Kunnanjohtajan katsaus

Transkriptio

1

2 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2003 oli mielenkiintoinen, värikäs ja taloudelliselta tulokseltaan odotettua parempi. Kunnan väestön kehitys oli lähes tasapainoinen ja muuttoliike positiivinen. Me toteutimme aktiivista kuntamarkkinointia pääkaupunkiseudulla ja Turussa Jalasjärveltä ko. alueille muuttaneille ja saimme muutamia paluumuuttajia ja hyvää palautetta. Viime vuonna käynnistettiin koulukeskuksen mittava rakennushanke, Tenavatien päiväkodilla tehtiin remontti, Pentinlammin pienkotia laajennettiin ja rakennettiin Listatalon logistiikkakeskus. Lisäksi vesilaitos investoi Kihlakunnankankaan vedenottamon muutostöihin. Kunta teki historiallisen suuria maakauppoja Rajalan alueella viime vuoden aikana ja nyt on edessä maa-alueiden kaavoittaminen, kunnallistekniikan rakentaminen ja alueen markkinointi. Kunnan henkilöstö lisääntyi viime vuoden aikana ja merkittävin lisäys tapahtui Jalasjärven kunnan tehtyä sopimuksen Melan, Peräseinäjoen ja Nurmon kuntien sekä Seinäjoen kaupungin kanssa lomituspalvelujen järjestämisestä siten, että Jalasjärven kunta hoitaa lomituspalvelujen hallinnon. Kunnan taloudellinen tilanne oli tilinpäätöksessä odotettua parempi ja peruspalvelutoiminnan toimintatulot toteutuivat yli 7 % budjetoitua suurempina. Näin ollen kunnan oman toiminnan tulos oli ennakoitua parempi eli euroa ylijäämäinen ja yhdessä Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa virallinen tulos oli euroa ylijäämäinen. Ennakoitua parempi tulos antaa lisäpuskuria tulevien vuosien lainakustannusten kattamiseen. Kiitän kunnan henkilöstöä ja päätöksentekijöitä kuluneesta vuodesta. Antti Rantakokko kunnanjohtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus. 1 Luottamushenkilöorganisaatio 2 Viranhaltijaorganisaatio... 3 Toiminnan ja talouden kehitys 4 Tilikauden tulos-, rahoitus- ja tasetarkastelu Tuloslaskelma (t ).. 7 Rahoituslaskelma (t ) 8 Tase (t )... 9 Konsernin toiminta ja talous Konsernin olennaiset tapahtumat 10 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitase (milj. ) Talousarvion toteutuminen Kunnanhallitus 13 Terveystoimi 23 Sosiaalitoimi 33 Koulutoimi 43 Vapaa-aikatoimi 51 Tekninen toimi 55 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 68 Verotulojen erittely. 69 Investointiosan toteutumisvertailu 70 Rahoitusosan toteutumisvertailu 74 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 75 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet Virallinen tuloslaskelma 76 Virallinen rahoituslaskelma 77 Virallinen tase 78 Kunnan tuloslaskelma (ei sis. eriä) 79 Kunnan tuloslaskelma (sis. erät mukana) 80 Kunnan rahoituslaskelma 81 Kunnan tase 82 Konsernitase 83 Liitetiedot Liitetietojen SISÄLLYSLUETTELO 84 Allekirjoitukset 101

4 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO K u n n a n v a l t u u s t o Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstö Poliittiset voimasuhteet KESK 18 SDP 2 KOK 10 KD PS 3 VAS 1 Yht. 35 Puheenjohtaja I Varapuheenjohtaja II Varapuheenjohtaja Pekka Mannila Jaakko Ventelä Martti Selin Jäsenet Aho M. Juhani Laulaja Hannu Petäys Taisto Ala-Hakkola Antti Lehtinen Pekka Rajamäki Eino Alajoki Anna Majamäki Erkki Saarinen Kari Ala-Kasari Aulis Metsä-Ketelä Osmo Salonranta Tarja Alkula Martti Myllymäki Antti Samppala Timo Asunmaa Reijo Mäkelä Heikki Seilo Martti Harri Antti Mäki-Saari Antti Taivalmäki Anneli Hautamäki Hannu t1.2. Mäntymäki Eija Talja Tapani Ikkala Marjatta Ojaniemi Toivo alk. Vainionpää Lea Kasari Taina Ojala Merja Ventelä Kirsti Kujala Kalevi Pakkala Sirkka Viianen Reijo K u n n a n h a l l i t u s Puheenjohtaja Helena Lehto Poliittiset voimasuhteet: I Varapuheenjohtaja Pekka Lehtinen KESK 7 II Varapuheenjohtaja Martti Alkula KOK 4 Esittelijä Antti Rantakokko, kunnanjohtaja PS 1 SDP 1 Jäsenet Alajoki Anna Yht: 13 Ala-Hakkola Antti Alakoski Juhani Kauppila Raija Haanpää Päivi Petäys Taisto Metsä-Ketelä Osmo Taivalmäki Anneli Mäki-Saari Antti Ventelä Kirsti V a l t u u s t o n v a l i t s e m a t t o i m i e l i m e t Lautakunnat: Puheenjohtaja: Esittelijä: Akk:n johtokunta Olavi Viljanmaa Tapio Hongisto Maaseutulautakunta Jari Ilvessaari Reijo Hämäläinen Keskusvaalilautakunta Leena Kuuppelomäki Koulutuslautakunta Hannu Laulaja Ahti Arokallio Vapaa-ajanlautakunta Sirkka Pakkala Ahti Arokallio Terveyslautakunta Reijo Asunmaa Tiina Perä Sosiaalilautakunta Seppo Pentinmäki Terttu Nordman Tekninen lautakunta Timo Samppala Martti Väyrynen Ympäristö- ja rakennusltk. Mauri Laitila A.Toppari/H.Mäkiranta/J.Raittila Tarkastuslautakunta Antti Myllymäki Antti Myllymäki 2

5 Viranhaltijaorganisaatio Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstö Kunnanjohtaja Antti Rantakokko Hallinto-osasto Hallintojohtaja Ahti Arokallio Sivistysosasto Hallintojohtaja Ahti Arokallio Sosiaaliosasto Sosiaalijohtaja Terttu Nordman Talousosasto Talousjohtaja Eija Heikkilä Tekninen osasto Tekninen johtaja Martti Väyrynen Terveysosasto Ylilääkäri Tiina Perä Aikuikoulutuskeskus Rehtori Tapio Hongisto Hallintopalvelut Koulutoimi Muu opetustoimi Vapaa-aikatoimi Sosiaalityö Avohuolto Päivähoito Taloustoimi Maaseututoimi Lomatoimi Kiinteistötoimi Kunnallistekniikka Liikenne/Yleiset alueet Kaavatekninen suunnittelu Pelastustoimi Kansanterveystyö Ympäristöterv.huolto Erikoissairaanhoito Kunnan palkatun henkilöstön määrä Toimintayksikkö Vakituiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt YHTEENSÄ Hallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Aikuiskoulutuskeskus YHTEENSÄ

6 Toiminnan- ja talouden kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Tuotannon määrä kasvoi vuonna 2003 kokonaistuotannon kuukausikuvaajan perusteella arvioiden vajaa 1,5 %. Teollisuustuotanto lisääntyi vain vähän. Rakentaminen supistui hieman. Palvelujen tuotanto lisääntyi pari prosenttia, erityisen vahvasti kohosi kaupan tuotanto. Vuoden 2003 vaimeaan talouskehitykseen vaikutti mm. Euroopan suurten maiden talouskasvun pysähtyminen ja kääntyminen jopa lievään laskuun. Jo 2003 syksyllä odotettiin Euroopan maiden talouskasvun nopeutuvan, mutta sitä ei ole toistaiseksi tapahtunut. Euroalueen talouskasvun arvioidaan pysyvän kuluvanakin vuonna melko hitaana. Kasvumahdollisuuksia rajoittavat mm. euron kurssin kehitys, julkisten talouksien vajeet ja monet muut rakenteelliset tekijät. Suomen vientiin EU-maiden talouskehityksellä on suuri merkitys, koska Suomen tavaraviennistä näiden maiden osuus on ollut yli puolet. Kuluttajahintaindeksillä mitattuna yleinen hintataso kohosi vuonna 2003 maltillisesti. Keskimääräinen inflaatiovauhti jäi 0,9 prosenttiin. Kuluttajahintojen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät; euron kurssi, korkotason kehitys sekä raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat. Työttömyysaste oli viime vuonna keskimäärin 9 % eli vuoden 2002 tasoa. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Jalasjärven kunnan taloudellinen tulos on viime vuosien aikana vaihdellut n. 1 milj. euron alijäämästä lähes tasapainoisen tuloksen kautta n. 1,7 milj.euron ylijäämään. Vuoden 2003 tulos on euroa ylijäämäinen eli n. 1,1 miljoonaa euroa edellisvuotista heikompi. JAKK:n rahoitus on ollut uhattuna lähimpien viime vuosien aikana, mutta voimakas erikoistuminen ja se myötä toiminnan laajentaminen uusille paikkakunnille yhdessä toiminnan aktiivisen kehittämisen kanssa on tuottanut tulosta ja liikevaihto on jälleen kasvanut edellisestä vuodesta 22 %. JAKK:n toiminnan ylijäämäkin on samana aikana parantunut yli eurolla. Kunnan peruspalvelutoiminnan toimintatulot toteutuivat yli 7 % budjetoitua suurempina. Näin toimintamenojen ylitystenkin jälkeen toimintakate muodostui muutettua talousarviota paremmaksi. Talousarviomuutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen talousarvion mukainen vuosikate oli ainoastaan euroa ja näin tilikauden tulos olisi ollut n euroa alijäämäinen. Verotulojen ennakkojen parempi toteutuminen yhdessä rahoituksen tulojen kanssa kunnan peruspalvelujen vuosikatteen euroon ja koko tilikauden peruspalvelutoimintojen osalta euroa ylijäämäiseksi. Aikuiskoulutuskeskuksen tulos oli euroa ylijäämäinen eli kunnan virallinen tulos oli euroa ylijäämäinen. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA 2003 Tulojen kertyminen Verotuloja kertyi yhteensä 16,6 milj. euroa. Vuoteen 2002 verrattuna verotulot vähenivät euroa eli 4 %. Yhteisöveron jako-osuutta kertyi vain euroa, joten euron arvio ylittyi vain euroa eli 0,8 %. Yhteisöverotilitykset laskivat vuodesta 2002 kaikkiaan 47 % eli euroa. Vielä vuonna 2001 yhteisöveron jako-osuus oli lähes kaksinkertainen eli 1,3 milj. euroa. Kunnallisveron tilityksistä kirjattiin euron tulot. Kunnallisverotulokohta ylittyi näin 1,1 milj. eurolla. Kiinteistöveroa kertyi euroa. Verotuloja kertyi kassaan tilivuoden aikana kaiken kaikkiaan euroa eli 7 % yli arvioidun. 4

7 Toiminnan- ja talouden kehitys Kaikkien kuntien yhteenlasketut verotulojen tilitykset olivat vuonna 2003 noin 13,5 miljardia euroa. Tilitykset vähenivät edellisvuodesta neljä prosenttia. Sama 4 %:n väheneminen näkyy myös Jalasjärven kunnan verotulokohdassa. Kunnallisveron tilitykset olivat 11,84 miljardia euroa. Tilityksiä kasvattivat talousarviovuoden ennakoiden kohoaminen 5 %:lla. Talousarviovuotta aikaisemmilta verovuosilta tilityksiä kertyi kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2002, jolloin oli ns. verotuksen rytmihäiriövuosi. Vuonna 2002 kunnallisverotuksessa verotettavan tulon kasvu oli Jalasjärven kunnassa 3,2 % edellisvuoteen verrattuna. Ansiotuloja vastaavia tuloja kertyi kaikkiaan euroa, joka on asukasta kohti laskettuna euroa. Tuloveroprosentti kunnallisverotuksessa oli edelleen 19. Kiinteistöveroprosentit olivat myös entiset: yleinen 0,50, vakituinen asuinrakennus 0,30, muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,50 sekä yleishyödyllisiksi yhteisöksi verohallinnon määrittelemillä 0,00 %. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 14,275 milj. euroa. Tästä aikuiskoulutuskeskuksen toimintaavustusta oli 0,543 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta n. 1,1 milj. euroa eli 9 %. Kunnan peruspalvelutoiminnan toimintatuloja kertyi 6,8 milj. euroa, joten ne toteutuivat 4,7 % vuoden 2002 toiminnan tuloja suurempina. TOIMINNOT Jalasjärven kunta päätti vuonna 2002 maksaa opiskelija-apurahaa jalasjärveläisille opiskelijoille. Ensimmäisen kerran apurahat maksettiin helmikuussa Avustuksen sai 391 nuorta eli määrärahaa käytettiin euroa. Jalasjärven kunta hoitaa maatalouslomituksen oman kunnan alueen lisäksi myös Seinäjoen, Peräseinäjoen ja Nurmon kuntien alueella. Lomituksen paikallisyksikkö aloitti toiminnan laajennetulla alueella Peräseinäjoen paikallisyksikkö yhdistyi Jalasjärven kunnan paikallisyksikköön ja samalla kunnan palvelukseen siirtyivät hallinnon ja maatalouslomituksen työntekijät. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat euroa (8,4 %)edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirille maksetut palvelumaksut nousivat 6,5 % ja ulkopuolelta ostetut palvelut 20 %. Vuosina toteutetussa jononpurkuprojektissa Jalasjärvi käytti täysimääräisesti oman euron osuutensa. Sosiaalitoimen avohoidon alueeseen kuuluva Pentinlammin pienkodin uusiin tiloihin asukkaat muuttivat huhtikuussa Esi- ja alkuopetuksen uusi opetussuunnitelma hyväksyttiin keväällä 2003 ja otettiin syksyllä käyttöön. Perusopetuksen luokkien 3-9 ja lukien osalta opetussuunnitelman uudistustyö käynnistettiin syksyllä Laskennallisesti eriytetyn vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma näytti alijäämää 9.101,66 euroa. Laitoksen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 1,4 %. 5

8 Toiminnan- ja talouden kehitys Alueellinen pelastuslaitos aloitti toimintansa ja pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyi Seinäjoen kaupungin palvelukseen alkaen. Koulukeskuksen rakennustyö aloitettiin elokuussa Rakennushankkeeseen kului tilivuoden aikana euroa. Rakennustyö jatkuu vuosina 2004 ja Tavoitteena on saada oppimiskeskus käyttöönotettua elokuussa Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 4 milj. euroa. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tilastokeskuksen tilinpäätöksen 2003 ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteet alenivat vuonna 2003 lähes miljardi euroa vuoden 2002 tasosta. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen ennustetaan heikkenevän edelleen vuonna Verotulojen tilitysten arvioidaan hieman vähenevän viime vuoden tasosta, kun samalla toimintamenot lisääntyvät nopeasti. Toimintatulojen ja valtionosuuksien lisäykset eivät riitä kattamaan menojen liian nopeaa kasvua. Vuonna 2004 kunnallisveron tilitysten arvioidaan vähenevän edelleen. Ansiotulojen kasvu sekä tuloveroprosenttien korottamiset lisäävät osaltaan tilityksiä. Samaan aikaan veropohjaa kaventavat ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen muuttaminen. Kunnallisverojen kehitykseen vaikuttavat erityisesti jatkossakin ansiotulojen kehitys ja veroperusteita koskevat päätökset. Ansiotulojen kasvu taas on riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja erityisesti työllisyyden kehityksestä. On hyvinkin ilmeistä, että valtio muuttaa kunnallisveron veroperusteita myös vastaisuudessa. Näin onkin myös vuoden 2005 verotulokehitystä arvioitaessa siihen, että veropohjaa kavennetaan jälleen kunnallisveron vähennyksiä lisäämällä. HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN 2003 TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelynä, että - aikuiskoulutuskeskuksen ylijäämä ,53 euroa kirjataan JAKK:n yli/- alijäämän tilille - kunnan muun toiminnan ylijäämä 231,873,62 euroa kirjataan kunnan taseeseen yli/-alijäämän tilille 6

9 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet TULOSLASKELMA, 1000 (JAKK mukana, ei sisäisiä eriä) Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot yhteensä: Toimintakulut: Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lis.(+) tai väh.(-) Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä: Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut% 34,5 33,2 Vuosikate/Poistot% 122,1 171,8 Vuosikate /asukas Asukasmäärä Tulovero%

10 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet RAHOITUSLASKELMA 1000 (JAKK mukana, ei sisäisiä eriä) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Vars.toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 79,2 168,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 57,0 94,4 Lainanhoitokate 1,9 2,2 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

11 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet TASE 1000 (JAKK mukana, ei sis.eriä) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot 2 4 Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT. Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja kesken eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaam. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahast. pääomat Muut toim.ant. pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahast.erit.katteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat Lainat rah. ja vak.laitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet/tavarat Muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA yhteensä Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT III Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste % 77,1 78,1 Osakkeet ja osuudet Rahoitusvarallisuus /as Sij. rahamarkkinainstrum. Suhteel.velkaantuneisuus % 26,4 24 Joukkovelkakirjalainasaam. Lainat, /asukas Muut arvopaperit Lainakanta , IV Rahat ja pankkisaamiset Lainsaamiset , VASTAAVAA yhteensä Asukasmäärä

12 Konserni KONSERNIA KOSKEVAT OLENNAISET TAPAHTUMAT Kuntakonserniin kuuluu 13 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja 5 osakkuusyhteisöä. Kaikki muut paitsi osakkuusyhteisöt on yhdistetty konsernitaseeseen. Osakkuus yhteisöjen osuus konsernin omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden voitosta/tappiosta on ilmoitettu liitetiedoissa. Kuntakonserniin kuuluu tytäryhteisöinä 9 kiinteistö- ja asuntoyhtiötä. Näiden hallintoa on koottu mahdollisimman taloudellisen toiminnan aikaansaamiseksi kaikilla. Vuokrataloyhtiöllä on sama hallituksen puheenjohtaja ja samat tilintarkastajat, joista toinen on kunnan tilintarkastaja. KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ILMAN KUNTAYHTYMIÄ Konsernin palveluksessa on vuoden aikana ollut keskimäärin 600 henkilöä. 10

13 Konserni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt (kpl) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 9 Muut yhtiöt 3 Säätiöt 1 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 18 Osakkuusyhteisöt As Oy Koskutrinne As Oy Penttilänkuja As Oy Puskanrivi As Oy Savelankuja Jalasjärven Pankkitalo Yhteensä 5 kpl Kuntakonserni (YLI 50%) UIMA- HALLI OY 86,40 % LÄMPÖ URHEILU- OY HALLI OY 66,8 % 96 % JALASJÄRVI (EMO) KUNTAYHTYMÄT SÄÄTIÖT TERVEYS JAKK * EP SHP SOSIAALI Kunnallinen * AJO- * EPL KOULU liikelaitos HARJOIT- * ESKOO TEKNINEN TELURATA- * AMK VAPAA-AIKA SÄÄTIÖ * KURIKKA AK 80 % AS OY KETO- TIE 100% AS OY JOKIPII TIE 100% KI OY HAVE- RIN- AHO 100% KIINTEISTÖYHTIÖT ASUNTO-OSAKEYHTIÖT KI OY HAUTI- AISEN- TIE 100% KI OY PEN- TIN- LAMMI 100% KI OY PUS- KAN- PUISTO 100% KI OY ANTURA- RIVI 100% KI OY JALAS- PISNES 100% KI OY LIIKE- RATI 68,77 11

14 Konserni KONSERNITASE 2003 MILJ. VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 30,8 30,9 Aineettomat oikeudet 0,2 0,3 Osuus kunt.yht. opo:n lis. 0,0 0,0 Konserniliikearvo 0,0 0,0 Liittymismaksurahasto 0,5 0,4 Muut pitkävaikutteiset menot 0,0 0,0 Arvonkorotusrahasto 0,6 0,6 Ennakkomaksut 0,0 0,0 Muut omat rahastot 5,7 5,8 Aineelliset hyödykkeet Edell. tilikausien yli/alijäämä 4,1 2,2 Maa- ja vesialueet 6,7 6,5 Tilikauden yli/alijäämä 0,7 1,7 Rakennukset 29,7 28,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8,9 10,0 VÄHEMMISTÖOSUUDET 0,4 0,4 Koneet ja kalusto 3,2 3,0 KONSERNIRESERVI 0,0 0,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,2 0,0 POISTOERO JA VAPAAEHT. Ennakkomaksut ja kesken- 1,1 0,7 VARAUKSET eräiset hankinnat Poistoero 0,2 0,1 Vapaaehtoiset varaukset 1,0 1,2 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet 0,1 0,7 Eläkevaraukset 0,0 0,0 Muut osakkeet ja osuudet 1,4 0,7 Muut pakolliset varaukset 0,3 0,5 Joukkovelkakirjalainasaam. 0,0 0,0 Muut lainasaamiset 0,1 0,0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset 0,0 0,0 Valtion toimeksiannot 0,6 1,0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahast. pääomat 0,0 0,0 Valtion toimeksiannot 0,6 1,0 Muut toim.ant. pääomat 0,0 0,0 Lahjoitusrahast.erit.katteet 0,0 0,0 Muut toimeksiantojen varat 0,0 0,0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Joukkovelkakirjalainat 0,0 0,0 Vaihto-omaisuus Lainat rah. ja vak.laitoksilta 4,6 4,6 Aineet ja tarvikkeet 0,3 0,2 Lainat julkisyhteisöiltä 4,2 4,4 Keskeneräiset tuotteet 0,0 0,0 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0 Valmiit tuotteet/tavarat 0,0 0,0 Saadut ennakot 0,1 0,1 Muu vaihto-omaisuus 0,1 0,1 Ostovelat 0,0 0,0 Ennakkomaksut 0,0 0,0 Muut velat 1,1 1,1 Siirtovelat 0,0 0,0 Saamiset Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Joukkovelkakirjalainat 0,0 0,0 Myyntisaamiset 0,1 0,1 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 1,6 1,6 Lainasaamiset 0,0 0,0 Lainat julkisyhteisöiltä 0,2 0,1 Muut saamiset 0,2 0,1 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0 Siirtosaamiset 0,0 0,0 Saadut ennakot 0,6 0,3 Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat 3,2 2,0 Myyntisaamiset 3,2 2,5 Muut velat 0,9 0,7 Lainasaamiset 0,0 0,0 Siirtovelat 5,3 5,2 Muut saamiset 0,6 0,5 Siirtosaamiset 0,9 1,3 VASTATTAVAA yhteensä 66,7 64,9 III Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT Osakkeet ja osuudet 0,0 0,0 Omavaraisuusaste% Sij. rahamarkkinainstrum. 0,0 0,5 Rahoitusvarallisuus, /as Joukkovelkakirjalainasaam. 0,0 0,0 Konsernin lainat, /as Muut arvopaperit 5,4 5,1 Konsernin lainakanta IV Rahat ja pankkisaamiset 3,7 3,3 Konsernin lainasaam VASTAAVAA yhteensä 66,7 64,9 Kunnan asukasmäärä

15 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Olennaiset tapahtumat Kunnanhallitus valmisteli valtuustolle tulevat päätökset, hoiti kunnan edustamisen sidosryhmiin ja koordinoi kunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Viime vuoden aikana käytiin laaja strategiakeskustelukierros ja tarkistettiin tulevien vuosien suuntaviivoja. Viime vuonna selvitettiin sosiaali- ja terveystoimen hallinnon uudistamista ja mahdollista perusturvaan siirtymistä vaalikauden taitteessa. Miten kriittisiksi menestystekijöiksi asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat valituista näkökulmista? Kunnan elinvoimaisuus ja monipuolinen elinkeinoelämä Väestökehitykseen erityisesti muuttoliikkeeseen onnistuttiin vaikuttamaan opiskelija-apurahan avulla. Jalasjärvi on muuttovoittokunta, mutta syntyvyyttä korkeampi kuolleisuus piti väestönmäärän vähenevänä. Kuntaa markkinoitiin asumis- ja työpaikkakuntana. Jalasjärven kunnan ulkopuolella (Helsingissä ja Turussa) pidettiin tilaisuuksia entisille jalasjärveläisille ja näin mahdollisille paluumuuttajille. Osallistujia kaikissa oli kiitettävästi ja kiinnostus Jalasjärveä kohtaan merkillepantavaa. Elinkeinoja kehitettiin verkottumalla paikallisesti ja alueellisesti seinänaapurialueella. Asiakaslähtöiset, tehokkaat palvelut Kunnan järjestämien palvelujen laatuun on pyritty kiinnittämään huomiota. Useissa palveluissa on asiakastyytyväisyyttä tutkittu kyselyjen avulla. Asiakkaiden antama palaute on ollut myönteistä ja kehittävää. Tehokkaat prosessit Kevään 2003 aikana käyty strategiakierros tuotti kunnalle uuden perustehtävä ja vision, jotka kirjattiin vuoden 2004 talous- ja toimintasuunnitelmaan. Koulukeskuksen tilojen rakentaminen aloitettiin elokuussa 2004, tavoitteena on saada uudet oppimiskeskuksen tilat käyttöön 2005 vuoden syksyllä. Oppiminen ja kehittäminen Jalasjärven yritystoiminnan ja kunnan strategista osaamista pyrittiin tunnistamaan ja keskittymään vahvuuksiin. Vuoden 2002 osaava ammattityöntekijä palkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 (metsuri Markku Kiviluoma) ja toinen eli vuoden 2003 ammattiosaajaksi valittiin vuonna 2004 alueasentaja Olavi Yli-Petäys. Kunnan henkilöstön osaamisen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota, useita lisäkoulutuksina toteutettavia oppisopimuksia on solmittu vuoden aikana. Kehittämiskeskusteluja on käyty laajasti koko organisaatiossa. Taloudeltaan vahva kunta Kunnallistalous säilyi tasapainoisena. Pitkäaikaisen velan määrä lisääntyi vain runsaalla eurolla, koska hyvän vuosikatteen ansioista suuri osa investoinneista voitiin rahoittaa ilman velanottoa. Kunnan toiminnoille on asetettu vähemmän, mutta onnistumisen seurannan kannalta tärkeämpiä tavoitteita. Säännöllinen raportointi valtuusto-, hallitus- ja lautakuntatasolla ja määrärahojen riittävyyden seuranta määräajoin mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuneeseen tilanteeseen. Tasetavoitteet (peruspääoma%, omavaraisuus%, velkaantumisaste sekä lainamäärä/as toteutuivat tavoitetta paremmin. Myös tuloslaskelmatavoitteet (tuloveroprosentti, vuosikate ja toimintatuottojen osuus toimintakuluista) toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Tasapainoinen talous mahdollisti myös rahoituksen tavoitteiden toteutumisen, vaikka investoinnit nousivatkin yli 3,7 milj. euroon. Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö ,6 Talous KOKO KUNNAN- HALLITUKSEN ALUE TA 2003 TA muutokset TA muut. jälkeen Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Poistot Laskennalliset erät,menot Laskennalliset erät,tulot

16 Kunnanhallitus ELINKEINOTOIMI ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TOIMINNAN KUVAUS: Osallistuu kunnassa toimivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen muuttuvassa markkinatilanteessa. Hankkii uusia yrityksiä ja yrittäjiä kuntaan huomioiden myös vahvan maatalouden luomat mahdollisuudet. Kehittää kunnan asumispalveluita ja hankkii kuntaan uusia asukkaita. Vastaa kunnan viestinnästä. TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Ylläpitää ja kehittää edellytyksiä yritysten kannattavaan toimintaan Aktiivinen toimija yritysten kehitysohjelmissa Luoda edellytykset vahvasta maataloudesta kehittyvälle erikoistuvalle elintarviketeollisuudelle. Kunnan asukasmäärän vähenemisen pysäyttäminen. Kunnan markkinoinnin kehittäminen ja kuntaprofilointi Yritysneuvonta Toimivat yritys- ja asumiskonseptit sekä viestintämallin luominen seurantamittaristoineen Kunnan profilointityön aloittaminen Kilpailukykyinen palvelurakenne ja kiinnostavien asumismahdollisuuksien kehittäminen. Henkilökohtaisen yhteyden luominen kunnan johtaviin yrityksiin ja niiden tarpeista huolehtiminen. Osallistuminen koulutuksenja verkostoyhteistyön kehittämiseen yritysten, oppilaitosten ja alueellisten/valtakunnallisten toimijoiden kesken. Yrityskonseptimallin kehittäminen Asumiskonseptimallin kehittäminen Viestintämallin kehittäminen Henkilökohtaiset kontaktit johtaviin yrityksiin ja niiden johtoon. Aktiivinen rooli pienempien yritysten verkostomallien rakentamisessa ja oppilaitosyhteistyön kehittämisessä. Kehitetään yritys- ja asumiskonseptimallit ja toimiva viestintämalli kunnan muun organisaation kanssa Ohjattu pienempien yritysten verkostojen rakentamismalleja Oppilaitosyhteistyö JAKK:n ja Seinäjoen AMK:n kanssa. Yritys- ja asumiskonseptimalli sekä rakennettu kunnan viestinnän huoneentaulu. TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Aikataulu 6 kk Kunnan tunnettuus Nykyisten yritysten toimintaedellytykset Uudet yritykset ja uudet asukkaat Kunnan tunnettuus Yritysten toimintaedellytykset vähintään nykytasolla Uudet yritykset ja uudet asukkaat Projekti puolivälissä, osa työvälineistä työn alla. Profilointityö käynnistyi. Välineet valmiit kesällä Toimintaedellytysten parannus pullonkauloja ratkomalla, rakentamalla yhteistyömalleja Uusia yrityksiä perustettu 32 kpl Muuttoliike tasapainossa. Työttömyys aste % % Työttömiä työnhakijoita 47 kpl vähemmän kuin vuonna

17 ELINKEINOTOIMI Kunnanhallitus TEHOKKAAT PROSESSIT TEHOKKAAT PROSESSIT TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Edelläkävijä kuntasektorilla yritys- ja asumiskonseptin hyödyntämisessä Kunnan profilointia viestintämallin tavoitteiden mukaisesti. Kunta on aktiivinen toimija seutukuntayhteistyössä Kunnan elinvoimaisuus elinkeinotoiminnan ja asumisen osalta osana kehittyvää Seinäjoen Seutua Yritys- ja asumiskonseptit toimivat kunnan tavoitteiden mukaisesti ja vaikuttavat merkittävästi seutukuntayhteistyöhön ja alueen kehittymiseen. Viestintämalli palvelee kunnan sisäistä - ja ulkoista viestintää sekä kunnan profiloitumista. Työryhmät yritys- ja asumiskonseptien rakentamiseen sekä viestintämallin kehittämiseen. Kunnan ja seutukunnan vahvuuksien määrittely ja niihin panostaminen. Valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyömallien rakentaminen Seutukunnallise t projektit 78 kpl ja muu seutukunta yhteistyö Seutukunnan ja kunnan strategiatyöskentely työryhmissä. TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Vähintään nykytaso Elinvoimainen, kehittyvä ja aktiivisesti seutukunnalliseen päätöksentekoon osallistuva kunta Motivoitunut kehittävä ja kehittyvä henkilöstö, joka suoriutuu tavoitteistaan. Mallien ja konseptien rakentaminen, perehtyminen ja osaamisalueiden parantaminen Jatkuva työssä oppiminen ja kehittyminen. Koulutuksen hankkiminen Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyö organisaatioiden välillä niin kunnassa kuin seutukunnassa. Seutukunnallinen päätöksenteko elinkeinoryhmässä Kunnan - ja seutukunnan strateginen kehittämiskoulutus Kehitetty henkilökohtaisia osaalueita erilaisilla kursseilla ja seminaareilla. 15

18 Kunnanhallitus HALLINTOPALVELUT TOIMINNAN KUVAUS: Hallintopalvelujen työyksikkö vastaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokouspalveluista, asianhallintakokonaisuudesta sekä kunnan informaatiopalveluista. Kunnalliset asumispalvelut, joukkoliikenne ja työmatkakorvaukset kuuluvat niinikään hallinto-osastolle. TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Monipuoliset asumismahdollisuudet Tarvetta vastaavat palvelut asunto-asioissa. Asuntosihteerin ja isännöitsijöiden yhteistyö Asunto Oy Savelankujan asuntojen myynti Säännölliset tapaamiset ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA Toimivat liikenneyhteydet Hyvät kunnan sisäiset asiointiyhteydet Kattavat kunnan sisäiset liikenneyhteydet Seutulipun käyttöasteen nostaminen Yhteydet Asiointi- ja koululiikenteen yhteensovitus, kaksivuotinen sopimuskausi, tarjouskierros keväällä 2003 Markkinointi yhdessä seutulippualueen kanssa. Kyläkeskukseen 1-2 krt/vko Kuntakeskukseen 1 krt/vko Kaksivuotinen sopimuskausi alkoi Osallistuttu yhteismarkkinoi ntiin TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Ripeä valmistelu- ja täytäntöönpanotyö Toimiva asianhallintajärjestelmä Asianhallintaohjelmiston käyttöönotto kaikilta osin Käytössä TEHOKKAAT PROSESSIT Toimivat palvelut neuvonta- ja Henkilöstön perehdyttäminen informaatiopisteessä olemassaolevien järjestelmien käyttöön TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Suoritettu Korkea asiakastyytyväisyys Kysely (v. 2003) Arvosana 9 Toteutetaan myöhemmin OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön ammattitaidon ja työtyytyväisyyden ylläpito Henkilöstön suunnitelmallinen koulutus ja työkyvyn ylläpito. TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Hyvä työtyytyväisyys Kysely (v. 2003) 9 Työtyytyväisyys kysely tehty v

19 Kunnanhallitus Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2002 TA HALLINTOPALVELUT Poikkeama TYÖLLISYYS Harkinnanvaraisella tuella työllistetään, ka Nuorten kesätyön (4vko) saajat Nuorten kesätyöntekij. määrä (yritykset + yhteisöt) kerhonohj 29 kerhonohj Olennaiset tapahtumat Kunta panosti vuoden aikana voimakkaasti potentiaalisiin paluumuuttajiin järjestämällä maalishuhtikuussa Helsigissä kaksi markkinointitilaisuutta jalasjärveläissyntyisille yli 50-vuotiaille pääkaupunkiseudun asukkaille. Tilaisuuksiin osallistui kaksisataa ihmistä. Marraskuussa Turussa järjestetty vastaava tilaisuus kokosi yli sata osanottajaa. Helsingin tilaisuuksiin osallistuneille järjestettiin elokuussa Aukusti-tapahtuman yhteydessä jälkimarkkinointitilaisuus. Opiskelija-apuraha myönnettiin lähes neljälle sadalle (391) ammattiin opiskelevalle nuorelle. Kesätyöpaikan kunnassa tai kunnan tukemana sai 257 nuorta. Nuoria työllisti 50 yritystä, yhdistystä tai yksityistaloutta. Mm. edellä kuvattujen toimenpiteiden myötä kunnan muuttoliike kääntyi positiiviseksi (+12) ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Kunnan ylläpitämässä mökkipörssissä on perustamisesta lähtien esitelty 66 kohdetta. Vuoden vaihteessa pörssissä oli jäljellä 34 kohdetta. Yleisestä korkotasosta johtuen valtion korkotukilainoituksella rakennettiin vain kolme omakotitaloa. Ki Oy Haverinahoa lukuun ottamatta kunnan omistama vuokra-asuntokanta oli käytännössä täyskäytössä. Työllisyydenhoidon nettomenot ylittyivät n euroa. Menot ylittyivät euroa johtuen suunniteltua suuremmasta työllistämisestä avopalveluihin, kouluavustajatehtäviin ja teknisen toimen työalueille. Työllisyydenhoidon nettokustannukset kasvoivat myös valtion työllistämistuen pienentymisestä johtuen euroa. Opiskelija-apurahan osalta määrärahamitoitus jäi myös liian pieneksi. Talous Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö HALLINTOPALVELUT Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Poistot Laskennalliset erät,menot Laskennalliset erät,tulot TA TA muutokset TA muut. jälkeen Poikkeama

20 Kunnanhallitus TALOUSPALVELUT ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TOIMINNAN KUVAUS: Taloustoimi hoitaa kirjanpidon, taloussuunnittelun, laskutuksen ja laskujen maksatuksen, osto- ja myyntireskontran, palkkakirjanpidon tehtävät sekä tietohallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtäviä. TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Toiminnan ja talouden tavoitteiden asettelua sekä raportointia kehitetään Toimintoja tukeva tietohallinto Tasapainotettua tavoitteistoa hyödynnetään toiminnan ohjaamisessa. Atk-järjestelmä ja käyttäjätuki toimivat. Säännöllinen raportointi, raporttien ymmärrettävyyteen kiinnitetään huomioita Käyttäjien tarpeita kartoitetaan ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Säännöllinen raportointi Kpl/vuosi 2 ATK-käyttäjätyytyväisyys Kysely (tehdään parittomina vuosina) 4,25 (1-5) Tehdään v , kehitetään edelleen Järjestelmiä päivitetty tarpeen mukaan ,41 (1-5) Toimiva palkka- ja henkilöstöhallinto Uusien sopimusten oikea tulkinta Sopimuksien tarkoituksenmukainen ja kokonaistaloudellinen tulkinta. Uudet sopimukset otettu käyttöön TEHOKKAAT PROSESSIT OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA Hyvä taloudenhoito Maksuvalmius Kirjanpidon viive Toimintaa suuntaava ja ennakoiva taloussuunnittelu Henkilöstön osaamisen kehittäminen Strategiakeskustelu kevään aikana. Taloussuunnittelun raamitus kesäkuussa Säännölliset kehityskeskustelut Tiedot ajantasaisia,luotettavia ja hyödynnettäviä. Riittävä maksuvalmius pv pv Strategialinjaukset taloussuunnitteluun keväällä Omien osaamisalueiden vahvistaminen Päivämäärä Päivämäärä Päivämäärä Tiedotus, tietojen keruu ja rekisteröinti TAVOITE MITTARI TAVOITETASO 20 5 Talouskehitystä seurataan ja ennakoidaan jatkuvasti Sisäinen tiedotus talous- ja henkilöstöhallinnolle. Kehityskeskustelut Erikoistuminen ja varahenkilöjärjestelmä TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Käyty mennessä Raamitus mennessä Käyty/ei käyty Käynnissä Kehitetään edelleen , käynnissä Käynnissä 18

21 Kunnanhallitus MAASEUTUTOIMI TOIMINNAN KUVAUS: Maaseututoimi hoitaa maatalouden viranomaistehtävien lisäksi maatalouden ja maaseuden paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät. ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TEHOKKAAT PROSESSIT TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Asiakasystävällinen, asiantunteva, joustava ja nopea asioiden hoito Asiakaspalvelun laadun kehittäminen asiakaskyselyn vastausten perusteella Tarkentuvat asiakaskyselyn perusteella (2002) TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Asioiden hoidon tehokkuus Asiakaskysely Arvosana 4 (1-5) Maksatusten ajantasaisuus Hallintopalveluiden tehokas hoitaminen Maaseutu 2005-ohjelman hankkeiden toteuttaminen - kunnan omat hankkeet - maakunnalliset hankkeet Asiakaskysely Oma seuranta Alkavalla ohjelmakaudella hyödynnetään maaseudun kehittämisen välineet Arvosana 4,5 (1-5) Poikkeamien analysointi Valitaan painopistealueittaiset toimenpiteet TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Asioiden käsittelyn kustannukset hallintaan Käsittelykulut/hakemus Keskimäärin alle 33 /hakemus Kuntaan tullut suhdeluku > 45/1 rahamäärä/hallinnon kulut Kysely Esille tulleet tarpeet huomioitu toiminnassa ,46 4,77 Ajantasalla SN-yhteistyössä toteutettu laadittua strategiaa. Maaseutu ohjelman hankkeita käynnissä 9 kpl /hakemus 75/1 OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA Kehittämishankkeden eteneminen suunnitellusti - kunnan omat hankkeet - maakunnalliset hankkeet Korkea osaamisen ja neuvontapalveluiden taso Aktiivinen, jaksava henkilöstö Ammattitaito Kehittämishankkeiden eteneminen Lautakunta arvioi Arviointi, raporttien analysointi Vastataan asiakkaiden palvelutarpeisiin Asiakaskysely Etenevät suunnitellusti Kerran vuodessa Arviointi jatkuvaa Osaamisen tason varmistaminen ja jatkuva kehittäminen Arvosana kaikilla osasektoreilla 4 (1-5) Ltk:n arvio 12/03: etenevät suunnitellusti Osallistuttu aktiivisesti koulutuksiin TAVOITE MITTARI TAVOITETASO ,46 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely Arvosana 4 (1-5) 19

22 Kunnanhallitus LOMITUSTOIMI TOIMINNAN KUVAUS: Lomitustoimi hoitaa maatalousyrittäjien lomituspalvelut. ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Lomitusten joustava hoito Lomittajien saatavuus paremmin vastaamaan kysyntää Tehdään asiakaskysely lomituspalveluiden toimivuudesta ja kehittämisestä (v. 2003) TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Tehty Asiakastyytyväisyys Kysely kolmen vuoden välein Arvosana 4 (1-5) 4,02 Lomituspalvelut tuotetaan tehokkaasti Lomittajien työaikojen oikea mitoitus Tilojen työaikalaskelmien jatkuva päivittäminen vastaamaan muuttuneita olosuhteita Tilakäynnit tehty kaikilla tiloilla. TEHOKKAAT PROSESSIT TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Lomituspäivän kesto h/pv 7, ,7 Lomituspäivän hinta /pv Henkilöstön ammattitaidon Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen kartoitus ja koulutuksen toteuttaminen 120,03 Tilakäyntien yhteydessä selvitetään henkilöstön osaamisen kehittämisalueet 108,44 Tehty OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Täydennyskoulutusta osaamisen kartoituksen perusteena Koulutuspäiviä 100 päivää 78 20

23 Kunnanhallitus Toiminnan laajuustiedot Tavoite TALOUSPALVELUT *Kirjanpidon viive (päivää) *Maksatuksen viive (päivää) Laskujen maksatus - toimittajien lkm - maksatusmäärä milj./ - viiv.korot maksatuksesta o / oo - viivästyskorot *Maksuvalmius (päivää) *Lainojen keskikorko %:a Palkat - palkansaajien lukumäärä - palkattu henkilöstö - vakinaiset virat ja toimet Laskutus - laskujen lukumäärä - karhujen lukumäärä %:a - ulosottojen lukumäärä %:a - laskutus milj. MAASEUTUTOIMI Käsitellyt hakemukset kpl Maksetut tuet milj. Asiakaskäynnit LOMITUSTOIMI - lomaanoikeutetut maatal.yritt. - lomituspäivien lukumäärä - kustannukset (nto) /lomituspäivä - lomitetut vuosilomapv:t/yrittäjä - lomitetut sijaisapupv:t/yrittäjä - kust.yrittäjää kohti Olennaiset tapahtumat Perustelutietoina asetetut tavoitteet TP 2002 TA ,2 0,3-0, ,1 5,3 3,1-2, , , , ,00 800,00 705, ,00 574,10 576, , , , ,0 10,5 12,7 2,20 2,50 2,00 1,99-0,01 3,10 4,20 4,50 0, , , , ,10 12,00 13,30 1 n ,00 n ,50 lomitetut pv:t/yrittäjä 33, ,46 120,03 22,8/23 46, ,00 Poikkeama 108,44-11,59 23,1/24 51,80 5, ,34-177,66 Talouspalvelujen atk-tukipalvelut laajenivat koskemaan myös koulutoimen tietohallinnon tukea. Palkkalaskenta keskitettiin myös kolmen palkkakirjanpitäjän tehtäväksi. Toimintavuoden aikana valmistauduttiin vuoden 2004 alussa tapahtuvaan palvelimen ja käyttöjärjjestelmän vaihtoon. Linux-käyttöjärjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa 2004, koska tietokantatuki edelliseltä käyttöjärjestelmältä lopetettiin vuoden vaihteessa. Maaseututoimi vastaanotti kevään päätukihaussa tukihakemuspaketin 567 tilalta ja hakemusten käsittely sujui asetettuja aikatauluja nopeammin. Maaseututoimen maksatukset on hoidettu asetettujen aikataulujen mukaisesti. Maaseutu 2010-ohjelman 9 kehittämishanketta ovat olleet käynnissä ja niiden lisäksi maaseutusihteeri on ollut mukana lukuisien seutu- ja maakunnallisten hankkeiden valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa sekä mukana kunnan strategiatyössä ja viestintästrategian suunnittelussa. Lomitustoimi: Jalasjärven kunta on tehnyt sopimuksen Melan, Peräseinäjoen ja Nurmon kuntien sekä Seinäjoen kaupungin kanssa siitä, että Jalasjärven kunta hoitaa lomituspalvelujen hallinnon vuoden 2004 alusta lukien. Lomitetut päivät lisääntyivät 1700 päivällä edellisestä vuodesta, mikä johtui sijaisapulomitusten lisääntymisestä 2075 päivällä. Ko. lisäyksestä äitiys- ja vanhempainloman osuus oli 1320 päivää. Lomaanoikeutetuille tiloille (279 kpl) tehtiin asiakaskysely lomituspalvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta. Kyselyn palautti 45,9% tiloista. Lomitustoimi sai arvosanaksi 4.02 (asteikolla 1-5). 21

24 Talous Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Kunnanhallitus 61,6 TALOUSPALVELUT Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Poistot Laskennalliset erät, menot tulot TA 2003 TA muutokset TA muut. jälkeen Poikkeama KEITTIÖTOIMI Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite Asiakastyytyväisyys Henkilökunnan työtyytyv (Kyselyt 1-10) Tuotetut ateriapalvelut kpl - koulut - välipalat Ravintopäiviä kpl TP TA 2003 Arvosana 9 Tehdään v Tehdään 2004 Koko kunnan kysely tehty Poikkeama V terveyskeskuksen vuodeos., tukiyhteisö, asuntolat, palvelukodit Muut ateriat - vanhusateriat ym., kotipalv. Työpaikkaruokailu Tilaustarjoilu Välipalat Olennaiset tapahtumat Tulojen kasvu johtuu ruoka-annosten, välipalojen ja tilaustarjoilun lisääntymisestä. Toimintamenot ovat kasvaneet vakituisen henkilökunnan pitkien sairaslomien ja eläkejärjestelyiden vuoksi. Talous Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö ½ KEITTIÖTOIMI Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Poistot Laskennalliset erät,menot Laskennalliset erät,tulot TA 2003 TA muutokset TA muut. jälkeen Poikkeama

25 Terveystoimi SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAT ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti Kehitetään toimintaa niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti Seurataan jonotusaikoja sosiaalija terveystoimien vastuualueilla TEHOKKAAT PROSESSIT Yhteistyö toimii. Kustannukset vuoden 2002 tasolla/asukas indeksin muutos huomioiden. Vanhuspoliittinen ohjelma Moniammatillinen yhteistyö. Tehokas ja taloudellinen toiminta Vanhuspoliittinen ohjelma valmistuu Kohderyhmänä: perheet, lapset, nuoret, vanhukset, mielenterveys-, päihde- ja huumeongelmaiset. - yhdessä tekeminen - kehitetään nykyistä tehokkaampia keinoja seurata sosiaali- ja terveystoimien yhteisiä kustannuksia Laaditaan yhteistyössä. Elämänkaari työryhmän työ jatkuu OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA Toimiva ja hallittu yhteistyö Tiivis ja toimiva yhteistyö sekä työnjako. Yhteisen tiedon/taidon lisääminen. Koulutus- ja informaatiotilaisuudet sosiaali- ja terveyslautakunnille. Suunnittelu- ja seurantakokoukset. Sosiaali- ja terveystoimien yhteiset kokoontumiset. Yhteinen koulutus sosiaali- ja terveystoimien henkilökunnalle, panostetaan henkilökunnan hyvinvointiin. Perusturvatyöryhmän työskentely päättynyt TALOUS Tehokas ja taloudellinen kokonaisuus Sosiaali- ja terveyslautakuntien Ei toteutunut yhteinen kokous kaksi kertaa vuodessa. Sosiaali- ja terveystoimien yhteiskustannusten seuranta. 23

26 Terveystoimi TERVEYSLAUTAKUNTA ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Terveystoimen palvelut tyydyttävät asiakkaita Terveystoimen palveluja suunniteltaessa otetaan huomioon ikärakenteen ja väestömäärän kehitys sekä esim. sairastuvuuteen liittyvät ennusteet. Palvelujen annossa kehitetään tilannejohtamisen periaatteen mukaiseen suuntaan TEHOKKAAT PROSESSIT Palvelut tuotetaan tehokkaasti. Toimivat terveyskeskuksen tilat Oman toiminnan monipuolis- Varaudutaan toiminnan muutaminen ja tosten tuomiin resurssilisäyksiin yksityislääkäripalvelujen osto ja -muutoksiin. Kartoitetaan järkevällä tasolla. Tiivistä alueellisen yhteistyön yhteistyötä varsinkin sosiaali- mahdollisuuksia. Jatketaan ja koulutoimen kanssa. Oikein suunnitelmallista yhdessä mitoitettu henkilöstö. tekemistä. Jatketaan Yhteinen näkemys terveys- terveyskeskuksen keskuksen toiminnan peruskorjauksen muutoksista ja tilojen muutos- hankesuunnittelua ja korjaustarpeista. henkilökunnan, eri yhteistyötahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Hankesuunnittelu valmis v Ei toteutunut TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Terveydenhuollon kustannukset oikealla tasolla. Euro/asukas Vuoden 2002 talousarvion tasolla indeksillä korjattuna. Ei toteutunut OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA Terveystoimella on ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilöstö. Laaditaan työyksikkökohtaiset TYKYsuunnitelmat. Henkilöstön työtyytyväisyys. Henkilöstön työtyytyväisyys. Kaikilla työyksiköillä on käytössään yksikkökohtainen TYKY-ohjelma. TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Kysely joka toinen vuosi. (Toteutetaan v. 2002) Henkilökunnasta 90 % tyytyväisiä. TAVOITE MITTARI TAVOITETASO Työviihtyvyys eri osa-alueilla 59-95% TALOUS Toiminnan taloudellisuus. Seurataan kustannuskehitystä ottaen huomioon toimintatapamuutosten vaikutus kokonaiskustannuksiin. Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas vuoden 2002 tilinpäätöksen tasolla indeksillä korjattuna. Ei toteutunut 24

27 Terveystoimi HALLINTO Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2002 TA Poikkeama HALLINTO Menot /kokonaishenkilöstö Olennaiset tapahtumat Joulukuun alussa terveyskeskuksessa aloitti uusi johtava hoitaja, Elise Lepistö. Terveyskeskuksessa vakiintui käytäntö pitää laajennettua johtoryhmää joka toinen kuukausi. Ylilääkäri ja toimistosihteeri kuuluivat perusturvaan siirtymistä valmistelevaan työryhmään. Terveyskeskuksessa suoritettiin LVIAS -kuntoarviointi tulevaa remonttia silmällä pitäen. Talous Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö ,9 TERVEYSTOIMEN HALLINTO Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Poistot Laskennalliset erät,menot Laskennalliset erät,tulot TA 2003 TA muutokset TA muut. jälkeen Poikkeama

28 Terveystoimi YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TOIMINNAN KUVAUS: Ympäristöterveydenhuolto sisältää terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksikön. ASIAKASSUUNTAUTUNUT TOIMINTA TAVOITE TAVOITE 2003 TOIMENPITEET Turvataan elintarvikkeiden laatu ja määrä alkutuotannossa: hyötyeläinten sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito, lemmikkieläinten sairauksien ennaltaehkäisy. Hyöty- ja lemmikkieläinten sairauksien ennaltaehkäisy. Eläinlääkäripalveluiden saanti turvataan kahdella kunnaneläinlääkärillä TEHOKKAAT PROSESSIT Hoidetaan säädösten mukaiset tehtävät oikea-aikaisesti. Järjestetään riittävät resurssit elintarvike,- hygienia- sekä terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten suorittamiseen. Jatketaan eläinlääkärien viikonloppu- ja arkipyhä- sekä arki-iltapäivystysyhteistyötä naapurikuntien kanssa. Selvitetään lakien mukaisten tehtävien hoitamiseen tarvittava työaika ja mahdollinen yhteistyö naapurikuntien kanssa. OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA 26

29 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Toiminnan laajuustiedot Tavoite Eläinlääkintä Käyntien määrä /käynti Perustelutietoina asetetut tavoitteet TP 2002 TA Poikkeama ,00 22,44 32,40 29,60-2,80 Olennaiset tapahtumat Vastaavan eläinlääkärin ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviin sekä hallintoon käyttämää työaikaa lisättiin kahdesta viikkotunnista kymmeneen viikkotuntiin alkaen. Jalasjärvi ilmaisi kiinnostuksensa alueellisen ympäristöterveydenhuollon yhteistyön kartoittamiseen. Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö ,6 Talous YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLTO Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Poistot Laskennalliset erät,menot Laskennalliset erät,tulot TA 2003 TA muutokset TA muut. jälkeen Poikkeama