BIT Tutkimuskeskus. Laitoskäsikirja. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIT Tutkimuskeskus. Laitoskäsikirja. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta"

Transkriptio

1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta BIT Tutkimuskeskus Laitoskäsikirja BIT Business Innovation Technology P.O.Box 5500, FI HUT, Finland Visiting address: Otaniementie 17, Espoo Tel:

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. LAITOKSEN YLEISKUVAUS Tausta ja kehitys Strategiset tavoitteet Tutkimuksen painopisteet Vahvuudet ja kehittämiskohteet 4 3. ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Laitoksen organisaatio Johtamiskäytännöt Toiminnan ohjaus ja laadunvarmistus 6 4. VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Tilat ja laitteet 8 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Tutkimus Opetus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN PARANTAMINEN JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 11

3 2 1. JOHDANTO BIT (Business, Innovation, Technology) tutkimuskeskuksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta, siltä osin kuin niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai informaatioja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. BIT käyttää toiminnassaan useita TKK:n ohjeita, jotka ovat saatavissa TKK:n henkilöstön internetsivuilta (mm. matkustusohje, perehdyttämisohjeet ja ohjeet työsuhteista). Ohjeet on tallennettu myös tuotantotalouden laitoksen R-levylle, jossa BIT:llä on oma kansio. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen johtaja Marja Toivonen ja se on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa Koska BIT toimii pääosin ulkopuolisella rahoituksella, on tämän käsikirjan liitteenä laitoksen projektihallintoa koskeva ohjeistus. Sen ovat päivittäneet nykyiseen muotoonsa projektikoordinaattorit Terttu Tamminen, Stina Eronen, Paula Thomsson ja Paula Salminen. Paula Thomsson on valittu BIT:n laatuvastaavaksi johtoryhmän kokouksessa LAITOKSEN YLEISKUVAUS 2.1. Tausta ja kehitys BIT tutkimuskeskuksen taustalla on vuonna 1987 perustettu Teollisuusautomaation Instituutti (TAI), joka oli alun perin tuotantotalouden laitoksen tutkimuskeskus. Tietoyhteiskuntakehityksen myötä keskuksen tutkimustyö on laajentunut kattamaan yhä enemmän myös muita kuin teollisuuteen kytkeytyviä teknologisia ja liiketaloudellisia kysymyksiä, mm. palvelujen organisoinnin, johtamisen ja innovoinnin problematiikkaa. Vuonna 2003 keskuksen nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa, ja TKK:n tiedekuntajaon yhteydessä vuoden 2008 alussa siitä tuli informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluva erillislaitos. BIT toimii edelleen läheisessä yhteistyössä tuotantotalouden laitoksen kanssa, mutta tekee kasvavassa määrin yhteistyötä myös TKK:n ja Aallon muiden laitosten kanssa. BIT:n toiminta keskittyy pääosin tutkimukseen. Laitoksen varttuneemmat tutkijat antavat kuitenkin myös jonkin verran opetusta yksittäisten luentojen muodossa ja joskus myös luentosarjoina Strategiset tavoitteet BIT tutkimuskeskuksen päätavoite tutkimustyössä on yhdistää korkea akateeminen laatu vahvaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Korkeaan akateemiseen laatuun pyritään tiiviillä yhteistyöllä tuotantotalouden laitoksen ja muiden laitosten professorien kanssa. Yksi osa tätä yhteistyötä on väitöskirjojen ohjaus: BIT:n projektit kytketään tiiviisti väitöskirjojen ympärille. Projektit ovat yleensä pitkäkestoisia (2-4 vuotta), mikä helpottaa pitkäjänteisen tutkimuksen tekemistä. Kaikista projekteista julkaistaan useita journal-artikkeleita ja konferenssiesitelmiä. Julkaisuja tuotetaan vuosittain yli 100 (esimerkiksi vuonna 2008 julkaisujen määrä oli 122). Tutkimustuloksia välitetään myös opetukseen erityisesti tuotantotalouden laitoksen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyritään sekä yksittäisten yritysten tasolla että laajemmin. Yksittäisissä yrityksissä vaikuttavuutta tukee tutkimuskysymysten kytkentä käytännön ongelmiin sekä tulosten yrityskohtainen raportointi (akateemisten tuotosten lisäksi). Uusimman tieteellisen tiedon välittäminen yrityksille samoin kuin benchmarking-tilaisuuksien järjestäminen ovat myös osoittautuneet toimintatavoiksi, joista yrityksiltä on saatu hyvää palautetta. Laajempaan vaikuttavuuteen pyritään mm. Koulutuskeskus Dipolin kanssa järjestettävillä tilaisuuksilla, 2

4 osallistumalla erilaisiin kehittämisohjelmiin (Kansallinen innovaatio-ohjelma, Kasvufoorum, Suomi 2015 jne.) sekä yhteistyöllä erilaisten kehittämisorganisaatioiden kanssa (Suomessa esimerkiksi osaamiskeskukset, kansainvälisesti mm. EU:n ja OECD:n kehittämisorganisaatiot). TKK:n ja jatkossa Aalto yliopiston puitteissa BIT näkee roolinsa tutkimuskeskuksena, joka pystyy nopeasti tarttumaan uusiin ilmiöihin, tekemään niiden osalta merkittävää tutkimusta ja tarjoamaan myös niihin liittyvää opetusta. Tätä toimintatapaa tukee BIT:n joustava organisaatiorakenne ja pitkäaikainen kokemus ulkopuolisten, varsin suurtenkin projektien hallinnoinnissa. BIT:llä on myös merkittävä rooli hyvän tutkimusympäristön ja apurahapohjaista tutkimusta pitkäjänteisemmän työskentelymahdollisuuden tarjoamisessa väitöskirjantekijöille ja post doc -vaiheessa oleville tutkijoille Tutkimuksen painopisteet Tutkimuksen painopisteet BIT:ssä voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1) Innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen tutkimus. Tämä tutkimus on hyvin moninaista ja kattaa uusien innovaatioiden edellytysten tutkimisen, innovaatioprosessien luonteen ja johtamisen tutkimisen sekä innovaatiojärjestelmätutkimuksen. Esimerkkeinä alueista, joilla keskuksessa on vahvaa osaamista, voidaan mainita pikavalmismenetelmien tutkimus, innovaatioprosessin alkupään hallinnan (ns. fuzzy front end) tutkimus, palveluinnovaatiotutkimus, teknologian siirtoa koskeva tutkimus sekä ennakoinnin yhdistäminen innovaatiotoimintaan. Uusina alueina ovat nousemassa esiin käyttäjäkokemuksen yhdistäminen innovaatiotutkimukseen, ns. open innovation -ajattelu ja strategiset toimialoja uudistavat innovaatiot. 2) Uuteen liiketoimintaan tähtäävä tutkimus. Tällä alueella BIT:ssä on vahvaa osaamista mm. verkostoperustaisen uuden liiketoiminnan synnyttämisestä sekä alueellisten klustereiden kehittämisestä. Esimerkkeinä voidaan mainita ohjelmistoliiketoiminnan tutkimus, uusiin energiamuotoihin perustuvan liiketoiminnan tutkimus sekä julkisen sektorin uudistamiseen liittyvä tutkimus. Uusiin energiamuotoihin liittyen tutkitaan mm. polttokennoteknologiaan perustuvan uuden liiketoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia sekä sähköautoihin liittyvää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistapojen muutosta. Julkisen sektorin uudistamiseen liittyen tutkitaan mm. kuntien teknisen toimen ulkoistamista. 3) Operaatiojohtamisen tutkimus. Tämä tutkimusalue on BIT:n vanhin osaamisalue, jolla on teollisuuteen liittyen tehty tutkimusta jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimusta tehdään yhteistyössä tuotantotalouden laitoksen teollisuustalouden ryhmän kanssa. Vahvoja osaamisalueita ovat mm. supply chain management -tutkimus, logistiikan tutkimus sekä projektiliiketoiminnan tutkimus. Viime vuosina operaatiojohtamisen osaamista on kasvavassa määrin sovellettu myös palveluliiketoimintaan, etenkin terveydenhuollon palveluissa, teollisuuden palveluissa sekä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa (KIBS). 4) Työn muutoksen ja työelämäkysymysten tutkimus. Tämä tutkimusalue pohjautuu yhteistyöhön tuotantotalouden laitoksen työnpsykologian ryhmän kanssa. Tutkimuksen painopisteitä ovat mm. johtaminen, knowledge management sekä virtuaali ja mobiili työ. Viimeksi mainitun teeman osalta keskeisinä kysymyksinä ovat nousemassa esiin mm. virtuaaliympäristöissä tapahtuva kollaboraatio sekä virtuaalityön kytkentä kestävään kehitykseen. Tutkittavista työelämäkysymyksistä voidaan esimerkkinä mainita palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Vahvuudet ja kehittämiskohteet BIT:n keskeinen vahvuus on pitkä kokemus monialaisesta yhteistyöstä tutkimuksessa. Tämä monialaisuus ilmenee ensinnäkin BIT:n henkilöstörakenteessa: noin kolmasosalla BIT:n tutkijoista on taustallaan muu kuin diplomi-insinöörin tutkinto. Yleisin muiden tutkintojen joukossa on 3

5 kauppatieteellinen tutkinto, mutta keskuksessa työskentelee myös useita yhteiskunta- tai käyttäytymistieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Lisäksi on muutamia teollisia muotoilijoita sekä luonnontieteellisen tai lääketieteellisen taustan omaavia henkilöitä. Väitöstyön useimmat BIT:n tutkijat tekevät tuotantotalouden laitokselle. Toiseksi monialaisuus ilmenee siinä, että yhteistyötä tehdään sekä kotimaassa että ulkomailla hyvin monien eri tieteenalojen edustajien kanssa. Yhteistyön muotoja ovat mm. tutkijavaihto, professorivierailut sekä yhteisesti järjestetyt seminaarit ja konferenssit. Kokemukset monialaisesta yhteistyöstä ovat hyvin myönteiset. Keskeinen vahvuus BIT:ssä on myös tutkimuksen suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yrityksiltä ja muilta yhteistyöorganisaatioilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Hyvä yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa sellaisen tutkimusmateriaalin saannin, joka on kansainvälisesti ainutlaatuista ja jonka pohjalta voidaan esimerkiksi kirjoittaa artikkeleita arvostetuissa ulkomaisissa yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden kanssa. BIT:n toimintatapaa korkean akateemisen laadun ja vahvan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden yhdistämiseksi on käsitelty edellä kohdassa 2.2. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että BIT:n toiminta on jo pitkään ollut hyvin samansuuntaista kuin Aaltoyliopiston pyrkimykset, ja siksi Aaltoon siirtyminen vahvistaa ja tukee BIT:n toimintaa. Kehittämiskohteet koskevat ennen muuta henkilöstörakennetta ja tutkimusryhmät yhdistävää laitostasoista strategiaa. BIT:n henkilöstöstä noin puolet on tohtoriopiskelijoita, ja koska työllistymismahdollisuudet TKK:n ulkopuolelle väitöksen jälkeen ovat olleet hyvät, laitoksella on pula post doc -tutkijoista ja väitelleistä senioritutkijoista. Tilanteen seurauksena keskeinen ongelma on, että myös monet tohtoriopiskelijat joutuvat väitöstyön ohella vetämään tutkimusprojekteja. Tämä viivästyttää väitöskirjojen valmistumista ja on henkilöille itselleen hyvin kuormittavaa. Erilaisilla henkilökiertojärjestelmillä tilannetta on pystytty jossain määrin helpottamaan ja jatkossa pyritään näiden järjestelmien entistä systemaattisempaan käyttöön. Lisäksi BIT:ssä on lähiaikoina valmistumassa melko suuri määrä väitöskirjoja, ja väitelleiden henkilöiden pysymistä laitoksella pyritään aiempaa tietoisemmin edistämään. Vuonna 2009 väitöksiä valmistuu viisi ja vuonna 2010 yhdeksän. BIT:n toiminta on ollut aiemmin pääosin tutkimusryhmäkohtaista. Epävirallista yhteistyötä ryhmien välillä on kuitenkin aina ollut paljon. Kuluvana vuonna on tehty työtä myös yhteisen strategian rakentamiseksi ja yksittäisiä ryhmiä laajempien tutkimuskokonaisuuksien luomiseksi. BIT:n johtoryhmä kokoontui yhteiseen strategiaseminaariin, jossa laitostasoisen strategian laadinta aloitettiin. Laajempien tutkimuskokonaisuuksien tarve on tunnistettu mm. toimialakohtaisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehityttyä suomalaisen innovaatiojärjestelmän keskeiseksi osaksi. BIT:llä on hyvät yhteistyösuhteet mm. teknologiateollisuuden Fimecc SHOK:iin ja tietotekniikan Tivit SHOK:iin ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 3.1. Laitoksen organisaatio BIT tutkimuskeskuksen organisaatiokaavio on esitetty kuviossa 1. Keskus muodostuu 11 tutkimusryhmästä, joista viisi kytkeytyy suoraan tuotantotalouden laitoksen professuureihin. Nämä ovat projektiliiketoiminnan tutkimusryhmä PB (professori Karlos Artto), logistiikan tutkimusryhmä LRG (professorit Kari Tanskanen ja Jan Holmström), terveydenhuollon tutkimusryhmä HEMA (professori Paul Lillrank), inhimillisen pääoman ja johtajuuden tutkimusryhmä HCL (professori Eila Järvenpää) sekä virtuaalin ja mobiilin työn tutkimusryhmä vmwork (professori Matti Vartiainen). Teollisuustalouden professorien (neljän ensin mainittua professoria) kaikki tutkimus 4

6 tapahtuu BIT:ssä. Työnpsykologian professoreilla Järvenpäällä ja Vartiaisella osa tutkimuksesta tapahtuu BIT:ssä, osa tuotantotalouden laitoksella. Matti Vartiainen on kuitenkin muodostamassa BIT:iin myös toisen ryhmän, johon tulisivat mm. palkitsemisen tutkijat, ja tämän jälkeen hänenkin tutkimusalueensa tutkimus tulee tapahtumaan kokonaan BIT:ssä. 5 Kuvio 1: BIT tutkimuskeskuksen organisaatio Johtokunta Hallinto Johtoryhmä Tutkimusryhmät Design Collaboration in Offering Development (Decode) Valtaosalla muitakin ryhmiä on professorikytkentä. Strategic Intelligence Arvoverkostojen Logistics Research tutkimusryhmässä (VN) on mukana teollisuustalouden professori Eero (Strax) Eloranta, ohjelmistoliiketoiminnan Group (LRG) Human tutkimusryhmässä Capital and (SBL) tietotekniikan professori Jussi Autere ja strategisen innovaatiotutkimuksen Leadership (HCL) ryhmässä Integrated Design and Value Networks Healthcare Management (Decode) professori Kalevi Ekman. Pikavalmistusta tutkivassa Manufacturing (IDM) (VN) and Architecture ryhmässä IDM kytkentöjä on TKK:lla useiden eri laitosten professoreihin, mm. materiaalitekniikassa. (HEMA) Virtual Valtaosassa and Mobile ryhmiä Work professorit toimivat Research Unit (vmwork) Innovation mentoreina Management ja väitöskirjojen ohjaajina, mutta ryhmää johtaa erikseen valittu Project Business Software Business tutkimuspäällikkö Institute tai tutkimusjohtaja. (IMI) Matti (PB) Vartiainen toimii Laboratory kuitenkin (SBL) itse ryhmänsä johtajana, koska ryhmän tutkimusprojektit jakautuvat muita ryhmiä enemmän melko erityyppisiin aiheisiin. BIT:n hallintohenkilöstö muodostuu johtajasta, neljästä projektikoordinaattorista ja yhdestä suunnittelijasta. Toimintaa ohjaavat johtoryhmä ja johtokunta Johtamiskäytännöt Keskuksen johtajana toimii Marja Toivonen, jonka toimikausi jatkuu nykyisellä päätöksellä vuoden 2010 loppuun. Johtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa, ja hän on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Johtaja osallistuu säännönmukaisesti tiedekunnan johtoryhmän ja tiedekuntaneuvoston kokouksiin sekä tiedekunnan puitteissa järjestettäviin kehittämispäiviin. Kehittämispäivien kautta johtaja saa tietoa ja on vaikuttamassa muun muassa tiedekunnan laajuiseen strategiaan. BIT:n omat strategiset pyrkimykset kytketään tiiviisti laajempiin pyrkimyksiin. Kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään, sijaisena toimii tiedekunnan dekaanin tekemällä päätöksellä Value networks -ryhmän tutkimuspäällikkö Pekka Malinen. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka koostuu tutkimusryhmien vetäjistä eli tutkimusjohtajista ja tutkimuspäälliköistä. Johtoryhmä kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa johtajan koolle kutsumana; johtaja toimii myös kokousten puheenjohtajana. Kokoustyöskentely on systemaattista ja 5

7 kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon kirjattujen toimenpiteiden eteneminen käydään läpi seuraavassa kokouksessa. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkimuspäällikkö Tiina Tuominen. Johtoryhmä avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Se myös jakaa informaatiota tutkimusryhmien välillä. Vähintään kerran vuodessa johtoryhmä pitää koko päivän kestävän strategiaseminaarin. BIT:llä on myös johtokunta, joka kytkee BIT:n tiedekunnan ja TKK:n toiminnan kokonaisuuteen sekä huolehtii vuorovaikutuksesta BIT:n ja tuotantotalouden laitoksen kesken. Johtokunnan puheenjohtajana toimii tiedekunnan dekaani Olli Simula ja muina jäseninä TKK:n varadekaani Outi Krause, tuotantotalouden laitoksen johtaja Hannele Wallenius, tuotantotalouden professorit Eero Eloranta, Kari Tanskanen ja Matti Vartiainen sekä BIT:n henkilöstön edustaja tutkija Tero Haahtela. Kokouksen kutsuu koolle dekaani Olli Simula ja sihteerinä toimii BIT:n johtaja Marja Toivonen. Johtokunta kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Se käsittelee BIT:n toimintaan liittyviä strategisia ja muita merkittäviä kysymyksiä, esimerkiksi vuonna 2009 evaluointiin valmistautumista ja evaluoinnin tuloksia Toiminnan ohjaus ja laadunvarmistus Toiminnan ohjaus BIT:ssä koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimusprosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä. BIT noudattaa Teknillisen korkeakoulun toiminnanohjauksen suuntaviivoja, jotka on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tulossopimusprosessi käynnistyy niin, että laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa tiedekunnan dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa myöhemmin syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit (henkilöstö, tilat ja rahoitus). Laadunvarmistus käsittää mittarit, tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin. BIT:ssä laadun seurantamittarit keskittyvät tutkimukseen ja ovat tältä osin samat kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään TKK:n perusjärjestelmiin, jotka myös on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne BIT:n tutkimusryhmät toimittavat tiedot. Ryhmien vetäjät vastaavat tiedon toimittamisesta ja johtaja muistuttaa siitä useamman kerran vuodessa johtoryhmän kokouksissa. Tutkimuksen laatua seurataan sekä tutkimusprojektien tasolla, tutkimusryhmätasolla että koko BIT:n tasolla. Projektitasolla seurannasta ja arvioinnista vastaavat projektien vastuulliset johtajat ja tutkimusryhmätasolla ryhmien vetäjät. Projektitasolla seurantaa tehdään jatkuvasti ja arviointia erityisesti projektiraportoinnin yhteydessä 3-4 kertaa vuodessa. Seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen kokoamisessa ryhmien apuna toimivat projektikoordinaattorit. Johtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä kerran vuodessa. Kerättyä tietoa analysoidaan myös tiedekunnan johtoryhmässä, jossa käsitellään lisäksi laatuauditointien tulokset ja sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. 4. VOIMAVARAT 4.1. Henkilöstö 6

8 BIT tutkimuskeskuksen henkilöstömäärä on noin 130. Henkilöstö on keskimäärin varsin nuorta. Ryhmien vetäjät edustavat kuitenkin kaikkia ikäluokkia: kolme heistä on vuotiaita, neljä vuotiaita ja neljä vuotiaita. Henkilöstön pääosa työskentelee kokopäiväisesti. Työsuhteet ovat joko toistaiseksi voimassa olevia tai tietyn projektin ajan kestäviä määräaikaisuuksia. Diplomityöntekijät otetaan yleensä määräaikaiseen kuuden kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiassa mainittuja laitosten vastuita. Tutkimushenkilöstöä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin, ja tämä toiminta onkin BIT:ssä erittäin aktiivista. Myös kansainväliseen yhteistyöhön ja erityisesti tutkijavaihtoihin kannustetaan. Useissa tutkimusryhmissä on käytäntönä, että tohtoriopiskelijat ovat opintojensa aikana vähintään puoli vuotta vaihdossa jossain ulkomaisessa yliopistossa. Myös pidempiä 1-2 vuoden vaihtoja on jonkin verran. Hallintohenkilöstöä rohkaistaan pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ -keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista edistetään sekä henkilökohtaisilla keskusteluilla että selkeillä toimintatavoilla. Ongelmiin puututaan aktiivisesti. Henkilöristiriitojen ratkaisuna on käytetty menestyksellisesti mm. tutkimusryhmän vaihtamista. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöksi Päivi Malinen. Perehdyttäminen toteutetaan TKK:n yleisten ohjeiden mukaisesti ja siinä sovelletaan myös tuotantotalouden laitoksen täsmentämiä ohjeita. Henkilökunnan kuulemista ja yhteisistä asioista tiedottamista varten järjestetään BIT:ssä 4-5 kertaa vuodessa henkilöstökokous, johon kutsutaan koko henkilöstö. Kokouksen kutsuu koolle johtaja ja se on luonteeltaan epämuodollinen informaatio- ja keskustelutilaisuus ajankohtaisista aiheista Rahoitus BIT:n vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 97% tulee ulkopuolisista lähteistä. Toimintamenomääräraha on ollut vuosittain runsaat euroa. Ulkopuolisista rahoittajista tärkeimmät ovat Tekes ja yritykset. Yritysrahoitus liittyy miltei kokonaisuudessaan Tekesrahoitteisiin tutkimushankkeisiin; tilaustutkimusta tehdään BIT:ssä vain poikkeustapauksissa. Jatkossa myös SHOK:ien kautta kanavoituva Tekes-rahoitus ja yritysrahoitus tulevat olemaan BIT:n kannalta tärkeitä. Myös Suomen Akatemialta on saatu ajoittain rahoitusta. Muita rahoituslähteitä kotimaassa ovat eri ministeriöt, Sitra sekä erilaiset säätiöt ja järjestöt (mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto). Kansainvälisiä rahoituslähteitä ovat EU:n puiteohjelmat ja kotimaassa jaossa oleva EU-rahoitus (ESR ja EAKR) sekä eräät eurooppalaiset organisaatiot (mm. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions). Ulkopuolisen rahoituksen seurannasta ja taloushallinnon käytännön tehtävistä, kuten laskutuksesta, huolehtivat projektikoordinaattorit kukin omien tutkimusryhmiensä osalta. Tutkimusryhmien vetäjät vastaavat ryhmänsä rahojen käytöstä BIT:n johtajalle. Toimintamenomäärärahan seurannasta vastaa projektikoordinaattori Terttu Tamminen. Dekaani jakaa tämän rahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Tilat ja laitteet 7

9 BIT sijoittuu pääosin TUAS -taloon; tutkimusryhmä Decode sijaitsee kuitenkin Design Factoryn tiloissa osoitteessa Betonimiehenkuja 5. Tiloista huolehditaan informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Niin tilojen kuin laitehankintojenkin osalta BIT käyttää yhteisiä henkilöstöresursseja tuotantotalouden laitoksen kanssa (ks. kohta 5.4) LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Tutkimus BIT:n eri tutkimusryhmien toiminnan fokus voidaan kiteyttää seuraavasti: Decode (Design Collaboration in Product Development) tutkimusryhmä kehittää käsitteistöä, menetelmiä ja työkaluja sellaisten strategisten innovaatioiden identifioimiseksi ja edistämiseksi, jotka ravistelevat vallitseva status quota eri toimialoilla. Ryhmässä työskentelee 5 kokopäiväsistä ja 10 osa-aikaista tutkijaa. HCL (Human Capital and Leadership) ryhmä tutkii organisaatioita ja johtamista, erityisesti tietointensiivisessä liiketoiminnassa. Tutkimukset käsittelevät mm. tiedon jakamista, asiakastiedon hallintaa ja työympäristöjen kehittämistä. Ryhmä toimii pääosin tuotantotalouden laitoksella; yhdellä tutkijalla on työsuhde BIT:iin. HEMA-instituutti (Healthcare Engineering, Management and Architecture) tekee käytännönläheistä tutkimusta ja tukee terveydenhuollon kehittämistä soveltamalla tuotantotalouden tutkimustietoa sekä muiden alojen parhaita käytäntöjä terveydenhuollon ympäristöön. Instituutissa työskentelee 15 kokopäiväistä ja 5 osa-aikaista tutkijaa. IDM (Integrated Design and Manufacturing) tutkimusryhmä on erikoistunut pikavalmistusteknologian sovelluksiin teollisuudessa ja viime vuosina erityisesti terveydenhuollossa. Ryhmässä työskentelee 5 kokopäiväistä ja 2 osa-aikaista tutkijaa. IMI (Innovation Management Institute) tutkii innovaatiojohtamista sekä teollisuudessa että palveluissa. Tutkimuksen kohteena ovat mm. innovaatioprosessien tehokkaan toteuttamisen mahdollisuudet sekä innovatiivisten ympäristöjen luomisen problematiikka. Ryhmässä työskentelee 15 kokopäiväistä tutkijaa ja 2 osa-aikaista tutkijaa LRG (Logistics Research Group) on tehnyt merkittävää tutkimustyötä mm. e-businekseen ja verkostoyhteistyöhön liittyvistä logistisista haasteista. Tällä hetkellä tutkimuksessa painottuvat hankinnan ja tarjontaketjujen hallinnan kysymykset globaalissa toimintaympäristössä. Ryhmässä työskentelee 11 kokopäiväistä ja 3 osa-aikaista tutkijaa. PB (Project Business) ryhmä tutkii projektinhallintaa erityisesti tilanteissa, joissa on kysymys yksittäisiä projekteja laajemmasta kontekstista. Tutkimusaiheita ovat mm. globaalit projektit sekä portfolionhallinta ja suoritusmittaus projektiliiketoiminnassa. Ryhmässä työskentelee 13 kokopäiväistä tutkijaa ja 1 osa-aikainen tutkija. SBL (Software Business Laboratory) tutkii ohjelmistoliiketoimintaa ja -yrittäjyyttä, erityisesti kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä. Tutkimus kattaa sekä tuote- että palveluliiketoiminnan. Ryhmässä työskentelee 11 kokopäiväistä ja 3 osa-aikaista tutkijaa. Strax (Strategic intelligence) on kansainvälinen verkosto, jonka ytimen muodostaa BIT:ssä sijaitseva kahden tutkijan ryhmä. Verkosto tutkii ja kehittää strategista ennakointia eri tasoilla (yritystasolla, alueellisella tasolla ja maiden tasolla). vmwork (Virtual and Mobile Work Research Unit) tutkii hajautettua työtä. Se analysoi ja mallintaa esimerkiksi sitä, miten yhteistoiminta ja kommunikaatio voivat edistää liiketoimintaa globaalisti toimivissa tiimeissä ja virtuaaliympäristöissä. Ryhmässä työskentelee 13 henkilöä. VN (Value Networks) ryhmä tutkii ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot ja alueet voivat tehokkaasti tuottaa ja jakaa arvoa yhteistyöverkostoissa. Konkreettisena tutkimuskohteena on ollut mm. uusien alueellisten klusterien synnyttäminen. Ryhmässä työskentelee 9 kokopäiväistä tutkijaa ja 1 osa-aikainen tutkija. 8

10 9 Tutkimusryhmien yhteistyö BIT:n sisällä on käynnistetty teollisuuden palvelujen tematiikasta, jossa noin puolet ryhmistä tekee tutkimusta. Lisäksi BIT on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä tiedekunnan sisällä ja TKK:n sisällä laajemminkin. Tiedekunnan strategisiin painopisteisiin kuuluvalla palvelututkimuksen alueella on oltu aktiivisesti rakentamassa tiedekunnan laajuista yhteistyöryhmää. HEMA-instituutti on rakentanut TKK:n laajuisen verkoston, joka yhdistää eri osastojen terveydenhuoltosektorilla työskentelevät tutkimusryhmät. Yhteistyö on tiivistä mm. laskennallisen tekniikan laboratorion ja sovelletun elektroniikan laboratorion kanssa Opetus Koska BIT on tiedekunnan tutkimuslaitos, on henkilöstöllä toistaiseksi ollut hyvin vähän opetustehtäviä. Säännönmukaista opetusta ovat antaneet lähinnä SBL:n tutkijat, jotka ovat pitäneet tietotekniikkaan liittyviä kursseja. Muilta osin opetus on ollut ennen muuta varttuneempien tutkijoiden yksittäisiä luentoja eri kursseilla tuotantotalouden laitoksella, tietotekniikan laitoksella ja SimLab:ssa. Palvelujen opetukseen liittyen BIT on ollut aktiivinen sekä maisteriohjelman että tohtorikoulun kehittämisessä. Marja Toivonen on ollut mukana syksyllä 2009 käynnistyneen Master s Degree Programme in Service Management and Engineering valmistelussa ja syksyllä 2010 hän pitää dosentuurinsa puitteissa tähän ohjelmaan kuuluvan luentosarjan palvelujen kehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta palveluissa. BIT:n ja tuotantotalouden laitoksen yhteistyönä on neljänä peräkkäisenä vuonna toteutettu kansainvälinen Service Engineering and Management (SEM) - kesäkoulu, joka on tarkoitettu tohtoriopiskelijoille. Kesäkouluun on vuosittain osallistunut opiskelijoita eri maasta, ja opiskelijoita on kunakin vuonna ollut ohjaamassa kolme ulkomaista professoria TKK:n omien professorien lisäksi. BIT:stä kesäkoulua ovat olleet organisoimassa Marja Toivonen sekä tutkimuspäällikkö Timo Ala-risku ja tutkija Saara Brax. Kesäkoulun sihteerityö on myös hoidettu BIT:stä käsin (tutkijat Katriina Valminen ja Taija Turunen) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus BIT:n tavoitteena on olla akateeminen toimija niiden eri toimijoiden joukossa, jotka pyrkivät suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin rakentamiseen maassamme kestävällä tavalla. Tähän tavoitetta BIT:n tutkimusryhmät toteuttavat tekemällä tutkimusta, jota yritykset ja muut organisaatiot pystyvät konkreettisesti soveltamaan omassa toiminnassaan. Lisäksi BIT osallistuu useilla eri areenoilla yhteiskunnalliseen keskusteluun koskien mm. innovaatiopolitiikkaa, uuden liiketoiminnan kehittämistä, julkisen sektorin uudistamista ja hyvinvointia työelämässä. BIT:n vahva ulkopuolinen rahoitus synnyttää osaltaan kytkentöjä, joiden pohjalla yhteiskunnallista vaikuttavuutta voi rakentaa. Projektitasolla tämä toteutuu siten, että rahoittajayritykset ovat mukana projektien johtoryhmissä ja osallistuvat aktiivisesti projektien toteuttamiseen sekä erikseen että yhdessä. Tutkimusmateriaalin hankinnan yhteydessä tutkijat perehtyvät syvällisesti yritysten arkielämän ongelmiin, mikä motivoi etsimään ratkaisuja jotka ovat sekä mallinnuksen avulla yleistettävissä että soveltuvat yksittäisten ongelmien ratkaisuun. BIT on saanut esimerkiksi kuluneen vuoden aikana myös medianäkyvyyttä tuloksillaan (esimerkiksi pikavalmistuksen lääketieteellisistä sovelluksista valtakunnan uutisia myöten). 9

11 Vuosien kuluessa BIT:llä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittymiseen: se on ollut osaltaan rakentamassa vuorovaikutusta akateemisten innovaatioaktiviteettien ja käytännön elämässä syntyvien innovatiivisten ratkaisujen välille. Tietoa Suomessa hyväksi havaituista käytännöistä osaamisen siirrossa on jossain määrin kyetty levittämään myös kansainvälisesti. BIT:n senioritutkijoita on kutsuttu puhujiksi mm. EU- ja OECD -konferensseihin, joissa on mukana sekä tiedemiehiä että käytännön toimijoita. Senioritutkijat ovat myös toimineet kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien evaluaattoreina sekä kotimaassa että ulkomailla Tukitoiminnot Projektikoordinaattorien työ on jaettu tutkimusryhmittäin: kunkin koordinaattorin vastuulla on 3-4 ryhmää. Koordinaattori hoitaa ryhmissä meneillään olevien projektien käytännön asiat sekä henkilöstö- ja taloushallinnon. Projektien hallinnointi ilmenee liitteenä 1 olevasta ohjeistuksesta. Projektikoordinaattorien työhön sisältyy myös paljon hallinto-, talous- ja henkilöstöasioihin liittyvää neuvontaa. Suunnittelija toimii mm. perehdyttäjänä ja matkasihteerinä, hoitaa BIT:n sisäisen viestinnän sekä järjestää kokouksia ja hoitaa erilaisia muita käytännön tukitoimintoja. Ulkoista viestintää hoitavat tutkimusryhmien vetäjät ja laitoksen johtaja. BIT:n internetsivut on perusteellisesti uudistettu ja uudet sivut saadaan käyttöön marraskuussa Tila- ja hankinta-asiat sekä ATK-tuki on BIT:ssä järjestetty yhteistyössä tuotantotalouden laitoksen kanssa niin, että BIT käyttää hankintapäällikkö Pekka Hytösen sekä ATK-asiantuntijoiden Kari Koskisen ja Henri Rämän palveluja ja maksaa niistä itselleen kuuluvan osan. 6. LAADUN PARANTAMINEN JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Tutkimuksen laatua arvioidaan jatkuvasti BIT:ssä tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarvioinnin menettelyin (mm. referoitujen julkaisujen määrä ja niihin tehtyjen viittausten määrä). Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella sisäisen benchmarkkauksen avulla sekä parantamalla kaikin tavoin tutkijoiden mahdollisuuksia keskittyä tutkimustyöhön. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute sekä tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi. Tutkimusrahoituksen hakuprosessit sekä toteutettujen hankkeiden arviointi ovat luontevia tilaisuuksia sekä ulkopuolisen että sisäisen palautteen antoon. Tukitoimintoja kehitetään jatkuvasti TKK:n ohjeistusten mukaisiksi. BIT:n tutkimusryhmien yhteistyön syventäminen on keskeinen kysymys laitoksen monialaisuuden hyödyntämiseksi ja entistä kunnianhimoisempien tutkimuskokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Aalto yliopistoon siirtymisen myötä keskeisiksi nousevat myös uudet yhteistyömahdollisuudet mm. factory-konseptin puitteissa. Jo nykyisellään tätä uutta mahdollisuutta on alettu käyttää hyväksi: Tutkimusryhmä Decode sijaitsee jopa fyysisesti Design Factoryn tiloissa. Lisäksi erityisesti HCLryhmä tekee aktiivisesti yhteistyötä Media Factoryn kanssa ja LRG sekä HEMA Service Factoryn kanssa. 10

12 Suurimmat haasteet BIT:n jatkokehittämisessä ovat tutkimuksen laadun nostaminen laajasti kansainväliselle huipputasolle sekä tohtoriopintojen nopeuttaminen. Eräät ryhmät (erityisesti LRG ja PB) ovat jo osin lähellä kansainvälistä huippua, mutta tämän kunnianhimon tason saavuttaminen BIT:ssä laajasti vaatii kovaa työtä. Tohtoriopintojen nopeuttamiseen päästään osin BIT:n sisäisin ratkaisuin, mutta tässä kohden tarvitaan myös nykyistä enemmän tukea TKK:n ja Aallon tasolta

13 12 LIITE - Käytännön ohjeita projektihallintoon BIT Business Innovation Technology P.O.Box 5500, FI HUT, Finland Visiting address: Otaniementie 17, Espoo Tel:

14 1 1. HALLINNOLLINEN JA TALOUDELLINEN VASTUU PROJEKTIHALLINTOON LIITTYVIEN ASIAKIRJOJEN ALLEKIRJOITUSOIKEUKSIEN JA - VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RAHOITUKSEN HAKEMINEN JA BUDJETOINTI RAHOITUKSEN HAKEMISESSA MUISTETTAVAT ASIAT BUDJETOINNISSA HUOMIOITAVAT ASIAT YLEISIMPIEN RAHOITTAJIEN LASKUTUSPERUSTEITA KONSORTIO- JA TUTKIMUSSOPIMUKSET RAPORTOINTI JA BUDJETIN SEURANTA TOIMENPITEET UUDEN HENKILÖN ALOITTAESSA/VANHAN LOPETTAESSA TUTKIMUSAPULAISET JA AVUSTAVAA TYÖTÄ TEKEVÄT TUTKIJAT, PROJEKTIPÄÄLLIKÖT, TUTKIMUSPÄÄLLIKÖT JA ERIKOISTUTKIJAT YLEISET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TYÖNTEKIJÄN LÄHTIESSÄ HENKILÖSTÖN KOULUTUS-JA VIRKISTYSTILAISUUDET MUISTILISTA PROJEKTIKOORDINAATTORILLE TOIMITETTAVISTA TIEDOISTA/ASIAKIRJOISTA:...11

15 2 1. Hallinnollinen ja taloudellinen vastuu * toteutus- ja talousvastuu on vastuualueella, eli BIT Tutkimuskeskuksella * sopimusvastuu on TKKlla * projektihenkilöstön palkkauksesta, projektin taloudesta sekä projektin teknisestä toteutuksesta asiakkaalle, rahoittajalle tai johtoryhmälle vastaa projektin vastuullinen johtaja 1.1. Projektihallintoon liittyvien asiakirjojen allekirjoitusoikeuksien ja -vastuiden jakautuminen * Ajantasaiset ohjeistukset rahoitushakemusten prosessista löytyvät Innovaatiokeskuksen sivuilta: * Rahoitushakemuksen allekirjoittajat riippuvat rahoittajasta sekä haettavan rahoituksen määrästä. Allekirjoitusoikeudet on koottu asiakirjojen allekirjoitus- ja hyväksyntä matriisiin, joka löytyy TKKn internet sivuilta lomakkeet -kohdasta. Tarkista aina vaadittava allekirjoitus matriisista: triisi_180209_final.pdf * Innovaatiokeskuksen allekirjoituksen vaativat hakemukset lähetetään hyvissä ajoin ennen hakemuksen deadlinea sähköisesti osoitteeseen Samaan osoitteeseen lähetetään myös johtajan sähköpostihyväksyntä. * Tutkimussopimukset esittelee projektin vastuullinen johtaja ja allekirjoitaa BIT Tutkimuskeskuksen johtaja mikäli projektin yhteenlaskettujen tutkimussopimusten summa on maksimissaan ja sopimuksessa on käytetty TKKn yleisiä sopimusehtoja. Jos summa ylittää , niin sopimus lähetetään Innovaatiokeskukseen allekirjoitettavaksi. Tarkemmat tiedot allekirjoitus- ja hyväksyntämatriisista. * Tutkimussopimukset voi toimittaa projektikoordinaattoreille (kolmena kappaleena), kun niissä on vastuullisen johtajan ja asiakkaan allekirjoitus. Projektikoordinaattori ottaa BIT Tutkimuskeskuksen johtajalta allekirjoituksen sopimuksiin ja lähettää ne Innovaatiokeskukseen allekirjoitettavaksi. Mikäli allekirjoituksilla on kiire, tulee projektihenkilöstön itsensä hankkia Innovaatiokeskuksesta allekirjoitus. * Allekirjoitukset voi hankkia tutkimussopimuksiin myös itse, mutta projektikoordinaattorille toimitetaan aina yksi alkuperäiskappale. * Alkuperäiset sopimukset (1kpl) arkistoidaan aina myös Innovaatiokeskukseen. * Kansainväliset tutkimussopimukset allekirjoittaa TKKn rehtori (esim. EUhankkeet). * EU-tutkimushankkeiden tarjousasiakirjat sekä hankkeiden neuvotteluvaiheen asiakirjat allekirjoittaa TKKn puolesta Rehtori (esim. EUhankkeet) tai Innovaatiokeskuksen johtaja (esim. rakennerahastot)

16 3 * Projektin henkilöstön palkkamääräykset esittelee hallintopäällikkö Ilse Muroke ja hyväksyy vastuullinen johtaja/projektipäällikkö sekä BIT Tutkimuskeskuksen johtaja. * Varsinaisen palvelussuhteen hyväksyy TKKn henkilöstö-ja lakiasiain toimisto. * Projektien tekniset raportit allekirjoittaa pääsääntöisesti projektin vastuullinen johtaja. Kustannusraportit allekirjoittaa BIT Tutkimuskeskuksen johtaja (kokonaiskustannusmallin projektit) tai vastuullinen johtaja. * Innovaatiokeskuksen ohjeita: Projektin asiakirjojen eteenpäin viemisessä ja aikataulutuksessa tulee huomioida, että allekirjoitusoikeuden omaavat henkilöt eivät ole aina tavoitettavissa. Allekirjoitusten hakemista ei siis tule jättää viime hetkeen! 2. Rahoituksen hakeminen ja budjetointi 2.1. Rahoituksen hakemisessa muistettavat asiat * perusasiat selväksi: MITÄ tehdään, MIKSI tehdään, KENEN KANSSA ja MITÄ SE MAKSAA * varaa tarpeeksi aikaa projektin suunnitteluun ja hakemuksen tekemiseen * uudella projektilla tulisi olla rahoituspäätös edellisen projektin päättyessä * täytä kaikki tarpeelliset lomakkeet ja hanki hakemukseen vaadittavat liitteet * Tarkista allekirjoituskäytäntö TKKn allekirjoitus- ja hyväksyntämatriisista. (kts. kohta 1.1) Projektien budjetoinnissa noudatetaan valtion maksuperustelakia ja rahoittajien ohjeita. Eri rahoittajat hyväksyvät erilaiset kustannusperusteet, joista tulee ottaa selvää rahoitusta hakiessa. Rahoittajien sivukulukertoimet muuttuvat, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa rahoittajan kotisivuilta! Yleisimmät sivukulukertoimet ovat: * Tekes- ja Akatemiaprojekteissa on siirrytty kokonaiskustannusmalliin. Kertoimet neuvotellaan vuosittain. Vuonna 2009 henkilösivukulukerroin on 62% palkoista ja yleiskustannuskerroin 89% palkkojen ja henkilösivukulujen yhteismäärästä. Akatemian projekteissa tarvitaan myös tehollisen työajan kerroin, joka on 92% (teholliset työkuukaudet 11/12). Tietoa kokonaiskustannusmallista löytyy (kokonaiskustannusmalli ohje ): okonaiskustannusmalli_ohje_2009.pdf * TSRn (Työsuojelurahaston) henkilösivukulukerroin on 50 % palkoista ja yleiskulujenkerroin 20% palkoista. * EU 7-puiteohjelman projekteissa henkilösivukulukerroin on 62% palkoista ja yleiskustannuskerroin 60% palkkojen ja henkilösivukulujen yhteismäärästä.

17 Budjetoinnissa huomioitavat asiat * Budjetointi lähtee liikkeelle henkilötyökuukausista (huom! tehollinen työaika)ja niihin perustuvista palkkakustannuksista. Näiden lisäksi tulevat muut hyväksyttävät tai sovitut kustannuserät (esim. laitteet, ohjelmistot, matkat, ostetut palvelut ja tarvikkeet). HUOM! Kokonaiskustannusmallin projekteissa vain aidot projektin aiheuttamat esim. palvelujen ostot hyväksytään projektin välittömiksi kustannuksiksi. Suurin osa normaaleista kuluista (esim. litteroinnit ym.) on laskettu yleiskustannuskertoimeen. * Budjetti perustuu yleensä verottomiin summiin (poikkeuksena esimerkiksi Akatemian ja Euroopan sosiaalirahaston osittainkin rahoittamat projektit). Rahoitusta hakiessa on selvitettävä, laskutetaanko rahoittajalta kulut arvonlisäverollisina vai ei. HUOM! alkaen Aalto yliopisto on alvvelvollinen, joten kustannuksissa on huomioita arvonlisävero. * Budjetointi- ja rahoitushakemusvaiheessa tulee selvittää esim. rahoittajan kulloinenkin käytäntö esim. henkilö-ja sivukulukertoimista tulospalkkioiden (ent. projektinjohtamislisä) maksuperusteista ryhmähankkeita koskevat ehdot, mikäli kyseessä ryhmähanke muiden kuluerien hyväksyminen * Haettua rahoitussummaa ei yleensä myönnetä kokonaisuudessaan. * Muutokset budjettiin hyväksyy pääsääntöisesti jokin projektia valvova taho (esim. johtoryhmä). * Muutoksista tulee toimittaa kirjallinen tieto välittömästi projektikoordinaattorille (Terttu/Paula S./Paula T./Stina). * 2.3. Yleisimpien rahoittajien laskutusperusteita * Rahoittajien säännökset vaihtuvat välillä nopeaan tahtiin, siksi laskutusperusteet kannattaa tarkistaa nettisivuilta hakemusta tehtäessä! * Tekes (alv 0 %): Tekesin kertoimet sovitaan vuosittain. Vuonna 2009 Tekesin henkilösivukulukerroin on 62% palkoista ja yleiskustannuskerroin 89% palkkojen ja henkilösivukulujen yhteismäärästä. Budjetoinnissa laskettava palkat(tehollinen työaika, ei lomia tai poissaoloja) + hlösivukulut+yleiskustannukset + muut erät. * EU-projektit (ALV 0%) Henkilösivukulukerroin 62% palkoista ja yleiskustannuskerroin 60% palkkojen ja henkilösivukulujen yhteismäärästä+muut erät. * ESR-ja EAKR-projektien laskutusperusteena ovat suorat kirjanpidolliset kulut. * TSR (alv 0 %): (kkpalkat*1,70)+muut kustannuserät * Yritysten kanssa toteutettavien projektien budjetti neuvotellaan.. Hinnoittelussa apuna käytetään hinnoittelulaskelmaa (lomake 25 U): Hinnoittelulaskelma tulee täyttää jokaisesta tilaustutkimuksesta.

18 5 ESR = Euroopan sosiaalirahasto EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto TSR = Työsuojelurahasto * Rahoittajien ohjeistuksia ja lomakkeita löytyy esim.: nti/319/hakeminen%20ja%20raportointi/ Konsortio- ja tutkimussopimukset Konsortio- tai tutkimussopimukset on hyvä hoitaa kuntoon heti projektin alettua. Usein rahoittaja vaatiikin tätä. Konsortio- ja tutkimussopimuksista vastaa projektin vastuullinen johtaja yhdessä projektipäällikön kanssa. Sopimuksiin tulee suunnitella laskutusten aikataulu huolella ja tarkistettava onko sopijakumppani alv-velvolinen (luettelo valtion virastoista löytyy linkkinä TKKn kotisivuilta Kirjanpito- ja maksuliikennepalveluiden tiedotuksista ja ohjeista (http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/tilivirastot_2007_01.pdf). Myös laskutusosoitteet on hyvä kerätä tässä vaiheessa sopimukseen tai sen liitteeksi. Konsortiosopimukset ja yli (tai kaikki ulkomaiset) tutkimussopimukset allekirjoittaa TKKn osalta Innovaatiokeskuksen johtaja ja BIT Tutkimuskeskuksen johtaja. Alle euron kotimaiset tutkimussopimukset, joissa on käyttety TKKn yleisiä sopimusehtoja allekirjoittaa BIT Tutkimuskeskuksen johtaja. Mikäli hankkeen kokonaisbudjetti on yli euroa, tulee kaikkiin tutkimussopimuksiin (siis myös alle euroa) hankkia allekirjoitukset myös Innovaatiokeskuksesta. Konsortio- ja tutkimussopimukseen otetaan aina ensin asiakkaalta allekirjoitukset. TKK:n edustajien allekirjoittamista sopimuksista lähetetään yksi alkuperäinen asiakkaalle. Tutkimussopimukset tehdään aina kolmena alkuperäiskappaleena (1 asiakkaalle, 1 innovaatiokeskukseen sekä 1 projektikansioon projektikoordinaattorille). Konsortiosopimuksissa riittää, että asiakkaalle /asiakkaille on omat alkuperäiset kappaleensa ja Innovaatiokeskukselle 1 alkuperäinen kappale. Projektikansioon projektikoordinaattorille riittää kopio. Konsortio- ja tutkimussopimuksiin tulee liittää kaikki tarvittavat liitteet (Korkeakoulun yleiset sopimusehdot, tutkimussuunnitelma sekä muut merkityt liitteet) ennen allekirjoittamista. Projektikoordinaattorit laskuttavat kaikki laskutukset konsortio- ja tutkimussopimusten pohjalta, joten muutokset laskutusaikatauluun, laskutusosoitteisiin tai laskutettavien erien summiin on ilmoitettava projektikoordinaattorille viipymättä. Samoin mahdolliset maksujen viivästymiset, joista asiakas on BIT Tutkimuskeskuksen edustajalle tiedottanut. Tutkimussopimusten hinnoittelu ja laadinta on vastuullisen esimiehen ja projektipäällikön vastuulla. Projektikoordinaattorille toimitetaan täytetyt ja allekirjoitusmatriisin mukaisesti allekirjoitetut tutkimussopimukset kolmena kappaleena.

19 6 3. Raportointi ja budjetin seuranta Raportointilomakkeet vaihtelevat rahoittajien mukaan, kunkin rahoittajan lomakkeista ja käytännön asioista tulee ottaa selvää. Raportointilomakkeet löytyvät pääsääntöisesti kunkin rahoittajan internetsivuilta. Vähintäänkin projektin alussa ja puolessa välissä on syytä pitää palaveri projektipäällikön ja projektikoordinaattorin kesken, jossa käydään läpi ainakin * projektin budjetti- ja kustannustilanne * projektin aikataulu * Konsortiosopimus/tutkimussopimukset, yritysrahan määrä * jatkosuunnitelmat projektin suhteen * raportointiaikataulu ja käytäntö Myös projektin vastuullinen johtaja ja BIT Tutkimuskeskuksen johtaja voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaan tähän palaveriin. Projektikoordinaattorilta saa tiedot projektin taloudellisesta tilanteesta pyydettäessä, toimitusaikaa tulee varata noin viikko. Projektipäällikkö voi myös sopia projektikoordinaattorin kanssa käytännöstä, jota haluaa noudatettavan. Projektikoordinaattori voi lähettää tilannetiedotteen sovitusti esimerkiksi kuukausittain. Tekesin taloudellinen raportti saadaan projektikoordinaattorien kirjanpidosta. Teknisen raportoinnin hoitaa projektipäällikkö/projektin vastuullinen johtaja. Raportin allekirjoittaa projektin vastuullinen johtaja. Projektikoordinaattorille tulee toimittaa kaikista raporteista kopiot, mikäli hän ei hoida niiden eteenpäin lähettämistä. Muiden rahoittajien raportoinnista tulee sopia hyvissä ajoin. Projektipäällikön/projektin vastuullisen johtajan tulee olla selvillä projektinsa rahoittajan vaatimuksista taloudellisen raportoinnin suhteen ja toimittaa tieto myös projektikoordinaattorille. Projektikoordinaattori hoitaa taloudellisen raportoinnin ja projektipäällikkö/projektin vastuullinen johtaja teknisen osuuden. Allekirjoitetuista raporteista säilytetään kopiot projektikansiossa. 4. Toimenpiteet uuden henkilön aloittaessa/vanhan lopettaessa Uuden työntekijän perehdyttämisestä työympäristöön ja tehtäviin vastaa projektipäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö. TKKn henkilöstöopas löytyy www-sivuilta osoitteesta R-levyltä (R/BIT/ohjeistukset/perehdyttäminen) sekä 3.kerroksen BITn ilmoitustaululta.tämä on hyvä käydä yhdessä läpi uuden työntekijän kanssa, jotta perustoimintamallit tulevat tutuiksi. Lisäksi perehdyttäminen-kansiossa on tarkistuslista avuksi perehdyttäjille Tutkimusapulaiset ja avustavaa työtä tekevät * Tutkimusapulaisten ja projekteissa avustavaa työtä tekevien palvelusuhteena käytetään edelleenkin (määräaikaista) virkasuhdetta. * Projektikoordinaattorille toimitetaan henkilötietolomake (lomake 05HETIEL) allekirjoitettuna, muista myös verokortti!

20 7 * Tiedot nimittämiskirjan tekoa varten (nimike, palkka, mahdollinen osaaikasuus (h/vko), aikaväli, jolle nimittämiskirja tehdään sekä projekti, jolla henkilö tulee työskentelemään) tulee toimittaa projektikoordinaattorille kirjallisesti (sähköpostitse) tai allekirjoittaa tehty nimittämiskirja. * Projektipäällikön/vastuullisen johtajan on hyvä keskustella palkasta ja sen perusteista BIT Tutkimuskeskuksen johtajan ja esittelijän kanssa, sillä perustelemattomia, korkeita palkkoja ei välttämättä hyväksytä. Lopullinen hyväksyntä palkkasummille tulee TKKn henkilöstö-ja lakiasiain päälliköltä. * Henkilö allekirjoittaa salassapitosopimuksen (kahtena kappaleena) ja se palautetaan projektikoordinaattorille. * Lomakkeet löytyvät: * BITn salassapitolomake löytyy R-levyltä: R:\BIT\lomakkeet & logot\hlöstöasiat * 33-lomake (puhelinmuutoslomake). Tämän perusteella hlö lisätään BITn sähköpostijakelulistalle, muistakaa siis ilmoittaa sähköpostiosoite! Tämän perusteella hlö saa Tanja Pietikäiseltä automaattisesti myös tunnukset ElisaHelpNETiin (sähköinen puhelinluettelo) Tutkijat, projektipäälliköt, tutkimuspäälliköt ja erikoistutkijat * Tutkija-nimikkeellä työskentelevillä on palvelusuhteena pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. * Määräaikaista työsopimusta käytetään silloin, kun tutkimustyön tarkoituksena on väitöskirjan valmistuminen. Lisäksi post doc-tutkijoille voidaan tehdä ensin yksi määräaikainen työsopimus. Mikäli palvelusuhde jatkuu, solmitaan työsopimus tämän jälkeen toistaiseksi. * Projektipäällikkö-, tutkimuspäällikkö- ja erikoistutkija nimikkeillä työskentelevillä käytetään toistaiseksi voimassa olevaa työsopimussuhdetta, mikäli työ on tutkimustyötä. Mikäli työhön sisältyy esim. projektin taloushallintoon liittyvää päätöksentekoa, on palvelusuhteena virkasuhde. * Esimies täyttää työntekijän kanssa työsopimuksen kahtena kappaleena. Työsopimukset (täytetyt, mutta ei allekirjoitetut) palautetaan projektikoordinaattorille (mieluiten sähköpostitse), joka täyttää Työnantajaja Tiliöntitiedot ja hoitaa työsopimukseen TKKn hallintoon allekirjoitettavaksi. Tämän jälkeen työsopimukset palautetaan vastuulliselle johtajalle, joka allekirjoittaa sopimukset työntekijän kanssa. Työsopimukset palautetaan vielä projektikoordinaattorille BIT Tutkimuskeskuksen johtajan allekirjoituksen jälkeen toinen alkuperäiskappale palautetaan työntekijälle. * Työsopimuksen täyttöohjeistus sekä lomake löytyvät R-levyltä (R/BIT/ohjeistukset/työsopimus). * Projektipäällikön/vastuullisen johtajan on hyvä keskustella palkasta ja sen perusteista BIT Tutkimuskeskuksen johtajan ja esittelijän kanssa, sillä perustelemattomia, korkeita palkkoja ei välttämättä hyväksytä. Henkilö allekirjoittaa työsopimuksen yhteydessä myös salassapitosopimuksen (kahtena kappaleena). Salassapitosopimus löytyy R-levyltä (R/BIT/ohjeistukset/työsopimus) työsopimuslomakkeen yhteydestä. Ne palautetaan projektikoordinaattorille. Hän pyytää BIT Tutkimuskeskuksen johtajalta allekirjoitukset ja palauttaa työntekijälle hänen

21 8 alkuperäiskappaleensa. Toisen alkuperäisen projektikoordinaattori lähettää Innovaatiokeskukseen arkistoitavaksi. * 33-lomake (puhelinmuutoslomake). Tämän perusteella hlö lisätään BITn sähköpostijakelulistalle, muistakaa siis ilmoittaa sähköpostiosoite! Tämän perusteella hlö saa Tanja Pietikäiseltä automaattisesti myös tunnukset ElisaHelpNETiin (sähköinen puhelinluettelo) Yleiset toimenpiteet * R-levyltä löytyy ohjeistuksia ja apuvälineitä (esim. perehdyttämislista, tervetuloa taloon-opas ja TKKn henkilöstöopas) uuden henkilön perehdyttämiseen (R/BIT/ohjeistukset/perehdyttäminen). Yhteyshenkilö perehdyttämisasioissa on Päivi Malinen. * kulkukortti-asiat: Terttu Tamminen (p.3666) (varalla Stina Eronen p. 3229) (henkilön tiedot ilmoittaa projektipäällikkö tai projektikoordinaattori vastuullisen johtajan/projektipäällikön pyynnöstä) Tanie Lund soittaa Tila-ja turvallisuusosastolta, kun kortti on haettavissa (mukaan henkilötodistus). Kortti haetaan tila- ja turvallisuusosastolta. * huone & huoneen avain: Henkilölle osoitettavasti työtilasta on keskusteltava Pekka Hytösen kanssa. Hän toimittaa avainmääräyksen vahtimestareille, joilta huoneen avaimen saa. * nimilaput postilokerikkoon ja huoneen oveen saa Päivi Maliselta * atk-lupa: jokainen täyttää ATK-lupahakemuksen (jonka saa atk-keskuksesta pääkoululta), lupahakemus palautetaan hyväksyttynä atk-keskukseen (henkilötodistus mukaan) * perusmallisen gsm-puhelimen ja liittymän saa Pekka Hytöseltä ( p. 3656, GSM: projektipäällikön pyynnöstä. * projektipäällikkö/perehdyttäjä huolehtii, että henkilön puhelinnumerot (sekä lanka-että gsm-puhelimen) toimitetaan lomakkeella 33 (PUHMUU) Päivi Maliselle, jotta yhteystiedot saadaan päivitettyä. Samassa yhteydessä on hyvä ilmoittaa sähköpostiosoite, jotta hänet lisätään BITn jakelulistalle. Tämän perusteella hlö saa Tanja Pietikäiseltä automaattisesti myös tunnukset ElisaHelpNETiin (sähköinen puhelinluettelo). Lomake löytyy esim. R:\BIT\lomakkeet & logot\hlöstöasiat. * BIT Tutkimuskeskuksen käyntikortit tilaa Päivi Malinen (puh. 5497, huone 2180, projektipäällikön pyynnöstä * Käyntikortteihin ovat oikeutetut ne työntekijät, jotka työskentelevät vähintään 10 h/vko ja perustellusti tarvitsevat käyntikortteja (yhteydenpito asiakkaisiin). * Vähemmillä tuntimäärillä työskentelevät henkilöt voivat neuvotella käyntikorttien tarpeesta BIT Tutkimuskeskuksen johtajan kanssa. * Tietokoneet & muut laitteet: tiukentuneiden määrärahojen vuoksi laitehankinnoissa ollaan jatkossa tiukempia. Käytetyt, ehjät laitteet pyritään kierrättämään ja uusia laitteita tilataan harkitusti.

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 10.11.2008 Aila Orbinski Runko Informaatio-

Lisätiedot

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio 2.0 27.3.2010 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 001 24.9.2008 A. Kontturi n runko 002 4.11.2008 A. Kontturi Laitoksen kommentit

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokemuksia kokonaiskustannusmallista OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokonaiskustannusmallin käyttö Vuonna 2006-2007 pilotointi Tekesin kanssa yhden TKK:n osaston (automaatio- ja systeemitekniikka) voimin. Työajan

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Teol. tdk. 14.12.2009 C1, liite Kvestuuri on 2.11.2009 antamallaan

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

UTUGS-palkanmaksumalli

UTUGS-palkanmaksumalli UTUGS-palkanmaksumalli 9.1.2013 klo 13.00-15.00, Cal3-luentosali YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET TOHTORIKOULUTUKSEEN Yliopistojen uusi rahoitusmalli voimaan 1.1.2013 o Tutkijankoulutuspalkkarahoitusta

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Muutokset rahoituspäätöksiin-

Muutokset rahoituspäätöksiin- SUOMEN AKATEMIA 1.12.2014/19.3.2015/ AKA/3/02.04.10/2014 Muutokset rahoituspäätöksiin- ohjeet rahoituksen saajalle Eri muutoshakemustyypit (1) Uuden rahoituspäätöksen kustannusarvion ja/tai vuosierien

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2010-D-531-fi-5 Alkup.: FR Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa koulujen johtokunnan 14. 16. huhtikuuta 2010

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Koordinaattorin roolikartta

Koordinaattorin roolikartta Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1 Vastuullisuuden Advisory Group 12.2.2015 Advisory Group 1 Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm (ETT) on toiminut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorina vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on toiminut

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 Liite 3 YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 SOPIJAOSAPUOLET Hallinnoija Skills Finland ry Simonkatu 12 B 24 00100 Helsinki Yhteyshenkilö Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila puhelinnumero +358 40 455 2020 sähköposti

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/4/2007 1 (5) 12.09.2007

TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/4/2007 1 (5) 12.09.2007 TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/4/2007 1 (5) Esittelijät: Martti Mäntylä, puh 451 8138; Esko Ukkonen, puh 191 51280; Jäsenet Läsnäolo- ja puheoikeutettuna paikalla Krause, Outi Ekman,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013 Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Taloushallinto on pohjoisen ja etelän kuntien yhteinen asia Taloushallinto on pohjoisen ja etelän yhteinen asia!

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot