VAPAAEHTOISEN MAANHANKINNAN KEHITTÄMINEN TIEHANKKEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISEN MAANHANKINNAN KEHITTÄMINEN TIEHANKKEISSA"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISEN MAANHANKINNAN KEHITTÄMINEN TIEHANKKEISSA Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty diplomityö Espoo, maaliskuu 2007 tekniikan ylioppilas Jenni Komppa Valvoja: Prof. Kauko Viitanen Ohjaajat: DI Pekka Korhonen TkL Ari Tuutti

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tekijä: Jenni Komppa DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Työn nimi: Vapaaehtoisen maanhankinnan kehittäminen tiehankkeissa Päivämäärä: Sivumäärä: Osasto: Maanmittausosasto Pääaine: Kiinteistötalous ja -arviointi Valvoja: Professori Kauko Viitanen Ohjaajat: DI Pekka Korhonen, TkL Ari Tuutti Professuuri: Kiinteistöoppi Työn tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia tiehankkeiden yhteydessä toteutettavaan vapaaehtoiseen maanhankintaan muun muassa muiden maiden menettelyitä tutkimalla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko vapaaehtoisella maanhankinnalla saavutettavissa kustannus- ja aikataulusäästöä, minkälaisiin hankkeisiin se soveltuu ja pitäisikö sen käyttöä tulevaisuudessa lisätä vai vähentää. Tavoitteena oli myös selvittää, kenen toimesta maanhankinta tulisi jatkossa suorittaa ja onko maanhankinnan liittäminen osaksi tieurakkaa mahdollista. Tällä hetkellä vallitsevana menettelytapana tiehankkeiden maanhankinnassa käytetään lunastusta. Vapaaehtoista maanhankintaa on käytetty lunastusta tukevana menettelynä lähinnä rakennettujen kiinteistöjen sekä pienten lisäalueiden hankinnassa. Tulevaisuudessa uusien teiden rakentamistarpeen ennustetaan vähenevän ja rakentaminen tulee painottumaan yhä selvemmin perusparannushankkeisiin tai tien leventämisiin, jolloin hankittavien alueiden koko pienenee. Tämä aiheuttaa muutospaineita myös maanhankintamenettelyihin, sillä pienissä hankkeissa prosessi ei saa olla turhan raskas. Ulkomaisten kokemusten perusteella vapaaehtoisten menettelyjen käyttäminen tiehankkeissa on yleistä ja onnistunutta. Myös Suomessa tulisi harkita vapaaehtoisen maanhankinnan laajentamista tiehankkeissa. Suoritettu tutkimus antoi selkeitä viitteitä siitä, että vapaaehtoinen maanhankinta on tarkoituksenmukaisin maanhankintamenettely rakennettujen alueiden lisäksi hankkeissa, joissa asianosaisia on vähän. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että aikataulu- ja kustannussäästön saavuttaminen voi olla mahdollista vapaaehtoista menettelyä käyttämällä, mutta pienen tutkimusaineiston perusteella luotettavan kustannus- ja aikatauluanalyysin tekeminen ei ollut mahdollista. Tiehankkeiden maanhankintatehtävien tulisi tulosten perusteella olla tulevaisuudessakin Tiehallinnon maanhankkijan vastuulla. Myös konsultin suorittamaan maanhankintaan suhtauduttiin myönteisesti, etenkin, kun se suoritetaan yhteistyössä tiepiirin maanhankkijan kanssa. Urakoitsijan käyttäminen maanhankkijana ei ole tulosten perusteella suositeltavaa. Maanhankinnan liittämiseen osaksi tieurakkaa suhtaudutaan varauksella. Ulkomaisten kokemusten perusteella maanhankinnan kytkeminen tieurakkaan on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kun siihen liittyvien riskien hallinnasta huolehditaan. Maanhankinnan kytkeminen urakkaan edellyttää uuden urakkamallin kehittämistä. Urakan yhteydessä tapahtuvan maanhankinnan suorittajaksi esitetään tulosten perusteella urakoitsijan palkkaamaa konsulttia. Avainsanat: kiinteistöhallinto, vapaaehtoinen maanhankinta, tiehanke, maanhankintamenettely, Tiehallinto Kieli: suomi, tiivistelmä englanniksi 2

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECH- NOLOGY Author: Jenni Komppa ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Name of the thesis: Development of voluntary land acquisition in road projects Date: Number of pages: Department: Department of Surveying Major subject: Real Estate Valuation and Economics Supervisor: Kauko Viitanen, Professor Professorship: Real Estate Studies Instructors: Pekka Korhonen, M. Sc. (Eng.); Ari Tuutti, Dr Eng. The aim of this thesis was development of voluntary land acquisition in road projects. The target was to find out if it is possible to achieve cost and time savings by using voluntary land acquisition, for what kind of projects it is suitable and if the utilization of this procedure should be diminished or increased. Another target was to find out who should be responsible for the land acquisition in road projects in the future. At the moment, expropriation is the dominant land acquisition procedure in road projects in Finland. Voluntary land acquisition has been used as a remedial procedure mostly in the acquisition of built-up areas and small additional areas. In the future the need to build new roads is expected to be smaller in Finland and the focus will be more clearly on improvement, reconstruction and road widening projects. Due to this development the size of the areas acquired will be smaller and this is going to cause pressure towards easier land acquisition procedures. Based on the experiences abroad the use of voluntary land acquisition is common in road projects and the results have been good. Expansion of the usage of voluntary land acquisition should be considered in Finland, too. Based on the results achieved, voluntary land acquisition is the most appropriate acquisition procedure besides for built-up areas also in cases where there are only a few parties involved no matter the size of the area. The results gave references that it may be possible to achieve time and cost savings using voluntary land acquisition but because of the small research material available it was not possible to make a reliable cost and time schedule analysis. According to the results, the Finnish Road Administration s officer should be responsible for the land acquisition operations also in the future. Based on the results achieved, a consultant could also execute land acquisition, especially if it s done in cooperation with the officer. Based on the results, it s not recommended to use the contractor as a land acquirer. Design/Build contracts including land acquisition are regarded with suspicion. Based on the experiences abroad Design/Build contracts that include land acquisition are possible and suitable for road projects if the risk management is done properly. Including the land acquisition as a part of the contract requires development of a new contract model. Based on the results the acquisition should be accomplished by a consultant hired by the prime contractor. Keywords: Property Management, voluntary land acquisition, road project, land acquisition, Finnish Road Administration Language: Finnish, English abstract 3

4 Alkusanat Tämä tutkimus sai alkunsa syksyllä 2006 Tiehallinnon ja ISS Proko Infra Oy:n aloitteesta. Tiehallinnossa oli havaittu, että vapaaehtoista maanhankintaa sovelletaan tiehankkeissa ulkomailla, jonka vuoksi heillä oli kiinnostusta asian tutkimiseen. Työn rahoittajana toimi Tiehallinnon keskushallinto. Haluan kiittää myös ISS Proko Infra Oy:tä joustavuudesta, joka mahdollisti tutkimuksen tekemisen muiden työtehtävien ohella. Tutkimuksen alussa muodostettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat kiinteistöpäällikkö Pekka Korhonen ja suunnittelupäällikkö Matti Hämäläinen Tiehallinnon keskushallinnosta, maanhankintavastaava Markku Suoranta Tiehallinnon Oulun tiepiiristä, yliinsinööri Jukka Lahtinen Maanmittauslaitoksen keskushallinnosta, professori Kauko Viitanen Teknillisestä korkeakoulusta sekä toimitusjohtaja Ari Tuutti ISS Proko Infra Oy:stä. Haluan esittää kiitokset ohjausryhmälle arvokkaista neuvoista ja asiantuntijakommenteista, jotka auttoivat tutkimuksen tekemisessä. Haluan esittää erityiskiitokset työn ohjaajina toimineille kiinteistöpäällikkö Pekka Korhoselle Tiehallinnon keskushallinnosta ja toimitusjohtaja Ari Tuutille ISS Proko Infra Oy:stä kuluneiden kuukausien aikana saaduista arvokkaista neuvoista ja kommenteista. Työn valvojana toiminutta professori Kauko Viitasta haluan kiittää arvokkaista neuvoista paitsi työtä tehtäessä, myös koko opiskeluaikana. Professori Viitasella on tuntunut olevan aina aikaa opiskelijoille ja häneltä on saanut arvokasta ohjausta sekä opiskeluun että uraan liittyen. Haluan lisäksi kiittää Tiehallinnon maanhankkijoita ja muita asiantuntijoita, jotka vastasivat tutkimukseen liittyviin kyselyihin työkiireidensä keskellä ja omalta osaltaan mahdollistivat tutkimuksen toteuttamisen. Avopuolisoani Miikaa, perhettäni, ystäviäni ja muita läheisiäni haluan kiittää sekä kuluneina kuukausina että koko opiskeluaikana saadusta korvaamattomasta avusta, tuesta ja kannustuksesta. Lisäksi haluan kiittää työkavereitani ISS Proko Infra Oy:ssä, erityisesti Juhania, Johannaa ja Petriä, saadusta avusta, kannustuksesta ja työilmapiirin piristämisestä kuluneiden kuukausien aikana. Tutkimuksen tekeminen oli mielenkiintoista ja antoisaa. Toivon, että tutkimus edistää osaltaan tiehankkeiden maanhankinnan kehitystä jatkossa. Espoossa, maaliskuussa 2007 Jenni Komppa 4

5 Sisällys DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS... 3 ALKUSANAT... 4 SISÄLLYS... 5 SÄÄDÖKSET JA LYHENTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUKSEN RAJAUS AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT TYÖN RAKENNE KÄSITTEET AIKAISEMPIA TUTKIMUSTULOKSIA VAPAAEHTOISESTA MAANHANKINNASTA TIEHALLINTO JA TIEHANKE TIEHALLINNON ROOLI TIENPIDOSSA TIENSUUNNITTELU Tiensuunnitteluun liittyvästä lainsäädännöstä Tiensuunnittelun kulku KIINTEISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (KIVA) KIVA-prosessi KIVA yleissuunnitelmavaiheessa KIVA tiesuunnitelmavaiheessa TIENPIDON HANKINTASTRATEGIA Hankintastrategia Hankinta MAANHANKINTA SUOMESSA MAANHANKINTA TIEHALLINNOSSA MAANHANKINTAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PERIAATTEITA Omaisuuden suoja Täyden korvauksen sekä yhdenvertaisuuden periaate Jälleenhankintatakuu Lunastusoikeus ja lunastusvelvollisuus Maantielaki NYKYISET MAANHANKINTAMENETTELYT TIEHANKKEISSA Maantielain mukainen maantietoimitus Vapaaehtoinen maanhankinta Tilusjärjestelyt MAANHANKINTA MUISSA VÄYLÄHANKKEISSA Voimajohtohanke Rautatiehanke Maakaasuputkihanke MAANHANKINTA MUISSA MAISSA TIEHANKKEIDEN MAANHANKINTA RUOTSISSA Taustaa Tiensuunnittelu Lainsäädännöstä ja periaatteista Maanhankintamenettelyistä tiehankkeissa TIEHANKKEIDEN MAANHANKINTA USA:SSA Taustaa Tiensuunnittelu

6 4.2.3 Lainsäädännöstä ja periaatteista Maanhankintamenettelyistä tiehankkeissa TIEHANKKEIDEN MAANHANKINTA SAKSASSA Tiensuunnittelu Lainsäädännöstä ja periaatteista Maanhankintamenettelyistä tiehankkeissa TIEHANKKEIDEN MAANHANKINTA VIROSSA ERI MAIDEN MAANHANKINTAMENETTELYIDEN VERTAILUA Tiensuunnittelu ja maanhankinnan aloittaminen Lainsäädännöstä ja periaatteista Maanhankintamenettelyistä ESIMERKKI- JA VERTAILUHANKKEET VAPAAEHTOISELLA MENETTELYLLÄ TOTEUTETTUJA HANKKEITA Mt 7980 Haapakosken tien parantaminen VT 18 Kiikku-Pultra Mt 9401 Ylläksen maisematie Muita vapaaehtoisella menettelyllä toteutettuja hankkeita LUNASTUSMENETTELYLLÄ TOTEUTETTUJA VERTAILUHANKKEITA VT 4 Kuivaniemi ja mt 8300 Oulunsuu VT 18 Kiikku-Pultra, laskennallinen Mt 939 Kolari-Kittilä välillä Kolari-Kattilamaa VAPAAEHTOISTEN JA LUNASTUSHANKKEIDEN VERTAILUA Mt 7980 Haapakoskentien parantaminen vs. VT 4 Kuivaniemi ja mt 8300 Oulunsuu VT 18 Kiikku-Pultra Mt 9401 Ylläksen maisematie vs. Mt 939 Kolari-Kattilamaa KYSELYTUTKIMUS MAANHANKINTAMENETTELYISTÄ KYSELYTUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA SUUNNITTELU KYSELYTUTKIMUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Monivalintakysymykset Maanhankintatapojen soveltuvuus eri hankkeisiin Maanhankintatapojen kustannustehokkuus Maanhankintatapojen aikatauluhyöty Arvioitu työaikamenekki Maanhankintatapojen hyviä ja huonoja puolia MAANHANKINTAKYSELYN TULOSTEN ANALYSOINTIA JATKOKYSELY Maanhankintatapa Maanhankinnan suorittaminen Hankkeen koko ja maanhankkija JATKOKYSELYN TULOSTEN ANALYSOINTIA TULOSTEN ANALYSOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET

7 Säädökset ja lyhenteet CE ExL FHWA FONSI GG IACS KIVA Categorical Exclusions Euroopan ihmisoikeussopimus (Valtiosopimukset 63/1999) Euroopan unionin perusoikeuskirja (2000/C364/01) Expropriatonslag (1972:719) (Ruotsi) Federal Highway Administration (USA) Finding of No Signifigant Impact (USA) Grundgesetz, GG (Saksan perustuslaki) Integrated Administration Control System (EU peltolohkoaineisto) Kiinteistövaikutusten arviointi KML Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) LunL Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) Laki Tiehallinnosta (568/2000) MTL Maantielaki (503/2005) MAOK Maanomistajien arviointikeskus MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) PL Suomen perustuslaki (731/1999) ROD ROW STIP STP TIP TL TVM VägL YVA Ratalaki (110/2007) Record of Decision (USA) Right-of-Way (USA) Statewide Transportation Improvement Program (USA) Statewide Transportation Plan (USA) Transportation Improvement Program (kaupunkialueella, USA) Maanteeamet (Viron tielaitos) Majandus- ja kommunikatsiooni ministeerium (Viron talous- ja viestintäministeriö) Väglag (1971:948) (Ruotsi) Valtioneuvoston asetus Tiehallinnosta (659/2000) Ympäristövaikutusten arviointi 7

8 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Tiehallinto on yksi suurimmista maanhankkijoista Suomessa. Tällä hetkellä pääosa tiehankkeisiin tarvittavista maa-alueista hankitaan lunastamalla. Lunastusmenettelyn lisäksi tiehankkeiden maanhankintaa toteutetaan vapaaehtoisin sopimuksin ja tilusjärjestelyin. Vapaaehtoista maanhankintamenettelyä on tähän asti Suomessa käytetty lähinnä rakennettujen alueiden hankinnassa. Kansainvälisesti vertailtuna vapaaehtoisen menettelyjen käyttö tiehankkeiden maanhankinnassa on varsin vähäistä, sillä useissa maissa maa-alueiden hankinta pyritään hoitamaan ensisijaisesti sopimusperusteisesti. Tutkimuksen taustalla oli Tiehallinnon halu kehittää maanhankintamenettelyjään tiehankkeissa. Kehittämisen kohteena oli erityisesti sopimusperusteinen eli vapaaehtoinen maanhankintamenettely, josta kaavaillaan vaihtoehtoa yleisesti käytetyn lunastusmenettelyn rinnalle. Vapaaehtoisen maanhankinnan avulla tavoitellaan etenkin korko- ja aikataulusäästöä sekä maanomistajien tyytyväisyyttä. 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tiehankkeiden maanhankinta suoritetaan valituissa esimerkkimaissa ja verrata menettelyitä sekä keskenään että Suomessa käytettäviin menettelytapoihin. Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Voidaanko vapaaehtoisen maanhankinnan avulla saavuttaa kustannus- tai aikataulusäästöä? - Minkälaisiin hankkeisiin vapaaehtoinen maanhankinta soveltuu? - Pitäisikö vapaaehtoista maanhankintaa lisätä vai vähentää? - Minkä tahon tulisi jatkossa huolehtia tiehankkeiden maanhankinnasta? - Voidaanko maanhankinta kytkeä osaksi tieurakkaa? 1.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimus rajattiin koskemaan erityisesti rakentamattomien kiinteistöjen eli maaalueiden hankintaa tiehankkeissa, sillä rakennettujen kiinteistöjen, etenkin asuinkiinteistöjen, hankkiminen vapaaehtoisilla kaupoilla on yleistä. Käsiteltyihin esimerkkija vertailuhankkeisiin sisältyy vain rakentamattomia kiinteistöjä. Rakennettujen kiinteistöjen hankintaa on työssä käsitelty siinä määrin, että on saatu riittävää vertailupohjaa rakentamattomien alueiden hankintaan. Vapaaehtoisen maanhankintamenettelyn lisäksi työssä on kuvattu maantielain mukainen tietoimitusprosessi sekä esitelty lyhyesti tilusjärjestelyjä riittävän vertailupohjan luomiseksi suhteessa vapaaehtoiseen maanhankintaan. Myös ulkomaisia menettelyjä on kuvattu eri maissa käytettyjen menettelyiden vertaamista varten. Työssä esitellään Ruotsin, USA:n, Saksan ja Viron maanhankintamenettelyitä. Edellä mainitut maat on valittu tutkimukseen etenkin siksi, että tiehankkeiden maanhankinnassa sovelletaan näissä maissa pääosin sopimusperusteisia menettelyitä. 8

9 Ruotsi on valittu mukaan sekä maantieteellisen sijaintinsa että samankaltaisen lainsäädäntönsä vuoksi. Ruotsissa vapaaehtoisilla sopimuksilla hoidettu maanhankinta tiehankkeissa on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa, jonka vuoksi Ruotsin maanhankintamenettelyiden tarkastelemisen katsottiin olevan perusteltua. USA:ssa maanhankinta tiehankkeissa perustuu myös pitkälti sopimusperusteiseen menettelyyn. Myös USA:ssa korostetaan sopimista ensisijaisena vaihtoehtona lunastukseen verrattuna. Saksa valittiin mukaan erityisesti siellä pitkälle kehitetyn tilusjärjestelytoiminnan vuoksi. Viro on otettu mukaan lähinnä esimerkkitapauksena, sillä Viron maanhankinta on muihin tutkimuksessa käsiteltäviin maihin nähden pienimuotoista. Immissiohaitat, kuten tieliikenteen melu, pöly, ilmansaasteet ja tärinä, sekä maisemahaitat on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Rakennusaikaisten vahinkojen ja haittojen korvaaminen kuuluu tämän tutkimuksen piiriin vain niiltä osin, kun edellä mainittujen käsittely on ollut tarpeellista työssä esitettyjen seikkojen kannalta. 1.4 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa tarkastellaan maanhankintaa erityisesti Tiehallinnon näkökulmasta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuustutkimusta. Alan kirjallisuuden avulla on selvitetty erityisesti lainsäädäntöä sekä nykyisiä maanhankintamenettelyitä. Kirjallisuustutkimuksen avulla on pyritty luomaan tarvittava teoriapohja eri maanhankintamenettelyiden vertaamiselle. Aineistona käytettiin aihealueesta julkaistuja tieteellisiä artikkeleita, alan kirjallisuutta sekä alan internetlähteitä. Lunastamista käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimuksia löytyy runsaasti. Hyödyllisiä tutkimuksia tämän työn kannalta ovat olleet Hannu Peltomaan tekemät tutkimukset sekä Kari Kuusiniemen ja Hannu Peltomaan julkaisu Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä (2000) ja Seija Kotilaisen lisensiaattityö Maanmittauslaitoksen ja Tiehallinnon yhteistoimintamalli tiehankkeissa (2003). Vapaaehtoista maanhankintaa on puolestaan käsitelty suomalaisessa kirjallisuudessa varsin vähän. Joitakin työn aihepiiriä sivuavia julkaisuja kuitenkin löytyy, kuten Katja Hämäläisen tekemä diplomityö Tiehallinnon maanhankinta ja vapaaehtoiset kiinteistökaupat tiehankkeissa (2005). Hämäläisen diplomityössä tutkittiin erityisesti maanomistajien kokemuksia vapaaehtoisesta maanhankinnasta. Aihepiiriä sivuaa myös Timo Viitakosken tekemä erikoistyö Kahden toisiaan lähellä olevan luonnonsuojelualueen toteuttamismenettelyn vertailu (2001). Ruotsalaisista maanhankintaa käsittelevistä julkaisuista työn kannalta mielenkiintoiseksi osoittautui Peter Ekbäckin väitöskirja Förfaranden vid planering och markåtkomst; en rättekonomisk analys (2000). Ulkomaisten maanhankintamenettelyiden osalta kirjallisuutta löytyy jonkin verran. Ruotsin tiehankkeiden maanhankintaa on tutkittu Tore Granskogin diplomityössä Markåtkomst för allmän väg i Finland, Sverige och Norge (1995). Työtä tehtäessä käynnissä ollut Leif Norellin pohjoismainen tutkimus Markåtkomst och ersättning för vägar, järnvägar och kraftledningar i Norden (2007) osoittautui työn kannalta erityisen hyödylliseksi, vaikka tutkimuksesta oli käytössä vain hyvin keskeneräinen luonnos. Ruotsin osalta lähteenä on käytetty Tore Granskogin diplomityön ja Leif Norellin tutkimuksen lisäksi Vägverketin internetsivuja, joitakin Suomessa julkaistuja raportteja sekä KTH:ssa julkaistua diplomityötä Ersättning för vägrätt: Överenskommelser mellan Vägverket och sakägäre (Idbrant ja Klarin 2005). 9

10 USA:n osalta painettua kirjallisuutta ei ollut Suomesta saatavilla ja tässä työssä käsiteltävä tieto perustuu USA:n osalta lähinnä Federal Highway Administrationin (FHWA) verkkojulkaisuihin sekä internetlähteisiin. Saksan osalta tiehankkeiden maanhankintamenettelyistä löytyy useita Tuomo Heinosen tekemiä tutkimuksia. Tuomo Heinonen on tutkinut pääosin Saksan maanhankintaa ja maanpankkitoimintaa julkaisuissaan Landgesellschaft - maapankkitoimintaa Saksassa (2000), Tilusjärjestelyt pakkolunastuksen vaihtoehtona - esimerkki suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta Saksassa (2001). Saksassa käytettyjen menettelyjen käsittely perustuu tässä työssä pitkälti Tuomo Heinosen aiheesta julkaisemaan kirjallisuuteen. Lisäksi lähteenä on Saksan osalta käytetty FHWA:n julkaisua European Right-of-Way and Utilities Best Practices (FHWA European ROW 2002). Viron menettelyä on käsitelty lähinnä Tiehallinnon maanhankinta- ja kiinteistöpäivillä (Tallinna ) esillä olleen aineiston perusteella. Työn edetessä osoittautui tarpeelliseksi suorittaa asiantuntijoille maanhankintamenettelyitä koskeva kyselytutkimus, jota on käytetty tässä työssä täydentävänä tutkimusmenetelmänä. Kyselytutkimuksen perusteella pyrittiin selvittämään tällä hetkellä käytössä olevien maanhankintamenettelyiden soveltuvuutta tiehankkeisiin, sekä kartoittamaan alan asiantuntijoiden käsityksiä menettelyiden hyvistä ja huonoista puolista. Maanhankintamenettelyitä koskeva kyselytutkimus osoitettiin Tiehallinnon maanhankkijoille, Tiehallinnon maanhankintaa suorittaville konsulteille sekä diplomityön ohjausryhmän jäsenille (osa heistä maanhankkijoita). Lisäksi kysely lähetettiin myös Maanomistajien arviointikeskukseen. Kyselytutkimuksen tulosten täydentämiseksi suoritettiin vielä tarkentava jatkokysely, joka lähetettiin edellä mainittujen lisäksi myös valituille tieurakoitsijoille. Asiantuntijahaastatteluita on käytetty lähinnä täydentämään ja tarkentamaan tutkimuksessa kerättyä tietoa. Myös ulkomaisten maanhankintamenettelyiden selvittämiseksi ja täsmentämiseksi lähetettiin kyselyitä paikallisille asiantuntijoille. Lisäksi analysoitiin muutamien toteutuneiden tiehankkeiden maanhankintaa. Vertailuhankkeiden analysoinnin avulla pyrittiin löytämään eroja vapaaehtoisella ja lunastusmenettelyllä toteutettujen tiehankkeiden välillä erityisesti kustannusten ja aikataulun osalta. Työssä käsiteltyjen esimerkkihankkeiden tiedot on saatu Tiehallinnon eri tiepiireistä sekä keskushallinnosta. Esimerkkihankkeiksi valittiin vapaaehtoisella menettelyllä hankittuja kohteita. Vapaaehtoisille esimerkkihankkeille etsittiin vertailupareiksi vastaavan kokoisia ja samantyyppisiä hankkeita, joissa maanhankinta oli toteutettu lunastamalla. 1.5 Työn rakenne Työn toisessa luvussa esitellään lyhyesti Tiehallinnon roolia tienpidossa sekä tiensuunnitteluun liittyvää taustatietoa. Siinä esitellään lisäksi uuden maantielain myötä tiehankkeissa suoritettavaa kiinteistövaikutusten arviointia sekä käsitellään tienpidon hankintastrategiaa. Kolmannessa luvussa käsitellään maanhankintaa tiehankkeissa ja siihen keskeisesti liittyvää lainsäädäntöä. Tässä osassa esitellään myös tällä hetkellä tiehankkeissa käytetyt maanhankintamenettelyt Suomessa ja vertailupohjan saamiseksi tarkastellaan lyhyesti myös maanhankintaa väylähankkeissa. 10

11 Neljännessä luvussa esitellään tiehankkeiden maanhankintaa valituissa esimerkkimaissa. Eri maiden maanhankintamenettelyjä tarkastelemalla pyritään muun muassa löytämään kehitysideoita Suomessa käytettäviin menettelyihin sekä selvittämään, miksi vapaaehtoista maanhankintaa käytetään vertailumaissa enemmän kuin Suomessa. Työn viidennessä luvussa käsitellään valittuja esimerkkihankkeita. Valitut hankkeet esitellään lyhyesti ja eri hankkeita verrataan aineiston perusteella. Suoritetun kyselytutkimuksen tuloksia käsitellään tutkimuksen kuudennessa luvussa. Kyselytutkimuksen avulla on tässä tutkimuksessa pyritty arvioimaan eri maanhankintamenettelyjen soveltuvuutta erikokoisiin ja -tyyppisiin hankkeisiin. Lisäksi tarkasteltiin aikataulu- ja kustannushyötyä sekä eri maanhankintamenettelyiden hyviä ja huonoja puolia. Kuudennessa luvussa tarkastellaan myös suoritetun jatkokyselyn tuloksia. Jatkokyselyn tarkoituksena oli tarkentaa aiemmin suoritettua kyselytutkimusta sekä kerätä asiantuntijoiden mielipiteitä tiehankkeiden maanhankinnasta tulevaisuudessa. Eri osatutkimusten tulokset on koottu yhteen ja niitä analysoidaan tutkimuksen seitsemännessä luvussa. 1.6 Käsitteet Hankeuusjako Hankeuusjaolla tarkoitetaan jonkin hankkeen yhteydessä suoritettavaa uusjakoa, jolla pyritään vähentämään hankkeesta aiheutuvaa haittaa kiinteistön käyttäjille (KML 67.4 ). Jälleenhankintatakuu Jälleenhankintatakuulla tarkoitetaan, että lunastuskorvaus on määrättävä ainakin niin suureksi, että saadulla korvauksella on mahdollista hankkia vastaavanlainen tai vastaavanlaisen toimeentulon tarjoava omaisuus lunastetun omaisuuden tilalle (Hyvönen 1998 s. 409). Kiinteistövaikutusten arviointi Kiinteistövaikutusten arvioinnilla (KIVA) tarkoitetaan hankekohtaista tarveselvitystä, jossa selvitetään väylähankkeen vaikutuksia ympäröivään kiinteistörakenteeseen. KIVA-selvityksen tarkoituksena on esittää, miten hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia tai vahinkoja voidaan vähentää tai estää. (Maanmittauslaitos 2007 s. 3) KIVA-kortti KIVA-kortilla tarkoitetaan kiinteistövaikutusten arviointiin liittyvää havainnollista teemakarttaa, jossa voidaan esittää suunniteltuja toimenpiteitä. Kartan lisäksi kortissa on sanallinen selostus kartassa kuvatuista toimista. KIVA-kortteja laaditaan hankkeen ongelmakohdista. (Tirkkonen 2006) 11

12 Landgesellschaft Landgesellschaftit ovat osakepääoman turvin toimivia saksalaisia yhtiöitä, joiden pääomistajina ovat osavaltiot. Landgesellschaftien toiminnan keskeisenä tavoitteena on maaseutualueiden talouden vahvistaminen ja niiden asuin- ja elinolojen kehittäminen. Niiden palveluvalikoimaan kuuluu muun muassa maanhankintaan ja maan varastointiin liittyvät toiminnot, maatalouden yritysrakenteen parantaminen, tilusjärjestelytoiminta sekä kyläuudistushankkeet. Valtaosa maapankkeihin varastoitavasta maasta hankitaan vapaaehtoisin kaupoin. (Heinonen 2000a s ) Lunastaja Lunastajana on useimmiten julkisyhteisö, kuten valtio tai kunta, joiden toiminta liittyy yleensä julkisten tarpeiden tyydyttämiseen (Kuusiniemi ja Peltomaa 2000 s. 79). Tässä työssä lunastajalla tarkoitetaan maanhankkijaa eli Tiehallintoa. Lunastaminen Lunastamisella tarkoitetaan sellaista toimenpidettä, jolla laissa säädetyssä järjestyksessä perustetaan, muutetaan ja lakkautetaan tietyn tyyppisiä oikeuksia maa- ja vesialueisiin, rakennuksiin ja rakennelmiin (Kuusiniemi ja Peltomaa 2000 s. 71). Tässä työssä lunastamisella tarkoitetaan tietoimituksessa tapahtuvaa maantie- ja lunastuslakien mukaista lunastamista. Luovuttaja Luovuttajaksi nimetään tässä työssä sitä, joka luovuttaa maata joko vapaaehtoisen kaupan tai maantietoimituksen seurauksena. Luovuttajana voi olla kuka tahansa tai mikä hyvänsä taho, jolla on omistuksessaan kiinteää omaisuutta tai joka on erityisen oikeuden haltija (Kuusiniemi ja Peltomaa 2000 s ). Maanhankintamenettely Maanhankintamenettelyllä tarkoitetaan tässä työssä menettelytapaa, jolla Tiehallinto voi hankkia tarvittavat maa-alueet. Maanhankintamenettelyitä ovat esimerkiksi maantietoimituksen yhteydessä toteutettava lunastusmenettely ja vapaaehtoinen tai sopimusperusteinen maanhankinta. S-kokonaissopimus Kokonaissopimuksella tarkoitetaan, että samaa toimijaa käytetään hankinnan eri toteutusvaiheissa. Kokonaissopimuksen laajuus voi vaihdella ja se voi koskea esimerkiksi suunnittelua, jolloin puhutaan S-kokonaissopimuksesta. (Tiehallinto 2003 s. 14) ST-urakka/ ST-kokonaissopimus Suunnittele ja toteuta- urakassa hanke toteutetaan tilaajan tie- tai esisuunnitelman perusteella. Maksuperusteena urakassa on kokonaishinta. ST-urakkaan/ STkokonaissopimukseen voi sisältyä rakennussuunnittelun, rakentamisen sekä normaalin takuuajan lisäksi myös tiesuunnittelu. ST- urakkamalleilla toteutetaan suuria, keskisuuria ja pieniä hankkeita sekä hankenippuja. (Tiehallinto 2006c s. 50) 12

13 STY-sopimus (käyttöikäsopimus) Käyttöikäsopimukseen sisältyy, kuten ST-urakkaan, rakennussuunnittelu, rakentaminen ja normaali takuuaika. ST-mallin vaiheiden lisäksi käyttöikäsopimukseen sisältyy vuoden ylläpitojakso. Käyttöikäsopimuksia käytetään suurissa ja keskisuurissa hankkeissa. (Tiehallinto 2006c s. 50) STYH-sopimus (elinkaarisopimus) Elinkaarisopimus on vastaavanlainen sopimusmalli kuin käyttöikäsopimus, mutta sisältää ylläpidon lisäksi myös hoidon. Hoito- ja ylläpitojakson pituus on STYHsopimuksissa vuotta. Elinkaarisopimuksia käytetään suurissa hankkeissa. (Tiehallinto 2006c s. 50) T-urakka/KU-urakka Toteutusurakassa (aiemmin kokonaisurakka) hanke toteutetaan tilaajan rakennussuunnitelman perusteella. Maksuperusteena on kokonaishinta. Kokonaisurakkaa käytetään kaikenkokoisissa hankkeissa. (Tiehallinto 2006c s. 50; Tiehallinto 2003 s. 11) Tilusjärjestelyt Tilusjärjestelyillä tarkoitetaan kohdealueen kiinteistöjen tilusten tai niiden oikeuksien järjestelyjä, joiden tavoitteena on kiinteistöjaotuksen parantaminen ja kiinteistöjen käytön edistäminen (Tiehallinto 2005 s. 12). Tienpito Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon sekä liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan sekä uuden tien tekemistä että tien parantamista. (MTL 9 ) Tienpitäjä Tienpitäjä vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista ja käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia. Erityisestä syystä voi muukin kuin tienpitäjä sopimuksen mukaisesti osallistua tienpidon kustannuksiin ja huolehtia jostain tienpitoon liittyvästä toimenpiteestä. Maantielain mukaisena tienpitäjänä on valtio. (MTL 10 ) Tässä työssä tienpitäjällä tarkoitetaan Tiehallintoa. Täyden korvauksen periaate Täyden korvauksen periaatteella tarkoitetaan sellaista korvauksen tasoa, joka takaa luovuttajan varallisuusaseman säilymisen entisellään (Kuusiniemi ja Peltomaa 2000 s. 141). Vapaaehtoinen / sopimusperusteinen maanhankinta Vapaaehtoisella maanhankinnalla tarkoitetaan tässä työssä toimia, joita Tiehallinnossa käytetään maa-alueiden hankintaan maantielain ja lunastuslain mukaisen lunastamismenettelyn sijaan. Käytännössä vapaaehtoinen tai sopimusperusteinen maanhankinta tarkoittaa vapaaehtoisen kiinteistökaupan solmimista maanomistajan ja Tiehallinnon välillä sekä siihen liittyvää sopimusmenettelyä. 13

14 1.7 Aikaisempia tutkimustuloksia vapaaehtoisesta maanhankinnasta Tore Granskog on diplomityössään Markåtkomst för allmän väg i Finland, Sverige och Norge (1995) verrannut tiehankkeiden maanhankintamenettelyitä ja kustannuksia kyseisissä maissa. Tutkimus osoitti, että maanhankintakustannukset ovat Suomessa selvästi korkeammat kuin Ruotsissa, vaikka maanhankinta suoritetaan Ruotsissa suurimmaksi osaksi sopimusperusteisesti. Granskogin mukaan Suomen menettelyiden korkeampia kustannuksia selittää osaksi maanhankinnan yhteydessä tuotettava suuri tietomäärä. Hänen mielestään tietoimitusmenettelyä voidaan kuitenkin pitää konservatiivisena ja hän uskoo, että vapaaehtoisempien maanhankintamenettelyjen avulla alhaisempi maanhankintakustannusten taso olisi saavutettavissa. (Granskog 1995 s. 3, 89-90) Katja Hämäläinen on diplomityössään Tiehallinnon maanhankinta ja vapaaehtoiset kaupat tiehankkeissa (2005) tutkinut maanomistajien kokemuksia vapaaehtoisen maanhankinnan osalta. Hämäläisen tekemän tutkimuksen mukaan vapaaehtoinen kauppa koetaan maanomistajien taholta paljon lunastamista mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksen mukaan jopa 85 % piti vapaaehtoista kauppaa lunastamista parempana vaihtoehtona. (Hämäläinen 2005 s. 60, 73) Peter Ekbäck on väitöskirjassaan Förfaranden vid planering och markåtkomst; en rättekonomisk analys (2000) tutkinut suunnitteluun ja maanhankintaan liittyviä kustannuksia. Ekbäckin tutkimuksen mukaan sopimusmenettely voi lisätä kustannuksia, jos sopijaosapuolia on paljon (Ekbäck 2000 s ). 14

15 2 Tiehallinto ja tiehanke 2.1 Tiehallinnon rooli tienpidossa Maantielain mukaan tienpitoviranomaisena toimii Tiehallinto, joka on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijaorganisaatio (MTL 11 ; Tiehallinto 2006a s. 6). Tiehallinnon toimintaa ohjaavat ja toiminnan lähtökohtana ovat Tiehallinnosta annettu laki (568/2000) sekä asetus (659/2000). Laissa määritellään Tiehallinnon tehtävät seuraavasti: Tiehallinto vastaa maanteiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää koko maassa maanteitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää (Laki Tiehallinnosta 2 ). Maantielain mukaan tienpitoon sisältyy maantien suunnittelu, rakentaminen kunnossapito ja liikenteen hallinta. Tienpitäjä vastaa tienpidon kustannuksista sekä saa käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia. Erityisestä syystä muukin kuin tienpitäjä voi osallistua kustannuksiin tai huolehtia tienpitoon liittyvästä toimenpiteestä. (MTL 9, 10 ) Tiehallinnon tehtävänä on edistää tasapainoista aluekehitystä tienpidon toimenpitein. Paitsi, että Tiehallinnon on huolehdittava päätieverkosta, on sen huolehdittava myös alemmanasteisen tieverkon riittävästä kunnosta ja laajuudesta. Tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävät kuuluvat myös osaltaan Tiehallinnolle. Tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet Tiehallinto hankkii ulkopuolisilta. (Laki Tiehallinnosta 2 ) Tiehallinnon toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston nimittämä johtokunta. Tiehallinnon keskushallinnon tehtävinä ovat toiminnan ohjaaminen, johtaminen ja kehittäminen. Piirihallinto eli tiepiirit, joita on yhdeksän, vastaavat puolestaan operatiivisesta tienpidosta ja asiakaspalvelusta omalla alueellaan. Operatiivisten tehtävien toteuttaminen tapahtuu tiepiireissä kilpailuttamalla ja tilaamalla tarvittavat palvelut urakoitsijoilta, sopimuspalveluntuottajilta ja konsulteilta. (Tiehallinto, Maanhankinta ja kiinteistönpito s. 15) Tienpidon suunnittelu jakautuu aikajänteen perusteella pitkän tähtäimen suunnitteluun (15-25 vuotta) tienpidon eri osa-alueilla, nelivuotiseen toiminta- ja taloussuunnitteluun (TTS) ja tulevan vuoden talousarvioesityksen laatimiseen eduskuntakäsittelyä varten. Pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat liikennepoliittiset linjaukset, jotka ovat myös kehyksenä muiden ministeriöiden suunnitelmiin sopeutettavalle tienpidon toiminta- ja taloussuunnitelman laatimiselle. Tienpidon seuraavan vuoden rahoituskehyksestä päätetään eduskunnassa osana valtion tulo- ja menoarviota, jonka pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Tiehallinnolle vuosittaiset tulostavoitteet. Tulostavoitteiden saavuttamiseksi tienpidon osa-alueiden suunnittelua voidaan täsmentää. (Tiehallinto, Suunnittelu, elektroninen lähde) 2.2 Tiensuunnittelu Seuraavissa kohdissa esitellään tiensuunnittelun kulkua ja siihen liittyviä periaatteita. Lisäksi käsitellään alueiden- ja tiensuunnitteluun sekä rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Maanhankintaan liittyvää lainsäädäntöä käsitellään myöhemmin tämän työn kohdassa 3.2. Kohdassa käsitellään yleisesti tien suunnitteluun liittyvää 15

16 lainsäädäntöä. Tiensuunnittelun eri vaiheisiin liittyvää lainsäädäntöä on käsitelty myös kohdassa eri suunnitteluvaiheiden kuvauksen yhteydessä Tiensuunnitteluun liittyvästä lainsäädännöstä Vuoden 2000 alusta voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ohjaa kaavoitusta ja tiensuunnittelua. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (MRL 1 ). Lain tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa (MRL 1 ). Vuorovaikutteisen suunnittelumenettelyn varmistamisen on todettu Tiehallinnon julkaisussa Selvitys maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksista Tiehallinnon toimintaan kuuluvan maankäyttö- ja rakennuslain tärkeimpiin tavoitteisiin (Tiehallinto 2001 s. 13). Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä sovelletaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä (MRL 2 ). Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet edellyttävät Tiehallinnon taholta laaja-alaista suunnittelua sekä eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Suunnittelua ja rakentamista ohjaavista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisin Tiehallinnon kannalta on yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Kehittämällä yhdyskuntarakennetta pyritään vähentämään liikennetarvetta sekä parantamaan liikenneturvallisuutta. Lain mukaan viranomaisen on edistettävä valtakunnallisesti tärkeiden maakunta- ja yleiskaavojen toteutumista sekä arvioitava toimintansa vaikutuksia. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi vuorovaikutteinen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään Tiehallinnon osallistumista maankäytön suunnitteluun yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. (Tiehallinto 2001 s. 13, 22, 29, 30) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä maakunta- ja yleiskaava on huomioitava maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla. Lähtökohtaisesti yleis- ja tiesuunnitelman tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, mikäli kunta ja alueellinen ympäristökeskus puoltavat päätöstä. Yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan voida hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tiesuunnitelmaa ei voida hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Laadittaessa yleis- ja tiesuunnitelmaa tulee myös huomioida luonnonsuojelulain (1096/1996) säädökset. (MTL 17 ) Tien rakentamisen ja parantamisen edellytyksistä on säädetty maantielain 13 :ssä. Sen mukaan maantietä parannetaan yleisen liikenteen tarpeen vaatiessa, liikenteestä aiheutuvien haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä maankäytön sitä edellyttäessä. Edellytyksenä uuden maantien rakentamiselle on, että olemassa oleva maantieverkko ei enää täytä yleisen liikenteen tai maankäytön tarpeita eikä tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saavuttaminen ole mahdollista tietä parantamalla tai liikennejärjestelmää kehittämällä. (MTL 13 ) 16

17 2.2.2 Tiensuunnittelun kulku Tiensuunnittelu on yksi yhdyskuntasuunnittelun osa-alue, jossa liikenteen, maankäytön ja alueiden suunnittelu vaikuttavat toisiinsa. Tiensuunnitteluhanke etenee vaiheittain ja tarkentuu prosessin aikana. Tiensuunnittelu on yleensä erotettavissa neljään eri suunnitteluvaiheeseen: esi-, yleis-, tie- ja rakennussuunnitteluun (ks. kuva 1). Pienissä hankkeissa eri vaiheita voidaan tarvittaessa myös yhdistää. (Tiehallinto 2002 s. 3-4) Tiehankkeen vaikutuksia arvioidaan koko prosessin ajan kaikissa suunnitteluvaiheissa eri vaihtoehtoja muodostettaessa, vertailtaessa sekä valintoja tehtäessä. Onnistunut vaikutusten arviointi edellyttää sujuvaa yhteistyötä tien suunnittelijoiden, kuntien, ympäristöviranomaisten sekä eri alojen asiantuntijoiden kesken. (Tiehallinto 2002 s. 7) Yleis- ja tiesuunnitelmat hyväksytään pääsääntöisesti Tiehallinnossa. Suunnitelmat siirtyvät liikenne- ja viestintäministeriön hyväksyttäviksi, jos ne koskevat yleisen tien tai kadun muuttamista maantieksi tai maantien lakkauttamista. Myös tapauksissa, joissa kunta, maakunnan liitto tai alueellinen ympäristökeskus on eri mieltä suunnitelman olennaisista osista, ratkaisee asian liikenne- ja viestintäministeriö. (MTL 99 ) Maantielain mukaan tienpitoviranomaisella on oikeus suorittaa yleis- tai tiesuunnitelmaan liittyviä tutkimustöitä kiinteistöllä, kun suunnitelmien laatiminen on päätetty aloittaa. Tutkimusten aloittamisesta sekä suunnitelmien laatimisesta on ilmoitettava kunnalle sekä asianosaisille. (MTL 16 ) Kuva 1. Tiensuunnittelun ja maankäytön välinen yhteys (Tiehallinto, tiensuunnittelun kulku, elektroninen lähde) 17

18 Esiselvitykset Lähtökohtina tiensuunnittelulle ovat toteutunut maankäyttö sekä nykyiset tie- ja liikenneolosuhteet. Esiselvitysvaiheen tarkoituksena on tutkia tiehankkeiden tarpeellisuus sekä ajoitus likimääräisellä tarkkuustasolla. Esiselvitysvaiheessa kartoitetaan kehittämistarpeet, jotka usein johtuvat muuttuvan yhteiskunnan aiheuttamista muutospaineista liikenneoloille ja liikkumistarpeille. Tässä vaiheessa hahmotellaan myös ne alustavat toimenpiteet, joilla pyritään pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. Esiselvityksiä ovat esimerkiksi kehittämisselvitys, tarveselvitys ja toimenpideselvitys. (Tiehallinto 2002 s. 5-6) Lopputuloksena esiselvitysvaiheesta saadaan yleensä ehdotus suunnittelun aloittamisen tarpeesta, suunnittelukohteen rajauksesta sekä suunnitteluun otettavista mahdollisista vaihtoehdoista. Jos esiselvitysvaiheessa annetaan ratkaisuehdotuksia jatkosuunnittelua varten, tulee ehdotuksille antaa tässä vaiheessa myös alustava kustannusennuste. Sidosryhmiltä voidaan pyytää lausuntoja selvitysraportista ennen kuin päätetään suunnittelun aloittamisesta. (Tiehallinto, Esiselvitysvaihe, Elektroninen lähde) Jatkosuunnittelusta voidaan päättää esiselvityksen perusteella. Tarpeellisiksi katsotut toimenpide-ehdotukset etenevät jatkosuunnitteluun ja toteutukseen rahoituksen sallimalla aikataululla. (Tiehallinto 2002 s. 6) Yleissuunnitelma Yleissuunnitelman laatiminen on tiensuunnittelun ensimmäinen varsinainen suunnitteluvaihe. Yleissuunnittelun tarkoituksena on suunnitelman teknisen, taloudellisen ja ympäristöllisen toteuttamiskelpoisuuden varmistaminen. (Tiehallinto 2002 s. 7) Lähtökohtaisesti hankkeesta on laadittava yleissuunnitelma, mikäli hankkeen vaikutukset eivät ole vähäiset eikä hankkeen vaikutuksia ole ratkaistu riittävässä laajuudessa asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleissuunnitelman laatiminen on aina pakollista mittavammissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). (MTL 18 ) Käytännössä yleissuunnitelma tehdään vain isojen hankkeiden osalta. Yleissuunnitelman sisältö on ohjeistettu maantielaissa. Yleissuunnitelmaan tulee sisältyä selvitys maantien tarpeellisuudesta ja tutkituista vaihtoehdoista, arvio haitallisten vaikutusten poistamismahdollisuuksista sekä alustava arvio hankkeen kustannuksista. Lisäksi tulee esittää selvitys tien liikenteellisistä ja teknisistä perusratkaisuista, tien likimääräisestä sijainnista sekä tien arvioiduista vaikutuksista. (MTL 19 ) Tien arvioituihin vaikutuksiin liittyy ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lisäksi myöhemmin tämän työn kohdassa 2.3 käsiteltävä kiinteistövaikutusten arviointi, KIVA. Yleissuunnitelman oikeusvaikutuksista säädetään maantielain 20 :ssä. Yleissuunnitelma on ohjeena myöhemmin laadittavalle tiesuunnitelmalle. Hyväksytty ja oikeusvaikutteinen yleissuunnitelma voi myös rajoittaa rakentamista kyseisellä alueella. Rakennuslupaa ei saa hyväksyä, jos sen katsotaan vaikeuttavan yleissuunnitelman toteuttamista. Hyväksytty suunnitelma voi myös velvoittaa tienpitäjän lunastamaan alueita tiehankkeen myöhemmässä vaiheessa. (MTL 20 ; Tiehallinto 2002 s. 7) Yleissuunnittelu on tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkein suunnitteluvaihe, sillä yleissuunnitelmassa ratkaistuihin asioihin ei voi enää hakea muutosta myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Hanke voidaan sisällyttää Tiehallinnon lähivuosien to- 18

19 teuttamisohjelmiin suunnitelman hyväksymispäätöksen jälkeen. (Tiehallinto 2002 s. 7). Tiesuunnitelma Tiesuunnitelma on yleissuunnitelmaa yksityiskohtaisempi suunnitelma. Sen pohjana ja ohjeena käytetään yleissuunnitelmaa, mikäli sellainen on laadittu. Tiesuunnitelmassa määritellään tien tarkka sijainti, tietä varten tarvittavat alueet, teiden liittymät sekä muut tiejärjestelyt, mukaan lukien kevyen- ja joukkoliikenteen järjestelyt. Lisäksi tiesuunnitelmassa ratkaistaan maanomistajiin ja muihin asianosaisiin välittömästi vaikuttavat tekijät. (Tiehallinto 2002 s. 8) Tiesuunnitelmassa on osoitettava tien sijainti sillä tarkkuudella, että tiealue voidaan merkitä suunnitelman perusteella maastoon. Myös tiesuunnitelmassa edellytetään hankkeen vaikutusten arviointia sekä esitystä toimenpiteistä, joilla tiehankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan estää tai vähentää. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida maanomistusolot ja esittää tien suoja- ja näkemäalueet sekä mahdolliset aluevaraukset tien myöhempää leventämistä varten. Tiesuunnitelmassa tulee esittää myös tien arvioidut rakentamiskustannukset. (MTL 22.1 ) Tiesuunnitelma on laadittava ja hyväksyttävä ennen maantien rakentamista, ellei kyse ole vaikutuksiltaan vähäisestä hankkeesta eikä hanketta varten oteta lisäaluetta tai lisäalueen ottamisesta on sovittu kirjallisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa (MTL 21 ). Tiesuunnitelmaa ei siis tarvitse laatia, mikäli hankkeen vaikutukset ovat vähäiset ja jos maanomistajilta on saatu suostumukset. Useimmiten tiesuunnitelman laatiminen on kuitenkin suositeltavaa mahdollisten ongelmatilanteiden varalta (Keskustelu Matti Hämäläinen ). Maanhankinnan näkökulmasta tiesuunnitelma on tärkeä, sillä hyväksytty tiesuunnitelma oikeuttaa tiesuunnitelmassa osoitettujen alueiden ja oikeuksien lunastamiseen. Sen jälkeen, kun tiesuunnitelma on annettu tiedoksi, sillä voi olla vaikutusta myös rakentamiseen kyseisellä alueella (MTL 26, 44, 45 ). Maantielaissa edellytetään riittävää vuorovaikutusta tiensuunnittelussa sekä viranomaisten, asianosaisten että niiden kanssa, joiden oloihin hanke saattaa vaikuttaa (MTL 27 ). Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse tiesuunnitelmavaiheessa suorittaa niiltä osin, kun se on suoritettu yleissuunnitelmavaiheessa (MTL 29 ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ympäristövaikutukset esitetään muiden vaikutusten ohella, mutta varsinaista YVA-prosessia ei käydä tiesuunnitelmavaiheessa enää uudelleen. Mikäli hankkeen vaikutukset ovat vähäiset, voidaan noudattaa yksinkertaisempaa menettelyä (MTL 28 ). Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa yleissuunnitelman hyväksymisvuoden päättymisestä tai yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa. Tienrakentaminen on puolestaan aloitettava neljän vuoden kuluessa tiesuunnitelman hyväksymisvuoden päättymisestä tai sen hyväksymispäätös raukeaa. Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa kaksi kertaa neljällä vuodella. Tietyö katsotaan aloitetuksi, kun alue on otettu tienpitäjän haltuun. (MTL 31 ; Sähköposti Matti Hämäläinen ) Hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia hyväksymispäätöksen jälkeen, jolloin puhutaan muutossuunnitelmasta. Muutossuunnitelma käsitellään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, ellei kyseessä ole niin vähäinen muu- 19

20 tos, että sopiminen kiinteistöjen omistajien kanssa riittää. Varsinainen tien tekeminen voidaan aloittaa rahoituksen varmistuttua. (Tiehallinto 2002 s. 8) Rakennussuunnitelma Rakennussuunnitteluvaihe liittyy hankkeen välittömään toteutukseen eli rakentamiseen ja on usein osana rakennusurakkaa. Rakennussuunnittelu aloitetaan yleensä vasta sitten, kun hankkeelle on rahoitus. (Tiehallinto, Tiehankkeiden suunnittelu, elektroninen lähde) Rakennussuunnitteluvaihe kattaa rakentamisessa tarvittavien asiakirjojen laatimisen. Rakentamisesta vastaavien ja maanomistajien sekä muiden asianosaisten välistä vuorovaikutusta pyritään jatkamaan suunnittelu- ja rakentamisaikana tiesuunnitelman asettamissa rajoissa. Pienemmissä hankkeissa tie- ja rakennussuunnitelmavaiheet voidaan yhdistää. (Tiehallinto 2002 s. 8) 2.3 Kiinteistövaikutusten arviointi (KIVA) Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa maantielaissa edellytetään hankkeen vaikutusten arviointia mukaan lukien kiinteistövaikutusten arviointia, minkä vuoksi aihetta esitellään lyhyesti tässä työssä. Kiinteistövaikutusten arvioinnilla (KIVA) tarkoitetaan hankekohtaista selvitystä, jossa selvitetään väylähankkeen vaikutuksia ympäröivään kiinteistörakenteeseen (Maanmittauslaitos 2007 s. 3). KIVA-selvityksen tarkoituksena on esittää, miten hankkeesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi väylähanketta muuttamalla. Käytännössä kyseeseen tulee esimerkiksi liittymien sijainnin muuttaminen ilman, että varsinainen hanke vaarantuu. Selvityksen jälkeen voidaan aloittaa selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden, kuten yksityistietoimitusten ja tilusjärjestelyjen, suunnittelu hankkeen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. (Maanmittauslaitos 2007 s. 3) Kuva 2. KIVA ja tiensuunnittelu (mukaillen Tirkkonen 2006) Kuvassa 2 on esitetty kiinteistövaikutusten arvioinnin sijoittuminen tiehankkeen eri vaiheisiin. Kiinteistövaikutusten arviointia on kehitetty Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Maanmittauslaitoksen toimesta yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena on saavuttaa yhtenäinen ja laadukas KIVA-menettely (Maanmittauslaitos 2007 s. 3). Maantielain mukaan yleissuunnitelmassa tulee esittää tien arvioidut vaikutukset kiinteistörakenteeseen sekä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tiesuunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida maanomistusolot sekä esittää tarvittavat toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. (MTL 19, 22 ) 20

21 Kiinteistövaikutusten arviointia voidaan pitää eräänlaisena askeleena maanomistajamyönteisempään suhtautumiseen sekä toisaalta toimintojen tehostamiseen. Kiinteistövaikutusten arvioinnin avulla voidaan vähentää turhien alikulkujen ja korvaavien kulkuyhteyksien rakentamista, jolloin puhutaan hanketasolla huomattavista kustannussäästöistä. Seuraavissa kappaleissa esitellään tarkemmin KIVA-prosessia sekä yleis- ja tiesuunnitelmavaiheen kiinteistövaikutusten arviointia KIVA-prosessi Kuvassa 3 on esitetty Maanmittauslaitoksen KIVA-selvityksen prosessikaavio. KI- VA-prosessi noudattaa pitkälti tilusjärjestelyiden tarveselvitysprosessia. KIVAselvitykset tehdään yleensä tilaustyönä, sillä maanmittaustoimitus ei ole normaalisti suunnitteluvaiheessa vireillä (Maanmittauslaitos 2007 s. 8). Kuva 3. Maanmittauslaitoksen KIVA-selvityksen prosessikaavio (Maanmittauslaitos 2007 s. 8) Kiinteistövaikutusten arviointi sisältää tilusjärjestelyn tarveselvityksen mukaisen ongelma- ja tavoitekartoituksen, jota käytetään pohjana hankkeen vaikutusten arvioinnissa sekä toimenpide-ehdotuksen tekemisessä. Arviointi ja ehdotus sisältävät muun muassa kohdealueen kiinteistörakenteen kuvauksen, hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet, kuvauksen hankkeen aiheuttamista vaikutuksista kiinteistörakenteeseen ja maanomistusoloihin sekä esityksen hankkeen haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. (Maanmittauslaitos 2007 s. 8) Selvityksen kohdealue rajataan väylähankkeissa alustavasti toimeksiannon, hankesuunnitelmien, luonnollisten ja hallinnollisten rajojen sekä väyläverkoston ja sen arvioidun vaikutusalueen perusteella. Kohdealue pyritään aluksi rajaamaan riittävän laajaksi, jotta kaikki tarpeelliset asiat tulee huomioitua selvityksessä. Selvityksen edistyessä kohdealuetta tarkennetaan. Jos selvityksen kohteena oleva alue on laaja, se voidaan jakaa myös pienempiin osa-alueisiin. (Maanmittauslaitos 2007 s. 8-9) KIVA-selvityksiä pyritään hyödyntämään maanmittaustoimituksissa, vaikka KIVAselvitykset eivät kuulu lakisääteiseen toimitustuotantoon. Kiinteistövaikutusten arvioinnin voi tehdä myös muu viranomainen tai asiantuntija Maanmittauslaitoksen sijaan. (Maanmittauslaitos 2007 s. 8) KIVA yleissuunnitelmavaiheessa Yleissuunnitelmavaiheen KIVA:ssa analysoidaan hankkeen vaikutuksia kiinteistörakenteeseen ja maankäyttöön yleisellä tasolla. Kiinteistövaikutusten selvitystyö tehdään kartta-aineiston perusteella. (Maanmittauslaitos 2006b s. 15) 21

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN

PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN 12.11.2015 MAANTIE- JA RATATOIMITUKSET 19.11.2015 EXCURSIO MAAOIKEUTEEN VANTAALLE

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

TIEHALLINNON MAANHANKINTA JA VAPAAEHTOISET KAUPAT TIEHANKKEISSA

TIEHALLINNON MAANHANKINTA JA VAPAAEHTOISET KAUPAT TIEHANKKEISSA TIEHALLINNON MAANHANKINTA JA VAPAAEHTOISET KAUPAT TIEHANKKEISSA Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty diplomityö Helsinki, maaliskuu 2005 tekniikan ylioppilas Katja Hämäläinen Valvoja: Prof.

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA MAANTIET 1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA 2. MAANTIEN LAKKAAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN 3. TIEALUE KAAVATONTIN OSANA 4. MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1 MAANTIET KIINTEISTÖOIKEUDESSA

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteistyön periaatteet ja kustannusvastuu liikenne hankkeissa SININEN KIRJA. Ulla Hurmeranta, lakimies Kuntaliitto

Valtion ja kuntien yhteistyön periaatteet ja kustannusvastuu liikenne hankkeissa SININEN KIRJA. Ulla Hurmeranta, lakimies Kuntaliitto Valtion ja kuntien yhteistyön periaatteet ja kustannusvastuu liikenne hankkeissa SININEN KIRJA Ulla Hurmeranta, lakimies Kuntaliitto KUMA 2011 16.9.20 2 Suositus kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski

Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Tiesuunnitelma Genimap Oy, Lupa L4356 Maantien 19514 Tulppio - Ainijärvi lakkauttaminen, Savukoski Tiesuunnitelman sisällysluettelo Osa A Yleiset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät Kaupunkivalaistus Joensuu 28.3.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki Toteutettuja ja suunniteltuja kohteita Huopalahdentien katuvalaistus, Helsinki Savion

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot