XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa"

Transkriptio

1 XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa Työryhmätyöskentely Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Methodologies, methods and techniques in administrative research Puheenjohtajat Professori Pertti Ahonen, Helsingin yliopisto Professori Esa Hyyryläinen, Vaasan yliopisto Helsingissä ja Vaasassa Tervetuloa työryhmään! Samojen puheenjohtajien vetämä työryhmä kokoontui XXXII Hallinnon Tutkimuksen päivillä vuonna Tämä ohjelma sisältää seuraavaa. Ensiksi sijoitamme kaikkien asianomaisten sähköpostiosoitteet. Toiseksi, ohjelmaan sisältyy työryhmän tehtäväkuvaus. Kolmannen osan muodostaa työryhmän aikataulu, jota voidaan hienosäätää paikan päällä. Neljäs ja viimeinen osa muodostuu esitysten abstrakteista. Terveisin, Puheenjohtajat Cordially welcome! The work programme of this working group comprises presentations in Finnish and those in English. Discussion is encouraged in both languages. Best, The Chairpersons I Sähköpostiosoitteet addresses

2 2 II Työryhmän tehtäväkuvaus: Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Hallinnon tutkimuksen valtavirta on tuskin koskaan etenkään Euroopassa hyvin vastannut sitä positivistista ideaalia, joka toteutuu kokeellisessa ja kvasikokeellisessa tutkimuksessa sekä tilastollisia säännönmukaisia ei-kokeellisesti erittelevässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Huomattava osa hallinnon tutkimusta etsii sitä paitsi vastauksia arkisiin policy-, johtamis- ja organisaatio-ongelmiin. Metodeita, menetelmiä ja tekniikoita käytetään liian usein rutiinimaisesti niiden käytön edellytyksiä pohtimatta. Kun positivismin ja antipositivismin tai kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen välimaasto täyttyy uusin menetelmin ja tekniikoin, vastaavat hallinnon tutkimuksen metodologian kysymykset vaativat pohdintaa. Työryhmämme palvelee tuota tarkoitusta. Työryhmään toivotaan tarjottavaksi ja esitettäväksi papereita, joissa tarkastelun kohteena on esimerkiksi jokin seuraavista kolmesta vaihtoehdosta. Ensimmäisenä vaihtoehtona on se, että paperin aiheena on hallinnon tutkimuksen metodologia jonkin määrätyn tieteenfilosofisen lähtökohdan perusteella (esim. positivismi, neopositivismi, postpositivismi, rationalismi, kriittinen tieteellinen realismi, tieteenfilosofinen pragmatismi, fenomenologia, erilaiset hermeneutiikat sekä post-foundationalistiset kuten post-strukturalismista ammentavat etenemistavat). Toisen vaihtoehdon muodostaa se, että paperissa tarkastelukohteena on tietty menetelmä tai tutkimustekniikka hallinnon tutkimuksen kannalta (esim. tietty kokeellisen tai kvasikokeellisen analyysin tekniikka tai tietty empiirisen ei-kokeellisen tilastollisen poikkileikkaus- tai pitkittäisanalyysin tekniikka, jokin parametreista vapaan mallintamisen tekniikka kuten Data Envelopment Analysis (DEA) uudempine muunnelmineen, kysely- ja haastatteluaineiston hankinta- ja analyysimetodit ja -tekniikat, konfiguratiiviset vertailutekniikat kuten kvalitatiivinen komparatiivinen analyysi (QCA), tietokoneavusteiset laadullisen analyysin tekniikat, etnografiset ja fenomenologiset menetelmät, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset sisällönanalyysin suuntaukset, klassisen ja uudemman retorisen analyysin sovellukset, kuvallisen aineiston analyysitekniikat sekä data mining eli tiedonlouhinta sen tulosten jatkojalostuksen menetelmineen kuten topic modeling ja sentiment analysis). Kolmantena vaihtoehtona on se, että paperissa tarkastellaan metodologisia haasteita yhdisteltäessä hallinnon tutkimuksessa menetelmiä ja tekniikoita yli raja-aitojen, kuten mixed methods research tai aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia syntetisoiva meta-analyysi. Esitetty jaottelu ei ole tyhjentävä. (Alkuperäisen tekstin aikataulut on jätetty tästä pois.) Työryhmässä esitettävien papereiden formaatti on sama kuin se, mitä Hallinnon Tutkimus - lehden kirjoittajan ohjeet edellyttävät. Esityksiä voi tukea Power Point -kalvosarjalla tai muilla keinoin. Työryhmän vetäjät ilmoittavat ajallaan kullekin papereille varattavan esitysajan ja paperikohtaisen tai yleisemmän keskusteluajan ryhmässä. Pertti Ahonen, professori, Helsingin yliopisto Esa Hyyryläinen, professori, Vaasan yliopisto

3 3 III Työryhmän työskentelyaikataulu Järjestäjät ovat varanneet työryhmien työskentelylle kaksi jaksoa. Koska niistä ensimmäinen on merkittyy päättymään 2 tuntia ennen iltatilaisuutta, tarvittaessa istuntoa voidaan epäilemättä jatkaa hieman pidempään kuin klo 17:aan. Sen sijaan perjantain istunnon jälkeen on 15 minuutin kahvitauko ja sen jälkeen plenumesitys, joten työryhmien aikataulu ei voi joustaa. Ehdotetaan, että kukin esitys, joko tuettuna Powerpointeilla tai ilman, kestää noin 15 minuuttia. Sen jälkeen seuraa keskustelu, n. 10 min. Istunnon puheenjohtajan tehtäväksi jää pitää huolta siitä, että aikataulu pitää, esim. näyttämällä tavanomaisia esim. 3 minuutin ja 1 minuutin lappuja esiintyjälle, ja ystävällisesti kehottamalla päättämään esityksen, joka kestää tarkoitettua pidempään. Työryhmän istunto I, ehdotus puheenjohtajaksi Esa Hyyryläinen To klo n Puheenjohtajat: Avaus Korpela: Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Etnografia sairaalan palvelukulttuurista. Tutkijan refleksiivinen paikantaminen Kujala: Visuaalisen kehyskertomuksen käyttäminen hallintotieteellisessä tutkimuksessa Ahonen: Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä metodiarsenaaleihimme Loppukeskustelu istunnon teemoista ja kokemuksista Työryhmän istunto II, ehdotus puheenjohtajaksi Pertti Ahonen Pe klo Kesti & Leinonen: Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla 9.25 Vänskä: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation muutostilanteissa? 9.50 Azizuddin: Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform Research Loppukeskustelu istunnon ja työryhmän teemoista ja kokemuksista.

4 4 IV Abstraktit Hallinnon tutkimuksen päivät Vaasa HM Tarja Korpela Lahden ammattikorkeakoulu Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Postmoderni näkökulma palveluun. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä terveydenhuollon palvelusta. Terveydenhuollon palvelua on tutkittu paljon kvantitatiivisesti asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta. Sen sijaan terveydenhuollon palvelun tuottajiin kohdistuva kvalitatiivinen tutkimus on sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähäistä. Tässä tutkimuksessa palvelulla tarkoitetaan ensisijaisesti potilaan ja palvelun tuottajan välistä vuorovaikutusta, jonka tuloksena potilaan ja mahdollisesti myös hänen läheistensä terveys, toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyvät tai pysyvät ennallaan tai potilas saa arvokkaan kuoleman. Palveluksi ymmärretään myös kaikki toiminta, josta potilas, hänen läheisensä tai palvelun tuottaja hyötyvät. Tutkimus toteutetaan erikoissairaanhoitoa tarjoavassa sairaalassa, ja se kietoutuu suolistosyöpää sairastavien potilaiden hoitoprosessin ympärille. Tutkimus kiinnittyy postmoderniin filosofiaan. Tieteen kehityksessä postmodernin vaiheen katsotaan alkaneen 1990 luvun alussa. Postmodernifilosofia siirsi tieteen kiinnostusta kieleen ja sen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Suuntauksesta käytetään nimeä sosiaalinen konstruktionismi. Sosiaalisessa konstruktionismissa todellisuus rakentuu merkitysjärjestelmien avulla, joista kieli on keskeinen. Jokapäiväinen kielenkäyttö on tulkinnallista, todellisuutta aktiivisesti tuottavaa ja muuttavaa. Palveluun liittyvät merkityssysteemit eivät konstruoidu pelkästään sanoista ja lauseista, vaan myös ei - sanallisista ilmaisuista kuten fyysisistä esineistä, tiloista ja toimintakäytännöistä. Postmodernille tutkimukselle on leimallista, että tutkimus tehdään tutkittavan ja tutkijan välisessä vuorovaikutuksessa ja lopputuloksessa myös tutkijan ääni kuuluu kannanottona vallitsevaan tilanteeseen. Postmoderni tutkimus on luonteeltaan myös kriittistä, koska se kiinnittää huomion yhteiskunnan ja organisaation vallankäyttöön ja sen ilmenismuotoihin. Tämä tutkimus hyödyntää ranskalaisen postmodernikon Foucault n teorioista nousevia myös palvelun tarkasteluun soveltuvia näkökulmia kuten identiteetin rakentumisen kysymyksiä, tiedon käyttämistä vallan välineenä palvelutilanteissa ja sen eettisiä seurauksia. Postmodernissa tutkimuksessa todellisuuskäsitysten pohtiminen ei ole merkityksellistä, vaan tärkeintä on löytää käytännössä toimiva metodi tutkimuskysymykseen vastaamiseen ja perustella tutkimustoiminta uskottavasti. Kun tutkimuskysymykset koskevat palvelun aktuaalista rakentumista sairaalan toimintaympäristössä, potilaan identiteetin muodostumista hoitoprosessissa sekä diskursiivisten käytäntöjen vaikutuksia palvelun rakentumisessa, on diskurssianalyyttinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa perusteltu.

5 5 Vaasan yliopisto HTL Anne Kujala Sosiaali- ja terveyshallintotieteen jatko-opiskelija oma: työ oma gsm ; työ gsm Abstrakti työryhmään 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat (professori Pertti Ahonen ja professori Esa Hyyryläinen) VISUAALISEN KEHYSKERTOMUKSEN KÄYTTÄMINEN HALLINTO- TIETEELLISESSÄ TUTKIMUKSESSA Tutkimuksen tausta: Tutkimus käsittelee terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiuksia. Tutkimuksessa rakennettiin visuaalinen kehyskertomus, mikä kuvattiin elokuvan muotoon, tauotettiin mittariksi ja esitettiin terveydenhuollossa toimiville esimiehille. Esimiesten tehtävänä oli tunnistaa mittarista 30 eri ammattijohtamisvalmiutta. Lähtökohtainen oletus on, että tunnistaminen on tiedostamista ja tiedostettuja valmiuksia voidaan säädellä paremmin johtamistyössä kuin tiedostamattomia asioita. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kehittää hallintotieteellisen tutkimuksen metodologiaa, koska osa vastaajista on kyllästynyt paperi- ja nettikyselynä tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksen teoria: Tutkimus perustuu Taylorin liikkeenjohdon teoriaan, sekä johtamisen taksonomioihin ja typologioihin, sekä johtamisen metapätevyyksien tutkimuksiin. Tässä tutkimuksessa ammattijohtamisvalmiudet koostuvat ohjaavan, voimaannuttavan, liiketoiminnallisen ja muutosjohtamisen ammattijohtamisvalmiuksista. Tutkimuskysymykset: Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitä terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ovat ja miten ne voidaan määritellä? 2) Mitä visuaalinen kehyskertomus on ja miten se voidaan määritellä? 3) Mikä on käytetyn mittarin validiteetti? 4) Millaisia terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ovat? Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (n=422) kerättiin lumipallo-otannalla vuosina eri johtamiskoulutusta järjestävissä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, terveydenhuollon organisaatioissa, sekä koulutustilaisuuksissa eri puolella Suomea. Mittarin validointi: Kyseessä on uusi menetelmä. Aineisto luokiteltiin validointia varten opistoasteen, ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneisiin esimiehiin, koska validoitavan aineiston vähimmäismäärä on 100 havaintoa. Mittarin validoinnissa käytettiin klassista osioanalyysiä ja yksiparametristä Raschin mallia. Menetelmillä voidaan tutkia, onko esimerkiksi mittarissa oleva osio ja sen vastausvaihtoehdot hyviä tai huonoja vai pitäisikö koko osio poistaa mittarista? Tutkimustulokset: Validointimenetelmillä saatiin tietoa osioiden toimivuudesta, vaikeustasosta, loogisuudesta, erottelukyvystä, hylkäämistarpeesta, sekä menetelmän luotettavuudesta ja toistettavuudesta. Osioista 95 % toimi hyvin, mittari osoittautui helpoksi kaikille eri vastaajaryhmille, kolme osioista osoittautui epäloogisemmaksi kuin muut osiot, mittarin erottelukyky osoittautui hyväksi ja yhtään osiota ei tarvinnut hylätä mittarista, vaikka jotkin vastausvaihtoehdot edellyttävätkin korjaamista. Mittari osoittautui luotettavaksi ja toistettavaksi.

6 6 Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä metodiarsenaaleihimme Pertti Ahonen, Abstrakti Tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen uudet yhdistelmät saattavat käytettäviksi uusia teknisiä metodeja, joita voidaan käyttää digitaalisen analyysin suuntaan etenevässä hallinnon ja politiikan tutkimuksessa ja muissa digitaalisissa ihmistieteissä. Näiden teknisten metodien eroihin suhteessa valtavirtatutkimusta hallitseviin teknisiin metodeihin on kuitenkin kiinnitettävä riittävää huomiota. Ottaen tämän huomioon esityksen taustan muodostavassa empiirisessä tutkimuksessa toteutettiin pieni data -tutkimus kohteena valtion talousarviolainsäädännön aihepiiri. Kolmentoista maan tuota lainsäädäntöä eritellen tutkimuksessa selvitettiin ja arvioitiin, mihin kelpaavat kaksi iso data -analyysin teknistä metodia, unsupervised latent trait scaling (ohjaamaton piilevien piirteiden skaalaus) ja topic modeling (alkujaan klassisesta retoriikasta juontujen kielellisten elementtien, topiikkojen, mallinnus, topiikkamallinnus). Tulosten mukaan edellinen teknisistä metodeista suoriutuu hyvin myös toisenlaisesta analyysitehtävästä kuin vakiintuneimpien sovellustensa mukaisesta politiikan ideologisten ulottuvuuksien erittelystä, joskin metodilla on myös rajoituksensa. Topiikkamallinnusta on aikaisemmin sovellettu laajemmalti kuin teknisistä metodeista edellistä, kuten yleisimmällä yhteiskuntatutkimuksen alalla sosiologiassa, mutta toinenkaan metodi ei ole vailla rajoituksia. Tarkastelun tulosten nojalla tarkastellut kaksi teknistä metodia täydentävät pikemmin kuin korvaavat toisiaan, joten niiden rinnakkainen tai peräkkäinen käyttö samassa tutkimuksessa on perusteltua. Voidaan väittää, että etenkin yhdessä sovellettuina tarkastellut tekniset metodit avaavat uusia, kiinnostavia näkökulmia hallinnon ja politiikan tutkimukselle ja yhteiskuntatutkimukselle ylipäätään. Mitään viisasten kiviä ne eivät toki ole, vaan harkitsemattomissa käsissä suoranainen Pandoran lipas, jonka aukaisija saattaa matkaan tuskin muuta kuin turhia odotuksia ja pelkkää sekaannusta. Avainsanat Digitaalinen yhteiskuntatutkimus, digitaaliset ihmistieteet, bayesilainen päättely, tiedonlouhinta, latent trait scaling -tekniikat, topic modeling -tekniikat

7 7 Hallinnon tutkimuksen päivät, Vaasa Työryhmä 3: Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät jatekniikat Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla Lapin Yliopisto Hallintotiede HTT Marko Kesti HTT Jaana Leinonen Kuntien tuottavuuden kehittäminen edellyttäämoniatoisiaan tukevia toimenpiteitä mutta toisaalta myös ko- konaisvaltaista ja systemaattista ymmärrystätuottavuuden lähtökohdistajaelementeistä. Prosessien kehittä- misen ohella huomion kiinnittäminen henkilöstön rakenteeseen, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen on työvoimavaltaisella kuntasektorillaäärimmäisen tärkeää. Suunnitelmallisellaja johdonmukaisella henkilöstökehittämisellä voidaan siis parantaa kuntataloutta. (Pakarinen & Mäki, 2014; Virtanen & Stenvall, 2014) Se edellyttäähuolellista strategista suunnittelua, jossa henkilöstövoimavarojen johtaminen linkittyy saumattomasti kuntatalouden johtamiseen. Kuntien strategisessa johtamisessatulee kuitenkin ymmärtää, ettäyrityksissä talouden realiteetit ovat erilaiset kuin julkisorganisaatioissa (Kallio, 2014; Pakarinen & Mäki, 2014). Yrityksissä voidaan hyvän kysynnän aikaan parantaa tuottavuutta lisäämällä tehollista työaikaa, jolloin saadaan liikevaihdon kasvun myötä lisää tulosta (Kesti 2014). Kun tuottavuuttamitataan tuotetun käyttökatteen eli liiketuloksen perusteella, niin tuottavuus eli tuotos/panos-suhde paranee. Kuntataloudessa vastaava tehollisen työajan lisääminen esimerkiksi sähläystä vähentämällälisää tuotantokapasiteettia, mutta voi heikentäätuottavuutta. Tämä johtuu siitä, että aikaansaatu tuotantokapasiteetin kasvu pitäärahoittaa. Kuntataloudessamuuttuvat kulut ovat yleensä suuremmat kuin palvelujen myynnistäsaatavatulorahoitus,jolloin palvelutuoton kasvaessarahoitustarve lisääntyy (Kesti 2014). Kuntapäättäjien tulee ymmärtää, ettäkuntatalouden tuottavuuttavoidaan merkittävästi parantaa henkilöstön avulla, mutta mekanismi on erilainen kuin yrityssektorissa. Lapin Yliopistossaon kehitetty henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio, jolla voidaan analysoidaorganisaation henkilöstölähtöistätuottavuuttaliiketaloudellisin mittarein (Kesti, 2013; Kesti & Syväjärvi 2013). Paperissa esitellään kuntaorganisaatiolle soveltuvahenkilöstötuottavuuden analysointimalli. Käytännön kuntaorganisaatioesimerkin avullaosoitetaan, miten henkilöstön tehokkuuden parantaminen kanavoituu eri tavalla riippuen toteutettavastastrategiasta. Paperissahavainnollistetaan henkilöstötuottavuuden analysointi 1492 hengen kuntaorganisaatiolla, jonka toimintakapasiteetti on M ja rahoitus tasapainossa. Henkilöstötuottavuuden strategian mukaan panostetaan tulokselliseen henkilöstökehittämiseen, jolla saadaan työelämän laatua parannettua 5 % ja tehollista työaikaa 4.2 % lisää.

8 8 Mikäli strategianaon hyödyntäätehokkuuden nousu palvelutuotantokapasiteetin lisäämiseen, niin syntyy 1.2 M lisärahoitustarveeli työntekijääkohti Jos strategianaon ylläpitää nykyinen kapasiteetti ja parantaa toiminnan laatua, niin samallarahoitusmallilla voidaan tehdä 2.6 M ylijäämää eli työntekijää kohti Paperin esittämällämallillavoidaan analysoida minkä tahansa tulosvastuullisen kuntaorganisaation henkilöstötuottavuuden kehittämismahdollisuudet valitun strategian mukaan. Lähteet Kallio K-M. (2014). Suoritusmittauksen vaikutukset tulosohjattujen yliopistojen tutkimus - ja opetushenkilökunnan työhön, University of Turku, Suomen Yliopistopaino. Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA kustannus, Helsinki. Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK Pakarinen T. & Mäki T. (2014). Henkilöstöjohtaminen kurkiauran kärkeen, Edita, Helsinki. Virtanen P. & Stenvall J. (2014). Älykäs julkinen organisaatio, Tietosanoma, Helsinki.

9 Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat 9 Maija Vänskä gsm.oma: tai gsm. työ: Abstrakti työryhmään 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat (professori Pertti Ahonen ja professori Esa Hyyryläinen) Tutkimusaihe: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation muutostilanteissa? Tutkimuksen tausta: Olen työhyvinvointipäällikkö ja tutkimustyötäni aloitteleva jatko-opiskelija. Työhyvinvoinnin avulla voidaan terveyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta organisaatioissa. Työhyvinvoinnilla on merkitystä organisaatiolle kilpailtaessa henkilöstöresursseista. Työ, työssäolo ja työnteko merkitsevät nykyään erilaisia asioita eri sukupolville. Työhyvinvointinäkökulmaan sisältyy työn sisällön ja työolosuhteiden kehittäminen, työyhteisöjen toiminnallisten käytänteiden, yhteisten vastuiden ja johtamisen edistäminen sekä tavoitteiden selventäminen. Työhyvinvointi on tärkeässä roolissa ajatellen työyhteisöjen kykyä käsitellä erilaisia organisatorisia tai toiminnallisia muutoksia. Työhyvinvoinnin kehittämisen haasteina ovat moniammatillinen yhteistyö, henkilöstörakenteet, ikärakenne ja siitä johtuvat erilaiset näkemykset ja odotukset sekä yleiset työelämän muutokset. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden pitäisi olla ennakoivia, johdonmukaisia ja pitkäkestoisia eikä vain eräänlaista suunnittelematonta tulipalojen sammuttamista työyhteisöissä. Työhyvinvoinnin kehittäminen tuleekin usein ajankohtaiseksi vasta silloin, kun työolobarometrin tuloksista saadaan huonoja arvioita. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden tulisi olla ennakoituja, suunnitemallisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavuudeltaan arvioitavissa olevia. Toimenpiteiden täsmällinen kohdentaminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi ovat organisaatioille yleensä varsin haastavia, koska markkinoilla on tarjolla monenlaisia, monen tasoisia ja monen hintaisia palvelujen tarjoajia. Palvelujen ostaja on monien kysymysten äärellä. Tutkimuksen tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalvelua organisaation muutostilanteessa. Tutkimuksen tavoitteeseen pääseminen edellyttää vastaamista seuraaviin tutkimuskysymyksiin. 1) Miten työhyvinvoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja mitata kehittämisessä? 2) Miten hankitaan ja käytetään onnistuneesti (vaikuttavuus) ulkopuolisia palvelujentuottajia työhyvinvoinnin kehittämisessä? 3) Onko työhyvinvointi muuttunut, kun sitä on mitattu kvantitatiivisin keinoin tehtyjen toimenpiteiden jälkeen? Tutkimuksen teoria: Miten rakentaisin teorian? Tutkimuksen taustafilosofia: Mistä sen löytäisin? Tutkimusaineisto: Tutkimuksessa syvennytään erikseen ja erinäkökulmista yhteen tapaustutkimukseen. Jokainen tapaus on kuvattu aloitus-, toteutus- ja arviointi osin. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään teoreettisesti eritietolähteistä saatuihin tietoihin. Tutkimusmenetelmät: Millä uusilla menetelmillä voisin lähteä aineistoani analysoimaan

10 Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat 10 Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform Research Dr. Muhammad Azizuddin, Researcher and Lecturer (UniPID programme), Administrative Science, School of Management, University of Tampere, Tampere, Finland. Abstract: Administrative reform is a crucial issue for all governments worldwide. The very nature of public administration as a practical art than an institution specific knowledge (Olsen, 1991), the study of administrative reform has been facing methodological challenges (Vartola, 1976, Kotchegura, 2008). These challenges have been met using elements of research techniques and tools derived from other disciplines of social sciences (Olsen, 2004). This, in fact, has raised some fundamental questions: How far are they appropriate? What is the perspective of administrative research? How far the discipline of public administration stands itself? The paper exhibits methodological challenges based on my personal research experience and thus an attempt to highlight the methodological issues in the study of administrative reform and recommend ethnography for future research in administrative science. Methodological challenges in this regard are varied: limited coverage of bibliography, confusion over and careless use of conceptual terms, diversity in the focus of studies, problems of authenticity and variability, difficulty in recognizing historical inconsistency, fruitless focus group discussion, and appropriate interviewees, are the cases in point. The paper concludes that methodological challenges in the study of administrative reform are more practical than theoretical in perspective. Public administration as a practical field of study deserves own study methods for its own entity. In order to get rid of the methodological paucity specific academic efforts for appropriate research methodology for administrative reform studies is a need of hour. These identify the actual challenges of administrative reform research and find out concrete solutions that are appropriate in this regard. Thus, valid findings of researches on the phenomena will come out. Keywords: Public Administration, Research Philosophy, Research Methodology, Administrative Reform, and Methodological Challenge. Contents of the Paper: Research Background Aim, Objective, and Research Question Materials, Methods, and Philosophical Foundations Overview of Research Methodology Research Methods used in Administrative Reform Studies Challenges of Methodology to Administrative Reform Studies Concluding Remarks

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi?

Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy HTT, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat

Lisätiedot

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta

Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)

Lisätiedot

Työhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde

Työhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde Mistä virtaa työelämään? Työhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta

Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)

Lisätiedot

palveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo?

palveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo? Miten rakentaa johtoa palveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com R&D Director, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa Mervi Eerola Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) Toimintaperiaatteita Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) perustettiin 5-vuotiskaudeksi

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

JARI STENVALL TAMPEREEN YLIOPISTO

JARI STENVALL TAMPEREEN YLIOPISTO JARI STENVALL TAMPEREEN YLIOPISTO 1 HALLINTOTIETEEN PROFESSORI Jari.stenvall@uta.fi ÄLYKÄS JULKISEN ORGANISAATION JOHTAMINEN Jari Stenvall HTT, Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto jari.stenvall@uta.fi

Lisätiedot

Tuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin!

Tuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin! Tuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin! Tuottavuus ja eurot työhyvinvoinnilla kilpailukykyä Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä HSY-paikkatietoseminaari 16.3.2016 1 MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURIT EKOSYSTEEMI TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMIJAVERKOSTOT PAIKKATIETO

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä ABSTRAKTIT

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä ABSTRAKTIT XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä ABSTRAKTIT Työryhmä 1. Hallinta, verkostot ja ohjaus päätöksenteossa Professori

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Työelämän laadulla tuottavuutta

Työelämän laadulla tuottavuutta Työelämän laadulla tuottavuutta 20.10.2016 klo 7:30 10:00 Kaupungin valtuustosali, Kalajoentie 5, Kalajoki Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YALTAI15A3)

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YALTAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YALTAI15A3) code name 1 2 3 sum YALTA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 120 YALTA15AYLT01-1000 Työyhteisötaidot 15 YLT0105 Viestintä ja vuorovaikutustaidot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Mixed Methods -tutkimushanke Leila Hurmerinta & Niina Nummela Turun yliopiston

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot