RVL. Kesäpäivillä mitattiin kuulatuloksia sivu 20. VR:llä ulosmitataan työtä sivu 4 RAUTATIEVIRKAMIES RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Kesäpäivillä mitattiin kuulatuloksia sivu 20. VR:llä ulosmitataan työtä sivu 4 RAUTATIEVIRKAMIES RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI Kesäpäiviä mitatti kuutuloksia sivu 20 VR:ä ulosmitatn työtä sivu 4 Entäs nyt, Työkyvyn tuki liikenneohjja sivu 18 työpaikaa sivu 26

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiaen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahten 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Jusius Puh. (09) Talousvastva Anne Lappetäen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olri Puh. (09) Toimisto avona ais klo Puh. (09) Valtakunnaen pääluottamusmies Henry Kul GSM Valtakunnaen työturvaisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietari Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatieviamiesliitto r.y. n:o 5 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiaen Juha Lahten Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Kesken Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Hski Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olri Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsitty Esa Prt Oy ISSN Paosmäärä 2200 kpl Paopaikka Esa Prt Oy Yhteisöisyydestä tukea VR aikoo lopett tkustajaliikenteen myyntiyksiköstä 98 henkilötyövuotta. Huolitta siitä, kuka paljon tehtäviä henkilötyövuosa yhteistoimtaneuvottden jälkeen vähennetään, irtisanottavat ja osa-aikaistettavat ovat henkilöitä. Jokaen kiteisen ratkaisun kohteeksi joutuva työntekijä on tunteva ihmen samo ku ratkaisusta työntekijäe kertova esimies. On täys ymmärrettävää, että nyt kun kolmen kuukauden yt-neuvottut ovat vasta alkaneet, ratkaisua odottavien tunteet voivat vaihdea jopa päivittä. Vaikka työn menettämen on iso henkilökohtaen ämänmuutos, se ei johdu henkilöstä itsestään. Kuten ei myöskään esimeiksi hiljatta julkistettu VR:n palkanskennan liikkeen luovutus Silta Oy:e. VR:n lipunmyynnissä on vdittu kärsiväisyyttä ja venymistä vuosi sitten käyttöönotetun lipunmyyntijärjestmän kanssa. Oikeutetusti monea palvuneuvojaa on nyt pääimmäisenä ajatus: - Tässäkö kiitos? Yt-neuvottssa RVL:n edustajat tekevät varsti kaikkensa hpottkseen työntekijän kannalta niitä työnantajien ratkaisuja, joih he voivat vaikutt. Heidänkään tehtävänsä ei ole hppo. Lue lisää yt-neuvottden kulusta sivlta 4 8. Ktenk viime kädessä sekä työnantajan toimenteiden kohteeksi joutuvien että työhön jäävien on löydettävä itse ot keonsa sviytyä ni henkisesti ku fyysisesti sekä vasta odottamisvaiheesta että lopsten ratkaisujen jälkeen. Vähtä, mitä työnantajan tulee tehdä yt-neuvottujen päätyttyä, on julkist ratkaisujensa perusteet kaikie yksilöie ja työntekijäryhmie ja keskustea niistä ymmärrettävästi ja hienotunteisesti. Esimiesten tulisi osata autt käsittemään muutosta myös tunnetasoa. Vaikeiden hetkien ja päivien kohtmisessa työyhteisön tuki voi oa ratkaiseva apu. Tarvitn yhteisöistä vjeä/sisarta ei jätetä -ajattua ja käytännön toimt. Myös luottamusmiesten ja työsuojuvaltuutettujen puoleen voi kääntyä ja heidän tulee tarjota tuken iln eri pyyntöäk. Hienovaraisuus on paikan ja on hyvä tunnist, mikäli joku halu mimm kohdata epävarn tinteen ossa rauhassn. Kuuntevia ja ymmärtäviä lähimmäisiä tarvitn varsti myös kotona. Kannatt uskoa siihen, että jossa vaiheessa tulevaisuudensuunnitt alkavat hahmottua ja uusia ehkä entistä parema - asioita tua menetettyjen tie. Soile Olri päätoimittaja

3 Tässä numerossa 4 / 2012 Yt-neuvottssa 8 puhutn töistä, ei henkilöistä RVL:n valtakunnaen pääluottamusmies Henry Kul toimii VR:ä tuotannoisista ja taloudeisista syistä dettävissä yt-neuvottssa yleensä liiton pääneuvottijana: - Neuvottssa käsiteään toimnan järjestyjen vaikutuksia organistioon ja sen henkilöstöön. Muut jutut Liikenteenohjaus on osa Liikenneviraston toimt Liikenneviraston rautatiiikenteen ohjausyksikkö vast rataliikennekeskustoimnasta ja myös operatiivisesta liikenteenohjauksesta: - VR-konserni ei voi kaupaisesti ohjata liikenteenohjaustoimt ja sen sisältöä, tote rautatiiikenteen ohjausyksikön pääikkö Atte Kanerva Veteen polskahduksia mkkueissä Rantasalmea Järvisydämessä okuun alussa detyt RVL:n kesäpäivät tarjosivat mien, kehon, silmän ja vatsan nauttoja yli 130 osaistujae. Monee mieenpauv tutustumiskohde oli Suomen suur uppopsten rakennusten kokonaisuus, Järvisydämen lähistöä sijaitseva HakoApajan Aikhikylä. 10 Tuore varaluottamusmies kovassa paikassa Mrit Joensuu, RVL:n Etä-Suomen alueen VR:n tkustajaliikenteen kaupaisen yksikön varaluottamusmies. 12 Jäsenistön kaikki miiteet täeitä Sami Puuen, RVL:n Pohjois-Suomen alueen VR:n junaliikennön ohjauspalvuhenkilöstön luottamusmies ja Lasse Malvalehto tkustajaliikenteen varaluottamusmies. 13 VR:n rakennushistoria kinost Tavga Daham Kheder työskentee suunnittuassistentta VR:n kiteistöyksikössä, jossa hän toimii irtäjänä ja aistonhoitajana. 28 Juna- ja kalustobongarien ihmem Rautatiemuseopäiviä vietetti Suomen Rautatiemuseon alueea Hyvkäää sekä Hyvkää-Hanko-radan varrea. Tapahtu keräsi no kävijää. Hyvä ajatus Eri ista kerätyssä tutkimusaeistossa nousivat esi sat keskeiset tekijät onnistuneen organistiomuutoksen taustaa. Nämä tekijät ovat ldukas viesttä, osaistumen ja tuen smisen hdoisuus. Tiimipääikkö Krista Pahk Työterveysitoksesta sivua 17 Eurooppaen hanke: Työntekijöiden henken hyvvoti organistiomuutoksessa: Keskeiset seuraukset ja vaikutusmekanismit (PSYRES). Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Edunvalvont 09 Leikkeet 25 Jutunjuuri 30 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiaen puheenjohtaja Jäsenet svat joutua tinteessa tunnekuohun valtn, mutta neuvottijat eivät. VR:n rajua kehittämistä Toimtojen luovutus Iten ja Siltn, yt-neuvottut ts käynti tkustajaliikenteessä Reilu vuosi sitten valtion omistajaohjausosaston pääikkö Pekka Timonen kertoi ajatuksistn VR:n kehittämisestä: Omistaja edeyttää yritykstä itsenäistä ja kannattav toimt, omistajan odotukset ovat kovat. Hän myös mstutti, ettei valtioa tule olemn taloudeisia resursseja kompensoida toimt, vn VR:n on pärjättävä on toimtansa varassa: VR on oikeaa tieä, mutta vasta alussa. Tehostamen ei lopu tähän, vn nyt on otettu ask normli kehittämiseen. Laas ja kommento (Lehti ) palstaani ljauksia, ja miet mitähän nämä käytännössä taoittavat. Nyt tiedän. Jo keväää kuulti, että VR ja Itea valmistevat kappaletavaralogistiikan kaupp. Syksyn alkajaisiksi tämän uutisen lisäksi tuli tieto, että VR on valmisteut sanista toimendettä palkanskennan osalta. Täaista on toimta yritysmilssa, liiketoimtoja tai sen osia ostetn ja myydään. Molemt tapahtuvat ovat ns. liikkeen luovutus, johon kuuluvat tietyt peritteet ja jossa täytyy huolehtia tietyistä menettytavoista. Lasäädännön pääperite on se, että liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät ns. vanhoa työntekijöä uuden työnantajan palvukseen. Aoastn työnantaja vaihtuu, työsuhteen ehdot pysyvät ennan kuluvan somuskauden loppuun asti. VR on kertonut Itea kauppn liittyvie henkilöie hyvissä ajo tinteesta. Myös henkilöstön edustajia on formoitu asiasta. Iten luovutus toteutuu 1.10, joo no parikymmentä VR:n toimihenkilöä siirtyy Itean työntekijöiksi 850 autonkuljettajan lisäksi. Yt-neuvottu on 3.9. Palkansjie ja henkilöstön edustajie oli tiedotustiisuus, jossa kerrotti 51 palkanskijan siirtymisestä Silta Oy:n palvukseen. Myös tämän luovutuksen on ilmoitettu konkretisoituvan VR:n mukn taustaa on haituksen päätös keskittyä ydliiketoimtn. Yt-neuvottu on 6.9. ja sen jälkeen on palkanskijoie tiisuus, jossa sdn tietoa yksityiskohdista. Myös Versta on asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Liikkeen luovutuksessa Silta Oy:e kaikie palkanskijoie on sieä työpaikka. Oulun ja Kouvon palkanskijat jatkavat VR:n tiloissa, muut Silta Oy:n toimitiloissa. Silta Oy:n ydliiketoimta on palkanskenta, mitä se ei ole VR-konsernissa. Liikkeen luovutus ei VR-milssa ole ennestään tunteton ilmiö. Viimeen vastva tinne oli 2 vuotta sitten tehty kiteistöpuolen luovutus. Sitä ennen jo useita vuosia sitten VR-Data luovutetti, joo RVL:stä hävisi kokonaen osasto. Oheisessa jutussa kerrotn liikkeen luovutuksesta enemmän. Lipunmyyntiä koskevat ytneuvottut käynti VR ilmoitti yt-neuvottsta, jotka käydään työvoin vähentämiseksi tuotannoisista ja taloudeisista syistä Matkustajaliikenteen myynti-yksikössä (Riihimäen asiakaspalvukeskuksessa va puhvaihde) alkaen RVL:n somuksen mukn neuvottuaika on 3 kuukautta ja vasta tämän jälkeen oikeasti tiedämme, mih toimenteisi VR ryhtyy. Neuvottukutsusta voi kten- 4

5 k jo pääteä paljon: Myyntitoimnoista vastva organistiota järjesteään uudeeen ja sen toimt tehostetn vastmn paremm muuttuneita asiakastarpeita. Muutokset kohdistuvat muun muassa myynn eri yksiköiden palvuaikoih, miehitykseen sekä palvuneuvojien työssäkäyntialueisi. Muutoksen yhtenä tavoitteena on ott ljempn käyttöön joustavia työaikamuotoja kuten osa-aikaisuutta ja hyödyntää niitä nykyistä meittävästi tehokkmm. Tiettyjen toimtojen osalta svitetään tehtävien hdoista ulkoistamista. VR tote, että suunniteut muutokset perustuvat voikkseen muutokseen asiakaskäyttäytymisessä ja -tarpeissa. Muutoksia pyritään puamn lipunmyyntisteiden yliresursoti, ljentamn ja tehostamn osa-aikaisuuden käyttöä, lisäämään palvuneuvojien liikkuvuutta määrittemää työssäkäyntialueet sekä taistamn lipunmyyntisteiden aukioloajat vastmn entistä paremm nykyistä asiakaskäyttäytymistä liiketaloudeiset edeytykset huomioiden. Henkilöstövaikutusten kohteena olevat henkilöt määräytyvät ja työehtosomuksen vähentämisjärjestystä koskevien määräysten perusteea. Toimenteet toteutetn vuoden 2012 aikana. Työnantajan ilmoittan alustavan arvio mukn myyntiorganistiosta päättyy työtä 98 henkilötyövuoden verran. Lopuen määrä sviää neuvottujen jälkeen. Muutosohjmn liittyviä yt-neuvottuja on VR:ä käyty par viime vuoden aikana jatkuvasti. Seaiset käyti jo kerran tkustajaliikenteessäk. Sio niiden neuvottujen jälkeen kukn ei joutunut irtisanotuksi. Muutosohj on lähes päätöksessään eikä siihen liittyvää henkilöstöpooliakn enää ole. Uusi yt-kierros tässä vaiheessa vie mien ja työnon taksi. VR:n on tultava vastn tässä tinteessa eri muutosturvakeoia. Yt-neuvottuja käyvät luottamusmiehet, kuten mssak yrityksissä. Liiton tehtävä on toimia taustatukena ja svittää mm. juridisia asioita. Yt-neuvottssa mukana olevat henkilöstön edustajat tekevät varsti kaikkensa jäsenten puolesta. Heiä ei ktenkn ole sanuvalt. Jäsenet svat joutua tinteessa tunnekuohun valtn, mutta neuvottijat eivät. Yt-menetty on mn tapa Yt-neuvottutoimta on yhteistoimta mukaista toimt. Ennakkoon työnantajan on annettava tiedot aiottujen toimenteiden perusteista, alustava arvio vähennettävien määrästä, arvio ajasta, jonka kuluessa suunniteut toimenteet pannn toimeen, peritteista, joiden mukn vähentämisen kohteena olevat työtekijät määräytyvät. Edeä ittu joht siihen, että etukäteen suunnittu on saittua, siä miessä neuvottut eivät a tyhjästä. Neuvottuaika on määrätty työehtosomuksessa. Yt-menettyyn ei liity pakkosomista, vn neuvottujen jälkeen työnantaja tekee päätökset. Yt-neuvotth johtava asioa voi oa taloudeiset, tuotannoiset tai toimnan järjestyih johtavat syyt. Vaikka haluaisimme monesti oa mukana, on mstettava, että työnantaja päättää liiketoimnan ljuudesta ja tavasta, joa liiketoimt harjoitetn. Yt-neuvottssa neuvoten seurauksista, siitä mitä tapahtuu henkilöstöe, ei itse liiketoimtapäätöksistä. Mikäli seurauksena on irtisanomisia, ei päätöstä s tehdä ennen yt-neuvottujen päättymistä. Neuvottujen jälkeen työnantajan on annettava yleen svitys haitsemistn päätöksistä (ei välttämättä lopuen kanta) kohtusen ajan kuluttua henkilöstöryhmien edustajie. Työnantajan vvoisuus on kertoa lopset päätökset ao. henkilöie. 5

6 Liikkeen luovutu Lähde SAK:n ja Pron yhteistoimtaopas Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät ns. vanhoa työntekijöä uuden työnantajan palvukseen. Aoastn työnantaja vaihtuu, työsuhteen ehdot eivät muutu. Uuden työnantajan i ostajan on noudatettava työsuhteen ehtoja seaisa ku liikkeen luovuttaja i myyjä oli niitä vvoen noudattamn. Uusi työnantaja ei nä oeen s yksipuolisesti muutt esimeiksi työaik tai vähentää palkk tai mta sovittuja työsuhteen ehtoja. Työsomukset voidn kirjoitt uudestn siltä os ku työnantaja vaihtuu (vanhan somuksen loppuun tehdään metä liikkeen luovutuksesta ja uuden työnantajan nimestä). Muut muutokset voidn tehdä va työntekijän suostumuksea tai jos työnantajaa on irtisanomisperuste (työsomus mukaen taloudeis-tuotannoen peruste sekä asiaen ja paava syy). Uusi työnantaja on vvoen noudattamn liikkeen luovuttaj sitonutta työehtosomusta työehtosomuskauden loppuun asti i skka. Sen jälkeen työsuhteissa on hdoista ryhtyä sovtamn uutta työnantaj sitov työehtosomusta. Asiasta voidn ktenk soa työntekijän eduksi, jos työnantaja siihen suostuu. Ostajaa stt oa tarve yhtenäistää liikkeen luovutuksessa siirtyneiden työntekijöiden työehdot vastmn yrityksessä noudatettav käytäntöä ja tasoa. Ostaja ei ktenkn voi pkän liikkeen luovutuksen perusteea yksipuolisesti muutt siirtyneiden työntekijöiden työsuhteen ehtoja. Työsuhteen ehtojen yksipuolen muuttamen on hdoista aoastn irtisanomisperusteea (tuotannois-taloudeen peruste sekä asiaen ja paava syy). Myös irtisanomisaik on noudatettava. Liikkeen luovutus ei vaikuta työsuhteen tuuden määrittämiseen. Liikkeen luovutuksen jälkeenk työsuhteen alkamispäivänä detään päivää, joo työsuhde liikkeen luovuttajn i myyjään alkoi. Työsuhde ei siis liikkeen luovutuksessa synny uudestn uuteen työnantajn nähden, vn työsuhteen katsotn jatkuneen katkeattona siitä alkaen, kun työsuhde myyjäyrityksessä alkoi. Tämä puolestn meitsee sitä, että esimeiksi vuosilomien tuus määräytyy koko työsuhteen keston perusteea, eikä työsuhteen katsota katkenneen liikkeen luovutuksessa. Sekä liikkeen luovuttajaa että luovutuksen sjaa on vvoisuus tiedott henkilöstöe liikkeen luovutuksesta. Henkilöstöryhmien edustajien tää sda tiedot liikkeen luovutuksesta kahteen kertn, nimittä sekä myyjältä että ostajalta. Kakskertaen tiedottamisvvoite koskee tinteita, joissa sekä ostajan että myyjän työntekijämäärä on vähtään 20. Liikkeen luovuttajan ja luovutuksen sjan on svitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajie, joita luovutus koskee: - luovutuksen ajankohta tai suunnittu ajankohta Arvio luovutuksen ajankohdasta on riittävä, jos luovutuksen täsmäen ajankohta ei ole viä tiedossa. Liikkeen luovutuksen ajankohtana detään määräämisvaan siirtymistä i sitä hetkeä, joo luovutuksensja ryhtyy käyttämään yrityksessä määräysvalt. Omistuksen siirtymisen tai kaupanteon hetki ei nä oen ole ratkaiseva. - luovutuksen syyt Tältä os tiedottamisvvoisuuteen kuuluu lähnä pääasiaisten syiden kertomen siitä, miksi liikkeen luovutus on päätetty toteutt. Liikkeen luovutuksee ei sänsä tarvitse oa mitään perustetta. Päätökset yrityksen myymisestä ja ostamisesta kuuluvat omistajan liikkeenjohtovaltn. On myös svää, että liikkeen luovuttaja ja luovutuksen sjan syyt liikkeen luovutukseen ovat use eriiset. Myyjän taoituksena on sttanut oa kannattattosta toimnasta luopumen, kun ts ostaja on halunnut ljent om yritystoimtnsa. 6

7 sen säännöt - luovutuksesta työntekijöie aiheutuvat oikeudeiset, taloudeiset ja sosiliset seuraukset Liikkeen luovutusta koskevien säännösten lähtökohta on, etteivät työntekijöiden työsuhteiden ehdot muutu liikkeen luovutuksen seurauksena, vasan työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksensjan palvukseen ns. vanhoa työntekijöä. Nä oen näiden seikkojen toteamen ja kertomen riittää useimmiten tiedotusvvoitteen täyttämiseksi. Jos liikkeen luovutuksesta ktenk aiheutuu työntekijöie seurauksia, niistä on tietenk tiedotettava. - suunniteut työntekijöitä koskevat toimenteet Jos uusi työnantaja aikoo liikkeen luovutuksen jälkeen ryhtyä toimenteisi esimeiksi henkilöstön vähentämiseksi tai työtehtävien muuttamiseksi, suunnitesta toimenteistä on käytävä erikseen yhteistoimtaneuvottut. Luovuttajan täytyy kertoa haussn olevat tiedot. Jos luovuttaja esimeiksi tietää, että omistaja kkautt yrityksen, hänen on kerrottava se työntekijöieen. Luovutuksen taoituksena voi oa saneerata, muutt ja yhdisteä tehtäviä tms. Lisäksi luovutuksen sja voi haluta yhtenäistää työehtoja esimeiksi poist seaisia etuja, joita siirtyneiä työntekijöiä on. Yleensä työnantaja halu ks kertakorvauksena sen, että siirtyvät työntekijät luopuvat paremmista edsta, jotta siirtyjien edut voitaisi yhtenäistää luovutuksen sjan palvuksessa olevien kanssa. Jos uusi työnantaja esittää täaista, henkilöstön edustajan kannatt yhdessä edustamiensa työntekijöiden kanssa miettiä, suostutnko tähän ja miä ehdoia. Työnantajan ehdotukseen ei ole pakko suostua. Työntekijät voivat tehdä myös on ehdotuksensa. Tiedottamisvvoisuus on yksisitteen. Sitä ei poista se, että luovutukseen johtavan päätöksen on tehnyt konsern emoyhtiö, joka ei ole antanut liikkeen luovuttajana tai luovutuksen sjana olevae tytäryhtiöeen tarvittavia tietoja. Liikkeen luovuttajan i myyjän on annettava edeä itut tiedot henkilöstöryhmien edustajie hyvissä ajo ennen luovutuksen toteuttamista. Vähimmäisaik tietojen antamisee ei liikkeen luovuttajan osalta ole säädetty, vn tiedottamen on tehtävä hyvissä ajo ottaen huomioon esimeiksi luovutuksesta päättämisen ja toteuttamisen väli jäävän ajan tuus. Henkilöstöryhmien edustajat voivat nä oen sda tiedot liikkeen luovutuksesta vähimmiään va muutam päivää ennen luovutuksen täytäntöönpanoa, mikäli liikkeen luovutus toteutetn nopeasti. Sen sijn, jos liikkeen luovutus toteutetn vasta esimeiksi yli viikon kuluttua luovutuspäätöksen tekemisestä, va muutam päivää ennen luovutuksen täytäntöönpanoa, tapahtunutta tiedottamista ei voida katsoa tehdyn hyvissä ajo. Ostajan on puolestn annettava edeä itut tiedot henkilöstöryhmien edustajie viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Käytännössä luovutuksensja voi oa mukana yhteistoimtamenettyssä ja tiedott edeä itsta asioista jo ennen luovutuksen toteutumista. Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu henkilöstövaikutuksia kuten irtisanomisia, louttamisia tai osa-aikaistamisia tai muutoksia työtehtävissä, näistä on käytävä ot neuvottunsa. Jos liikkeen luovutus joht irtisanomisi, louttamiseen, tai osa-aikaistamisi, neuvoten yt- 8 luvun mukn. Jos vaikutukset ovat vähäisemä, neuvoten 6 luvun mukn. 7

8 Yhteistoimtaneuvottssa puhutn töistä, ei henkilöistä Teksti ja kuva Soile Olri RVL:n valtakunnaen pääluottamusmies Henry Kul Kuka paljon yhteistoimtaneuvottuja (yt-neuvottu) on out tänä vuonna? - RVL:n työehtosomuksen iri kuuluvia yt-neuvottukutsuja on tähän mennessä tuut tuotannoisista ja taloudeisista syistä lähemmäs kymmenen. Osa on käyty loppuun, osa on kesken ja osa on alkassa. Viime kuun 27. päivä alkoivat yt-neuvottut VR:n tkustajaliikenteen myynti-yksikössä. Työnantajan suunnitmissa on lopett myyntiorganistiosta 98 henkilötyövuotta. kilöstöön. Neuvottssa käydään lä käytettävissä olevat vaihtoehdot sopeutt henkilöstön määrä vastmn suunnittuja muutoksia. Neuvottssa käsiteään muun muassa muutosturvn liittyviä asioita sekä aikataulukysymyksiä. Miten yksilötasoe neuvottssa mennään? - Neuvottssa puhutn töistä, ei henkilöistä. Työsuhteeseen liittyviä asioita svitetään yleiseä tasoa. Työnantaja perustee näkemyksiään töiden muutoksista ja lopetettavista tehtävistä. Kesken yt-neuvottujen ei käsittävistä asioista voi tiedott, koska neuvottujen lopputulosta ei viä tiedetä. Työnantaja tekee viime kädessä päätökset ja tiedott asiasta neuvottujen jälkeen. Ketkä edustavat yt-neuvottssa RVL:n jäsenistöä? - Yt-neuvottukutsu tulee mue ja mä ilmoitan työnantajae muut neuvotth osaistuvat. Pääsääntöisesti mukana ovat oeet valtakunnaen varapääluottamusmies ja aluepääluottamusmiehiä. Tarvittaessa mukana on myös liiton neuvottija. Esimeiksi nyt alkaneissa tkustajaliikenteen neuvottssa mukana ovat lisäkseni liittosihteeri Seppo Jusius sekä alueeiset pääluottamusmiehet Marja Ahokas, Eki Hokkanen ja Hannu-Pekka Mäkä. Miten yt-neuvotth valmistaudutn? - Ensnäk neuvottukutsu täytyy lukea takn. Kutsussa määriteään neuvottujen kohderyhmä ja työ/työt, joita neuvottssa käsiteään sekä työnantajan perustut. Sen jälkeen käsittemme ja ljmme kyseisi yt-neuvotth osaistuvien kanssa neuvottssa esi tulevia asioita sekä pohdimme perustuja neuvottijoiden näkemyksie. Mih yt-neuvottssa voi vaikutt? - Neuvottssa käsiteään kuoisenk neuvottavan organistion toimnan järjestyjen vaikutuksia organistioon ja sen hen- Mkäisissa asioissa jäsenistö ott suun yhteyttä? - He pyytävät käsiteyistä asioista taentavia svityksiä. Esimeiksi nyt ajankohtaisen liikkeen luovutuksen yhteydessä joiek kysyjie on out epäsvää, kuuluuko hän oikeasti taoitettuun kohderyhmään. Myös sitä halutn varmist, että työnantaja tarjoaisi sovia töitä menetetyn tie. Joskus jäsenet haluavat peita omia ajatuks ja sda vaihtoehtoja omie ratkaiseen. Henkilöä on täeää tukea päätöksenteossa. Mitä haluat sanoa me luottamusmiehie tässä tinteessa? - Luottamusmiehen on hyvä oa jäsenistöe läsnä ja kuunnea heitä. Jos jäsen tarvitsee apua, luottamusmies autt svittämään eri hdoisuuksia ja kanavia edetä ja löytää jonken tiekartta (työ)ämässä eteenpä. Miltä susta nämä vaikeat yt-ratkaisut tuntuvat? - Tämänkaltaiset yt-neuvottut ovat aa myös tunneasioita. Vaikka ikävät työnantajan ratkaisut ovat sursia, on tunteet syytä jättää sivuun, kun asioita käsiteään. Jos näissä asioissa on liik tunteea mukana, ei o psyyke kestä ja pal hposti loppuun. 8

9 Edunvalvont Seppo Jusius liittosihteeri Tiedossa on out nettikaupan ja automttien myynn osuuksien nopea kasvu, mutta työnantajan reagoti tuntuu olevan svästi ylimitoitettu. Muutosten pyörteissä Kuten kaikki olemme huonneet VR ää suurten muutosten aik. Kilpailun avmisen varjoa toimtojen saneermen jatkuu täydeä höyryä. Liikkeen luovutuksea VR:n palkanskijat siirtyvät Silta Oy:n palvukseen. Myös Itea-kaupan yhteydessä muuta RVL:n jäsen joutuu liikkeen luovutuksen kohteeksi. Hyvä puoli näissä liikkeen luovutuksissa on se, että työt siirtyviä jatkuvat uudessa yhtiössä lähes entis ehdo. Neuvottut luovutusten ehdoista jatkuvat, mutta esimeiksi vaplippuoikeuksi tulee muutoksia. Joiek työntekijöie siirtouuten on out ehkä jäytys. Uskois ktenk, että lopulta huotn, ettei VR ole se aoa ja paras työnantaja. Kannatt suhtautua siirtoon avoimesti ja tulevaisuuteen luottaen. Huottavasti ikävämä uutisia tuli VR:n tkustajaliikenteen puolta. Asemien lipunmyynn palvuneuvojia halutn vähentää rajusti. Tiedossa on out nettikaupan ja automttien myynn osuuksien nopea kasvu, mutta työnantajan reagoti tuntuu olevan svästi ylimitoitettu. Tulevat yt-neuvottut tuovat svyyttä tähänk as. VR:n hdoisuus työistää uudeeen palvuneuvojia on aika huono, mutta kannatta oa itse aktiiven ja ennakkoluuloton uuden työpaikan etsnässä. Kuten olemme huonneet, VR:n nykyjohdoe eivät tkät palvusuhteet meitse mitään, vn mennään kaehdo. Tässäk asiassa pätee edeä toteani huomio, että on myös mta työnantajia ku VR, jopa parema. Edeä kuvatut muutokset VR:n toimnoissa vaikuttavat tietenk myös RVL:n toimtn ja toimtaedeytyksi. Jäsenksutuloja menetetään jäsenten siirtyessä mh yhtiöih töih tai joutuessa työttömiksi. Lisäksi äköitymen jatkuu voikkna. Meidän on arvioitava on organistion toimivuutta avoim mi ja tosiasiat huomioiden. Olemme eni liitto (SAK:n jäsenliitoista en) ja voivaramme ovat rajaiset. Toistaiseksi olemme pärjänneet ihan hyv, mutta edustamme rautatiemil muuttuu kov vauhtia ja jäsenemme hajautuvat tulevaisuudessa useisi eri yhtiöih. Miten tulevaisuudessa järjestämme edunvalvontamme on avakysymys, ja tähän kysymykseen tulisi osata vastata lähivuosa. Hyvä alku olisi osasto-organistion muutos, josta on olessa työryhmän esitys. Osasto-organistion muutoksea tavoiten osastotoimnan smista aktiivisemksi, sekä myös rahaista säästöä. Lisäksi olisi syytä taastea luottamusmiesorganistion toimivuutta. Tulevaisuudessa on myös uskaettava keskustea liiton hdoisesta fuusioitumisesta isompn kokonaisuuteen. Kaiken toimnan lähtökohtana tulee oa se, että pystymme tarjoamn yksittäisee jäsenee hdoisemn hyvää edunvalvont. Ja lopuksi toivotan kaikesta huolitta mukav syksyä. Nautitn loppukesän menevistä ioista ja tulevista syksyn kuuista ilmoista. 9

10 Tuore varaluotta kovassa 10

11 musmies paikassa Teksti ja kuvat Soile Olri RVL:n Etä-Suomen alueen tkustajaliikenteen kaupaisen yksikön varaluottamusmies Mrit Joensuu toivoo luottamusmiehen ja jäsenistön tiivistä yhteistyötä. Vaikka Mrit ei itse työskente irtisanomisuhan aa olevana palvuneuvojana, hän on tuoreena varaluottamusmiehenä kovassa paikassa: - Koska työnantaja tekee yhteistoimtaneuvottden jälkeen päätökset, on lähnä henken tuki se tapa, joa Mrit kokee voivansa jäsenistöä autt. - Ihmetten, miten palvuneuvojia voidn vähentää, kun esimeiksi Hsg lipputoimistossa joutuu sieä asioidessn miltei aa jonottamn. Töitä siis riittää. Mrit on viä oppoika luottamustehtävässään: - Taoituksemme on varsaisen luottamusmiehen Merja Ijäksen kanssa käydä esittäytymässä jäsenistöe. Tiedon hankt Mrit aloitti liikennesuunnittijan työnsä VR:ä vuosi sitten heäkuussa ja liittyi miltei heti RVL:n Pääkonttor osastoon: - Etä-Suomen alueen varapääluottamusmies Maku Raunim houkutti mut mukn luottamusmiestoimtn. - Mua on aa kinostanut ot oikeudet ja lähd varaluottamusmiesehdokkksi, että sais enemmän tietoa asioista. Hsteeista tässä tehtävässä on varsti se, että olen uusi. On sisäistettävä, mitä tehtäviä luottamusmiehee kuuluu. Toki viime keväänä varaluottamusmiehenä aloittanut Mrit tiedost, että luottamusmiehen tehtäviä ovat muun muassa työehtosomuksen noudattamisen valvonta, työrauhan yätämen ja yleensäk työntekijöiden oikeuksien ajamen. Työpaikaa hyvä iliri Mrit tää koulutusta vastvasta liikennesuunnittijan työstään: - Valmistu logistiikan sööriksi Kymenlkson amttikoeakoulusta Kotkasta Koegan ja mun tehtävii kuuluvat tkustajaliikenteessä koko Suomen kaukoliikenteen vaihtotyön suunnittu ja raiteiston käytön suunnittu. Mrit kehuu työpaikkansa hyvää iliriä. Työ on vaihtev ja mkunnissak s joskus käydä: - Kotkassa asuessani käv 2008 VR:ä työhstattussa. En snut työpaikk, mutta päät, että jona päivänä olen VR:ä Hsgissä töissä. Nä kävi; Mrit muutti Hski ens mh töih ja haki liikennesuunnittijan toimeen työskenntyään puolisen vuotta Avecran vuoropääikön tehtävissä: - Odotan, että pystyn työssäni kehittämään tietojani ja taitojani ja ehkä etenemään uraak jossa vaiheessa. Nyt ajatten ni, että tusk lähtis pois VR:ltä. Työt eivät yleensä seur henkisesti Mritia koti: - Seurusten mieäni kavereiden kanssa, kuntosalikortti on viä kesätauoa ja jossa vaiheessa haluan perust myös perheen. 11

12 Sekä Sami Puuen (vas.) että Lasse Malvalehto odottavat luottamusmieskaudta vuorovaikutusta jäsenistön kanssa. Jäsenistön kaikki miiteet täeitä Sami Puuen ja Lasse Malvalehto kehottavat jäsenistöä ottamn heitä askarruttavia asioita rohkeasti puheeksi; kaikki miiteet ovat täeitä. Teksti ja kuva Soile Olri Sami toimii Pohjois-Suomen alueea VR:n junaliikennönissä ohjauspalvuhenkilöstön luottamusmiehenä ja Lasse Pohjois-Suomen tkustajaliikenteen varaluottamusmiehenä. Sam varana toimii Juha Kuukkanen ja tkustajaliikenteessä varsaisena luottamusmiehenä Hannu Aluusua. Sami edust Oulun junaliikennön lisäksi Ylivieskan ja Vartiuksen työsteiden RVL:n Oulun osastoon kuuluv junaliikennönissä työskentevää jäsenistöä. Lassen edunvalvonta-alueeseen kuuluvat osaston jäsenistä Oulun, Rovaniemen, Kajn, Ylivieskan, Kem, Kemijärven ja Kor palvuneuvojat. Molemt miehet korostavat yhteen hiileen puhaltamisen täeyttä: - Yhdessä olemme vahvema ja yhdessä smme asioita aikn. Nopeasti kehittyvästä tekniikasta päänvaiv Sami työskentee liikenneohjjana Oulussa: - Aloit firssa vuonna Tul ens sioisee VR-Radae, josta päädy VR Osakeyhtiön kautta nykyiseen tehtävään. Liikenneohjjana olen toimut vuodesta Lasse työskentee palvuneuvojana Rovaniemen lipputoimistossa: - Tässä tehtävässä on vierähtänyt reilut 12 vuotta. VR:e olen tuut Sitä ennen työskent Lappset Groussa ja puolustusvoimissa. Ossa työssä päänvaiv ja jopa ylimääräistä työtä aiheut- t muun muassa nopeasti kehittyvä tekniikka. Palvuneuvojie Tee-järjestmä on tuonut paljon hsteita: - Ns. synnytystuskat ovat oeet mkoiset, mutta eiköhän se tästä a notkistua kku hilj, Lasse arvee. - Järjestmien ja työväleiden kehittymen on tietysti myös hyvä asia, mutta väliä tuntuu, että loppukäyttäjät i työntekijät unohdetn kehityksen tiimeyksessä, Sami pohtii. Luottamusmiestoimtn syventymistä Mliskuun loppuun 2015 kestävää luottamusmieskaudea Sami aikoo syventyä luottamusmiestoimtn ja uusien asioiden oskuun: - Muahan ei ole aikaisemp kokemusta luottamusmiestoimnasta. Lasse puolestn toivoo pääsevänsä an syksyn aikana käymään kentää tutustussa ja kuuntessa on porukan kuulumisia ja tuntemuksia sekä jäsenistön asioiden eteenpä viemistä. Työämässä jaksamista autt hyvä työiliri ja htavat työkaverit: - Kun työyhteisössä on sovasti vanhemp ja nuoremp polvea, ni ämänviisauksia riittää. Vap-aika on erityisen täeää, koska yötyö vtii veronsa, Sami paott. Myös Lassen jaksamisen takeena ovat vap-aika ja ot harrastukset: - Nä syksyä metsästän kanaltuja, käyn jänisjahdissa ja lenkkeilen. P.S. Hstattu on tehty ennen tkustajaliikenteen yt-neuvottukutsua. 12

13 VR:n rakennushistoria kinost suunnittuassistenttia Teksti ja kuva Soile Olri Tavga Daham Kheder on aa halunnut akitehdiksi: - Kun en päässyt ensi yrittämää koulutukseen, hank suunnittuassistent koulutuksen Hsg tekniikan an opitoksessa. Tavga on siitä onneisessa asessa, että hän on myös työistynyt koulutustn vastvi tehtävi: - Ennen koulutusta ol edeisenä kesänä VR:ä harjoittijana ja työt aloit viisi kuukautta ennen valmistumista, jonka jälkeen sa kesäkuun alusta 2007 vakitsen työpaikan. Suunnittuassistentta VR:n kiteistöyksikössä Tavga tekee irtäjän ja aistonhoitajan tehtäviä: - Kiteistöyksikön aistossa on yli 150 vuotta vanhoja irustuksia, joita irrän tarpeen mukn AutoCADiaa puhtksi. AutoCAD on tietokoneavusteisen suunnittun ohjmisto. Yädän myös kiteistöyksikön sekä sähköistä että nulista akitehtiirustusaistoa. - Pidän työstäni muun muassa siksi, että se liittyy akitehtityöhön. Aion viä pyiä an jatkokoulutukseen. Akitehdiä tää miestäni oa näkemyksen ja visulisen silmän lisäksi käytännöisyyden tajua. Voihan suunnittu tuote oa sekä käytännöen että kaunis, hän nauraht. - Hyvä puoli nykyisessä työssäni on myös se, että vo tutustua VR:n rakennushistor. VR:ä rakennusten korjmisessa otetn huomioon myös rakennushistoriaisia arvoja. Täd perässä Suomeen Tavga puhuu sujuv suomen kitä, onhan hän asunut Suomessa toukokuusta 1993 alkaen: - Äidkieni on kurdi. Perheeni lähti Irakista Persianhden sodan jälkeen kurdien joukkopaon yhteydessä. Koska täti jo as Suomessa, päädyimme mek tänne. Tavga viihtyy Suomessa, vaikka ulkomisea ei ole aa hppoa: - Ennakkoluulot ja leimmen on mko yleistä. Olen änyt aa tasa-arvoisessa perheessä. Hän on naimisissa ja asuu miehensä kanssa Hsgissä. Häneä on yksi nuorem sisar ja kolme nuoremp vjeä: - Kaikki ovat jo aiksia, pojat viä oskevat. Nuor oli vuoden ikäen, kun tulimme Suomeen. Ahkera valokuvja Tavga liittyi Rautatieviamiesliittoon heti, kun sai vakitsen työsomuksen: - Työkaveri kertoi mue liitosta ja järjestäytymisestä. Tänä kesänä osaistu ensimmäisen kerran liiton kesäpäivie työkaverieni Paun ja Pirjon kannustana. Kiitos heie, d kesäpäivistä. Tavga liikk päiviä ahkerasti järjestmäkamera mukann. Hän on harrastanut aktiivisemm valokuvausta parisen vuotta: - Kuljen aa kamera mukana ja kuvn heti, kun näen esimeiksi kaunista akitehtuuria. Olen myös käynyt valokuvauskursseja. - Pidän tkustamisesta ja tkoia myös kuvn paljon. Kaikki kuvauskohteet kinostavat, rakennusten ja sisustusementtien lisäksi vaikkapa muurahaiset. Jossa vaiheessa irs paljon, mutta se on jäänyt valokuvauksen myötä vähemmäe. - Luen sekä suomen-, kurd- että arabiankiisiä kirjoja, enimmäkseen ämäkertoja. Kuunten myös paljon musiikkia, Tavga kertoo vap-ajanvietostn. 13

14 Liikenteenohjaus on osa Liikenneviraston toimt Teksti ja kuvat Soile Olri VR eriyttää vuoden 2013 alussa liikenteenohjauspalvun eriiseksi osakeyhtiöksi, joka on osa VR-konsernia. Yhtiöittämen ei vaikuta liikenteenohjauksen henkilöstön asemn. Eriyttämisestä on keskusttu jo vuosia ja sitä on esitetty myös useissa rautatiiikenteen kilpailua koskeneissa svityksissä. Liikenteenohjauksen ei haluta olevan yhden rautatiiikennettä harjoittavan yhtiön vastuua. Henkilöliikenteen kilpailun avmen Suomen rautateiä on viä tulevaisuutta. Sen sijn tavaraliikenteessä kilpailu vapaut Ratarahti Oy:n toimilupa tuli voimn 1.8. Ratarahti kuljett tavar vaihtotyönä aluksi va Itran liikennepaikaa Kaukopään tehtn ja Pkon väliä. Kuljetukset on taoitus aloitt tänä syksynä. Proxion Tra Oy suunnittee aloittavansa tavaraliikenteen kuljetukset Turvaisuuslupa siä on, toimilup ei viä. VR-Yhtymä svittää yhdessä Liikenneviraston kanssa par seurvan vuoden aikana rautatiiikenteenohjauksen palvden järjestämistä. Suunnitmissa on siirtää myöhemmässä vaiheessa liikenteenohjauksesta vastva yhtiö valtion omistajaohjauksen aisuuteen. Tätä ei ole ktenkn viä päätetty. - Viimeistään nyt on koea aika toteutt organistioiden ja vastden skiyttämen, tote Liikenneviraston rautatiiikenteen ohjausyksikön pääikkö Atte Kanerva. - Liikenneohjjien käyttämät tit ja itteet ovat Liikenneviraston, mutta henkilötyö ostetn tää hetkeä VR:ltä, Atte Kanerva kertoo. Liikenteenohjaus on viranoistoimt Rautatiiikenteen ohjausyksikkö vast rataliikennekeskustoimnasta ja myös operatiivisesta liikenteenohjauksesta: - Liikenteenohjaus on osa radantäjän operatiivista toimt ja sitä kautta VR-konserni ei voi kaupaisesti ohjata liikenteenohjaustoimt ja sen sisältöä. Liikenteenohjaus ostetn VR:ltä ohjaussomuksea. Ohjaustoimta on viranoistoimt ja liikenteenohjausta sitovat viranoistoimnan määräykset. Rataliikennekeskuksessa työskentee entisiä VR:läisiä: - Vuoden 2008 alusta aloitetti sioisessa Ratahatokeskuksessa ja 14

15 sitä siirrytti Liikennevirastoon. Organistiot ja toimivastuut ovat muuttuneet. Viime vuonna tuli voimn uusi rautatiaki ja uudet Liikenteen turvaisuusvirasto Traf määräykset, Kanerva kertoo. - Käytännössä me hanoimme ja yädämme liikenteenohjauskeskuksia ja ohjausjärjestmiä sekä ldimme liikenteenohjauksen ohjeistusta Traf ja liikenteenohjauksen asiantuntijoiden kanssa. Osaistumme myös uusien liikenteenohjausjärjestmien hanktn ja kilpailuttamiseen. - Lisäksi toimialueeseemme kuuluu operatiiven rautatiiikenteenohjaus, häiriöhata, onnettomuustinteiden hata toivottavasti vähäisessä määr, viranoisyhteistyö sekä yleensäk ohjauksen valmius- ja varautumisasiat. Liikennevirasto myöntää ratakapasiteet Liikenneviraston Rataliikennekeskuksessa työskenneään joka hetki joka päivä. Työntekijät ovat viamiehiä ja he vastvat operatiivisesta rataveon hanasta: - Heie ilmoitetn poikkeuksista rataveoa ja he seurvat aktiivisesti liikenteen til, he ilmoittavat poikkeuksista tiedotusväleie ja VR:n opertiokeskuksee, Kanerva luettee. - Myönnämme ratakapasiteettia sekä kaupaisee liikenteee, radandon liikenteee että museoliikenteee. VR ei s itse itt junia liikkeee vn VR hakee Liikennevirastolta ratakapasiteettia. Säännöisen liikenteen ratakapasiteettia haetn pääsääntöisesti kerran vuodessa. Äkiisie kuljetuksie, kuten ratatyökoneie tai tavaraliikenteee kapasiteettia myönnetään nopeastik tarpeen mukn. Siitä lähdetään, että lupa myönnetään, kun kapasiteettia löytyy. Tässäk asiassa meidän on noudatettava keja ja varmistettava liikenteenohjauksen neutraliteetti. Rataliikennekeskus ja VR:n opertiokeskus ovat yhteydessä toisisa useasti päivittä: - Jos ratafrastruktuurissa on vik, kerromme siitä opertiokeskuksee ja jos ilmenee kalustovikoja, he kertovat siitä meie. Li iken enne nevi vira rast ston til at ovat vi rast ot alos ossa sa H sg Pas asil is as- sa: - Jos me keh ehit äm me järjest st mi ä va kammioi ssam amme me, se on vää rä tap apa. a. Keh ittä tämi miseenen tar vita an yht htei eistyö tä nii i vira ran- om aist sten k n liik iken teen enoh ja usty työn asi antu tuntijoi den kesk sken. Toki osa asi sioi oist sta tule lee mu ualt lta anne ne tt na esi me iksi Tra rafi s- ta. Ne on va ote tett ttav ava kä yttö töönön, Atte te Kan aner erva koros osta t. a. Rah varattu järjestmäuudistuksi Kanerva korost, että nyt on skeä tahtoti parant liikenteenohjausjärjestmiä: - Rah on varattu monien järjestmien uudistamiseen. Ehkä meittäv on Länsi-Suomen alueen TAKO-hanke i vanha kauko-ohjausjärjestmä TAIKA korvatn. Kilpailutus tapahtunee ensi vuonna ja toteutus on useamn vuoden urakka. - Tämä taoitt, että Seäjoen liikenteenohjaus fyysisenä paikkana kk ja toimisteet siirtyvät Tampereee. Paljon muutak kehitetään, kuten tkustajafoa ja Liike-järjestmää. Aikatauluja ei ole viä taasti päätetty. Yhtenä isona asiana Kanerva itsee Hsg liikenteenhoito uudistamisen: - Myös asetitehanknat ovat oeet esiä. Pisararadan vaihtoehdoista on keskusttu, lentokenttärata on hyvää ia ja liikenteenohjauksen keskittämen jatkuu. Vuosien stossa kku paikkoja liitetään kauko-ohjauksi. - Liikenteenohjaushenkilöstön kysyntä on hyvää, kun lähivuosa tapahtuu paljon myös äköitymistä. Esimeiksi tämän syksyn liikenteenohjauskoulutukseen on otettu täysi luokaen i 26 oskij. Henkilöstö mukn kehittämistyöhön Liikennevirasto on osaistunut voikksti valtioneuvoston liikennepoliittisen sonteon valmistuun. Sonteossa ljatn liikennepolitiikka vuosie Ljauksissa varaudutn nopeisi muutoksi ja paotetn kilpailukykyä. - Sonteossa on esiä muun muassa älyliikenteen meitys logistiikkapalvujen suunnittussa ja toteutuksessa sekä liikenteen päästöjen vähentämen. Itse olen vetäjänä ennakkoilmoitusjärjestmän uudistamishankkeessa. Myös liikenteenohjauksen Liike-järjestmän kehittämen jatkuu. Voi sanoa, että hankkeissa tahti on kiihtyvä, Kanerva tote. - Kinitämme entistä enemmän huomiota liikennejärjestmän toimivuuteen, veon tehokkseen käyttöön ja siihen, että järjestmä palvee entistä paremm häiriötinteissa. - Pyrimme siihen, että enää ei tarvita VR:n tietoja vn Liikennevirasto omist ja haitsee käytettävät järjestmät. Operttoria on ot järjestmänsä ja meiä omme. Tarvittava tieto kulkee niiden väliä. Ohjauksen puhimet tulevat myös valtion puhratkaisuun ja VR:n liittymät korvatn viraston liittymiä, Kanerva kertoo suunnitmista. Aipäivän työhön vaikuttavana asiana hän itsee liikenteenohjauksen ohjaus- ja itetiloih asennettavat tilojen kulunvalvonnan sähköiset järjestmät: - Lisäksi liikenteenohjaustyö tulee kehittymään entistä enemmän liikennekokonaisuuksien hat edeyttäväksi. - Virastona haluamme tää henkilöstön mukana muutoksessa ja haluamme, että henkilöstön asiantuntemus on järjestmien kehittäjien käytössä. Liikennevirasto tulee entistä enemmän olemn lähempänä operatiivista liikenteenohjaustoimt. Se on luonnoen jatkumo säädännön muuttuessa. 15

16 Liikennevirasto, vast Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä toimii liikenne- ja viesttämisteriön hanonaa edistää toimnan koko liikennejärjestmän toimivuutta, liikenteen turvaisuutta, alueiden tasapaoista kehitystä ja kestävää kehitystä yätää ja kehittää liikennejärjestmää yhteistyössä mden toimijoiden kanssa vast valtion tie- ja rataveosta sekä hanoimistn vesiväylistä ja niih kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohj ja valvoo vesiväyläntoa koko mssa vast suurten tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittusta, yädosta ja rakentamisesta vast Elkeo-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimnaisesta ohjauksesta tiendon alueea osaistuu liikenteen ja mnkäytön yhteensovittamiseen huolehtii liikenteen hanasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväyliä ja meriliikenteessä turv talvimerenkulun edeytykset kehittää ja edistää liikenteen palvuja ja niiden koiden toimivuutta edistää väyländon tuottavuuden parantamista kehittää julkisen liikenteen toimtaedeytyksiä sekä myöntää merenkulun ja mden liikennemuotojen edistämiseen taoitettuja avustuksia huolehtii merikartoituksen yädosta ja kehittämisestä varautuu toimian huolehtimn liikennejärjestmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normliolojen häiriötinteissa. Liikennejärjestmä muodostuu liikenteen frastruktuurista ja sitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä niitä ohjvista järjestmistä. Liikenne syntyy ihmisten ja keoämän toimnasta, mkä vuoksi mnkäytön ja liikennejärjestmän suunnittun tää kulkea yhtä jalk. Liikenneviraston tehtävänä on kehittää kaikista liikennemuodoista yhtenäen ja toimiva järjestmä, jossa korostuvat liikennemuotojen väliset synergiat ja tehokkuus. Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuot RVL:n jäsenlehdistä luvun alussa Rautatiäislehdessä julkaisti tkähkö sonteko 2 lk. kirjur junaturvaisuuskeksnöstä otsikoa Käänteentekevä kekstö junaturvaisuuden lisäämiseksi. Aotsikko oli Itsetoimiva aikameitsijä- ja turvaisuusite sekä menettytapa junanlähetystä varten. Juttu alk: Stuamme kuua, että 2 lk. kirjuri V. K. Kalervo oli snut valmiiksi ja toveriirissä esittänyt yä olevaa otsakkeea nimittämänsä keksnön, kääntyi edustajamme keksijän puoleen voidakseen henkilökohtaisesti tutustua keksnön ltuun ja sitten asiaisesti esittää se arv. lukijoiemme. V. K. Kalervo vastasi: - Erittä kernsti sostan kekstöäni juuri Teie, koska se kauttanne joutuu ljan amttimiesir arvosttavaksi; siä kun sa asia vuosikausia kiertää sam pääkopp stt moni täeäk seikka asianoista itstään jäädä huomtta. 16

17 Miekkään organistiomuutoksen takana ovat viesttä, henkilöstön osaistumen ja tuki Työterveysitos oli mukana eurooppaisessa hankkeessa, jossa tutkitti organistiomuutoksen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvvoti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että miekkäässä organistiomuutoksessa keskeisiä asioita ovat ldukas viesttä, hdoisuus henkilöstön osaistumiseen ja tuen smen muutoksen aikana. Hankkeessa analysoiti Suomesta, Hoannista, Puosta ja Tanskasta kerättyä aeistoa erityypsistä organistiomuutoksista. - Tulokset osoittivat, että organistiomuutoksen aikana kokemus työn epävarmuudesta yleensä lisääntyy, esimiehiltä stu tuki stt vähentyä ja konfliktit työpaikaa lisääntyä, mitkä tekijät ts puolestn heikentävät hyvvotia ja terveyttä, kertoo tiimipääikkö Krista Pahk Työterveysitoksesta. - Tuloksemme osoittavat myös, että organistiomuutoksi ei totu i aiem kokemus organistiomuutoksista ei vähennä muutoksen negatiivisia vaikutuksia, kertoo Pahk. Toislta kaikki organistiomuutosten seuraukset eivät aa ole hyvvon kannalta kiteisiä. Työhön liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset voivarat voivat suojea työntekijöitä. - Tässä hankkeessa smiemme tulosten mukn muutosten kiteisiä vaikutuksia voi vähentää valmistautua prosessi hyv. Eri ista kerätyssä tutkimusaeistossa nousivat esi sat keskeiset tekijät onnistuneen organistiomuutoksen taustaa. Nämä tekijät ovat ldukas viesttä, osaistumen ja tuen smisen hdoisuus. Tietoa ei tule koskn liik Organistiomuutos koskett jokaista organistion jäsentä ylimmästä johdosta työntekijöih. Viesttä on täeää organistion kaikia tasoia. Viesttä ei s oa pkkää tiedon jakamista vn sen tulee tarjota hdoisuus aitoon vuoropuhuun. Sekä johdon että työntekijöiden tulee viestiä organistiomuutokseen liittyvistä asioista. Tiedottamisessa kannatt käyttää useita kanavia. Muutoksen eri vaiheissa kaivatn erityypstä formtiota. Muutosprosessi osaistumen on yhtä täeää ku viesttä Mahdoisuus vaikutt muutoksen toteuttamiseen ja uuden organistion suunnittuun on keo sitoutt koko organistio muutokseen. Siten myös kaikkien asiantuntemus voidn hyödyntää terveen organistion aiknsmiseksi. Tuki autt muutoksista sviytymiseen Organistiomuutoksen onnistumiseen vaikutt työntekijöie, heidän edustajieen ja esimiehie tarjottu tuki. Se voi esimeiksi oa yksilöih ja työryhmi kohdistuv koulututusta muuttuvi työtehtävi ja vastsi, tukea muutoksen läkäymiseen tai koulutusta esimiehie muutoksen haitsemiseen. Tukea voivat tarjota myös organistion ulkopuoliset tahot, kuten työterveyshuolto. Muutoksen onnistumiseen vaikutt meittävästi toteutustapa Organistiomuutoksen läviemen ei ole va ylimmän johdon vvoisuus, vn jokaisea on oltava siä o roolsa. Organistiomuutoksessa onnistumista tukevia toimia voidn suunnata njäe eri tasoe: yksilö-, ryhmä-, johto- ja organistiotasoe. Viesttää ja tukea tarvitn ennen muutosprosessia, sen aikana ja viä muutoksen jälkeenk. Hanketta ovat tukeneet Työsuojurahasto (Suomi), Mistry of Social Affairs and Employment (Ankomt), Mistry of Science and Higher Education (Puo), ja National Research Centre for the Wog Environment (Tanska). Hankkeen nimi: Työntekijöiden henken hyvvoti organistiomuutoksessa: Keskeiset seuraukset ja vaikutusmekanismit (PSYRES). Hankkeen vekosivut: Julkaisut Miekäs muutos Kuka tukea työntekijöiden hyvvotia organistiomuutoksen aikana? Krista Pahk ym. Julkaisija Työterveysitos, Organistiomuutos ja työntekijöiden hyvvoti. Psyres Opaskortti 1 Kuka tukea työntekijöiden hyvvotia organistiomuutoksen aikana? Psyres Opaskortti 2 Steps towards sound change - itiatives for ensurg employee we-beg durg restructurg. Julkaisija: CIOP-PIB, Varsova, Puo

18 Entäs nyt, liik Teksti Esko Partanen Kuva Soile Olri Liikenteenohjauksen keskittämen on viimeiset kymmenen vuotta tuottanut VR:n liikennenohjjie päivittä dentyneitä työtkoja useita tunteja työvuoron jatkeeksi, vähentyneitä vap- ja lepoaikoja ja nopeutuvaa tahdia ylikuormittuneisuutta. Suorana seurauksena tästä ovat liikenneohjjien harrasteiden ja kuntoliikunnan vähenemen ja lisäksi epäsäännöisestä vuorotyöstä johtuva sydän- ja verisuonitautirisk kohoamen. Yötyön rasitukset korostuvat ikääntymisen myötä saa kun vap-ajan ltu huononee. Työvuorojen väliä ei puhuta enää hyvvonista vn pahovonista. Ltuaika sattuu nyt vn olemn sen ltsta. Työn kasautumen aa vn tehokkuushaksesti isommiksi kokonaisuuksiksi näkyy monitoripojen kohoamisena työpöydää jo os kolmikerroksisiksi. Lyhyehköt perehdyttämiset ja tauotuksen puuttumen yövuoroista koetn myös ylirasittava. Liikenneohjjan palkkapussikn ei ole paksuuntunut motivoivamksi vaikka työn tehokkuus on kohonnut ja kuormittavuus lisääntynyt. 18

19 enneohjja? Ikäohjmien tekemen tulisi yrityksissä ott vakavasti ja sen tulisi joht henkilökohtaisten ohjmien sorvmiseen ja hyvvon tukemiseen. Ohjjista nopeimt ovat hakeutuneet liikenteenohjauksen eriytymiseen valmistautuvan VR:n parempalkkaisi operttoritehtävi. Tämä on myös osaltn näkynyt ohjjapuna ja jäljee jääneen henkilöstön kuormittumisena. Yksi vanhenevan liikenteenohjausväen rasittavuustekijä on nähtävissä myös urakierron puuttumisessa. Ikääntyneitä ei enää nimetä erityistehtävi koska kouluttamen muutan vuoden jäljeä olevaksi työajaksi ei liene kannattav. Tois sanoen - ikärasismia tai ei - tehoen «aika» ratkaisee, onpa sitten hommissa VR:ä tai valtioa. Yleensäk VR:n toimihenkilöiden nimityspolitiikassa rautatiäisyys ei näytä olevan enää aakn eduksi. Ikäohjstako apua? Työurien jatkamen ja äkeiän hilmen ylöspä koetn lähes huvittavana ja hylättävänä ajatusharhailuna, vaikka tiedetäänk että nyt ksamistamme äkekssta kolme njännestä menee jo äkkeeä olevien äkkeiden ksamiseen. Toivotn että meidän äkkeidemme ksajia viä jatkossa työistyy. Ikäohjmien tekemen tulisi yrityksissä ktenk ott vakavasti ja sen tulisi joht henkilökohtaisten ohjmien sorvmiseen ja hyvvon tukemiseen. Pitäisi tutkia voitaisiko ympärivuorokautista vuorotyötä tekevien, tkustavien ja etenk ikääntyneiden ohjjien yötyökuormitusta ja työjaksottaista työmäärää jotenk vuorosuunnittua rajata himiiseksi. Tai voitaisiko kuntoutus sisäyttää ikäohjmn? Yötyön tiedetään olevan rasittav ja siitä pymen hidastuu meittävästi 50 ikävuoden jälkeen, joten epätyyisiä työaikoja noudattavie liikenneohjjie säännöen kuntoutus ennakoivasti ja enenevästi viimeistään 50 ikävuoden jälkeen voisi oa työkyvyn säilymisen kannalta meitykseistä. Esimies-aiskeskustut on viime aikoa korvattu ryhmäkehityskeskusta eikä ihmisten yksilöisiä tarpeita ole voitu huomioida, koska svyys liikenteenohjauksen tulevaisuudestak on puuttunut. Pian asiat ktenk alkavat korjntua; VR on nimennyt syksystä 2012 alkaen sivutoimisia mutta motivoituneita ryhmäesimiehiä johtamn työyhteisön kehittämistä. Ihmisiä aletn kuunnea ja siten edeä ittu ikäohj s sisältöä ja syvyyttä kaikenikäisten ohjjienk ämään. Henkilöstöbudjeteissa tulisi yksilökohtaisesti ja paotetusti jatkossa huomioida ikääntyvän henkilöstön tarve sda sapattivapta tai hdoen osa-aikaäke. Yksilöiden kuulemen ossa työssä jaksamiseen liittyvässä asiassa on täeää. VR - Var - työhyvvoti -hankekorista voisi oa apua, rah ja tutkimusresursseja liikenteenohjaustyön ja liikenneohjjien ongmien hpottamiseksi. Täaen työhyvvoti tähtäävä esitys on keväää tehty on yksikön henkilöstökoordttorie. VR:n muutosohj lienee vähentänyt talosta väkeä jo toista tuhatta työntekijää. Näiä näkym vuonna 2015 yli 400 liikenneohjj päättää myös työnsä VR:ä. «Pitkän ja kapean leivän» pää on näkyvissä, mutta ämä ja ohjmen ktenk jatkuu toisen isännän palvuksessa. Tämän hetkisen tiedon mukn isäntä olisi valtion omistajaohjaus. Muutokseen valmistaudutn muodostaa liikenteenohjauksesta tytäryhtiö VR:n suojissa. Ohjjie sdn toivottavasti myös hyvissä ajo muutosvaihtoehdot skeästi esie, koska henkilöstön ikähaitari on tää hetkeä leveä no vuotta. Eläkeikä voi oa läheä tai 40 vuoden päässä ja terveystinne on jokaisea erien ku toisia. Ikäohjn odotetn auttavan yksilöisesti työntekijöitä jaksamn työämässä, mutta työympäristö ei tule aakn alkuun mitenkään muuttumn. Sen vuoksi työssä jaksamiseen tää jatkossa satsata reippsti kannustimia ja pokanoita. Kepä on jo tuut tarpeeksi. Samojen työkalujen ja ongmien kanssa joudutn ahertamn viä kauan, enkä oike usko näkeväni mitään ihmeparantumista työoloissa edes lisääntyvän lähiesimiestyön avua. Uuden työnantajan tulisi edeyttää Liikennevirastonk tilmilta työväleiltä standardmukaisuutta. Toissijaisesti puutteeisen tekniikan käytön riskejä on pystyttävä mimoimn, joo tiljan tulee vastata täys seurmuksista, lisäresursseista sekä kustannuksista. Voittajaksi muutoksessa jäänee VR igonsa kiastuessa, kun enää liikennehäiriöistä ei osoitea sormea liikenneoperttoria, vn valtion päättäjiä. Kuljetuskoiden enenä toimijana ja osasena liikenteenohjauksen ai ei näytä juurikn eriista nykyiseen verrattuna, paitsi se leipä on enää aoastn kapea. 19

20 Kesäpäiv Rantasalm Veteen molskah mkkuei Tekstit ja kuvat Soile Olri R antasalmea Järvisydämessä detyt RVL:n kesäpäivät tarjosivat mien, kehon, silmän ja vatsan nauttoja yli 130 osaistujae. Mienhuoltoa sti rutkasti seurustusta ja keskuststa, keho vetreytyi saunoen, den, rantapaoa paten, kuul työntäen, tanssittiaa liikkuen ja mäkisen mston hsteissa. Silmä ja vatsa nauttivat esimeiksi mkkueissä, lettukesteissä ja iaisea. Mkun syönn lossa oli hppo saunoa ja da. Savoisen Saunamualin isemissa nautitti voissa paistettuja mkkuja, seurustti ja kannustetti vesiliukumäestä skevia. 20 Rantalentiksen pjat saivat kannustusta aurgosta nauttivalta kaverijoukolta kuua Porosalmi- Beachiä.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa.

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa. 1 Kaupunginhallitus 23.6.2014 liite nro 2 (1/5) VAIHTOKIRJA OSAPUOLET Star Capital Oy, 1933709-2 Atrainpolku 3, 13900 Pekola LUOVUTUKSEN KOHTEET Äänekosken kaupunki, 2045520-5 Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02.

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02. Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015 Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013 Kh 09.02.2015 52 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot