Ohjelmakuvaus: Kestävä kehitys -kehitysohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmakuvaus: Kestävä kehitys -kehitysohjelma"

Transkriptio

1 : Kestävä kehitys -kehitysohjelma 27/8/2013 Versio: 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Jukka Mäkelä Kehitysohjelman puheenjohtaja: ohjausryhmän Sirpa Hertell

2 2 Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksynt tä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Työryhmä: Laitala, Soini, Ensimmäinen luonnos ohjausryhmän Erkkilä, Hämäläinen- käsittelyyn Tyynilä, Sekki, Kosonen 0.2 Laitala ja Soini Ohjausryhmän käsittelyyn 0.3 Laitala ja Soini Ohjausryhmän käsittelyyn 0.4 Laitala ja Soini Ohjausryhmän käsittelyyn 0.5 Laitala ja Soini Kaupunginhallituksen käsittelyyn Kaupunginhallituksen hyväksymä versio

3 3 Tiivistelm mä Ohjelman tavoitteena on kehittäää ja parantaa uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunki toimii yhdessä kumppaneiden kanssaa niissä asioissa, joissa se voi tehokkaasti saavuttaa omat ekologisuute een ja kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. Ratkaisut pohjautuvat t korkeaan osaamiseen ja kokonaisvaltaisiin muutoksiin. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinan kestävän kehityksen tavoitteita taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Ohjelmassa tarkastellaan Espoota osana Suomen ja EU: n viitekehystä ja haetaan edelläkävijyyttä tavoitteiden mukaisilla toiminta-alueilla. Ohjelmalla on kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta ohjelman tavoite saavutetaan. Hyötytavoitteet ja niitä toteuttavien projektien tavoitteet kokonaisuudessaan vastaavat ohjelman tavoitteesta. Ohjelmaa toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumise n, uusien kokeilujen ja yhteistyön kautta. Tavoitteena a on rohkeammin ja monipuolisemmin etsiä tapoja, joilla uusia ratkaisuja otetaan käyttöön ja sitä kautta lisätään markkinoiden innovatiivisuuttaa ja ihmisten toimintatapoja. Eri toimijoita kannustetaa an laajasti yhteistyöhön kaupunginn tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman hyötytavoitteista Kestävä elämäntapa, Kestävä verkostomainen kaupunki sekä Espoon luonto ja ympäristö pohjautuvat ihmisten käsitykseen kestävästä elämäntavasta. Hyötytavoitteiden kautta toteutetaan kokonaistavoitetta, jossa kuntalaiset eri rooleissa osallistuvat ja aktivoituvat kestävien ratkaisujen edistämiseen. Asenneilmasto vaikuttaa vahvasti käyttäytymiseen ja toisten kannustami seen. Kestävän kehityksen kasvatus on jo osa varhaiskasvatusta ja opetusta. Espoolaisuu uteen kuuluu myös kestävien ratkaisujen huomioiminen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ä. Espoon kaupunkikeskukset pohjautuvat sosiaalisesti kestävään rakenteeseen, jossa yhteisöllisyys lisääntyy ja hyvinvointierot vähenevät, ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisestii tehokkaita kokonaisuuk ksia. Kaupungin omassa toiminnassa kestävä elämäntapa näkyy mm. kestävinä hankintoina, esimerkkinä reilun kaupan edistäminen ja ekotukitoiminnassa. Ilmastotyön koordinointi -hyötytavoite sekä hyötytavoitteet Kestävät liikkumisratkaisut ja Energiaratk aisut muodostavat toiminnalliseksi kokonaisuuden. Kaupungin esimerkki, kumppaneiden sitoutumine n ja uuden teknologiann hyödyntäminen kokoavat tämän kokonaisuuden tavoitteet yhteen. Kaupungilla a on mahdollisuus vaikuttaa energia- ja liikkumisratkaisuihin luomalla edellytyksiä kestäville ratkaisuille sekä esimerkiksi ohjeiden ja määräysten avulla.

4 4 SISÄLLYSL LUETTELO 1 Kehitysohjelman austa ja yhteys Espoo-tarinaan Nykytila kehitysohjelman kohdealueella 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Kehitysohjelman konkreettise et tuotokset Kehitysohjelman rajaukset Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistäm iselle ja onnistumisellee Edellytykset käynnistämi selle Edellytykset onnistumise lle Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä Ulkoiset kustannukset vuodessa Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Tarvittavat henkilöresurssit Kehitysohjelman organisointi Kehitysohjelman toteutus Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikatauluu Kehitysohjelman sisältö Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Tärkeimmät sidosryhmät Merkittävimmät riskit Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa Liitteet... 18

5 5 1 Kehitysohjelman taustaa ja yhteys Espoo-tarinaan toimintaympäristön, tietoyhteiskuntakehityksen, kaupungistumisen ja ikääntymisen ohella Espoon suuri haaste. Kestävä kehitys on taloudellisen Kestävän kehityksen eri osa-alueita taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen on kehitetty Espoossa monipuolisesti, mutta osa-alueiden välillä yhteistyö ei ole ollut riittävää. Kestävä kehitys -ohjelmatyö kokoaa tavoitteet yhden sateenvarjon alle, jolloin tavoitteiden saavuttaminen ja resurssien käyttö tehostuu. Ohjelmalla luodaan kokonaisvaltainen arvio niistä asioista, joilla kaupunki voi tehokkaasti saavuttaa omat kestävään taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Kestävä elämäntapa mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. Elämäntapa pitää sisällään asenteet ja teot, joiden yhteisvaikutuksella saavutetaan vaikuttavuutta. Espoossa on korkea koulutustaso ja kaupunginn toimintaympäristö on aktiivinen ja osaava. Kaupunki voi monella tavallaa edistää kestävän elämäntavan kehittymistä. Espoolaisista päiväkodeista kolme neljäsosaa on sisällyttänyt kestävää kehitystä ohjelmaansa ja syyslukukaudesta 2013 lähtien kaikissa Espoon peruskouluissa aihe on yksi lukuvuosisuunnitelman kehittämiskohteista. Espoo hyväksyttiin jäseneksi YK:n yliopiston RCE (Regional Centre of Expertise) -verkoston jäseneksi vuoden 2011 alussa. Ohjelma on perustettu lisäämään kaikenikäisten kuntalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja kestävästä elämäntavasta. Kestävää elämäntapaa edistetään myös espoolaisissa yrityksissä ja yhteisöissä esimerkiks yhteiskuntavastuutyön ja -raportoinnin avulla. Espoon kaupunkikeskuksilla on kullakin oma persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaaa Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden haasteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen. Omaleimaiset kaupunkikeskukset palvelevat myös niiden lähialueiden asukkaita. Kaavoituksen ja arkkitehtuurin lisäksi omaleimaisuuteen tarvitaan toimintaa ja ihmisiä, alueen asukkaita heissä on omaleimaisuuden todellinen voimavara. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys ja positiiviseksi kääntynyt muuttoliike. Vahvuuksia ovat myös koulutettuu väestö ja alhainen taloudellinenn huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös muuta suomalaista väestöä terveempiä. Vahvuutena voi pitää myös vieraskielisten maahanmuuttoa, joka entisestään nuorentaa väestöä ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja. Espoossa on hieno, vaihteleva ja monipuolinen luonto metsineen, lintuvesineen, vesistöineen, merenrantoineen ja kulttuuriympäristöineen. Kansallispuistoa Espoossa

6 6 on 1870 hehtaaria, järviä 95 ja saaria 165. Espoo on myös pinta-alaltaan suuri kaupunki, joten mahdollisuudet luonnon, asumisen ja muiden toimintojen hyvään yhdistymiseen ovat olemassa. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita on miltei 3200 hehtaaria. Suojelualueiden määrää kasvoi merkittävästi, kun Espoon 550- juhlavuoden kunniaksi rahoitettiin 550 hehtaaria arvokkaita metsäalueita. Espoon ympäristön hyvän tilan takaamiseksi on tehty paljon työtä. Espoossa on mm. ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpideohjelma, ilmansuojeluohjelma, meluntorjuntaohjelma, hulevesiohjelma, virtavesien suojeluohjelma, Itämerihaasteen edellyttämä toimenpideohjelma, pilaantuneiden maiden rekisteri ja luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma. Näiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimenpiteitä päivitetään. Espoon vesienhoidon toimenpideohjelma valmistuuu Ympäristön tilasta raportoidaan säännöllisesti. Sähköiset tiedotuskanavat ovat entistä tärkeämpiää ympäristötiedon välittämisessä. Myös lehdistö on kiinnostunut Espoon luonto- ja ympäristöasioista. Espoon ympäristökeskukseen kuuluva Villa Elfvikin luontotalo on ollut edelläkävijä ympäristötiedon välittämisessä. Keväällä 2013 avattiin Suomen luontokeskus Haltia, joka on näyteikkuna koko Suomen luontoon. Lisäksi vuoden 2013 alusta alkaen HSY: n ilmastoyksikköön kuuluva Ilmastoinfo on välittänyt pääkaupunkiseudun kuntalaisille tietoa ilmastoasioista. Espoon kasvihuonekaasupäästöt olivat 5,7 tonnia (CO2-ekvivalenttia) asukasta kohti vuonna Merkittävimmät päästölähte et ovat rakennusten lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne. Jos myös välilliset päästöt, esimerkiksi ruoka ja muuu kulutus, huomioidaan, hiilijalanjälki oli noin 11 tonnia asukasta kohti. Kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa Espoo on hyvää keskitasoa. Viime vuosina kasvihuonekaasupäästöt eivät ole vähentyneet tavoiteuran mukaisesti. Espoon ilmastositoumukset: - Pääkaupunkiseudun llmastostrategia Tavoitteenaa on 39 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä (4,3 tonnia CO2- ekvivalenttia asukasta kohden). Espoossa on ollut toimenpideohjelma strategian toteuttamiseksi vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä vuosille Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteitä - Covenant of Mayors -ilmastositoumus. Tavoitteena on vähintään 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä. Sitoumukseen liittyy kestävän energiankäytön toimenpideohjelma, joka on hyväksyttyy kaupungin johtoryhmässä. - Kuntien energiatehokkuussopimus (kets). Tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan toimintasuunnitelmaa. - Suomen kuuden suurimman kaupungin (kuutoset) kaupunginjohtajat ovat perustaneet ilmastoverkoston. Yhteisesti on sovittu 10 aloitteen edistämisestä (ks. liite). HSY-alueen yhteinen pitkän ähtäimen visio on hiilineutraalius tahtotila on kehittyä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. vuonna Espoon

7 7 Kaupungin toimenpideohjelman mukaisesta ilmastoasioiden edistämisestä ja seurannasta vastaa poikkihallinnollinen ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta ja konsernihallinnosta. Ympäristökeskus koordinoi ryhmän toimintaa. Ilmastoviestinnän tehostamiseksi on laadittu viestintäsuunnitelma, jonka toteuttamisestaa koordinaatioryhmä vastaa. Liikenne synnyttää terveys- ja viihtyisyyshaittoja aiheuttavia päästöjä sekä melua. Lisäksi sen osuus on noin viidennes kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Espoolla on lähitulevaisuudessa suuri haaste vähentää merkittävästi liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaisesti päästökaupan ulkopuolisen sektorin on velvollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2008 Fortum ja Espoon kaupunki aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena on mahdollistaa ladattavien sähköautojen laajamittainen käyttöönotto Espoossa ja näin pienentää liikenteen päästöjä. Espoon monikeskuksinen kaupunkirakenne on vaikuttanut joukkoliikenteen kehittymiseen ja kehittämistyötä tällä alueella on tehty paljon. Tiukentuvat rakentamismääräykset edellyttävät, että julkinen sektori toimii kiinteistö- ja rakennusalalla edelläkävijänä. Julkinen sektori valvooo uusien määräysten noudattamista, tulkitsee määräyksiä ja antaa ohjeita näiden noudattamiseksi. Tavoitteen edistämisen virstanpylväät ovat rakentamisen energiatehokkuutta ohjaava Suomen rakennusmääräyskokoelman uudistus vuonna sekä vuoteen 2020 kaavailtu nollaenergiarakentamisen tavoiteaikataulu. Espoon kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunutt toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteenaa on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti on aloitettu valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriönn johdolla sopimuksen jatkoa vuoteen Espoon kaupunki poikkeaa energiaomistukseltaan, -tuotannoltaan ja -käytöltään monesta muusta Suomen kaupungista, joissa keskeinen osa energiankulutusta ja - tuotantoa liittyy usein teolliseen tuotantoon. Espoon kaupungilla ei ole merkittäviä omistuksia energiantuotannossa. Espoossa teollisuuden osuuss sähkön kulutuksesta vain noinn 7 % eikä alueellaa ole merkittäviä prosessilämmön kuluttajia. Espoon kaupunginn rakennustilavuudesta 2/3 lämmitetään kaukolämmöllä. Kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan energiayhtiö Fortumin yhteistuotantolaitoksella Suomenojalla fossiilisia polttoaineita hyödyntäen. Espoon kaupunki toimii uusiutuvien energiamuotojen toteutusratkaisujen integraattorina mahdollistajanaa ja yhdistävänä osapuolena. Lisäksi Espoon kaupunki on toteuttanut useita uusiutuvan energian ratkaisuja omissa julkisissa rakennuksissa. Espoossa on kaikki innovaatioympäristön elementit läsnä, kuten tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus, vahva perustutkimus, soveltava tutkimus, yritykset ja kaupunki. Tekesin rahoitus Espoon alueelle vuosina oli 397 miljoonaa euroa yrityksille ja 494 miljoonaa euroa tutkimusrahaa, eli yhteensä 891 miljoonaa euroa.

8 8 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Espoolaiset toteuttavat kestävää elämäntapaa omassa arjessaan ja kaupungin työntekijät omissa tehtävissään tekemällä kestäviää ratkaisuja. Ekotukitoiminta* on aktiivista ja tuloksellista ja kaupungin hankinnat kestäviä. Espoon kaupunkike skukset pohjautuvat sosiaalisesti kestävään rakenteeseen ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaita kokonaisuuksia. Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavann toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Asuntoja tuotetaan kaupunkirakennetta tiivistäen viihtyisä kävely-ympäristö huomioiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Riittävä ja monipuolinen asuntotarjonta lisää alueiden vetovoimaisuutta sekä tarjoaa vaihtoehtoisia ratkaisuja erilaisten asuntokuntien tarpeisiin. Monipuolisessa asuntotuotannossa ja kaupunkikeskusten kehittämisessä huomioidaan tämän päivän vaatimukset ympäristöystävällisyydestä ja energiatehokkuudesta kaupunkikuvallisen ilmeen lisäksi. Espoolaiset osaavat nauttia lähiluonnosta ja hyvästä elinympäristöstään monin eri tavoin. Ympäristön tila säilyy hyvänä myös tuleville sukupolville. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet on saavutettu. Kulkumuodoista yhteenlaskettuna joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ohittavat yksityisautoilun. Espoo on sähköisen liikkumisen edelläkävijä. Rakentaminen on energiatehokasta. Energiantuotannon pitkän aikavälin painopiste on uusiutuvissa energialähteissä. * ekotukitoiminta on osa kaupungin ympäristöjohtamista. Ekotukihenkilöt edistävät ympäristöasioita työyksiköissä ja kannustavat ympäristövastuulliseen toimintaan. Ekotukihenkilöitä oli vuoden lopussa 370. Ekotukihenkilöt toimivat oman toimen ohella. Ympäristökeskus koordinoi toimintaa. 4 Kehitysohjelman hyötytavoitteett ja mittarit Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestäväää elämäntapaa omassa arjessaan tekemällä kestäviää ratkaisuja. Kestävän kehityksen portinvartijat ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Kestävää elämäntapa vaatii tuekseen ekososiaalista sivistystä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta yhteisestä rajallisesta maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Se on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista

9 9 ihmisistä. Ekososiaalinen sivistys johtaaa ekologisesti ja sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen jokapäiväisessä elämässä. Hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on kannustaa ja innostaa uuden ajattelun ja asenteen kehittymiseen ja kestävien toimintatapamallien käyttöönottamiseen. Ajatuksena on, että löydetään tapoja elämän mittaiseen omaksumiseen ja toimimiseen ja espoolaiset kokevat toiminnan arvokkaana ja ovat myös itse mukana. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestäväää elämäntapaa omassa arjessaan ympäristöystävällisiää ratkaisuja. Kartoitetaan kestävän kehityksen portinvartijat ensin kaupunginn organisaatiossa ja myöhemmässä vaiheessa koko Espoossa. Portinvartijat* ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Ohjelmakauden aikana otetaan käyttöön mittareita, joilla seurataan niitä konkreettisia muutoksia, jotka pohjautuvat kestävän kehityksen tietämykseen ja valintoihin. * portinvartijat ovat henkilöitä tai organisaatioita, joiden tekemillä valinnoilla ja ratkaisuilla on suuri merkitys muiden toimintaan, esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät ja koulujen vahtimestarit. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainenn kaupunkii Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaalisellee eheydelle. Hyötytavoite koostuuu neljästä osa-alueesta. 1) Elinkaarikustannukset ohjaavat kaupunkikehitykseen liittyviä suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä. 2) Kaupunkikeskusten imagoa ja identiteettiä kehitetään pohjautuen niidenn omiin vahvuuksiin. Kaupunkikeskukset muodostavat toisiaan täydentävän verkoston, joiden välillä asiointi, työssäkäynti ja harrastaminen ovat sujuvaa. 3) Sosiaalisesti kestävät alueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Asuinalueen viihtyisyyss kannustaa asukkaita huolehtimaan asuinympäristöstään ja luo edellytyksiä alueen yhteisöllisyyden kasvulle. 4) Asuntotuotanto on kaupunkirakennetta tiivistävää. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysra akentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla, siten että samoille asuinalueillee rakentuuu hallinta- ja omistus muodoiltaan erilaisia asuntoja. Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Hyötytavoite koostuu neljästä osa-alueesta. suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä. 2) Espoon kaupunkikeskukset pohjautuvatt sosiaalisesti kestävään rakenteeseen, jossa yhteisöllisyys lisääntyy ja hyvinvointierot vähenevät, ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaita kokonaisuuksia. Kaupunkikeskusten imagoa ja identiteettiä kehitetään pohjautuen niiden omiin vahvuuksiin. Kaupunkikeskukset muodostavat toisiaan täydentävän n verkoston, joiden välillä asiointi, työssäkäynti ja harrastaminen 1) Elinkaarikustannukset ohjaavat kaupunkikehitykseen liittyviä

10 10 ovat sujuvaa. Palvelutarjonnan tulee olla joustavaa, jotta palvelujaa pystytään kohdentamaan alueen tarpeiden mukaan. 3) Sosiaalisesti kestävät alueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Asuinalueen viihtyisyys ja toimintamahdollisuudet kannustavat asukkaita huolehtimaan asuinympäristöstään ja luovat edellytyksiä alueen yhteisöllisyyden kasvulle. Toimiva joukkoliikenne parantaa alueiden ekologisuutta ja mahdollistaa ihmisten kestävän liikkumisen. Toimivat joukkoliikenneratkaisut parantavat arjen sujuvuutta. 4) Espoossa toteutetaan kaupunkirakennetta tiivistävää monipuolista asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla sekoittamalla hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja samoille asuinalueille e. Lisäksi asuntotuotannossa otetaan huomioon myös muita arvoja, kuten ekologisuus, tilatehokkuus, energiaratkaisut, sijainti sekä talon fyysiset ominaisuudet, kuten talotekniset ratkaisut, muuntojoustavuus ja arkkitehtuuri. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö hyötytavoite varmistaa, että ympäristön tila säilyy hyvänä ja luontoarvot säilyvät kaupungin kasvaessa. Tavoitteena on myös, että espoolaiset ovat entistä paremmin tietoisia Espoon luontoarvoista ja osaavat nauttia ympäristöstään monin eri tavoin. Kaikki espoolaiset tuntevat vastuuta ympäristöstä ja osallistuvat omalta osaltaan elinympäristönsä vaalimiseen. Tavoitteena on elämän edellytysten takaaminen myös tulevillee sukupolville pitämällä Espoon ympäristön tila edelleen hyvänä ja säilyttämällä kasvun paineissa myös luontoarvot. Kaupunkirakenteen tiivistyessä huolehditaan hyvästä ilmanlaadusta, myös erityisryhmien tarpeet huomioiden. Järvien, saaristovesien ja merialueen tilaa parannetaan vaikuttamalla vesistöjen valuma-alueella tapahtuvaan toimintaan sekä toteuttamalla kunnostusprojekteja. Merellisyys on Espoon arvokas erityispiirre ja sitä tuodaan vahvemmin kuntalaisten ja vierailijoiden tietoisuuteen. Huolehditaan riittävien lähiluonto- ja metsäalueiden säilymisestä kaupunkikeskuksissa. Riittävät viherverkostot ovat yksi edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ilmaston muuttumiseen sopeutuminen edellyttää, että lajistollaa on mahdollisuus siirtyä suotuisampaan elinympäristöön. Viherverkostojen säilyminen varmistetaan Espoon alueellaa ja tehdään kiinteää yhteistyötä naapurikuntien kanssa laajemman alueellisen jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi tavoitellaan espoolaisten entistä parempaa tietoisuutta luontoarvoista ja ympäristöstään ja kykyä nauttia niistä eri tavoin. Kaikkia espoolaisia kannustetaan kantamaan vastuuta elinympäristöstään ja vaalimaan sitä. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointii

11 11 Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi hyötytavoite ohjaa, koordinoi ja johtaa kaupungin ilmastotavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Näkökulmana ovat sekä ilmastonmuutoksenn hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Kestävä liikkuminen ja energiaratkaisut ovat keskeisiä ilmastotyön painopistealueita. Lisäksi priorisoiduilla toiminta-alueilla tavoitellaan edelläkävijyyttä ilmastoasioissa. Toimitaan laajassa yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kumppanuuksilla parannetaann ilmastotyön vaikuttavuutta ja rakennetaan uusia tapoja toimia. Hyötytavoitteella ohjataan kaupungin ilmastotyötä ja varmistetaan ilmastositoumusten edellyttämien tavoitteiden saavuttaminen. Näkökulmana on sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Ilmastoasioissa tarkastelun aikajänne on pitkä. Kohti visiota ohjaa lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma, Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteet Ohjelmassa on kuvattu konkreettiset toimenpiteet, toteuttamisvastuut ja arvioitu toimenpiteiden toteutettavuutta. Työn etenemistä seuraa ja sitä koordinoi kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä. Espoon ilmastotyön painopistealueet - energian suunnittelu ja uusiutuvan energian käyttöönotto (hyötytavoite 5) - monipuolinen kestävä liikkuminen (hyötytavoite 6) - laaja yhteistyö ja kumppanuudet asukkaiden, yritysten ja asiantuntijoidenn kanssa

12 12 Toimitaan paikallisesti ja käytännönläheisesti, mutta hyödynnetään globaalit ratkaisut, tieto ja kumppaneiden osaaminen. Yhdessä yritysten kanssa rakennetaann yhteistyö- ja kannustinmalleja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (esim. ilmastoklusterin jatkokehitys). Ilmastoasioista viestitään tehokkaasti ja toimitaan yhdessä kuntalaisten kanssa tietoisuuden parantamiseksi. - tavoitellaan edelläkävijyyttä priorisoiduilla toiminta-alueilla Priorisoidaan mitä ollaan tekemässä ja keskitytään niihin asioihin, joilla saavutetaan paras vaikuttavuus. Toimitaan edelläkävijää -asenteellaa ja luodaan tekemisessä uusia hyviä käytäntöjä. Tehdään kiinteää yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 5: Energiaratkaisut hyötytavoitteen avulla edistetään muutoksia alueellisissa tai paikallisissa energiantuotantotavoissa ja kestävämpää energiankäyttöä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään mm. kaavoitusvaiheen energiaselvitysten ja suunnitelmien avulla sekä tarjoamalla kaikille toimijoille avointa energiapaikkatietoa. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia, jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Olemassa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia energiantuotantotavoissa ja edistää kestävämpää energiankäyttöä. Työn painopistealueita ovat energian suunnittelu ja uusiutuva energia. Painopistealueisiin vastataan toteuttamalla energiatehokkaitaa julkisia palvelurakennuksia, kaavoituksen energiasuunnittelulla, avoimella energiapaikkatiedolla sekä erityisesti pientalorakentajien energianeuvonnalla.. Energiaselvitysten ja suunnitelmien laadinta on osa julkista suunnitteluprosessia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään. Kaavoitusvaiheessa mahdollistetaan uusiutuvan energian tuotanto kaava-alueilla. Energiavalintoihin vaikutetaan avoimeen dataan perustuvalla aurinko- ja geoenergian paikkatiedolla, kuten energiakartoilla, kattopintojen aurinkoenergiapotentiaalin selvittävällä laserkeila-aineistolla sekä alueellisilla energiasuunnitelmilla. Luodaan edellytyksiä myös kaukokylmän käytön lisääntymiselle. Yksityiset tahot voivat datan avulla kehittää omaa energiasuunnitteluaan ja uusia energiasuunnittelua helpottavia työvälineitä. Kaupunkisuunnittelu tarjoaa kaikille energiamarkkinoiden toimijoille avoimeen dataan perustuvaa energiapaikkatietoa sekä kanavia ja työkaluja Espoon alueelle pääsemiseksi. Myös julkisten rakennusten mittaustietoa jaetaan avoimesti yleiseen käyttöön. Tietoa käytetään energiaratkaisujen arviointiin ja kehittämisee en. Samalla tuotetaan uutta tietoa uusiutuvan paikallisen energian ratkaisuihin. Kaupunki toimii alustana, mahdollistajana ja kannustajana uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa.

13 13 Tutkitaan uusiutuvan energian tuottamisen liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia joko kaupungin tai yksityisen sektorin toimintana. Tehdään kiinteää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa (Fortum aurinkoenergia, GTK maalämpö ja kallioenergia). Edistetään uusiutuvan energian suunnittelua ja käyttöönottoa pilottialueiden kautta (esim. Ämmässuo, Hista). Tutkitaan pientuulivoiman mahdollisuuksia. Espoossa ei ole maakuntakaavassa tutkittuja ja osoitettuja tuulivoiman tuotantoonn soveltuvia alueita. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia, jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Elinkaaritehokkuuteen panostetaan ja päätökset tehdään elinkaariperusteisesti. Olemassaa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Vaikutetaan myös muiden kuin kaupungin omistamien tilojen tilankäytön tehostumiseen. Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 6: Kestävätt liikkumisratkaisut hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaaa joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Tavoite sisältää mm. liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittämistoimet, taloudellisten kannustimien käytön lisäämisen, poikittaisliikenteen kehittämisen ja lisäämisen sekä uusien joukkoliikennemuotojen kehittämistoimenpiteet. Sähköisen liikkumisen kehittymiseen vaikutetaan kaupungin vahvalla esimerkillä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, esimerkiksi reitistöjä, parannetaan. Höytytavoitteen keskeisin sisältö on kestävän liikkumisen periaatteet ja kehittämishaasteet sekä kaupungin rooli tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin ratkaisuilla infrastruktuuriin, tonttitarjontaan ja kaavoitukseen sekä viranomaislupiin ja julkisiin hankintoihin on merkittävä vaikutus kestävien liikkumisratkaisujen saavuttamisessa (kuten sähköautojen suosiminen, työsuhdeautojen ehdot ja päästörajat). Joukkoliikenne, sen houkuttelevuuden lisääminenn ja palvelukonseptien kehittäminen ovat vaikuttavuudeltaan keskiössä. Sähköisen liikkumisen kehittyminen vaatii kaupungin vahvaa esimerkkiä. Hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaa merkittävästi joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Keinoja ovat liityntäpysäköinnin, metron liityntäliikenteen, joukkoliikenteen palvelukonseptien ja kävely- ja pyöräilyverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten kannustimienn käytön lisääminen (työpaikkojen joukkoliikennetuki), autopaikkojen suunnittelunormien uudistaminen sekä uusien joukkoliikennemuotojen ja niiden yhdistelmien kehittymisen tukeminen. Äly- ja vähähiiliseen liikkumiseen liittyvät tutkimushankkeet ja -ohjelmat tukevat ja mahdollistavat tavoitteiden saavuttamista (esim. VTT Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne, Tekes T3-OtaEbus). Pyöräilyn edistämisohjelmalla kannustetaan asukkaitaa pyöräilyyn työ- ja vapaa-ajanmatkoilla. Hyötytavoitteiden mittarit

14 14 Mittareiden avulla seurataan hyötytavoitteiden kehittämisalueillaa tapahtuvaa muutosta valtuustokauden aikana. Mittarit määritellään ohjelmasuunnitelmassa, kun hyötytavoitteiden kehittämisprojektit ovat määritelty. 5 Kehitysohjelman konkreettiset tuotoksett Seuraavassa on alustava kuvaus mahdollisista tuotoksista. Ohjelmasuunnitelmassa määritetään tuotokset ja niiden mittaaminen. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys kaupunkikeskuksissa lisääntyvät, hyvinvointierot vähenevät ja asukkaiden palvelutarpeisiin vastataan entistä paremmin. Kokeillaan ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja esimerkkialueilla (esim. Vermontie). Puurakentaminen lisääntyy ja kaupunki vaikuttaaa koko toimialan kehittymiseen. Puurakentamista toteutetaan paitsi uudiskohteissa myös korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Toteutettavien uudis- tai täydennysrakentamiskohteiden asuntojen omistus- ja hallintamuodot ovat vaihtelevia, mikä tukeee sosiaalistaa kestävyyttä ja eheyttä. Kaupunki täydentää luontopolku- ja lintutorniverkostonsa ja rakentaa järvien rannoille reitistöjä. Luonnossa liikkuminen ja sen havainnointi tulee kiinteäksi osaksi espoolaisten arkea. Lähimetsät ja kouluille tärkeät koulumetsät (koulumetsähanke) säilyvät ja asukkaat pitävät niistä huolta yhdessä kaupungin kanssa. Asukas- ja yritysyhteistyötä lisätään esim. vesistöjen kunnostuksessa. Perustetaan yhteisprojekteja, joihin sisältyy esim. tiedotusta, tapahtumia, talkoita. Toimitaan kiinteässä yhteydessä Osallistuva Espoo -ohjelman kanssa. Villa Elfvikin luontotalo toimii ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Luontokoulun kohderyhmänä ovat päiväkoti-ikäiset yläkoululaiset) ja muut pääkaupunkiseudun luontokoulut tuovat synergiaa toimintaan. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranevat. Reittien talvikunnossapitoa parannetaan ja kunnossapitoa priorisoidaan. Reitistöä laajennetaan pyöräilyn edistämisohjelmaa toteuttaen sekä hyödyntäen paikallistietoa suunnittelussa. Joukkoliikenteen tukeminen ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen tukevat yksityisautoilun vähenemistä. Lippujen hinnoittelu ja henkilöautoliikenteeseen kohdistuvat ruuhkamaksut kannustavat joukkoliikenteen käyttöön. Testiympäristöjä otetaan käyttöön, esim. ajoneuvopäästötön Otaniemi. Kaupungin oman ajoneuvokaluston hankinta perustuu vähäpäästöisyyteen. Sähköautojen latausinfrastruktuuri osoitetaan kaavoituksessa tai rakennusluvissa. Vähäpäästöisille ajoneuvoille on käytössä pysäköintietuuksia. Energia- ja elinkaaritaloudellisuuden edelläkävijätason pilottikohteita on toteutettu ja suunnitteilla omassa toimitilarakentamisessa. Tilankäytön tehokkuus ja tilojen käyttöaste ovat parantuneet. Uusiutuvan energiantuotannon ja -käytön osuus on kasvanut. 6 Kehitysohjelman rajaukset Kehitysohjelman rajaukset tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. Mukaan toteuttamiseen tarvitaan kaikki espoolaiset ja kaupungin työntekijät. lapset ja alakoululaiset. Luontokeskus Haltian luontokoulu (kohderyhmänä

15 15 Suurin osa asuntokannasta on jo rakennettu ja niiden muuttaminen energiatehokkaiksi vie aikaa ja tapahtuuu korjausrakentamisen yhteydessä. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat maailmanlaajuisia ja espoolaiset valinnat vaikuttavat Espoon rajojen ulkopuolella akin, toimitaan silti Espoossa. Luonto- ja ympäristöasioissa vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Kestävässä liikkumisessa keskitytään kehittämistoimiin ja etsitään malleja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä sähköautoilun edistämiseen. Ilmastotyön koordinointi keskittyyy niihin toimiin, joiden avulla kaupunki voi edistää Espoon ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista yhdessä asukkaiden, kumppanien ja sidosryhmien kanssa Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle Edellytykset käynnistämiselle Kehitysohjelman suunnittelussa on määritelty ja tunnistettu kaupungin keskeisiä haasteita ja toimenpiteitä kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kehitysohjelman käynnistäminen edellyttää, että keskeiset kestäväää kehitystä tukevat kaupungin ja kumppaneiden toimenpiteet toteuttavat valtuuston päättämiää kestävän kehityksen tavoitteitaa ja kaupungin työntekijät tukevat ohjelman toteuttamista. Ohjelman käynnistäminen vaati päätöksen taloudellisista resursseista. 7.2 Edellytykset onnistumiselle Hyötytavoitteiden saavuttaminen on haastavaa. Ne ovat myös jatkuvia tavoitteita kaupungille. Mittarointi ja selkeä mitattava tavoite mahdollistaa etenemispolun rakentamisen ohjelman tavoitteiden toteutumiselle. Ohjelmatoim minnan pitää pohjautua oikeaa arvioon nykytilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Kysymyksessä on muutosjohtamisprosessi, jonka keskeinen johtamishaaste on kannustamisessa ja sitouttamisessa sekä tavoitteen johdonmukaisessa saavuttamisessa. Kaupungin oman toiminnann organisointi ja olemassa olevien toimintojen yhteen saattaminen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on pitkäjänteistä työtä. Eri aikoihin ja eri tarpeisiin perustetuilla projekteilla on omat tavoitteet. Ulkoisten kumppaneiden kanssa toimiessa on tärkeää, että tavoitteena on juuri ohjelman hyötytavoitteiden saavuttaminenn kestävästi. Tutkimushankkeidenn roolina on, että käyttöön saadaan uutta tietoa, jonka hyödyntämisaika ulottuuu yli ohjelmakauden Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä Ulkoiset kustannukset vuonna 2014 Kokouskulut ja matkakustannukset euroa Materiaali- ja painatuskustannukset euroa Kumppanuustoiminta euroa Selvitykset ja pilotoinnit euroa yhteensä euroa

16 Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet käydään läpi ( esim. Tekes, Hyödynnetään myös EU:n rahoitusvälineitää (esim. EAKR, LIFE, Horizon 2020). Sitra). 8.3 Tarvittavat henkilöresurssit vuonna 2014 Tarkentuuu myöhemmin. Alustavan arvion mukaan: ohjelmapäällikkö ja omistaja 0,5 htv viestintähenkilöt 0,4 htv ohjausryhmän jäsenet ja asiantuntijat 5 htv Projektitoiminnan vaatimat muut resurssit tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. 9 Kehitysohjelman organisointi

17 17 Kehitysohjelmien viestintäperiaatteiden mukaan ohjelmat ovat Espoon strategista ydintoimintaa, josta viestitään avoimesti. Viestintä tukee asetettuja tavoitteita ja rakentaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan syksyllä 2013 osana ohjelman suunnitteluv vaihetta. 10 Kehitysohjelman toteutus 10.1 Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu Ohjelman kesto on valtuustokausi Vaiheet ja ohjelmasuunnitelmassa. aikataulu tarkentuvat 10.2 Kehitysohjelman sisältö Ohjelma toteutetaan kumppanuushankkeina, projekteina ja tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. toimenpiteinä. Nämä 11 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön - Reilun kaupan kaupunki -hankkeen Espoon toiminta - YK-yliopiston RCE-verkoston Espoon toiminta - Uudenmaan ELY-keskuksen kokoaman Ympäristökasvatuksen ja tietoisuuden edistämisryhmä Välkkeen hanke Strategian rattailla (odottaa rahoituspäätöstä) - Energiaratkaisuissa tapahtuu kehitystä paljon, esim. normit, tuotekehitys - Yhteistyö PKS- kuntien, 6-kaupunkie en, HSY:n, HSL:n ja valtion viranomaisten kanssa - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys aihealueen poikkihallinnollinen kehitysohjelma, Osallistuva Espoo -ohjelma - tapahtumat, konferenssit pari kolme jossa kannattaa olla esillä 12 Tärkeimmät sidosryhmät - Kaupungin sisällä koulut, päiväkodit, vapaa sivistystyö, ekotukitoim inta ja Villa Elfvikin luontotaloo - Espoon koulutuskumppaniyhteisöt ja tutkimuslaitokset (VTT, Aalto, HY, ammattikorkeakoulut ym.) - Asukkaat, kolmas sektori, kansalaisyhdistykset, yritykset - Fortum Oyj ja muut energialaitokset - EVE, Tekes, Veolia - Muut seudun kunnat, HSY, HSL 13 Merkittävimmät riskit - Asukkaat eivät tunnista asian merkittävyyttä eivätkä lähde mukaan

18 18 - Tehdään päällekkäistä työtä - Tieto ei kulje - Hyvä tahtotila, mutta konkreettisuus puuttuu - Asenteiden jäykkyys kaikillaa tahoilla - Oikea-aikaisten resurssien ja rahoituksen puute - Ei osata määritellä kaupungin roolia mahdollistajana - Ei löydetä nopeasti vaikuttavia ratkaisuja ja aiheen mielenkiinto laantuu - Kumppanit eivät lähde yhteistyöhön kaupungin kanssa - Ohjausryhmä ei onnistu tavoitteessa valita toteutussuunnitelmaan ne projektit, jotka parhaiten edistävät hyötytavoitteiden saavuttamista - Viranhaltijat eivät sitoudu riittävästi ja tulosten käytäntöönvienti ei toteudu 14 Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa Ohjelmakuvaus tarkentuu syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmaksi. Valmisteluvastuu on asiantuntijoista kootulla työryhmällä (viranhaltijatyöryhmä). Suunnittelutyöhön osallistuvat laajasti kaupungin eri työryhmät ja verkostot (esim. ilmastoasioiden koordinaatioryhmä, kestävän kehityksen kasvatuksen työryhmät). Ohjausryhmä on kiinteästi mukana ja ohjaaa työn etenemistä. Liitteet - Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet RCE toimintasuunnitelma - Kestävän kehityksen kasvatus Espoossa -KEKE selonteko Kuutosten kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteet - Espoon kaupungin toteuttamat uusiutuvan energian hankkeet - Suomi, jonka haluamme Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuss

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ohjelmasuunnitelma: Kestävä kehitys -kehitysohjelma

Ohjelmasuunnitelma: Kestävä kehitys -kehitysohjelma Ohjelmasuunnitelma: -kehitysohjelma 2.12.2013 Versio: 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Kehitysohjelman ohjelmapäällikkö: Jukka Mäkelä Sirpa Hertell Pasi Laitala

Lisätiedot

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 9.10.2013 Espoon visio

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhdyskunta ja Energia Liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä

Yhdyskunta ja Energia Liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä Yhdyskunta ja Energia Liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä Esitys aiheesta: Toimintaympäristö/yhdyskunta Markku Markkula Neljä roolia: 1) Advisor to the Aalto Presidents (EU: strategia & tutkimus ja

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Aika Perjantai klo SDP ryhmähuone, Valtuustotalo. Emilia Tiainen. Pasi Laitala. Terhi Pippuri

Aika Perjantai klo SDP ryhmähuone, Valtuustotalo. Emilia Tiainen. Pasi Laitala. Terhi Pippuri KESTÄVÄ KEHITYS OHJELMA, OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Perjantai 19.12.2014 klo 13.10-15.10 Paikka Kutsutut jäsenet Nuorisovaltuutettu Ohjelmapäällikkö Pysyvät asiantuntijat Viestintävastaava SDP ryhmähuone,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 49 Ympäristölautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214 etunimi.m.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 23 Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1 5349/00.01.02/2013 367 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60

Lisätiedot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23) Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia

Lisätiedot

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 12.2.2019 VETOVOIMA TILANNEKUVA Asukasluku ja rakentaminen kasvu-uralla: 2018: Yli 1000

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Kuntien ilmastotyö vauhtiin! Kuntien ilmastotyö vauhtiin! #ilmastoratkaisujakunnista Ympäristöministeriö, 14.1.2019 Olli-Pekka Pietiläinen & Miia Berger, YM Esityksen pääsisältö Päästövähennystyön kansainvälinen ja kansallinen tausta

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5. Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma

Lisätiedot

Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä

Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä Johanna Nyberg Liikenteenhallintapäällikkö Espoon kaupunki Kuntatekniikan päivät 8.6.2018 Lähde: HSY 1 paikalliset Lähde: HSY Liikenteen päästöt

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 9.6.2017 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen OHJELMA 18.1.2018 8:30 Kahvia 9:00 Esitelmät, taustaa Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelma (Jari Viinanen, Kymp/Ympa) Päästölaskenta; BAU ja kuinka

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Ympäristövaliokunta 26.10.2017 Hille Hyytiä 26.10.2017 Motiva Oy 1 Avainsanoja Johdonmukaista ja pitkäjänteistä

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla

Lisätiedot

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki ESPOO Euroopan kestävin kaupunki Espoo kasvaa yhdessä ja kestävästi Kaupunginosayhdistysten tapaaminen Kaupunginjohtaja 19.4.2017 Espoon kasvutarina Asukasta 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI Jari Viinanen

ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI Jari Viinanen ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI 3.3.2017 Jari Viinanen Enemmän koordinaatiota 3.3.2017 Ilmastotyön kehittäminen Helsingissä -Mia Malin 2015 pro gradu enemmän johdonmukaista ja strategista johtamista ja koordinointia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia

Lisätiedot

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko

Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko Resurssiviisaus Kuopion strategiassa Kokoeko 12.2.2019 Kuopion strategia vuoteen 2030 Missio Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän. Toimintatapa Lupa tehdä toisin Avoimesti.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat Lapin maakuntatilaisuus 22.5.2018, Rovaniemi Kalevi Luoma Mihin kuntien ilmastotyö perustuu: ilmastopolitiikka Kansainväliset ilmastoneuvottelut» Pariisin sopimus

Lisätiedot

Liikkumisen palvelutarjonnan ja motivaatiotekijöiden yhdistäminen

Liikkumisen palvelutarjonnan ja motivaatiotekijöiden yhdistäminen Liikkumisen palvelutarjonnan ja motivaatiotekijöiden yhdistäminen Helena Suomela, Motiva Oy @hsuomela Taneli Varis, Motiva Oy @VarisTaneli Sisällys Trendit ja muutosajurit Uusi aika uudet haasteet? Liikkumisen

Lisätiedot

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21 Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21 Keskustavision tarkoitus Kaupungin keskusta on koko kaupungin käyntikortti ja se määrittää identiteettiä ja mielikuvaa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Tiivistelmä Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien fiksuuteen vetovoimaan vaikuttaa

Lisätiedot

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa 13.6.2019 Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere Kiertotalouden tiekartta 2.0 Sitran julkistama päivitetty kansallinen kiertotalouden tiekartta 2.0 Kriittinen

Lisätiedot