ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ymp.ltk Ympäristölautakunta Liite nro 1. Kisakatu SUOLAHTI PÄÄTÖS Ympäristölupahakemuksesta

Transkriptio

1 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ymp.ltk Ympäristölautakunta Liite nro 1. Kisakatu SUOLAHTI PÄÄTÖS Ympäristölupahakemuksesta Puh Annettu julkipanon jälkeen Pvm , 71 Diaarinumero YMPL 420/ ASIA HAKIJA Ympäristölupa kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoimintaan Tattarinmäen alueella Äänekosken Koivistonkylässä Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskus Äänekoskentie Äänekoski Yhdyshenkilö Hannu Liimatainen, puh TOIMINNAN SIJAINTI LUVAN KOHDE: Äänekosken kaupunki, Koiviston kylä Tila: Metsä-Koivisto ( ) Alue: Tattarinmäki Ottoalue sijaitsee Kuhnamojärven takana, entisen Tattarinmäen kaatopaikan vieressä, linnuntietä noin 4 kilometriä Äänekosken kaupungin keskustasta etelään päin. LUVAN HAKUPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1. momentin kohdat 7c ja 7e. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta ympäristönsuojelulain 31 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 7a ja 7b mukaan. (Kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää vuodessa. Kiinteä tai siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa.) HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Äänekosken kaupungin ympäristötoimistoon , jolloin se on tullut vireille. LUPA- JA SOPIMUSTILANNE Toiminnalle ei ole olemassa voimassa olevia aikaisempia lupia. Yhtä aikaa ympäristöluvan kanssa on käsiteltävänä (samassa kokouksessa) samalle alu-

2 2 TOIMINTA-ALUE eelle maa-ainesten ottolupahakemus. Ottotoiminnan aloittaminen edellyttää molempien lupahakemusten hyväksynnän. Alueelta on aikaisemmin, saman toimijan toimesta, otettu noin m 3 kalliota Äänekosken kaupunginhallituksen ( , 800) myöntämällä luvalla. Kokonaisottomäärä luvassa oli tällöin m 3 ja alin sallittu ottotaso N ,00 m. Suunniteltu louhinta- ja murskausalue (määräala) sijaitsee Äänekosken kaupungin omistamalla tilalla Metsä-Koivisto (15:1) ja se rajautuu etelässä, noin 180 metrin matkalla Aarne Ristolaisen omistamaan ja metsätalouskäytössä olevaan tilaan Ristola (10:6). Alueella ei ole muita rajanaapureita. Pohjoisessa alue rajautuu vuonna 1998 käytöstä poistettuun Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätteiden kaatopaikkaan, maastollisesti sen yläpuolelle. Lemmikkieläinten vähäisessä käytössä olevalle hautausmaalle on alueelta matkaa noin 400 metriä, Kuhnamojärven rantaan on matkaa lyhyimmillään noin 350 metriä. Valtatie 4 :lle kertyy matkaa vanhaa kaatopaikan tietä ja Niiniveden yksityistietä pitkin noin 5 km. Äänekosken kaupungin keskustaan kertyy matkaa linnuntietä noin 4 kilometriä. Tilaan on myönnetty selvennyslainhuuto Äänekosken kaupungille vuonna 2008, jolloin myös tilan nimi ja numero muuttuivat nykyisiksi ( / ). Kaupungin ja Osk Äänekosken kuorma-autokeskuksen kesken on tehty esisopimus määräalan kaupasta Esisopimuksen mukainen määräala on pinta-alaltaan 1,95 hehtaaria. Ottosuunnitelman mukaan varsinainen kaivualue on niinikään pinta-alaltaan 1,95 ha koko suunnitelmaalueen ollessa 4,34 ha. Suunnitelma-alueessa ei ole huomioitu ympäristöluvan hakemisen selvitystöiden yhteydessä ilmennyttä tarvetta kahden meluvallin rakentamiseen eikä mahdollisuutta käyttää toista liittymää ja kulkureittiä louhosalueelle. KARTOITUS JA KAAVATILANNE Alueen suunnitelmakartta on tuotettu maa-ainesluvan laatimisen yhteydessä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta (K-lupa 349 / II-K). Aineistoa on täydennetty maastomittauksin GPS-mittauksena maaliskuussa Kartta on piirretty ja tulostettu suunnitelmaa varten mittakaavaan 1:2000, 2 metrin käyrävälein. Koordinaatisto on ETRS-TM35 ja korkeustaso on N2000. Alueen korkeuspisteinä ovat kartassa näkyvät maastoon maalimerkein merkityt korkeuspisteet. Ympäristölupahakemuksen laatimisen yhteydessä on ottosuunnitelmakarttaan karttaan lisätty vaadittavien paikoitusalueiden ja sosiaalitilojen alue sekä erillisen melumallinnuksen yhteydessä kartat meluvallien sijoittamisesta. Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahv ) ja Keski-Suomen 2. vaihekaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot, vahv ) on alueelle annettu merkintä eo/2 Kalliokiviainesten ottovyöhyke. Merkinnällä osoitetaan

3 3 maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Alueen käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Alue ei sijaitse yleiskaava- eikä asemakaava-alueella. Lähimmät vesistöt ovat Lampilanlampi, jonne on matkaa kaivualueelta reilut 450 m länteen ja Kuhnamojärvi, jonne kertyy matkaa vajaat 400 metriä koilliseen. Lampilanlammen pinta on tasossa N ja Kuhnamon pinta tasossa N LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnan käynnistyessä merkitään ottoalue maastoon ja ottoalueelta poistetaan vielä maastossa olevat pintamaat, puusto ja kannot erillisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Pintamaat on tarkoitus läjittää ottoalueen reunoille ja käyttää ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet haketetaan ja toimitetaan käytettäväksi bioenergiana. Myös metsittyneet tulotiet ja varastoalue raivataan ja kunnostetaan käyttöä varten. Ottoalueen tulotielle asennetaan vaaditut informaatiotaulut ja varoituskyltit. Entisen kaatopaikan ja louhinta-alueen väliseen maastoon rakennetaan meluselvityksen (Ramboll Finland Oy) mukainen 1-vaiheen meluvalli. Meluvallin pituus on noin 120 metriä ja korkeus 6 metriä. Samalla rakennetaan ottoalueen koilliskulmaan suunnitelmassa esitetty selkeytysallas ja huolehditaan siitä, että myös ensimmäisen vaiheen aikana louhosalueen ja varastoalueen hulevedet ohjautuvat selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaasta vedet johdetaan hallitusti ylivuotoputken / -putkien kautta maastoon ohi kaatopaikka-alueen. Maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan ottaminen on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan kalliota maastomuotojen mukaisesti tasolle noin +112,00, joka on jotakuinkin sama taso kuin ensimmäisen vaiheen varastoalueen maanpinnan nykyinen taso. Tämän jälkeen rakennetaan lähemmäksi ottoaluetta ympäristölupahakemuksessa esitetyn melumallinnuksen mukainen toinen, noin 50 metriä pitkä ja 4 metriä korkea, meluvalli. Toisessa vaiheessa otetaan kallioainekset lopulliseen tasoon, joka nousee loivasti koilliskulman tasosta N ,00 eteläreunan tasoon N ,00. Ympäristölupaa haetaan kiviaineksen louhimiseen ja murskaukseen alueella toistaiseksi voimassa olevana lupana. Maa-aineslupaa on haettu 20 vuodeksi. Louhimisen ja murskauksen jälkeen mursketta kuormataan ja varastoidaan ensimmäisessä vaiheessa kaupungin omistamalla alueella entisen kaatopaikan ja ottoalueen välissä. Oton toisessa vaiheessa, tilan niin salliessa, siirretään varastointialue lopulliseen tasoon louhitulle ottoalueen pohjalle. Toiminnan päättyessä alue maisemoidaan. Louhinnan ja murskauksen tekee kutakin työtä ja työkertaa varten valittu urakoitsija. Urakoitsija tuo murskausasemat ja muut tarvittavat koneet alueelle jokaista murskauskertaa varten erikseen ja vie ne kunkin työn tultua tehdyksi jälleen pois alueelta.

4 4 Louhinta ja murskaus Louhinta tehdään poraamalla, panostamalla ja räjäyttämällä sekä rikottamalla ylisuuret lohkareet. Poraus suoritetaan panostussuunnitelman mukaisella hydraulisella, tela-alustaisella poravaunulla, joka on varustettu pölynpoistolaitteilla. Porattu kallio ammutaan murskauslaitokselle sopivan kokoiseksi louheeksi. Räjäytyksiä tehdään tarpeen mukaan 1 3 kertaa viikossa erillisen suunnitelman mukaisesti. Ylisuuret louhekappaleet rikotetaan kaivinkoneeseen asennettavalla hydraulisella iskuvasaralla. Louhe siirretään pyöräkuormaajalla, kaivinkoneella tai dumpperilla murskattavaksi ottoalueelle tuodulle murskauslaitokselle. Murskaus tapahtuu Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelu 1994 ohjeen (julkaisu ) mukaisilla pölynpoistoluokaltaan ns. B-luokan murskauslaitoksilla, joissa pölyn leviämistä hallitaan kesällä kastelemalla, talvella suojaamalla ja koteloimalla laitteiston pölyn lähteet. Murskauksessa louheen raekokoa pienennetään murskainten ja seulojen avulla vaiheittain haluttuun raekokoon.murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajikkeen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitteiston tuotantokapasiteetti on noin tonnia /vrk. Kolmivaihemurskauksessa esimurskaus tehdään leukamurskaimella ja väli- ja jälkimurskaus karamurskaimella. Lisäksi laitteistossa on hihnakuljettimia ja tasoseuloja. Tuotettaessa pienempää raekokoa jälkimurskaimia voi olla kaksi (nelivaihemurskaus). Tuotteet kuljetetaan varastointiin pyöräkuormaimilla ja / tai kuorma-autoilla tai suoraan alueelta poiskuljetettavaksi kuorma-autoilla. Murskauslaitos sijoitetaan kullakin käyntikerralla murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen suunnitelman asemapiirroksessa rajatulle alueelle. Kallion poraus tapahtuu hydraulisella porauskalustolla, esim. Tamrock Ranger 700, rikotus Rammer S84 tai vastaavalla. Murskaimet ovat: esimurskain Lokomo 125, välimurskain Lokomo 4214 ja jälkimurskain Lokomo 1814 tai vastaavat. Seulat ovat Lokomon 2 tai 3 tasoseuloja. Sähkö tuotetaan CAT 3412 tai vastaavalla agregaatilla. Paikalla voidaan käyttää myös tela-alustaista ns. Lokotrack tyyppistä laitosta. Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Polttoaineet varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa, siirrettävissä kaksivaippaisissa tai suoja-altailla varustetuissa polttonestesäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä ja, joissa säiliöletkut on varustettu sulkuventtiileillä. Koneet huolletaan säännöllisesti, mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää työstä koituvia kustannuksia. Voiteluaineet ja rasvat säilytetään lukituissa teräskonteissa, joissa on valuma-altaat. Räjähdysaineet tuodaan päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja käyttämättömät viedään vastaavasti välittömästi pois alueelta. Louhinta- ja murskausajat

5 5 Louhinta ja murskaus tapahtuvat lupahakemuksen mukaan vuosittain noin yhden kolmen kuukauden aikana siten, että louhintaa suoritetaan aikavälillä Toimintajaksojen pituudet ja toteutuskuukaudet määräytyvät vuosittain kysynnän mukaan. Louhintaa tai murskausta ei suoriteta lainkaan kesä- elokuussa; kuljetuksia on tarkoitus suorittaa ympäri vuoden. Työtä tehtäisiin pelkästään arkipäivisin; viikonloppuina ja arkipyhinä alueella ei työskenneltäisi lainkaan. Kallionporaus klo Iskuvasaralla rikotus klo Murskaus klo Räjäytykset klo Kuormaamista ja kuljetusta suoritettaisiin klo välisenä aikana ja erityisistä syistä myös lauantaisin klo Tuotanto Tuotteet tuotanto (t/d) Arvioitu vuosituotanto (t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Louhe Murskauslajikkeet Hakemuksessa varaudutaan myös siihen, että louhosalueen ulkopuolelta on mahdollista tuoda alueelle jatkokäsittelyyn puhtaita kiviaineksia vuosittain maksimissaan tonnia. Maa-ainesluvassa haettu kokonaisottomäärä 20 vuodelle on yhteensä m 3, joka tarkoittaa 2,7 kertoimella lähes miljoonaa tonnia. Tuotantoprosessi Kallion poraus suoritetaan hydraulisella poravaunulla, jonka jälkeen kallio ammutaan murskauksen etenemisen mukaan. Louhittu kallio siirretään pyöräkuormaajalla, kaivinkoneella ja/tai dumpperilla etumurskaan, ylisuuret lohkareet rikotetaan tarvittaessa iskuvasaralla (Rammerilla). Murskauslaitoksessa on 1 3 kappaletta 2 3 tasoista seulaa ja 1 4 murskainta, joilla materiaali murskataan ja seulotaan sopivaksi. Lisäksi voidaan käyttää kupisointilaitetta (rumpuseula) kiviaineslaadun parantamiseen. Materiaalikuljetukset laitteessa tehdään hihnakuljettimilla. Murskaus voidaan suorittaa myös 1 3 -vaiheisella Loco-Track telamurskaimella, joka koostuu vastaavista komponenteista. Murskattu materiaali varastoidaan valmistuotekentälle, murskeen siirrot tehdään pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Sähkö tuotetaan aggregaatilla. Murskauslaitos sijoitetaan kullakin käyntikerralla murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen kallioseinämien, pintamaista tehtyjen meluvallien tai varastokasojen ympäröimään tilaan asemapiirroksessa rajatulle alueelle. Tuotannossa käytettävät polttoaineet ja lisäaineet

6 6 Alueella tapahtuva murskaus hoidetaan ostopalveluna, jossa palvelun tuottaja tuo kaiken tarvitsemansa polttoaineen mukanaan. Toimijalta edellytetään, että käytettävät polttoainevarastot ja käytettävät laitteistot on suojattu ajan tasalla olevin suojausmenetelmin. Kuormauksessa ja murskauksessa käytettävät koneet käyttävät polttoaineenaan kevyttä moottoripolttoöljyä. Polttoaineet on tarkoitus varastoida kaksivaippaisissa tai suoja-altailla varustetuissa, ylitäytön estimillä varustetuissa säiliöissä. Murskauslaitoksen ja muun kaluston arvioitu polttoaineiden keskimääräinen vuotuinen käyttö on noin 45 tonnia ja maksimikulutus 136 t/a. Voiteluöljyjä arvioidaan käytettävän keskimäärin 0,8 t/a ja maksimissaan 1,5 t/a. Mahdolliseen pölyn leviämisen estämiseen käytetään puhdasta vettä. Veden vuotuista kulutusta ei ole määrällisesti arvioitu ja sitä käytetään tarpeen mukaan sekä murskauksen, murskekasojen, että liikenteestä aiheutuvan pölyn leviämisen ehkäisemiseen. Murskauksen pölynestossa käytettävä vesi on lämmitettyä ja paineistettua (max 120 bar), jolloin sen käyttöalue on voitu nostaa -15 pakkasasteen lämpötilaan. Kesäaikaan vettä käytetään lähinnä varastokasojen ja alueelle johtavan tien kasteluun. Vesi tuodaan alueelle säiliöautoilla tai otetaan lähimaastosta. Käytettävää räjähdysainetta ei hakemuksessa ilmoiteta, mutta vuotuisen käytön arvioidaan olevan keskimäärin 11 tonnia ja maksimikäytön 33 tonnia. Räjähdystoiminnasta vastaa kulloinkin erikseen hankittu asiantuntija, joka laatii räjäytyssuunnitelman, järjestää tarvittavat tärinämittaukset, hoitaa alueelle tarvittavan määrän räjähdysainetta, suorittaa räjäytystyön ja myös räjähteiden kuljetuksen pois alueelta. Työmaalla ei säilytetä räjähdysaineita. Varastointi ja koneiden ja laitteiden huolto Murskeiden varastokasat sijoitetaan ensimmäisessä vaiheessa suunnitelman mukaisesti louhitun alueen ulkopuolelle, louhinnan ja kaatopaikan välimaastoon. Perustettavan varastointialueen pohjataso on kutakuinkin sama kuin louhinnan ensimmäisen vaiheen alin ottotaso. Varastokasoista muodostetaan samalla suojavalleja estämään murskausaseman melun ja pölyn leviämistä. Ottamisen edetessä vaiheeseen 2 varastoidaan lajikkeita myös varsinaisella louhinta-alueella. Tarvittaessa varastokasoja kastellaan. Pintavedet varastoalueelta johdetaan selkeytysaltaan kautta hallitusti maastoon. Varastoalueille, joilla varastoidaan tai tankataan polttoaineita tai voiteluöljyjä, tehdään vaadittavat suojarakenteet. Polttoaineet säilytetään joko valuma-altailla varustetuissa säiliöissä tai kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Polttoaineen kertavarastointi on louhinta-aikana suurimmillaan noin 10 tonnia. Voiteluaineet ja rasvat säilytetään valuma-altailla varustetuissa lukituissa teräskonteissa. Räjäytysaineita ei varastoida alueella lainkaan. Alueella ei pestä eikä huolleta autoja tai työkoneita. Murskauslaitoksen pakollisten korjausten tai huoltojen ajaksi huollettavat kohteet suojataan siten, ettei päästöjä pääse maastoon. Pintavedet varastoalueelta johdetaan selkeytysaltaan kautta maastoon. Liikenne Alueen liikennemäärät vaihtelevat voimakkaasti paikkakunnalla tapahtuvan rakentamisen ja alueella tapahtuvien työvaiheiden mukaan. Murskaamon toi-

7 7 minnan aikana liikennemäärä on selvästi suurempi kuin muuna aikana vuodesta. Toisaalta kesäkauden rakentaminen vilkastuttaa kuljetusten määrää. Lupahakemuksen mukaan raskaan ajoneuvoliikenteen määrä vaihtelee ollen keskimäärin 20 käyntiä vuorokaudessa, sisältäen kiviaineksen kuljetukset ja huoltoajot alueelle. Lisäksi alueella tapahtuu sisäistä liikennettä lajikkeiden siirtojen ja lastausten yhteydessä. Tie on pieneläinten hautausmaalle asti yleisessä käytössä ja siitä eteenpäin, puomin jälkeiseltä osalta, sitä tulee käyttämään toiminnanharjoittajan lisäksi Koiviston Eränkävijöiden hirvijaosto. Avain puomiin on lisäksi Äänekosken kaupungilla. Varsinaiselle louhosalueelle on mahdollista kulkea kahta kautta, olemassa olevia tiepohjia myöten, molemmat reitit vaativat kasvillisuuden raivauksen ja ainakin pinnan vahvistamisen. Toinen vaihtoehtoinen reitti, jota ottosuunnitelmassa ei ole käsitelty, eroaa nykyisestä tiestä puomin jälkeen noin 150 metriä ennen metsästysmajaa. Kuljetukset ajoittuvat pääasiassa aikavälille maanantaista perjantaihin klo välille. Poikkeustapauksissa voi liikennettä olla myös lauantaisin. Lisääntyvä liikenne lisää luonnollisesti myös melua ja vaikuttaa osaltaan Niinivedentien ja käytettävän metsäautotien liikenteen turvallisuuteen. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi vaikuttaa myös kyseisten teiden kuntoon ja voi vaatia siltojen kestävyyden tarkastamista ja myös kunnostamista. Mikäli kuljetukset aiheuttavat käytettävien teiden varsilla pölyhaittoja käytetään pölyn sitomiseksi teiden kastelua puhtaalla vedellä. Teiden käyttöoikeuksiin ei tässä luvassa oteta kantaa, vaan ne ratkaistaan maakaupan jälkeen perustettavan tilan oikeuksien ja osuuksien määrittelyllä maanmittauslaitoksen toimesta. Kaatopaikalle johtavalta tieltä louhinta-alueelle käytettävästä reitistä sovitaan erikseen kaupungin ja Osuuskunta Äänekosken Kuorma-autokeskuksen keskinäisellä sopimuksella viimeistään kaupanteon yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMET KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI Melu, tärinä ja pöly Valtioneuvoston uuden asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) :n 3 mukaan kyseistä toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Lisäksi on toiminta sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoite-

8 8 tun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (711/2001) noudattamisen. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta. Saman asetuksen 7 :n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Etäisyys lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin on huomattavasti suurempi kuin asetuksessa esitetyt minimietäisyydet. Haittojen osalta uskotaankin, että louhoksessa syntyvän pölyn ja tärinän vaikutukset eivät ulotu lainkaan asutuille kiinteistöille saakka. Melun leviäminen myös pitkiä matkoja on tietyissä sääja maasto-olosuhteissa vaikeammin hallittavissa. Tästä syystä on toiminnan aiheuttamasta melusta tehty melumallinnukset, joiden seurauksena on päädytty meluvallien rakentamiseen ja ajoittain myös vaimennetun poravaunun käyttöön. Melun vaikutusten arvioidaan olevan suurimmat Kuhnamojärven vastakkaisella puolella. Pöly- ja tärinähaittaa tulee esiintymään eniten kuljetusten yhteydessä lähiteiden varsilla ja Koiviston Eränkävijöiden hirvijaoston vuokraamalla majalla. Ilmanlaatuun, melun leviämiseen sekä eri toimintojen aikarajoituksiin puututaan tarkemmin ympäristölupapäätöksen lupamääräyksissä. Melua esiintyy lupahakemuksen mukaan jaksoittain toiminta-aikana klo Murskauksen tärkeimpiä melulähteitä ovat kiviaineksen rikotuslaitteet sekä murskaamon seulojen ja kuljettimien melu. Melua aiheuttavat lisäksi poraus ja räjäytykset (räjäytysten vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja päivän melutasoon nähden pieniä) sekä liikenne. Porauksen melutaso on noin 122 dba (tavanomainen poravaunu) ja 117 dba (vaimennettu poravaunu). Porauksen päivittäinen tehollinen työaika on noin 8 tuntia. Melutasoa lasketaan sijoittamalla hakemuksen mukaiset meluvallit toiminta-alueen pohjoisreunalle Kuhnamon puoleisen asutuksen suojaksi. Lounaaseen ei melumallinnuksen mukaan erillisiä suojaesteitä tarvita koska maaston luonnolliset esteet vaimentavat melua jo riittävästi. Kivien rikotuksen ja murskauksen melutaso on samaa luokkaa porauksen kanssa. Näistä rikotus on käynnissä 4 8 tuntia päivässä ja murskauksen tehollinen työaika on noin 90 % kokonaistyöajasta, jolloin melua syntyy noin 13,5 tuntia päivässä. Räjäytysmelua syntyy louhimisen aikana 2 3 kertaa viikossa suoritettavissa räjäytyksissä. Räjäytysten melun kesto on vain muutamia sekunteja. Ympäristölupahakemuksen mukaan louhintaa ja murskausta suoritetaan vuosittain noin 1-3 kk, toiminnan ajoittuessa syyskuun alun ja toukokuun lopun välille. Muuna aikana toiminta on murskeen lastausta ja kuljetusta. Melu vähenee osittain aluetta ympäröivään maastoon, kiviseinämiin, kasvillisuuteen ja suojaksi sijoitettaviin murskekasoihin ja lupahakemuksessa esitettyihin meluvalleihin. Murskausasema pidetään aina alimmalla mahdollisella korkeustasolla. Myös murskauksessa käytettävien laitteistojen koteloinneilla ja esim. vaimennetulla poravaunulla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia. Meluvaikutus ei ole pysyvää eikä jatkuvaa. Myös kasvavat liikennemäärät lisäävät

9 9 jonkin verran melua toiminta-alueelle johtavien teiden varsilla ja itse toiminta-alueella. Ramboll Finland Oy on laatinut louhinta-alueelta melun leviämismallinnuksen. Saatujen tulosten perusteella ei toiminnasta aiheudu missään toiminnan vaiheessa VNp:n 993/1992 mukaisten melun päiväajan ohjearvotasojen ylittäviä äänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakemuksen mukaan toiminnassa noudatetaan yksityiskohtaisesti laaditussa meluselvityksessä annettuja ohjeita: rakennetaan tarvittavat meluvallit selvityksessä esitettyjen asemapiirrosten mukaisesti ennen kumpaakin louhintavaihetta, käytetään tarvittavilla osilla porauksessa vaimennettua poravaunua ja järjestetään toiminnan eteneminen suunnitellulla tavalla. Toiminnasta aiheutuvia tärinähaittoja ehkäistään mitoittamalla räjähdysaineiden määrä riittävän pieneksi irrotettavaan kiviainesmäärään nähden. Myös panoskentän nallien laukeamisajan porrastamisella voidaan tärinää vähentää. Räjäytystyön suorittavat alan ammattilaiset, joilla on paras tietämys sekä räjäytysaineista, että ko. työn suorittamisesta. Räjäytysten aiheuttamaa tärinän määrää tutkitaan tarvittaessa tärinämittauksin. Luvan haltijan on hyvä tiedottaa lähimpien mahdollisten haittaa kärsivien kohteiden sijainnista (myös lahtivaja ja porakaivo) räjäytyksien ja louhinnan suorittajille sekä toiminnan käynnistymisestä lähimmille naapureille. Toisena tärinän lähteenä on raskas kuljetuskalusto, joka voi aiheuttaa jonkinasteisia vaurioita huonosti perustetuille tienosille. Kivipölyä syntyy louhinta- ja murskaustoiminnasta sekä työmaaliikenteestä. Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m 3 ; 2 tuntia) alitetaan tielaitoksen luokituksen B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla avoimessa maastossa m:n etäisyydellä. Metsäisessä ja muuten esteisessä maastossa on etäisyys huomattavasti lyhyempi. Yleensä on pölyäminen merkittävää vain laitosalueella. Pölyhaittoja vähennetään louhinta- ja kivikasojen sekä pintamaamassojen sijoittelulla, tuuli- ja leviämisesteillä, murskaamon osalta lisäksi paineistetulla kastelulla sekä koteloinneilla. Porauksessa syntyvä pöly kerätään vaunuihin sijoitetuilla pölynkeräyslaitteistoilla ja käytetään osana tuotteita. Toiminnasta aiheutuva liikenne lisää pölyvaikutusta. Teiden pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla puhtaalla vedellä. Muita ilmapäästöjä pyritään vähentämään urakoitsija- ja laitteistovalinnoilla. Arvio päästöistä ilmaan: max keskimäärin Hiukkaset (sis. pöly) 0,90 t/a 0,27 t/a Typen oksidit (Nox) 0,58 t/a 0,19 t/a Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,24 t/a 0,08 t/a Hiilidioksidi (CO 2 ) 433,40 t/a 144,50 t/a

10 10 Vedenkulutus ja jätevedet Pölynsidontaan käytettävä puhdas vesi tuodaan alueelle säiliöautolla tai otetaan lähimaastosta. Käytettävä vesimäärä vaihtelee suuresti säätilan, vuodenajan ja kulloisenkin toiminnan mukaan. Kasteluun käytettävä vesi sekä sade- ja sulamisvedet imeytyvät osittain varastokasoihin ja suotuvat rikotetun pohjan kautta saostusaltaaseen ja purkautuvat siitä edelleen maastoon. Talousvesi tuodaan alueelle säiliössä. Saniteettivedet ( alle 0,5 m 3 / d) johdetaan tyhjennettäviin säiliöihin ja toimitetaan edelleen imuautolla jätevedenpuhdistamolle. Muita jätevesiä ei synny eikä käsitellä alueella. Päästöt maaperään ja vesiin Alueen kallistuksilla ja pohjan muotoilulla varmistetaan, ettei alueelle lammikoidu pinta- tai pohjavettä vaan vedet voidaan johtaa rakennettavan laskeutusaltaan ja pintavalutuksen kautta edelleen maastoon. Alueella ei käytetä huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja eikä säilytetä tai varastoida ympäristölle vaaraa aiheuttavia nesteitä tai muita aineita. Mahdollisiin vahinkotapauksiin varustaudutaan riittävällä öljyntorjuntakalustolla. Toiminta ei aiheuta vaikuttavaa lisäystä alapuolisissa ojissa virtaaviin vesimääriin, suotumisen, laskeutusaltaan ja pintavalutuksen ansiosta alueelta ei tule vesiin kiintoainekuormitusta. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Kuormauskoneet käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja kuljetusvälineet liikennepolttoaineita. Murskaus- ja louhintatöissä kulloinkin valitut urakoitsijat vastaavat itse energiankäytöstään. Polttoaineiden keskimääräiseksi kokonaiskulutukseksi on arvioitu noin 45 t/ vuosi. Terveysvaikutukset Terveysvaikutukset melun ja pölyn osalta kohdistuvat lähinnä alueella työskenteleville. Asiattomien pääsy alueelle kielletään varoitusmerkein ja merkitsemällä / aitaamalla otto- ja toiminta-alue. Alue siistitään toiminnan loputtua ja jälkihoidossa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuusriskien minimointiin. Maisemavaikutus Kiviaineksen ottoalueen maisemavaikutus on suurimmillaan itse toiminta-alueella tullen asteittain esille louhinnan edetessä. Louhinta-alueelta poistetaan pintamaat ja puusto. Alue tulee näkymään lähialueelle ja mahdollisesti paikoin Kuhnamon vastarannalle. Toiminnan päättyessä pintamaat levitetään alueen pohjalle ja alueelle tuodaan toiminnan loppuaikana myös puhtaita maita paluukuljetuksina riittävän vahvuisen kasvualustan aikaansaamiseksi. Rakennettavat meluvallit levitetään myös kasvualustaksi tai ne voidaan vaihtoehtoisesti säilyttää sellaisenaan riippuen lähialueen sen hetkisestä käyttötavasta. Puuston kasvaessa maisema pehmenee. Vaikutukset luontoon Hakemuksen mukaan vaikutukset luontoon ovat ajallisesti rajoitettuja pöly-, melu- ja tärinähaittoja. Koska toiminta on tilapäistä ei laitoksen toiminnasta aiheudu pysyviä ympäristöhaittoja. Louhinta- ja murskaustöiden tapahtuessa

11 11 talviaikaan ja kestäessään pisimmillään 1-3 kuukautta jäävät haitat luonnolle vähäisiksi. Koska alueen naapurissa on sijainnut Äänekosken entinen kaatopaikka tulee toiminnassa välttää kaatopaikan läjitysalueen päällä tapahtuvaa liikkumista ja myös kaikenlaista muuta toimintaa. Selkeytysaltaasta maastoon johdettavat vedet on ohjattava kulkemaan kaatopaikkarakenteiden ohi. Kaatopaikan täyttöalueen ja suunnitellun ensimmäisen vaiheen varastoalueen väliin jäävät, suurelta osin varastoaluetta matalammalla ja maanpinnan tason alapuolella olevat vanhat rengaskasat ( arviolta n m 3 ) voidaan hyödyntää käyttämällä niitä toiminta-alueen ja kaatopaikan välisenä jakavana kerroksena ja tarpeen niin vaatiessa rakentamalla niistä osia meluvalleihin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ympäristölupahakemuksen mukaan alueella käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Käytännössä asia varmistetaan sillä, että räjäytys-, louhinta- ja murskaustyöt teetetään alan ammattilaisilla, joilla on myös paras tietämys alan kehityksestä sekä paras ja uusin mahdollinen käytettävissä oleva kalusto. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA JÄTTEIDEN VÄHENTÄMISESTÄ Kiinteää talousjätettä arvioidaan vuodessa syntyvän noin 1 t. Jätteet toimitetaan joko Lassila & Tikanoja Oy:n jäteasemalle tai jätteiden noutamisesta tehdään jätehuoltoyrityksen kanssa erillinen sopimus. Alueella syntyviä kaatopaikkajätteitä ovat lähinnä energiajätteeksi sopimattomat pakkaukset. Saniteettijätteet noudetaan imuautolla ( L&T Oyj) ja toimitetaan edelleen jätevedenpuhdistamolle. Mahdollinen metalliromu toimitetaan metallikeräykseen (2 t/a). Alueella ei huolleta tai pestä ajoneuvoja tai työkoneita, mutta mikäli jäteöljyjä, öljynsuodattimia, öljyisiä trasseleita, pahveja tai muita vastaavia jätteitä syntyy, säilytetään niitä tiiviissä astioissa ja lukitussa kontissa. Kyseiset jätteet toimitetaan hakemuksen mukaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen edelleen toimitettavaksi jatkokäsittelyyn. Lupahakemuksen liitteenä on toimitettu ympäristönsuojelulain ( 103 a) mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan pintamaat (noin m 3 ktr) käytetään ottoalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet (500 m 3 ) on tarkoitus toimittaa bioenergiaksi, kivipöly tai kivituhka toimitetaan rakentamisen tarpeisiin. Kivipölyn ja kivituhkan määrää ei ole arvioitu. VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN JA TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILU Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden tankkauksen yhteydessä tapahtuviin mahdollisiin ylivuotoihin ja laiterikkoihin. Koska alue ei sijaitse luokitellulla

12 12 pohjavesialueella ovat mahdolliset haitat hyvin rajallisia. Vuotojen varalta alueella säilytetään turvetta ja / tai muuta öljyn imeytysainetta. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö ja / tai vika on korjattu. Toisena riskityyppinä on räjähdysonnettomuudet. Räjäytystyössä noudatetaan alan turvamääräyksiä ja ohjeita. Räjäytysaineet tuodaan toimintapaikalle kutakin räjäytettävää kenttää varten erikseen ja yli jäävät räjähdysaineet viedään työn päätyttyä pois alueelta. Muutoin ei kiviainesten valmistukseen tai varastointiin liity merkittäviä onnettomuusriskejä. Asemalla pidetään kaksi kertaa kuukaudessa tarkastus, jossa kartoitetaan riskitekijät työturvallisuuden ja ympäristövahinkojen varalta sekä sovitaan toimenpiteet ja tarkastetaan aiemmin sovittujen toimenpiteiden toteutuminen. Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjan avulla, josta ilmenee päivittäin valmistetut tonnimäärät, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet, käytetyt raaka-aineet sekä ongelmajätetiedot. Päiväkirjaan kirjataan myös poikkeavat melu- ja pölypäästöt, vuodoista aiheutuneet maaperän likaantumiset jne. Räjäytysmittauksia suoritetaan lähimmissä kiinteistöissä tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa. Merkittävistä ympäristövahingoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastuslaitokselle sekä ympäristölupaviranomaiselle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä mukaan toiminta-alueen laajuus ja vuotuinen ottomäärä ovat niin pienet, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei hankkeessa sovelleta (Asetus 2006 / 713, luku 2, Arviointimenettelyn soveltaminen, 6 :n hankeluettelo, kohta 2 b). Myöskään hankkeen yksilölliset ominaisuudet eivät edellytä arviointimenettelyn soveltamista ( 7 ). Lausunnot Koska alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin ei hakemuksesta ole pyydetty maa-aineslain 7 :n mukaista lausuntoa Keski-Suomen ELY -keskukselta. Alue on Keski-Suomen maakuntakaavassa sekä maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja koskevassa 2. vaihekaavassa merkitty kalliokiviainesten ottoalueeksi. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Alueen ympäristöarvot on käsitelty kaavojen laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä, eikä alueella ole katsottu olevan erityisiä luontoarvoja. Kaavamerkintä osoittaa myös sen, että alueen hyödyntämisestä ei ole katsottu olevan merkittävää haittaa asutukselle. Naapureiden kuuleminen Koko tilalla on rajanaapureita (tilanomistajia tai vesialueen oikeuden omistajayhteisöjä) yhteensä 9 kappaletta, naapureiden kuuleminen on suoritettu erikseen maa-ainesten ottosuunnitelman laatimisen yhteydessä (toukokuu 2011)

13 13 kuulemalla kirjallisesti varsinaisen ottoalueen ainoata rajanaapuria (Ristola 10:6, Ristolainen). Tila on metsätalouskäytössä. Kuulemiskirje toimitettiin pyynnöstä myös lähimmän asutun kiinteistön omistajalle (Lampila 8:35, Kautto). Toinen kuuleminen tehtiin ympäristölupahakemuksen yhteydessä heinäkuussa 2012, jolloin kuultiin kirjallisesti kaikkia tilan Metsä-Koivisto 15:1 rajanaapureita. Kuullut: Päivärinne 5:23, Pitkänen Markku Lampila 8:35, Kautto Timo, Rummakko Tarja Tolppapelto 6:188, Muli Veijo ja Leila Ristola 10:6, Ristolainen Aarne Puruaho 6:168 ja Koivisto 15:1, Äänekosken Kaupunki Ojala 5:14, ei lainhuutoa (Korhonen Ville perik.) Mäentalo 3:251 ja Toivola 10:4, Finsilva Oyj Äänekosken jakokunta 876:1 Koiviston jakokunta 876:34 Tilanomistajista ei tilan Ojala ( ) omistajaa tavoitettu. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan rekisteriyksiköllä tai sen muodostumisketjussa ei ole lainhuutomerkintöjä. Naapureiden kuulemisten perusteella ei hankkeesta ole esitetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Julkinen kuulutus Lupahakemuksista on kuulutettu välisen ajan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla Äänekoskella sekä Suolahden ja Sumiaisten ilmoitustauluilla ja Äänekosken kaupungin internet sivuilla. Kuulutus on julkaistu Sisä-Suomen lehdessä Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Äänekosken kaupungin ympäristötoimistossa. Kuulutuksen johdosta on Koiviston Eränkävijät ry:n Hirvijaosto toimittanut Äänekosken kaupungille muistutuksen koskien kalliokiviaineksen ottotoiminnan aloittamista Koiviston kylällä, Metsä-Koiviston tilalla. Muistutuksessa kerrotaan hirvijaoston toiminnasta alueella ja selvitetään tilalla (aikaisempi nimi Tattarinmäki, RNo 15:0) sijaitsevan rakennuksen vuokraamisesta kaupungilta metsästysmajakäyttöön sekä hirvenruhojen käsittelyyn. Muistutuksessa huomautetaan, että hirvijaosto käyttää vuokratun rakennuksen viereistä porakaivoa ja vaatii, että toiminnanharjoittajan on turvattava veden juomakelpoisuus ja kustannettava veden laadun valvonta. Muistutuksessa vaaditaan, että murskauspöly tulee sitoa siten, ettei sitä missään vaiheessa pääse leviämään rakennukseen ja kylmätilojen jäähdytyskoneistoon. Pöly voi muistutuksen mukaan vaurioittaa kylmäkonetta ja pilata hirvenruhojen elintarvikkeeksi käytön.

14 14 Alueelle johtavan tien puomi tulee pitää lukittuna niinä aikoina, jolloin alueella ei ole toimintaa. Tie tulee säilyttää ajokuntoisena ohitusmahdollisuuksineen, eikä hakijan toiminnasta saa aiheutua vuokraajalle tienkäyttökustannuksia, eikä -rajoitteita. Rakennuksen ympärille tulee taata vuokrasopimuksessa varattu pysäköintitila. Osuuskunta Äänekosken kuorma-autokeskukselle on toimitettu Koiviston Eränkävijät ry:n tekemä muistutus ja annettu mahdollisuus vastineen antamiseen. Hannu Liimatainen Äänekosken kuorma-autokeskuksesta on ilmoittanut, että kirjallista vastinetta ei katsota tässä tapauksessa tarpeelliseksi. Vastaus Koiviston Eränkävijät ry:n Hirvijaoston muistutukseen sekä siihen suullisesti tehtyyn tarkennukseen: Äänekosken kaupunki on vuokrannut tilalla sijaitsevan entisen kaatopaikan huoltorakennuksen Koiviston Eränkävijät r.y :lle allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokra-aika on määritelty sopimuksella vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana molemminpuolisella irtisanomisajalla. Vuokraan kuuluu huoltorakennuksen lisäksi oikeus tarvittaviin parkkialueisiin. Vuokralaisella on oikeus tarpeellisiksi katsomiinsa tilojen muutos- ja korjaustöihin. Sen sijaan maa-aluetta ei ole rajattu sopimuksessa tai sen liitteissä eikä vuokratilojen piha-alueita ole lupa käyttää ilman vuokranantajan lupaa varasto- tms. alueena. Vuokranantaja on pidättänyt itsellään oikeuden käyttää ympäröivää aluetta kulloinkin tarvittaviin tarkoituksiin. Rakennusta käytetään metsästysmajana ja siihen on vuokralaisen toimesta rakennettu hirven ruhojen käsittelytiloja. Vesi rakennukseen otetaan kaupungin, aikoinaan kaatopaikan huoltorakennuksen tarpeisiin, tekemästä porakaivosta. Porakaivon riittäväksi vedentulokorkeudeksi on aikoinaan ilmoitettu N ,00 m. Porakaivosta ei ole mainintaa vuokrasopimuksessa. Muistutuksen mukaan vettä käytetään juomavetenä ja hirven ruhojen pesuvetenä. Äänekosken kaupunki on ottanut talousvesinäytteen rakennuksen vesihanasta edellisen kerran Toimitila sijaitsee Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymällä Koiviston vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella. Tarkastus- ja näytteenottokäynnin aikana esittivät hirvijaoston edustajat alla esitetyn lisäyksen muistutukseen. Muistutuksessa ja sen lisäyksessä esitetyt asiat saatetaan toiminnanharjoittajan tietoon ja ne otetaan huomioon lupamääräyksissä esitetyllä tavalla. Alueella tehdyt tarkastukset: Ottoalueelle ja entiselle kaatopaikka-alueelle on tehty useita käyntejä ja tarkastuksia ensin maakaupan yhteydessä ja sittemmin lupahakemusten tultua vireille. Mukana aikaisemmissa tarkastuksissa ovat olleet kaupungin teknisen toimen edustajat, hakijan edustaja ja ottosuunnitelman laatija.

15 15 Viimeiset tarkastukset johtava ympäristötarkastaja on tehnyt 25.9., jolloin mukana oli kaupungin jätehuoltoviranomaisen ja Lassila & Tikanoja Oy:n edustajat, sekä , jolloin mukana olivat Koiviston Eränkävijöiden hirvijaoston edustajat. Tällä käynnillä kaupungin ympäristötoimi otti myös näytteet alapuolisista ojavesistä sekä kaivovesinäytteen hirvijaoston käytössä olevan metsästysmajan sosiaalitilojen hanasta / porakaivovedestä. Käyntien yhteydessä selvisivät myös porakaivon ja vanhan tien sijainnit. Hirvijaoston edustajat esittivät lisäyksenä muistutukseen, että heidän kannaltaan olisi parempi, jos edellistä ottotoimintaa varten tehty tie otettaisiin uudelleen ottotoiminnan käyttöön, jolloin lahtivajan / metsästysmajan piha-alueelle ei tulisi raskasta liikennettä. Asiaa on valmisteltu samanaikaisesti alueelle haetun maa-ainesluvan käsittelyn kanssa. Ympäristölupahakemuksen sisällöstä on keskusteltu luvan hakijan ja lupahakemuksen laatijan kanssa. Lupahakemuksen sivun 4, kohdan 12. tarkistetut päästötiedot on korjattu alkuperäiseen hakemukseen Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan asiaa käsittelevässä kokouksessa on tämä ympäristölupa päätösliitteenä. Muu asiaa koskeva kokousaineisto on jaettu oheismateriaalina. Oheismateriaali nro 1 Ympäristölupahakemus Dnro 420, Maa-ainesten ottamislupahakemus Dnro 84, Maa-ainesten ottamissuunnitelma Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hankkeesta esitetty muistutus saap Muu asiaan liittyvä materiaali on nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta ympäristötoimistossa. Ympäristölupaa ja maa-aineslupaa koskeva oheismateriaalina jaettu aineisto on yhteinen molemmille pykälille. RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää Osuuskunta Äänekosken Kuorma-autokeskukselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan louhinta- ja murskaustoiminnalle Äänekosken kaupungin Koiviston kylässä, hakemuksen mukana olevan kartan osoittamalla alueella, tilalla Metsä-Koivisto ( ). Toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on, että hakijan ja kaupungin välisen esisopimuksen ( ) mukainen kauppa toteutetaan ja kauppakirjaan liitetään myös sopimus esisopimuksen ja varsinaisen ottoalueen ulkopuolelle jätettyjen, mutta toiminnalle välttämättömien alueiden tilapäisestä ja pysyvästä käytöstä.

16 16 Lupa myönnetään ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti (YSL 6, 42,ja 43, YSA 19 sekä VnA 800/ ). Lupamääräykset: Yleiset lupamääräykset 1. Louhinta- ja murskausasema saa louhia ja jalostaa lupa-alueelta otettuja kiviaineksia Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan ( x) myöntämän maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Maa-ainesten ottolupa on myönnetty 20 vuodeksi yhteensä m 3 :n kiviaineksen hyödyntämiseen. Vuotuinen murskattava määrä on siten keskimäärin m 3 ( t). Samalla hakijalle myönnetään ympäristölupahakemuksen mukaisesti lupa enintään tonnin (3.500 m 3 ), muualta murskausalueelle tuodun puhtaan kiviaineksen vuotuiseen murskaukseen. Ympäristöluvan voimassaoloajasta on määräys kohdassa: Luvan voimassaolo. (YSL 43, 55 ) 2. Louhinta- ja murskaustoiminta on toteutettava sekä hakemuksessa esitetyllä, että valtioneuvoston kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta antamassa asetuksessa (800/2010) ja tässä päätöksessä määrätyllä tavalla. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, pohjaveteen tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ottamistoimintaan kuulumatonta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alentumista. Louhosalueen jyrkät reunat tulee suojata aitaamalla siten, ettei jyrkänteistä ole vaaraa ihmisille tai esimerkiksi hirvieläimille. Aita tulee pitää kunnossa koko ottotoiminnan ajan ja myös ottotoiminnan päätyttyä kunnes ilmeinen vaara on poistunut. Vähemmän vaarallisella reuna-alueella, mikäli rinteen jyrkkyys sen sallii, voidaan käyttää kiviaineksen ottamisaikana myös lippusiimaa. Liikenne louhosalueelle tulee järjestää Äänekosken kaupungin kanssa sovittavaa reittiä siten, että liikennejärjestelystä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa Koiviston Eränkävijöiden hirvijaoston toiminnalle. Yhdystie Niinivedentielle on pidettävä koko toiminta-aikana hälytysajoneuvoilla liikennöitävässä kunnossa. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (YSL 4, 5, 7, 8, 42, 43, 90, VNA 800/ ) Perustelu. Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen edellyttää päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristön-suojelutoimien kehittämistä.

17 17 Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan voidaan tuotantoa rajoittaa mikäli toiminnan luonteesta johtuen ei muutoin voida riittävästi ehkäistä tai rajoittaa ympäristöhaittoja. Melu ja tärinä 3. Louhintaa ja murskausta saa lupa-alueella suorittaa syyskuun alusta toukokuun loppuun ( välisenä aikana). Kuormauksen ja kuljetuksen osalta on toimintalupa voimassa koko vuoden. Toimintoja voidaan suorittaa viikoittain maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin ja arkipyhinä on kaikki ottotoimintaan liittyvä toiminta alueella kielletty. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia päivittäisiä toiminta-aikoja: Murskaaminen Kallion poraaminen Rikotus Räjäyttäminen Kuormaaminen ja kuljetus Mikäli toimintaa tulee erityisen pakottavista syistä suorittaa näistä ajankohdista poiketen, tulee toiminnasta tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalle. Mikäli poikkeaminen koskee päivittäistä toiminta-aikaa tai kuormaamisen ja kuljetuksen tekemistä poikkeuksellisesti myös lauantaina, tulee poikkeamisesta ilmoittaa Äänekosken kaupungin ympäristötoimistoon kirjallisesti. Ilmoittaminen on suoritettava siten, että asiasta voidaan tiedottaa riittävällä laajuudella. Poikkeamiseen on aina oltava hyväksyttävät perusteet. (YSL 43 ) 4. Räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti, arkipäivisin klo välisenä aikana. Räjäytykset on toteutettava siten, että mahdolliset tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta eikä räjäytysten tärinävaikutuksesta aiheudu vaikutusalueen kiinteistöjen kiinteän tai irtaimen omaisuuden vahingoittumista. Suunnitelluista räjäytyksistä ja louhinnasta, sekä niiden arvioidusta kestosta on ilmoitettava etukäteen Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä mikäli toiminta tapahtuu hirvenmetsästyskauden aikana myös Koiviston Eränkävijöiden hirvijaostolle. Alueella tulee tehdä ensimmäisenä toimintakautena, räjäytysten yhteydessä tärinämittauksia niiden kiinteistöjen osalta, joiden voidaan arvioida olevan tärinälle alttiilla alueella. Mittauksia tulee suorittaa ainakin lähimmässä asutussa kiinteistössä sekä Koiviston Eränkävijöiden vuokraamassa entisessä huoltorakennuksessa. Mittauksia tulee tarvittaessa jatkaa myöhemmin. (YSL 43, NaapL 17 ) 5. Toiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla päivällä klo melun keskiäänitasoa 55 db, eikä loma-asumiseen käytettä-

18 18 villä alueilla tasoa 45 db ( L Aeq 7-22 db). Yöllä vastaavat keskiäänitasot ovat 50 db ja 45 db ( L Aeq 22-7 db). Yöaikaan tapahtuva toiminta, lukuun ottamatta klo tapahtuvaa kuormaamista ja kuljetusta on kielletty. Murskausaseman rakenteilla ja sijoittelulla on pyrittävä siihen, ettei voimakkain ääni lähde häiriintyvien kohteiden suuntaan. Äänen leviämistä häiriintyviin kohteisiin on estettävä sijoittamalla murskausasema aina alimmalle mahdolliselle tasolle, sekä rakentamalla hakemuksen mukaiset meluvallit hakemuksessa ja sen liitteessä 9 kerrotulla tavalla. Ensimmäinen meluvalli on rakennettava ennen ensimmäisen vaiheen louhinnan aloittamista ja toinen vastaavasti ennen toiminnan siirtymistä vaiheeseen 2. Lisäksi tulee varastokasat, pintamaakasat ja raaka-ainekasat pyrkiä sijoittamaan pääasiallisen melulähteen ja Kuhnamojärven vastarannan ranta-asutuksen väliin. Kallion porauksessa on käytettävä vaimennettua poravaunua aina porauspisteen ollessa tehtyjä suojauksia korkeammalla tasolla. Samoin vaimennettua poravaunua on käytettävä kun koillisnurkan vesien johtamiskanavaa louhitaan ja loppuvaiheen kalliokynnystä poistetaan. Tarkemmat ohjeet vaimennetun poravaunun käytöstä on esitetty hakemuksen liitteessä 9. Käytettävien murskausasemien on oltava hyväkuntoisia, parhaimpia yleisessä käytössä olevia teknisiä suojausmenetelmiä käyttäviä murskausasemia (Tieliikelaitoksen luokituksen mukaisia B-luokan asemia). (YSL 43 ) Ympäristöviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajaa järjestämään melumittauksen kohteissa, joissa melu koetaan häiritseväksi. (YSL 43, VNp 993/92 2 ja 4 ) Perustelu. Toiminta-aikoja on rajoitettu, sillä toiminnoista saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumisen alaan kuuluvaa haittaa (melu, tärinä). Näistä haitoista saattaa aiheutua kyseisen momentin alakohdassa d) tarkoitettua ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä sekä momentin alakohdassa f) tarkoitettua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle. Asemalla tapahtuva louhinta- ja murskaustyö tulee ajoittaa ja väliselle ajalle, koska talviaikana aseman aiheuttaman melun ja pölyn leviäminen on vähäisintä ja pölyntorjuntatoimet on helpointa järjestää. Räjäytysten aiheuttaman tärinän, melun ja pölyn haitallisten vaikutusten ennakoimiseksi on asetettu velvoite räjäytysten ennakkosuunnittelulle ja velvoite tiedottaa räjäytysten ja louhinnan ajankohdasta ja arvioidusta kestosta Äänekosken kaupungin ympäristötoimistoon ja hirven metsästysaikana myös Koiviston Eränkävijöille. Vaatimukset tärinämittauksista on annettu valvonnallisista syistä. Melulle on asetettu hyväksyttävä melutaso, jotta varmistutaan siitä, että laitos ei aiheuta viihtyvyys- tai terveyshaittaa. Luvan määräämät meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp

19 19 993/1992) ja toiminta-ajat on määritelty valtioneuvoston asetuksessa (VNA 800/2010) annettujen rajojen sisällä pysyviksi. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua toteutettujen torjuntatoimien riittävyydestä. Melun leviämisen rajoittamiseen pyritään myös käytettävien asemien luokitus-vaatimuksilla. Vastaavanlaisilla murskausasemilla tehtyjen mittausten tulokset osoittavat, että asemien rakenteellisilla ominaisuuksilla (koteloinnit, kumitukset yms.) sekä asemien sekä tuotekasojen asettelulla on huomattava vaikutus melun leviämiseen. Vaikka toiminta-alue sijaitsee suhteellisen kaukana lähimmästä asutuksesta ja loma-asunnoista ei väliin jäävä maasto vesistöineen anna melun kulkeutumiselle riittävästi luonnollisia esteitä. Tästä syystä tulee toiminnassa kiinnittää erityistä huomiota suojaustoimenpiteiden riittävyyteen. Poikkeuksellisessa tilanteessa on luvanhaltijalla oltava mahdollisuus saada pakottavista syistä tilapäinen poikkeaminen toiminta-aikaan. Lupa poikkeamiseen edellyttää aina kirjallista ilmoitusta, riittävät perusteet poikkeamiselle sekä sen, että poikkeaminen ei aiheuta normaaliin toiminta-aikaan nähden merkittävää heikennystä lähialueen ympäristönsuojelulliseen tasoon, eikä aiheuta kohtuutonta viihtyvyyshaittaa lähialueen asukkaille. Pöly ja hiukkaset 6. Aseman pölyntorjuntalaitteita ja menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä. Toiminta-alue ja sen liittymätie sekä kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. (YSL 43 ja 46 ) 7. Mikäli toiminnasta aiheutuu ilmeistä pölyämisestä johtuvaa haittaa naapuristolle, tulee pölyämistä estää kastelemalla ajoteitä, toiminta-aluetta ja varastokasoja puhtaalla vedellä. Kemikaalien käyttö pölyneston yhteydessä on kielletty. Käytettävien koneiden ja laitteiden toiminnasta aiheutuvaa pölyn leviämistä tulee rajoittaa mm. pölynkeräyslaitteilla, koteloimisella ja erilaisilla pysyvillä tai tilapäisillä pölysuojilla. Lupaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää luvanhaltijaa mittaamaan hiukkasten kokonaisleijuman. (YSL 7, 8, 42, 43, NaapL 17 ) Perustelu. Toiminta-aikojen rajoituksilla ja rajaamalla louhintaan ja murskaukseen liittyvät tehtävät talvikauteen ( 3 ja 4) on pyritty vähentämään eniten pölyämistä aiheuttavien toimintojen vaikutuksia. Myös toiminta-alueen suunnittelulla, kuten tuotekasojen ja murskausaseman sijoituksella ja aseman teknisillä rakenteilla, kastelulla tai muilla pölyntorjuntakeinoilla voidaan rajoittaa pölyämistä ja myös muita hiukkaspäästöjä. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi vaaditaan pölynsidontaan käytettäväksi ainoastaan puhdasta vettä ja toiminta-alueelta hulevedet vaaditaan joh-

20 20 dettavaksi hakemuksessa esitetyllä tavalla laskeutusaltaan kautta ohi entisen kaatopaikan täyttöalueen, pois toiminta-alueelta. Päästöt maaperään tai vesiin 8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on kielletty. Käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava rakenteeltaan kaksoisvaippa-säiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Polttonestesäiliö ja säiliöön liittyvä putkisto on tarkastettava riittävän usein. Polttonestesäiliöt on varustettava ylitäytönestimillä, laponestolaitteella ja niiden sulkuventtiilien on oltava lukittavia. Ottamisalueen ja varastointialueen kallistukset on tehtävä siten, että kastelu-, sade- ja sulamisvedet ohjautuvat ympäristölupahakemuksessa esitettyyn laskeutusaltaaseen ja sen jälkeen johdetusti ohi kaatopaikan täyttöalueen pintavalutuskentän kautta maastoon. Ympäristövalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan ottamaan kallioalueelta saapuvasta vedestä näytteen, josta määritetään kiintoaine, sameus, sähkönjohtokyky, kokonaisorgaaniset aineet sekä ph. (YSL 4, 7, 43, 46, Valtioneuvoston asetus 800/2010, 9) Perustelu. Öljyn ja kemikaalien pääsy maaperään tulee estää ja mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua ennakolta. Varastoitaessa polttonesteitä säiliöissä on polttonesteiden ympäristöön pääsyn estämiseksi huolehdittava säiliöiden kunnosta ja varmistuttava, ettei täyttöjen yhteydessä tapahdu tilanteita, joissa polttonesteitä pääsisi valumaan maahan. Vaatimuksella johtaa alueen hulevedet selkeytysaltaan ja pintavalutuskentän kautta maastoon, ohi vanhan kaatopaikan täyttöalueen, pyritään varmistamaan se, ettei toiminta-alueelta eikä myöskään vanhalta kaatopaikalta leviä haitallisessa määrin kiintoainesta tai muita haitallisia aineita metsäojiin ja edelleen naapurikiinteistöjen alueelle, pohjaveteen tai vesistöön. 9. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Öljy- ja kemikaalivahinkojen varalle murskausasemalla on oltava imeytysmattoja ja -alustoja tai muuta vastaavaa materiaalia, joka soveltuu asemalla ja kuljetusajoneuvoissa käytössä olevien ja kuljetettavien haitallisten aineiden imeyttämiseen ja keräämiseen vahinkotilanteissa. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimiin vahingon leviämisen estämiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ) Perustelu. Öljytuotteiden käyttö ja varastointi on järjestettävä niin, ettei mahdollisista vuodosta aiheudu missään olosuhteissa maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi.