Lausunto Sivu 1 / PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Lausunto Sivu 1 / 6 PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Lausuntonaan Pudasjärven kaupunki toteaa, että maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet ja toiminta perustuvat maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan ja painopisteiden valinta on kattava ja strategiset painopistealueet ovat oikeat. Pudasjärven kaupunki esittää kuitenkin, että talous- ja toimintasuunnitelmaan otetaan mukaan ja maakunnan edunvalvonnassa erityisesti huomioidaan lisäksi seuraavat näkökulmat ja painotukset: 1) Puurakentamisen tukeminen ja monipuolistaminen Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa yhtenä tavoitteena on saada puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä. Samalla, kun puun käyttöä monipuolistetaan, puretaan myös rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Pudasjärven kaupunki esittää, että talous- ja toimintasuunnitelmaan otetaan yhtenä selkeänä tavoitteena puurakentamisen tukeminen ja monipuolistaminen. Konkreettisilla toimenpiteillä, kehittämisrahoituksella, toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja voimakkaalla edunvalvonnalla valtion suuntaan tulisi pyrkiä tavoitteeseen, jossa puurakentaminen nousee nykyistä merkittävämmäksi vaihtoehdoksi suurimittakaavaisessa kerrostalo-, matkailu-, julkis- ja teollisuusrakennuksissa sekä lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja täydennysrakentamisessa, kuten hallitusohjelmatavoitteissa todetaan. Pudasjärvellä on kokemusta julkisesta puurakentamisesta jo valmistuneen päiväkodin, liike- ja majoitusrakennusten ja parhaillaan rakenteilla olevan hirsikoulukampuksen osalta. Lisäksi toteutukseen on tulossa hirsinen 54 paikkainen tehostetun palveluasumisen hoivakoti ikäihmisille. Puhtaan sisäilman, hiilineutraalien rakennusmateriaalien ja monien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi puu soveltuu rakennusmateriaaliksi lähes kaikkeen rakentamiseen. Puurakentamisen

2 Lausunto Sivu 2 / 6 vientimahdollisuuksien lisääminen edellyttää toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä, rakentamis- ja energiamääräyksien päivittämistä sekä rakentamisen elinkaarimalliajattelun lisäämistä. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi. 2) Rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten järkevöittäminen Suomessa on ympäristöministeriön toimesta säädetty runsaasti kansallista lainsäädäntöä rakentamista säätelevien energiatehokkuusdirektiivien kansallisen toimeenpanon yhteydessä. Tämän hetkinen sääntelytilanne on rakentajien kannalta jo hyvin sekava ja tulevat kiristykset uhkaavat johtaa tilanteeseen, jossa Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopiva järkevä rakentaminen ei ole enää taloudellisesti tai muutenkaan mahdollista. Lähes nollaenergiatason rakennusten rakentaminen Suomen olosuhteissa on aivan eri asia, kuin Etelä-Euroopassa, jossa vähimmillään aurinkopaneelien asentaminen katolle riittää tekemään rakennuksesta energiataseeltaan positiivisen. Lähes nollaenergiarakennus termi ei käytännössä toimi, kun rakennus kuluttaa Suomen olosuhteissa joka tapauksessa yli 100 kwh/m2/vuosi. Lukuisat ympäristöministeriönkin käytössä olevat tutkimuksen osoittavat, että eristepaksuuksien lisäämisellä ei saada enää kokonaistaloudellisesti järkevää lisähyötyä. Isommissa rakennuksissa valaistuksen, ilmanvaihdon ja käyttäjälaitteiden sähkön kulutus korostuu, kun taas lämmityskustannukset eivät näyttele enää niin suurta roolia. Pudasjärven kaupunki esittää, että rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia järkevöitetään ja yksinkertaistetaan siten, että kannustetaan energiatehokkaaseen, ekologiseen ja rakennuksen koko elinkaarta koskevaan energiatehokkuustarkasteluun. Samalla edistetään puun käyttöä rakentamisessa ja mahdollistetaan muun muassa puu- ja hirsirakenteisten julkisten rakennuksien rakentaminen myös vuoden 2018 jälkeen. Jo tällä hetkellä energiatehokkuusmääräykset huomioivat jossain määrin hirsirakennuksen suotuisat ilmastovaikutukset (uusiutuva raaka-aine, hiilinielu, valmistuksen tuottama energia, yms.) pientalojen osalta, mutta julkisten rakennustyyppien osalta nämä ei ole huomioituna nykyisissä määräyksissä eikä FinZEB työryhmien esityksessä. Huomioiminen olisi mahdollista esim. vastaavalla poikkeuksella kuin pientaloissa tai materiaalitehokkuuden (resurssitehokkuuden) mukaan ottamisella eräänlaisena kompensointikeinona. Eräs keskeinen ja toimiva ratkaisu uusissa rakennusmääräyksissä voisi olla rakennustarvikkeiden ympäristöselosteiden (EPD, Environmental Product Declaration, standardi EN 15804) kautta osoi-

3 Lausunto Sivu 3 / 6 tettava energia-/resurssitehokkuus, jolla voisi kompensoida e-lukuvaatimusta eri rakennustyypeissä. Vapaaehtoisenakin ympäristöseloste ohjaisi energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen rakentamiseen, mikäli sillä voi kompensoida tiukkaa e- lukuvaatimusta! Tämä keino ohjaisi ilman rakennusneliöihin tulevaa lisäkustannusta rakennustarviketeollisuutta energiatehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmiksi; esimerkiksi käyttämään valmistusprosessissaan entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Huomionarvoista tässä on se, että se ei sulje pois tärkeää teknistä kehitystä eri materiaaleilta ja tekniikoilta, vaan se antaa mahdollisuuden kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja aidosti terveelliseen, energiatehokkaaseen, vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen rakentamiseen. Palomääräykset rankaisevat erityisesti puupintoja julkisessa rakentamisessa. Pintojen luokitukset ovat mm. naapurimaissa puulle suotuisammat. Erityisesti massiivisen hirren syttymisherkkyysluokittelu samaan kategoriaan kuin esim. ohut paneelipinta ei pohjaudu todellisuuteen. 3) Kaupunki kannattaa rakentamisen ja kaavoituksen joustavoittamista Pudasjärven kaupunki kannattaa hallitusohjelman ja lausunnoille kuntiin tulleen hallituksen esityksen mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin kunnille. Myös alueellisen poikkeamisen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Hallitusohjelmassa on myös linjaus, että vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan sekä rakentamismääräyksiin että kaavoitukseen tehtävillä joustoilla. Pudasjärven kaupunki ilmoittaa halukkuutensa toimia kokeilualueena, jossa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön selvitettäisiin ja kokeiltaisiin käytännössä. Pysyvään asuinkäyttöön voitaisiin kaupungin mielestä muuttaa kuitenkin vain sellaiset vapaa-ajanasunnot, jotka kohtuullisella tasolla täyttäisivät asumiselle asetetut vaatimukset niin rakennuksen energiatehokkuuden, palveluvarustuksen kuin sijainninkin osalta. Edellytyksistä tulisi päättää etukäteen tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön helpottaisi myös tilanteita, kun maistraateissa merkitään mökille muuttaneita henkilöitä vailla vakituista osoitetta oleviksi silloin, kun heillä ei ole muuta asuntoa kuin vapaa-ajan asunto.

4 Lausunto Sivu 4 / 6 4) Kuntien käytöstä poistuvien rakennusten alaskirjauskäytäntöjen muuttaminen Kuntien nykyisistä kirjanpitokäytännöistä johtuen kunnille on muodostunut merkittävä käytöstä poistuneiden tai poistumassa olevien kiinteistöjen taakka, joka rasittaa kuntien taloutta. Rakennuksien poistaminen kirjanpidosta niistä luopumisen yhteydessä aiheuttaa merkittävän alaskirjauksen, joka vaikuttaa suoraan kyseisen vuoden tai vuosien tulokseen. Pudasjärven kaupunki esittää, että kunnille myönnettäisiin määräaikainen oikeus (esim. 2 vuotta) poistaa kirjanpidostaan käytöstä poistettuja tai poistumassa olevia rakennuksia ilman alaskirjauksien tulosvaikutusta kyseisin vuosien tilikauden tulokseen. Alaskirjauksesta syntyvä alijäämä katettaisiin esimerkiksi peruspääomaa alentamalla. Tällä pienennettäisiin turhien kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia käyttötalouden menoja ja piristettäisiin uuden rakentamista, kun alaskirjaus ei olisi enää esteenä sille, että vanhan tilalle olisi taloudellisesti mahdollista rakentaa uutta. Samalla saataisiin suomalaisille lisää työtä ja toimeentuloa. 5) Metsähallituslakia tulisi valmistella avoimelta pohjalta Metsähallituslakia maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan eriskummallisella kiireellä ja alueita kuulematta. Nyt valmisteilla olevassa lakiluonnoksessa pohjoisen ihmisten tärkeää kansallisomaisuutta käsitellään tavalla, joka aiheuttaa perusteltua huolta kansalaisten keskuudessa. Metsäomaisuuden yhtiöittäminen ja omaisuuteen liittyvän puhevallan jakaminen aiempaa useammalle toimijalle uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa varsinkin paikallisen ja alueellisen vaikutusvallan ja yhteistyön turvaaminen voi jatkossa olla erittäin hankalaa. Esitetyssä luonnoksessa myös metsähallituksen työllistävä rooli heikkenee. Lakiehdotus ei sisällä työllistämisvelvoitetta ja tätä perustellaan huonolla sopivuudella nykyiseen työllistämispolitiikkaan. Metsätalousyhtiö joutunee tällöin hakemaan mahdollisimman kustannustehokkaita puuntuottamisen tapoja ja etenkin työvaltaisia toimenpiteitä jouduttaneen karsimaan. Pudasjärven kaupunki esittää kantanaan, että valmistelua tulisi jatkaa avoimelta pohjalta, kiireettömästi ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia punniten. Ratkaisun pitäisi olla käytännöllinen, toimiva ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuova. Osakeyhtiömalli ei ole muiden Euroopan maiden esimerkin mukaisesti ainoa lähestymistapa. Nykyisen valmistelun pohjautuminen osakeyhtiömalliin on puhtaasti poliittinen valinta, ei juridinen. Tärkeintä on lähestyä valmistelua siten, että paikallinen ja pohjoinen näkökulma otetaan riittävästi huomioon. Uudella lainvalmistelukierroksella tulee kuulla kuntia riittävällä lausuntokierroksella.

5 Lausunto Sivu 5 / 6 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen asiakas edellä ja maakuntapohjaisesti Kunnille tulee sallia enemmän toimintavapauksia toteuttaa palvelut kullekin alueelle parhaiten soveltuvalla tavalla, liian pilkuntarkka sääntely jäykistää rakenteita ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa. Ministeriöt ja aluehallintoviranomaiset omalta osaltaan korostavat tätä siiloutumista ja normivaltaisuutta antamalla kuntien näkökulmasta liian yksityiskohtaista ja osin päällekkäistä toimeenpanosäännöstöä ja ohjeistusta. Kuntapalvelujen uudistamista kannattaisi tarkastella ennemmin asiakasnäkökulmasta ja ottaen huomioon maantieteellisesti laajan maamme erilaiset olosuhteet ja pitkät etäisyydet. Joillekin alueille sopii ison mittakaavan volyymipohjainen suurtuotanto, mutta joillakin alueilla kustannustehokkaampaa on rakentaa palveluverkko pienempien yksiköiden pohjalta lähelle asiakasta. Pudasjärvi on mukana Oulunkaaren kuntayhtymässä, joka on tuottanut vuodesta 2010 viiden kunnan alueella sote-palvelut ja niihin liittyviä tukipalveluja. Palvelujen tuotantokustannukset on saatu pidettyä kurissa ja ennen kaikkea väestön ikärakenteen ja sairaanhoidon tarveindikaattoreiden näkökulmasta kustannuskehityksen kulmakerroin on saatu puolitettua ja osassa toimintavuosia jopa negatiiviseksi. Kuntayhtymän käytössä olevat kiinteistöt ovat edelleen kuntien omistuksessa ja ylläpitämiä. Kukin kunta vastaa omien palvelujensa rahoituksesta oman kunnan alueella. Tietenkin yhteisten ja tukipalvelujen kustannukset jaetaan yhteisesti sovitulla tavalla. Kuntien välinen yhteishenki on erinomainen ja energia voidaan suunnata kehittämiseen, eikä kustannustenjaosta tappelemiseen. Toivoisimme, että sote-uudistuksessa hyödynnettäisiin kuntien onnistuneita kehittämismalleja palvelutuotannon tehostamisessa. Yhdessä tekemällä saadaan aikaan parhaat tulokset ja kunnilla on tästä työstä vuosikymmenien kokemukset. Hallituksen ohjelmassa mainitaan tavoite kuntaa laajempien itsehallintoalueiden muodostamisesta. Ensi alkuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutettaisiin näiden uusien alueiden avulla. Myöhemmin tarkoitus olisi laajentaa uudistus koskemaan myös muita nykyisten aluehallintoviranomaisten tehtäviä. Aiempien hallituskausien tapainen poliittinen vääntö alueiden lukumäärästä on jälleen käynnissä. Vaarana on, että vääntävät kädet jälleen kerran lukkiutuvat, eikä ratkaisua saada. Osa hallituspuolueista kannattaa jokseenkin nykyisen maakuntahallintojaon mukaista aluejakoa. Osalle taas kelpaisi vain huomattavasti laajempi, ns. erva-aluepohjainen jako, jossa alueiden lukumäärä valtakunnassa voisi olla vähimmillään viisi. Kuntien näkökulmasta tällainen jättialue olisi auttamatta liian jäykkä ja kykenemätön ottamaan huomioon alueellisia eroavaisuuksia, erityisesti täällä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen alueella.

6 Lausunto Sivu 6 / 6 Tämän vuoksi Pudasjärven kaupunki esittää kantanaan, että sote-uudistuksen aluejakoa vietäisiin ainakin alkuun eteenpäin maakuntapohjaisesti. Maakuntapohjaisen itsehallinnon valmisteluunkin meillä on olemassa jo valmis kuntien näkökulmat ja tarpeet tunteva organisaatio: maakuntaliitto. Erityisen vaativaan terveydenhuoltoon liittyvä toiminta tulisi tietenkin järjestää ja rahoittaa yhteistyössä maakuntapohjaisten itsehallintoalueiden, valtiovallan ja yliopistosairaaloiden kesken käyttäen hyväksi kokemuksia nykyisten erva-alueiden välisestä yhteistyöstä, tarvittaessa vahvassa valtiovallan ohjauksessa. PUDASJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS