelman pilottiprojektiin kuuluvat seuraavat osa-alueet: 1. Pilottiprojektin valmistelu ja täsmennetty pilotointisuunnitelma 2. Ulkoinen viranomaisraportointi - pilotti, talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle (kunnan, liikelaitoksen, taseyksikön tase-tuloslaskelma-rahoituslaskelma, käyttötaloustiedot, investoinnit, ei lomake 41). 3. Kunnan taloustiedon kohdistuksen käsitemallinnus ja kuvaus Kuntatieto-ohjelman JHSsuosituksin ja muiden hyödynnettävien standardien ja mallien tunnistus. 4. Kuvaus järjestelmään tuotavista kunnan ulkopuolisista tietovirroista ja malleista sekä käsitteistä raportoinnin toteuttamiseksi. 5. Kuvaus kiinteiden-, yleis- ja muiden kohdentamattomien kulujen vyörytyksestä tietovarastossa JHS- palvelu- ja tehtäväluokituksen kautta ulkoiseen raportointiin. 6. Tekninen pilottiratkaisu, jolla validoidaan kuntatieto-ohjelman mallien toimivuus kuntatasolla. 1.2 Projektin tavoitteet Kuntatieto-ohjelman pilotoinnin tavoitteena on saada kuntien talous- ja toimintatietojen tuottamisen, jakelun ja ulkoisen tietohuollon rajapintojen kehittäminen vastaamaan ohjelmassa asetettua tavoitetilaa. 1. Pilotissa määritellään talouden tilastoraportoinnissa ja organisaation omassa raportoinnissa hyödynnettävä tiedon tavoitetila (käsite- ja tietomalli, EDW) 2. Ulkoisen taloustiedon raportoinnin tavoitetilan määrittelyssä suunnitellaan yleinen, kuntien viitearkkitehtuurien mukainen, tiedolla johtamista tukeva tavoitetilan arkkitehtuuri 3. Pilotissa suunnitellaan taloustiedonhallintaa tukeva kokonaisuus ja määritetään järjestelmien välinen tiedonsiirto kunnan Taloustilaston talouden tietojen tuottamisen ja raportoinnin osalta sekä toteutetaan ratkaisupilotti. Pilotti on testattu, yleistettävä malli, millä tavalla XBRL sanomaan muokattu taloustieto lähetetään kunnasta Valtorin palveluväylän kautta Tilastokeskukselle ja kuvaus siitä kuinka omat järjestelmät tukevat tätä. 4. Pilotissa suunnitellaan ja määritellään Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tilastoraportoinnin näkökulmasta sidosryhmät ja käyttötapaukset sekä kuvataan raportointia sekä ylläpitoa tukevan tavoitearkkitehtuuri 4 (22)

184 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki Tässä pilotissa testataan käsitteellisiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla operatiivisen toiminnan tiedot kohdistetaan ulkoisen viranomaisraportoinnin suosituksiin ja standardiryhmittelyihin. Kuntatietoohjelman tavoitteiden mukaisesti tässä pilotissa testaan Taloustilaston uuden 2015 tietosisällön taloustietojen tuottamisen näkökulmasta kuntatieto-ohjelman JHS-suosituksia, erityisesti JHStililuetteloa sekä palvelu-ja tehtäväluokituksia. Myös tietojen keruun ja siirron teknisiä edellytyksiä testataan pilotissa. Tältä osin testattavat mallit ja rajapinnat ovat kunnan järjestelmät, EDW ja XBRL sekä ulkoiset raportointia tukevat tiedot. 1.3 Lopputulokset Projektin tuloksia ovat: Ulkoisen tietohuollon viranomaisraportointi Kuntatieto-ohjelman suositusten mukaisesti Tilastokeskuksen talouden tietojen tuottamisen ja raportoinnin osalta Pilottisuunnitelma Ulkoisen viranomaisraportoinnin pilottiratkaisu sisältäen yleistettävän JHS-suosituksiin perustuvan kustannustenjako- ja vyörytysmallin Tilastokeskuksen talouden tietojen tuottamisen ja raportoinnin osalta Käytänteet Kuntatieto-ohjelman suositusten ja Taloustilaston taloudenraportoinnin luokitusten ja ryhmittelyjen sekä kunnan oman käsitteistön yhdenmukaistamiseksi viranomaisraportoinnin tarpeiden mukaisesti Tiedonhallinnan pilotti: Pilottisuunnitelma Tietovaraston käsitemalli ja looginen tietovarastomalli, joka on järjestelmäriippumaton Käsite- ja tietomalliin pohjautuva tiedonhallinnan pilottiratkaisu, joka on edelleen kehitettävissä ja siirrettävissä tuotantokäyttöön Kuntatieto-ohjelman mallien toimivuuden validointi Kuvaus viranomaisraportoinnin jakeluratkaisusta Pilotoinnin loppuraportti Organisaation oma raportointi: Kuvaus miten kuntatieto-ohjelman käsitteiden ja tietomallien mukainen tietovarastoraportointi soveltuu konsernin omaan raportointiin ja tukee sitä. 1.4 Projektin omistaja Projektin omistajana on Mikkelin kaupunki, joka vastaa sen läpiviennistä yhdessä taloushallinnon palvelutuottajansa Kunnan Taitoa Oy:n (myöhemmin Taitoa) kanssa. 5 (22)

185 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki 1.5 Toteutuksen osapuolet Mikkelin kaupunki toteuttaa pilotin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa niin, että kullekin osaalueelle saadaan käyttöön parhaiten asian tuntevat osaajat. Organisaatio Mikkelin kaupungin toimialat Tilastokeskus Kuntatieto ohjelma, Valtiovarainministeriö Järjestelmätoimittajat Taitoa SAP Finland Oy Turun pilottiprojekti Espoon Johtamisen viitearkkitehtuuriprojekti Rooli toteutuksessa Sisältömäärittely Taloustilaston tiedonkeruun tietosisältö ja talousraportin vastaanottaja Testaamisen ohjeistus ja tuki Käsite- ja tietomallinnus, pilotointiympäristön toteutus ja tarvittavan datan toimittaminen lähdejärjestelmistä, dokumentointi, kuvaukset ja raportointi Kuntatieto ohjelman pilottien, Mikkelin ja Turun kaupungin taloushallinnon palvelutuottaja, asiantuntijat, dokumentointi, raportointi Pilotoinnin tuki ja asiantuntija Yhteistyö määrittelyt, käsite- ja tietomallit Pilotoinnissa arvioidaan Johtamisen viitearkkitehtuurityössä luotavien yhteisien ja yhtenäisien määritelmien arviointi kuntien toimintalähtöisen johtamisen sekä johdon raportoinnin selkeyttämiseksi ja sen tuottamiseksi Mikkelin konsernin johtamisen ja raportoinnin kannalta. 2. Toteutus 2.1 Läpiviennin yleiset periaatteet Projektin läpiviennistä vastaa Mikkelin kaupungin nimeämä projektipäällikkö yhdessä Taitoan nimeämän projektipäällikön kanssa ja projektia ohjaa sille nimettävä ohjausryhmä. Projektin aikana ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti valvomaan projektin kulkua ja tekemään sitä koskevia päätöksiä. Toimittajat asettavat omat projektitiiminsä ja niille tarpeen mukaiset vastuuhenkilöt. 6 (22)

186 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki Projektiryhmä muodostuu Mikkelin kaupungin, Kunnan Taitoa Oy:n ja toimittajien ja toteuttajien henkilöstöstä. Projektiryhmä kokoontuu säännöllisesti ja raportoi ja kommunikoi Taitoan projektinhallintamenetelmien ja vastuukunnan kanssa sovittujen käytäntöjen mukaisesti tehtävien organisointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asioista tavoitetilan eri tuotosten vastuutahojen, että projektin käytännön toteuttajien kanssa. Pilotoitava ratkaisu on teknologia- ja järjestelmäriippumaton ja käyttöön otettavissa missä tahansa järjestelmäkokonaisuudessa. 2.2 Aikataulu ja vaiheistus Projektin toteutus on jaettu seuraaviin vaiheisiin: Valmistelu Sisältömäärittely suhteessa uuteen 2015 Taloustilaston tietosisältöön Käsite- ja tietomallinnus Tietovaraston testitoteutus Pilottiraporttien toteutus Taloustilaston talouden tietojen raportin massatoimittamisen testaaminen palveluväylän kautta Tilastokeskukselle viranomaisraportoinnin vakiomalleja ja rajapintoja käyttäen (EDW & XBRL) Loppuraportointi Kaikkiin vaiheisiin kuuluu varsinaisen vaiheen tehtävän lisäksi kommunikaatiota, testausta, validointia, dokumentointia ja projektinhallintatehtäviä. Projekti viedään läpi aikavälillä Pilotointi ja pilottitestaus aikavälillä , mikäli se on mahdollista tiedon vastaanottajien järjestelmävalmiuden kannalta. Lopullinen vaiheistus, toteutusaikataulu tarkentuu pilotin valmistelun aikana. 7 (22)

187 Pilottisuunnitelma / Kuntatieto-ohjelma Mikkelin kaupunki 2.3 Vaiheet Seuraavassa on kuvattu projektiin sisältyvien osaprojektien/tehtäväkokonaisuuksien päävaiheet ja niiden keskeiset tehtävät. Esitettävät työvaiheet noudattelevat pääsääntöisesti aikataulukaavion vaiheistusta ja kuvaavat näiden työvaiheiden sisällön. Jokaisen toteutusvaiheen osalta on kuvattu vaiheen tuotokset sekä niiden avoimeen käyttöön liittyvät oikeudet ja rajoitukset. Kuvaamisessa on käytetty valtionavustusohjeen mukaisia koodeja: 1. Vapaa käyttö-, levittämis- ja edelleen kehittämisoikeus 2. Vapaa julkaisuoikeus 3. Projektin sisäinen, ei julkaistava materiaali Pilotin suunnittelu Tämä dokumentti kuvaa pilottiprojektin sisällön ja toteutustavan. Tämä vaihe kuuluu olennaisena osana pilottiprojektiin sisällöllisesti, mutta sen toteutus tapahtuu erillisessä suunnitteluvaiheessa ja erillisellä rahoituksella ennen varsinaista projektia. Tätä vaihetta ei tämän takia ole kuvattu tarkemmin eikä sitä ole sisällytetty tämän dokumentin työmäärä- ja kustannusarvioihin. Vaiheessa syntyvät tuotokset: Kuntatietopilotin projektisuunnitelma (tämä dokumentti) Valmistelu Pilotoinnin käynnistämisen yhteydessä tarkennetaan ja päivitetään pilotin projektisuunnitelmaa vastaamaan kuntatieto-ohjelman standardoinnin suunnitelman toteutuksen tilannetta ja rahoituksen myöntämisen yhteydessä asetettuja rajauksia sekä tavoitteita. Valmistelun aikana suunnitellaan 8 (22)

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Tekninen lautakunta 19.8.2015 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 19.8.2015 klo 16.30 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja Keskinen

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 07.10.2014 tiistai klo 18.00-19.30 Paikka Kahvila-ravintola Salmenranta Saapuvilla olleet jäsenet Risto Korhonen, puheenjohtaja Hannu

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

33 Kohdeavustus Kiesilän Erä ry, ampumatornien rakennus

33 Kohdeavustus Kiesilän Erä ry, ampumatornien rakennus Mikkeli Pöytäkirja 5/2015 1 (11) Aika 09.06.2015, klo 18:00-19:00 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Käsitellyt asiat 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 32 Pöytäkirjan tarkastus 33 Kohdeavustus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Tarkastuslautakunta 23.10.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Tarkastuslautakunta 23.10.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:15 Paikka Kaupungintalon kabinetti, 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna Olkkonen, puheenjohtaja Marja

Lisätiedot

Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Suomenniemen aluejohtokunta 03.12.2015. Aika 08.12.2015, klo 18:00. kahvila-ravintola Salmenranta. Käsiteltävät asiat

Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Suomenniemen aluejohtokunta 03.12.2015. Aika 08.12.2015, klo 18:00. kahvila-ravintola Salmenranta. Käsiteltävät asiat Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Aika 08.12.2015, klo 18:00 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Käsiteltävät asiat 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 69 Pöytäkirjan tarkastus 70 Suomenniemen kärkihankkeet

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Anttolan aluejohtokunta 27.01.2015 Kokoustiedot Aika 27.01.2015 tiistai klo 18.00-19.09 Paikka Anttola-talo Saapuvilla olleet jäsenet Harmoinen Jorma, esittelijä

Lisätiedot

Lisäksi päätettiin tehdä katselmus kaava-alueelle. Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Juha Suominen, p.02.4745281

Lisäksi päätettiin tehdä katselmus kaava-alueelle. Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Juha Suominen, p.02.4745281 Ympäristölautakunta 36 23.04.2013 Ympäristölautakunta 89 24.09.2013 Kaupunginhallitus 370 02.10.2013 Ympäristölautakunta 79 23.09.2014 Kaupunginhallitus 308 01.10.2014 HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:55 Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Muut

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5. Tekninen lautakunta 18.5.2011

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5. Tekninen lautakunta 18.5.2011 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Tekninen lautakunta 18.5.2011 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 18.5.2011 klo 16.30 17.30 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Vierikko Jussi Silvennoinen

Lisätiedot

19 Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen rakennusten ja osakkeiden realisointisuunnitelma 2015

19 Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen rakennusten ja osakkeiden realisointisuunnitelma 2015 Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 1 (13) Aika 15.04.2015, klo 18:00-19:20 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Käsitellyt asiat 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 18 Pöytäkirjan tarkastus 19 Mikkelin

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-16:00 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja Jaakko

Lisätiedot

3 Anttolan aluejohtokunnan kohdeavustus - Vanhan koulun kutojat / Auri Ahvenainen

3 Anttolan aluejohtokunnan kohdeavustus - Vanhan koulun kutojat / Auri Ahvenainen Mikkeli Pöytäkirja 1/2016 1 (13) Aika 19.01.2016, klo 18:00-19:44 Paikka Anttola-talo, Taipaleentie 31, 52100 Anttola Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2014 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 21.10.2014 tiistai klo 18.00-20.10 Paikka Anttolan yhtenäiskoulu, luokka 1 Saapuvilla olleet jäsenet Harmoinen Jorma, esittelijä / puheenjohtaja

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Tekla 25.11.2014 307 Khall. 1.12.2014 465 Khall. 22.12.2014 498 Tekla 24.2.2015 68 Khall. 27.3.2015 141 Tekla 18.8.2015 192

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1. Muut saapuvilla olleet Kauria, Outi, kaupunginhallituksen edustaja

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1. Muut saapuvilla olleet Kauria, Outi, kaupunginhallituksen edustaja Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 13.01.2015 18.00-19.15 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Saapuvilla olleet jäsenet Risto Korhonen, puheenjohtaja Markku Heikkilä Marja

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 6/2011 Kokousaika 17.10.2011 klo 19.00. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta

Kaupunginvaltuusto NRO 6/2011 Kokousaika 17.10.2011 klo 19.00. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 6/2011 Kokousaika 17.10.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Kaupungintalo Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Ympäristölautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Ympäristölautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 25.10.2011, kello 17.30 20.20 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Nuorisotalo Hahtola Aulis, puheenjohtaja Haapala Jussi,

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 Tekninen lautakunta 6.3.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 6.3.2014 klo 16.30 17.55 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Päivi Heinilä Irja Keskinen

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

32 25.02.2014 97 28.09.2015

32 25.02.2014 97 28.09.2015 Meri-Lapin ympäristölautakunta Meri-Lapin ympäristölautakunta 32 25.02.2014 97 28.09.2015 LAPIN ELY-KESKUKSEN OIKAISUVAATIMUS PURKULUVASTA TERVO ANNA-LIISA, KEMINMAA/ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ/HALLINTO-OIKEUDEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Teknologiakylän auditorio Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET. Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006):

YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET. Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 9 18.03.2014 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 14 24.04.2014 Kunnanhallitus 216 12.05.2014 Valtuusto 36 26.05.2014 YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET 417/0/09/092/2014

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Ympäristölautakunta 84 11.06.2014 Kaupunginhallitus 156 18.08.2014 Ympäristölautakunta 94 27.08.2014 Kaupunginhallitus 183 15.09.2014 Kaupunginhallitus 99 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 28 12.05.2015 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 25.06.2014

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 25.06.2014 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 12.00 - Paikka Mikkelin kaupunginvaltuuston istuntosali, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Nro 3/2013. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Tekninen lautakunta Nro 3/2013. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. [Kirjoita teksti] RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 3/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 28.2.2013 kello 17.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro 1 2 3 4 16 17 18 19 20 21 22

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

51 Kesäkauden tapahtumat Anttolassa vuonna 2016 ja niiden järjestelyt

51 Kesäkauden tapahtumat Anttolassa vuonna 2016 ja niiden järjestelyt Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 1 (11) Aika 22.09.2015, klo 18:00-19:35 Paikka Anttola-talo, Taipaleentie 31, 52100 Anttola Käsitellyt asiat 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 50 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen 627/08/10/2010 TEK 147 AirIX Ympäristö Oy on laatinut 27.4.2011 päivätyn kaavaluonnoksen Hulhavanahon, Luokkavaaran

Lisätiedot

Maanantai 2.5.2016 klo 17.00 -

Maanantai 2.5.2016 klo 17.00 - Viranomainen KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA Nro 5/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Maanantai 2.5.2016 klo

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI 4.5.2015 Yrittäjäntien asemakaavan muutos

PAIMION KAUPUNKI 4.5.2015 Yrittäjäntien asemakaavan muutos PAIMION KAUPUNKI 4.5.2015 Yrittäjäntien asemakaavan muutos VASTINEET Alla on esitetty Yrittäjäntien asemakaavan ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7 Tekninen lautakunta 18.6.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 18.6.2014 klo 16.30 17.45 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta ULVILAN KAUPUNKI Maankäyttöosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaari 274/10.02.03/2015 Keskustan asemakaava koskee: Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta Kartta 1.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (9) Tarkastuslautakunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (9) Tarkastuslautakunta Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (9) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-17:25 Paikka Saunakabinetti, kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna Olkkonen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Tekninen lautakunta 25.3.2015 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 25.3.2015 klo 16.30 17.25 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Päivi Heinilä

Lisätiedot

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki Mikkeli Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 85, 02.03.2015 Anttolan aluejohtokunta, 18, 17.03.2015 Kaupunginhallitus, 182, 18.05.2015 Kaupunginvaltuusto, 52, 25.05.2015 52 Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Maanantai 30.1.2012 klo 17.00 20.15

Maanantai 30.1.2012 klo 17.00 20.15 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 30.1.2012 klo 17.00 20.15 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 10.4.2012, kello 17.30 18.20 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Hahtola Aulis, puheenjohtaja Haapala

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 13. Tekninen lautakunta 15.12.2010

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 13. Tekninen lautakunta 15.12.2010 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 13 Tekninen lautakunta 15.12.2010 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 15.12.2010 klo 16.30 17.15 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Vierikko Jussi Lehtinen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (10) Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta. Kuntatekniikkaliikelaitoksen kokoushuone, 2.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (10) Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta. Kuntatekniikkaliikelaitoksen kokoushuone, 2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (10) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-16:10 Paikka Kuntatekniikkaliikelaitoksen kokoushuone, 2. krs (Suurmestar) Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Ilkka

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7. Tekninen lautakunta 9.8.2012

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7. Tekninen lautakunta 9.8.2012 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7 Tekninen lautakunta 9.8.2012 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 9.8.2012 klo 16.30 18.05 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Jussi Vierikko Silvennoinen

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8. Tekninen lautakunta 19.9.2012

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8. Tekninen lautakunta 19.9.2012 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 Tekninen lautakunta 19.9.2012 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 19.9.2012 klo 16.30 17.45 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Jussi Vierikko Silvennoinen

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Nro 7/2013. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Tekninen lautakunta Nro 7/2013. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 7/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 3.10.2013 kello 17.30. Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. 49 Kokouksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 (13) Nilsiä-neuvottelukunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 (13) Nilsiä-neuvottelukunta Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-17:45 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (10) Maaninka-neuvottelukunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (10) Maaninka-neuvottelukunta Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (10) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 18:00-19:45 Paikka Maaningan kunnantalo, Maaningantie 32 Saapuvilla olleet jäsenet Aarne Blom, puheenjohtaja Marko Huttunen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot