Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Eero Mattsson Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Eero Mattsson Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ikärakenteen muutos asettaa kunnille suuria paineita selviytyä sosiaali ja terveydenhuollon palveluvelvoitteista nykyisellä tehtävä ja rahoituspohjalla. Myös valtion toimesta jatkuvasti annetut uudet tehtävät ilman mukana tulevaa rahoitusta aiheuttavat suuria ongelmia kunnille. Kuntarakenteen uudistaminen työryhmän esittämällä tavalla ei ratkaise edellä mainittuja ongelmia, koska se ei tuo lisäresursseja palvelutuotantoon eikä millään muotoa takaa palvelutuotannon tuottavuuden nousua Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tarkastelu on melko oikea Porin seudun osalta. Porin seudulla on tosin potentiaalia myös ennustettua parempaan kehitykseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien talouden ennustaminen on erittäin vaikeaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ns. painelaskelmille ei voi antaa kovin suurta merkitystä. Tarkastelussa olisi tullut käyttää myös tarvevakioituja menoja ja tehdä niiden pohjalta kuntien välistä vertailua. Näin selvitykseen olisi voitu yhdistää nykyisten kuntien palvelutuotannon tehokkuus. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteeltaan ehdotettu SuurPori ei ole niin yhtenäinen alue kuin selvitys antaa ymmärtää. Väestö ja myös palvelut keskittyvät Poriin ja Kokemäenjoen varteen (taajamanauha) ja mm. Pomarkku, Merikarvia ja Siikainen jäävät hajaasutusalueeksi esitetyssä uudessa kunnassa.

10 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta on todettava, että niille on annettu selvityksessä suhteettoman suuri painoarvo. Porin alue muodostaa melko yhtenäisen asiointi ja työssäkäyntialueen. Väestö, työpaikat ja palvelut ovat paljolti keskittyneet Poriin ja Kokemäenjoen laaksoon. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Kunnat tekevät Porin alueella pitkälle vietyä verkostomaista yhteistyötä. Pomarkun kannalta keskeiset toimijat ovat Porin perusturvan yhteistoimintaalue ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Nykyinen kuntarakenne ei ole este elinkeinotoimen kehittämiselle. Seutukuntien kilpailukyky ei ole ollut Suomessa kiinni seutukunnan kuntarakenteesta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta on helppoa todeta, että niille on annettu selvityksessä suhteettoman suuri painoarvo. Palvelutuotannon ja siihen liittyvän toimintakulttuurin suhde kuntaan ja kuntarajoihin on tietenkin aivan eri suuruusluokan asia kuin esimerkiksi työssäkäyntimatkojen ja suuntien suhde kuntarajoihin Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitysennusteet eivät välttämättä toteudu esitetyllä tavalla. Porin alueella on potentiaalia nykyistä paljon positiivisempaan kehitykseen. Tämä kehitys ei ole mitenkään sidoksissa kuntarakenteeseen. Kuntien talouden ennustaminen on vaikeaa lyhyellä aikavälillä. Painelaskelmat kuntien talouden tilasta vuodelle 2024 perustuvat mekanistiseen excellaskentaan ja niillä ei ole erityistä arvoa tarkasteltaessa kuntien kykyä hoitaa velvoitteitaan. Jokainen kunta pyrkii edistämään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja palveluja alueellaan mahdollisimman intensiivisesti. Kuntien välinen kilpailu on tältä osin pääosin myönteistä. Porin seutukunnan kilpailukyky ei ole kiinni kuntarakenteesta. Sosiaali ja terveystoimessa tulee etsiä uusia yhteistyömuotoja ja tapoja tuottaa palvelut.

11 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Lähipalvelujen määrä ja laatu, tarvevakioidut palvelutuotannon kustannukset, kunta alueensa kehittäjänä Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

12 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntien vapaaehtoiset yhdistymiset kuntien itsensä päättämässä aikataulussa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntien vapaaehtoiset yhdistymiset kuntien itsensä päättämässä aikataulussa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Mikäli kunnat päättävät vapaaehtoisesti kuntaliitoksista, niitä tulisi taloudellisesti tukea ns. porkkanarahoilla. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on tasata maan eri osissa olosuhteista ja palvelupaineista johtuvia eroja kuntien rahoituspohjassa. Järjestelmän käyttäminen uudistamisvälineenä ei ole hyväksyttävää. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Rahoituspohjalla ja järjestelmällä varmistetaan, että kunnilla on maan eri osissa mahdollisuudet järjestää kansalaisille lakisääteiset palvelut. Järjestelmän käyttäminen uudistamisvälineenä ei ole hyväksyttävää Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämiskriteerit eivät edellytä uudelleentarkastelua. Pieni alle 3000 asukkaan kunta pystyy järjestämään laadukkaat palvelut taloudellisesti itse tai yhteistyöllä muiden kuntien kanssa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Pomarkun kunta vastustaa jyrkästi pakkoliitoksia. Muu, mikä?

13 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Kunnat päättävät itse omalla aikataululla mahdollisista kuntaliitoksista vapaaehtoisuuden pohjalta Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Taloudellinen tuki liitoksille eli ns. porkkanarahat voisivat jossain määrin edistää kuntaliitosten toteutumista Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Lain keskeinen uudistamistarve tulee siitä, että kuntien toimintaympäristö maan eri osissa eriytyy kiihtyvällä vauhdilla, mikä edelleen kasvattaa paineita myös erilaisten kuntamallien pohdinnalle maan eri osissa. Peruskunnan toimintamalli ja tehtävärakenne voivat tulevaisuudessa olla erilaisia pienissä kunnissa kuin esimerkiksi suurkaupungeissa. Tämä laaja näkökulmakysymys tulee ottaa kuntalain uudistamisprosessin lähtökohdaksi Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Paras turva lähidemokratian kehittymiselle on nykyisen kuntarakenteen säilyttäminen Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmän on vastattava todellisia palvelutuotannon kustannuksia. Uusia tehtäviä kunnille ei saa antaa ilman riittävää lisärahoitusta. Valtionosuusjärjestelmä tulee vakauttaa niin, ettei se jatkuvasti toimi valtion budjetissa eränä, johon budjettileikkaukset kohdennetaan. Kuntien tulee voida luottaa valtion sitoutumiseen velvoitteidensa hoitamiseen kuntien suuntaan. Ydinvoimaloiden kiinteistöverot tulisi jakaa koko maakunnan alueelle valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämä sen takia, että esim. Satakunnassa kaikki kunnat joutuvat ylläpitämään mm aluepelastuslaitoksen kautta ylimääräisiä resursseja mahdollisten poikkeustilanteiden takia. Samoin kunnat sitovat resursseja poikkeusolosuunnitteluun ja organisaatioihin.

14 Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Katso edellinen vastaus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Valtio kritisoi jatkuvasti kuntien huonoa taloudenpitoa ja menokehitystä. Samanaikaisesti valtio lisää kuntien velvoitteita ilman lisärahoitusta. Valtiolla on koko ajan hankkeita uusien tehtävien siirtämisestä kuntien hoidettaviksi. Mm. päihtyneiden kuljettamista ja säilyttämistä on kuntien sosiaalitoimen tehtäväksi esittänyt sisäministeri maaliskuussa Vastaavia esityksiä tulee julkisuuteen jatkuvasti ja useat niistä myös toteutuvat. Valtiolle voisi siirtyä sellaisia eiharkinnanvaraisia tehtäviä, joissa käytetään ainoastaan viranomaisvaltaa ja joihin ei liity kehittämistehtäviä. Lisäksi tärkeää olisi tarkastella kansalaisten ns. subjektiivisia oikeuksia eli ovatko ne eräissä palveluissa viety liian pitkälle. Valtion ja kuntien tehtävänjako Jos kunnille lisätään uusia velvoitteita, tulisi niihin varata myös riittävä rahoituspohja Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenneuudistuksen keskeinen teema on kansalaisten palvelujen turvaaminen. Työryhmän raportti ei tämän keskeisen tavoitteen osalta lainkaan vakuuta pienen kunnan päätöksentekijöitä. Rakennetyöryhmän selvitys ei anna vastausta siihen, miten kuntien yhdistäminen todella parantaisi mahdollisuuksia turvata palvelut koko alueella. Pomarkun mielestä on olemassa suuri vaara, että palvelut heikentyvät uuden vahvan peruskunnan, SuurPorin reunaalueilla. Vahvassa peruskunnassa tarvittavat säästöt haetaan todennäköisesti palveluverkkoa karsimalla ja tämä karsinta kohdistuu helposti ns. periferiaan, jollainen Pomarkku olisi uudessa kunnassa. Tämä palvelujen karsinta on päättäjille helpompi vaihtoehto kuin uusien toimintatapojen ja toimintakulttuurien rakentaminen palvelutuotantoon ja tuottavuuden parantaminen. Jos vahvat peruskunnat vastoin kuntien enemmistön tahtoa toteutettaisiin, tulisi uudet kunnat perustaa puhtaalta pöydältä eikä liittää pieniä kuntia suurempiin. Tällöin olisi helpompi lähteä muuttamaan vanhoja toimintatapoja ja palvelutuotannon järjestelmiä. Koko kuntarakenneuudistus on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen uudistushanke. Siksi on kerrassaan omituista, että hankkeen taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen ei raportissa ole laskettu tai kyetty osoittamaan. Tästä syntyy vahva epäilys, että hankkeella ei olekaan toivottuja myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen. Tunnettu tosiasia on, että palvelutuotannon kustannukset eivät korreloi kunnan koon kanssa. Lisäksi raportin näkemys, että suurissa peruskunnissa kustannuskehitys olisi maltillisempaa kuin pienissä kunnissa, on uskon asia ja vailla tutkittua tietoa. Pomarkun mielestä raha ja vain raha on ainoa syy toteuttaa kuntauudistus. Rahaa tarvitaan kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseen erityisesti sosiaali ja terveystoimessa. Jos kuntarakenneuudistuksen taloudellisia hyötyjä ei kyetä osoittamaan, uudistukselta putoaa pohja pois. Kuntalaisten asiat ja tarpeet tulevat parhaiten hoidetuiksi itsenäisessä Pomarkussa. Pomarkun kunnanvaltuusto on kuntastrategiassa linjannut, että Pomarkku jatkaa itsenäisenä kuntana. Kuntauudistusta tulee tehdä palvelut edellä eikä kuntarajoja siirrellen.

15 Pomarkku tekee tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja on sitä edelleen valmis lisäämään. Näitä himmeleitä on turha pelätä ja nähdä ongelmina, jos niitä johdetaan hyvin ja jos ne (erityisesti kuntayhtymät) saadaan vielä nykyistä paremmin kuntien ohjaukseen. Jos kaikesta huolimatta pakkoliitoksia tehdään, Pomarkun kunnalla tulevat vaihtoehtoisina suuntina kyseeseen sekä Porin suunta että Kankaanpään suunta.